EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 17.12.2020
COM(2020) 812 final
2020/0356(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
Liettuan tasavallalle annettavasta luvasta soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä
PERUSTELUT
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28. marraskuuta 2006 annetun direktiivin 2006/112/EY, jäljempänä ’alv-direktiivi’, 395 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta antaa jäsenvaltiolle luvan soveltaa kyseisestä direktiivistä poikkeavia erityistoimenpiteitä veronkannon yksinkertaistamiseksi tai tietyntyyppisten veropetosten taikka veron kiertämisen estämiseksi.
Liettua pyysi kirjeessään, jonka komissio kirjasi saapuneeksi 18. kesäkuuta 2020, lupaa soveltaa 1. tammikuuta 2021 alkaen alv-direktiivin 287 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä, joka antaa Liettuan tasavallalle mahdollisuuden vapauttaa arvonlisäverosta sellaiset verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 55 000 euroa. Komissio antoi alv-direktiivin 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti Liettuan tasavallan hakemuksen tiedoksi muille jäsenvaltioille 10. ja 11. elokuuta 2020 päivätyillä kirjeillä. Komissio ilmoitti Liettuan tasavallalle 12. elokuuta 2020 päivätyllä kirjeellä saaneensa kaikki pyynnön arviointia varten tarvitsemansa tiedot.
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Alv-direktiivin XII osaston 1 luvussa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa pieniin yrityksiin erityisjärjestelmiä, kuten mahdollisuutta myöntää verovapautus verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto jää tietyn raja-arvon alle. Tällainen verovapautus merkitsee sitä, ettei verovelvollisen tarvitse veloittaa arvonlisäveroa luovutuksistaan ja suorituksistaan, minkä vuoksi verovelvollinen ei voi vähentää arvonlisäveroa tuotantopanoksistaan.
Alv-direktiivin 287 artiklan 11 kohdan mukaan Liettua voi vapauttaa arvonlisäverosta verovelvolliset, joiden kansallisena valuuttana ilmaistu vuosittainen liikevaihto on Liettuan liittymispäivänä voimassa olleen muuntokurssin mukaan laskettuna enintään 29 000 euron suuruinen. Liettuan tasavalta liittyi euroon 1. tammikuuta 2015.
Kun henkilön alv-velvolliseksi määrittämisen raja-arvoa korotetaan 45 000 eurosta 55 000 euroon, on odotettavissa, että järjestelmän piiriin kuuluvien yritysten, erityisesti mikroyritysten, hallinnollinen rasitus pienenee toimenpiteen ansiosta merkittävästi, koska ne vapautetaan useista tavanomaiseen alv-järjestelmään kuuluvista alv-velvollisuuksista, kuten alv:tä koskevasta kirjanpidosta tai alv-ilmoitusten toimittamisesta.
Lisäksi veroviranomaisten työmäärä vähenee.
Liettuan viranomaisten mukaan on analysoitu kolmea tekijää. Ensimmäinen tekijä – ottaen huomioon arvonlisäverovelvollisiksi rekisteröidyt henkilöt – osoittaa, että arvonlisäverovelvollisten määrä Liettuan tasavallassa on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2017 ja että valtaosa (noin 90 %) arvonlisäverovelvollisiksi rekisteröidyistä henkilöistä, jotka maksavat alv:n valtion talousarvioon, on valinnut vapaaehtoisen rekisteröitymisen.
Toinen tekijä liittyy siihen, miten liikevaihdon raja-arvon korottaminen 45 000 eurosta 55 000 euroon vaikuttaa valtion talousarviotuloihin. Liettuan viranomaisten toimittamien arvioiden mukaan tämä korotus johtaisi alv-tulojen vähentymiseen 6,4 miljoonalla eurolla vuodessa. Tällä hetkellä 45 000 euron raja-arvon vuoksi kantamatta jäävä alv:n määrä on 13,2 miljoonaa euroa vuodessa (vähimmäisraja-arvon ollessa 29 000 euroa). Vertailun vuoksi todettakoon, että arvonlisäverotulojen kokonaiskertymä oli 3,8 miljardia euroa vuonna 2019.
Kolmas tekijä liittyy niiden verovelvollisten lukumäärään, joita asia koskee. Liettua ilmoittaa, että 7 prosenttia Liettuassa taloudellista toimintaa harjoittavien verovelvollisten kokonaismäärästä vuonna 2019 on sellaisia, joihin järjestelmää voidaan soveltaa nykyisellä 45 000 euron raja-arvolla. Tästä 7 prosentista vain 1,8 prosenttia on rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi.
Kansallisten viranomaisten vuonna 2019 keräämien tietojen mukaan verovelvollisia, joiden liikevaihto on 45 000–55 000 euroa, on 5 463. Pk-yritysjärjestelmää voitaisiin soveltaa kaikkiin kyseisiin verovelvollisiin, jos raja-arvoa korotettaisiin.
Lisäksi Liettuan viranomaiset selittävät havainneensa viime vuosina, että 45 000 euron enimmäismäärällä ei ole ollut merkittävää vaikutusta arvonlisäverotuloihin.
Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymiselle asetettu 55 000 euron vuotuinen liikevaihtoraja hyödyttäisi pienyrityksiä, erityisesti luonnollisia henkilöitä, jotka toimivat pienissä yrityksissä, viljelijöitä, jotka kuuluvat alv:n huojennusjärjestelmän piiriin, sekä loppukuluttajille ja osapuolille palveluja tarjoavia henkilöitä, joilta vähennettäisiin pieni osa alv:sta. Tällaisten henkilöiden mahdollisuus olla rekisteröitymättä arvonlisäverovelvolliseksi 55 000 euron vuotuiseen liikevaihtoon saakka keventää huomattavasti heidän hallinnollista ja verotuksellista taakkaansa. Tämä toimenpide auttaisi myös pieniä yrityksiä, joihin covid-19-pandemia on vaikuttanut pahasti.
Toimenpide on luonteeltaan valinnainen. Sen vuoksi pienet yritykset, joiden liikevaihto ei ylitä raja-arvoa, voivat edelleen käyttää oikeuttaan soveltaa tavallista alv-järjestelmää.
Poikkeukset myönnetään yleensä rajoitetuksi ajaksi, jotta voidaan arvioida, onko poikkeava toimenpide edelleen asianmukainen ja tehokas. Lisäksi alv-direktiivin 281–294 artiklan säännöksiä, jotka koskevat pienten yritysten erityisjärjestelmää, on tarkistettu hiljattain. Pienten yritysten alv-sääntöjen yksinkertaistamista koskevan uuden direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava viimeistään 31. joulukuuta 2024 lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, joita uusien sääntöjen noudattaminen edellyttää. Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä kansallisia säännöksiä 1. tammikuuta 2025 alkaen.
Näin ollen pyydetään, että poikkeus sallittaisiin 31. joulukuuta 2024 saakka.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Poikkeavassa toimenpiteessä noudatetaan samaa perusajatusta kuin uudessa direktiivissä, jolla muutetaan pienten yritysten erityisjärjestelmää koskevia alv-direktiivin 281–294 artiklaa. Uusi direktiivi perustuu arvonlisäveroa koskevaan toimintasuunnitelmaan, ja sen tavoitteena on luoda nykyaikainen ja yksinkertaistettu järjestelmä pieniä yrityksiä varten. Sillä pyritään erityisesti vähentämään alv-säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja kilpailun vääristymistä sekä kansallisella että EU:n tasolla, vähentämään raja-arvovaikutuksesta johtuvia kielteisiä seurauksia ja huolehtimaan siitä, että yritysten on helpompi noudattaa säännöksiä ja verohallintojen valvoa säännösten noudattamista.
Lisäksi raja-arvon korottaminen 45 000 eurosta 55 000 euroon on yhdenmukainen uuden direktiivin kanssa, koska siinä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus asettaa alv-vapautuksen edellyttämä vuosittaisen liikevaihdon raja-arvo enintään 85 000 euron (tai kansallisena valuuttana ilmaistun vasta-arvon) tasolle.
Muille jäsenvaltioille on myönnetty alv-direktiivin 285 ja 287 artiklan nojalla vastaavia poikkeuksia, joilla on vapautettu arvonlisäverosta sellaisia verovelvollisia, joiden vuosittainen liikevaihto on alle tietyn raja-arvon. Alankomaille on myönnetty 25 000 euron raja-arvo, Italialle 30 000 euron raja-arvo, Luxemburgille 35 000 euron raja-arvo, Latvialle, Puolalle ja Virolle 40 000 euron raja-arvo, Kroatialle 45 000 euron raja-arvo ja Maltalle 20 000 euron raja-arvo, Unkarille 48 000 euron raja-arvo, Slovenialle 50 000 euron raja-arvo ja Romanialle 88 500 euron raja-arvo.
Kuten edellä mainittiin, alv-direktiiviä koskevat poikkeukset olisi aina rajoitettava ajallisesti, jotta niiden vaikutuksia voidaan arvioida. Liettuan pyytämä erityistoimenpiteen voimassaolo 31. joulukuuta 2024 asti vastaa 1. tammikuuta 2025 alkaen sovellettavan pienten ja keskisuurten yritysten alv-sääntöjen yksinkertaistamista koskevan uuden direktiivin vaatimuksia.
Ehdotettu toimenpide on näin ollen yhdenmukainen alv-direktiivin säännösten kanssa.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Komissio on tähdentänyt johdonmukaisesti vuotuisissa työohjelmissaan, että pienet yritykset tarvitsevat yksinkertaisempia sääntöjä. Komission työohjelmassa 2020 viitataan erityiseen pk-yrityksiä koskevaan strategiaan, joka ”helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja laajentumista”. Poikkeava toimenpide on verosääntöjen osalta näiden tavoitteiden mukainen. Se on myös komission työohjelman 2017 mukainen. Työohjelmassa viitataan erityisesti arvonlisäveroon ja todetaan, että pienille yrityksille aiheutuu alv-sääntöjen noudattamisesta suuri hallinnollinen rasitus ja että tekniset uudistukset tuovat uusia haasteita tehokkaaseen veronkantoon. Siinä tähdennetään myös tarvetta yksinkertaistaa pieniä yrityksiä koskevia alv-sääntöjä.
Toimenpide on linjassa myös vuoden 2015 sisämarkkinastrategian kanssa. Siinä komissio asetti tavoitteeksi helpottaa pk-yritysten kasvua muun muassa keventämällä hallinnollisia rasituksia, jotka estävät niitä hyödyntämästä sisämarkkinoita täysimittaisesti. Toimenpiteessä noudatetaan myös samaa perusajatusta kuin vuonna 2013 annetussa komission tiedonannossa ”Yrittäjyys 2020 ‑toimintasuunnitelma: Uutta kipinää Euroopan yrittäjyyteen”, jossa korostetaan tarvetta yksinkertaistaa pieniin yrityksiin sovellettavaa verolainsäädäntöä.
Toimenpide on linjassa myös pk-yrityksiä koskevien EU:n toimintamallien kanssa, jotka esitetään vuonna 2016 annetussa start-up-yrityksiä koskevassa tiedonannossa, sekä ”pienet ensin” ‑periaatteen kanssa, joka esitetään vuonna 2008 annetussa eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaa Small Business Act ‑aloitetta koskevassa tiedonannossa, jossa jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan lainsäädännön valmistelussa huomioon pk-yritysten erityisominaisuudet ja yksinkertaistamaan nykyistä sääntely-ympäristöä.
2.
OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Alv-direktiivin 395 artikla.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Kun otetaan huomioon ehdotuksen perustana oleva alv-direktiivin säännös, ehdotus kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.
•Suhteellisuusperiaate
Päätös koskee jäsenvaltiolle sen omasta pyynnöstä annettavaa lupaa, eikä siihen liity velvollisuuksia.
Koska poikkeuksen soveltamisala on rajallinen, erityistoimenpide on oikeassa suhteessa tavoitteeseen eli siihen nähden, että sillä pyritään yksinkertaistamaan veronkantoa pienten verovelvollisten ja verohallinnon kannalta.
•Sääntelytavan valinta
Ehdotettu toimintatapa on neuvoston täytäntöönpanopäätös.
Alv-direktiivin 395 artiklan mukaan yhteisistä alv-säännöistä voidaan poiketa vain, jos neuvosto antaa siihen luvan yksimielisellä päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksesta. Neuvoston täytäntöönpanopäätös on parhaiten soveltuva toimintatapa, koska se voidaan osoittaa yksittäiselle jäsenvaltiolle.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Sidosryhmien kuuleminen
Sidosryhmien kuulemista ei järjestetty. Tämä ehdotus perustuu Liettuan esittämään pyyntöön ja koskee ainoastaan kyseistä jäsenvaltiota.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Ulkopuolisia asiantuntijoita ei ole tarvittu.
•Vaikutustenarviointi
Ehdotetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen tarkoituksena on korottaa nykyinen vapauttamisen raja-arvo 45 000 eurosta 55 000 euroon. Raja-arvon korottaminen on yksinkertaistamistoimenpide, jolla poistetaan useita alv-velvollisuuksia sellaisilta yrityksiltä, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 55 000 euroa. Sen mahdollinen myönteinen vaikutus on siinä, että se vähentää useiden verovelvollisten ja näin ollen myös verohallinnon hallinnollista rasitusta.
Vuonna 2019 arvonlisäverovelvollisia oli noin 8 737, joista 7 664 oli vapaaehtoisesti rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi, mikä on noin 90 prosenttia arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröidyistä henkilöistä.
Kansallisten viranomaisten vuonna 2019 keräämien tietojen mukaan verovelvollisia, joiden liikevaihto on 45 000–55 000 euroa, oli 5 463. Pk-yritysjärjestelmää voitaisiin soveltaa kaikkiin kyseisiin verovelvollisiin, jos raja-arvoa korotettaisiin.
Tällä hetkellä 7 prosenttia kaikista Liettuassa taloudellista toimintaa vuonna 2019 harjoittaneista verovelvollisista voi hyötyä järjestelmästä, jossa sovelletaan nykyistä 45 000 euron raja-arvoa, ja 1,8 prosenttia heistä on rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi.
Liettuan viranomaisten toimittamien arvioiden mukaan raja-arvon korottaminen 45 000 eurosta 55 000 euroon johtaisi alv-tulojen vähentymiseen 6,4 miljoonalla eurolla vuodessa. Tällä hetkellä 45 000 euron raja-arvon vuoksi kantamatta jäävä alv:n määrä on 13,2 miljoonaa euroa vuodessa (vähimmäisraja-arvon ollessa 29 000 euroa). Vertailun vuoksi todettakoon, että arvonlisäverotulojen kokonaiskertymä oli 3,8 miljardia euroa vuonna 2019.
Poikkeava toimenpide on verovelvollisille valinnainen. Verovelvolliset voivat edelleen valita tavallisen alv-järjestelmän direktiivin 2006/112/EY 290 artiklan mukaisesti. Toimenpiteen talousarviovaikutus alv-tuloihin on arviolta 20 miljoonaa euroa, mitä pidetään hyvin vähäisenä.
•Perusoikeudet
Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksien suojeluun.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotuksella ei ole kielteistä vaikutusta EU:n talousarvioon, koska Liettua tekee kompensaatiolaskelman neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 6 artiklan mukaisesti.
2020/0356 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
Liettuan tasavallalle annettavasta luvasta soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY ja erityisesti sen 395 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Direktiivin 2006/112/EY 287 artiklan 11 kohdan mukaan Liettua voi myöntää vapautuksen arvonlisäverosta sellaisille verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto kansallisena valuuttana on sen liittymispäivänä voimassa olleen muuntokurssin mukaan laskettuna enintään 29 000 euroa. Liettualle annettiin neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2011/335/EU lupa soveltaa 31 päivään joulukuuta 2020 saakka direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeavaa erityistoimenpidettä, jolla vapautetaan arvonlisäverosta verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 45 000 euroa.
(2)Liettua pyysi kirjeessään, jonka komissio kirjasi saapuneeksi 18 päivänä kesäkuuta 2020, lupaa soveltaa direktiivin 2006/112/EY 287 artiklan 11 kohdasta poikkeavaa erityistoimenpidettä, jäljempänä ’poikkeava toimenpide’, 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen 31 päivään joulukuuta 2024, jotta vapautuksen soveltamista voitaisiin jatkaa ja vapautuksen raja-arvo korottaa 55 000 euroon, eli siihen päivään asti, johon mennessä jäsenvaltioiden on annettava neuvoston direktiivin (EU) 2020/285, jossa vahvistetaan yksinkertaisemmat alv-säännöt pienille yrityksille ja muun muassa kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2025 direktiivin 2006/112/EY 287 artikla, noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset.
(3)Poikkeavalla toimenpiteellä verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 55 000 euroa, saisivat vapautuksen tietyistä tai kaikista direktiivin 2006/112/EY XI osaston 2–6 luvussa tarkoitetuista arvonlisäveroon liittyvistä velvollisuuksista.
(4)Direktiivin 2006/112/EY 281–294 artiklassa säädetyn pienten yritysten erityisjärjestelmän raja-arvon korottaminen on yksinkertaistamistoimenpide, koska sillä voidaan vähentää merkittävästi pienten yritysten alv-velvollisuuksia. Pyydetty 55 000 euron raja-arvo on direktiivin 2006/112/EY 284 artiklan, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2020/285, mukainen.
(5)Komissio antoi direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti Liettuan pyynnön tiedoksi muille jäsenvaltioille 10 ja 11 päivänä elokuuta 2020 päivätyillä kirjeillä. Komissio ilmoitti 12 päivänä elokuuta 2020 päivätyllä kirjeellä Liettualle, että sillä oli kaikki hakemuksen arviointiin tarvittavat tiedot.
(6)Poikkeava toimenpide on verovelvollisille valinnainen. Verovelvolliset voivat edelleen valita tavallisen alv-järjestelmän direktiivin 2006/112/EY 290 artiklan mukaisesti.
(7)Liettuan toimittamista tiedoista ilmenee, että poikkeavalla toimenpiteellä on vain vähäinen vaikutus lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavien verotulojen kokonaismäärään.
(8)Poikkeavalla toimenpiteellä ei ole kielteisiä vaikutuksia arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin, koska Liettua tekee kompensaatiolaskelman neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 6 artiklan mukaisesti.
(9)Koska korotetun raja-arvon odotetaan vähentävän alv-velvollisuuksia ja näin ollen pienten yritysten ja veroviranomaisten hallinnollista rasitusta ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja koska sillä on vain vähäinen vaikutus arvonlisäverotulojen kokonaiskertymään, Liettualle olisi annettava lupa soveltaa poikkeavaa toimenpidettä.
(10)Poikkeavan toimenpiteen soveltamista koskevan luvan olisi oltava voimassa rajoitetun ajan. Aikarajan olisi oltava riittävä, jotta raja-arvon vaikuttavuus ja asianmukaisuus pystytään arvioimaan. Lisäksi jäsenvaltioiden on direktiivin (EU) 2020/285 mukaisesti annettava ja julkaistava kyseisen direktiivin 1 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 ja sovellettava niitä 1 päivästä tammikuuta 2025. Tästä syystä on aiheellista antaa Liettualle lupa soveltaa poikkeavaa toimenpidettä 31 päivään joulukuuta 2024,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Poiketen siitä, mitä direktiivin 2006/112/EY 287 artiklan 11 kohdassa säädetään, Liettualle annetaan lupa vapauttaa arvonlisäverosta verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 55 000 euroa.
2 artikla
Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen 31 päivään joulukuuta 2024 saakka.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu Liettuan tasavallalle.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja