Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52020IR4749

    Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten”

    COR 2020/04749

    EUVL C 106, 26.3.2021, p. 31–37 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Date of document:
    05/02/2021; Äänestyspäivä
    Date of vote:
    05/02/2021
    Author:
    Euroopan alueiden komitea, Sosiaalipolitiikka, koulutus, työllisyys, tutkimus ja kulttuuri -valiokunta
    Responsible body:
    Commission for Social Policy, Education, Employment, Research and Culture, COR_SEDEC
    Rapporteur:
    Christophe CLERGEAU
    Form:
    Omasta aloitteesta annettu lausunto
    Term of office:
    VII (2020-2025)
    Internal reference:
    SEDEC-VII/010
    Session:
    142
    Treaty:
    Sopimus Euroopan unionin toiminnasta
    Legal basis:
    Link
    Link
    Link
    Select all documents mentioning this document
    Earlier related instruments:
    Instruments cited:
    Link

    26.3.2021   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 106/31

    Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten”

    (2021/C 106/07)

    Esittelijä:

    Christophe CLERGEAU (FR, PES), Pays-de-la-Loiren aluevaltuuston jäsen

    Viiteasiakirja:

    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten

    COM(2020) 628 final

    POLIITTISET SUOSITUKSET

    EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

    1.

    		 viittaa aiheesta ”Euroopan horisontti – yhdeksäs tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma” antamansa lausunnon päätelmiin, joissa komitea

    —

    kehottaa ”ottamaan todella huomioon kaikkiin unionin jäsenvaltioihin ja alueisiin jakautuneen huippuosaamisen, jotta voitaisiin parantaa tieteellisen huippuosaamisen tasoa kaikkialla Euroopassa eikä vain muutamalla suurella alueella ja muutamassa suurkaupungissa”.

    —

    pitää erittäin valitettavana, ettei puiteohjelmassa edelleenkään tunnustettu tieteellisen huippuosaamisen alueellisia kytköksiä eikä alueellisten ekosysteemien ja innovaatiokeskittymien panosta unionin dynamiikkaan.

    —

    vaatii painokkaasti ”osallistamaan paikallis- ja alueviranomaiset täysipainoisesti ja kaikilta osin strategiseen suunnitteluun [– –] ja ottamaan tässä yhteydessä huomioon älykkään erikoistumisen strategiat”.

    —

    katsoo tarpeelliseksi ”tunnustaa alueellisten vaikutusten olevan keskeinen osa-alue vaikutuskäsitteessä, jota käytetään arvioitaessa ohjelmaa ja hankkeita”.

    2.

    		 pitää myönteisenä tiedonannon tarjoamaa mahdollisuutta ehdottaa johdonmukaista strategiaa kaikkien sidosryhmien aktivoimiseksi, jotta voidaan vahvistaa Euroopan tutkimus- ja innovointitoimia. Komitea panee kuitenkin merkille epätasapainon tiedonannossa, jossa eurooppalainen tutkimusalue (ERA) nähdään liian vahvasti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman jatkumona muiden huomioon otettavien tekijöiden kustannuksella.

    3.

    		 kannattaa tiedonannossa esitettyjä kunnianhimoisia aloitteita, jotka auttavat Eurooppaa vastaamaan globaaleihin haasteisiin ja joilla voidaan muuttaa tutkimusympäristöä ja vahvistaa unionia kehittämällä tietämystä. Tutkimuksella ja innovoinnilla (T&I) on oltava keskeinen rooli tuettaessa Euroopan ekologista, digitaalista, sosiaalista ja taloudellista siirtymää. Näiden toimintalinjojen pitäisi myös auttaa Eurooppaa voittamaan covid-19-kriisi, kuten ERAvsCorona-toimintasuunnitelma osoittaa.

    4.

    		 pitää tervetulleena sitä, että komissio painottaa uutena asiana kansalaisten osallistumista tutkimus- ja innovointikysymyksiin, ja vaatii, että osallisuus kattaa akateemista vapautta kunnioittaen kaikki politiikan määrittely-, toteuttamis- ja seurantavaiheet eikä rajoitu vain valistukseen tai tiedottamiseen kansalaisille, jotka haluavat nimenomaan osallistua aktiivisesti. Komitea katsoo, että osallistaminen tulee organisoida ennen kaikkea paikallistasolla ja että kunnat ja alueet ovat olennaisen tärkeitä sen helpottamisessa ja kehittämisessä, sillä niillä on tärkeä rooli prosessissa, jossa tutkimus ja innovointi sovitetaan vastaamaan yhteiskunnan arvoja, tarpeita ja odotuksia. Alueellisten ja paikallisten toimijoiden osallistuminen tutkimus- ja innovointiprosessin ja -tulosten yhteiseen suunnitteluun ja niistä vastaamiseen vaikuttaa niin, että tutkimukseen ja innovointiin suhtaudutaan suopeammin ja hyväksyvämmin yhteiskunnassa. Kunnat ja alueet tarjoavat myös merkittäviä resursseja avoimen tieteen tavoitteiden käytännön toteuttamiseksi laajassa mielessä, mikä on olennaisen tärkeää tuloksekkaan eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämiselle.

