EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 4.3.2020

COM(2020) 78 final

2020/0035(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan rautateiden teemavuodesta (2021)

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Komissio vahvisti 11. joulukuuta 2019 antamassaan tiedonannossa 1 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman Euroopan unionia ja sen kansalaisia varten. Tiedonannon myötä komissio määrittelee uudelleen sitoutumisensa ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen, joka on tämän sukupolven tärkein tehtävä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen. Kasvihuonekaasujen nettopäästöistä pyritään eroon vuoteen 2050 mennessä, ja kasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä. Vihreän kehityksen ohjelma on erottamaton osa tämän komission strategiaa, jolla se panee täytäntöön YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet 2 . Ilmastoneutraali Euroopan unioni pyritään luomaan vuoteen 2050 mennessä. Eurooppa-neuvosto vahvisti tämän tavoitteen 12. joulukuuta 2019 antamissaan päätelmissä 3 ja Euroopan parlamentti 15. tammikuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa 4 .

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa kehotetaan erityisesti vauhdittamaan siirtymistä kestävään ja älykkääseen liikkuvuuteen, sillä liikenteen osuus unionin kasvihuonekaasupäästöistä on neljännes, ja se kasvaa koko ajan. Ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi liikenteen päästöjä on vähennettävä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Päästöjen vähennys koskee kaikkia liikennemuotoja. Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa komissio on esittänyt kestävän ja älykkään liikkumisen strategian, joka on määrä hyväksyä vuonna 2020. Siinä vastataan tähän haasteeseen ja puututaan kaikkiin päästölähteisiin. EU:n sisäisestä rahdista 75 prosenttia kuljetetaan maanteitse. Yhtenä suunnitelluista toimista onkin siirtää huomattava osa siitä rauta- ja vesiteitse kuljetettavaksi.

Rautatieliikenteellä on merkittävä rooli liikennepäästöjen vähentämisen nopeuttamisessa, sillä se on yksi ympäristöystävällisimmistä ja energiatehokkaimmista liikennemuodoista. Rautatiet ovat suureksi osaksi sähköistettyjä, ja niiden hiilidioksidipäästöt ovat reilusti pienemmät kuin lento- tai tieliikenteen vastaavalla matkalla aiheuttamat päästöt. Rautatieliikenne on myös ainoa liikennemuoto, jonka hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet lähes jatkuvasti vuodesta 1990 liikennemäärien kasvusta huolimatta: vuonna 2016 se tuotti vain 0,5 prosenttia kaikkien liikennemuotojen yhteenlasketuista hiilidioksidipäästöistä. Lisäksi rautatieliikenteen osuus on vain 2 prosenttia unionin liikennealan kokonaisenergiankulutuksesta, vaikka sen osuus kaikkien liikennemuotojen yhteenlasketusta tavaraliikenteestä oli 11,2 prosenttia ja henkilöliikenteestä 6,6 prosenttia vuonna 2016 5 . Rautatieliikenteen energiankulutus on vuosina 1990–2016 laskenut 6 , ja se käyttää yhä enemmän uusiutuvia energialähteitä.

Rautateiden matkustajaliikenteen osuus unionin maaliikenteestä on kasvanut 7,0 prosentista 7,6 prosenttiin vuosien 2007 ja 2016 välisenä aikana, kun taas rautateiden osuus unionin maaliikenteen tavaraliikenteestä on pienentynyt vuoden 2011 kasvupyrähdyksen (19 %) jälkeen 16,65 prosenttiin vuonna 2017 7 . Yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen luomisen tiellä on vielä useita esteitä, on muun muassa minimoitava melua. Kun esteet voitetaan ja kustannuksia saadaan laskettua sekä innovointia nopeutettua, rautatieliikenteestä päästään hyödyntämään kaikki sen tarjoamat mahdollisuudet. Rautatieliikenne tarvitsee siksi lisäpontta, jotta siitä tulisi matkailijoille ja yrityksille liikennevälineenä vetovoimaisempi vaihtoehto, joka täyttäisi sekä päivittäiset että pidemmän välimatkan liikkuvuustarpeet. Rautateitse kuljetettavien matkustajien ja rahdin osuuden kasvattaminen vähentää myös ruuhkia ja ihmisten terveydelle vaarallisia päästöjä, etenkin ilman pilaantumista.

