Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52021IE3554

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Tekoälyn kehittäminen eurooppalaisissa mikroyrityksissä ja pienissä ja keskisuurissa yrityksissä” (oma-aloitteinen lausunto)

    EESC 2021/03554

    EUVL C 194, 12.5.2022, p. 1–6 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    12.5.2022   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 194/1


    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Tekoälyn kehittäminen eurooppalaisissa mikroyrityksissä ja pienissä ja keskisuurissa yrityksissä”

    (oma-aloitteinen lausunto)

    (2022/C 194/01)

    Esittelijä:

    Marie-Françoise GONDARD-ARGENTI

    Komitean täysistunnon päätös

    25.3.2021

    Oikeusperusta

    työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta

     

    oma-aloitteinen lausunto

    Vastaava elin

    ”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus”

    Hyväksyminen jaostossa

    13.12.2021

    Hyväksyminen täysistunnossa

    19.1.2022

    Täysistunnon nro

    566

    Äänestystulos

    (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

    238/0/3

    1.   Päätelmät ja suositukset

    1.1

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) toteaa, että mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset ryhtyvät käyttämään tekoälyä, jos se on luotettavaa, osallistavaa ja kestävyysajattelun mukaista ja jos se on osa ympäristöä kunnioittavaa taloudellista ja sosiaalista toimintamallia, joka tukee yritysten kehitystä ja työllisyyttä ja tuo parempaa elämänlaatua ja terveyttä kaikille työntekijöille ja eurooppalaisille. Perusoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien kunnioittaminen ja avoimuusvaatimusten tiukentaminen lisäävät luottamusta ja kannustavat kaikkia kansalaisia ja mikro- ja pk-yrityksiä omaksumaan tekoälyn.

    1.2

    ETSK muistuttaa, että EU:n yrityksistä kaikki alat yhteenlaskettuina 99 prosenttia on itsenäisiä ammatinharjoittajia, mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Nämä edustavat kahta kolmasosaa yksityissektorin työpaikoista ja yli puolta EU:n yritysten tuottamasta lisäarvosta. Talouden digitalisaatio on muuttanut niiden kilpailutilanteen perinpohjaisesti, mutta niillä on joka tapauksessa keskeinen rooli EU:n digitaalisessa ja ekologisessa siirtymässä, jotta edessä olevat haasteet saadaan voitettua. Niiden on siksi päästävä hyödyntämään tekoälyä samoin edellytyksin, jotta Eurooppa ei menettäisi yhtä arvokkaimmista taloudellisista, sosiaalisista ja inhimillisistä voimavaroistaan.

    1.3

    ETSK on korostanut lausunnossaan koordinoidun suunnitelman tarkistuksesta (1), että tekoälyn laajamittainen käyttöönotto mikro- ja pk-yrityksissä on avain Euroopan teollisuuden elpymiseen. Mikro- ja pk-yritykset, jotka haluavat toteuttaa digitaalisen siirtymän, törmäävät ketteryydestään huolimatta huomattaviin sisäisiin ja ulkoisiin vaikeuksiin, joita ovat kustannukset, laajakaistainfrastruktuurin puuttuminen tietyillä alueilla, rahoituksen saanti, henkilöstöresurssit, tiedonsaanti, pääsy koulutukseen jne.

    1.4

    ETSK kehottaa auttamaan mikro- ja pk-yrityksiä tämän kalliin mutta niiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi tai parantamiseksi välttämättömän teknologian omaksumisessa tarjoamalla yksinkertaisia apuvälineitä ja helposti saatavaa rahoitusta. Laadukkaan ja riittävän datan saanti sekä tiedot todellisissa olosuhteissa tehdyistä kokeiluista ovat ensisijaisen tärkeitä.

    1.5

    ETSK katsoo, että tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa kaikilla tasoilla, tiivistä yhteistyötä kaikkien järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kanssa sekä laadukasta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua jäsenvaltioissa, jotta mikro- ja pk-yrityksiä voidaan tukea tehokkaasti tekoälyn omaksumisessa.