    5.

    		 suhtautuu myönteisesti komission tavoitteeseen, jonka mukaan kolme prosenttia BKT:stä tulisi osoittaa tutkimus- ja kehittämismenoihin ja julkisten määrärahojen osuus tulisi vuoteen 2030 mennessä olla 1,25 prosenttia BKT:stä (nykyisen 0,81 prosentin sijaan), mutta ihmettelee, miten nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, kun elpymissuunnitelmaan ei sisälly mittavia T&I-toimia ja siinä hylätään esimerkiksi komission ehdottama EU:n terveysalan toimintaohjelma.

    6.

    		 pitää valitettavana, että vaikka komissaarin salkkuun on yhdistetty tutkimus-, innovointi-, koulutus- ja nuorisopolitiikka, ehdotusta uudesta lähestymistavasta eurooppalaista koulutus- ja tutkimusaluetta varten ei ole pystytty esittämään. Komitea muistuttaa tarpeesta soveltaa näihin asioihin monialaista lähestymistapaa ja luoda tiiviit sidokset erityisesti aluepolitiikkaan. Komitea toivoo, että tutkimusta, innovointia, koulutusta ja nuorisoa koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta annettava tiedonanto, jonka komissio on vuoden 2021 työohjelmassa ilmoittanut julkaisevansa, on tämänsuuntainen.

    7.

    		 painottaa, että tiedonanto on vasta alku tiellä, jonka on tarkoitus johtaa uusiin konkreettisiin toimiin ja tutkimus- ja innovaatiosopimuksen hyväksymiseen, ja toivoo voivansa osallistua näiden uusien vaiheiden valmisteluun. Komitea katsoo, että sopimuksen tulisi tarjota mahdollisuus puolustaa akateemista vapautta, opettajien, tutkijoiden, opiskelijoiden ja älymystön ilmaisunvapautta sekä heidän vapaata liikkumistaan paitsi unionissa myös unionin ja kaikkien kumppanimaiden välillä. Komitea katsoo myös, että eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa toteutettavassa kansainvälisen yhteistyön politiikassa on noudatettava näitä samoja periaatteita, ja on huolissaan akateemisen vapauden nopeasta heikentymisestä monissa maissa eri puolilla maailmaa.

    8.

    		 toteaa, että innovoinnin ja tutkimuksen asianmukainen seuranta ja arviointi on olennaisen tärkeää toimintapolitiikkojen tehokkaan täytäntöönpanon kannalta. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä aiheesta ”Alueellinen innovaatioiden tulostaulu ja sen vaikutus alueellisiin paikkalähtöisiin politiikkoihin” antamastaan lausunnosta, jossa todetaan, että tulostaulu on olennainen väline alueellisten innovointipolitiikkojen suorituskyvyn kehityksen vertailemiseen, ja että olisi vahvistettava sen vaikutusta alueelliseen päätöksentekoon, jotta voitaisiin parantaa alueellisia innovaatioekosysteemejä ja älykästä erikoistumista.

    9.

    		 on tyytyväinen tiedonannossa esitettyihin ehdotuksiin komission ja jäsenvaltioiden välisen kumppanuuden uudesta, strategisemmasta visiosta ja näiden toimintapolitiikkojen edistämisestä usein vastuussa olevien aluehallintotahojen osallistumisesta, tutkimus- ja innovointikysymysten paremmasta integroinnista sekä siitä, että otetaan paremmin huomioon tavoitteet, joihin näillä toimintalinjoilla on vastattava, ja niiden vaikutukset yhteiskuntaan. Komitea suhtautuu myönteisesti myös siihen, että tiedonannossa tutkitaan keinoja päästä entistä avoimempaan monitasoiseen hallintoon, ehdotetaan ERAHubs-aloitetta, joka mahdollistaa alueellisten ekosysteemien ja innovointikeskittymien paremman tunnustamisen, vahvistetaan koordinoinnin osatekijöitä korkeakoulutukseen sekä digitaaliseen koulutukseen ja osaamiseen liittyvien näkökohtien avulla ja pyritään tekemään eurooppalaisesta tutkimusalueesta osallistavampi helpottamalla mahdollisuutta hyödyntää huipputason tiedettä ja edistämällä tulosten levittämistä.

