Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52020IP0017

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2020 talous- ja rahaliiton instituutioista ja elimistä: palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäiseminen (2019/2950(RSP))

EUVL C 270, 7.7.2021, p. 113–116 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Date of document:
16/01/2020; Äänestyspäivä
Date of vote:
16/01/2020
Date of debate:
16/01/2020
Author:
Euroopan parlamentti, Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Form:
Päätöslauselma
Parliamentary term:
Yhdeksäs vaalikausi
Internal reference:
2019/2950(RSP)
Session:
2019-2020
Treaty:
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta
Legal basis:
Link
Link
Link
Select all documents mentioning this document
Instruments cited:
Link

7.7.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 270/113

P9_TA(2020)0017

Talous- ja rahaliiton instituutiot ja elimet: palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäiseminen

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2020 talous- ja rahaliiton instituutioista ja elimistä: palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäiseminen (2019/2950(RSP))

(2021/C 270/13)

Euroopan parlamentti, joka

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 298 artiklan,

—

ottaa huomioon asetuksen N:o 31 (ETY) 11 (Euratom) Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta (henkilöstösäännöt) ja erityisesti sen 11 a, 12, 16 ja 17 artiklat (1),

—

ottaa huomioon 10. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuodelta 2009: erillisvirastojen toiminta, varainhoito ja sen valvonta (2),

—

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 15/2012 ”Eturistiriitojen hallinta tarkastetuissa EU:n virastoissa” (3),

—

ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2018 annetun Euroopan komission päätöksen viranhoitoon kuulumattomista toimista ja tehtävistä sekä ammatillisesta toiminnasta palvelussuhteen päättymisen jälkeen (C(2018)4048),

—

ottaa huomioon Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) 17. syyskuuta 2019 antaman lehdistötiedotteen, jossa ilmoitetaan Adam Farkasin eroavan tehtävästään EPV:n toimitusjohtajana ja eron tulevan voimaan 31. tammikuuta 2020 (4),

—

ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen EPV:n toimitusjohtajan Adam Farkasin nimityksestä Association for Financial Markets in Europe -järjestön (AFME) pääjohtajaksi (O-000031/2019 – B9-0054/2019) sekä komission 24. lokakuuta 2019 antamat vastaukset (5),

—

ottaa huomioon EPV:n puheenjohtajan ECON-valiokunnan kuulemistilaisuudessa 4. marraskuuta 2019 antamat vastaukset,

—

ottaa huomioon 23. elokuuta 2010 annetun palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäisemistä koskevan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) raportin ”Post-Public Employment Good Practices for Preventing Conflict of Interest” (6),

—

ottaa huomioon Transparency International -järjestön pyöröovi-ilmiötä koskevan työasiakirjan 06/2010 ”Regulating the Revolving Door” (7),

—

ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista (EFSA) vastaan tehdyn kantelun 775/2010/ANA tutkinnan perusteella antaman suositusluonnoksen (8),

—

ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen 13. kesäkuuta 2017 Euroopan kemikaaliviraston pääjohtajalle lähettämän kirjeen, joka koskee EU:n henkilöstösääntöjen 16 artiklan täytäntöönpanoa (9),

—

ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen 13. kesäkuuta 2017 EPV:n toimitusjohtajalle lähettämän kirjeen, joka koskee EU:n henkilöstösääntöjen 16 artiklan täytäntöönpanoa (10),

—

ottaa huomioon 28. helmikuuta 2019 annetun Euroopan oikeusasiamiehen raportin entisiä johtavassa asemassa olleita henkilöstön jäseniä koskevien tietojen julkistamisesta sen valvomiseksi, että vuoden mittaista edunvalvontaa ja vaikuttamista koskevaa kieltoa noudatetaan: SI/2/2017/NF (11),

—

ottaa huomioon 12. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman luonnoksesta Euroopan parlamentin asetukseksi Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (12),

—

ottaa huomioon poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle 2019–2024 (13),

—

ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen aiheesta ”Talous- ja rahaliiton instituutiot ja elimet: palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäiseminen” (O-000048/2019 – B9-0001/2020),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

—

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.

ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 298 artiklan 1 kohdassa todetaan, että ”unionin toimielimet, elimet ja laitokset tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon”;

B.

ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (14) 68 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ”pankkiviranomaisen henkilöstöön, myös sen toimitusjohtajaan ja puheenjohtajaan, sovelletaan henkilöstösääntöjä, muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja ja unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä”;

C.

ottaa huomioon, että erityisesti henkilöstösääntöjen 16 ja 17 artiklassa vahvistetaan palvelussuhteensa toimielimissä päättävää henkilöstöä koskevat periaatteet, mukaan lukien eturistiriitojen välttämistä koskevat säännökset;

D.

ottaa huomioon, että EPV:n toimitusjohtaja on hyväksynyt nimityksensä AFME:n pääjohtajaksi 1. helmikuuta 2020 alkaen ja ilmoittanut eroavansa EPV:n toimitusjohtajan tehtävästä 31. tammikuuta 2020;

E.

ottaa huomioon, että EPV:n johtokunta ja hallintoneuvosto päättivät, että EPV:n toimitusjohtajan uusi työ AFME:n pääjohtajana olisi hyväksyttävä; ottaa huomioon, että hallintoneuvosto on päättänyt asettaa toimitusjohtajalleen varsin kevyet rajoitukset, joilla EPV:n mukaan otetaan huomioon eturistiriidat, jotka aiheutuvat siitä, että toimitusjohtaja on hyväksynyt uuden tehtävänsä AFME:ssa; ottaa huomioon, että nämä rajoitukset koskevat toimintaa sekä EPV:n palveluksessa että palvelussuhteen päättymisen jälkeen;

F.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin kuulemistilaisuudessa EPV:n puheenjohtaja korosti, miten hankalaa on panna täytäntöön tällaisia palvelussuhteen päättymisen jälkeistä toimintaa koskevia rajoituksia;

G.

ottaa huomioon, että palvelussuhteensa päättävät valvontaviranomaisten johdon jäsenet eivät tällä hetkellä saa tilapäistä korvausta;

H.

ottaa huomioon, että palvelussuhteen päättymisen jälkeiset ja ”pyöröovi-ilmiöön” liittyvät eturistiriitatilanteet ovat toistuva huolenaihe ja että kansainväliset ja EU:n elimet, kuten Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin, ovat arvioineet ja analysoineet niitä;

I.

ottaa huomioon, että tällaiset ”pyöröovitapaukset” tarjoavat edunvalvontaryhmille mahdollisuuden palkita sääntelyviranomaisia näiden aiemmasta toiminnasta, mikä mahdollistaa haitallisten kannustimien käytön;

1.

 korostaa avoimen, tehokkaan ja riippumattoman eurooppalaisen hallinnon merkitystä koko EU:n sekä talous- ja rahaliiton toimielinten, elinten ja laitosten kannalta;

2.

 on huolissaan eturistiriidasta, joka on syntynyt EPV:n toimitusjohtajan nimityksestä AFME:n pääjohtajaksi 1. helmikuuta 2020 alkaen; toteaa, että tämä palvelussuhteen päättymisen jälkeinen työsuhde ilman karenssiaikaa vaarantaa paitsi EPV:n, myös kaikkien EU:n toimielinten ja koko Euroopan yhdentymishankkeen maineen ja riippumattomuuden;

3.

 muistuttaa, että käsittelemättömät eturistiriitatilanteet saattavat paitsi asettaa vaakalaudalle korkeiden eettisten vaatimusten noudattamisen kaikkialla EU:n hallinnossa, myös vaarantaa oikeuden hyvään hallintoon, mikä puolestaan uhkaisi sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan kannalta olennaisia tasapuolisia toimintaedellytyksiä;

4.

 kehottaa soveltamaan henkilöstösääntöjä ja erityisesti niiden 16 artiklaa tehokkaasti ja yhdenmukaisesti, jotta vältetään eturistiriidat erityisesti – muttei pelkästään – johtavien virkamiesten osalta; korostaa, että 16 artiklan perusteella EU:n toimielimet voivat hylätä entisen virkamiehen pyynnön saada ottaa vastaan tietty työ, jos rajoitukset eivät riitä suojelemaan toimielinten oikeutettua etua; painottaa, että Farkasin tapauksessa kieltoa siirtyä suoraan AFME:n palvelukseen olisi voitu harkita komission päätöksen C(2018)4048 21 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella, koska AFME voidaan tulkita vastapuoleksi;

5.

 pelkää, että palvelussuhteen päättymisen jälkeistä toimintaa koskevia ehtoja ei ole usein mahdollista panna täytäntöön; kannustaa näin ollen EU:n toimielimiä ja virastoja harkitsemaan kaikkien henkilöstösääntöjen 16 artiklan nojalla käytettävissä olevien välineiden hyödyntämistä;

6.

 kyseenalaistaa EPV:n hallintoneuvoston ja johtokunnan päätöksen sallia Farkasin ottaa vastaan AFME:n pääjohtajan tehtävä; kehottaa heitä tarkastelemaan uudelleen päätöstään;

7.

 toteaa, että vaikka yksityisellä sektorilla saatu työkokemus voi olla toimielimissä työskentelyn kannalta arvokasta, pyöröovi-ilmiö voi syntyä myös palvelussuhdetta edeltävän yksityisen sektorin työsuhteen seurauksena, jos aiemman työnantajan ja uuden toimielimessä vastaanotetun tehtävän välillä on suora yhteys, ja että tämä saattaa vaarantaa EU:n toimielinten integriteetin ja heikentää kansalaisten luottamusta niihin; painottaa tästä syystä tarvetta arvioida, miten eturistiriitoja saattaa aiheutua myös työsuhteesta tai asemasta, joka edeltää palvelussuhdetta tai nimitystä tehtävään, jossa henkilöllä on sääntely- tai toimeenpanovaltaa ja tähän liittyviä velvollisuuksia, ja suosittelee, että asian käsittelyä jatketaan;

8.

 painottaa, että palvelussuhteen päättymisen jälkeiset ja ”pyöröovi-ilmiöön” liittyvät eturistiriitatilanteet ovat kaikkien EU:n toimielinten, elinten ja laitosten sekä jäsenvaltioiden yhteinen ongelma; korostaa tästä syystä, että näiden kysymysten tehokas käsitteleminen edellyttää yhtenäistä oikeudellista kehystä;

9.

 panee merkille kansainvälisellä tasolla (OECD) tehdyn työn sen varmistamiseksi, että palvelussuhteen päättymisen jälkeisiä tilanteita varten on olemassa yhdenmukaiset puitteet; panee merkille Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan oikeusasiamiehen tekemän työn tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU:n tasolla; toteaa, että panemalla näiden tahojen antamat suositukset ajoissa täytäntöön voitaisiin ehkäistä vastaavanlaisia ongelmatilanteita tulevaisuudessa;

10.

 painottaa, että vaikka henkilöstön jäsenten yksityisellä sektorilla saama työkokemus voi olla sääntely- tai valvontaelimen kannalta arvokasta, unionin elimissä ja toimielimissä pitäisi vallita vahva julkisen palvelun henki, jotta ne voivat parhaiten palvella unionin kansalaisia;

11.

 kehottaa Euroopan tilintarkastustuomioistuinta tekemään kattavan analyysin siitä, miten talous- ja rahaliiton elimet ja virastot toimivat tilanteissa, joihin liittyy mahdollisia eturistiriitoja; kehottaa Euroopan tilintarkastustuomioistuinta yksilöimään parhaita käytäntöjä;

12.

 kehottaa komissiota arvioimaan nykyisiä palvelussuhteen päättymisen jälkeiseen toimintaan liittyviä käytäntöjä unionin ja jäsenvaltioiden tasolla, jotta voidaan määrittää tehokkaampia toimenpiteitä sellaisten eturistiriitojen ehkäisemiseksi, joita syntyy, kun EU:n elinten johtavia virkamiehiä eroaa tehtävistään siirtyäkseen yksityisen sektorin palvelukseen tai kun yksityisen sektorin palveluksessa olleita henkilöitä nimitetään korkeisiin virkoihin EU:n elimissä, sekä ottamaan tekemänsä havainnot huomioon, kun harkitaan yhdenmukaistettua oikeudellista kehystä palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäisemiseksi;

13.

 muistuttaa, että komissio sitoutui täysistunnossa 24. lokakuuta 2019 tarkistamaan työsuhteen päättymisen jälkeistä toimintaa koskevan oikeudellisen kehyksen; kehottaa komissiota luomaan yhdenmukaistetun oikeudellisen kehyksen palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitatilanteiden ehkäisemiseksi, jotta voidaan varmistaa korkeiden eettisten vaatimusten noudattaminen; painottaa tarvetta yhdenmukaistaa EU:n käytännöt kansainvälisten normien kanssa; korostaa, että EU:n ja kansallisella tasolla olisi sovellettava samoja normeja;

14.

