EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 2.4.2020
COM(2020) 138 final
2020/0054(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1301/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19-epidemian vastatoimena
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Covid-19-epidemian suorat ja välilliset vaikutukset ovat yhä lisääntymässä kaikissa jäsenvaltioissa. Nykyinen tilanne on ennennäkemätön ja edellyttää tilanteeseen mukautettujen poikkeuksellisten toimenpiteiden soveltamista näissä olosuhteissa.
Komission 13. maaliskuuta 2020 ehdottama ensimmäinen toimenpidepaketti sisälsi useita merkittäviä muutoksia, jotka mahdollistavat tehokkaamman reagoinnin nykyiseen tilanteeseen. Vaikutukset talouteemme ja yhteiskuntiimme ovat kuitenkin muuttuneet vakavammiksi. Sen vuoksi on tarpeen – osana toista toimenpidekokonaisuutta – mennä jo säädettyä pidemmälle ja tarjota poikkeuksellista lisäjoustoa, jotta voidaan reagoida nykyiseen ennennäkemättömään tilanteeseen, joka on johtanut vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivointiin.
Jotta voidaan varmistaa, että rahastoista saadaan käyttöön kaikki tuki covid-19-epidemian taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin puuttumiseksi, on tarpeen sallia väliaikainen mahdollisuus 100 prosentin osarahoitukseen EU:n talousarviosta koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanoon sekä lisätä siirtomahdollisuuksia Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja koheesiorahaston välillä sekä alueluokkien välillä. Toimenpide olisi väliaikainen ja poikkeuksellisen, eikä sen tulisi rajoittaa niiden sääntöjen soveltamista, joita olisi sovellettava tavanomaisissa olosuhteissa. Lisäksi ehdotetaan, että jäsenvaltiot vapautetaan velvoitteesta noudattaa temaattiseen keskittämiseen liittyviä vaatimuksia, jotta resurssit voidaan suunnata uudelleen alueille, joihin nykyinen kriisi vaikuttaa eniten. Poikkeus mahdollistaa sen, että kaikki käytettävissä olevat EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n varat voidaan ottaa käyttöön niiden ennennäkemättömien haasteiden voittamiseksi, joita jäsenvaltiot kohtaavat covid-19-epidemian vuoksi. Jäsenvaltiot ja alueet voivat saada käyttöön lisää resursseja työajan lyhentämisjärjestelmien käytön lisäämiseen ja laajentamiseen, pk-yritysten käyttöpääoman tukemiseen ja terveydenhuoltoalan välittömiin menoihin.
Jotta poistettaisiin ohjelmien muuttamisesta kansallisille ja eurooppalaisille julkishallinnoille aiheutuva, nykyisissä olosuhteissa tarpeeton hallinnollinen rasite, on myös tarpeen olla muuttamatta kumppanuussopimuksia ja lykätä vuotuisten täytäntöönpanokertomusten toimittamiselle asetettua vuoden 2020 määräaikaa sekä kyseisiin kertomuksiin perustuvien komission kertomusten määräaikaa. Lisäksi yksinkertaistetaan tiettyjä tarkastuksiin ja rahoitusvälineisiin liittyviä menettelyvaatimuksia. Ottaen huomioon tarvittavien tarkastusten tekemiseen liittyvät nykyiset rajoitukset olisi EAKR:n, ESR:n, EMKR:n ja koheesiorahaston tapauksessa säädettävä nimenomaisesti laajemmasta mahdollisuudesta käyttää muuta kuin tilastollista otantamenetelmää. Jotta rahoitusvälineitä voitaisiin nopeasti mukauttaa tehokkaana vastatoimena covid-19-epidemiaan, ei tulisi enää vaatia ennakkotutkimuksen tarkistamista ja ajantasaistamista ja todentavia asiakirjoja, jotka osoittavat, että myönnetty tuki on käytetty aiottuun tarkoitukseen. Lisäksi mahdollisuus käyttöpääoman tukemiseen rahoitusvälineiden kautta olisi laajennettava koskemaan maaseuturahastoa.
Lopuksi ehdotetaan, että EAKR:sta voidaan myöntää tukea yrityksille, jotka ovat näiden erityisolosuhteiden vuoksi vaikeuksissa, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus valtiontukitoimenpiteistä talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-epidemiassa annetuissa tilapäisissä puitteissa sovelletun lähestymistavan kanssa ja vähämerkityksisen tuen myöntämistä koskevien sääntöjen kanssa.
Covid-19-epidemialla on myös todennäköisesti vakavia vaikutuksia käynnissä olevien toimien toteuttamiseen. Kansalliset viranomaiset voivat näin ollen harkita toimien (esim. suoritteiden ja toteutuksen määräaikojen) mukauttamista kansallisten sääntöjensä mukaisesti, jos se on tarpeen ja perusteltua, jotta covid-19-epidemian vaikutus ohjelmiin olisi mahdollisimman pieni. Kansalliset viranomaiset voisivat myös harkita mahdollisuutta valita uusia toimia tai käynnistää tarvittaessa uusia tai täydentäviä ehdotuspyyntöjä.