Ehdotuksella nimetä vuosi 2021 Euroopan rautateiden teemavuodeksi pyritään edistämään rautatieliikennettä sekä kestävää ja älykästä liikkuvuutta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta annetussa komission tiedonannossa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Euroopan rautateiden teemavuodella edistetään kaikkialla Euroopassa järjestettävien hankkeiden, keskustelujen, tapahtumien, näyttelyiden ja erilaisten aloitteiden avulla rautatieliikennettä kansalaisten, yritysten ja viranomaisten kannalta vetovoimaisena ja kestävänä tapana liikkua Euroopassa sekä tuodaan esiin sen unionin laajuista ja innovatiivista ulottuvuutta. Teemavuoden aikana kansalaisille – myös rautatiesektorin ulkopuolella – järjestetään heille suunnattuja tapahtumia ja tiedotuskampanjoita, joiden tavoitteena on saada entistä useammat ihmiset ja yritykset hyödyntämään rautatieliikennettä.

Vuosi 2021 tulee olemaan merkittävä vuosi unionin rautatiepolitiikassa. Se on ensimmäinen kokonainen vuosi, jona neljännen rautatiepaketin 8 nojalla sovitut säännöt pannaan koko unionin alueella täytäntöön; säännöt koskevat kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaamista sekä koko unionin alueella toimivien rautatieyritysten kustannusten ja hallinnollisten rasitteiden vähentämistä. Yleinen kiinnostus rautateitä ja yöjunia kohtaan on kasvamassa useissa jäsenvaltioissa, mistä muun muassa #DiscoverEU -ohjelman suosio kertoo 9 . Lisäksi kansainvälisen Europalia-taidefestivaalin 10 aiheena on vuonna 2021 rautateiden vaikutus taiteisiin ja festivaalilla tuodaan esiin rautateiden roolia sosiaalisen, taloudellisen ja teollisen muutoksen merkittävänä edistäjänä. Vuotta 2021 pidetään sen vuoksi hyvin sopivana ajankohtana tälle aloitteelle.

Kaikkien eurooppalaisten teemavuosien tapaan teemavuoden tärkeimpänä tavoitteena on lisätä tietämystä alaa koskevista haasteista ja mahdollisuuksista sekä korostaa unionin roolia yhteisten ratkaisujen edistämisessä. Euroopan rautateiden teemavuoden tavoitteena on kannustaa ja tukea unionin, jäsenvaltioiden, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä muiden organisaatioiden pyrkimyksiä lisätä rautateitse tapahtuvan matkustaja- ja rahtiliikenteen osuutta. Teemavuodella olisi erityisesti edistettävä rautateitä kestävänä, innovatiivisena ja turvallisena liikennemuotona ja tavoiteltava suurta yleisöä, erityisesti nuorisoa. Lisäksi teemavuodella olisi korostettava rautateiden eurooppalaista, rajat ylittävää ulottuvuutta: rautatiet tuovat kansalaiset lähemmäksi toisiaan, antavat heille mahdollisuuden tutustua unioniin ja sen moninaisuuteen, nopeuttavat yhteenkuuluvuutta ja edistävät unionin sisämarkkinoiden yhdentymistä. Lisäksi teemavuodella olisi lisättävä rautateiden panosta unionin talouteen, teollisuuteen ja koko yhteiskuntaan sekä edistettävä rautateitä tärkeänä tekijänä unionin ja kolmansien maiden ja erityisesti Länsi-Balkanin maiden, välisissä suhteissa.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Edellä todetun mukaisesti Euroopan rautateiden teemavuodella pyritään edistämään rautatieliikennettä sekä kestävää ja älykästä liikkuvuutta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta annetussa komission tiedonannossa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Teemavuoden perustana ovat lisäksi tämänhetkiset rautateitä koskevat aloitteet ja politiikat, jotka koskevat esimerkiksi kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaamista sekä koko unionin alueella toimivien rautatieyritysten kustannusten ja hallinnollisten rasitteiden vähentämistä. Muiden eurooppalaisten teemavuosien tapaan toimenpiteisiin sisältyy tiedotus- ja edistämiskampanjoita, tapahtumia, hankkeita ja aloitteita sekä unionin että kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Niiden avulla välitetään keskeisiä viestejä ja levitetään tietoa esimerkeiksi kelpaavista hyvistä käytännöistä.