    10.

    		 korostaa, että on tärkeää kehittää jakamistaloutta ja osaamisen liikkumista. Tutkimus- ja innovointiohjelmien ja -hankkeiden tulosten – ideoiden, havaintojen, menetelmien, prototyyppien, keksintöjen ja muiden vastaavien osaamisen tulosten – levittämisen tapoja ja käytänteitä olisi rahoitettava siten, että ne ovat kaikkialla Euroopassa uudelleen löydettävissä, hyödynnettävissä ja sovellettavissa käytännössä.

    11.

    		 kannattaa ehdotusta laatia osallistavia naisten ja miesten tasa-arvosuunnitelmia, jotta T&I-alalla voidaan edistää EU:n tärkeänä pitämää sukupuolten tasa-arvoa, ja pyytää ottamaan kunnat ja alueet siihen mukaan. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä, että uuden eurooppalaisen tutkimusalueen toimiin kuuluu sukupuolten tasa-arvoa koskeva toimi 12, jonka tavoitteena on edistää tasa-arvoa EU:ssa tutkimuksella ja innovoinnilla. Komitea korostaa, että digitalisaatioon ja innovointiin liittyviä sukupuolten välisiä eroja on kurottava umpeen ja naisia on kannustettava enemmän STEAM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taideala ja matematiikka) ja tieto- ja viestintätekniikan alan tutkimuksen pariin ja alan työpaikkoihin.

    12.

    		 arvostaa erityisesti sitä, että Euroopan alueiden komitea mainitaan erikseen eurooppalaisen tutkimusalueen tärkeänä toimijana erityisesti osaamisvaihdon foorumin ja Tiede kohtaa alueet -aloitteen yhteydessä.

    13.

    		 kritisoi kuitenkin sitä, että hallinnossa keskitytään edelleen komission ja jäsenvaltioiden väliseen suhteeseen, jolloin kunnat ja alueet nähdään useimmiten julkisen toiminnan kohteina eikä toimijoina, ja jätetään jäsenvaltioiden huoleksi ottaa huomioon paikalliset ja alueelliset haasteet. Komitea pyytääkin jälleen, että kunnat ja alueet tunnustetaan täysimittaisesti ja kaikilta osin osapuoliksi, jotka osallistetaan eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin toissijaisuusperiaatteen aktiivisen toteuttamisen (1) mukaisesti.

    Eurooppalaisen tutkimusalueen uusi toimintamalli

    14.

    		 korostaa eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin komitean (ERAC) (2) (17.12.2019) ja Euroopan alueiden tutkimus- ja innovaatioverkoston (3) kannanottojen merkitystä ja tukee eurooppalaisen tutkimusalueen uutta toimintamallia, jossa siirrytään

    —

    Horisontti Eurooppa -puiteohjelman huipputason tieteeseen perustuvaan toimintamalliin tukeutuen toimintamalliin, jossa yhdistetään huipputason tutkimus ja tietämys ja pyritään muun muassa saavuttamaan Euroopan johtoasema kestävässä kasvussa ja kehittämään prosesseja uusiin malleihin siirtymiseksi.

    —

    tutkimusstrategioista tietämyksen strategioihin ja ehdotetaan tutkimuksen, innovoinnin, koulutuksen ja tietämyksen yhdennettyä lähestymistapaa, joka kattaa laajan joukon sidosryhmiä: korkeakoulut, teollisuus, julkisen sektorin eri tasot, kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta.

    —

    unionin puiteohjelmasta ja jäsenvaltioiden itsenäisistä toimintapolitiikoista todella monitasoiseen ohjaavaan kehykseen sekä T&I-toimien alueellisen kytköksen täyteen tunnustamiseen kunnissa ja alueilla.

    15.

    		 suosittaa, että tutkimuksen ja yritysten välistä suhdetta korostetaan vahvemmin. On myös tunnustettava paikallis- ja alueviranomaisten keskeinen rooli suotuisan liiketoimintaympäristön kehittämisessä ja tietämyksen siirtoa edistävien yhteyksien helpottamisessa. Tähän kuuluvia asioita ovat yritysten tuki perustutkimukselle, tiedeyritysten edistäminen avoimuusvaatimuksia noudattaen, yksityiset investoinnit ja yrityksille annettava tuki innovaatioiden kehittämiseksi.

