—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venezuelasta ja erityisesti 31. tammikuuta 2019 annetun päätöslauselman (1), jossa Juan Guaidó tunnustetaan Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi,

—

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausumat Venezuelasta ja erityisesti EU:n puolesta 9. tammikuuta 2020 annetun julkilausuman Venezuelan tilanteen viimeaikaisesta kehityksestä sekä varapuheenjohtajan / korkean edustajan tiedottajan 5. tammikuuta 2020 antaman lausunnon Venezuelan kansalliskokouksen tapahtumista,

—

ottaa huomioon 9. tammikuuta 2020 annetun Kansainvälisen Venezuela-kontaktiryhmän julkilausuman,

—

ottaa huomioon Venezuelan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2017/2074 muuttamisesta 11. marraskuuta 2019 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2019/1893 (2), jolla jatketaan voimassa olevia kohdennettuja rajoittavia toimenpiteitä 14. marraskuuta 2020 saakka,

—

ottaa huomioon 5. tammikuuta 2020 annetun Amerikan valtioiden järjestön (OAS) pääsihteeristön päätöslauselman Venezuelan tilanteesta sekä OAS:n pysyvän neuvoston 10. tammikuuta 2020 hyväksymän päätöslauselman Venezuelan viimeaikaisista tapahtumista,

—

ottaa huomioon 5. tammikuuta 2020 annetun Liman ryhmän julkilausuman,

—

ottaa huomioon Venezuelan perustuslain,

—

ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että EU, sen jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti ovat toistaneet, että kansalliskokous on Venezuelan ainoa laillinen ja demokraattisesti valittu elin; ottaa huomioon, että Venezuelan perustuslain 194 pykälän mukaan kansalliskokous valitsee jäsentensä keskuudesta puhemiehen ja puhemiehistön yhden vuoden pituiseksi toimikaudeksi;

B.

ottaa huomioon, että Juan Guaidó valittiin tammikuussa 2019 kansalliskokouksen puhemieheksi ja tämän jälkeen hän vannoi virkavalansa Venezuelan väliaikaisena presidenttinä Venezuelan perustuslain 233 pykälän mukaisesti; ottaa huomioon, että yli 50 valtiota, 25 EU:n jäsenvaltiota mukaan luettuina, sekä EU ovat tunnustaneet hänet Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi;

C.

ottaa huomioon, että Venezuelassa kansalliskokouksen puhemiehen suunniteltuun valintaan 5. tammikuuta 2020 liittyvissä tapahtumissa oli kyse Nicolás Maduron laittoman hallinnon järjestämästä parlamentaarisesta vallankaappauksesta, johon liittyi vakavia sääntöjenvastaisuuksia ja kansalliskokouksen demokraattisen ja perustuslaillisen toiminnan vastaisia tekoja;

D.

ottaa huomioon, että turvallisuusjoukot estivät raa’asti kansalliskokouksen puhemiestä Juan Guaidóa toimimasta istunnon puheenjohtajana, että useita oppositiota edustavia parlamentin jäseniä estettiin pääsemästä kansalliskokoukseen ja että myöskään lehdistöä ei päästetty rakennukseen;

E.

ottaa huomioon, että yritys nimittää Luis Parra uuden Maduroa tukevan puhemiehistön puheenjohtajaksi oli pätemätön, sillä istuntoa ei koskaan avattu virallisesti, kokouksella ei ollut puheenjohtajaa, päätösvaltaisuutta ei varmistettu eikä virallista nimenhuutoäänestystä vahvistettu, kuten kansalliskokouksen työjärjestyksen 7, 8 ja 11 artiklassa sekä Venezuelan perustuslain 221 pykälässä edellytetään;

F.

ottaa huomioon, että olosuhteiden pakosta useita tunteja myöhemmin parlamentin jäsenten suuri enemmistö piti El Nacional -lehden päätoimipaikassa ylimääräisen kokouksen, joka oli Venezuelan perustuslain ja kansalliskokouksen työjärjestyksen mukainen, sillä niiden mukaan istuntojen pitäminen lainsäädäntötilojen ulkopuolella on mahdollista; toteaa, että 100 kaikkiaan 167 parlamentin jäsenestä – mikä täyttää Venezuelan perustuslain 221 pykälässä päätösvaltaisuudelle ja nimenhuutoäänestykselle asetetut vaatimukset – äänesti Juan Guaidón ja tämän puhemiehistön uudelleen johtamaan kansalliskokousta vuosien 2015–2020 vaalikauden viimeisenä vuonna;

G.

ottaa huomioon, että 7. tammikuuta 2020 pidetyn kansalliskokouksen virallisen istunnon päätteeksi Juan Guaidó vannoi puhemiehen virkavalan huolimatta Maduron hallinnolle uskollisten joukkojen yrityksistä estää istunnon pitäminen muun muassa estämällä sisäänpääsyn ja katkaisemalla sähkön rakennuksesta;

H.

toteaa, että kansalliskokouksen jäsenten on voitava toteuttaa Venezuelan kansalta saamaansa parlamentaarista toimeksiantoa ilman minkäänlaista häirintää tai kostotoimia;

I.

ottaa huomioon, että 20. toukokuuta 2018 pidetyt presidentinvaalit eivät olleet uskottavalle prosessille asetettujen kansainvälisten vähimmäisvaatimusten mukaiset; ottaa huomioon, että EU ja muut alueelliset järjestöt ja demokraattiset valtiot eivät tunnustaneet näitä vaaleja eivätkä tämän laittoman prosessin tuloksena nimitettyjä viranomaisia;

J.

ottaa huomioon, että meneillään olevat toimet kansalliskokouksen jäseniä vastaan, kuten laittomien ryhmien ja turvallisuuselinten suorittama 59 edustajan häirintä ja pelottelu, 29 mielivaltaista pidätystä ja 27 pakotettua maanpakoa sekä kidutukset ja tahdonvastaiset katoamiset, haittaavat kansalliskokouksen perustuslaillista toimintaa;

K.

ottaa huomioon, että ihmisoikeustilanne, oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ja demokratia ovat heikentyneet vakavasti Venezuelassa jo monen vuoden ajan ja eritoten siitä lähtien, kun Nicolás Maduro nousi valtaan vuoden 2013 kiistanalaisten vaalien seurauksena; toteaa, että maassa vallitseva poliittinen, taloudellinen, institutionaalinen, sosiaalinen ja moniulotteinen humanitaarinen kriisi pahenee merkittävästi;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.