Teemavuosi tarjoaa tilaisuuden kannustaa jäsenvaltioiden viranomaisia ja toimialaa toimimaan yhdessä rautatieliikenteen edistämiseksi. Kaikin keinoin pyritään varmistamaan, että teemavuoden aikana järjestettävät toimet sovitetaan vastaamaan kunkin jäsenvaltion tarpeita ja olosuhteita. Jäsenvaltioita pyydetään siksi nimeämään kansallinen koordinaattori, joka vastaa jäsenvaltioiden osallistumista Euroopan rautateiden teemavuoteen koskevista järjestelyistä. Perustetaan eurooppalainen ohjausryhmä, jonka muodostavat kansallisten koordinaattoreiden edustajat. Komissio kutsuu kansalliset koordinaattorit koolle eurooppalaisen teemavuoden järjestelyjen sovittamiseksi yhteen ja tietojen vaihtamiseksi sen toteutuksesta unionissa ja jäsenvaltioissa.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Euroopan rautateiden teemavuodella on yhteys muihin unionin politiikka-aloihin, esimerkiksi alueelliseen kehitykseen, teollisuuden kilpailukykyyn, kestävään matkailuun, innovointiin, työllisyyteen, koulutukseen, nuorisoon, kulttuuriin ja vammaisten henkilöiden esteettömyyteen sekä unionin ja sen naapurimaiden välisiin siteisiin. Teemavuodella tuodaan esiin Euroopan rautateiden eurooppalaista rajat ylittävää ulottuvuutta ja esitetään rautatiet keinona kuljettaa tavaroita, matkustaa ja löytää uutta sekä yhdistää manner kestävällä ja tulevaisuuteen suuntautuvalla tavalla. Joitakin teemavuoden toimista voitaisiin mahdollisesti rahoittaa nykyisistä unionin ohjelmista, kuten Euroopan horisontti -ohjelmasta, Verkkojen Eurooppa -välineestä, unionin rakenne- ja investointirahastoista sekä ohjelmista Luova Eurooppa, Erasmus+, DiscoverEU ja Kansalaisten Eurooppa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuuleminen

Mahdollisuudesta nimetä vuosi 2021 Euroopan rautateiden teemavuodeksi keskusteltiin 9. joulukuuta 2019 useiden rautatiesektorin edustajien (CER, UNIFE, EIM, ERFA – Allrail) sekä Euroopan unionin rautatieviraston (ERA), Shift2Railin ja Europalian edustajien kanssa. Kaikki osallistujat ilmaisivat laajan tukensa aloitteelle ja korostivat rautateiden roolia hiilestä irtautumista koskevan tavoitteen saavuttamisessa painottaen rautateiden rajat ylittävää ulottuvuutta. Rautatiesektorin sidosryhmien, erityisesti yritysten, asemanhaltijoiden, valmistajien ja kansallisten viranomaisten odotetaan osallistuvan aktiivisesti teemavuoden tapahtumien järjestämiseen niin unionin kuin kansallisella ja paikallisella tasolla. Euroopan kansainvälisen taidefestivaalin Europalin kanssa käytyjen neuvotteluiden yhteydessä huomattiin, että teemavuoden järjestämisellä voidaan saada aikaan huomattavia synergiaetuja. Sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea että alueiden komitea antoivat äskettäin oma-aloitteisia lausuntoja 11   12 , joista käy ilmi komiteoiden jäsenten kiinnostus rautatieliikenteen edistämiseen kestävänä ja innovatiivisena liikennemuotona.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