    16.

    		 kehottaa tarkentamaan eurooppalaisen tutkimusalueen osaamisfoorumin luomisen yhteydessä, miten komissio aikoo a) varmistaa jatkumon tutkijoiden liikkuvuutta ja urakehitystä tukemaan jo kehitettyjen EURAXESS-aloitteen ja tutkijoita koskevan eurooppalaisen henkilöstöpoliittisen strategian (HSR4R) kanssa, jotta voidaan edistää osaamisen, tutkimuksen ja innovoinnin sisämarkkinoiden luomista, ja b) edistää näiden aloitteiden parissa toimivien tutkijoiden tunnustamista, tukimekanismeja alueille, jotka ovat sitoutuneet houkuttelemaan huippuosaajia ja pitämään heidät alueellaan, HRS4R-strategiaa sekä tutkimuslaitosten ja tutkijoiden tarpeiden tukemista.

    17.

    		 korostaa tarvetta työskennellä yhteistyössä paikallis- tai aluetason kanssa ja tarjota välineitä, joissa paikallis- tai alueviranomaisilla on keskeinen rooli. Tällaisia ovat muun muassa toimintapolitiikan tukijärjestely (Policy Support Facility), synergiat aluepolitiikan ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman välillä sekä huippuosaamismerkki. On tärkeää helpottaa tiedon ja datan saantia EU:n rahastojen välisen synergian ja täydentävyyden vahvistamiseksi ja eri viranomaisten entistä koordinoidumman työskentelyn mahdollistamiseksi.

    18.

    		 kehottaa selventämään huippuosaamisen käsitettä erottamalla selkeästi toisistaan tieteellinen huippuosaaminen, vaikutuksiin liittyvä huippuosaaminen, joka on tiiviisti sidoksissa tieteen ja innovaatioekosysteemien, erityisesti paikallisten ja alueellisten ekosysteemien, väliseen yhteyteen, sekä itse ekosysteemien huippuosaaminen, joka perustuu niiden tieteellisen huippuosaamisen erityisiin aloihin mutta myös niiden strategisiin ja koordinointivalmiuksiin (4).

    19.

    		 ehdottaa, että samaan aikaan kun painotetaan tieteellisen huippuosaamisen tukitoimien tärkeyttä muun muassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteydessä tunnustetaan täysin eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteeksi myös se, että kaikissa EU:n kunnissa ja kaikilla alueilla on korkealaatuista tiedettä, jota voidaan hyödyntää edistettäessä innovointia sekä autettaessa yhteiskuntaa ja yrityksiä vastaamaan kestävän kehityksen tavoitteiden asettamiin haasteisiin ja selviytymään nykyisistä kriiseistä.

    20.

    		 on tyytyväinen Euroopan komission päätökseen helpottaa investointeja ja uudistuksia, jotta voidaan edistää EU:n painopisteitä, erityisesti vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta, joista on tullut keskeisen tärkeitä covid-19-kriisin jälkeen.

    21.

    		 kehottaa vahvistamaan eurooppalaisella tutkimusalueella yhteyksiä älykkään erikoistumisen strategioiden, eurooppalaisen tutkimusalueen painopisteiden ja niiden yleisen toteuttamisen välillä. Komitea kehottaa myös huolehtimaan paremmasta tasapainosta yhtäältä välttämättömän tieteellisen huippuosaamisen ja toisaalta tutkimuksen ja innovoinnin tuloksellisuudessa EU:n valtioiden, alueiden ja kuntien välillä olevien erojen umpeen kuromisen kiireellisen tarpeen välillä.

    Eurooppalainen tutkimusalue, älykäs erikoistuminen ja aluepolitiikka

    22.

    		 katsoo, että uuden eurooppalaisen tutkimusalueen olisi tarjottava tilaisuus tunnustaa täysipainoisesti älykkään erikoistumisen ja siihen liittyvän kollektiivisen prosessin ja yrittäjyyden rooli yhtenä tutkimuksen ja innovoinnin nykyisen ja tulevan tuloksellisuuden kulmakivistä Euroopassa. Komitea painottaa, että älykäs erikoistuminen kokoaa yhteen paikallis- ja alueviranomaiset, tutkimuslaitokset, yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan, auttaa alueita saamaan kilpailuetua, edistää yksityisiä investointeja ja luo työpaikkoja. Komitea korostaa lisäksi alueiden keskeistä roolia eurooppalaisessa älykkään erikoistumisen strategiassa sekä tarvetta säilyttää alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden erityiset lähestymistavat, myös silloin, kun jäsenvaltioilla on omat älykkään erikoitumisen strategiansa. Komitea ehdottaa tässä yhteydessä hajautetun tieteellisen huippuosaamisen ja älykkään erikoistumisen kattavaa ja dynaamista kartoitusta alueiden, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin yhteistyöllä. Komitea ehdottaa myös, että otetaan huomioon välttämätön siirtyminen S3-strategioista kohti kestävän ja älykkään erikoistumisen strategioita (S4) ja quadruple helix -mallin parempaa soveltamista, joka mahdollistaa sen, että yhteiskunnasta voi tulla strategian toimija.