    1.6

    Eri alojen mikro- ja pk-yritykset ovat hyvin erilaisia, joten tekoälyyn liittyvän tuen on oltava tarkoituksenmukaista ja kohdennettua. Lisäksi tarvitaan järkevää ja osallistavaa lainsäädäntöä. Nämä ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä oikeusvarmuuden ja luottamuksen varmistamiseksi.

    1.7

    ETSK kehottaa levittämään viipymättä kaikille asianomaisille osapuolille, ensisijaisesti yritysjohtajille, opetustarkoitukseen soveltuvaa välineistöä, joka sisältyy aihetta käsittelevään ETSK:n julkaisemaan tutkimukseen (2) ja jossa kuvataan tekoälyn käyttöönoton eri vaiheet mikro- ja pk-yrityksissä. Nämä apuvälineet auttavat lieventämään huolta, jota tämä teknologia voi herättää, ja muuttamaan käsityksiä siitä.

    2.   Yleistä

    2.1

    ETSK:n julkaisemassa tutkimuksessa ”Boosting the use of artificial intelligence in Europe’s micro, small and medium-sized enterprises” tarkastellaan viittä alaa (maatalous, rakentaminen, terveydenhuolto, oikeudelliset palvelut ja kirjanpito) viidessä jäsenvaltiossa (Irlanti, Italia, Ranska, Romania ja Ruotsi). Siihen sisältyvä välineistö suosituksineen on poliittisten päättäjien ja mikro- ja pk-yritysten käytettävissä.

    2.2

    Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa pk-yrityksiä koskevan vuoden 2021 kertomuksensa (3). Siinä esitetään todenmukainen kuvaus digitaalisten välineiden omaksumisesta mikro- ja pk-yrityksissä unionin 27 jäsenvaltiossa kahden kyselyn perusteella. Ensimmäinen kysely tehtiin pandemian alkuvaiheessa ja toinen vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä.

    2.3

    Euroopan 25 miljoonaa mikro- ja pk-yritystä, jotka muodostavat EU:n talouden selkärangan tarjoamalla noin 100 miljoonaa työpaikkaa ja tuottamalla lähes 57 prosenttia Euroopan BKT:sta, ovat keskeisen tärkeitä arvonmuodostuksessa kaikilla aloilla (perinteisestä itsenäisestä käsiteollisuudesta yhteisötalouteen; 2,8 miljoonaa yritystä, huipputeknologia-alojen startup-yrityksiä jne.). Ne tarvitsevat tarkoituksenmukaista ja kohdennettua tukea sekä järkevää ja osallistavaa lainsäädäntöä oikeusvarmuuden, luottamuksen ja työntekijöiden elämänlaadun takeeksi.

    2.4

    ETSK toivoo, että komission ja jäsenvaltioiden toteuttamat toimenpiteet johtavat jatkossakin konkreettisiin tuloksiin. Edellä mainitun välineistön olisi kannustettava viranomaisia kokeilemaan soveltuvia aloitteita yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja asianomaisten yritysten kanssa.

    2.5

    Tekoäly, joka mahdollistaa elinkeinoalojen kehittymisen, on usein mikro- ja pk-yritysten ulottumattomissa: ketteryydestään huolimatta ne törmäävät vaikeuksiin, jotka voivat olla sisäisiä (henkilöstöresurssit, kustannukset, laadukkaan datan saanti jne.) tai ulkoisia (laajakaistainfrastruktuurin saatavuus, rahoituksen saanti, tiedon saanti, koulutukseen pääsy jne.).

    2.6

    Tekoälyn laajamittainen omaksuminen mikro- ja pk-yrityksissä on avain Euroopan teollisuuden elpymiseen (4). Kaikenlaisen syrjinnän välttämiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvimmassa asemassa oleviin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin, mikroyrityksiin, perheyrityksiin ja kaukana kaupunkikeskuksista toimiviin yrityksiin sekä yhteisötalouden yrityksiin, sillä syrjinnän taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset olisivat tuhoisia koko EU:lle.