Joissakin tapauksissa covid-19-epidemiasta johtuvia olosuhteita voidaan pitää kansallisen lainsäädännön mukaan ylivoimaisena esteenä ja siten pätevänä perusteena velvoitteen täyttämättä jättämiselle. Komissio katsoo, että olisi otettava käyttöön kaikki tarvittava jousto, jos tuensaajat eivät täytä velvoitteitaan ajoissa covid-19-epidemiaan liittyvistä syistä (esim. henkilöstöä ei ole käytettävissä). Samoin komissio osoittaa samaa joustavuutta arvioidessaan, kuinka jäsenvaltiot täyttävät velvoitteensa. Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot ja alueet voivat hyödyntää täysimääräisesti rahastojen tukea, kullekin prioriteetille ja alueluokalle rahastoista myönnettävän tuen enimmäismäärää olisi voitava mukauttaa rajoitetusti, kun vahvistetaan toimenpideohjelmiin maksettavan loppumaksun määrä.
Näillä toimenpiteillä täydennetään 13. maaliskuuta 2020 ehdotettuja lainsäädännöllisiä muutoksia. Toimenpiteet ovat tulosta tiiviistä yhteistyöstä jäsenvaltioiden kanssa koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevaa investointialoitetta käsittelevässä työryhmässä, jossa on jo käsitelty yli 200 kysymystä.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Ehdotus on yhdenmukainen Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) yleisen oikeudellisen kehyksen kanssa, ja se rajoittuu asetuksen (EU) N:o 1303/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1301/2013 kohdennettuun muuttamiseen. Sillä täydennetään 13. maaliskuuta 2020 annettua komission ehdotusta COM(2020) 113 erityistoimenpiteistä, joilla pyritään saamaan liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19-epidemian vastatoimena [Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite], sekä kaikkia muita toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan nykyiseen ennennäkemättömään tilanteeseen.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Ehdotus rajoittuu asetuksen (EU) N:o 1303/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1301/2013 kohdennettuihin muutoksiin, ja siinä säilytetään yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 177, 178 ja 322 artiklaan.
Se mahdollistaa 100 prosentin osarahoitusosuuden sekä rahoituksen joustavuuden Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen puitteissa EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston välillä ja alueluokkien välillä. Sillä selvennetään niiden menojen tukikelpoisuutta, joihin kansanterveyskriisin vuoksi toteutetut toimenpiteet vaikuttavat. Lisäksi sillä kevennetään joitakin jäsenvaltioille asetettuja vaatimuksia silloin, kun vaatimuksista aiheutuu hallinnollisia rasitteita, jotka voivat viivästyttää covid-19-epidemian torjumiseksi toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Nämä poikkeukselliset muutokset eivät rajoita tavanomaisissa olosuhteissa sovellettavien sääntöjen soveltamista.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Ehdotuksen tarkoituksena on sallia poikkeuksia tiettyihin rajoituksiin, joita sovelletaan nykyisin unionin säännösten nojalla, jotta tarjotaan mahdollisimman paljon joustavuutta olemassa olevien investointiresurssien saamiseksi liikkeelle, jotta voidaan puuttua covid-19-epidemian aiheuttaman ennennäkemättömän kansanterveyskriisin suoriin ja välillisiin vaikutuksiin.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotus on rajoitettu ja kohdennettu muutos, eikä siinä ylitetä sitä, mikä on tarpeen pyrittäessä lisäämään joustavuutta ja oikeusvarmuutta, jotta saataisiin liikkeelle investointeja vastatoimina laajalle levinneisiin kansanterveyskriiseihin, jotka vaikuttavat alueiden ja yritysten kasvupotentiaaliin ja kansalaisten hyvinvointiin.
•Toimintatavan valinta
Asetus on asianmukainen toimintatapa ottaa käyttöön uusia joustomahdollisuuksia, joita tarvitaan näihin ennennäkemättömiin olosuhteisiin puuttumiseksi.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
•Sidosryhmien kuuleminen
Ulkoisia sidosryhmiä ei kuultu. Jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin kanssa on kuitenkin neuvoteltu laajalti kuluneiden viikkojen aikana. Ehdotuksessa otetaan huomioon yli 200 kysymystä, joissa pyydetään selvennyksiä ja neuvoja siitä, kuinka käyttää kriisitoimenpiteitä koronaviruksen vaikutusten lieventämiseksi. Kysymykset on saatu kansallisilta viranomaisilta koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevaa investointialoitetta käsittelevän työryhmän kautta.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Ei sovelleta
•Vaikutustenarviointi
Asetusta (EU) N:o 1303/2013 ja asetusta (EU) N:o 1301/2013 koskevien ehdotusten valmistelemiseksi on tehty vaikutustenarviointi. Kyseiset rajoitetut ja kohdennetut muutokset eivät edellytä erillistä vaikutustenarviointia.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Ei sovelleta
•Perusoikeudet
Ei sovelleta
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotettu muutos ei edellytä muutoksia monivuotisen rahoituskehyksen maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen vuotuisiin enimmäismääriin, jotka on vahvistettu asetuksen (EU) N:o 1311/2013 liitteessä I. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukainen maksusitoumusmäärärahojen vuotuinen kokonaisjako säilyy ennallaan.