    23.

    		 pitää tärkeänä, että tämän kartoituksen pohjalta edistetään tieteelliseen huippuosaamiseen nojaavan alueellisen älykkään erikoistumisen verkottumista ja helpotetaan alueiden välistä yhteistyötä sekä Interreg-ohjelman ja erityisesti sen alueiden välisten innovointi-investointien osa-alueen kautta että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja etenkin sen toisen pilarin puitteissa toteutettavien konkreettisten yhteishankkeiden kautta, erityisesti missioiden ja eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien yhteydessä, sekä monialaisessa osiossa ”Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”. Komitea pitää tärkeänä, että kunnat ja alueet otetaan mukaan missioiden ja kumppanuuksien hallinnointiin.

    24.

    		 kannattaa komission aikomusta ohjata yhteisten teknologian etenemissuunnitelmien laatimista yritysten kanssa siten, että suunnitelmiin sisällytetään T&I-investointiohjelmat, mutta on yllättynyt siitä, että tämä toteutetaan jäsenvaltioiden ja yritysten kanssa vain Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvien eurooppalaisten kumppanuuksien yhteydessä. Komitea muistuttaa, että tässä on otettava huomioon alueiden älykkään erikoistumisen alat sekä alueellisten ekosysteemien ja innovaatiokeskittymien rooli, sillä myös ne jäsentävät osaltaan teollisuuden arvoketjuja

    25.

    		 vahvistaa kuntien ja alueiden halun toimia kumppaneina tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien kehittämisessä ja verkostoimisessa sekä Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumissa (ESFRI). Komitea muistuttaa niiden merkittävästä roolista näiden infrastruktuurien luomisessa, edistämisessä ja hyödyntämisessä (5) ja toteaa lisäksi, että paikallis- ja alueyhteisöt ovat keskeisiä toimijoita alueellisten ekosysteemien ja tehokkaiden innovaatiokeskittymien luomisessa (6).

    26.

    		 ehdottaa, että jatkossa tehdään alueiden, jäsenvaltioiden ja EU:n välisiä kumppanuussopimuksia kaikkien sidosryhmien saamiseksi mukaan ajamaan yhteisiä tavoitteita tutkimuksen, innovoinnin ja korkeakoulutuksen sekä digitaalisen koulutuksen ja osaamisen aloilla ja niiden osallistamiseksi älykkään erikoistumisen alojen tukiohjelmiin kaikilla EU:n politiikka-aloilla eikä vain EAKR:n varojen käyttöön sovellettavien sääntöjen rajoissa. Tällaista toimintaa voitaisiin kokeilla pilottitoimena.

    27.

    		 muistuttaa, että EAKR:n varojen käyttö tutkimukseen ja innovointiin on lisääntynyt huomattavasti ohjelmakaudesta toiseen ja oli kaudella 2014–2020 jo yli 100 miljardia euroa ja että samalla kaudella kuntien ja alueiden käyttämien omien talousarviovarojen määrä on noussut tasolle, joka on yhteensä lähes kaksinkertainen EU:n tutkimuksen puiteohjelman määrään verrattuna. Näissä luvuissa korostuu se, miten tärkeää on koordinoida unioni-, valtio-, paikallis- ja aluetason politiikkaa sekä luoda synergiaa eri välineiden välille.

    28.

    		 on huolissaan synergiaetujen alalla saavutetusta vaatimattomasta edistyksestä, joka johtuu erityisesti valtiontukipuitteiden hitaasta kehityksestä, toistaa toiveensa, että ”tietyn Euroopan horisontti -ohjelmaan perustuvan toimen tai toimintaohjelman kaikkiin rahoitusosuuksiin sovellettaisiin Euroopan horisontti -ohjelman oikeudellisia sääntöjä ja erityisesti valtiontukeen liittyviä sääntöjä” (7), ja vahvistaa näkemyksensä synergiaeduista vapaaehtoisena yhteistyönä, joka perustuu viiteen toimintaperiaatteeseen: johdonmukaisuus, täydentävyys, yhteensopivuus, yhteinen rakentaminen ja paikallistoimijoiden kollektiivisten aloitteiden tunnustaminen (8). Komitea korostaa jälleen, että tarvitaan tehokasta yhteistä rakentamista ja että hallintoviranomaisen on hallittava mahdollisia varainsiirtoja.