    2.7

    Luottamuksen ilmapiirin luominen on ehdottoman tärkeää, jotta mikro- ja pk-yritykset voivat olla osallisina EU:n toivomassa huippuosaamis- ja johtajuusstrategiassa. Tämä edellyttää toimia kaikilta institutionaalisilta tahoilta Euroopan komissiosta jäsenvaltioiden hallituksiin ja alue- ja paikallistason rakenteisiin, jotta voidaan tarjota yrityksen koon mukaan sovitettuja välineitä ja tukea ja varmistaa investointituki ja -takuut. On ensiarvoisen tärkeää kaventaa digitaalista kuilua ja integroida verkkoja, jotta saadaan kurottua umpeen mikro- ja pk-yritysten takamatka tekoälyn alalla suuriin konserneihin verrattuna.

    2.8

    Luottamus edellyttää vahvaa poliittista tahtoa tehdä tiivistä yhteistyötä kaikilla tasoilla. Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta, työmarkkinaosapuolet, järjestöt, kauppakamarit, ammattialaorganisaatiot, tuottajaryhmät jne., jotka ovat niin työnantajien kuin työntekijöidenkin kenttätasolla tuntemia ja tunnustamia, ovat parhaassa asemassa tiedottamaan työntekijöille ja työnantajille riskeistä ja haasteista eri toimialoilla. Niillä on tarvittavat valmiudet vaikuttaa poliittiseen päätöksentasoon kaikilla tasoilla niin, että päätöksissä otetaan huomioon mikro- ja pk-yritysten tarpeet tekoälyn alalla. ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden kannattaisi edistää laadukkaita työmarkkinaosapuolten välisiä ja työehtosopimuksista käytäviä neuvotteluja mikro- ja pk-yrityksiin suunnatun politiikan vaikuttavuuden maksimoimiseksi.

    2.9

    Digitaalinen Eurooppa- ja Horisontti Eurooppa -ohjelmien kaltaisten EU:n ohjelmien tehokas kohdentaminen mikro- ja pk-yrityksille (5) on tärkeää ja tuottaa todistetusti tuloksia. Kaikki välineet on annettava käyttöön helppokäyttöisessä muodossa.

    2.10

    Algoritmit ovat yhä kehittyneempiä, mikä vaikuttaa datan laatuun ja tietosuojaan sekä myös turvallisuuteen ja avoimuuteen ja herättää monenlaisia eettisiä huolenaiheita (syrjintä, sosiaalisen epätasa-arvon kasvu, ihmisen itsenäisen päätöksenteon kyseenalaistuminen jne.). Nämä haasteet, jotka edellyttävät suurta valppautta kaikilta, myös mikro- ja pk-yrityksiltä, eivät saa hidastuttaa tekoälyn omaksumista niissä.

    2.11

    Edellä mainitun tutkimuksen tulokset tukevat monia ETSK:n suosituksia:

    Tekoälyn omaksuminen mikro- ja pk-yrityksissä riippuu ennen kaikkea siitä, hallitsevatko yrityksen johtajat ja työntekijät tekoälyn käytön myös riskit huomioiden ennen tällaisen teknologian käyttöönottoa.

    Tekoälyn omaksumista mikro- ja pk-yrityksissä tosiasiallisesti jarruttavia kokoon ja kehitysvaiheeseen liittyviä tekijöitä voidaan kompensoida vain asianmukaisella rahoituksella. ETSK onkin tyytyväinen komission Digitaalinen Eurooppa -ohjelman puitteissa ilmoittamiin 1,98 miljardin euron määrärahoihin (6). Innovointikeskittymät pystyvät tarjoamaan parhaat mahdollisuudet hyödyntää uusinta digitaalista kapasiteettia ja hankkia koulutusta asiasta kiinnostuneille.