Ehdotus helpottaa ohjelmien täytäntöönpanon nopeuttamista ja johtaa maksumäärärahojen aikaistamiseen.
Komissio seuraa tarkasti ehdotetun muutoksen vaikutusta maksumäärärahoihin vuonna 2020 ottaen huomioon sekä talousarvion toteuttamisen että jäsenvaltioiden tarkistetut ennusteet.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Toimenpiteiden toteuttamista seurataan ja siitä raportoidaan asetuksella (EU) N:o 1303/2013 perustettujen yleisten raportointimekanismien puitteissa.
•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Asetusta (EU) N:o 1303/2013 (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) ehdotetaan muutettavaksi sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot voivat pyytää muutoksia toimenpideohjelmiin, jotta EU:n 100-prosenttista osarahoitusosuutta voidaan soveltaa asianomaiseen toimenpideohjelmaan tilivuonna 2020–2021 (25 a artiklan 1 kohta). Komissio arvioi tämän toimenpiteen ja voi arvionsa perusteella ehdottaa sen voimassaolon jatkamista.
Lisäksi on tärkeää varmistaa, että tämän asetuksen voimaantulon jälkeen toimenpideohjelmiin tehtävissä muutoksissa sallitaan rajoituksetta mahdollisuus siirtää vuoden 2020 määrärahoja EAKR:n ja ESR:n sekä koheesiorahaston välillä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitteen puitteissa (25 a artiklan 2 kohta). Tällaisten siirtojen ei tulisi vaikuttaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisiin varoihin, syrjäisimmille alueille myönnettyihin lisämäärärahoihin eikä nuorisotyöllisyysaloitteen ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) tukemiseen.
Jotta jäsenvaltiot pystyisivät vastaamaan nykyisiin erityishaasteisiin, niiden olisi voitava pyytää vuoden 2020 osalta määrärahasiirtoja alueluokkien välillä. Jotta voidaan varmistaa, että vähemmän kehittyneet alueet pysyvät huomion kohteena, jäsenvaltioiden olisi ensin tarkasteltava muita mahdollisuuksia siirtää rahoitusta ennen kuin harkitaan siirtoja vähemmän kehittyneille alueille tarkoitetuista määrärahoista, kun otetaan huomioon tällaisten siirtojen mahdolliset kielteiset vaikutukset alkuperäalueella tehtäviin olennaisiin investointeihin tai ennen siirtopyyntöä valittujen toimien loppuun saattamiseen (25 a artiklan 3 kohta ja 4 kohta). Temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia ei tulisi soveltaa tämän asetuksen voimaantulon jälkeen toimitettuihin toimenpideohjelmien muutoksiin (25 a artiklan 5 kohta).
Lisäksi tiettyjä ohjelmien täytäntöönpanoon ja tarkastuksiin liittyviä menettelyvaatimuksia olisi yksinkertaistettava, jotta jäsenvaltiot voisivat keskittyä covid-19-epidemian vastatoimiin ja vähentää hallinnollista rasitetta. Kumppanuussopimuksia ei tulisi enää muuttaa (25 a artiklan 6 kohta), vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen toimittamisen määräaikaa olisi lykättävä (25 a artiklan 8 kohta) sekä olisi nimenomaisesti säädettävä laajemmasta mahdollisuudesta käyttää muuta kuin tilastollista otantamenetelmää rahastojen ja EMKR:n tapauksessa (25 a artiklan 12 kohta). Lisäksi säädetään erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä, joiden ansiosta voidaan vedota ylivoimaiseen esteeseen määrärahojen vapauttamisen yhteydessä (25 a artiklan 8 kohta).
Menot myös hyväksytään poikkeuksellisesti tukikelpoisiksi, jos ne liittyvät jo päätökseen saatettuihin tai kaikilta osin käyttöön otettuihin kriisivalmiuksia covid-19-epidemian yhteydessä parantaviin toimiin (25 a artiklan 7 kohta). Tällaiset toimet voidaan valita jopa ennen kuin komissio on hyväksynyt tarvittavat ohjelmaa koskevat muutokset.
Jotta rahoitusvälineitä voitaisiin nopeasti mukauttaa tehokkaana vastatoimena kansanterveyskriisiin, ei myöskään tulisi vaatia ennakkotutkimuksen tarkistamista ja ajantasaistamista eikä todentavia asiakirjoja, jotka osoittavat, että myönnetty tuki on käytetty aiottuun tarkoitukseen. Lisäksi olisi laajennettava mahdollisuuksia myöntää maaseuturahastosta tukea käyttöpääomaan (25 a artiklan 10 ja 11 kohta).
Lisäksi ehdotetaan lisäjouston sallimista ohjelmien päättämisen yhteydessä sen varmistamiseksi, että käytettävissä olevat varat käytetään mahdollisimman suuressa määrin (1 artiklan 3 kohta).
Lopuksi ehdotetaan asetuksen (EU) N:o 1301/2013 muuttamista, jotta EAKR:sta voitaisiin myöntää tukea näiden erityisolosuhteiden vuoksi vaikeuksissa oleville yrityksille ja näin varmistaa yhdenmukaisuus valtiontukitoimenpiteistä talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-epidemiassa annetuissa tilapäisissä puitteissa sovelletun lähestymistavan kanssa ja vähämerkityksisen tuen myöntämistä koskevien sääntöjen kanssa (2 artikla).
2020/0054 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1301/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19-epidemian vastatoimena
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 177 ja 178 artiklan sekä 322 artiklan 1 kohdan a alakohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,
ottavat huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunnon,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Covid-19-kriisi on vaikuttanut jäsenvaltioihin ennennäkemättömällä tavalla. Kriisi haittaa jäsenvaltioiden talouskasvua, mikä puolestaan pahentaa vakavaa likviditeetin puutetta, joka johtuu jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muihin taloudenaloihin tarvittavien julkisten investointien äkillisestä ja merkittävästä kasvusta. Näin on muodostunut poikkeuksellinen tilanne, jonka ratkaisemiseksi on toteutettava erityisiä toimenpiteitä.
(2)Kriisin vaikutuksiin reagoimiseksi asetuksia (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1301/2013 on jo muutettu, jotta Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahastosta, jäljempänä ’ESR’, ja koheesiorahastosta, jäljempänä ’rahastot’, ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, jäljempänä ’EMKR’, tuettujen ohjelmien täytäntöönpano olisi joustavampaa. Jotta nykyiseen kriisiin voitaisiin reagoida tehokkaasti, EAKR:n tuen soveltamisalaa on laajennettu huomattavasti.
(3)Talouteen ja yhteiskuntiin kohdistuvat vakavat kielteiset vaikutukset ovat kuitenkin pahenemassa EU:ssa. Sen vuoksi on tarpeen tarjota jäsenvaltioille poikkeuksellista lisäjoustoa, jotta ne voivat reagoida tähän ennennäkemättömään kriisiin, parantamalla mahdollisuutta saada kaikki rahastojen käyttämätön tuki käyttöön.
(4)Jotta voidaan keventää julkisiin talousarvioihin kriisitilanteen vuoksi kohdistuvaa taakkaa, jäsenvaltioille olisi annettava poikkeuksellinen mahdollisuus pyytää 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltamista koheesiopolitiikan ohjelmiin tilivuonna 2020–2021 talousarviomäärärahojen mukaisesti ja käytettävissä olevien varojen rajoissa. Poikkeuksellisen osarahoitusosuuden soveltamisesta tehtävän arvioinnin perusteella komissio voi ehdottaa toimenpiteen voimassaolon jatkamista.
(5)Jotta jäsenvaltiot saisivat enemmän joustoa kohdentaa varoja uudelleen siten, että kansanterveyskriisiin voidaan vastata räätälöidyillä ratkaisuilla, olisi otettava käyttöön tai parannettava mahdollisuuksia siirtää Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitteen mukaisia varoja EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston välillä. Lisäksi, kun otetaan huomioon kansanterveyskriisin laajalle levinneet vaikutukset, jäsenvaltioille olisi poikkeuksellisesti tarjottava enemmän mahdollisuuksia alueluokkien välisiin siirtoihin, noudattaen samalla koheesiopolitiikalle perussopimuksessa asetettuja tavoitteita. Tällaisten siirtojen ei tulisi vaikuttaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisiin varoihin, syrjäisimmille alueille myönnettyihin lisämäärärahoihin eikä nuorisotyöllisyysaloitteen ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) tukemiseen.
(6)Jotta jäsenvaltiot voisivat ottaa nopeasti käyttöön saatavilla olevat resurssit covid-19-epidemian torjumiseksi ja koska ohjelmakauden 2014–2020 täytäntöönpano on edennyt pitkälle, varojen uudelleenkohdentaminen voi koskea ainoastaan vuoden 2020 ohjelmatyöhön käytettävissä olevia resursseja. Lisäksi on perusteltua vapauttaa jäsenvaltiot poikkeuksellisesti temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten noudattamisesta ohjelmakauden loppuun saakka.
(7)Tiettyjä ohjelmien täytäntöönpanoon ja tarkastuksiin liittyviä menettelyvaatimuksia olisi yksinkertaistettava, jotta jäsenvaltiot voisivat keskittyä covid-19-epidemian vastatoimiin ja vähentää hallinnollista rasitetta. Kumppanuussopimuksia ei tulisi enää muuttaa ohjelmakauden loppuaikana, joko toimintaohjelmiin aiemmin tehtyjen muutosten huomioon ottamiseksi tai minkä tahansa muun muutoksen lisäämiseksi. Vuotta 2019 koskevien vuotuisten täytäntöönpanokertomusten toimittamisen määräaikaa olisi lykättävä samoin kuin kyseisiin vuotuisiin täytäntöönpanokertomuksiin perustuvan komission yhteenvetokertomuksen toimittamista. Rahastojen ja EMKR:n tapauksessa olisi säädettävä myös tarkastusviranomaisten laajemmasta mahdollisuudesta käyttää muuta kuin tilastollista otantamenetelmää tilivuoden 2019–2020 osalta.
(8)On myös aiheellista tarkentaa, että menot hyväksytään poikkeuksellisesti tukikelpoisiksi, jos ne liittyvät jo päätökseen saatettuihin tai kaikilta osin käyttöön otettuihin kriisivalmiuksia covid-19-epidemian yhteydessä parantaviin toimiin. Tällaiset toimet voidaan valita jopa ennen kuin komissio on hyväksynyt tarvittavat ohjelmaa koskevat muutokset. Lisäksi olisi säädettävä erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä, joiden ansiosta voidaan vedota ylivoimaiseen esteeseen määrärahojen vapauttamisen yhteydessä.
(9)Hallinnollisten rasitteiden ja täytäntöönpanon viiveiden vähentämiseksi silloin, kun rahoitusvälineisiin on tehtävä muutoksia, jotta kansanterveyskriisiin voidaan reagoida tehokkaasti, ohjelmakauden loppuaikana ei tulisi vaatia ennakkotutkimuksen tarkistamista ja ajantasaistamista eikä päivitettyä liiketoimintasuunnitelmaa tai vastaavia asiakirjoja osana todentavia asiakirjoja, jotka osoittavat, että myönnetty tuki on käytetty aiottuun tarkoitukseen. Lisäksi mahdollisuus käyttöpääoman tukemiseen rahoitusvälineiden kautta olisi laajennettava koskemaan maaseuturahastoa.
(10)Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot voivat hyödyntää rahastojen tai EMKR:n tuen täysimääräisesti, olisi säädettävä lisäjoustosta loppumaksun laskentaan ohjelmakauden lopussa.
(11)Jotta voidaan helpottaa tämän asetuksen nojalla tehtäviä määrärahasiirtoja, varainhoitoasetuksen 30 artiklan 1 kohdan f alakohdassa säädettyä ehtoa, joka koskee määrärahojen käyttöä saman tavoitteen toteuttamiseen, ei tulisi soveltaa tämän asetuksen nojalla ehdotettuihin määrärahasiirtoihin.
(12)Jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus yhtäältä valtiontukitoimenpiteistä talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-epidemiassa annetuissa tilapäisissä puitteissa sovelletun lähestymistavan ja vähämerkityksisen tuen sekä toisaalta vaikeuksissa oleville yrityksille EAKR:sta myönnettävän tuen edellytysten välillä, asetusta (EU) N:o 1301/2013 olisi muutettava, jotta tällaisille yrityksille voitaisiin myöntää tukea näissä erityisolosuhteissa.
(13)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka koskevat reagoimista kansanterveyskriisiin ottamalla käyttöön joustavuustoimenpiteitä tuen myöntämisessä ERI-rahastoista, vaan ne voidaan toimenpiteen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
(14)Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 1303/2013 ja asetusta (EU) N:o 1301/2013 olisi muutettava.
(15)Koska on tarpeen reagoida covid-19-epidemiaan kiireellisesti, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
(16)Kun otetaan huomioon covid-19-epidemia ja tarve reagoida epidemiaan liittyvään kansanterveyskriisiin kiireellisesti, katsotaan aiheelliseksi poiketa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemaa koskevassa pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon ajanjaksosta,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttaminen
Muutetaan asetus (EU) N:o 1303/2013 seuraavasti:
(1)Lisätään toisen osan II osastoon uusi luku seuraavasti:
”V LUKU
Poikkeukselliset toimenpiteet ERI-rahastojen käyttämiseksi covid-19-epidemian vastatoimena”
”[25 a] artikla
Poikkeukselliset toimenpiteet ERI-rahastojen käyttämiseksi covid-19-epidemian vastatoimena
1.Poiketen siitä, mitä 60 artiklan 1 kohdassa ja 120 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä ja neljännessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltion pyynnöstä voidaan soveltaa 100 prosentin osarahoitusosuutta maksatushakemuksissa ilmoitettuihin menoihin tilivuonna, joka alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2020 ja päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2021, EAKR:n, ESR:n tai koheesiorahaston tukeman ohjelman yhden tai useamman toimintalinjan osalta.
Osarahoitusosuuden muuttamista koskevat pyynnöt on tehtävä 30 artiklassa säädettyä ohjelmien muuttamismenettelyä noudattaen, ja niihin on liitettävä tarkistettu ohjelma tai tarkistetut ohjelmat. Kyseistä 100 prosentin osarahoitusosuutta sovelletaan ainoastaan, jos komissio hyväksyy vastaavan ohjelmamuutoksen viimeistään ennen välimaksua koskevan lopullisen hakemuksen jättämistä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 135 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Ennen kuin jätetään 1 päivänä heinäkuuta 2021 alkavaa tilivuotta koskeva ensimmäinen maksatushakemus, jäsenvaltioiden on toimitettava tiedoksi 96 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu taulukko, jossa vahvistetaan osarahoitusosuus, jota sovellettiin 30 päivänä kesäkuuta 2020 päättyvän tilivuoden aikana niiden prioriteettien osalta, joita väliaikainen korotus 100 prosenttiin koski.
2.Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen vuodeksi 2020 käytettävissä olevia varoja voidaan vastatoimena covid-19-epidemiaan siirtää jäsenvaltioiden pyynnöstä EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston välillä riippumatta 92 artiklan 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetuista prosenttiosuuksista.
Kyseisiin siirtoihin ei sovelleta 92 artiklan 4 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.
Siirrot eivät saa vaikuttaa varoihin, jotka on osoitettu nuorisotyöllisyysaloitteeseen 92 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen perusteella vähävaraisimmille suunnattuun apuun 92 artiklan 7 kohdan mukaisesti.
Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston ja koheesiorahaston väliset tämän kohdan mukaiset määrärahasiirrot on toteutettava sen rahaston sääntöjen mukaisesti, johon varat siirretään.
3.Poiketen siitä, mitä 93 artiklan 1 kohdassa säädetään, ja 93 artiklan 2 kohdassa säädetyn mahdollisuuden lisäksi voidaan vuodeksi 2020 ohjelmatyöhön käytettävissä olevia varoja siirtää jäsenvaltioiden pyynnöstä alueluokkien välillä covid-19-epidemian vastatoimena.
4.Edellä olevan 2 ja 3 kohdan mukaiset määrärahasiirtopyynnöt on esitettävä 30 artiklassa säädettyä ohjelmien muuttamismenettelyä noudattaen, ne on perusteltava asianmukaisesti ja niihin on liitettävä tarkistettu ohjelma tai tarkistetut ohjelmat, jossa tai joissa eritellään siirretyt määrät rahastoittain ja tarvittaessa alueluokittain.
5.Poiketen siitä, mitä 18 artiklassa ja rahastokohtaisissa asetuksissa säädetään, [tämän asetuksen voimaantulopäivänä] tai sen jälkeen toimitetuissa ohjelmamuutoksia koskevissa pyynnöissä tai 30 artiklan 5 kohdan mukaisesti ilmoitetuissa siirroissa esitettyihin määrärahoihin ei sovelleta temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia, joista säädetään tässä asetuksessa tai rahastokohtaisissa asetuksissa.
6.Poiketen siitä, mitä 16 artiklassa säädetään, [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] kumppanuussopimuksia ei saa muuttaa eivätkä ohjelmamuutokset saa edellyttää kumppanuussopimusten muuttamista.
Poiketen siitä, mitä 26 artiklan 1 kohdassa, 27 artiklan 1 kohdassa, 30 artiklan 1 kohdassa ja 30 artiklan 2 kohdassa säädetään, [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] ohjelmien ja niiden täytäntöönpanon yhdenmukaisuutta kumppanuussopimuksen kanssa ei tarkasteta.
7.Jäljempänä 65 artiklan 10 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuihin toimiin, joilla edistetään kriisinhallintavalmiuksia covid-19-epidemian yhteydessä, ei sovelleta 65 artiklan 6 kohtaa.
Poiketen siitä, mitä 125 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädetään, tällaiset toimet voidaan valita EAKR:sta tai ESR:sta tuettaviksi ennen muutetun ohjelman hyväksymistä.
8.Silloin kun covid-19-epidemiaan vedotaan ylivoimaisena esteenä, 87 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamiseksi on esitettävä prioriteettikohtaisesti yhteenlaskettuna tiedot määristä, joista ei ole voitu tehdä maksatushakemusta, niiden toimien osalta, joiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat alle 1 000 000 euroa.
9.Rahastokohtaisissa asetuksissa vahvistetuista määräajoista poiketen 50 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ohjelmaa koskeva vuotuinen täytäntöönpanokertomus vuodelta 2019 on toimitettava viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2020 kaikkien ERI-rahastojen osalta. Komission laatiman, 53 artiklan 1 kohdan mukaisen yhteenvetokertomuksen toimittamista voidaan vuonna 2020 lykätä vastaavasti.
10.Poiketen siitä, mitä 37 artiklan 2 kohdan g alakohdassa säädetään, ennakkotutkimuksia ei tarvitse tarkistaa tai ajantasaistaa, jos rahoitusvälineisiin on tehtävä muutoksia, jotta covid-19-epidemiaan voidaan reagoida tehokkaasti.
11.Jos rahoitusvälineistä myönnetään tukea pk-yrityksille käyttöpääoman muodossa 37 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan [lisätty CRII-muutoksella] mukaisesti, osana todentavia asiakirjoja ei vaadita uusia tai ajantasaistettuja liiketoimintasuunnitelmia tai vastaavia asiakirjoja eikä todisteita, joiden avulla voidaan todentaa, että rahoitusvälineiden kautta myönnetty tuki on käytetty aiottuun tarkoitukseen.
Poiketen siitä, mitä asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 säädetään, maaseuturahasto voi myöntää tällaista tukea myös asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 tarkoitettujen, rahoitusvälineiden täytäntöönpanon kannalta merkityksellisten toimenpiteiden nojalla. Tällaiset tukikelpoiset menot saavat olla enintään 200 000 euroa.
12.Kun sovelletaan 127 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, covid-19-epidemia on asianmukaisesti perusteltu tapaus, jossa tarkastusviranomaiset voivat ammatillisen harkintansa perusteella käyttää muuta kuin tilastollista otantamenetelmää tilivuonna, joka alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2019 ja päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2020.
13.Kun sovelletaan varainhoitoasetuksen 30 artiklan 1 kohdan f alakohtaa, ehtoa, jonka mukaan määrärahat on käytettävä saman tavoitteen toteuttamiseen, ei sovelleta 2 ja 3 kohdan mukaisiin määrärahasiirtoihin.”
(2)Lisätään 130 artiklaan 3 kohta seuraavasti:
”3.
Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, rahastojen tai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoitusosuus loppumaksuista kunkin prioriteetin osalta rahasto- ja alueluokkakohtaisesti viimeisenä tilivuonna saa olla enintään 10 prosenttia suurempi kuin rahastoista tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta kullekin prioriteetille ja alueluokalle myönnetty rahoitusosuus, joka on vahvistettu toimenpideohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä.
Rahastojen tai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoitusosuus viimeisen tilivuoden loppumaksuista ei saa ylittää ilmoitettuja tukikelpoisia julkisia menoja eikä kustakin rahastosta ja alueluokkakohtaisesti kullekin toimenpideohjelmalle myönnettyä rahoitusosuutta, joka on vahvistettu toimenpideohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä.”
2 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1301/2013 muuttaminen
Korvataan asetuksen (EU) N:o 1301/2013 3 artiklan 3 kohdan d alakohta seuraavasti:
”vaikeuksissa olevia yrityksiä sellaisina kuin ne on määritelty unionin valtiontukisäännöissä; yrityksiä, jotka saavat tilapäisten valtiontukipuitteiden tai komission asetusten (EU) N:o 1407/2013, (EU) N:o 1408/2013 ja (EU) N:o 717/2014 mukaista tukea, ei pidetä tässä kohdassa tarkoitettuina vaikeuksissa olevina yrityksinä.”
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta
Neuvoston puolesta
Puhemies
Puheenjohtaja
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1Ehdotuksen/aloitteen nimi
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1301/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19-epidemian vastatoimena
1.2Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)
4 Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasiat
13 Alue- ja kaupunkipolitiikka
1.3Ehdotuksen/aloitteen luonne
◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.
◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen
⌧ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen
◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen
1.4Tavoite (Tavoitteet)
1.4.1Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee
1.4.2Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä
Erityistavoite nro
Ei sovelleta
Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä
Ei sovelleta
1.4.3Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen
1.4.4Tulos- ja vaikutusindikaattorit
Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan
1.5Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä
1.5.2EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo
1.5.3Vastaavista toimista saadut kokemukset
1.5.4Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut:
1.6Kesto ja rahoitusvaikutukset
◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.
–⌧ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.7.2020 ja päättyy 30.6.2021
–⌧ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2020 ja päättyvät vuonna 2025.
◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.
–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,
–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.
1.7Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)
◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä
–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään
–◻ toimeenpanovirastoja
⌧ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty
–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille
–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)
–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle
–◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille
–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille
–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut
–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut
–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.
–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.
Huomautukset
2.HALLINNOINTI
2.1Seuranta- ja raportointisäännöt
Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset
2.2Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.2.1Todetut riskit
2.2.2Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä
2.2.3Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta
2.3Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
Budjettikohta
|
Menolaji
|
Rahoitusosuudet
|
|
Numero
[Nimi…...….]
|
JM/ EI-JM
|
EFTA-mailta
|
ehdokasmailta
|
kolmansilta mailta
|
varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
|
1b Älykäs ja osallistava kasvu:
EAKR, ESR, koheesiorahasto
|
4 Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasiat
13 Alue- ja kaupunkipolitiikka
|
Jaks.
|
EI
|
EI
|
EI
|
EI
|
·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
Budjettikohta
|
Menolaji
|
Rahoitusosuudet
|
|
Numero
[Nimi………………………………………]
|
JM/EI-JM
|
EFTA-mailta
|
ehdokasmailta
|
kolmansilta mailta
|
varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
|
|
[XX.YY.YY.YY]
|
|
EI
|
EI
|
EI
|
EI
|
3.2Arvioidut vaikutukset menoihin
Ehdotettu muutos ei edellytä muutoksia monivuotisen rahoituskehyksen maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen vuotuisiin enimmäismääriin, jotka on vahvistettu asetuksen (EU) N:o 1311/2013 liitteessä I.
Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston ja koheesiorahaston maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärän vuotuinen jakauma ei muutu.