 kehottaa komissiota määrittämään työsuhteen päättymisen jälkeistä toimintaa koskevan oikeudellisen kehyksen tarkastelun yhteydessä sellaiset osa-alueet, joihin liittyy erityisesti riskejä ja joita pitäisi mahdollisesti vahvistaa esimerkiksi laajentamalla mahdollisuutta estää siirtyminen toiseen työhön, sekä harkitsemaan johtavia virkamiehiä koskevien karenssiaikojen mahdollista pidennystä niin, että ne ovat tapauskohtaisesti oikeasuhteisia, jotta varmistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 15 artiklan mukainen yhdenvertainen kohtelu; painottaa, että henkilöstösääntöjen 11 artiklassa säädetty edellytys eturistiriitojen ilmoittamisesta etukäteen olisi pantava täytäntöön tavalla, jolla varmistetaan, että hakijan mahdolliset eturistiriidat tulevat tietoon hyvissä ajoin ennen kuin hän siirtyy EU:n elimen palvelukseen; painottaa lisäksi, että kaikkien EU:n elinten olisi julkaistava eturistiriitojen käsittelyä koskevat sisäiset sääntönsä verkkosivustoillaan ja otettava huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuonna 2017 antamat suositukset, jotka koskevat henkilöstösääntöjen 16 artiklan 4 kohdassa edellytettyä vuosittaisten tietojen julkaisemista;

15.

 kehottaa komissiota laajentamaan työsuhteen päättymisen jälkeistä toimintaa koskevan oikeudellisen kehyksen tarkastelua ja harkitsemaan, voidaanko tehostaa nykyisiä toimenpiteitä, kuten pakollista luopumista osakkuuksista sellaisissa yrityksissä, jotka ovat sen toimielimen valvonnan alaisia tai liikeyhteyksissä siihen toimielimeen, johon uusi virkamies on nimitetty, sekä pohtimaan uusia ehkäiseviä toimenpiteitä, kuten pakollista jääviyttä silloin, kun käsitellään asioita, jotka vaikuttavat kyseisen henkilön aiempaan yksityisen sektorin työnantajaan;

16.

 katsoo, että toiseen työhön siirtymisen kieltäminen, jos kyseinen henkilö on sillä hetkellä työsuhteessa ja jos kielto on riittävän hyvin kohdennettu ja perusteltu, ei loukkaa henkilön oikeutta työhön;

17.

 huomauttaa, että jos tehtävänsä EU:n virastoissa jättävien johtavien virkamiesten karenssiaikoja pidennetään, voitaisiin harkita myös asianmukaisen tilapäisen korvauksen myöntämistä heille; korostaa, että tällaisen tilapäisen korvauksen olisi päätyttävä, jos kyseinen henkilö ottaa vastaan uuden työn karenssiaikana;

18.

 kehottaa komissiota arvioimaan, onko asianmukaista, että EU:n virastot päättävät itse eturistiriitojen ehkäisemistä koskevien sääntöjen täytäntöönpanosta omassa toiminnassaan, sekä miten voidaan varmistaa sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen; katsoo, että komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin suunnittelema eettisiä kysymyksiä tarkasteleva riippumaton elin olisi tulevaisuudessa sopivin taho tekemään päätöksiä, jotka koskevat EU:n henkilöstön jäseniin liittyviä eturistiriitoja;

19.

 ehdottaa kaikille Euroopan parlamentin jäsenille sekä kaikille Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston edustajille, että he pidättäytyisivät kahden vuoden ajan yhteyksistä nykyisen toimitusjohtajan kanssa jos ja kun hän ottaa vastaan AFME:n pääjohtajan tehtävän; kehottaa pysyvien kulkulupien myöntämisestä parlamentin tiloihin vastaavia yksiköitä harkitsemaan perusteellisesti Farkasin tapausta sekä ottamaan huomioon mahdollisen ratkaisun olla myöntämättä hänelle tällaista kulkulupaa kyseisellä ajanjaksolla (kahden vuoden ajan), jotta vältetään mahdolliset eturistiriidat;

20.

 kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan oikeusasiamiehelle.

(1)  EYVL 45 14.6.1962, s. 1385.

(2)  EUVL L 250, 27.9.2011, s. 268.

(3)  https://www.eca.europa.eu/lists/ecadocuments/sr12_15/sr12_15_fi.pdf

(4)  https://eba.europa.eu/adam-farkas-steps-down-as-eba-executive-director

(5)  https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/O-9-2019-000031_FI.html

(6)  https://read.oecd-ilibrary.org/governance/post-public-employment_9789264056701-en#page7

(7)  https://www.transparency.org/whatwedo/publication/working_paper_06_2010 _regulating_the_revolving_door

(8)  https://www.ombudsman.europa.eu/fi/recommendation/en/11089

(9)  https://www.ombudsman.europa.eu/fi/correspondence/en/80697

(10)  https://www.ombudsman.europa.eu/fi/correspondence/en/80699

(11)  https://www.ombudsman.europa.eu/fi/report/en/110521

(12)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0080.

(13)  https://ec.europa.eu/info/files/political-guidelines-next-commission-2019-2024-union-strives-more-my-agenda-europe_fi

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

Top