EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 2.6.2021

COM(2021) 524 final

Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

jolla annetaan neuvoston lausunto Slovenian vuoden 2021 vakausohjelmasta

{SWD(2021) 501 final}

Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

jolla annetaan neuvoston lausunto Slovenian vuoden 2021 vakausohjelmasta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen 2 aktivoimisesta 3 . Tiedonannossaan komissio katsoi, että edellytykset yleisen poikkeuslausekkeen aktivoimiseksi olivat täyttyneet, sillä covid-19-pandemian seurauksena oli odotettavissa vakava talouden taantuma. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät 23 päivänä maaliskuuta 2020 komission arvioon. Yleinen poikkeuslauseke on antanut jäsenvaltioille finanssipoliittista joustovaraa kriisin hoitamiseen. Se on helpottanut finanssipolitiikan koordinointia vakavassa talouden taantumassa. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen kunkin jäsenvaltion julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Komissio ilmoitti 17 päivänä syyskuuta 2020 vuotuisessa kestävän kasvun strategiassaan, että yleinen poikkeuslauseke pysyy aktivoituna vuonna 2021. 4  

(2)Neuvosto suositti 20 päivänä heinäkuuta 2020, että Slovenia 5 toteuttaisi yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi. Se suositti myös, että Slovenia harjoittaisi taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja.

(3)Euroalueen talouspolitiikasta annetun neuvoston suosituksen mukaan finanssipolitiikka olisi pidettävä elvyttävänä kaikissa euroalueen jäsenvaltioissa koko vuoden 2021 ajan, politiikkatoimet olisi räätälöitävä vastaamaan kunkin maan olosuhteita ja niiden olisi oltava oikea-aikaisia, väliaikaisia ja kohdennettuja. 6 Kunhan epidemiologiset ja taloudelliset olosuhteet sen sallivat, hätätilanteen toimenpiteistä olisi luovuttava asteittain ja samalla olisi torjuttava kriisin sosiaalisia ja työmarkkinavaikutuksia. Olisi harjoitettava finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys, samalla kun lisätään investointeja. Jäsenvaltioiden olisi jatkettava uudistuksia, joilla vahvistetaan terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kattavuutta, riittävyyttä ja kestävyyttä kaikkia varten. 

(4)Komissio antoi 18 päivänä marraskuuta 2020 euroalueen jäsenvaltioiden vuoden 2021 alustavia talousarviosuunnitelmia koskevat lausuntonsa, jotka perustuivat finanssipoliittisten toimenpiteiden laadulliseen arviointiin. Komissio katsoi, että Slovenian alustava talousarviosuunnitelma oli yleisesti ottaen neuvoston 20 päivänä heinäkuuta 2020 hyväksymien finanssipolitiikkaa koskevien suositusten mukainen ja että useimmilla suunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä tuettiin talouden toimeliaisuutta huomattavan epävarmassa tilanteessa.

(5)Elpymisen kestävyys, osallistavuus ja oikeudenmukaisuus varmistetaan Next Generation EU -välineellä ja siihen kuuluvalla elpymis- ja palautumistukivälineellä. Elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annettu asetus (EU) 2021/241 7 tuli voimaan 19 päivänä helmikuuta 2021. Tästä tukivälineestä tarjotaan rahoitustukea uudistusten ja investointien toteuttamiseen eli kyse on EU:n rahoittamasta finanssipoliittisesta elvytyksestä. Sillä edistetään talouden elpymistä ja erityisesti vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta tukevien kestävien ja kasvua lisäävien uudistusten ja investointien toteuttamista sekä vahvistetaan talouksien häiriönsietokykyä ja potentiaalista kasvua. Tämä puolestaan auttaa lyhyellä aikavälillä palauttamaan julkisen talouden rahoitusaseman suotuisammaksi ja keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vahvistamaan kestävää julkista taloutta, kasvua ja työpaikkojen luomista.

