52021IP0368

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52021IP0368 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52021IP0368

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2021 kumppanuuden vahvistamisesta EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa (2020/2120(INI))

EUVL C 117, 11.3.2022, p. 18–29 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Date of document:: 14/09/2021; Äänestyspäivä
Date of vote:: 14/09/2021
Date of debate:: 13/09/2021

Author:: Euroopan parlamentti, Aluekehitysvaliokunta
Form:: Omasta aloitteesta annettu päätöslauselma
Parliamentary term:: Yhdeksäs vaalikausi
Internal reference:: 2020/2120(INI)
Session:: 2021-2022

Treaty:

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

Legal basis:

12016E349
21993A1213(01)
22016A1019(01) - A07P2 22016A1019(01) - A11P2
32019Q1122(01) - A54
32020R2093

Link

Select all documents mentioning this document

Instruments cited:

Link

EUROVOC descriptor:

Subject matter:

Directory code:

14.10.00.00 Aluepolitiikka ja rakenteellisten välineiden koordinointi / Yleiset periaatteet, ohjelmat ja tilastot

HTML

PDF

Official Journal

11.3.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 117/18

P9_TA(2021)0368

Kumppanuuden vahvistaminen EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2021 kumppanuuden vahvistamisesta EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa (2020/2120(INI))

(2022/C 117/03)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklan,

—	ottaa huomioon kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 sekä YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 hyväksymät kestävän kehityksen tavoitteet,

—

ottaa huomioon YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn sopimuksen (Pariisin sopimus) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan, joissa tunnustetaan ilmastonmuutoksen ja ilmastotoimien paikallinen ja alueellinen ulottuvuus,

—

ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportin maapallon lämpötilan noususta 1,5 asteella ”Global Warming of 1.5 oC”, viidennen arviointiraportin (AR5) ja sitä koskevan yhteenvetoraportin, erityisraportin ilmastonmuutoksesta ja maasta ”Climate Change and Land” sekä erityisraportin valtameristä ja kryosfääristä ilmaston muuttuessa ”Ocean and Cryosphere in a Changing Climate”,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön välillä 15. huhtikuuta 2021 tehdyn sopimuksen,

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston joulukuussa 2020 hyväksymän Euroopan unionin uuden monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027,

—	ottaa huomioon 24. helmikuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi” (COM(2021)0082) sekä siihen liittyvän Euroopan unionin syrjäisimpien alueiden haavoittuvuutta koskevan vaikutustenarvioinnin,

—	ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020)0380),

—

ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2020 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” täytäntöönpanosta (COM(2020)0104),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

—	ottaa huomioon 24. lokakuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” (COM(2017)0623),

—	ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Euroopan unionin syrjäisimmät alueet: tavoitteena älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun kumppanuus” (COM(2012)0287),

—	ottaa huomioon 17. lokakuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Syrjäisimmät alueet: Euroopan voimavara” (COM(2008)0642),

—	ottaa huomioon 12. syyskuuta 2007 annetun komission tiedonannon ”Syrjäisimpiä alueita koskeva strategia: saavutukset ja tulevaisuudennäkymät” (COM(2007)0507),

—	ottaa huomioon 26. toukokuuta 2004 annetun komission tiedonannon ”Syrjäisimpien alueiden tiiviimpi kumppanuus” (COM(2004)0343),

—	ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon sukupuolten tasa-arvostrategiasta 2020–2025 (COM(2020)0152),

—	ottaa huomioon 23. lokakuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät vuoteen 2030 ulottuvasta EU:n biodiversiteettistrategiasta,

—	ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon 19. marraskuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät valtameristä ja meristä,

—	ottaa huomioon 10. joulukuuta 2020 annetun Euroopan alueiden komitean lausunnon aiheesta ”Euroopan komission kertomus tiedonannon ’Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa’ täytäntöönpanosta” (2021/C 37/10),

—	ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden johtajien julkilausumat ja erityisesti Mayottella 26. ja 27. marraskuuta 2020 pidetyssä Euroopan unionin syrjäisimpien alueiden johtajien 25. kokouksessa hyväksytyn julkilausuman,

—	ottaa huomioon 3. toukokuuta 2021 pidetyn istuntojen välisen kokouksen tuloksena annetun Euroopan unionin syrjäisimpien alueiden johtajien kokouksen yhteisen julkilausuman,

—	ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi (1),

—	ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (2),

—	ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman koheesiopolitiikasta ja kiertotaloudesta,

—	ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmasto- ja ympäristöhätätilasta (3),

—	ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmastonmuutoksesta – eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta Pariisin sopimuksen mukaisesti (4),

—	ottaa huomioon vuonna 2021 julkaistun Euroopan parlamentin tutkimuksen ”Cohesion Policy and Climate Change”,

—	ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman yhteenkuuluvuuden ja kehityksen edistämisestä EU:n syrjäisimmillä alueilla: SEUT 349 artiklan täytäntöönpano (5),

—	ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman kalastuslaivastojen hallinnoinnista syrjäisimmillä alueilla (6),

—	ottaa huomioon 26. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman syrjäisimpien alueiden potentiaalin optimoimisesta luomalla synergioita EU:n rakennerahastojen ja EU:n muiden ohjelmien välille (7),

—	ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman koheesiopolitiikan tehtävistä Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä (8),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A9-0241/2021),

A.	ottaa huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen merkityksen;

B.	ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettujen periaatteiden merkityksen, mukaan lukien sen panos eriarvoisuuden poistamiseen, sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen;

muistuttaa, että syrjäisimmät alueet kuuluvat kolmelle jäsenvaltiolle, niitä on tällä hetkellä yhdeksän – Ranskan Guayana, Réunion, Mayotte, Martinique ja Saint-Martin (Ranska), Azorit ja Madeira (Portugali) ja Kanariansaaret (Espanja), ne sijaitsevat kahdella valtamerellä, Atlantilla ja Intian valtamerellä, ja niillä on yli 4,8 miljoonaa asukasta;

D.	korostaa, että 80 prosenttia Euroopan biologisesta monimuotoisuudesta sijaitsee unionin syrjäisimmillä alueilla ja merentakaisissa maissa ja alueilla (MMA) ja että näillä alueilla on strategista arvoa maailman biologisen monimuotoisuuden geopoliittisen suojelun kannalta;

E.	korostaa, että syrjäisimmät alueet lisäävät Euroopan unionin merellistä ulottuvuutta ja tarjoavat sille maailman suurimman merialueen, johon kuuluu yli 25 miljoonan neliökilometrin talousvyöhyke, ja merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia;