    29.

    		 katsoo, että näiden seikkojen perusteella on olennaisen tärkeää, että kunnat ja alueet otetaan täysipainoisesti mukaan eurooppalaisen tutkimusalueen muutosfoorumiin, kun otetaan huomioon sekä yhteistyö- ja koordinointihaasteet että paikallisten toimijoiden rooli muutosohjelman toteuttamisessa kriisien ja siirtymien yhteydessä.

    Alueellisten ekosysteemien ja innovaatiokeskittymien panos eurooppalaisen tutkimusalueen dynamiikkaan

    30.

    		 suosittaa, että paikallisia ja alueellisia hyviä käytäntöjä seurataan ja kehitetään asetettaessa älykkään erikoistumisen strategiat mahdollistavien edellytysten täyttymisperusteita, joista säädetään rakennerahastojen yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa. On syytä muistaa, että EAKR:n alueellisia ohjelmia laadittaessa on varmistettava kansallisen, alueellisen tai paikallisen älykkään erikoistumisen strategian hyvä hallinto, jonka yhteydessä kunkin paikallisen tai alueellisen viranomaisen on osoitettava, miten sen älykkään erikoistumisen strategian toteuttamisessa on edistytty, myös muun muassa kansainvälistä yhteistyötä koskevien toimenpiteiden alalla. Tämä tarjoaa erinomaisen tilaisuuden kehittää ja levittää hyviä käytäntöjä erilaisten foorumien, esimerkiksi Tiede kohtaa alueet -foorumin tai osaamisvaihdon foorumin, kautta.

    31.

    		 tukee vahvasti ajatusta ERA-keskuksesta (ERA hub) ja katsoo sen tarjoavan tilaisuuden tunnustaa institutionaalisesti alueellisen ekosysteemin ja innovaatiokeskittymän käsite, jota komitea on ajanut vuosien ajan, ja konkretisoida se sekä tunnustaa täysin tieteen ja innovoinnin paikkalähtöinen lähestymistapa. Komitea kehottaa toteuttamaan tämän ehdotuksen nopeasti ja ehdottaa osaamisvaihdon foorumin käyttämistä sen toimeksiannon tarkentamiseksi ja pilottihankkeiden käynnistämisen helpottamiseksi. Komitea onkin tyytyväinen komission aikomukseen nostaa tämä aloite strategiseen asemaan yhteistyössä AK:n kanssa edistäen synergiaa T&I-, koulutus-, täydennyskoulutus-, uudelleenkoulutus- ja muiden koulutusvälineiden välillä ja hyödyntäen koheesiorahastoja. Komitea pyytää, että aloitteen tavoite olisi laajempi kuin vain huippuosaamisen käyttömahdollisuuksien parantaminen.

    32.

    		 korostaa erinäisiä riskejä, joita on vältettävä: Pohdinnoissa on otettava huomioon digitaalikeskittymistä ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista saadut kokemukset, mutta ERA-keskusten ei pidä rajoittua tähän eikä tyytyä toimimaan yhteenliitetyn tietämyksen foorumeina, jotka keskittyvät hyvien käytäntöjen vaihtamiseen ja tietämyksen liikkumiseen. Eurooppa ei tarvitse keskusten keskuksia. ERA-keskusten ei pidä olla vain väline, jolla pyritään kuromaan umpeen innovaatiokuilua, eikä niissä pidä myöskään painottaa vain maailmanluokan yliopistoja, jotka saavat jo paljon tukea jäsenvaltioilta ja puiteohjelmasta.

    33.

    		 ehdottaa sen sijaan, että ERA-keskuksiksi tunnustetaan toimijoiden yhteisöt, alueelliset (tai alueiden väliset) ekosysteemit ja innovaatiokeskittymät, jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset kriteerit:

    —

    Niillä on tietämysstrategia, johon sisältyy korkeakoulutuksen, digitaalisen koulutuksen, elinikäisen oppimisen, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin kattava yhdennetty lähestymistapa.

    —

    Mukaan otetaan kaikki sidosryhmät quadruple helix -mallin mukaisesti korostaen kansalaisten ja demokraattisen järjestelmän paikallisten julkisten toimijoiden osallistamista.

    —

    Niillä on valmiudet kollektiiviseen koordinointiin, strategian määrittelyyn ja prioriteettien hyväksymistä ja resurssien kohdentamista koskevaan yhteiseen päätöksentekoon.

    —

    Ne tuottavat taloudellisia ja yhteiskunnallisia tuloksia alueellisten vaikutusten kannalta kaikilla osa-alueilla: koulutus, innovointi, työpaikkojen luominen, yritysten perustaminen, palvelujen tarjoaminen yrityksille, julkiselle sektorille ja kolmannelle sektorille, siirtymien ja kulttuurisen ja sosiaalisen innovoinnin edistäminen, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, aktiivinen kansalaisuus ja kulttuurinen luovuus (käyttäen muun muassa innovaatioiden tulostaulua (9)).

    —

    Niillä on ERA-keskuksille kuuluvaa älykästä erikoistumista tieteellisen eurooppalaisen ja kansainvälisen huippuosaamisen aloilla tai ne pystyvät saavuttamaan tällaisen tason nopeasti ja uskottavasti.

    —

    Ne osallistuvat alueidenvälisiin tai eurooppalaisiin aihekohtaisiin älykkään erikoistumisen verkostoihin ja kumppanuuksiin.

    —

    Tutkijat ja opiskelijat ovat osallistuneet unionin tutkimus-, koulutus ja liikkuvuusohjelmiin.

    34.

    		 katsoo, että EU:n olisi tuettava suoraan, myös taloudellisesti, näitä ERA-keskuksia seuraaviin kolmeen pilariin perustuvan kumppanuuden puitteissa:

    —

    EU tunnustaa nämä ERA-keskukset tärkeiksi yhteyspisteiksi toteutettaessa Euroopan unionin tavoitteita ja niihin liittyviä toimintapolitiikkoja. Tämä edellyttää ERA-keskusten huomioon ottamista niin eurooppalaisen tutkimusalueen muutosfoorumin järjestämisessä kuin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman strategisessa ohjelmasuunnittelussa.

    —

    EU tukee keskeisten tukitoimien vahvistamista (strategia, koordinointi, eurooppalaistaminen, kansainvälistäminen, koulutus, lahjakkuuksien houkutteleminen, innovointi ja siirrot) ja helpottaa osallistumista unionin eri ohjelmiin, muun muassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan.

    —

    ERA-keskusten sidosryhmät sitoutuvat vahvistamaan strategisia valmiuksiaan, parantamaan älykkään erikoistumisen laatua ja lisäämään osallistumistaan unionin verkostoihin ja ohjelmiin sekä kehittämään yhteistyötä ERA-keskusten eurooppalaisessa verkostossa.

    35.

    		 toivoo, että ERA-keskuksiksi tunnustetaan vähintään 50–100 kohdetta Euroopassa ja että verkosto olisi laajalti avoin erityisesti EU13-maiden ja heikoimmassa asemassa olevien alueiden kehittyville ekosysteemeille.

    36.

    		 korostaa kuntien ja alueiden ratkaisevaa roolia yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaviin yhteiskunnallisiin innovaatioihin liittyvien laajojen yhteistyöhankkeiden alullepanijoina ja ohjaajina. ERA-keskusten olisi toimittava välineinä kehitettäessä tarvittavaa osaamista ja käytäntöjä tämän edistyksen nopeuttamiseksi.

    37.

    		 korostaa, että ERA-keskusten verkosto voisi tarjota erinomaiset puitteet sellaisten yhteisten tutkimus- ja innovointihankkeiden syntymiselle, joissa on mukana useita alueellisia ekosysteemejä ja innovaatiokeskittymiä alhaalta ylöspäin suuntautuvan toimintamallin mukaisesti. Nämä yhteenliittymät voisivat hyödyntää Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteisrahoitustoimien oikeudellista välinettä, jota voidaan käyttää myös toisessa pilarissa. Tämä soveltuu täydellisesti puiteohjelman, aluepolitiikan ja kuntien ja alueiden talousarvioiden välisten synergioiden kehittämiseen.

    Covid-19-kriisi, innovaatiokuilu, huippuosaamisen levittäminen: yhteenkuuluvuus eurooppalaisella tutkimusalueella

    38.

    		 varoittaa nykyisen kriisin seurauksista haavoittuvimmassa asemassa oleville ja kriisin pahiten koettelemille alueille ja muistuttaa, että vuoden 2008 talous- ja finanssikriisi johti tietyillä alueilla erityisesti Välimeren maissa tutkimus- ja innovointi-investointien romahtamiseen. Komitea katsookin, että Next Generation EU -elpymisvälineen ja seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen olisi tuettava vahvemmin korkeakoulutusta, digitaalista koulutusta, elinikäistä oppimista täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksineen sekä tutkimusta ja innovointia, jotka palvelevat eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteita, ja että samassa yhteydessä olisi hyödynnettävä myös REACT-EU-välinettä ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa yhdenmukaisesti alueiden hyväksymien toimenpideohjelmien ja niiden älykkään erikoistumisen strategioiden kanssa. Tämä on välttämätöntä, koska alueet tarvitsevat enemmän tukea elpymiseen ennen kuin niistä voi tulla selviytymiskykyisiä.

    39.

    		 pyytää komissiota selittämään, miten jäsenvaltiot, joiden T&I-investoinnit ovat EU:n keskiarvon alapuolella, pystyvät nykyisessä tilanteessa ilman lisätukea saavuttamaan tavoitteen, joka on investointien lisääminen 50 prosenttia seuraavien viiden vuoden aikana – tavoite, jota komitea kylläkin tukee.

    40.

    		 toteaa, että eurooppalainen tutkimusalue on hajanainen: EU:n varat eivät riitä alueellisten innovaatioekosysteemien välisen yhteistyön rahoittamiseen, ja tutkimustuloksia jaetaan harvoin suurelle yleisölle ja – jopa yhden jäsenvaltion sisällä – muille alueille. Komitea pitää samaan aikaan valitettavana, että ylikansalliset T&I-ohjelmat hyödyttävät perinteisesti vain harvoja ja suhteellisen ”suljettuja” edistyneiden yliopistojen, tutkimuskeskusten, suurten teollisuusalojen ja pääkaupunkialueiden verkostoja, jotka ovat monissa tapauksissa jo osallistuneet aiempiin puiteohjelmiin tai joilla on vahva edustus Brysselissä.

    41.

    		 on yhtä mieltä siitä, että eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen on hidastunut ja että maiden ja alueiden välillä on edelleen suuria eroja, kuten ERAn edistymistä koskeva raportti vuodelta 2018 osoittaa. Eurooppalaisten, valtakunnallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointijärjestelmien lähentyminen on riittämätöntä, mikä johtaa tutkimus- ja innovointikohteiden haitalliseen keskittymiseen Euroopassa ja jättää kokonaisia alueita sivuun. Tämä johtaa myös siihen, että liikkuvuus ja tietämyksen jakaminen on epätasaista, mikä on ristiriidassa eurooppalaisen tutkimusalueen poliittisten tavoitteiden kanssa.

    42.

    		 katsoo, että näistä huomioista ollaan laajalti samaa mieltä ja ne toistuvat säännöllisesti, mutta niistä ei ole opittu poliittisella tasolla mitään, ja että jos pitäydytään nykyisissä budjettivalinnoissa, ne eivät mahdollista näiden puutteiden korjaamista, tekevät innovaatiokuilun umpeen kuromisesta toiveajattelua ja vaikuttavat siten, että huippuosaamisen levittämiseen ja osallistumisen laajentamiseen tähtäävät järjestelyt jäävät riittämättömiksi eikä niillä voida saavuttaa toivottuja poliittisia tavoitteita.

    Bryssel 5. helmikuuta 2021.

    Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

    Apostolos TZITZIKOSTAS

    (1)  COM(2018) 703.

    (2)  ERACin lausunto eurooppalaisen tutkimusalueen tulevaisuudesta (englanniksi) (https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-1201-2020-INIT/en/pdf).

    (3)  ERRINin suositukset eurooppalaisen tutkimusalueen tulevaisuudesta (englanniksi) (https://errin.eu/system/files/2020-06/200608%20ERRIN_recommendations_for_the_future_of_the_European_Research_Area_approved.pdf).

    (4)  Euroopan yliopistojen liitto toteaa: ”Excellence is not limited to highly cited publications but needs to be based on the many and diverse contributions of the research community, notably including Open Science practices, citizen engagement, and impact on society. (Huippuosaaminen ei rajoitu paljon lainattuihin julkaisuihin, vaan sen tulee perustua tiedeyhteisön lukuisiin ja erilaisiin panoksiin, muun muassa avoimen tieteen käytäntöihin, kansalaisten osallistumiseen ja yhteiskuntaan kohdistuviin vaikutuksiin.)”.

    (5)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Tutkimusinfrastruktuurit – eurooppalaisen tutkimusalueen tulevaisuus alueellisesta ja rajatylittävästä näkökulmasta” (EUVL C 39, 5.2.2020, s. 68).

    (6)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Uudistettu tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma: Euroopan mahdollisuus muokata tulevaisuutta” (EUVL C 168, 16.5.2019, s. 4).

    (7)  Euroopan alueiden komitean lausunto – Euroopan horisontti – yhdeksäs tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma (EUVL C 461, 21.12.2018, s. 79).

    (8)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Paikallinen ja alueellinen ulottuvuus Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma” (EUVL C 342, 12.10.2017, s. 1).

    (9)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta: ”Alueellinen innovaatioiden tulostaulu ja sen vaikutukset alueiden paikkalähtöisiin toimintapolitiikkoihin” (EUVL C 440, 18.12.2020, s. 87).

    Top