(6)Komissio antoi 3 päivänä maaliskuuta 2021 tiedonannon 8 , jossa esitetään jatkolinjauksia finanssipolitiikan koordinoinnin ja jäsenvaltioiden vakaus- ja lähentymisohjelmien valmistelun helpottamiseksi. Jäsenvaltioiden talousarviot ja elpymis- ja palautumistukiväline huomioon ottaen finanssipolitiikan kokonaisvirityksen olisi vuosina 2021 ja 2022 pysyttävä elvyttävänä. Samaan aikaan, kun talouden toimeliaisuuden odotetaan vähitellen normalisoituvan vuoden 2021 jälkipuoliskolla, jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa olisi eriytettävä enemmän vuonna 2022. Jäsenvaltioiden olisi otettava finanssipolitiikassaan huomioon elpymistilanne, julkisen talouden kestävyys ja tarve vähentää taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja. Koska on tarpeen tukea EU:n kestävää elpymistä, niiden jäsenvaltioiden, joiden kestävyysriskit ovat pieniä, olisi vuonna 2022 pyrittävä talousarvioillaan elvyttävän finanssipolitiikan ylläpitämiseen ottaen huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen vaikutukset. Voimakkaasti velkaantuneiden jäsenvaltioiden olisi harjoitettava maltillista finanssipolitiikkaa, mutta jatkettava samalla kansallisesti rahoitettuja investointeja ja käytettävä elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksia laadukkaiden lisäinvestointihankkeiden ja -rakenneuudistusten rahoittamiseen. Vuoden 2022 jälkeen finanssipolitiikassa olisi otettava edelleen huomioon elpymisen voimakkuus, taloudellisen epävarmuuden aste ja julkisen talouden kestävyyteen liittyvät näkökohdat. Julkisen talouden kestävyyden varmistamista keskipitkällä aikavälillä voidaan edistää suuntaamalla finanssipolitiikkaa uudelleen kohti maltillisen keskipitkän aikavälin rahoitusaseman saavuttamista, ja myös lakkauttamalla tukitoimenpiteet aikanaan vähitellen.

(7)Komissio katsoi 3 päivänä maaliskuuta 2021 antamassaan tiedonannossa myös, että päätös yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen lopettamisesta tai sen jatkamisesta olisi tehtävä laatimalla talouden tilasta kokonaisarvio, jossa keskeisenä määrällisenä kriteerinä on talouden toimeliaisuuden taso EU:ssa tai euroalueella verrattuna kriisiä edeltäneeseen (vuoden 2019 lopun) tasoon. Komissio katsoi 2 päivänä kesäkuuta kevään 2021 talousennusteensa perusteella, että edellytykset yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen jatkamiselle vuonna 2022 ja sen soveltamisen lopettamiselle vuodesta 2023 täyttyvät. Kun yleisen poikkeuslausekkeen soveltaminen on lopetettu, maakohtaiset tilanteet otetaan edelleen huomioon. 9

(8)Slovenia toimitti 30 päivänä huhtikuuta 2021 vuoden 2021 vakausohjelmansa asetuksen (EY) N:o 1466/97 4 artiklan mukaisesti.

(9)Vuonna 2020 Slovenian julkisen talouden alijäämä oli Eurostatin vahvistamien tietojen perusteella 8,4 prosenttia suhteessa BKT:hen ja julkinen velka kasvoi 80,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Perusjäämän vuosimuutos oli –8,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Perusjäämän vuosimuutoksessa näkyvät taloutta tukevat päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet, joiden vaikutus on 5,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja automaattisten vakauttajien toiminta. Lisäksi Slovenia on tarjonnut yritysten ja kotitalouksien maksuvalmiuden turvaamiseen tukea (kuten takauksia ja veronmaksun lykkäyksiä, joilla ei ole suoria ja välittömiä vaikutuksia julkiseen talouteen), jonka vaikutus on arviolta 5,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Komissio antoi 2 päivänä kesäkuuta 2021 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laaditun kertomuksen. Kertomuksessa käsitellään Slovenian julkisen talouden tilannetta, sillä vuonna 2020 Slovenian julkisen talouden alijäämä ylitti perussopimuksessa asetetun 3 prosentin viitearvon ja sen julkinen velka 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen eikä julkinen velka pienentynyt riittävän nopeasti. Kertomuksessa todettiin, että alijäämäkriteeriä ja velkakriteeriä ei ole noudatettu.