F.	on huolissaan siitä, että meren pilaantuminen vaikuttaa syrjäisimpiin alueisiin enemmän kuin mihinkään muuhun Euroopan mantereella sijaitsevaan alueeseen niiden saaristoluonteen vuoksi, mikä vaikuttaa niiden kehitykseen ympäristön ja talouden näkökulmasta;

G.	pitää valitettavana, että syrjäisimmillä alueilla 18–24-vuotiaista nuorista yli 20 prosenttia on keskeyttänyt koulunkäynnin, mikä on huomattavasti enemmän kuin Euroopan unionissa keskimäärin (10 prosenttia) (9);

ottaa huomioon, että syrjäisimmillä alueilla on poikkeuksellisen rikas kulttuuri, joka lisää Euroopan valovoimaa ja vahvistaa sen ”pehmeää valtaa” maailmassa, ja toteaa, että komission vuonna 2017 antamassa tiedonannossa katsottiin kulttuurin olevan tärkeä näkökohta ja tekijä, joka erottaa syrjäisimmät alueet muista;

pitää valitettavana, että meneillään oleva covid-19-kriisi on tuonut huolestuttavalla tavalla esiin syrjäisimpien alueiden jo ennestään haavoittuvat taloudet ja että tällä kriisillä ja brexitillä on pitkän aikavälin sosiaalisia, taloudellisia, ympäristöön liittyviä, alueellisia ja kulttuurisia seurauksia;

J.	ottaa huomioon, että terveyskriisi on myös kärjistänyt syrjäisimpien alueiden alueellisten terveyspalvelujen haavoittuvuuksia ja edellyttänyt varsin tiukkoja toimia pandemian torjumiseksi näillä alueilla;

K.	on huolissaan siitä, että meneillään olevasta pandemiasta johtuva kriisi vaikuttaa mahdollisesti useisiin sinisen talouden aloihin, varsinkin rannikko- ja merimatkailuun;

OSASTO 1: Vakiinnutetaan saavutettu edistys, puututaan haavoittuvuuksiin ja kehitetään vahvuuksia syrjäisimpien alueiden nostamiseksi EU:n toiminnan ytimeen

on tyytyväinen komission maaliskuussa 2020 antamaan kertomukseen, jossa esitetään alustava katsaus lokakuussa 2017 käynnistetyn vahvemman ja uudistetun strategisen kumppanuuden täytäntöönpanosta syrjäisimpien alueiden kanssa sekä syrjäisimmillä alueilla, asianomaisissa jäsenvaltioissa ja EU:n toimielimissä toteutetuista toimista sen toteuttamiseksi käytännössä; pyytää, että saavutettu edistys vakiinnutetaan näitä alueita koskevassa uudessa EU:n strategiassa;

korostaa, että uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 syrjäisimpien alueiden osalta on saatu aikaan huomattavaa edistystä sekä talousarvio- että lainsäädäntötasolla rakennerahastoihin ja horisontaalisiin ohjelmiin tehdyillä erityismukautuksilla, ja suhtautuu myönteisesti syrjäisimpiä alueita koskeviin, osana unionin Next Generation EU -elpymissuunnitelmaa toteutettuihin lisätoimenpiteisiin; korostaa, että SEUT 349 artiklaa on tarkasteltava yhdessä sen 7 artiklan kanssa, jotta syrjäisimpiin alueisiin voidaan soveltaa unionin lainsäädännön täytäntöönpanossa eriytettyä lähestymistapaa, jossa otetaan kaikilta osin täysimääräisesti huomioon niiden erityispiirteet ja rakenteelliset rajoitteet unionin tuomioistuimen 15. joulukuuta 2015 antaman tuomion mukaisesti;

panee tyytyväisenä merkille useiden syrjäisimpiä alueita koskevien veropoikkeusten voimassaolon jatkamisen ja säilyttämisen vuoteen 2027 asti (AIEM-vero (”Arbitrio sobre Importaciones y Entregas de Mercancías en las Islas Canarias”, jota sovelletaan Kanariansaariin), merivero, Azorien ja Madeiran liköörien, rommin ja tislattujen alkoholijuomien sekä merentakaisten departementtien perinteisten rommien alennetut verokannat); muistuttaa, että on tärkeää säilyttää SEUT-sopimuksen 349 artiklaan perustuva syrjäisimpiä alueita koskeva järjestely, jossa on sovitettava yhteen tarve suojella paikallista tuotantoa ja torjua kalliita elinkustannuksia ja varmistaa samalla, että syrjäisimpien alueiden kansalaisille tiedotetaan asianmukaisesti näiden järjestelyjen täytäntöönpanosta;

kannustaa komission yksiköitä sekä kansallisia ja alueellisia viranomaisia asettamaan tasapainoon EU:n varojen käytön legitiimin ja välttämättömän valvonnan ja niiden uudistamiseksi ja optimoimiseksi tarvittavien hallinnollisten sääntöjen yksinkertaistamisen ja joustavoittamisen, jotta voidaan edistää paikallisia aloitteita;

A. EU:n syrjäisimpien alueiden huomioon ottamista koskevan periaatteen järjestelmällinen soveltaminen

toivoo, että EU:n toimielimissä sovellettaisiin järjestelmällisesti EU:n syrjäisimpien alueiden huomioon ottamista koskevaa periaatetta, jossa omaksutaan monialainen ja yhtenäinen lähestymistapa syrjäisimpien alueiden todellisuuteen ja haasteisiin kaikessa EU:n toimintapolitiikassa;

kehottaa komissiota perussopimusten valvojana tekemään alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston syrjäisimmistä alueista vastaavasta yksiköstä SEUT-sopimuksen 349 artiklan asianmukaisen soveltamisen valvojan ja kehottaa sitä harkitsemaan sellaisen täysivaltaisen osaston perustamista, joka olisi suoraan yhteydessä muiden pääosastojen syrjäisimpien alueiden vastuuhenkilöihin;

kehottaa neuvostoa perustamaan maatalouden erityiskomitean mallin mukaisen erityisesti syrjäisimpiä alueita käsittelevän komitean, jonka tavoitteena olisi varmistaa, että syrjäisimpien alueiden painopisteet ja todellisuus otetaan huomioon EU:n eri aloitteissa ja lainsäädännössä;

kehottaa perustamaan syrjäisimpiä alueita käsittelevän pysyvän esittelijän toimen, jotta voidaan vahvistaa Euroopan parlamentin harjoittamaa valvontaa, joka koskee SEUT-sopimuksen 349 artiklan asianmukaista soveltamista EU:n toimintapolitiikoissa;