•Vaikutustenarviointi

Vaikutusten arviointi ei ollut tarpeen, koska ehdotetun toimen tavoitteet kuuluvat Euroopan unionin nykyisten ohjelmien tavoitteisiin. Ehdotettu aloite ei sido komissiota mihinkään tiettyyn lainsäädäntötoimeen. Sillä ei myöskään ole mitään merkittäviä sosiaalisia, taloudellisia tai ympäristövaikutuksia, jotka ylittäisivät nykyisten välineiden vaikutukset.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

2020/0035 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan rautateiden teemavuodesta (2021)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 13 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 14 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Komissio vahvisti 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassaan tiedonannossa 15 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman Euroopan unionia ja sen kansalaisia varten. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen. Kasvihuonekaasujen nettopäästöistä pyritään eroon vuoteen 2050 mennessä, ja kasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä.

(2)Eurooppa-neuvosto vahvisti 12 päivänä joulukuuta 2019 antamissaan päätelmissä 16 tavoitteen, jonka mukaan ilmastoneutraali Euroopan unioni pyritään luomaan vuoteen 2050 mennessä.

(3)Euroopan parlamentti ilmaisi 15 päivänä tammikuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa 17 suhtautuvansa myönteisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta annettuun komission tiedonantoon ja kehottaa, että tarvittava siirtymä ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan toteutetaan viimeistään vuonna 2050.

(4)Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta annetun komission tiedonannon tavoitteiden mukaisesti on tarpeen uudistaa unionin taloutta ja määritellä uudelleen politiikkoja, erityisesti liikenteen ja liikkuvuuden alalla, mikä tarkoittaa kestävään ja älykkääseen liikkuvuuteen siirtymisen vauhdittamista. Liikenteen osuus unionin kasvihuonekaasupäästöistä on neljännes, ja se kasvaa koko ajan. Ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi liikenteen päästöjä on vähennettävä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Kestävän liikenteen toteutuminen edellyttää, että käyttäjät asetetaan etusijalle ja heille tarjotaan edullisempia, helppokäyttöisempiä, terveellisempiä ja puhtaampia vaihtoehtoja nykyisille liikkumismuodoille. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla pyritään vauhdittamaan siirtymistä kestävään ja älykkääseen liikkuvuuteen sekä vastaamaan näihin haasteisiin. Unionin sisäisestä rahdista 75 prosenttia kuljetetaan maanteitse ja huomattava osa siitä olisikin siirrettävä rauta- ja vesiteitse kuljetettavaksi.

(5)Rautatieliikenteen rooli ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä on merkittävä. Se on yksi ympäristöystävällisimmistä ja energiatehokkaimmista liikennemuodoista. Rautatiet ovat suureksi osaksi sähköistettyjä, ja niiden hiilidioksidipäästöt ovat reilusti pienemmät kuin lento- tai tieliikenteen vastaavalla matkalla aiheuttamat päästöt; rautatieliikenne on myös ainoa liikennemuoto, jonka kasvihuonekaasu- ja hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet johdonmukaisesti vuodesta 1990. Lisäksi rautatieliikenteen energiankulutus on vuosina 1990–2016 laskenut 18 , ja siinä käytetään yhä enemmän uusiutuvia energialähteitä.

(6)Luomalla yhteyksiä unionin keskeisten liikennereittien ja sen syrjäisten alueiden välille rautatiesektori edistää sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

(7)Samalla kun rautateiden matkustajaliikenteen osuus unionin maaliikenteestä on kasvanut vain hieman vuodesta 2007, rahdin osuus on laskenut. Yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen luomisen tiellä on vielä useita esteitä, on muun muassa minimoitava melua. Kun esteet voitetaan ja kustannuksia saadaan laskettua sekä innovointia nopeutettua, rautatieliikenteestä päästään hyödyntämään kaikki sen tarjoamat mahdollisuudet. Rautatieliikenteen vetovoimaisuuteen on sen vuoksi panostettava edelleen, jotta matkustajat ja yritykset kiinnostuisivat siitä.

(8)Vuosi 2021 olisi nimettävä Euroopan rautateiden teemavuodeksi, jotta rautatieliikennettä sekä kestävää ja älykästä liikkuvuutta voidaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta annetussa komission tiedonannossa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti edistää. Vuosi 2021 tulee olemaan merkittävä vuosi unionin rautatiepolitiikassa, sillä se on ensimmäinen kokonainen vuosi, jona neljännen rautatiepaketin nojalla sovitut säännöt pannaan koko unionin alueella täytäntöön; säännöt koskevat kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaamista sekä koko unionin alueella toimivien rautatieyritysten kustannusten ja hallinnollisten rasitteiden vähentämistä. Yleinen kiinnostus rautateitä ja yöjunia kohtaan on kasvamassa useissa jäsenvaltioissa, mistä muun muassa #DiscoverEU -ohjelman suosio kertoo. Lisäksi kansainvälisen Europalia-taidefestivaalin aiheena on vuonna 2021 rautateiden vaikutus taiteisiin ja festivaalilla korostetaan rautateiden roolia sosiaalisen, taloudellisen ja teollisen muutoksen merkittävänä edistäjänä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde

Nimetään vuosi 2021 Euroopan rautateiden teemavuodeksi, jäljempänä ’teemavuosi’.

2 artikla

Tavoitteet

Teemavuoden tavoitteena on kannustaa ja tukea unionin, jäsenvaltioiden, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä muiden organisaatioiden pyrkimyksiä lisätä rautateiden matkustaja- ja rahtiliikenteen osuutta. Teemavuodella on erityisesti seuraavat tavoitteet:

(a)edistää rautatieliikennettä kestävänä, innovatiivisena ja turvallisena liikennemuotona, erityisesti korostamalla rautateiden roolia merkittävänä tekijänä unionin ilmastoneutraaliutta koskevan tavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä sekä tavoittelemalla laajempaa yleisöä, erityisesti nuorisoa;

(b)korostaa rautateiden eurooppalaista, rajat ylittävää ulottuvuutta ja rautateitä tekijänä, joka tuo kansalaiset lähemmäksi toisiaan, antaa heille mahdollisuuden tutustua unioniin ja sen moninaisuuteen, nopeuttaa yhteenkuuluvuutta ja edistää unionin sisämarkkinoiden yhdentymistä;

(c)tehostaa rautateiden vaikutusta unionin talouteen, teollisuuteen ja yhteiskuntaan ja ottaa huomioon erityisesti alueelliseen kehitykseen, teollisuuden kilpailukykyyn, kestävään matkailuun, innovointiin, työllisyyteen, koulutukseen, nuorisoon ja kulttuuriin liittyviä näkökulmia sekä parantaa esteettömyyttä vammaisten henkilöiden kannalta;

(d)edistää rautateitä tärkeänä tekijänä unionin ja sen naapurimaiden ja erityisesti Länsi-Balkanin maiden välisissä suhteissa hyödyntäen kumppanimaiden kiinnostusta ja tarpeita sekä unionin asiantuntijuutta rautatieliikenteessä.