    Mikro- ja pk-yritykset tarvitsevat laadukkaita ulkopuolisia tietokantoja. ETSK on jo korostanut, että on tärkeää taata kaikille oikeus hyödyntää julkisen sektorin massadataa ja luoda vahvoja sovellusliittymiä tai eurooppalaisia alustoja turvallista tiedonvaihtoa varten (7). Tällainen on esimerkiksi Gaia-X. Lisäksi komitea on ehdottanut yhteisvastuullisen lähestymistavan soveltamista tietojen hallintaan ja vaihtoon ja on korostanut, että on tärkeää luoda altruistista dataa (8).

    Mikro- ja pk-yritykset tarvitsevat tekoälyteknologian, datan ja rahoituksen saamiseksi ja standardointia varten sellaiset selkeät ja yhtenäiset säännöt EU:n markkinoilla, jotka turvaavat terveen kilpailun, joka puolestaan luo kasvua ja työpaikkoja. Lisäksi niiden on voitava itse osallistua EU-tason sääntöjen ja sääntelyn laadintaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kansalaisten ja kuluttajien luottamus voidaan voittaa antamalla selkeitä ja avoimia vastauksia eettisiin ja vastuita koskeviin kysymyksiin, mikä kannustaa mikro- ja pk-yrityksiä ottamaan tekoälyn käyttöön.

    2.12

    ETSK kannattaa edellä mainitun tutkimuksen suosituksia ja korostaa, että ne edellyttävät erityisen aktiivista ja määrätietoista poliittista tahtoa.

    On edistettävä kansalaisten yleistä tekoälyn hallintaa kasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen avulla, jotta kaikki kansalaisyhteiskunnan osat, myös mikro- ja pk-yritykset, voivat rohkeasti omaksua sen ja käyttää sitä osaavalla ja vastuullisella tavalla. Akateemista koulutusta on ehdottomasti täydennettävä käytännön välineillä, ja itsenäisille ammatinharjoittajille, mikro- ja pk-yritysten johtajille ja heidän työntekijöilleen on tarjottava tarkoituksenmukaista ja kohtuuhintaista täydennyskoulutusta (9). Johtajille on tarjottava enemmän mahdollisuuksia hyödyntää ulkopuolista asiantuntemusta B2B-kumppanuuksien kautta, kaikkien ulottuvilla olevaa tekoälyä sekä tekoälyä palveluna.

    On huolehdittava siitä, että mikro- ja pk-yritykset saavat helposti sekä julkista että yksityistä rahoitusta, ja on aktivoitava niille suunnatun EU:n rahoituksen synergiavaikutukset.

    On turvattava infrastruktuuri ja tarvittavat yhteydet kaikilla alueilla, myös maaseudulla, jotta vältetään digitaalinen kahtiajako ja tarjotaan mahdollisuus hyödyntää kaikkia merkityksellisiä ja yhteentoimivia tietoja, joita erityisesti maatalous käyttää merkittävässä laajuudessa.

    On huolehdittava kaikkien toimijoiden ja kaikkien tasojen välisestä hyvästä koordinoinnista.

    On edistettävä yleistä tietoisuutta kyberturvallisuushaasteista (10), vääristyneen datan aiheuttamista taloudellisista ja yhteiskunnallisista vahingoista sekä muista mahdollisista uusista riskeistä. Yksi tärkeä keino parantaa datan laatua on osallistaa tekoälyvälineiden suunnitteluun monenlaisia erilaisia ihmisiä.

    On jaettava laajasti hyviä käytäntöjä ja ruohonjuuritason menestystarinoita ja helpotettava palautteenantoa, jotta annetaan vauhtia kehitykselle, joka johtaa tekoälyn omaksumiseen yleisesti mikro- ja pk-yrityksissä.

    2.13

    ETSK pyytää EU:n toimielimiä ottamaan huomioon seuraavat toimintaperiaatteet tekoälyn alalla:

    Aloitetaan pienessä mittakaavassa tarkoituksenmukaisten ja oikeasuhtaisten toimintapolitiikkojen laatimiseksi, ja mukautetaan niitä tarvittaessa myöhemmin suurille yrityksille sopiviksi.

    Parannetaan oikeusvarmuutta ja edistetään sääntöjen ymmärtämistä, jotta yritysten on helpompi omaksua tekoälyratkaisuja ja voidaan tukea yritysten omia investointeja innovoinnin ja tekoälyn kehittämiseen.

    Tehdään tekoälystä helpommin ymmärrettävää kaikille parantamalla koordinointia ja lisäämällä synergiaa eri välineiden ja poliittisten aloitteiden välillä tähän tarkoitetun mikro- ja pk-yritysfoorumin avulla.

    Tuetaan todellisissa olosuhteissa tapahtuvaa kokeilua muun muassa toiminnallista sitoutumista koskevien protokollien avulla. ETSK muistuttaa, että on tärkeää varata ”testauspaikkoja sekä sääntelyn testiympäristöjä, jotka mahdollistavat kokeilemisen ja uusien ideoiden pilottitoimet” (11) sekä arvioida näitä välineitä niiden mukauttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla (12). Digitaali-innovointikeskittymien, Yritys-Eurooppa-verkoston ja tilauspohjaisten alustojen on koordinoitava toimintaansa tiiviisti pk-yritysten täytäntöönpanotoimien tukemiseksi.

    Edistetään yleiseurooppalaista lähestymistapaa saattamalla valmiiksi EU:n sisämarkkinat ja mukauttamalla toimintapolitiikkoja jäsenvaltioiden tarpeisiin tekoälyn kehittämisestä aina sen käyttöönottoon.

    Sallitaan ”avoin data” -tyyppinen käyttöoikeus tietosuojaa ja tietojen omistusoikeuksia kunnioittaen, ja kasvatetaan datavirtoja tekoälypohjaisia järjestelmiä varten.

    Taataan läpinäkyvät eurooppalaiset sisämarkkinat, joilla riskit ovat pienemmät ja jotka edistävät tekoälyratkaisujen siirrettävyyttä mikro- ja pk-yrityksille. Digitaalisen perusinfrastruktuurin yhteentoimivuus on tämän ehdoton edellytys.

    3.   Erityistä (13)

    3.1   Maatalous

    3.1.1

    Maatalouden, jossa on runsain mitoin mikro- ja pieniä ja keskisuuria perheyrityksiä (96 prosenttia maatiloista vuonna 2016), on vastattava moniin haasteisiin, joihin kuuluvat väestökehitys, ilmasto, houkuttelevuus ja kilpailukyky.

    3.1.2

    Koska tekoälyn ja robotiikan on osoitettu tuovan hyötyjä tälle alalle, olisi toivottavaa, että viljelijöitä ja maatilojen työntekijöitä tuetaan pitkäkestoisesti näiden muutosten toteuttamisessa, että kehitetään alan koulutusta ja tarkoituksenmukaista pedagogiaa datan jakamisesta ja yhdistämisestä (14) ja etsitään samalla uudenlaisia keinoja jakaa kustannuksia esimerkiksi osuuskuntaratkaisujen kautta.

    3.2   Rakentaminen

    3.2.1

    Rakennusala on varsin työvoimavaltainen, ja se voisi hyötyä enemmän digitalisaatiosta: 36 prosenttia yrityksistä on ottanut käyttöön ainakin yhden tekoälyratkaisun, kun kaikilla aloilla tällaisia yrityksiä on 42 prosenttia.

    3.2.2

    Rakennustietojen mallintaminen (building information modeling eli BIM) on alalla yhä tärkeämpää, ja vuonna 2016 sitä käytti 29 prosenttia yrityksistä, mutta se edellyttää suuria investointeja koulutukseen sekä taattua avointa ja syrjimätöntä oikeutta käyttää sähköisiä suunnitteluohjelmistoja avointen ja standardoitujen rajapintojen kautta (”avoin BIM”), jotta mikro- ja pk-yritysten markkinoille pääsy ei vaarantuisi.

    3.2.3

    Alan ominaispiirteet ja potentiaali voisivat tehdä siitä vihreän ja digitaalisen Euroopan näyteikkunan, jos markkinoillepääsyn turvaamisen ennakkoedellytykset pystyttäisiin varmistamaan teknologian ja julkisiin hankintoihin osallistumista koskevan oikeuden näkökulmasta.

    3.3   Terveys

    3.3.1

    Innovaatioiden on terveydenhuollossa vielä enemmän kuin muualla täytettävä eettiset ja turvallisuutta koskevat vaatimukset kaikissa vaiheissa suunnittelusta käyttöön. Tekoälyn kehittämiseksi terveysalalla tarvitaan riittävää ja korkealaatuista dataa. Alueelliset kokeilut virtuaalisessa testiympäristössä olisivat tervetulleita mikro- ja pk-yritysten auttamiseksi.

    3.3.2

    Mikro- ja pk-yrityksiä on erityisen paljon lääkinnällisten laitteiden alalla (95 prosenttia alan 32 000 yrityksestä) ja palvelualalla, ja ne ovat edistyksellisiä innovoinnissa ja tuottavuudessa (47 prosenttia yrityksistä on jo ottanut käyttöön jonkin tekoälyteknologian).

    3.3.3

    Niiden haasteena ovat kuitenkin tutkimuksen ja kehityksen korkeat kustannukset ja pitkät innovointisyklit, monimutkaiset lupamenettelyt tuotteiden saattamiseksi markkinoille sekä tietosuoja-asetuksen asettamat tiukat rajat.

    3.3.4

    Luotettavan eurooppalaisen terveysdata-avaruuden luominen ja sellaisten työntekijöiden rekrytoiminen, jotka sekä hallitsevat digitaaliteknologian että ovat terveysalan ammattilaisia, edistäisivät myös mikro- ja pk-yrityksissä innovatiivisia ratkaisuja, jotka tuovat säästöä ja luovat kestäväpohjaisempia, häiriönsietokykyisiä terveydenhoitojärjestelmiä (15).

    3.4   Vapaat ammatinharjoittajat (16)

    3.4.1

    Vapaiden ammatinharjoittajien hallussa on erittäin arkaluontoista tietoa, joten tällä alalla erityisen merkittäviä ovat haasteet, jotka liittyvät yksityiselämän kunnioittamiseen, luottamuksellisuuteen, avoimuuteen ja syrjimättömyyteen.

    3.4.2

    Tekoälyn käyttäminen mekaanisimpien tehtävien automatisointiin mahdollistaisi vapaille ammatinharjoittajille keskittymisen ammattinsa ytimeen ja siten asiakkaiden tai potilaiden tarpeisiin vastaamisen entistä paremmin.

    3.4.3

    Kuten ETSK:n lausunnossa ”Vapaat ammatinharjoittajat 4.0” (17) todetaan, tekoäly pakottaa pohtimaan vapaan ammatin harjoittajan ja tämän asiakkaan välistä erityistä luottamussuhdetta sekä riippumattomuuden ja ammatillisen vastuun käsitteitä. Tämä merkitsee ennen kaikkea ammattikuntien eettisten säännöstöjen tarkistamista niin, että niihin sisällytetään tekoälyyn liittyvät tekniset ja eettiset näkökohdat, sekä uusien koulutus- ja pätevyysvaatimusten asettamista tämän mukaisesti (tietoturva, datan laatu, henkilötietojen suoja, kyberturvallisuus jne.).

    3.5   Oikeudellinen neuvonta

    3.5.1

    Vaikka kasvu on ollut jatkuvaa ja taloussuhdanteista riippumatonta (2,6 prosenttia vuodessa vuosina 2014–2018), tämän alan kehitystä ovat alkaneet jarruttaa avoimuus- ja vääristymisongelmat, jotka ovat olleet tekoälyn ongelmana alusta asti tällä alalla, jolla luottamus perustuu suoraan ihmisten väliseen kanssakäymiseen.

    3.6   Kirjanpito ja hallinnon valvonta

    3.6.1

    Tällä alalla oli Euroopassa vuonna 2018 yhteensä 640 000 yritystä, joista valtaosa on mikro- ja pk-yrityksiä. Puolet kirjanpitotehtävistä voitaisiin hoitaa automaatiolla, joten tekoäly edustaa mahdollisuutta luoda lisäarvoa ja keskittää ammattilaisten toiminta asiakkaiden neuvomiseen.

    3.6.2

    Näillä kahdella alalla olisi erityisen toivottavaa kouluttaa moniosaajaprofiileja, joissa yhdistyvät oikeustiede tai kirjanpito ja tietotekniikka, jälkimmäisessä tapauksessa erityisesti tietojen hakkerointiin liittyvien riskien ehkäisemiseksi.

    Bryssel 19. tammikuuta 2022.

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

    Christa SCHWENG


    (1)  EUVL C 517, 22.12.2021, s. 56.

    (2)  ETSK:n tarjouspyyntö nro CES/FSA/02/2020, tekijä: Space Tec Partners.

    (3)  Annual Report on European SMEs 2020/2021 – Euroopan komissio, heinäkuu 2021.

    (4)  Lausunto komission koordinoidun tekoälysuunnitelman tarkistuksesta (EUVL C 517, 22.12.2021, s. 56).

    (5)  ETSK:n lausunto (EUVL C 429, 11.12.2020, s. 210).

    (6)  Komission jäsen Thierry Bretonin ilmoitus 10. marraskuuta 2021.

    (7)  EUVL C 240, 16.7.2019, s. 51.

    (8)  Määritelty komission datahallintosäädösehdotuksen johdanto-osan 36 kappaleessa (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FR/TXT/?uri=CELEX%3A52020PC0767).

    (9)  Ks. ETSK:n lausunto (EUVL C 429, 11.12.2020, s. 1).

    (10)  Ks. ETSK:n lausunnon kohdat 4.7 ja 4.8 (EUVL C 429, 11.12.2020, s. 1).

    (11)  EUVL C 240, 16.7.2019, s. 51.

    (12)  EUVL C 240, 16.7.2019, s. 51.

    (13)  Näissä huomioissa tarkastellaan edellä mainitussa ETSK:n julkaisemassa tutkimuksessa analysoituja aloja.

    (14)  Viljelijät hyödyntävät runsaasti satelliitti- ja automaatiodataa mutta eivät vuonna 2021 laaditun raportin Intelligence artificielle – État de l’art et perspectives pour la France mukaan vaikuta innokkailta jakamaan tietojaan.

    (15)  Ks. esim. ETSK:n lausunto (EUVL C 341, 24.8.2021 s. 76) ja lausunto koordinoidusta tekoälysuunnitelmasta (EUVL C 517, 22.12.2021, s. 56) mutta myös Euroopan komission vuotuinen strateginen ennakointiraportti vuodelta 2021.

    (16)  EU:n tuomioistuimen määritelmä: ”vapaat ammatit ovat ammatteja, joille on muun muassa ominaista se, että niissä tehdään selvästi henkistä työtä, että niiden harjoittaminen edellyttää suurta ammattipätevyyttä ja että ne yleensä kuuluvat täsmällisen ja tiukan ammatillisen sääntelyn alaisuuteen” (tuomio asiassa C 267/99, I-7467, 2001).

    (17)  EUVL C 286, 16.7.2021, s. 8.


    Top