(10)Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on vuosina 2021 ja 2022 varovainen. Vakausohjelmassa reaalisen BKT:n ennustetaan kasvavan 4,6 prosenttia vuonna 2021 ja 4,4 prosenttia vuonna 2022. Komission kevään talousennusteessa reaalisen BKT:n kasvu on 4,9 prosenttia vuonna 2021 ja 5,1 prosenttia vuonna 2022. Komission kevään talousennusteessa yksityisen kulutuksen odotetaan elpyvän jonkin verran nopeammin kuin vakausohjelmassa kriisin vuoksi patoutuneen kysynnän ja suuremmiksi ennakoitujen työllisyyden kasvun ja palkkojen nousun vuoksi. Komission kevään talousennusteessa odotetaan myös investointien kasvavan vuonna 2022 enemmän ja viennin kasvavan vuosina 2021 ja 2022 vahvemmin.

(11)Vuoden 2021 vakausohjelman mukaan vuonna 2021 julkisen talouden alijäämä, joka vuonna 2020 oli 8,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, kasvaa 8,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja julkinen velka supistuu 80,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Ohjelman mukaan perusjäämän muutos olisi vuonna 2021 kriisiä edeltävään (vuoden 2019) tasoon verrattuna –9,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Perusjäämän muutoksessa näkyvät taloutta tukevat päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet, joiden vaikutus on 2,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja automaattisten vakauttajien toiminta. Nämä ennusteet vastaavat komission kevään 2021 talousennustetta, jonka mukaan julkisen talouden alijäämän odotetaan olevan 8,5 prosenttia ja velan 79,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vaikka kummassakin ennusteessa ennakoidaan merkittää perusmenojen kasvua, joka ei selity kriisiin liittyvillä väliaikaisilla hätätoimenpiteillä, perusmenojen muodostumisessa on eroja. Komission ennusteen mukaan julkisten investointien kehitysura on hitaampi, koska EU:n varoja käytetään vuonna 2021 vähemmän ja kansallisesti rahoitettuja investointihankkeita käynnistetään hitaammin. Lisäksi joissakin juoksevien menojen luokissa odotetaan suurempaa nimelliskasvua. Komission ennusteen mukainen velkasuhde on pienempi nimellisen BKT:n suotuisamman kehityksen vuoksi.

(12)Slovenia on covid-19-pandemian ja siihen liittyvän talouden taantuman seurauksena toteuttanut julkisen talouden toimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin vahvistamiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin kriisi on erityisesti vaikuttanut. Nämä määrätietoiset toimenpiteet ovat lieventäneet BKT:n supistumista, mikä puolestaan on hillinnyt julkisen talouden alijäämän ja julkisen velan kasvua. Finanssipoliittisilla toimenpiteillä olisi maksimoitava elpymisen tukeminen ilman että estetään tulevia finanssipoliittisia kehityskulkuja. Sen vuoksi toimenpiteitä toteutettaessa olisi vältettävä aiheuttamasta julkiselle taloudelle pysyvää rasitusta. Kun jäsenvaltiot ottavat käyttöön pysyviä toimenpiteitä, niiden olisi rahoitettava ne asianmukaisesti, jotta varmistetaan keskipitkän aikavälin budjettineutraalius. Slovenian vuosina 2020 ja 2021 toteuttamat toimenpiteet ovat 20 päivänä heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen mukaisia. Hallituksen vuosina 2020 ja 2021 hyväksymät päätösperäiset julkisen talouden toimenpiteet ovat enimmäkseen väliaikaisia tai niiden vaikutus kompensoidaan tasapainottavilla toimenpiteillä.