3 artikla

Toimenpiteiden sisältö

1.Edellä 2 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin on sisällyttävä seuraavaa teemavuoden tavoitteisiin liittyvää toimintaa niin unionin kuin kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla:

(a)aloitteet ja tapahtumat, joilla edistetään keskustelua, lisätään tietoisuutta sekä edistetään kansalaisten, yritysten ja viranomaisten sitoutumista keinoihin (eri kanavia ja välineitä käyttäen, muun muassa jäsenvaltioissa järjestettävin tapahtumin), joilla matkustajia ja rahtiliikennettä saataisiin siirtymään enemmän rautateille ja torjumaan näin ilmastonmuutosta;

(b)tiedotus-, opetus- ja valistuskampanjat sekä näyttelyt ja muut innostavat keinot, joilla kannustetaan matkustajia, kuluttajia ja yrityksiä muuttamaan käyttäytymistään ja edistetään kansalaisten aktiivista osallistumista kestävämpää liikennettä koskevien tavoitteiden saavuttamiseen;

(c)kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa rautateiden käytön edistämisestä sekä ihmisten käyttäytymisen muuttamisesta kaikilla tasoilla kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan, liike-elämän ja koulujen kesken;

(d)tutkimusten ja innovointitoimien toteuttaminen sekä niiden tulosten levittäminen unionissa tai kansallisella tasolla sekä

(e)teemavuoteen liittyvien hankkeiden ja verkostojen edistäminen muun muassa tiedotusvälineiden, sosiaalisten verkostojen ja muiden verkkoyhteisöjen avulla.

2.Unionin toimielimet ja elimet voivat unionin tasolla ja jäsenvaltiot puolestaan kansallisella tasolla viitata teemavuoteen ja hyödyntää sen visuaalista ilmettä, kun ne edistävät 1 kohdassa tarkoitettuja toimia.

4 artikla

Koordinointi jäsenvaltioiden tasolla

Jäsenvaltiot vastaavat teemavuoteen osallistumisen järjestämisestä kansallisella tasolla. Tätä varten jäsenvaltiot nimeävät kansallisia koordinaattoreita. Kansalliset koordinaattorit varmistavat asiaan liittyvien toimien koordinoinnin kansallisella tasolla.

5 artikla

Koordinointi unionin tasolla

1.Komissio kutsuu säännöllisesti koolle kansallisten koordinaattoreiden kokouksia teemavuoteen liittyvän toiminnan yhteensovittamiseksi. Kyseiset kokoukset tarjoavat lisäksi mahdollisuuksia vaihtaa tietoja eurooppalaisen teemavuoden täytäntöönpanosta kansallisella ja unionin tasolla; Euroopan parlamentin edustajat voivat osallistua tapaamisiin tarkkailijoina.

2.Teemavuoden koordinointiin unionin tasolla sovelletaan monialaista lähestymistapaa yhteisvaikutusten luomiseksi rautatieliikenteen alalla tai siihen liittyvällä alalla hankkeita rahoittavien unionin eri ohjelmien ja aloitteiden välillä. 

3.Komissio kutsuu säännöllisesti koolle rautatiealan sidosryhmien ja järjestöjen tai elinten edustajien kokouksia, mukaan luettuina olemassa olevien ylikansallisten verkostojen ja asiaankuuluvien valtiosta riippumattomien järjestöjen sekä nuorisojärjestöjen ja -yhteisöjen edustajat, jotta ne auttaisivat sitä teemavuoden täytäntöönpanossa unionin tasolla.

Komissio voi talousarvion salliessa järjestää ehdotuspyyntöjä ja hankkeita, jotka voivat saada tukea huomattavasta työstä teemavuoden tavoitteiden hyväksi.

6 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Komissio tekee teemavuoteen liittyvää yhteistyötä toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa ja varmistaa samalla unionin osallistumisen näkyvyyden.

7 artikla

Seuranta ja arviointi

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen tässä päätöksessä säädettyjen aloitteiden täytäntöön panemisesta ja tuloksista sekä näitä aloitteita koskevan yleisarvion.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

SISÄLTÖ

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS    14

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA14

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi14

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)14

1.3.Ehdotus/aloite liittyy14

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut14

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu14

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.14

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset15

1.4.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin15

1.5.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset16

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)17

2.HALLINNOINTI17

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt17

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)17

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle17

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä17

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista17

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi17

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET18

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotetut uudet budjettikohdat18

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin19

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin19

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin21

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve22

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet23

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin23

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

X uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 19  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.4.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

X kesto on rajattu

–X    toiminta alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.12.2021.