B. Viestinnän ja tiedotuksen parantaminen

kehottaa laatimaan todellisen viestintästrategian, jolla pyritään saamaan etenkin nuoret mukaan ja antamaan heille tietoa EU:n tarjoamista mahdollisuuksista sekä lisäämään heidän tietoisuuttaan EU:n hyödyistä jokapäiväisessä elämässä; kehottaa perustamaan komission toimiston kaikille syrjäisimmille alueille ottaen huomioon, että monet näistä alueista ovat saaristoja, niihin kuuluu useita osia ja ne sijaitsevat kaukana toisistaan;

10.

suosittaa hyödyntämään paremmin hallintojen välisiä eri tietojenvaihtoalustoja, kuten koheesiorahastoa koskevaa TAIEX-REGIO PEER 2 PEER -ohjelmaa, ympäristöä koskevaa TAIEX-EIR PEER 2 PEER -ohjelmaa tai Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumia;

11.

ehdottaa, että perustetaan Erasmus-ohjelma EU:n varoja syrjäisimmillä alueilla hallinnoiville hallintoyksiköille, jotta voidaan varmistaa parhaiden käytäntöjen ja esimerkkien jakaminen koheesiorahaston käytön optimoimiseksi;

12.

painottaa syrjäisimpiä alueita koskevia tilastotietoja (Eurostat) sisältävän verkkosivuston (10) merkitystä ja toteaa, että se on kehitetty yhteistyössä Portugalin, Espanjan ja Ranskan tilastokeskusten sekä syrjäisimpien alueiden kanssa; pitää valitettavana, ettei Saint-Martinista ole saatavilla kattavia tietoja, mikä estää kattavien ja vertailevien analyysien tekemisen kaikista syrjäisimmistä alueista; kehottaa komissiota ja erityisesti Eurostatia keräämään kaikista syrjäisimmistä alueista luotettavia, yhdistettyjä ja ajantasaisia tietoja, joiden avulla voidaan tehdä alakohtaisia analyyseja, sekä arvioimaan myös EU:n politiikkojen täytäntöönpanon vaikutuksia syrjäisimmillä alueilla;

C. Tulevaisuuden rakentaminen

13.

pyytää ottamaan syrjäisimmät alueet paremmin huomioon Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa, erityisesti syrjäisimpien alueiden johtajien kokouksen kautta, jotta voidaan täydentää sitä syrjäisimpien alueiden näkökulmalla ja varmistaa SEUT 349 artiklan tehokas soveltaminen tulevaisuuden EU:n eri ohjelmissa ja politiikoissa;

14.

painottaa, että vuoropuhelu kansalaisten kanssa on perustavanlaatuinen osatekijä läheisyyden luomisessa ja yhteyksien rakentamisessa syrjäisimpien alueiden ja EU:n toimielinten välillä; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tehostamaan vuoropuhelua erityisesti syrjäisimmillä alueilla;

15.

kehottaa komissiota osallistumaan sellaisen syrjäisimpiä alueita koskevan uuden strategian laatimiseen syrjäisimpien alueiden kanssa, joka vastaa paikallista todellisuutta ja tarpeita, jossa otetaan huomioon Euroopan parlamentin suositukset ja joka perustuu erityispiirteiden kunnioittamiseen, saavutettujen tulosten vakiinnuttamiseen ja olemassa olevien järjestelyjen optimointiin, innovointiin ja syrjäisimpien alueiden hyödyntämiseen ”ratkaisujen alueina”;

16.

suosittaa, että tätä uutta strategista kumppanuutta varten laaditaan todellinen toimintasuunnitelma, johon osallistuvat tärkeimmät sidosryhmät, muun muassa kansalliset, alue- ja paikallisviranomaiset, taloudelliset ja sosiaaliset toimijat, kansalaisyhteiskunta, akateeminen yhteisö ja kansalaisjärjestöt;

17.

kehottaa panemaan uuden strategian ja sen toimintasuunnitelman täytäntöön mahdollisimman pian, jotta voidaan edistää syrjäisimpien alueiden taloudellista ja sosiaalista elpymistä;

OSASTO 2: Investoidaan ihmisarvoisiin työpaikkoihin, vahvistetaan solidaarisuutta ja toimitaan ensisijaisesti nuorison hyväksi

18.

on tietoinen siitä, että syrjäisimmät alueet tarjoavat unionille mahdollisuuksia suunnitella pilottihankkeita sosioekonomisiin ja ilmastohaasteisiin vastaamiseksi, mutta tämä edellyttää kuitenkin rakenteellisiin haittoihin liittyvien viivästysten nopeampaa umpeenkuromista sekä näiden syrjäisestä sijainnista ja saaristoluonteesta johtuvien rakenteellisten haittojen kompensoimiseen käytettävien välineiden lujittamista ja turvaamista, sillä ne ovat välttämättömiä, jotta syrjäisimmät alueet voivat yhdentyä kaikin puolin ja tasavertaisesti EU:n alueeseen;

A. Solidaarisuuden vahvistaminen

19.

kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja syrjäisimpiä alueita asettamaan köyhyyden, työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan – myös vammaisten henkilöiden osalta – eurooppalaisen solidaarisuuden keskeiseksi tavoitteeksi samalla, kun investoidaan koulutukseen sekä tuleviin hankkeisiin, joissa keskitytään innovointiin, erityisesti sosiaaliseen innovointiin, uudelleenkoulutukseen ja monipuolistamiseen;

20.

katsoo, että koheesiopolitiikassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota syrjäisimmillä alueilla eläviin naisiin ja että sillä olisi edistettävä sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU:n strategian tehokasta täytäntöönpanoa syrjäisimmillä alueilla;

21.

korostaa yhteisötalouden ja solidaarisen talouden keskeistä roolia syrjäisimmillä alueilla, sillä ne ovat alue- ja paikallisviranomaisten kumppaneita alueiden syrjäisestä sijainnista johtuvien rajoitteiden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa sekä työpaikkojen luomisessa ja aloitteiden kehittämisessä näillä alueilla EU:n eri strategioiden mukaisesti; kehottaa ottamaan tämän tilanteen huomioon Euroopan tasolla ja tarjoamaan kyseiselle voittoa tavoittelemattomalle sektorille mahdollisuuden saada suoraan EU:n tukia;

B. Terveyden suojelu

22.

painottaa, että syrjäisimmät alueet ovat erityispiirteidensä vuoksi alttiimpia maailmanlaajuisille ilmiöille, kuten covid-19-pandemialle; kehottaa sen vuoksi ottamaan opiksi kriisistä ja ottamaan huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanteen tämänkaltaisten tulevien ilmiöiden yhteydessä;

23.

ehdottaa, että perustetaan tutkimuskeskus, joka keskittyy trooppisiin infektiotauteihin ja erityisesti syrjäisimmillä alueilla esiintyviin sairauksiin, kuten diabetekseen, lihavuuteen ja tiettyihin syöpiin, ja otetaan käyttöön riittävät varat terveydenhuollon puutteiden korjaamiseksi syrjäisimmillä alueilla;

24.

kehottaa käynnistämään BEST-valmistelutoimen kaltaisen pilottihankkeen, jolla tuetaan lääkekasveja koskevaa työtä syrjäisimmillä alueilla;

C. Nuoret: toimien ja tulosten asettaminen etusijalle

25.

muistuttaa, että syrjäisimmillä alueilla nuoriso on tärkeä voimavara, jolle ei useinkaan anneta riittävästi arvoa, ja että nuoriso olisi asetettava etusijalle konkreettisten ratkaisujen laatimiseksi siten, että otetaan käyttöön laajamittaisesti EU:n varoja nuorten koulutusta, ohjausta, asumista sekä ihmisarvoisia ja laadukkaita työpaikkoja varten;

26.

painottaa tältä osin, että syrjäisimmillä alueilla on asetettava etusijalle investoinnit kaikentasoiseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, jotta voidaan ehkäistä koulunkäynnin keskeyttämistä; kehottaa komissiota pitämään koulutusta syrjäisimpien alueiden kehittämisen ensisijaisena tavoitteena auttamalla alue- ja paikallisviranomaisia suunnittelemaan toimintapolitiikkoja, joilla kannustetaan nuoria ja tarjotaan heille uusia koulutusta, osaamisen kehittämistä ja uudelleenkoulutusta koskevia houkuttelevia mahdollisuuksia paikallis- ja aluetasolla, digitaaliset taidot mukaan luettuina, henkilökohtaisesti tai etänä, jotta he voivat hankkia tunnustettuja pätevyyksiä;

27.

kannustaa ottamaan käyttöön EU:n varoja yhtäältä huippuosaamiskampusten perustamiseksi syrjäisimpien alueiden maantieteelliselle alueelle edistämällä syrjäisimpien alueiden koulujen, yliopistojen ja koulutuskeskusten välisiä yhteyksiä ja toisaalta tutkimuskeskuksia, jotta voidaan tutkia ja ymmärtää paremmin syrjäisimpien alueiden biologista monimuotoisuutta;

28.

muistuttaa syrjäisimpien alueiden nuorten työttömyysasteen osalta, että on tarpeen luoda erityisjärjestelyjä etenkin nuorisotyöllisyysaloitteen kautta; on tältä osin tyytyväinen ESR+:n kaudelle 2021–2027 perustettuun syrjäisimpiä alueita koskevaan lisämäärärahaan ja kehottaa kyseisiä alueita hyödyntämään tätä uutta rahoituslähdettä työllisyyden, liikkuvuuden ja koulutuksen tukemiseen syrjäisimmillä alueilla;

29.

kehottaa komissiota tukemaan syrjäisimpien alueiden nuorten työllisyyttä ottamalla käyttöön keskitetyn digitaalisen asiointipisteen, joka on yhteydessä yksityiseen sektoriin, korkeakouluihin ja paikallisviranomaisiin, jotta voidaan tukea ensimmäisen työpaikan etsimistä sekä yritysten perustamista tai yritysostoja syrjäisimmillä alueilla;

D. Syrjäisimpien alueiden todellisuuden ottaminen paremmin huomioon Erasmus+ -ohjelmassa

30.

kehottaa Erasmus+ -ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä myöntämään syrjäisimmiltä alueilta tuleville opiskelijoille enimmäistukea ja tarvittaessa lisäämään rahoitusta todellisten matkakustannusten kattamiseksi ja edistämään liikkuvuutta kolmansissa maissa kunkin syrjäisimmän alueen maantieteellisellä, kulttuurisella ja historiallisella alueella sekä vaihtoa syrjäisimpien alueiden välillä;

31.

painottaa myös, että on tärkeää lisätä syrjäisimpien alueiden osallistumista kaikkiin Erasmus+ -ohjelman toimiin ja edistää tiivistä yhteistyötä ja liikkuvuutta koulutus-, sosiaali- ja urheilualan instituutioiden välillä;

OSASTO 3: Kehitetään kestävää ja oikeudenmukaista kasvua, otetaan käyttöön vihreä ja sininen talous ja kehitetään uusia ammatteja ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä

32.

korostaa, että on tärkeää edistää paikallisia aloitteita tukemalla kaikkia syrjäisimpien alueiden tuotantoyrityksiä kiinnittäen erityistä huomiota hyvin pieniin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä matkailu-, käsiteollisuus-, kulttuuri-, teollisuus-, rakennus- ja digitaalialoihin; korostaa kestävien ja innovatiivisten investointien tarvetta;

33.

kannustaa syrjäisimpiä alueita liittymään ”Local 2030”-verkostoon ja kehittämään kestävän kehityksen tulostauluja, jotta ne voivat jakaa paremmin tietoa ratkaisuistaan;

34.

toteaa jälleen, että maatalous-, karjankasvatus-, kalastus-, meri- ja ympäristöalojen ammateista on tehtävä houkuttelevampia syrjäisimmillä alueilla, sillä niillä on rakenteellinen merkitys taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta, ja että nuorille on annettava erityisesti tukea;

A. Maatalouspolitiikka ja vihreä talous

35.

korostaa tarvetta ottaa syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ja maatalousmallit huomioon YMP:n maaseudun kehittämisohjelmien strategisissa suunnitelmissa ja hallinnoinnissa, jotta lähestymistapa olisi alueellisempi ja joustavampi;

36.

kehottaa säilyttämään POSEI-järjestelmän erityisjärjestelyt ja määrärahat ja jopa vahvistamaan niitä, jotta voidaan saavuttaa tavoitteet, jotka koskevat elintarvikeomavaraisuutta, agroekologista siirtymää, vihreää kasvua, monipuolistamista ja reagointikykyä markkinakriiseihin syrjäisimmillä alueilla; muistuttaa, että POSEI-järjestelmän määriä ei ole päivitetty inflaation perusteella toisin kuin YMP:n muita maksuja;

37.

korostaa, että POSEI-järjestelmä on välttämätön taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi unionissa ja maaseutuympäristön säilyttämiseksi ja väestökadon torjumiseksi syrjäisimmillä alueilla, ja korostaa tässä yhteydessä komission POSEI-järjestelmästä tekemää myönteistä arviota;

38.

toteaa, että vuonna 2005 toteutetun sokerin yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksen käynnistämä kiintiöiden ja takuuhintojen poistuminen on asettanut syrjäisimpien alueiden sokeriruo’on tuottajat epäsuotuisaan asemaan; painottaa tarvetta tehdä kaikista SEUT 349 artiklan puitteissa käyttöönotetuista erityisvälineistä pysyviä alan kestävän kilpailukyvyn tukemiseksi; pyytää perustamaan mekanismin sokeriruo’on viljelijöiden tukemiseksi siltä varalta, että sokerin maailmanmarkkinahinta laskee;

39.

kehottaa komissiota lisäämään määrärahoja kampanjoihin, joilla tehdään tunnetuksi EU:n laatujärjestelmiä, annetaan niistä tietoa ja lisätään niiden arvostusta; toteaa, että tämä koskee erityisesti laatujärjestelmiä, jotka liittyvät

i)	suojatulla alkuperänimityksellä (SAN) tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä (SMM) varustettuihin tuotteisiin ja aitoihin perinteisiin tuotteisiin (APT) sekä vapaaehtoisiin sertifiointijärjestelmiin

ii)	luonnonmukaisiin tuotantomenetelmiin

iii)	syrjäisimmiltä alueilta peräisin olevia maatalouden erityisiä laatutuotteita koskeviin logoihin;

40.

kannattaa Pellolta pöytään -strategiaa, jolla rajoitetaan entisestään kasvinsuojeluaineiden käyttöä EU:ssa, mutta korostaa tarvetta ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden trooppisten ja subtrooppisten viljelykasvien erityispiirteet ja tukea siirtymää;

41.

muistuttaa lopuksi, että on tärkeää säilyttää syrjäisimpien alueiden yhteisrahoitusosuus 85 prosentissa maaseuturahastossa, jotta voidaan erityisesti palauttaa, säilyttää ja parantaa biologista monimuotoisuutta maa- ja metsätaloudessa ja edistää maaseutualueiden kehitystä syrjäisimmillä alueilla;

B. Kalastuspolitiikka ja sininen talous

42.

toteaa jälleen, että sininen talous on ratkaisevassa asemassa syrjäisimmillä alueilla ja niiden kannalta; kehottaa ottamaan käyttöön luontopohjaisia ratkaisuja ja korostaa tarvetta kunnioittaa valtamerten luonnonvarojen ja merellisen toiminnan kehittämisen välistä tasapainoa;

43.

kehottaa komissiota käynnistämään syrjäisimmillä alueilla siniseen talouteen ja koulutukseen keskittyviä pilottihankkeita, jotta näille alueille voidaan antaa johtava asema valtamerten hallinnoinnissa, ja tukemaan innovointia ja tutkimusta, mukaan lukien vedessä tai biologisesti hajoavien materiaalien tutkimus, kiertotalouteen siirtymiseksi, pitämättä kuitenkaan näitä materiaaleja keinona estää merten pilaantuminen;

44.

kehottaa vahvistamaan yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa erityisjärjestelyjä Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) avulla, jotta voidaan saavuttaa elintarvikeomavaraisuutta koskeva tavoite ja tukea syrjäisimpien alueiden sinistä kasvua erityisesti tarjoamalla tehokkaita ja käytännönläheisiä ratkaisuja syrjäisimpien alueiden kalastustuotteiden kuljetukseen, jotta ne voidaan saada nopeasti ja mahdollisimman hyvälaatuisina asiaankuuluville markkinoille;

45.

on huolissaan toisinaan huonossa tilassa olevista ja vanhentuvista kalastuslaivastoista syrjäisimmillä alueilla ja tämän vaarallisen tilanteen vaikutuksista kalastajiin ja ympäristöön; muistuttaa, että näillä alueilla kalastustoiminta perustuu suurelta osin perinteisiin käytäntöihin, ja pitää siksi valitettavana, että syrjäisimpien alueiden pienimuotoiseen kalastukseen käytettyjen laivastojen uudistamista ei voida tukea EMKVR:stä kaudella 2021–2027, koska kalastuskapasiteetti ja kalastusmahdollisuudet syrjäisimmillä alueilla ovat tasapainossa (kestävän enimmäistuoton noudattaminen);

46.

kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita parantamaan sellaisten tieteellisten tietojen keräämistä, joita tarvitaan syrjäisimpien alueiden kalastuslaivastojen uudistamiseen myönnettävää valtiontukea koskevien tukikelpoisuusedellytysten täyttämiseksi;

47.

muistuttaa, että komissio on EMKVR-asetuksen 29 artiklan d alakohdan mukaisesti sitoutunut esittämään väliraportin syrjäisimpiä alueita koskevasta luvusta (V luku) ja analysoimaan tarvetta syrjäisimpien alueiden kalastusta koskevalle erilliselle asetukselle;

48.

kehottaa komissiota ja neuvostoa perustamaan vuodesta 2027 alkaen syrjäisimpien alueiden meri- ja kalastusalaa varten POSEI-järjestelmän kaltaisen tukivälineen, jonka tarkoituksena on varmistaa rahoitus näiden alueiden erityistarpeisiin vastaamiseksi;

49.

muistuttaa tarpeesta suojella syrjäisimpiä alueita, kun tehdään kalastussopimuksia kolmansien maiden kanssa;

C. Kestävä matkailu

50.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan voimakkaasti matkailualaa syrjäisimmillä alueilla, jotta voidaan edistää elpymistä ja kestävää kasvua ja saada aikaan alalla, erityisesti pk-yrityksissä, tarvittava sosiaalinen, ympäristöön liittyvä ja digitaalinen muutos;

51.

toistaa, että on panostettava kestävään matkailuun tukemalla innovatiivisia pilottihankkeita, joilla edistetään vihreämpiä ja digitaalisia ratkaisuja, joissa hyödynnetään ja kunnioitetaan alueiden luonnonarvoa ekomatkailuhankkeiden avulla;

52.

kehottaa luomaan pitkällä aikavälillä kestävän matkailun yhteisen eurooppalaisen laatumerkin, jossa otetaan huomioon myös laatua, saavutettavuutta ja osallistavuutta koskevat ulottuvuudet kiinnittäen erityistä huomiota syrjäisimpiin alueisiin;

D. Ympäristö, biologinen monimuotoisuus, ilmasto ja energia

53.

on tyytyväinen siihen, että vihreän kehityksen ohjelmassa ja vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa otetaan huomioon syrjäisimpien alueiden biologisen monimuotoisuuden poikkeuksellinen potentiaali;

54.

kannattaa voimakkaasti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja luokitusjärjestelmäasetuksen (EU) 2020/852 (11) 17 artiklassa tarkoitetun ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen edistämistä;

55.

on huolissaan ilmastonmuutokseen suoraan liittyvien sääilmiöiden esiintymistiheyden ja voimakkuuden lisääntymisestä syrjäisimmillä alueilla ja muistuttaa, että kaikilla tasoilla tarvitaan tehokkaita toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, selviytymiskyvyn vahvistamiseen ja näiden kasvavien ilmastouhkien ennaltaehkäisyyn tarvittavien investointien koordinoimiseksi; suosittaa tehostamaan unionin pelastuspalvelumekanismin käyttöä;

56.

muistuttaa, että syrjäisimpien alueiden erityishaasteet, kuten merenpinnan nousu, merten lämpötilan nousu sekä maanjäristysten ja tulvien yleistyminen, edellyttävät, että EU:n lainsäädäntökehyksessä otetaan huomioon nämä erityispiirteet ja säädetään tarvittaessa poikkeuksista sekä taloudellisista ja teknisistä kannustimista;

57.

korostaa, että biodiversiteettistrategian täytäntöönpano syrjäisimmillä alueilla on koordinoitava näiden alueiden maatalous-, metsätalous-, kalastus- ja vesiviljelyalojen kestävää kehittämistä koskevien toimien kanssa;

58.

haluaa edistää uusien ympäristöön liittyvien ammattien syntymistä ja biologisen monimuotoisuuden ja ympäristön suojeluun osallistuvien toimijoiden tukemista, yhdistykset ja kansalaisjärjestöt mukaan luettuina, ja kumppanuusperiaatteen vahvistamista tämän osalta;

59.

kehottaa antamaan vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa tarkoitetussa uudessa luonnon monimuotoisuuden tietokeskuksessa paremman sijan kaikkien Euroopan merentakaisten alueiden tiedoille ja kehittämään EU:n luonnon ennallistamissuunnitelmaan merentakaiset alueet huomioon ottavan lähestymistavan;

60.

kehottaa komissiota ja asianomaisia jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan aktiivisesti luonnonsuojelua ja ennallistamista koskevia tavoitteita syrjäisimmillä alueilla ja kehottaa lisäksi perustamaan syrjäisimmät alueet kattavan luonnonsuojeluverkoston;

61.

kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että nuorten muutto syrjäisimpien alueiden kaikkein syrjäisimmistä osista vaikuttaa kielteisesti metsänhoitokapasiteettiin ja lisää metsäpalojen riskiä näiden luonnonvarojen riittämättömän hoidon ja haitallisten vieraslajien lisääntymisen vuoksi; kehottaa ottamaan käyttöön järjestelyjä ympäristön suojelemiseksi torjumalla väestökatoa, houkuttelemalla näille alueille uusia ihmisiä ja pyrkimällä pitämään heidät siellä sekä tehostamalla kestävään maatalouteen ja luontoon liittyviä toimia;

62.

on tyytyväinen siihen, että BEST-aloite on sisällytetty Life-ohjelmaan; kehottaa osoittamaan BEST-aloitteelle vuosittain vähintään kahdeksan miljoonaa euroa, jotta alueita voidaan auttaa panemaan täytäntöön EU:n uusi biodiversiteettistrategia, jossa edellytetään, että vähintään 30 prosenttia maa- ja merialueista suojellaan; ehdottaa, että toteutetaan vaikutustenarviointi, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia soveltaa Natura 2000 -ohjelmaa Ranskan syrjäisimmillä alueilla, jotta voidaan määrittää sopivimmat välineet luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön suojeluun näillä alueilla;

63.

palauttaa mieliin syrjäisimpien alueiden energiaomavaraisuuden saavuttamista koskevan tavoitteen ja tukee voimakkaasti tavoitetta, jonka mukaan syrjäisimmillä alueilla on saavutettava uusiutuvan energian 100 prosentin taso lopettamalla asteittain fossiilisten polttoaineiden käyttö ja lisäämällä kestävän ja uusiutuvan energian kasvavaa potentiaalia, myös avomerellä, Pariisin sopimuksen ja hiilineutraaliuden saavuttamista viimeistään vuonna 2050 koskevan EU:n sitoumuksen sekä vuoteen 2030 ulottuvien ilmastotavoitteiden mukaisesti;

64.

kehottaa tukemaan asuntojen energiatehokkuuden parantamista syrjäisimmillä alueilla; korostaa sertifioitujen materiaalien saatavuuteen liittyviä erityispiirteitä ja rajoitteita; painottaa tämän osalta oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ja REACT-EU-välineen merkitystä, koska niistä rahoitetaan siirtymiä syrjäisimmillä alueilla;

E. Integroitu ja tehostettu kiertotalous

65.

korostaa, että kiertotalouden, saasteettomuustavoitteen, energiatehokkuuden ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen on oltava tämän uuden syrjäisimpiä alueita koskevan strategian perusperiaatteita ja niiden on johdettava kestävämpiin käytäntöihin alueiden suojelemiseksi sekä talouskehityksen, työllisyyden ja yhteenkuuluvuuden parantamiseksi;

66.

kehottaa komissiota ehdottamaan vahvaa tukea syrjäisimmille alueille, jotta voidaan edistää uutta kestävää talousmallia rakennesuuntautuneilla aloitteilla kiertotalouden kehittämiseksi sekä niin kutsuttujen vihreiden työpaikkojen ja uusien vihreiden ammattien edistämiseksi;

67.

korostaa tarvetta sisällyttää kiertotalous syrjäisimpien alueiden jätehuoltopolitiikkaan; kehottaa kehittämään innovatiivisia ratkaisuja jätteen vähentämiseksi ja hyödyntämiseksi syrjäisimmillä alueilla; kehottaa ottamaan huomioon jätehuollon monimutkaisuuden ja kustannukset syrjäisimmillä alueilla, mikä edellyttää infrastruktuuri-investointien tukemista kiertotalouteen siirtymisen edistämiseksi;

68.

kehottaa lisäksi komissiota perustamaan syrjäisimmille alueille merten pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevän keskuksen, jotta voidaan tukea infrastruktuurin kehittämistä meressä olevien roskien keräämiseksi ja käsittelemiseksi;

69.

kehottaa komissiota pyytämään ehdotuspyyntöjä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman puitteissa syrjäisimmille alueille suunnatuista tieteellisistä tutkimushankkeista jatkona Horisontti 2020 -puiteohjelman tuloksille;

OSASTO 4: Mukaudutaan globalisoituneen maailman haasteisiin ja mahdollisuuksiin

70.

muistuttaa, että syrjäisimmillä alueilla on vahvaa potentiaalia ja erityisiä voimavaroja, joista voi olla hyötyä koko unionille ja että Euroopassa on panostettava syrjäisimpiin alueisiin ja niiden yhteistyöhön naapurimaidensa kanssa unionin demokraattisten arvojen ja ympäristöä ja sosiaalialaa koskevien tavoitteiden edistämiseksi;

71.

kehottaa komissiota laatimaan ja edistämään syrjäisimpiä alueita koskevia makroaluestrategioita niiden maantieteellisillä alueilla ja tutkimaan samalla kaikkia mahdollisuuksia koordinoida käytännössä paremmin unionin eri rahastojen (EAKR, MMA-päätös sekä naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline – Globaali Eurooppa) samanaikaisia toimia;

72.

kehottaa lisäksi komissiota ottamaan syrjäisimmät alueet huomioon Atlantin alueen makroaluestrategiassa sisällyttämällä siihen näille alueille paremmin sopivia aiheita;

73.

kehottaa ottamaan käyttöön uuden osion, joka koskee syrjäisimpien alueiden kanssa tehtävää yhteistyötä, uudessa Interreg-ohjelmassa;

74.

korostaa, että on vahvistettava, tehostettava ja edistettävä yhteistyöhankkeiden kehittämistä syrjäisimpien alueiden välillä, jotta voidaan hyödyntää niiden geostrategista ja geotaloudellista tilannetta sekä vaihtaa parhaita käytäntöjä;

A. Oikeudenmukainen ja mukautettu kilpailupolitiikka

75.

korostaa tarvetta suojella syrjäisimpien alueiden talouksia aggressiivisilta kaupallisilta käytännöiltä, kuten poistomarkkinoilta ja monopoliaseman väärinkäytöltä;

76.

kehottaa komissiota ottamaan kilpailupolitiikkansa täytäntöönpanossa asianmukaisesti huomioon syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ja erityisesti niiden syrjäisen sijainnin Euroopan mantereeseen nähden sekä niiden markkinoiden suppeuden ja korostaa syrjäisimmille alueille myönnettäviä valtiontukia koskevien poikkeusten hyödyllisyyttä;

77.

suhtautuu myönteisesti siihen, että valtiontukia koskevaa unionin lainsäädäntöä on mukautettu covid-19-pandemiasta johtuvaan kriisitilanteeseen; pyytää komissiota tutkimaan mahdollisuutta jatkaa joitakin näistä poikkeustoimenpiteitä pysyvästi syrjäisimpien alueiden osalta sekä säilyttää samalla näitä alueita koskevat nykyiset toimenpiteet yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa (12) ja alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa;

78.

kehottaa luomaan syrjäisimpien alueiden yrityksille erityisaseman niiden kilpailukyvyn parantamiseksi erityisesti niiden alueellisella toiminta-alueella;

B. Liikenne ja eristyneisyyden vähentäminen

79.

toteaa, että syrjäisimmillä alueilla on vakavia rajoitteita, jotka liittyvät syrjäiseen sijaintiin, vähäisiin liikenneyhteyksiin, riippuvuuteen satamista ja lentoasemista sekä vuoristoisuuteen; katsoo, että on tarpeen ottaa käyttöön syrjäisimpien alueiden todellisuuteen täysin mukautettu liikennepolitiikka EAKR:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa; kehottaa lisäksi komissiota ottamaan käyttöön liikennealan POSEI-järjestelmän lisävälineenä näiden lisääntyneiden epäkohtien ja haittojen korvaamiseksi;

80.

korostaa tarvetta lujittaa ja kehittää syrjäisimpien alueiden välisiä, niiden sisäisiä sekä niiden ja Euroopan mantereen ja lähellä sijaitsevien kolmansien maiden välisiä meri- ja lentoliikenneyhteyksiä niiden eristyneisyyden vähentämisen tukemiseksi;

81.

korostaa, että syrjäisimpiä alueita on kannustettava käyttämään kestävämpiä ja vähemmän saastuttavia liikennemuotoja hyödyntämällä fossiilisten polttoaineiden vaihtoehtoja;

82.

tukee EU:n sitoutumista vihreään meriliikenteeseen ja innovatiiviseen satamatoimintaan unionin hiili- ja ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi ja vaatii, että myös syrjäisimpien alueiden on hyödyttävä tästä;

83.

korostaa tarvetta vähentää sekä henkilö- että tavaraliikenteen kustannuksia, jotta voidaan taata alueellisen jatkuvuuden ja yhteenkuuluvuuden periaate sekä kaikkien kansalaisten yhtäläiset mahdollisuudet; vaatii säätelemään hintatasoa lentoliikenteessä (näiltä alueilta lähtevä ja niille saapuva liikenne), maaliikenteessä (kaupunkien välinen sisäinen liikenne) ja meriliikenteessä (alueiden välinen ja saarten välinen liikenne); katsoo tältä osin, että on harkittava syrjäisimpiä alueita koskevia poikkeuksia sekä meri- että lentoliikenteen päästökauppajärjestelmässä ja tarjottava tarpeen mukaan taloudellisia ja teknisiä kannustimia;

84.

kehottaa komissiota käynnistämään Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa erityisen tarjouskilpailun ja mukauttamaan valintaperusteet syrjäisimpiä alueita varten siten, että voidaan tukea vaihtoehtoisia ja kestäviä polttoainetoimitusinfrastruktuureja näiden alueiden tärkeimmissä satamissa, kaupunkiliikenteessä ja lentoliikenteessä;

85.

kehottaa lisäksi komissiota sisällyttämään Euroopan laajuisesta liikenneverkosta annettuun asetukseen (EU) N:o 1315/2013 (13) sen uudelleentarkastelun yhteydessä syrjäisimpiä alueita koskevan ulottuvuuden varmistamalla ydinverkon ja kattavan verkon välisen yhteenliitettävyyden ja väljentämällä merten valtateiden käsitteellistä kehystä;

86.

pitää välttämättömänä, että komissio antaa teknistä tukea, jotta voidaan parantaa syrjäisimpien alueiden mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta erityisesti hankkeille, jotka liittyvät vihreän kehityksen ohjelmaan ja suurten infrastruktuurien rakentamiseen InvestEU-ohjelman puitteissa;

C. Digitaaliala ja avaruus

87.

on tyytyväinen Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa koskevaan ehdotukseen, jolla pyritään parantamaan yhteyksiä ja digitaalisia taitoja syrjäisimmillä alueilla; kehottaa komissiota antamaan teknistä tukea, jota tarvitaan eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien perustamiseksi syrjäisimmille alueille, kuten Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa esitetään;

88.