Ehdotus johtaa maksumäärärahojen aikaistamiseen 1. heinäkuuta 2020 alkavan ja 30. kesäkuuta 2021 päättyvän tilivuoden osalta jäljempänä esitetyn arvion mukaisesti.
3.2.1Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
milj. euroa, käyvät hinnat (kolmen desimaalin tarkkuudella)
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
Numero
1b
|
Älykäs ja osallistava kasvu
|
Pääosasto: EMPL, REGIO
|
|
|
|
2020
|
2021
|
2022
|
2023
|
2024
|
2025
|
YHTEENSÄ
|
• Toimintamäärärahat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus
EAKR, ESR, koheesiorahasto
|
Sitoumukset
|
(1)
|
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
|
Maksut
|
(2)
|
|
8 500,000
|
6 100,000
|
0,000
|
-7 300,000
|
-7 300,000
|
0,000
|
0,000
|
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ei sovelleta
|
|
(3)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Pääosastojen EMPL ja REGIO määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
=1+1a +3
|
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
|
Maksut
|
=2+2a
+3
|
|
8 500,000
|
6 100,000
|
0,000
|
-7 300,000
|
-7 300,000
|
0,000
|
0,000
|
• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
(4)
|
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
|
Maksut
|
(5)
|
|
8 500,000
|
6 100,000
|
0,000
|
-7 300,000
|
-7 300,000
|
0,000
|
0,000
|
•Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ
|
(6)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1b kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
=4+ 6
|
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
0,000
|
|
Maksut
|
=5+ 6
|
|
8 500,000
|
6 100,000
|
0,000
|
-7 300,000
|
-7 300,000
|
0,000
|
0,000
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:
• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
(4)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Maksut
|
(5)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
•Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ
|
(6)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ
(Viitemäärä)
|
Sitoumukset
|
=4+ 6
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Maksut
|
=5+ 6
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
5
|
”Hallintomenot”
|
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
|
Vuosi
N
|
Vuosi
N+1
|
Vuosi
N+2
|
Vuosi
N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
|
Pääosasto: <…….>
|
•Henkilöresurssit
|
|
|
|
|
|
|
|
|
•Muut hallintomenot
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Pääosasto <…….>YHTEENSÄ
|
Määrärahat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <5> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ
|
(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
|
Vuosi
N
|
Vuosi
N+1
|
Vuosi
N+2
|
Vuosi
N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Maksut
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3.2.2Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin
–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.
–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:
Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
Tavoitteet ja tuotokset
⇩
|
|
|
Vuosi
N
|
Vuosi
N+1
|
Vuosi
N+2
|
Vuosi
N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
|
|
TUOTOKSET
|
|
Tyyppi
|
Keskimäär. kustannukset
|
Lukumäärä
|
Kustannus
|
Lukumäärä
|
Kustannus
|
Lukumäärä
|
Kustannus
|
Lukumäärä
|
Kustannus
|
Lukumäärä
|
Kustannus
|
Lukumäärä
|
Kustannus
|
Lukumäärä
|
Kustannus
|
Lukumäärä yhteensä
|
Kustannukset yhteensä
|
ERITYISTAVOITE 1…
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– tuotos
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– tuotos
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– tuotos
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Välisumma, erityistavoite 1
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
ERITYISTAVOITE 2
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– tuotos
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Välisumma, erityistavoite 2
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3.2.3Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin
3.2.3.1Yhteenveto
–⌧ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
–◻
Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Vuosi
N
|
Vuosi
N+1
|
Vuosi
N+2
|
Vuosi
N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkilöresurssit
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muut hallintomenot
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkilöresurssit
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muut hallintomenot
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
3.2.3.2Henkilöresurssien arvioitu tarve
–⌧
Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.
–◻ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:
Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna
|
Vuosi
N
|
Vuosi
N+1
|
Vuosi N+2
|
Vuosi N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
•Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
|
|
|
XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 01 02 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
|
|
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
|
|
•Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
|
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 04 yy
|
– päätoimipaikassa
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
|
|
|
|
|
|
|
|
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
|
|
|
|
|
|
|
|
Muu budjettikohta (mikä?)
|
|
|
|
|
|
|
|
YHTEENSÄ
|
|
|
|
|
|
|
|
XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.
Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
Kuvaus henkilöstön tehtävistä:
Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
|
|
Ulkopuolinen henkilöstö
|
|
3.2.4Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
–⌧ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.
–◻
Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.
Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät.
–◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.
Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät
3.2.5Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen
–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.
–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):
määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Vuosi
N
|
Vuosi
N+1
|
Vuosi
N+2
|
Vuosi
N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
Yhteensä
|
Rahoitukseen osallistuva taho
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3.3Arvioidut vaikutukset tuloihin
–⌧ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.
–◻
Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:
vaikutukset omiin varoihin
vaikutukset sekalaisiin tuloihin
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
Tulopuolen budjettikohta:
|
Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna
|
Ehdotuksen/aloitteen vaikutus
|
|
|
Vuosi
N
|
Vuosi
N+1
|
Vuosi
N+2
|
Vuosi
N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
Momentti ….
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:
Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä