EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 13.11.2020

COM(2020) 748 final

2020/330(BUD)

OIKAISUKIRJELMÄ nro 1 ESITYKSEEN VARAINHOITOVUODEN 2021 YLEISEKSI TALOUSARVIOKSI

Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä hiljattain aikaansaadusta poliittisesta yhteisymmärryksestä johtuvat mukautukset











Päivitetty arvio maatalousmenoja varten tarvittavista määrärahoista










Muut mukautukset ja tekniset päivitykset

Euroopan komissio ottaa huomioon

–Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 314 artiklan yhdessä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 a artiklan kanssa,

–unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä [...] 18 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 1 ja erityisesti sen 42 artiklan,

–komission 27 päivänä heinäkuuta 2020 tekemän esityksen Euroopan unionin varainhoitovuoden 2021 yleiseksi talousarvioksi 2 ,

ja esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle oikaisukirjelmän nro 1 esitykseen Euroopan unionin varainhoitovuoden 2021 yleiseksi talousarvioksi jäljempänä esitettyjen perustelujen mukaisesti.

MUUTOKSET PÄÄLUOKITTAISEEN TULO- JA MENOTAULUKKOON

Muutokset yleiseen meno- ja tulotaulukkoon sekä pääluokittaisiin tulo- ja menotaulukoihin ovat saatavilla EUR-Lexissä ( https://eur-lex.europa.eu/budget/www/index-fi.htm ). Muutosten englanninkielinen toisinto esitetään tiedoksi tämän asiakirjan budjettiteknisenä liitteenä.

SISÄLLYSLUETTELO

1.    Johdanto    

2.    Seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä tehdyn sopimuksen vaikutus vuoden 2021 talousarvioesitykseen    

2.1. Eurooppa-neuvostossa heinäkuussa 2020 tehtyyn sopimukseen perustuvat mukautukset

2.1.1. Rahoitusohjelmien määrärahat

2.1.2. Temaattisten erityisrahoitusvälineiden määrärahat

2.2. Mukautukset, jotka johtuvat 10. marraskuuta 2020 aikaansaadusta poliittisesta yhteisymmärryksestä

2.3. Päivitetyt maksumäärärahatarpeet

2.3.1.Siirtymäratkaisun hyväksymättä jättäminen vuonna 2020

2.3.2.Lisätalousarvioon nro 6/2020 (rokotestrategia) liittyvä vaikutus

2.3.3.Muutokset Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (2014–2020) ennakkomaksuosuuksiin

2.3.4.Muu maksumäärärahojen uudelleenarviointi

2.4. Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden mukautettu soveltamisala ja vaikutus budjettinimikkeistöön

2.5. Next Generation EU -välineen rahoituksen tarkistettu jakautuminen avustuksiin ja lainoihin

3.    Unionin osallistuminen Euroopan investointirahaston pääoman korotukseen    

4.    Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)    

5.    Tehtävien siirtäminen kuudelle toimeenpanovirastolle    

5.1. Käsittely toimeenpanovirastojen komiteassa

5.2. Toimeenpanovirastoille hallinnoitaviksi siirrettävien vuosien 2021–2027 toimintamäärärahojen ehdotettu määrä

5.3 Vaikutus toimeenpanovirastojen henkilöstö- ja rahoitusresursseihin vuonna 2021

5.4. Vaikutus komission henkilöresursseihin

5.5 Oikaisukirjelmään nro 1/2021 sisältyvät mukautukset

6.    Erillisvirastot    

6.1. Euroopan lääkevirasto (EMA)

6.2. Euroopan tautien ehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC)

6.3. Euroopan ympäristökeskus (EEA)

6.4. Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)

6.5. Euroopan pankkiviranomainen (EPV)

6.6. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO)

7.    Mukautukset otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”    

7.1. Palkkojen indeksipäivitys 1. heinäkuuta 2020 alkaen

7.2. Euroopan parlamentin määrärahalisäys

7.4. Tietyn unionin edustustoissa olevan henkilöstön siirtäminen komissiosta EUH:hon

7.5. Keskuskirjaston siirto komissiolta julkaisutoimistoon

7.6. Henkilöstötaulukkoon sisältyvän kahden viran siirtäminen Euroopan parlamentilta komissiolle

7.7.EUH:n rahoitusosuus PMO:n tarjoamista peruspalveluista

7.8.Covid-19-pandemian vaikutus Eurooppa-koulujen talousarvioon

7.9. Oikeusasiamiehen Brysselin toimiston uudelleen sijoittamisen vaikutukset

8.    Muut mukautukset    

8.1. Kohdennetut määrärahalisäykset

8.1.1. Tuki Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle

8.1.2. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

8.2. Budjettinimikkeistön muutokset

8.2.2 Sisämarkkinaohjelma

8.2.3. Sosiaalipolitiikka (työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu mukaan luettuna)

8.2.4.Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen (EuroHPC) toiminnan jatkaminen

8.2.5. Uusien budjettikohtien perustaminen kahta neuvoa-antavaa elintä varten

8.2.6. Budjettikohtien poistaminen Euroopan tietosuojavaltuutetun pääluokasta

8.3. Tekniset päivitykset

8.3.1. Henkilöstötaulukkojen mukautukset varainhoitoasetuksen 53 artiklan 1 kohdan perusteella

8.3.1.Joidenkin budjettikohtien selvitysosien muuttaminen

9.    Tiivistelmätaulukko monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain    

1.Johdanto

Tämä oikaisukirjelmä nro 1/2021 varainhoitovuoden 2021 talousarvioesitykseen kattaa seuraavat seikat:

¾kolmikantaneuvotteluissa 10. marraskuuta seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (2021–2027) Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä aikaansaadun sopimuksen huomioon ottaminen. Neuvottelujen lopputulos perustuu 17.–21. heinäkuuta järjestetyssä Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa 3 aikaansaatuun sopimukseen ja vaikuttaa useisiin rahoitusohjelmiin ja erityisrahoitusvälineisiin määrärahojen määrän, otsakkeiden rakenteen ja nimikkeistön sekä selvitysosien sisällön osalta (erityisesti kun on kyse Euroopan elpymissuunnitelmasta ja Next Generation EU -välineestä osoitettavasta rahoituksesta);

¾maatalousmäärärahojen arvioidun tarpeen, maatalousmenoihin liittyvien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen sekä kyseisiin menoihin osoitettujen määrärahojen päivittäminen. Muuttuneiden markkinatekijöiden lisäksi tässä oikaisukirjelmässä nro 1/2021 on otettu huomioon heinäkuussa 2020 hyväksytyn vuoden 2021 talousarvioesityksen antamisen jälkeen maatalousalalla tehtyjen päätösten vaikutukset sekä kaikki muut sellaiset ehdotukset, joilla odotetaan olevan huomattava vaikutus varainhoitovuoden aikana;

¾mukautukset, jotka johtuvat toimeenpanovirastojen komitealle 4 lausuntoa varten sekä neuvostolle ja Euroopan parlamentille kuuden viikon valvontajaksoa varten toimitettavasta ehdotuksesta perustamissäädökseksi, jossa vahvistetaan uuden toimeenpanovirastojärjestelmän mukaisille toimeenpanovirastoille vuodesta 2021 alkaen osoitettavat toimeksiannot ja annettavat tehtävät pääkohdittain. Nämä mukautukset, jotka koskevat budjettinimikkeistöä, määrärahoja ja henkilöstötaulukoita, perustuvat yhä Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa 17.–21. heinäkuuta tehtyyn sopimukseen, ja niitä päivitetään edelleen ottaen huomioon seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä aikaansaatu poliittinen yhteisymmärrys heti, kun perustamissäädös on saatu valmiiksi;

¾mukautukset eräiden erillisvirastojen (EMA, ECDC, ECHA, EEA, EPV ja EASO) määrärahoihin ja/tai henkilöstöön ottaen huomioon niiden toimintaa vuonna 2021 koskeva tuorein lainsäädännöllinen tai poliittinen kehitys ja erityisesti komission 11. marraskuuta esittämän terveyspakettia koskevan ehdotuksen vaikutus;

¾mukautukset otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”, mukaan lukien vuoden 2021 talousarvioesityksessä käytettävän palkkojen päivitysprosentin pienentäminen 1. heinäkuuta 2020 alkaen 0,9 prosentista 0,7 prosenttiin sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) määrärahojen kasvattaminen talousarvion ulkopuolisen Euroopan rauhanrahaston hallinnointia ja konsulipalvelujen vahvistamista varten; sekä

¾muut mukautukset ja tekniset päivitykset muun muassa talousarvion rakenteeseen (nimikkeistö).

Kaikkiaan oikaisukirjelmän nro 1/2021 nettovaikutus vuoden 2021 talousarvioesitykseen sisältyviin menoihin on 2 608,8 miljoonan euron vähennys maksusitoumusmäärärahoihin ja 2 609,3 miljoonan euron lisäys maksumäärärahoihin. Tämä voidaan esittää eriteltynä seuraavasti:

Jäljempänä on lisätietoa kustakin osa-alueesta.

Asiaankuuluvat budjettikohdat ja henkilöstötaulukot esitetään tarkemmin tämän asiakirjan budjettiteknisessä liitteessä yhdessä tähän oikaisukirjelmään sisältyvistä menojen muutoksista aiheutuvien tuloja koskevien mukautusten kanssa.

2.Seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä tehdyn sopimuksen vaikutus vuoden 2021 talousarvioesitykseen 

2.1.    Eurooppa-neuvostossa heinäkuussa 2020 tehtyyn sopimukseen perustuvat mukautukset

2.1.1.    Rahoitusohjelmien määrärahat

Jäljempänä olevassa taulukossa esitettyjen 20 rahoitusohjelman määrärahoja on mukautettu ottaen huomioon Eurooppa-neuvostossa heinäkuussa 2020 aikaansaatu sopimus. Mukautuksia sovellettiin sekä maksusitoumus- että maksumäärärahojen osalta suhteessa vuoden 2021 talousarvioesityksessä kutakin budjettikohtaa 5 varten esitettyjen määrärahojen tasoon, lukuun ottamatta seuraavia ohjelmia:

§InvestEU-ohjelman osalta mukautuksessa otetaan huomioon Euroopan investointirahaston (EIR) pääoman korotus, johon unionin olisi osallistuttava vuonna 2021 kokonaisosuutensa säilyttämiseksi. Tämä operaatio esitetään tarkemmin jäljempänä kohdassa 3.

§Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) osalta mukautuksessa otetaan huomioon jäljempänä kohdassa 4 kuvatut tuoreimmat taloudelliset tiedot ja lainsäädäntökehys.

§Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) osalta mukautuksessa otetaan huomioon a) neuvoston ja Europan parlamentin välinen sopimus kahden vuoden siirtymäkaudesta, mukaan lukien Next Generation EU -välineen täytäntöönpano vuodesta 2021 alkaen, b) maataloustukirahaston ja maaseuturahaston välisiä siirtoja koskevat tarkistetut määrät jäsenvaltioilta saatujen ilmoitusten perusteella sekä c) jäsenvaltioiden covid-19-pandemian takia maanviljelijöille myöntämän kertaluonteisen poikkeuksellisen tuen 6 kasvattamista koskevan lainsäätäjien päätöksen taloudellinen vaikutus sekä jäsenvaltioiden uusimpiin arvioihin perustuvat arvioidut tarpeet.

§Turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMF), rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (sisältyy yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoon) ja sisäisen turvallisuuden rahaston osalta mukautukseen sisältyy ennakkomaksun kasvattaminen 5 prosenttiin.

§Naapuruus- kehitys ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) ja liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) osalta harkitaan lisämukautuksia, jotka koskevat seuraavia:

oErasmus+-rahoitusosuus: alakohtaisen lainsäädännön hyväksymisen viivästyttyä Erasmus+-ohjelman puitteissa ei järjestetä kansainvälisiä opiskelijavaihtoja vuonna 2021. Kummankin välineen osalta ehdotetaan, että yhteensä 23,5 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 5,3 miljoonaa euroa maksumäärärahoina osoitetaan kattamaan toimia, jotka liittyvät valmiuksien kehittämiseen nuorisovaihtojen ja virtuaalisten vaihtojen alalla, sillä ne eivät noudata oppilaitosten lukuvuoden aikataulua. Verrattuna vuoden 2021 talousarvioesitykseen tämä merkitsee yhteensä 281,6 miljoonan euron vähennystä maksusitoumusmäärärahoihin 7 ja 152 miljoonan euron vähennystä maksumäärärahoihin.

oTakuurahastoasetukseen (EY, Euratom) N:o 480/2009 sisältyvien rahoitussääntöjen soveltamisen jatkaminen voimassa oleviin talousarviotakuisiin ja rahoitusapuun (lähinnä ulkoiseen lainanantovaltuuteen ja makrotaloudellista rahoitusapua koskeviin päätöksiin) ei vaikuta maksusitoumusmäärärahoihin ohjelmatasolla. 8 Sen sijaan siitä johtuva maksumäärärahojen lisäys on 42,3 miljoonaa euroa.

oTietyn unionin edustustoissa olevan henkilöstön siirtäminen EUH:hon vähentää NDICI-välineen maksusitoumus- ja maksumäärärahoja kaikkiaan 16 miljoonaa euroa ja IPA III ‑välineen maksusitoumus- ja maksumäärärahoja yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Vähennykset kuitenkin kompensoidaan kokonaisuudessaan tekemällä vastaava lisäys EUH:n pääluokassa otsakkeen 7 sisällä (ks. tarkemmat tiedot kohdassa 7.4).

oEuroopan kestävän kehityksen rahastoa (EKKR) koskeva alkuperäinen ehdotus lisätalousarvioesityksessä nro 6/2020 9 sisälsi poikkeuksellisen 1,04 miljardin euron lisäyksen vuodeksi 2020. Poikkeuksellisen lisäyksen ohella vuoden 2021 talousarvioesitykseen sisältyi 10 kokoaikaisen, ulkopuolisen työntekijän lisääminen työskentelemään EKKR:n parissa. Siitä aiheutuvat kustannukset maksetaan NDICI-välineen ja IPA III -välineen hallinnollisen tuen budjettikohdista edustustoissa. Koska EKKR:a koskeva poikkeuksellinen lisäys ei sisältynyt Eurooppa-neuvostossa heinäkuussa 2020 tehtyyn sopimukseen, ulkopuolisen henkilöstön lisäys on käynyt tarpeettomaksi. NDICI-välineen ja IPA III -välineen hallinnollisen tuen budjettikohtiin on tehty vastaavat vähennykset (1,5 miljoonaa euroa), ja toimintamäärärahoja on lisätty vastaavasti.

oNykyisen Euroopan kehitysrahaston parissa työskentelevää ulkopuolista henkilöstöä koskeva muutos, sillä kehitysrahaston toiminta sisällytettiin NDICI-välineeseen vuoden 2021 talousarvioesityksessä. Yhteensä 6,25 kokoaikaista työntekijää tästä Afrikan rauhanrahaston parissa päätoimipaikassa ja edustustoissa työskentelevästä ulkopuolisesta henkilöstöstä siirretään vuodesta 2021 alkaen talousarvion ulkopuoliseen Euroopan rauhanrahastoon. NDICI-välineen hallinnollisen tuen budjettikohtaan on näin ollen tehty vastaava vähennys (0,4 miljoonaa euroa), ja toimintamäärärahoja on lisätty vastaavasti.

2.1.2.    Temaattisten erityisrahoitusvälineiden määrärahat

Temaattisten erityisrahoitusvälineiden määrärahoihin on tehty seuraavat muutokset:

·solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen vuotuisten määrärahojen mukauttaminen 1 273,5 miljoonaan euroon (1 200 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina) sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina;

·Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) vuotuisten määrärahojen mukauttaminen 197,4 miljoonaan euroon (186 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina) maksusitoumusmäärärahoina, kun taas maksumäärärahojen määrä ei muutu verrattuna vuoden 2021 talousarvioesitykseen;

·kahden uuden budjettikohdan luominen 10 brexit-mukautusvarausta varten; näihin budjettikohtiin ei kuitenkaan osoiteta määrärahoja ennen kuin komissio on antanut ehdotuksen, minkä on määrä tapahtua marraskuussa 2020.

2.2.    Mukautukset, jotka johtuvat 10. marraskuuta 2020 aikaansaadusta poliittisesta yhteisymmärryksestä

Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä 10. marraskuuta 2020 aikaansaamansa poliittisen yhteisymmärryksen yhteydessä muun muassa joiden unionin ohjelmien (ml. Horisontti Eurooppa, EU4Health ja Erasmus) kohdennetuista määrärahalisäyksistä.

Näiden kolmen ohjelman osalta oikaisukirjelmä nro 1/2021 sisältää seuraavat lisäykset:

Horisontti Eurooppa -puiteohjelman maksusitoumusmäärärahoihin tehtävä 75,8 miljoonan euron lisäys asetetaan käyttöön varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan nojalla sen vuoksi, että aiemmat tutkimushankkeet ovat jääneet toteuttamatta joko kokonaan tai osittain.

Seuraavien budjettikohtien määrärahoja lisätään ja talousarvion selvitysosia mukautetaan vastaavasti:

EU4Health- ja Erasmus+-ohjelmiin tehtävien lisäysten (249,4 miljoonaa euroa) seurauksena otsaketta 2b ”Palautumiskyky ja arvot” varten vuodeksi 2021 pyydettyjen määrärahojen kokonaismäärä ylittää hyväksytyn enimmäismäärän 97,8 miljoonalla eurolla. Sen vuoksi esitetään, että joustovälineestä otetaan käyttöön vastaava määrä. 

2.3.    Päivitetyt maksumäärärahatarpeet

2.3.1.    Siirtymäratkaisun hyväksymättä jättäminen vuonna 2020

Komissio antoi 3. kesäkuuta 2020 lisätalousarvioesityksen (LTE) nro 6/2020, jotta vuoden 2020 talousarviossa otettaisiin huomioon komission 27.–29. toukokuuta Euroopan unionin talouden elpymispaketin 11 yhteydessä antamien säädösehdotusten vaikutus. Lisätalousarvioesitys nro 6/2020 liittyi ehdotukseen monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen tarkistamisesta vuoden 2020 osalta 12 .

Koska siirtymäratkaisuksi kutsuttu aloite on vanhentunut, sen vaikutus vuoden 2021 maksumäärärahoihin (775 miljoonaa euroa) esitetään peruutettavaksi tässä oikaisukirjelmässä nro 1/2021.

Vähennys koskee seuraavia ohjelmia:

§InvestEU-ohjelma, johon on tarkoitus sisällyttää nykyisen Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) loppuun saattamiseen liittyvät maksut vuodesta 2021 alkaen. Siirtymäratkaisun mukaan ESIR-rahaston sisällä oli tarkoitus luoda erityinen ikkuna vakavaraisuustukivälinettä varten. Välineen 500 miljoonan euron maksumäärärahat sisältyivät vuoden 2021 talousarvioesityksen.

§Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR), joiden yhteensä 275 miljoonan euron maksumäärärahat sisällytettiin vuoden 2021 talousarvioesitykseen osana REACT-EU-aloitetta 13 . Kyseinen aloite on myös osa siirtymäratkaisua.

Lisätalousarvioesitykseen nro 6/2020 sisältyi myös uusien budjettikohtien luominen vuoden 2020 talousarvioon, ja joitakin näistä budjettikohdista jatketaan myös vuonna 2021. Koska siirtymäratkaisua ei ole hyväksytty, budjettinimikkeistöä on mukautettava ja joitakin budjettikohtia on poistettava tai siirrettävä seuraavan taulukon mukaisesti:

2.3.2.    Lisätalousarvioon nro 6/2020 (rokotestrategia) liittyvä vaikutus

Lisätalousarviolla nro 6/2020 14 lisättiin hätätilanteen tukivälineen vuoden 2020 maksumäärärahoja 1 090 miljoonalla eurolla covid-19-rokotestrategiaa varten tarvittavan rahoituksen kasvattamiseksi kaikkiaan 2 610 miljoonaan euroon, ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaismääräksi vuonna 2020 vahvistettiin 2 700 miljoonaa euroa lisätalousarviossa nro 2/2020 15 .

Näin ollen vuoden 2021 maksumäärärahoja on vähennettävä 90 miljoonaan euroon. Tämä on 700 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2021 talousarvioesityksessä, joka perustui maksumäärärahojen jakautumiseen pidemmälle aikavälille (790 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 265 miljoonaa euroa vuosina 2022 ja 2023).

2.3.3.    Muutokset Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (2014–2020) ennakkomaksuosuuksiin

Komissio ehdotti 16 vuonna 2018 asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) muuttamista ja vuosien 2021–2023 vuotuisten ennakkomaksujen vähentämistä 3 prosentista 1 prosenttiin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) osoitettavan tuen kokonaismäärästä. Ehdotuksen talousarviovaikutukset sisältyivät vuoden 2021 talousarvioesitykseen.

Euroopan parlamentti antoi 4. huhtikuuta 2019 lainsäädäntöpäätöslauselman, jolla muutettiin komission ehdotusta vahvistamalla vuotuiseksi ennakkomaksuosuudeksi 2 prosenttia vuosiksi 2021–2023. Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa heinäkuussa 2020 tehdyssä sopimuksessa säilytettiin sama prosenttiosuus.

Sen seurauksena Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) maksumäärärahoihin tehdään oikaisukirjelmässä nro 1/2021 kaikkiaan 3,6 miljardin euron lisäys, joka vastaa 1:tä prosenttia EAKR:sta, koheesiorahastosta, ESR:sta ja EMKR:sta vuosina 2021–2027 osoitettavista määrärahoista.

2.3.4.    Muu maksumäärärahojen uudelleenarviointi

Komissio on arvioinut uudelleen maksumäärärahojen tarvetta (edellä esitetyistä määrärahojen mukautuksista johtuvien päivitysten ohella). Uudelleenarviointi on seuraavien seitsemän ohjelman osalta johtanut kaikkiaan 448,8 miljoonan euron nettolisäykseen, ja lukuun ottamatta oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa (johon liittyvä pieni lisäys johtuu teknisestä korjauksesta) uudelleenarviointi liittyy jäljellä olevien sitoumusten loppuun saattamista varten tarvittaviin maksumäärärahoihin.

§NDICI ja IPA III: unioni ilmaisi EU:n maailmanlaajuisia koronavirustoimia koskevassa yhteisessä tiedonannossa 17 solidaarisuutta kumppanimaita kohtaan ja sitoutui osana Team Europe ‑lähestymistapaa auttamaan niitä selviytymään kriisin taloudellisista, sosiaalisista ja terveyteen kohdistuvista seurauksista. Määrärahoja on sen jälkeen kohdennettu uudelleen, ja kolmansille maille tarkoitetun avun täytäntöönpanoa on nopeutettu. Tämän kehityksen odotetaan jatkuvan myös vuonna 2021. Ottaen huomioon unionin kolmansille maille antamat poliittiset sitoumukset ja sopimusvelvoitteet, kuten maksumääräajat, maksumäärärahoihin tarvitaan vielä 492 miljoonan euron lisäys johtuen budjettituen maksamista koskevien yksityiskohtaisen sääntöjen muutoksista, kasvaneista ennakkomaksuista ja välillisen hallinnoinnin mukaisesta nopeammasta toteutuksesta.

§RescEU: lisätalousarvioilla nro 1 ja 2/2020 on lisätty merkittävästi unionin pelastuspalvelumekanismista käytettävissä olevia resursseja, jotta voidaan vastata covid-19-kriisiin liittyviin kiireellisiin tarpeisiin (lääkinnällisten laitteiden varastointi ja kotiuttaminen). Tämä merkitsee kaikkiaan 415 miljoonan euron lisäystä maksusitoumusmäärärahoihin. Alle puolet näistä määrärahoista on katettu maksumäärärahoilla vuonna 2020, ja tarkistettujen arvioiden mukaan vuonna 2021 tarvitaan noin 132 miljoonaa euroa näiden toimenpiteiden loppuun saattamiseksi. Suurin osa maksuista koskee jo toteutettujen toimenpiteiden osalta jäsenvaltioille maksettavia korvauksia.

§Tuki Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle: covid-19-kriisin seurauksena Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman paikallisesta infrastruktuurin rahoitusvälineestä (UNDP LIF) on annettu yhä enemmän teknistä apua hätäaputarpeiden määrittämiseen, minkä seurauksena maksut ovat kasvaneet ennusteeseen verrattuna. Jäljempänä kohdassa 8.1.1 kuvatusta kohdennetusta lisäyksestä johtuvan maksumäärärahojen kasvun (3 miljoonaa euroa) ohella maksumäärärahoja tarvitaan lisää vielä 4 miljoonaa euroa useiden toimien loppuun saattamiseen, esimerkiksi stipendiohjelma, Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin kasvuun ja kestävään kehitykseen keskittyvä talousanalyysiohjelma, mikroyritysten tuki sekä Pohjois-Nikosian uuden kokoojaviemärin rakentamishanke.

§Verkkojen Eurooppa -väline — Liikenne (ml. rahoitusosuus koheesiorahastosta ja sotilaallisesta liikkuvuudesta): yhteensä 155 miljoonan euron vähennys johtuu seuraavista kahdesta seikasta:

o100 miljoonan euron vähennys, joka vastaa alun perin vuodeksi 2021 ennakoituja maksuja, jotka on tarkoitus suorittaa vuonna 2020. Nämä maksut liittyvät useiden suurten edunsaajien toimittamiin vapaaehtoisiin maksupyyntöihin, joiden osalta komissio ehdotti lisäystä lisätalousarvioesityksessä nro 10/2020;

oVerkkojen Eurooppa ‑välineen liikenneosion kaikkia osatekijöitä koskevien maksumäärärahatarpeiden tarkistaminen alaspäin, jonka seurauksena maksumäärärahoja on vähennetty yhteensä 55 miljoonaa euroa (–37 miljoonaa euroa koheesiorahastosta osoitettavan rahoitusosuuden osalta ja –13,4 miljoonaa euroa sotilaallisesta liikkuvuudesta saatavan rahoitusosuuden osalta). Ottaen huomioon Verkkojen Eurooppa ‑välineen liikenneosion ensimmäisen ehdotuspyynnön julkaisuaikataulu vuonna 2021 komissio katsoo, että vain pieni osa avustussopimuksista allekirjoitetaan (ja näin ollen vain osa ennakkomaksuista maksetaan) vuonna 2021.

§InvestEU: Verkkojen Eurooppa ‑välineen vieraan pääoman ehtoisen rahoitusvälineen maksumäärärahatarpeiden väheneminen vastaa maksuja, jotka oli alun perin tarkoitus suorittaa vuonna 2021 (InvestEU-ohjelman loppuun saattamista koskevissa kohdissa), mutta jotka suoritetaankin vuonna 2020, minkä vuoksi maksumäärärahoja on täytynyt ottaa käyttöön etupainotteisesti. Euroopan investointipankin (EIP) odotetaan saavan vuoden 2020 loppuun mennessä päätökseen useita sellaisia hankkeita koskevat allekirjoitukset, jotka liittyvät sähköajoneuvojen latauspisteiden, vetytankkauspisteiden, vetypolttokennoilla toimivien sähkölinja-autojen ja rahdin kuljetukseen tarkoitettujen sähkökäyttöisten kuorma-autojen käyttöönottoon, sillä se on edennyt odotettua nopeammin.

2.4.    Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden mukautettu soveltamisala ja vaikutus budjettinimikkeistöön

Eurooppa-neuvostossa heinäkuussa 2020 tehdyn sopimuksen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä marraskuussa 2020 aikaansaadun poliittisen yhteisymmärryksen mukaisesti ohjelmat (ja muut osatekijät), jotka vuoden 2021 talousarvioesityksessä sisältyivät talousarvion uuteen osastoon 14 ”Selviytymis- ja palautumiskyky sekä kriisitoimet” (otsakkeessa 5 ”Resilienssi, turvallisuus ja puolustus”), siirretään uuteen osastoon 06 ”Elpyminen ja palautumiskyky” (otsakkeessa 2b ”Palautumiskyky ja arvot”).

Tämä siirto edellyttää osastojen 15 ”Ulkosuhteet”, 16 ”Liittymistä valmisteleva tuki” ja 17 ”Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen vuotuisten enimmäismäärien ulkopuoliset menot” teknistä uudelleennumerointia. Tämä tekninen uudelleennumerointi toteutetaan vuoden 2021 talousarvion hyväksymisen jälkeen sen julkistamisen yhteydessä.

2.5.    Next Generation EU -välineen rahoituksen tarkistettu jakautuminen avustuksiin ja lainoihin

Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä marraskuussa 2020 aikaansaadussa poliittisessa yhteisymmärryksessä vahvistettiin, unionin ohjelmien tukemiseen tarkoitettua Next Generation EU ‑välineen avustusosiota (750 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina) on vähennetty määrällisesti (500 miljardista eurosta 390 miljardiin euroon) ja sen soveltamisalaa on supistettu.

Asianomaisten budjettikohtien selvitysosia on näin ollen mukautettu vastaavasti oikaisukirjelmässä nro 1/2021. Lisäksi neuvoston ja Euroopan parlamentin jo sopimaan kahden vuoden siirtymäaikaan sisältyy maaseuturahaston osalta Next Generation EU -välineen rahoitusosuuden täytäntöönpano vuodesta 2021 alkaen. Tätä tarkoitusta varten oikaisukirjelmässä nro 1/2021 on luotu uusi budjettikohta.

Next Generation EU -välineestä vuodeksi 2021 suunnitellut määrät esitetään seuraavassa taulukossa ohjelmittain ja budjettikohdittain:

3.Unionin osallistuminen Euroopan investointirahaston pääoman korotukseen

Euroopan investointirahaston (EIR) hallitus hyväksyi periaatteessa 14. heinäkuuta 2020 osakkeenomistajille tehdyn ehdotuksen korottaa EIR:n merkittyä pääomaa. Euroopan investointipankkiryhmä (EIP-ryhmä) on määrittänyt tarvittavan EIR:n pääoman korotuksen suuruuden siten, että sen avulla EIR saa 1 250 miljoonaa euroa käteispääomaa. Uusien osakkeiden hinnan olisi perustuttava EIR:n osakkeenomistajien välillä sovittuun nettoarvon laskemiseen käytettävään kaavaan, ja se koostuu maksetusta osasta ja ylikurssista.

Unionin, jota edustaa komissio, olisi voitava osallistua tähän pääoman korotukseen, jotta EIR voi jatkossakin tukea unionin taloutta ja sen elpymistä muun muassa osallistumalla InvestEU-ohjelman täytäntöönpanoon. Lisäksi unionin olisi voitava säilyttää kokonaisosuutensa EIR:n pääomasta. On erittäin todennäköistä, että unioni merkitsee EIR:n liikkeeseen laskemia osakkeita ja suorittaa asianomaisen maksun vuoden 2021 alkupuoliskolla.

Jotta unioni voi osallistua edellä mainitun suuruiseen EIR:n pääoman korotukseen määräsuhteessa, osakkeiden merkinnästä aiheutuvia kustannuksia varten tarvitaan arviolta 375 miljoonaa euroa 18 sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina. Tämä määrä, joka vähennetään InvestEU:n vuoden 2021 määrärahoista, on kohdennettu erityiseen EIR:a koskevaan budjettikohtaan saman osaston luvussa 20 (02 20 03 01 ”Euroopan investointirahasto – Merkitystä pääomasta maksettujen osien käyttöönasettaminen”).

4.Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)

Oikaisukirjelmällä nro 1/2021 päivitetään maatalousmenoja koskevat arviot uusimpien taloudellisten tietojen ja voimassa olevan lainsäädäntökehyksen perusteella. Komissiolla oli marraskuun 2020 alkuun mennessä käytettävissä ensimmäiset tiedot vuoden 2020 tuotannosta ja maatalousmarkkinoiden näkymistä sekä suurin osa vuoden 2020 talousarvion toteutumaa koskevista todellisista luvuista yhteistyössä hallinnoitavien maataloustukirahaston menojen osalta. Nämä tiedot muodostavat perustan päivitetyille arvioille vuoden 2021 määrärahatarpeista.

Markkinatekijöiden lisäksi oikaisukirjelmässä 1/2020 on otettu huomioon heinäkuussa 2020 hyväksytyn vuoden 2021 talousarvioesityksen antamista seuranneiden maataloutta koskevien lainsäädäntöpäätösten vaikutukset sekä eräiden sellaisten lainsäädäntöpäätösten vaikutukset, jotka ovat vielä valmisteilla, mutta jotka on tarkoitus hyväksyä pian. Erityisesti siinä saatetaan ajan tasalle maataloustukirahaston ja maaseuturahaston välisiä siirtoja koskevat määrät, joiden osalta useat jäsenvaltiot toimittivat ilmoitukset 18. toukokuuta 2020 mennessä.

Maataloustukirahaston menoihin vuonna 2021 käytettävissä oleva nettomäärä, kun otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä marraskuussa 2020 aikaansaatu poliittinen yhteisymmärrys sekä maaseudun kehittämiseen tehty 557,0 miljoonan euron nettosiirto, on 40 368,0 miljoonaa euroa. Tämä uusi määrä sisältää maaseuturahaston ja maataloustukirahaston väliset siirrot useiden jäsenvaltioiden komissiolle vuonna 2019 toimittamien ilmoitusten mukaisesti sekä vuonna 2020 ilmoitetut muutokset. 19

Yleisesti ottaen maataloustukirahaston vuoden 2021 määrärahatarpeen arvioidaan nyt (rahoituskurimekanismia koskevien maataloustukirahaston säännösten huomioon ottamisen jälkeen) olevan 40 987,0 miljoonaa euroa 20 eli 222,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2021 talousarvioesityksessä. Kasvu johtuu pääasiassa jäsenvaltioiden hyväksi tehtäviä rahoitusoikaisuja varten tarvittavista lisämäärärahoista (+233,1 miljoonaa euroa), kun taas mukautukset, jotka koskevat YMP:n strategiasuunnitelmiin kuulumattomia markkinoihin liittyviä menoja (+15,0 miljoonaa euroa) ja YMP:n strategiasuunnitelmiin kuulumattomia suoria tukia (–29,7 miljoonaa euroa), ovat melko pienet.

Vuonna 2021 saatavien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen arvioitu määrä on 33,3 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden 2021 talousarvioesitykseen otettu määrä, joka oli 585,7 miljoonaa euroa. Määrä kasvaa näin 619,0 miljoonaan euroon. Aiemmista vuosista poiketen oikaisukirjelmään nro 1/2021 ei sisälly käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen odotettavissa olevaa siirtoa vuodelta 2020 vuodelle 2021, sillä vuoden 2020 toteutusaste on tällä hetkellä korkea. 21 Vuoden 2020 maatalousalan kriisivarauksen käyttämättömät määrärahat (478 miljoonaa euroa), joita ei aiota käyttää, siirretään määriin, joista katetaan rahoituskurimekanismin piiriin vuonna 2021 kuuluville maataloustuottajille maksettavat korvaukset.

Näiden päivitysten seurauksena komissio ehdottaa, että maatalousmenoja koskevia ennakkoarvioita lisätään 188,9 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2021 talousarvioesitykseen. Maataloustukirahaston vuoden 2021 tarpeita varten tarvitaan 40 368,0 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja, joihin sisältyy maatalousalan kriisivaraus. Tämä kokonaismäärä vastaa tarkalleen vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä johtuvaa maataloustukirahaston nettomäärää, kuten Eurooppa-neuvostossa sovittiin, ja siinä otetaan huomioon kahden pilarin väliset mukautetut siirrot jäsenvaltioiden ilmoitusten mukaisesti. Koska määrärahatarve ylittää maataloustukirahaston vuoden 2021 nettomäärän, määrärahatarvetta on mukautettava rahoituskurimekanismin avulla. Rahoituskurimekanismilla pyritään vähentämään suoriin tukiin käytettävissä olevia määriä maataloustukirahaston nettojäämän noudattamiseksi ja kriisivaruksen perustamiseksi. 22  

5.Tehtävien siirtäminen kuudelle toimeenpanovirastolle

5.1.    Käsittely toimeenpanovirastojen komiteassa

Komissio aikoo lähipäivinä pyytää asetuksessa (EY) N:o 58/2003 23 säädetyn menettelyn mukaisesti toimeenpanovirastojen komiteaa antamaan lausunnon komission täytäntöönpanopäätösluonnoksesta, joka koskee uuden toimeenpanovirastojärjestelmän mukaisten toimeenpanovirastojen perustamista. Samanaikaisesti komissio toimittaa kaikki tehtävien siirtämiseen liittyvät asiakirjat, mukaan lukien tehtävien siirtämistä koskevan paketin pääkohtia koskevan ilmoituksen, Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Toimeenpanovirastojen komitealle toimitettavaa pakettia päivitetään ottaen huomioon niiden rahoitusohjelmien määrärahamäärät, joihin liittyviä tehtäviä ehdotetaan siirrettäviksi, Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä marraskuussa 2020 aikaansaadun poliittisen yhteisymmärryksen mukaisesti.