(13)Vuoden 2021 vakausohjelmassa oletetaan, että elpymis- ja palautumistukivälineen avustukset, jotka käytetään investointien ja uudistusten rahoittamiseen, ovat BKT:hen suhteutettuna 0,6 prosenttia vuonna 2021, 1,2 prosenttia vuonna 2022 ja 0,7 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2024 lisämenot ovat vakausohjelman mukaan 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen ja vuosina 2025 ja 2026 noin 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lisäksi ohjelmassa oletetaan, että elpymis- ja palautumistukivälineen lainat ovat BKT:hen suhteutettuna 0,1 prosenttia vuonna 2022 ja 0,4 prosenttia vuonna 2025. Komission kevään talousennusteessa esitetyt julkisen talouden kehitysarviot eivät sisällä näitä avustuksia kokonaisuudessaan, koska niistä ei ollut saatavilla tietoja komission ennusteen koontipäivänä. Hallituksen 28 päivänä huhtikuuta 2021 hyväksymän elpymis- ja palautumissuunnitelman tietojen perusteella komission kevään 2021 talousennusteessa oletetaan näillä avustuksilla rahoitettavien menojen olevan 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022.

(14)Asetuksessa (EY) N:o 1466/97 vahvistettuja julkisen talouden sopeuttamisen indikaattoreita on tarpeen tarkastella tämänhetkiset olosuhteet huomioon ottaen. Ensinnäkin tuotantokuilua koskeviin arvioihin liittyy huomattavaa epävarmuutta. Toiseksi finanssipolitiikalta edellytetään valmiutta mukautua nopeasti pandemian kehitykseen niin, että hätäavusta siirrytään kohdennetumpiin toimenpiteisiin, kun terveysriskit pienenevät. Kolmanneksi nykytilannetta leimaa merkittävien politiikkatoimien toteuttaminen talouden toimeliaisuuden tukemiseksi. Kun EU:n talousarviosta tehdään huomattavia varainsiirtoja (esim. elpymis- ja palautumistukivälineen kautta), vakiintuneilla indikaattoreilla ei pystytä täysin mittaamaan sysäystä, joka finanssipolitiikalla annetaan taloudelle. Tätä taustaa vasten rakenteellinen rahoitusasema ei nykytilanteessa vaikuta riittävältä indikaattorilta. Menojen kasvulle asetettua vertailuarvoa on puolestaan mukautettava 10 ja täydennettävä lisätiedoilla, jotta finanssipolitiikan suuntausta voidaan arvioida perusteellisesti.

Ensinnäkin samoin kuin vuoden 2021 alustavia talousarviosuunnitelmia arvioitaessa kokonaismenoissa ei ole otettu huomioon väliaikaisia hätätoimenpiteitä. Kriisiin liittyvillä väliaikaisilla hätätoimenpiteillä tuetaan terveydenhuoltojärjestelmiä ja korvataan työntekijöille ja yrityksille sulkutoimista ja toimitusketjujen häiriöistä johtuvia tulonmenetyksiä. Toimenpiteiden purkamisen ehtona on, että kansanterveys- ja taloustilanne normalisoituu.

Toiseksi, jotta finanssipolitiikan kokonaisviritystä voitaisiin nykytilanteessa arvioida, EU:n talousarviosta (kuten elpymis- ja palautumistukivälineestä) tehtävät huomattavat varainsiirrot olisi sisällytettävä kokonaismenoihin.

Siksi finanssipolitiikan viritystä mitataan muutoksella perusmenoissa (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä ja kriisiin liittyviä väliaikaisia hätätoimenpiteitä), joissa ovat mukana elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavat menot.

Finanssipolitiikan kokonaisviritystä pidemmälle ulottuvalla analyysillä pyritään arvioimaan myös, onko kansallinen finanssipolitiikka maltillista ja voidaanko sen koostumuksella edistää kestävää elpymistä, joka on sopusoinnussa vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen kanssa. Tästä syystä erityistä huomiota kiinnitetään kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ja investointien kehitykseen.

(15)Vuoden 2021 vakausohjelman mukaan Slovenian julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen supistuu 5,7 prosenttiin vuonna 2022, mikä johtuu lähinnä talouden elpymisestä ja siitä, että vuosina 2020 ja 2021 hyväksyttyjä väliaikaisia tukitoimenpiteitä ei jatketa. Julkisen talouden velan ennakoidaan supistuvan 79,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Komission kevään 2021 talousennusteessa alijäämä on pienempi (4,7 % suhteessa BKT:hen), kuten myös velkasuhde (76,7 % suhteessa BKT:hen). Kummassakin ennusteessa perusmenot (lukuun ottamatta kriisiin liittyviä väliaikaisia hätätoimenpiteitä) kasvavat edelleen nopeasti. Alijäämäennusteiden ero selittyy suurelta osin sillä, että komission ennusteessa makrotalouden skenaario on suotuisampi, jolloin kokonaismenot suhteessa BKT:hen ovat pienemmät. Joidenkin toimenpiteiden, kuten hallituksen äskettäin hyväksymän laajan verouudistuspaketin, vaikutusta ei ole mukana kummassakaan ennusteessa. Jos parlamentti hyväksyy kyseiset toimenpiteet, niiden alijäämää lisäävä vaikutus vuonna 2022 voi vakausohjelmassa annettujen tietojen mukaan olla ainakin 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Edellä määritellyn finanssipolitiikan kokonaisvirityksen, jossa otetaan huomioon myös sekä kansallisesta että EU:n talousarviosta – erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen avulla – rahoitettavien investointien vaikutus kokonaiskysyntään vuonna 2022, arvioidaan komission ennusteen perusteella olevan ‑0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen 11 . Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen arvioidaan kasvavan 0,3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Kansallisesti rahoitetuilla investoinneilla ennakoidaan olevan neutraali vaikutus. 12 Kansallisesti rahoitetuilla juoksevilla perusmenoilla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan kiristävä vaikutus, joka on 0,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen.

(16)Jäsenvaltioiden julkisen talouden toimenpiteiden laadukkuus on erityisen tärkeää. Julkisen talouden rakenneuudistuksilla, joilla pyritään parantamaan kansallisten talousarvioiden koostumusta, voidaan tukea potentiaalista kasvua, luoda erittäin tarpeellista julkisen talouden liikkumavaraa ja auttaa varmistamaan julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä, myös ilmastonmuutos ja terveyshaasteet huomioon ottaen. Tulopuolella covid-19-kriisi on vahvistanut verojärjestelmien tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseen tähtäävien uudistusten merkitystä. Menopuolella on entistäkin tärkeämpää, että lisätään kestävien ja kasvua tukevien investointien määrää ja parannetaan niiden laatua sopusoinnussa kasvupotentiaalin lisäämistä, taloudellisen ja sosiaalisen palautumiskyvyn parantamista sekä vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta koskevien tavoitteiden kanssa. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien avulla voidaan parantaa kansallisten talousarvioiden koostumusta.

(17)Ohjelmassa esitettyjen keskipitkän aikavälin talousarviosuunnitelmien mukaan julkisen talouden alijäämä supistuu vuosien 2023 ja 2024 välisenä aikana 3,8 prosentista 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Näin ollen ennakoidaan, että vuonna 2024 julkisen talouden alijäämä ei enää ylitä 3:a prosenttia suhteessa BKT:hen.

Ohjelman perusteella arvioidaan, että finanssipolitiikan kokonaisviritys, jossa otetaan huomioon myös sekä kansallisesta että EU:n talousarviosta (erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen avulla) rahoitettavien investointien vaikutus kokonaiskysyntään, on vuosina 2023 ja 2024 keskimäärin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen positiivisen vaikutuksen arvioidaan pienenevän 0,6 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Kansallisesti rahoitetuilla investoinneilla ennakoidaan olevan kiristävä vaikutus, joka on 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. 13 Kansallisesti rahoitetuilla juoksevilla perusmenoilla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan kiristävä vaikutus, joka on 0,6 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen.

Tämänhetkinen arvio 10 vuoden keskimääräisestä nimellisestä potentiaalisesta kasvusta on 4¼ prosenttia 14 . Arviossa ei kuitenkaan ole otettu huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviä uudistuksia, jotka voivat vauhdittaa Slovenian talouden potentiaalista kasvua.

(18)Julkisen velan ennakoidaan supistuvan vuosien 2023 ja 2024 välisenä aikana 79,0 prosentista 78,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Slovenian julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvien riskien katsotaan viimeisimmän velkakestävyysanalyysin perusteella olevan keskipitkällä aikavälillä keskisuuria. 15  

(19)Koska epävarmuus on tällä hetkellä edelleen poikkeuksellisen suurta, finanssipoliittisen ohjauksen olisi jatkuttava pääasiassa laadullisena. Tulevia vuosia varten olisi annettava tarkempaa määrällistä ohjausta vuonna 2022, jos epävarmuus on vähentynyt riittävästi.

Neuvosto on arvioinut vuoden 2021 vakausohjelman ja toimenpiteet, joita Slovenia on toteuttanut 20 päivänä heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen noudattamiseksi.

SUOSITTAA, ETTÄ SLOVENIA

1.varmistaa, että finanssipolitiikan viritys on vuonna 2022 edelleen kasvua tukeva, elpymis- ja palautumistukivälineen tarjoama sysäys mukaan lukien, ja jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja;

2.harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema ja varmistaa julkisen talouden kestävyys keskipitkällä aikavälillä; samalla lisää investointeja kasvupotentiaalin parantamiseksi;

3.kiinnittää erityistä huomiota julkisen talouden koostumukseen sekä talousarvion tulo- että menopuolella ja julkisen talouden toimenpiteiden laatuun, jotta voidaan varmistaa kestävä ja osallistava elpyminen; asettaa etusijalle kestävät ja kasvua lisäävät investoinnit, joilla erityisesti tuetaan vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta; asettaa etusijalle julkisen talouden rakenneuudistukset, joilla helpotetaan politiikan painopisteiden rahoittamista ja edistetään julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, muun muassa vahvistamalla terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kattavuutta, riittävyyttä ja kestävyyttä kaikkia varten.

Tehty Brysselissä

(1)

   EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(2)

   Lausekkeella helpotetaan finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Siitä säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa.

(3)

   Komission tiedonanto neuvostolle vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoimisesta, 20.3.2020, COM(2020) 123 final.

(4)

   Komission tiedonanto Vuotuinen kestävän kasvun strategia 2021, 17.9.2020, COM(2020) 575 final.

(5)

   Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020, Slovenian vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Slovenian vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto, EUVL C 282, 26.8.2020, s. 157.

(6)    Odottaa neuvoston lopullista hyväksyntää Eurooppa-neuvoston annettua hyväksyntänsä. Euroryhmässä 16 päivänä joulukuuta 2020 sovittu teksti on saatavilla osoitteessa https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-14356-2020-INIT/fi/pdf

(7)

    EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.

(8)

   Komission tiedonanto neuvostolle Vuosi covid-19-pandemian alkamisesta – finanssipoliittiset toimet, 3.3.2021, COM(2021) 105 final.

(9)

   Komission tiedonanto Talouspolitiikan koordinointi vuonna 2021: voitetaan covid-19, tuetaan elpymistä ja ajanmukaistetaan taloutemme, 2.6.2021, COM(2021)500 final.

(10)    Menojen kasvulle asetetussa vertailuarvossa käytetty investointien tasoittaminen neljälle vuodelle ei anna mahdollisuutta arvioida kunnolla kansallisesti rahoitettujen investointien elpymiselle tarjoamaa finanssipoliittista tukea.

(11)    Negatiivinen indikaattorin arvo tarkoittaa, että perusmenojen kasvu on suurempi kuin keskipitkän aikavälin talouskasvu, mikä osoittaa finanssipolitiikan olevan elvyttävää.

(12)    Myös muilla kansallisesti rahoitetuilla pääomamenoilla ennakoidaan olevan neutraali vaikutus.

(13)    Muilla kansallisesti rahoitetuilla pääomamenoilla ennakoidaan olevan neutraali vaikutus.

(14)    Arvio, jonka komissio on tehnyt yhteisesti sovittuja menetelmiä noudattaen.

(15)    Ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja – Tilastoliite, jossa esitetään taustatietoja vuoden 2021 vakaus- ja lähentymisohjelmien arviointia varten.