–X    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2020–2021 ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2020–2022.

◻ kestoa ei ole rajattu

–käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 20

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolelle ehdotetut uudet budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

Jäljempänä mainitut ohjelmat ja budjettikohdat ovat suuntaa-antavia. Asianmukaisesta rahoituksesta päätetään vuoden 2020 talousarviomenettelyjen yhteydessä nykyisen rahoitussuunnitelman mukaisesti, tarvittaessa kohdentamalla menoja uudelleen. Vuonna 2021 erityiset määrärahat kohdennetaan sovellettavan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti tulevien ohjelmien ja rahoitussuunnitelman määrärahojen puitteissa.

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻     Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–X    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–X    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

LIITE SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄÄN RAHOITUSSELVITYKSEEN

Ehdotuksen/aloitteen nimi

1. TARVITTAVIEN HENKILÖRESURSSIEN MÄÄRÄ JA KUSTANNUKSET

2. MUIDEN HALLINTOMENOJEN KUSTANNUKSET

3. LASKENTAMENETELMÄT KUSTANNUSTEN ARVIOIMISEKSI

3.1 Henkilöresurssit

3.2 Muut hallintomenot

1. Tarvittavien henkilöresurssien määrä ja kustannukset

◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja

X    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.    

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

2. Muiden hallintomenojen kustannukset

(e)1.Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

X    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Hallintomäärärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla määrärahoilla ja/tai uudelleen kohdennetuilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä nykyisen talousarvion puitteissa.

3. Laskentamenetelmät

3.1 Henkilöresurssit

Tässä osassa esitetään laskentamenetelmä tarpeelliseksi arvioitujen henkilöresurssien laskemiseksi (arvioitu työkuormitus, mukaan lukien erityistehtävät (Sysper 2 -tehtäväalueet), henkilöstöryhmät ja vastaavat keskimääräiset kustannukset)

3.2 Muut hallintomenot

Yksityiskohtaiset tiedot laskentamenetelmästä jokaisen budjettikohdan osalta

ja etenkin taustaoletukset (kokousten määrä vuodessa, keskimääräiset kustannukset jne.)

(1)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (COM/2019/640 final).

(2)    https://sustainabledevelopment.un.org/post2015/transformingourworld

(3)    Eurooppa-neuvoston päätelmät, 12.12.2019.    
(https://www.consilium.europa.eu/media/41768/12-euco-final-conclusions-fi.pdf)

(4)    Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2020 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (2019/2956(RSP).

(5)    EU transport statistical pocket book 2019.

(6)    EU transport statistical pocket book 2019.

(7)    EU transport statistical pocket book 2019.

(8)    https://ec.europa.eu/transport/modes/rail/packages/2013_en

(9)    https://europa.eu/youth/discovereu_fi

(10)    https://europalia.eu

(11)    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto – Osallistavan digitalisaation varmistaminen rautatiealalla (annettu 30.10.2019, CCMI/169–EESC–2019).

(12)    Euroopan alueiden komitean lausunto – Rautatiealan tarjoamat mahdollisuudet toteuttaa EU:n keskeisiä poliittisia tavoitteita (annettu 4. joulukuuta 2019, CDR 1939/2019).

(13)    EUVL C , , s. .

(14)    EUVL C , , s. .

(15)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, annettu 11. joulukuuta 2019 (COM/2019/640 final).

(16)    Eurooppa-neuvoston päätelmät, 12.12.2019.

(17)    Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2020 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (2019/2956(RSP).

(18)    DG MOVE Statistical Pocketbook 2019 “EU transport in figures” (lähde: Eurostat).

(19)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(20)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(21)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(22)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(23)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(24)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(25)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(26)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(27)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(28)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(29)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(30)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(31)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(32)    Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.

(33)    TVT: Tieto- ja viestintätekniikka: on konsultoitava DIGIT-pääosastoa.