52020PC0303

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 9.7.2020

COM(2020) 303 final

2020/0138(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

luvan antamisesta Latvian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeavaa erityistoimenpidettä annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/2408 muuttamisesta

PERUSTELUT

Neuvosto voi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28. marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 1 , jäljempänä ’alv-direktiivi’, 395 artiklan 1 kohdan nojalla antaa yksimielisesti komission ehdotuksesta jäsenvaltiolle luvan soveltaa mainitun direktiivin säännöksistä poikkeavia erityistoimenpiteitä veronkannon yksinkertaistamiseksi tai tietyntyyppisten veropetosten taikka veron kiertämisen estämiseksi.

Latvia pyysi 17. huhtikuuta 2020 komissioon saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lupaa jatkaa 31. joulukuuta 2024 asti alv-direktiivin 287 artiklasta poikkeavan toimenpiteen soveltamista, jotta Latvia voisi vapauttaa arvonlisäverosta sellaiset verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 40 000 euroa.

Komissio antoi alv-direktiivin 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti Latvian hakemuksen tiedoksi muille jäsenvaltioille 19. toukokuuta 2020 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Latvialle 20. toukokuuta 2020 päivätyllä kirjeellä saaneensa kaikki hakemuksen arviointia varten tarvittavat tiedot.

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Alv-direktiivin XII osaston 1 luvussa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa pieniin yrityksiin erityisjärjestelmiä, kuten mahdollisuutta myöntää verovapautus verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto jää tietyn raja-arvon alle. Alv-vapautus tarkoittaa sitä, että verovelvollisen ei tarvitse veloittaa arvonlisäveroa luovutuksistaan ja suorituksistaan, jolloin verovelvollinen ei voi myöskään vähentää arvonlisäveroa tuotantopanoksistaan.

Latvia voi alv-direktiivin 287 artiklan 10 kohdan mukaan vapauttaa arvonlisäverosta verovelvolliset, joiden kansallisena valuuttana ilmaistu vuosittainen liikevaihto on Latvian liittymispäivänä voimassa olleen muuntokurssin mukaan laskettuna enintään 17 200 euroa. Latvialle annettiin neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2010/584/EU 2 lupa soveltaa korkeampaa raja-arvoa ja vapauttaa näin ollen arvonlisäverosta verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 50 000 euroa. Tätä toimenpidettä jatkettiin neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2014/796/EU 3 31. joulukuuta 2017 asti. Neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/2408 4 Latvialle annettiin lupa jatkaa toimenpidettä 31. joulukuuta 2020 asti ja samalla alentaa poikkeuksen raja-arvoa 50 000 eurosta 40 000 euroon.

Latvian viranomaisten mukaan toimenpide helpottaa arvonlisäveron kantamista ja antaa Latvialle mahdollisuuden yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä pienten yritysten kohdalla ja siten vähentää niille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Lisäksi toimenpiteen ansiosta veroviranomaisten työmäärä vähenee.

Latvian viranomaiset selittävät lisäksi havainneensa viime vuosina, että rekisteröityjen alv-velvollisten määrä on vähentynyt osaksi siitä syystä, että alv-velvollisia on poistettu nopeammin alv-rekisteristä alv-petosten torjumiseksi käyttöön otettujen toimenpiteiden tuloksena, kun taas alv-tulot ovat jatkaneet kasvuaan ja Latvian verohallinnolle yhden euron kantamisesta aiheutuvat kustannukset ovat laskeneet. Nämä tulokset sekä se seikka, että Latvian naapurimaissa on käytössä samankaltaiset raja-arvot pienten yritysten erityisjärjestelmän soveltamiselle (Virossa raja-arvo on 40 000 euroa ja Liettuassa 45 000 euroa), antavat aiheen säilyttää raja-arvo nykytasolla. Latvian viranomaisten arvioiden mukaan raja-arvon alentamisella ei olisi merkittävää positiivista vaikutusta julkiseen talouteen eikä alv-velvolliseksi rekisteröityjen henkilöiden määrään, koska – kuten vuotta 2018 koskevat tosiasialliset tiedot osoittavat – vaikutus julkiseen talouteen ja yritysten määrään oli ennustettua vähäisempi. Sen sijaan sen nostamisella esimerkiksi 50 000 euroon olisi negatiivinen vaikutus julkiseen talouteen.

Toimenpide on luonteeltaan valinnainen. Sen vuoksi pienet yritykset, joiden liikevaihto ei ylitä raja-arvoa, voivat edelleen käyttää oikeuttaan soveltaa tavallista alv-järjestelmää.

Poikkeukset myönnetään yleensä rajoitetuksi ajaksi, jotta voidaan arvioida, onko poikkeava toimenpide edelleen asianmukainen ja tehokas. Lisäksi alv-direktiivin 281–294 artiklan säännöksiä, jotka koskevat pienten yritysten erityisjärjestelmää, on tarkistettu hiljattain. Pienten yritysten alv-sääntöjen yksinkertaistamista koskevan uuden direktiivin 5 mukaan jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava viimeistään 31. joulukuuta 2024 lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, joita uusien sääntöjen noudattaminen edellyttää. Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä kansallisia säännöksiä 1. tammikuuta 2025 alkaen.

Tästä syystä on aiheellista antaa Latvialle lupa soveltaa poikkeavaa toimenpidettä 31. joulukuuta 2024 asti.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Poikkeavassa toimenpiteessä noudatetaan samaa perusajatusta kuin uudessa direktiivissä, jolla muutetaan pienten yritysten erityisjärjestelmää koskevia alv-direktiivin 281–294 artiklaa. Uusi direktiivi perustuu arvonlisäveroa koskevaan toimintasuunnitelmaan 6 , ja sen tavoitteena on luoda nykyaikainen ja yksinkertaistettu järjestelmä pieniä yrityksiä varten. Sillä pyritään erityisesti vähentämään alv-säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja kilpailun vääristymistä sekä kansallisella että EU:n tasolla, vähentämään raja-arvovaikutuksesta johtuvia kielteisiä seurauksia ja huolehtimaan siitä, että yritysten on helpompi noudattaa säännöksiä ja verohallintojen valvoa säännösten noudattamista.

Lisäksi 40 000 euron raja-arvo on yhdenmukainen uuden direktiivin kanssa, koska siinä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus asettaa alv-vapautuksen edellyttämä vuosittaisen liikevaihdon raja-arvo enintään 85 000 euron (tai kansallisena valuuttana ilmaistun vasta-arvon) tasolle.

Muille jäsenvaltioille on myönnetty alv-direktiivin 285 ja 287 artiklan nojalla vastaavia poikkeuksia, joilla on vapautettu arvonlisäverosta sellaisia verovelvollisia, joiden vuosittainen liikevaihto on alle tietyn raja-arvon. Maltalle 7 on myönnetty 20 000 euron raja-arvo, Alankomaille 8 25 000 euron raja-arvo, Italialle 9 30 000 euron raja-arvo; Luxemburgille 10 35 000 euron raja-arvo, Puolalle 11 ja Virolle 12 40 000 euron raja-arvo, Kroatialle 13 ja Liettualle 14 45 000 euron raja-arvo, Unkarille 15 48 000 euron raja-arvo, Slovenialle 16 50 000 euron raja-arvo, ja Romanialle 17 88 500 euron raja-arvo.

Kuten edellä mainittiin, alv-direktiiviä koskevat poikkeukset olisi aina rajoitettava ajallisesti, jotta niiden vaikutuksia voidaan arvioida. Latvian pyytämä erityistoimenpiteen voimassaolo 31. joulukuuta 2024 asti vastaa pienten ja keskisuurten yritysten alv-sääntöjen yksinkertaistamista koskevan uuden direktiivin vaatimuksia. Direktiivissä vahvistetaan 1. tammikuuta 2025 päiväksi, josta alkaen jäsenvaltioiden on sovellettava kansallisia säännöksiä, jotka niiden on annettava direktiivin noudattamiseksi.

Ehdotettu toimenpide on näin ollen yhdenmukainen alv-direktiivin säännösten kanssa.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Komissio on tähdentänyt johdonmukaisesti vuotuisissa työohjelmissaan, että pienet yritykset tarvitsevat yksinkertaisempia sääntöjä. Komission työohjelmassa 2020 18 viitataan erityiseen pk-yrityksiä koskevaan strategiaan, joka ”helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja laajentumista”. Poikkeava toimenpide on verosääntöjen osalta näiden tavoitteiden mukainen. Se on myös komission työohjelman 2017 19 mukainen. Työohjelmassa viitataan erityisesti arvonlisäveroon ja todetaan, että pienille yrityksille aiheutuu alv-sääntöjen noudattamisesta suuri hallinnollinen rasitus ja että tekniset uudistukset tuovat uusia haasteita tehokkaaseen veronkantoon. Siinä tähdennetään myös tarvetta yksinkertaistaa pieniä yrityksiä koskevia alv-sääntöjä.

Toimenpide on linjassa myös vuoden 2015 sisämarkkinastrategian 20 kanssa. Siinä komissio asetti tavoitteeksi helpottaa pk-yritysten kasvua muun muassa keventämällä hallinnollisia rasituksia, jotka estävät niitä hyödyntämästä sisämarkkinoita täysimittaisesti. Toimenpiteessä noudatetaan myös samaa perusajatusta kuin vuonna 2013 annetussa komission tiedonannossa ”Yrittäjyys 2020 ‑toimintasuunnitelma: Uutta kipinää Euroopan yrittäjyyteen” 21 , jossa korostetaan tarvetta yksinkertaistaa pieniin yrityksiin sovellettavaa verolainsäädäntöä.

Ehdotus on linjassa myös pk-yrityksiä koskevien EU:n toimintamallien kanssa, jotka esitetään vuonna 2016 annetussa start-up-yrityksiä koskevassa tiedonannossa 22 , sekä ”pienet ensin” ‑periaatteen kanssa, joka esitetään vuonna 2008 annetussa eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaa Small Business Act ‑aloitetta koskevassa tiedonannossa 23 , jossa jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan lainsäädännön valmistelussa huomioon pk-yritysten erityisominaisuudet ja yksinkertaistamaan nykyistä sääntely-ympäristöä.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Alv-direktiivin 395 artikla.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Kun otetaan huomioon ehdotuksen perustana oleva alv-direktiivin säännös, ehdotus kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.

•Suhteellisuusperiaate

Päätös koskee jäsenvaltiolle sen omasta pyynnöstä annettavaa lupaa, eikä siihen liity velvollisuuksia.

Koska poikkeuksen soveltamisala on rajallinen, erityistoimenpide on oikeassa suhteessa tavoitteeseen eli siihen nähden, että sillä pyritään yksinkertaistamaan veronkantoa pienten verovelvollisten ja verohallinnon kannalta.

•Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa on neuvoston täytäntöönpanopäätös.

Alv-direktiivin 395 artiklan mukaan yhteisistä alv-säännöistä voidaan poiketa vain, jos neuvosto antaa siihen luvan yksimielisellä päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksesta. Neuvoston täytäntöönpanopäätös on parhaiten soveltuva sääntelytapa, koska se voidaan osoittaa yksittäiselle jäsenvaltiolle.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

Sidosryhmien kuulemista ei järjestetty. Tämä ehdotus perustuu Latvian esittämään pyyntöön ja koskee ainoastaan kyseistä jäsenvaltiota.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ulkopuolisia asiantuntijoita ei ole tarvittu.

•Vaikutustenarviointi

Ehdotetulla neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä annetaan Latvialle lupa vapauttaa edelleen arvonlisäverosta verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 40 000 euroa. Henkilöiden, joiden verotettava liikevaihto ei ylitä raja-arvoa, ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi, ja siten hallinnollinen rasite pienenee heidän osaltaan toimenpiteen seurauksena, koska heidän ei tarvitse ylläpitää alv-rekistereitä tai toimittaa alv-ilmoitusta. Tämän johdosta toimenpiteellä on mahdollisesti positiivinen vaikutus verohallintoon, koska se vähentää sille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.

Latvian viranomaisten mukaan alv-rekisteröitymisen raja-arvon laskemisen 50 000 eurosta 40 000 euroon odotetaan tuottavan 5,9 miljoonaa euroa lisää alv-tuloja valtion talousarvioon ja lisäävän arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityvien henkilöiden määrää 3 426 uudella henkilöllä vuotta kohti. Jotta voitiin määrittää tosiasiallinen vaikutus julkiseen talouteen, otettiin huomioon alv-velvolliseksi rekisteröidyt henkilöt, joiden liiketoimien kokonaisarvo vuoden 2018 alv-ilmoituksessa oli 40 000 euron ja 50 000 euron välillä ja joita ei ollut rekisteröity alv-velvollisiksi vuonna 2017. Oletuksena on, että vaikutus julkiseen talouteen on alv-velvolliseksi rekisteröityjen henkilöiden ilmoittama arvonlisäveron kokonaismäärä, joka vuonna 2018 oli 2,8 miljoonaa euroa. Tämäntyyppisten rekisteröityjen alv-velvollisten lukumäärä on 2 636, jonka voidaan katsoa olevan tällä toimenpiteellä aikaansaatu alv-velvollisten lukumäärän kasvu. Tiedot vuoden 2019 alv-ilmoituksista osoittavat, että alv-velvolliseksi rekisteröidyt henkilöt, joiden alv-ilmoituksissa ilmoitettu liiketoimien kokonaisarvo oli 40 000 euron ja 50 000 euron välillä, tuottivat 10,7 miljoonaa euroa tuloa valtion talousarvioon, kun vuonna 2018 tuloa kertyi 5,8 miljoonaa euroa. Latvian viranomaisten päätelmänä on näin ollen, että tämän toimenpiteen vaikutus valtion talousarvioon on positiivinen, vaikkakin hieman vähäisempi kuin aiemmin ennustettiin.

Latvian viranomaisten mukaan raja-arvon alentamisella alemmas ei olisi merkittävää positiivista vaikutusta julkiseen talouteen eikä alv-velvolliseksi rekisteröityjen henkilöiden määrään, koska – kuten vuotta 2018 koskevat tosiasialliset tiedot osoittavat – vaikutus julkisen talouden ja yritysten määrän osalta oli ennustettua vähäisempi. Sen sijaan sen nostamisella esimerkiksi 50 000 euroon olisi negatiivinen vaikutus julkiseen talouteen.

Poikkeava toimenpide on verovelvollisille valinnainen. Verovelvolliset voivat edelleen valita tavallisen alv-järjestelmän direktiivin 2006/112/EY 290 artiklan mukaisesti.

•Perusoikeudet

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksien suojeluun.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole kielteistä vaikutusta EU:n talousarvioon, koska Latvia tekee kompensaatiolaskelman neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 6 artiklan mukaisesti.

2020/0138 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 24 ja erityisesti sen 395 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Direktiivin 2006/112/EY 287 artiklan 10 alakohdan mukaan Latvia voi myöntää vapautuksen arvonlisäverosta, jäljempänä ’alv’, sellaisille verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto kansallisena valuuttana on sen liittymispäivänä voimassa olleen muuntokurssin mukaan laskettuna enintään 17 200 euroa.

(2)Latvialle annettiin neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2010/584/EU 25 lupa ottaa käyttöön direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeava erityistoimenpide, jäljempänä ’poikkeava toimenpide’, jolla vapautetaan 31 päivään joulukuuta 2013 asti arvonlisäverosta verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 50 000 euroa. Poikkeavaa toimenpidettä jatkettiin neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2014/796/EU 26 31 päivään joulukuuta 2017 asti.

(3)Neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/2408 27 Latvialle annettiin sekä lupa jatkaa poikkeavaa toimenpidettä 31 päivään joulukuuta 2020 asti että alentaa poikkeuksen raja-arvoa 50 000 eurosta 40 000 euroon.

(4)Latvia pyysi komissioon 17 päivänä huhtikuuta 2020 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lupaa jatkaa poikkeavan toimenpiteen soveltamista 31 päivään joulukuuta 2024 asti; kyseessä on päivä, johon mennessä jäsenvaltioiden on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä neuvoston direktiivi (EU) 2020/285 28 , jossa säädetään pieniä yrityksiä koskevista yksinkertaisemmista alv-säännöistä. Kyseisessä direktiivissä säädetään myös enimmäisraja-arvosta, ja sen mukaan jäsenvaltiot voivat antaa vapautuksen verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto jäsenvaltiossa on enintään 85 000 euroa tai sen vasta-arvo kansallisena valuuttana.

(5)Komissio antoi direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti Latvian tekemän hakemuksen tiedoksi muille jäsenvaltioille 19 päivänä toukokuuta 2020 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti 20 päivänä toukokuuta 2020 päivätyllä kirjeellä Latvialle saaneensa kaikki hakemuksen arviointiin tarvittavat tiedot.

(6)Poikkeava toimenpide on johdonmukainen direktiivin (EU) 2020/285 kanssa, jolla pyritään vähentämään pienille yrityksille alv-säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja kilpailun vääristymistä sekä kansallisella että EU:n tasolla ja vähentämään kielteisiä vaikutuksia, joita liittyy siirtymiseen verovapaudesta verotukseen (nk. raja-arvovaikutus). Sillä pyritään myös varmistamaan, että pienten yritysten on helpompi noudattaa säännöksiä ja verohallintojen helpompi valvoa niiden noudattamista. Suuruudeltaan 40 000 euron raja-arvo on linjassa direktiivin 2006/112/EY 284 artiklan, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2020/285, kanssa.

(7)Poikkeava toimenpide pysyy valinnaisena verovelvollisille. Verovelvolliset voivat edelleen valita tavallisen arvonlisäverojärjestelmän direktiivin 2006/112/EY 290 artiklan mukaisesti.

(8)Latvian toimittamista tiedoista ilmenee, että poikkeavalla toimenpiteellä on vain vähäinen vaikutus Latviassa lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavien verotulojen kokonaismäärään.

(9)Poikkeavalla toimenpiteellä ei ole kielteisiä vaikutuksia arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin, koska Latvia tekee kompensaatiolaskelman neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 29 6 artiklan mukaisesti.

(10)Koska poikkeava toimenpide vaikuttaa mahdollisesti myönteisesti pieniin yrityksiin ja veroviranomaisiin vähentämällä niiden hallinnollista rasitusta ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja koska se ei vaikuta suuresti arvonlisäverotulojen kokonaiskertymään, Latvialle olisi annettava lupa jatkaa poikkeavan toimenpiteen soveltamista.

(11)Poikkeavan toimenpiteen soveltamista koskevan luvan olisi oltava voimassa rajoitetun ajan. Aikarajan olisi oltava riittävä, jotta raja-arvon vaikuttavuus ja asianmukaisuus pystytään arvioimaan. Lisäksi direktiivin (EU) 2020/285 mukaan jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava kyseisen direktiivin 1 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 ja sovellettava niitä 1 päivästä tammikuuta 2025. Tästä syystä on aiheellista antaa Latvialle lupa soveltaa poikkeavaa toimenpidettä 31 päivään joulukuuta 2024 asti.

(12)Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2017/2408 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/2408 2 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Tätä päätöstä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2024.”.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Latvian tasavallalle.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

(2) Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2010/584/EU, annettu 27 päivänä syyskuuta 2010, Latvian tasavallalle annettavasta luvasta soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä (EUVL L 256, 30.9.2010, s. 29).

(3) Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2014/796/EU, annettu 7 päivänä marraskuuta 2014, Latvian tasavallalle annettavasta luvasta soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä (EUVL L 330, 15.11.2014, s. 46).

(4) Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/2408, annettu 18 päivänä joulukuuta 2017, luvan antamisesta Latvian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeavaa erityistoimenpidettä (EUVL L 342, 21.12.2017, s. 8).

(5) Neuvoston direktiivi (EU) 2020/285, annettu 18 päivänä helmikuuta 2020, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta pienten yritysten erityisjärjestelmän osalta ja asetuksen (EU) N:o 904/2010 muuttamisesta pienten yritysten erityisjärjestelmän asianmukaisen soveltamisen valvomiseksi tehtävän hallinnollisen yhteistyön ja tietojenvaihdon osalta (EUVL L 62, 2.3.2020, s. 13).

(6) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle arvonlisäveroa koskevasta toimintasuunnitelmasta – Kohti EU:n yhtenäistä arvonlisäveroaluetta – aika tehdä päätöksiä (COM(2016) 148 final).

(7) Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/279, annettu 20 päivänä helmikuuta 2018, luvan antamisesta Maltalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeavaa erityistoimenpidettä (EUVL L 54, 24.2.2018, s. 14).

(8) Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1904, annettu 4 päivänä joulukuuta 2018, luvan antamisesta Alankomaille ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 285 artiklasta poikkeava erityistoimenpide (EUVL L 310, 6.12.2018, s. 25).

(9) Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/1988, annettu 8 päivänä marraskuuta 2016, luvan antamisesta Italian tasavallalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 285 artiklasta poikkeavan erityistoimenpiteen soveltamista annetun täytäntöönpanopäätöksen 2013/678/EU muuttamisesta (EUVL L 306, 15.11.2016, s. 11).

(10) Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/2210, annettu 19 päivänä joulukuuta 2019, luvan antamisesta Luxemburgille ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 285 artiklasta poikkeava erityistoimenpide annetun täytäntöönpanopäätöksen 2013/677/EU muuttamisesta (EUVL 332, 23.12.2019, s. 155).

(11) Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1919, annettu 4 päivänä joulukuuta 2018, luvan antamisesta Puolan tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä tehdyn päätöksen 2009/790/EY muuttamisesta (EUVL L 311, 7.12.2018, s. 32).

(12) Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/563, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2017, luvan antamisesta Viron tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeavaa erityistoimenpidettä (EUVL L 80, 25.3.2017, s. 33).

(13) Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/1768, annettu 25 päivänä syyskuuta 2017, luvan antamisesta Kroatian tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeava erityistoimenpide (EUVL L 250, 28.9.2017, s. 71).

(14) Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/1853, annettu 10 päivänä lokakuuta 2017, Liettuan tasavallalle annettavasta luvasta soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/335/EU muuttamisesta (EUVL L 265, 14.10.2017, s. 15).

(15) Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1490, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018, luvan antamisesta Unkarille ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeava erityistoimenpide (EUVL L 252, 8.10.2018, s. 38).

(16) Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1700, annettu 6 päivänä marraskuuta 2018, Slovenian tasavallalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeava erityistoimenpide annetun täytäntöönpanopäätöksen 2013/54/EU muuttamisesta (EUVL L 285, 13.11.2018, s. 78).

(17) Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/1855, annettu 10 päivänä lokakuuta 2017, luvan antamisesta Romanialle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeavaa erityistoimenpidettä (EUVL L 265, 14.10.2017, s. 19).

(18) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Komission työohjelma 2020 – Kunnianhimoisempi unioni (COM(2020) 37 final).

(19) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Komission työohjelma 2017 (COM(2016) 710 final).

(20) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille (COM(2015) 550 final).

(21) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Yrittäjyys 2020 ‑toimintasuunnitelma: Uutta kipinää Euroopan yrittäjyyteen (COM(2012) 795 final).

(22) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite (COM(2016) 733 final).

(23) Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Pienet ensin” – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite ( ”Small Business Act”) (KOM(2008) 394 lopullinen).

(24) EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

(25) Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2010/584/EU, annettu 27 päivänä syyskuuta 2010, Latvian tasavallalle annettavasta luvasta soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä (EUVL L 256, 30.9.2010, s. 29).

(26) Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2014/796/EU, annettu 7 päivänä marraskuuta 2014, Latvian tasavallalle annettavasta luvasta soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä (EUVL L 330, 15.11.2014, s. 46).

(27) Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/2408, annettu 18 päivänä joulukuuta 2017, luvan antamisesta Latvian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeavaa erityistoimenpidettä (EUVL L 342, 21.12.2017, s. 8).

(28) Neuvoston direktiivi (EU) 2020/285, annettu 18 päivänä helmikuuta 2020, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta pienten yritysten erityisjärjestelmän osalta ja asetuksen (EU) N:o 904/2010 muuttamisesta pienten yritysten erityisjärjestelmän asianmukaisen soveltamisen valvomiseksi tehtävän hallinnollisen yhteistyön ja tietojenvaihdon osalta (EUVL L 62, 2.3.2020, s. 13).

(29) Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1553/89, annettu 29 päivänä toukokuuta 1989, arvonlisäverosta kertyvien omien varojen lopullisesta yhdenmukaisesta kantomenettelystä (EYVL L 155, 7.6.1989, s. 9).

Choose the experimental features you want to try