Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Työterveyttä ja – turvallisuutta koskeva EU:n strategiakehys kaudelle 2021-2027”

(2022/C 270/02)

Esittelijä: Sergio Caci (IT, EPP), Montalto di Castron pormestari Viiteasiakirja: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva EU:n strategiakehys 2021–2027 – Työterveys ja -turvallisuus muuttuvassa työelämässä COM(2021) 323 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

1.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission laatimaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaan EU:n strategiakehykseen 2021–2027 (EU:n uusi strategiakehys), jolla pyritään suojelemaan työntekijöiden terveyttä ja vähentämään työperäisiä kuolemia vuoteen 2030 mennessä (niin kutsuttu Vision Zero -tavoite), ja katsoo, että sillä taataan samalla entistä turvallisempi työympäristö, joka vastaa erityisesti covid-19-pandemian seurauksena syntyneisiin uusiin tarpeisiin, mutta niiden ohella myös muihin tarpeisiin. Komitea katsoo vastaavasti, että ”strategisen kehyksen” sijaan ”strategia” antaisi vahvemman poliittisen viestin kaavailluista tavoitteista ja niiden saavuttamiseksi ehdotetuista toimista.

2.

on vakuuttunut siitä, että työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva EU:n poliittinen kehys on johtanut tähän mennessä merkittäviin parannuksiin, sillä se on nostanut työterveyden ja -turvallisuuden tasoa koko unionissa. Kehyksessä ja Vision Zero -tavoitteessa korostuu, että EU:n pyrkimykset ovat oikeansuuntaisia, mutta kaikki työntekijäryhmät on tarpeen ottaa laajemmin mukaan, mikä ei ole kyseisessä ehdotuksessa vielä toteutunut.

3.

tähdentää, että EU:n on osallistuttava tähän laatimalla yhtenäiset strategiset suuntaviivat. Tämän ovat selkeästi osoittaneet tarpeelliseksi niin viime vuosikymmenten tutkimukset kuin käytännön tuloksetkin. Työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva lainsäädäntö osoittaa selkeästi, että Euroopan unioni ja jäsenvaltiot voivat yhdessä muiden toimijoiden (esimerkiksi työmarkkinaosapuolten ja hallinnon eri tasojen sidosryhmien) kanssa vaikuttaa myönteisesti ja suoraan työelämään sekä työterveyden ja että työturvallisuuden näkökulmasta.

4.

on kiistattomasti yhtä mieltä strategisen kehyksen kolmesta monialaisesta tavoitteesta, jotka Euroopan komissio on vahvistanut EU:n strategialle seuraavaksi viisivuotiskaudeksi: ennakoidaan muutoksia, joita vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä väestöllinen muuntuminen ovat aiheuttaneet pandemian jälkeisessä työelämässä, sekä hallitaan niitä; tehostetaan työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisyä; varaudutaan paremmin mahdollisiin tuleviin terveyskriiseihin.

5.

suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio aikoo tavoitteidensa saavuttamiseksi tarkistaa työpaikkadirektiivin sekä näyttöpäätetyöskentelyä koskevan direktiivin ja ajantasaistaa vaarallisia kemikaaleja koskevia EU:n säännöksiä syövän sekä lisääntymiselinten ja hengityselinten sairauksien ehkäisemiseksi ja ajantasaistaa asbestin ja lyijyn suojarajoja.

6.

suosittaa lisäksi, että komissio valmistelisi ja panisi yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa mahdollisimman pian täytäntöön mielenterveyttä työpaikoilla koskevan unionin aloitteen, jossa arvioidaan tämän osalta esille nousevia kysymyksiä. Aloitteen olisi tarpeen mukaan toimittava innoituksen lähteenä kulloisissakin jäsenvaltioissa, toimialoilla ja työpaikoissa.

7.

on kahteen edelliseen kohtaan viitaten vahvasti sitä mieltä, että näitä toimenpiteitä olisi sovellettava kaikkiin työntekijäryhmiin, myös niihin, jotka jäävät nyt strategiakehyksen ulkopuolelle.

8.

korostaa haastetta, joka liittyy työvoiman ikääntymiseen työterveyden ja -turvallisuuden kannalta. On noudatettava periaatetta, jonka mukaan työpaikat mukautetaan ihmisten tarpeisiin, jotta voidaan edetä kohti kaikenikäiset työntekijät osallistavaa työelämää.

9.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio on hyödyntänyt covid-19-pandemiasta saatuja kokemuksia ja että se aikoo tämän pohjalta laatia menettelyt ja ohjeet hätätilanteita varten, jotta mahdollisissa tulevissa terveyskriiseissä voidaan ottaa nopeasti käyttöön, toteuttaa ja seurata toimenpiteitä tiiviissä yhteistyössä kansanterveysalan toimijoiden kanssa.

10.

pitää valitettavana, että vaikka kaikki jäsenvaltiot ovat tähän mennessä ainakin osittain sisällyttäneet EU:n strategiakehyksen kirjaimen ja hengen kansallisiin järjestelmiinsä, yksikään niistä ei todellisuudessa noudata sitä täydellisesti. Syynä tähän on se, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole tarkistaneet ja ajantasaistaneet työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia kansallisia strategioitaan mukauttaakseen ne täysin vuosien 2014–2020 EU:n strategiakehykseen, mikä johtuu, kuten Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto on korostanut, huonosta ajallisesti suunnittelusta tai keskeisten tavoitteiden huonosta toteutumisesta muun muassa työikäisen väestön ikääntymisen, menettelyjen yksinkertaistamisen ja lainsäädännön tehokkaamman ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon suhteen.

Työterveys ja -turvallisuus ja ennaltaehkäisyn kulttuuri

11.

korostaa, että viimeisten 40 vuoden aikana työtapaturmien määrä on laskenut kolmen tekijän ansiosta: tieteelliset ja teknologiset parannukset, työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva lainsäädäntö sekä työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmät. Komitea pitää siksi välttämättömänä, että sekä unionin että kansallisessa lainsäädännössä otetaan yhteistyössä Euroopan ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolten kanssa koko strategian laadinta-, hyväksymis- ja täytäntöönpanoprosessin aikana lähtökohdaksi vankka ennaltaehkäisyn kulttuuri, jonka on oltava ensisijainen keino saavuttaa muun muassa Vision Zero -tavoite työntekijöiden ja yritysten yhteisen edun mukaisesti. Komitea painottaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun sekä kaikkien sidosryhmien – eurooppalaisen, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason hallinnon ja viranomaisten, työnantajien ja työntekijöiden – osallistumisen ja yhteistyön merkitystä ennaltaehkäisytoimissa.

12.

panee merkille kansainvälisen sosiaaliturvajärjestön ISSA:n raportin (1), jossa osoitetaan, että investoimalla hyvään työterveys- ja -turvallisuusstrategiaan ja työperäisten riskien ennaltaehkäisyyn yrityksille voidaan saada 2,2 euron tuotto jokaiseen työntekijään vuodessa sijoitettua euroa kohti. Lisäksi on otettava huomioon mittaamattoman suuri työtuntien menetys, työmoraalin heikkeneminen sekä tästä johtuva vaikutus tuottavuuteen ja yritysten kilpailukykyyn.

13.

on Euroopan komission kanssa yhtä mieltä siitä, että ennaltaehkäisyperiaatteiden huono noudattaminen tuo myös negatiivista julkisuutta yrityksille, joissa on tapahtunut työtapaturmia, ja että tällä on vakavia vaikutuksia niiden maineeseen ja työntekijöiden työllistymismahdollisuuksiin.

14.

suosittaa, että työnantajat sisällyttävät työperäisten riskien ennaltaehkäisyn liiketoimintaansa sisäistä hallinnointia koskevien mallien, tarkoitusta varten nimettyjen työntekijöiden ja omien ennalta ehkäisevien palvelujensa avulla ja että työntekijöiden keskuudessa edistetään ennaltaehkäisyyn liittyvää koulutusta.

Työterveys ja -turvallisuus sekä vihreä ja digitaalinen siirtymä ja väestöllinen muuntuminen

15.

katsoo, että tekninen kehitys muuttaa jatkuvasti työpaikan toimintaympäristöä. Onkin myönteistä, että EU esittää ehdotuksia, jotka seuraavat teknistä kehitystä työpaikoilla, kuten komission asettamassa EU:n uuden strategiakehyksen ensimmäisessä tavoitteessa todetaan.

16.

pitää myönteisenä ehdotusta vahvistaa tekoälyä koskevat yhdenmukaistetut säännöt, mutta katsoo, että niissä olisi myös käsiteltävä ongelmia, joita saattaa syntyä terveisiin ja turvallisiin työoloihin liittyen.

17.

jakaa tekoälyä koskevan valkoisen kirjan (2) huomiot, joiden mukaan tekoälyjärjestelmien suunnittelu ja käyttö vaikuttavat suoraan työntekijöihin ja työnantajiin työpaikalla, ja katsoo, että työmarkkinaosapuolten osallisuus on ratkaisevan tärkeä, jotta työpaikalla taataan ihmiskeskeinen lähestymistapa tekoälyyn.

18.

muistuttaa tässä yhteydessä työterveyden ja -turvallisuuden merkityksestä, kuten on jo tehty AK:n lausunnossa aiheesta ”Valkoinen kirja tekoälystä – Eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen” (3), jonka mukaan tekoälyn käytöllä on tärkeä merkitys myös työntekijöiden työolojen ja hyvinvoinnin kannalta. Komitea kannattaa tältä osin Euroopan tason työmarkkinaosapuolten kehotusta kerätä mahdollisimman vähän tietoja ja lisätä avoimuutta sekä laatia selkeät säännöt henkilötietojen käsittelystä, jotta on mahdollista rajoittaa yksityisyyttä loukkaavan valvonnan ja henkilötietojen väärinkäytön riskiä ja varmistaa siten ihmisarvon kunnioittaminen.

19.

muistuttaa lisäksi tässä yhteydessä, että on keskeisen tärkeää ”antaa työntekijöiden edustajille mahdollisuus käsitellä tietoihin, suostumukseen, yksityisyyden suojaan ja seurantaan liittyviä asioita, yhdistää tietojen keruu konkreettiseen ja läpinäkyvään tarkoitukseen ja varmistaa avoimuus, kun tekoälyjärjestelmiä käytetään henkilöstöön liittyvissä menettelyissä” (4).

20.

kiinnittää huomiota väestörakenteen muutoksen aiheuttamaan haasteeseen työturvallisuuden ja -terveyden kannalta. Tarvitaan toimintalinjoja, joilla edistetään ikäjohtamista yrityksissä ja organisaatioissa, sekä innovatiivisia prosesseja, jotta työpaikat voidaan mukauttaa tähän todellisuuteen ottaen huomioon ikäryhmien moninaisuuden ja sen, etteivät ikääntyneet työntekijät ole homogeeninen ryhmä.

Strategian alueellinen ja paikallinen merkitys

21.

korostaa, että EU:n strategiakehys 2021–2027 ja siihen sisältyvä Vision Zero -lähestymistapa edellyttävät, että paikallis- ja alueviranomaiset puuttuvat alan ongelmiin ja panevat täytäntöön kehyksen tavoitteet suoraan paikan päällä. Tätä varten niiden on toteutettava valvontaa, järjestettävä koulutusta, kehitettävä ennaltaehkäisyn ja työntekijöiden suojelun kulttuuria, tehtävä yhteistyötä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihdon pohjalta, kartoitettava edelleen ongelmia ja arvioitava niiden ratkaisemiseen parhaiten soveltuvia ratkaisuja sekä annettava niistä palautetta.

22.

katsoo, että alueilla ja kunnilla voi olla keskeinen rooli työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnassa ja työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien tavoitteiden hallinnassa strategian kunniahimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

23.

katsoo, että alueiden ja kuntien olisi kannustettava edelleen työsuojelutarkastajia, työnantajia ja työntekijöitä osallistumaan koulutukseen ja tarjottava sitä, jotta nämä mukautuisivat vihreän ja digitaalisen siirtymän aiheuttamien työelämän muutosten lisäksi myös covid-19-pandemian ja työntekijöiden ikääntymisen mukanaan tuomiin uudenlaisiin olosuhteisiin.

24.

katsoo, että alue- ja paikallisviranomaisten mahdollisimman pikaisesti toteutettava yhteistyö EU:n ja asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten ja myös muiden kuntien ja alueiden kanssa sekä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihto edistävät työterveyden ja -turvallisuuden kehitystä ja auttavat luomaan ennaltaehkäisyn kulttuurin.

25.

korostaa tutkimuksen sekä tietämyksen ja hyvien käytäntöjen vaihdon merkitystä eurooppalaisella, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, jotta voidaan edistää uusien riskien havaitsemista ja arviointia sekä niiden ennaltaehkäisyä edistyneiden toimintapolitiikkojen laatimiseen tällä alalla tähtäävän viranomaisyhteistyön pohjalta.

26.

korostaa, että alueiden ja kuntien asianmukainen osallistuminen on tarpeen, jotta työterveys- ja -turvallisuusstrategia voidaan kehittää edelleen. Komitea pitää siksi keskeisenä niiden konkreettista osallistumista työpaikan työterveys- ja -turvallisuusarviointeihin. Lisäksi niiden on voitava antaa palautetta EU:lle auttaakseen sitä luomaan selkeän kuvan vallitsevasta tilanteesta nykyisen tilanteen korjaamiseksi sekä autettava vuoden 2030 jälkeisen tulevan strategian määrittelyssä.

27.

pyytää komissiota kehittämään tähän soveltuvan digitaalisen välineen (esimerkiksi portaalin), jota alueet ja kunnat voivat hyödyntää, kun ne katsovat aiheelliseksi ja tarpeelliseksi antaa unionin lainsäätäjälle tietoa työterveyttä ja -turvallisuutta koskevista asioista, ja jolla täydennetään Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) kyselytutkimusta Euroopan yrityksille uusista ja kehittyvistä riskeistä (ESENER).

Poliittiset suositukset

28.

uskoo vakaasti, että paikallis- ja alueviranomaisten olisi työnantajina näytettävä esimerkkiä siitä, miten strategiakehyksessä ehdotetut toimenpiteet pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön.

29.

toistaa näkemyksensä, jonka mukaan julkisilla hankinnoilla ”on mahdollista osaltaan ehkäistä ekologista ja sosiaalista polkumyyntiä sisällyttämällä hankintasopimuksen tekoperusteisiin laadullisia, ympäristöön liittyviä ja/tai sosiaalisia näkökohtia” (5). Tämän vuoksi komitea kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia julkisia hankintoja tehdessään kiinnittämään erityistä huomiota toimeksisaajien ja niiden alihankintaketjujen työoloihin ja -ehtoihin, myös työterveyteen ja -turvallisuuteen.

30.

suhtautuu myönteisesti Vision Zero -lähestymistapaan ja sen tavoitteeseen poistaa työperäiset kuolemantapaukset vuoteen 2030 mennessä. Komitea katsoo, että on tärkeää jatkossakin vahvistaa työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia ehkäisevää työturvallisuuspolitiikkaa. Komitea katsoo kuitenkin, että Vision Zero -tavoitteen ei pitäisi rajoittua pelkästään kuolemantapauksiin vaan se olisi laajennettava koskemaan myös työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia sekä riskien ennaltaehkäisyä ja poistamista puitedirektiivin (6) periaatteiden mukaisesti.

31.

muistuttaa, että työ itsessään on tärkeä terveyttä edistävä tekijä. Jotta pystytään maksimoimaan työterveys- ja -turvallisuusstrategian tehokkuus, on tärkeää soveltaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa käsitellään hyvän työympäristön, psyykkisen ja fyysisen terveyden, tehokkuuden, laadun ja toiminnan hyödyllisyyden välistä yhteyttä. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä työpaikoilla toteutettavien terveydenedistämistoimien ja turvallisten ja terveellisten elintapojen edistämisen hyödyistä, mihin kuuluu muun muassa huomion kiinnittäminen ravitsemuksen ja liikunnan kaltaisiin seikkoihin.

32.

antaa tukensa työpaikalla esiintyvää väkivaltaa, häirintää ja syrjintää koskevalle strategiselle viitekehykselle, ja suhtautuu myönteisesti siihen, että sukupuolinäkökulmaan kiinnitetään huomiota. Komitea pitäisi kuitenkin suotavampana, että kehys noudattaisi ILO:n yleissopimusta nro 190 väkivallasta ja häirinnästä työpaikalla. Yleissopimuksessa väkivalta ja häirintä määritellään kattavasti, ja sen soveltamisala on laajempi, sillä se koskee työntekijöitä ja muita työelämässä olevia henkilöitä (7).

33.

muistuttaa syöpäsairauden vaaraa ja perimän muutoksia koskevan direktiivin jatkuvasta edistyksestä ja kolmen toisiaan seuranneen päivityksen hyväksymisestä. Komitea kannattaa komission ehdotusta tarkistaa ja täydentää kyseisessä direktiivissä aineita ja raja-arvoja, jotka on määritetty vakiintuneen prosessin kautta ja kaikkien jäsenvaltioiden myötävaikutuksella (työntekijöiden, työnantajien ja valtiovallan edustajien) kolmikantayhteistyön avulla. Kolmikantayhteistyötä tehdään komission asettamassa työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavassa komiteassa (ACSH). Tätä silmällä pitäen komitea odottaa malttamattomana jatkotoimia, joilla vahvistetaan näyttöön perustuvat ja tieteellisesti ajantasaiset sitovat työperäisen altistumisen raja-arvot, jotka kattavat kaikki 50 ensisijaista karsinogeeniä (nykyisten 27 sijasta) ja sisällytetään soveltamisalaan lisääntymiselle vaaralliset aineet ja vaaralliset lääkkeet.

34.

kannattaa sekä vaarallisille kemikaaleille että hormonaalisille haitta-aineille altistumisen ja hengitettävälle kiteiselle piioksidille altistumisen sitovaa raja-arvoa koskevan tarkistuksen sisällyttämistä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan strategiakehyksen kemikaaleille altistumista koskevaan kohtaan.

35.

painottaa, että eurooppalaiseen kehykseen on tarpeen liittää psykososiaalisten riskien hallintaa koskevat ohjeet, joissa asiaa käsitellään laajemmin kuin yksilölliseltä pohjalta, sillä yksilöllisellä lähestymistavalla ei kyetä ottamaan huomioon työn organisoinnin vaikutuksia mielenterveyteen. Komitea kehottaakin komissiota jatkamaan yhteistyötä jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten kanssa psykososiaalisten riskien ehkäisemiseksi työpaikalla ja tutkimaan niitä käsittelevän tiedonannon tarvetta valmisteltaessa aihetta koskevan direktiivin esittämistä.

36.

odottaa, että jäsenvaltiot noudattavat ILO:n suositusta yhdestä työsuojelutarkastajasta jokaista 10 000 työntekijää kohti. Komitea painottaakin edelleen tarvetta tiukentaa entisestään seuraamusmekanismeja ja vahvistaa työsuojelutarkastajien tekemää tietojen keräämistä ja näiden tietojen jakamista.

37.

pyytää ottamaan työterveyden ja -turvallisuuden huomioon tekoälyä koskevassa lainsäädännössä, sillä jäsenvaltioiden tahoillaan toteuttamiin tutkimuksiin sisältyy jo työn organisoinnin sekä työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden ja turvallisuuden perusteellinen arviointi.

38.

katsoo, että työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan strategiakehyksen tulisi kattaa kaikki työelämässä olevat. Komitea toteaa, että itsenäiset ammatinharjoittajat (myös epätyypillisissä työsuhteissa olevat työntekijät ja alustatyöntekijät) on jätetty työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan strategiakehyksen soveltamisalan ulkopuolelle, ja on sitä mieltä, että alustatyöntekijöiden työolojen ja -ehtojen parantamista koskevaan EU:n aloitteeseen voitaisiin myös sisällyttää viittaus työterveyteen ja -turvallisuuteen.

39.

korostaa siksi tarvetta tarkistaa tätä kehystä perusteellisesti ja kehottaa unionin lainsäätäjää osoittamaan alalla enemmän kunnianhimoa ja omaksumaan pitkän aikavälin vision.

40.

kehottaa Euroopan komissiota arvioimaan uudelleen työoloja ja -ehtoja etätyössä niin, että otetaan huomioon fyysinen ja psyykkinen terveys sekä turvallisuus. Tämä olisi tehtävä yhdessä digitalisaatiosta parhaillaan neuvottelevien Euroopan tason työmarkkinaosapuolten kanssa. Asia on kiireellinen, kun otetaan huomioon, että etätyö on lisääntynyt ennennäkemättömän paljon ”uudessa normaalitilassa”.

41.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission jäsenvaltioille antamaan vahvaan suositukseen, jotta ne tunnustaisivat covid-19-taudin ammattitaudiksi, ja pitää erityisen tärkeänä työnantajien velvoitteita taata liikkuville ja siirtotyöläisille sekä kausityöntekijöille kunnolliset työ- ja elinolot.

42.

on tyytyväinen siihen, että komissio ennakoi ehdotuksensa kautta uudenlaisen työelämän muutoksia, jotka liittyvät vihreään siirtymään ja digitalisaatioon mutta myös yleisemmin työperäisten sairauksien ehkäisemiseen.

---

(1)  The return on prevention: Calculating the costs and benefits of investments in occupational safety and health in companies, ISSA, Geneve, 2011.

(2)  COM(2020) 65 final.

(3)  EUVL C 440, 18.12.2020, s. 79.

(4)  Ks. edellinen alaviite.

(5)  EUVL C 440, 18.12.2020, s. 42.

(6)  Neuvoston direktiivi, 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1).

(7)  Väkivaltaa ja häirintää koskevan yleissopimuksen (C190) 1 ja 2 artikla, 2019 (nro 190).