korostaa tarvetta varmistaa syrjäisimpien alueiden digitaalinen yhteenliitettävyys Euroopan digitaalistrategian mukaisesti talouskehityksen ja yhtäläisten mahdollisuuksien välineenä globalisoituneessa ja pitkälle digitalisoituneessa maailmassa;

89.

kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että satelliittien avulla voidaan tarjota keskeytymättömiä erittäin suuren kapasiteetin yhteyksiä, jotka ovat olennaisen tärkeitä digitaalisen kuilun kaventamiseksi erityisesti syrjäisimmillä alueilla; kehottaa sen vuoksi komissiota päivittämään Euroopan avaruusstrategiaa hyväksymällä syrjäisimpiä alueita koskevia erityistoimenpiteitä;

D. Kauppapolitiikka

90.

kehottaa komissiota varmistamaan, että syrjäisimmät alueet hyötyvät kaikin puolin EU:n ja kolmansien maiden tekemistä kansainvälisistä sopimuksista (talouskumppanuussopimukset, vapaakauppasopimukset jne.) perustamalla työryhmän, joka tarkastelee kauppapolitiikan vaikutuksia syrjäisimpiin alueisiin ja johon otetaan tosiasiallisesti mukaan syrjäisimmät alueet, mukaan lukien syrjäisimpien alueiden talouden alojen edustajat;

91.

kehottaa komissiota toteuttamaan tutkimuksen, jolla mitataan kolmansien maiden kanssa tehtyjen kauppasopimusten kumulatiivisia vaikutuksia syrjäisimpien alueiden sosioekonomiseen kehitykseen;

92.

vaatii noudattamaan unionin ympäristö- ja sosiaalinormeja kolmansien maiden kanssa tehdyissä kauppasopimuksissa ja kehottaa varmistamaan näiden sopimusten noudattamisen tehokkailla ja operatiivisilla toimenpiteillä;

93.

toteaa, että sellaisten kolmansien maiden kanssa tehtyjen kauppasopimusten lisääntyminen, jotka tuottavat vientiin samoja maataloustuotteita kuin syrjäisimmät alueet mutta joiden sosiaaliset ja ympäristöolot ovat erilaiset, voi vääristää kilpailua ja muuttaa markkinoiden jakoa, mikä uhkaa heikentää näitä elintarvikkeita viljelevien unionin tuottajien kilpailukykyä;

94.

kehottaa soveltamaan erilliskohtelua syrjäisimpien alueiden tuotteisiin kaikissa talouskumppanuussopimusten ja vapaakauppasopimusten uudelleenneuvotteluissa, jotta voidaan saavuttaa oikeudenmukainen tasapaino herkkien maataloustuotteiden suojelun ja unionin offensiivisten etujen puolustamisen välillä siten, että harkitaan syrjäisimpien alueiden tuotteille suojalausekkeita, siirtymäkausia ja asianmukaisia kiintiöitä sekä jätetään tietyissä tapauksissa kaikkein herkimmät tuotteet, kuten erityissokerit, sopimusten ulkopuolelle;

95.

palauttaa mieliin kolmen toimielimen yhteisen julistuksen, joka liitettiin vakautusmekanismia koskevaan asetukseen Ecuadorin liittyessä EU:n ja Perun sekä Kolumbian väliseen sopimukseen ja jossa todetaan, että komissio analysoi markkinoiden kehitystä mekanismin voimassaolon päätyttyä ja toteuttaa toimenpiteitä sidosryhmiä kuultuaan, jos EU:n banaanintuottajien tilanne heikkenee;

96.

suosittaa, että EU:n kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvova virkamies (Chief Trade Enforcement Officer) suorittaa erityisvalvontaa, jotta vältetään syrjäisimpiä alueita syrjivät tilanteet, ja kehottaa soveltamaan vaatimustenmukaisuuden periaatetta kolmansista maista tuotaviin luomutuotteisiin;

E. Kulttuurisen kehityksen tukeminen

97.

painottaa, että syrjäisimmillä alueilla on hyvin merkittävä asema EU:n vaikutusalueen laajentamisessa ja että ne tarjoavat todellisen mahdollisuuden EU:n ulkopolitiikalle, koska ne ovat lähellä useita kolmansia maita ja niillä on suora suhde niihin;

98.

korostaa etuja, joita saadaan useiden Atlantilla sijaitsevien syrjäisimpien alueiden geostrategisesta sijainnista ja historiallisista suhteista Amerikan mantereen ja Karibian saarivaltioiden kanssa; suosittaa hyödyntämään näiden alueiden suotuisaa sijaintia EU:n kansainvälisten suhteiden vahvistamiseksi alueella;

99.

muistuttaa, että kulttuuri on yksilön kehityksen ja hedelmällisen vuorovaikutuksen tukipilari; katsoo, että on tarpeen tukea paremmin kulttuurialan vaihtoa;

100.

kehottaa suojelemaan ja tukemaan syrjäisimpien alueiden alueellisia kieliä, jotka ovat sekä kulttuurinen rikkaus että makroalueellisen yhdentymisen ja keskinäisen vaihdon välineitä;

F. Muuttoliikepolitiikka

101.

panee huolestuneena merkille muuttovirtojen vaikutuksen syrjäisimmillä alueilla; on huolissaan ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten maahanmuuttajien tilanteesta syrjäisimmillä alueilla ja kehottaa soveltamaan näihin alaikäisiin mukautettuja korkeimpia humanitaarisia vastaanottovaatimuksia; korostaa, että tarvitaan inhimillistä lähestymistapaa, jolla voidaan varmistaa muuttovirtojen tehokas hallinta uuden turvapaikka- ja maahanmuuttosopimuksen ja unionin arvojen mukaisesti;

102.

kehottaa ottamaan käyttöön turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston varat ja erityisiä lisävaroja, joilla lisätään tukea jäsenvaltioille, joiden syrjäisimmille alueille kohdistuu voimakkaita muuttopaineita;

o o

103.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, alueiden komitealle, jäsenvaltioille ja syrjäisimpien alueiden johtajien kokoukselle.

(1) EUVL C 316, 6.8.2021, s. 2.

(2) EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2.

(3) EUVL C 28, 27.1.2020, s. 40.

(4) EUVL C 232, 16.6.2021, s. 28.

(5) EUVL C 334, 19.9.2018, s. 168.

(6) EUVL C 298, 23.8.2018, s. 92.

(7) EUVL C 285, 29.8.2017, s. 58.

(8) EUVL C 258 E, 7.9.2013, s. 1.

(9) https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/demography_report_2020_n.pdf

(10) https://ec.europa.eu/eurostat/cache/RCI/#?vis=outermost.population&lang=en

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(12) Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014 , tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(13) EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1.

Top

All

Choose the experimental features you want to try