Asiaankuuluvia tietoja ei ollut mahdollista päivittää ajallaan tätä oikaisukirjelmää varten. Sen vuoksi kaikki tämän kohdan taulukot – mukaan lukien virastojen henkilöstömäärät ja ehdotettu kompensoiminen komissiossa – perustuvat edelleen Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa heinäkuussa 2020 tehdyssä sopimuksessa vahvistettuihin rahoitusohjelmien määrärahoihin. Koska marraskuussa 2020 aikaansaadussa poliittisessa yhteisymmärryksessä kasvatettiin huomattavasti eräiden sellaisten ohjelmien määrärahoja, joihin liittyvät tehtävät on siirretty toimeenpanovirastoille osittain tai kokonaan (Erasmus, Horisontti Eurooppa, EU4Health, Luova Eurooppa, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma), asianomaisia virastoja varten siirrettyjä määrärahoja ja ehdotettuja henkilöstömääriä kasvatetaan vastaavasti. Tämä ei kuitenkaan vaikuta ohjelmien ehdotettuun jakautumiseen toimeenpanovirastojen kesken.

Komissio aikoo säilyttää toimeenpanovirastojen määrän ennallaan. Se ehdottaa kuitenkin toimeenpanovirastojen vastuualueiden muuttamista synergioiden ja säästöjen lisäämiseksi ja sen välttämiseksi, että ohjelmat tai alaohjelmat jouduttaisiin jakamaan virastojen kesken. Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että Luxemburgissa sijaitsevan kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (CHAFEA) toiminnot siirretään Brysselissä sijaitseville virastoille ja että Brysseliin perustetaan yksi uusi toimeenpanovirasto. Se esittää lisäksi, että virastojen nimiä mukautetaan niiden tulevien vastuualueiden perusteella seuraavasti:

¾Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto (ERCEA)

¾Euroopan tutkimuksen toimeenpanovirasto (entinen tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA))

¾Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirasto (uusi virasto)

¾Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto (entinen innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto (INEA))

¾Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (entinen koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA))

¾Euroopan innovaationeuvoston ja pk-yritysasioiden toimeenpanovirasto (entinen pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto (EASME)).

Jos toimeenpanovirastojen komitea antaa ehdotuksesta myönteisen lausunnon ja jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei kumpikaan vastusta ehdotusta ja jos lainsäädäntövallan käyttäjä hyväksyy vuosien 2021–2027 ohjelmien perussäädökset ajoissa, komissio aikoo hyväksyä ehdotuksen mahdollisimman pian, jotta uuden toimeenpanovirastojärjestelmän mukaiset toimeenpanovirastot voivat aloittaa unionin ohjelmien toteuttamisen.

5.2.    Toimeenpanovirastoille hallinnoitaviksi siirrettävien vuosien 2021–2027 toimintamäärärahojen ehdotettu määrä

Seuraavassa yhteenvetotaulukossa verrataan kunkin viraston osalta sen hallinnoimien toimintamäärärahojen kokonaismäärää nykyisessä ja tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä sen henkilöstön määrään (kokoaikaiseksi muutettuna) ja sille toimintakustannusten kattamiseksi myönnettyyn avustukseen.

5.3    Vaikutus toimeenpanovirastojen henkilöstö- ja rahoitusresursseihin vuonna 2021

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto toimeenpanovirastojen hallinnoitaviksi siirrettyjen hyväksyttyjen määrärahojen 24 vaikutuksesta toimeenpanovirastojen avustuksia koskeviin budjettikohtiin ja kokoaikaisten työntekijöiden määriin vuonna 2021.

Toimeenpanovirastoissa tarvittavan henkilöstön arvioitu määrä kasvaa vuonna 2021 yhteensä 302 kokoaikaisella työntekijällä (11,4 %) vuoden 2020 talousarvioon verrattuna. Vastaava unionin rahoitusosuus kasvaa 22,2 % vuoteen 2020 verrattuna.

5.4.        Vaikutus komission henkilöresursseihin

Asetuksessa (EY) N:o 58/2003 edellytetään, että tehtävien siirtäminen toimeenpanovirastolle on aina kustannustehokasta ja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaista. Kuten edellä kohdassa 5.2 olevasta yhteenvetotaulukosta käy ilmi, tehtävien siirtäminen toimeenpanovirastoille kasvattaa niiden työmäärää vuosina 2021–2027, ja henkilöstöä tarvitaan enemmän, jotta ohjelmia voidaan hallinnoida tuloksekkaasti.

Osa toimeenpanovirastojen työmäärän kasvusta on seurausta niille siirretyistä uusista ohjelmista ja tehtävistä, joista tällä hetkellä huolehtivat komission yksiköt. Näiden täytäntöönpanotehtävien siirtäminen toimeenpanovirastoille vähentää vastaavasti henkilöresurssien tarvetta komissiossa, koska se ei enää hoida kyseisiä tehtäviä. Osa toimeenpanovirastojen työmäärän kasvusta on puolestaan seurausta niille jo siirrettyjen ohjelmien määrärahojen kasvusta sekä niiden hallinnoitaviksi tulevista uusista ohjelmista. Tällä kehityksellä ei ole vaikutusta komission työmäärään, koska kyseessä ovat jo siirretyt tai täysin uudet tehtävät. Tässä tapauksessa komissio ehdottaa, että henkilöstöä vapautetaan sen varmistamiseksi, ettei tällaisella kehityksellä ole vaikutusta talousarvioon.

Aikaisemmin tällaiset ”vapautuneet” henkilöresurssit siirrettiin muihin tehtäviin asetuksen (EY) N:o 58/2003 13 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti. Koska komissio on sitoutunut varmistamaan, ettei hallintomenoista aiheudu talousarviovaikutuksia, se vähentää henkilöstöresurssejaan kompensoidakseen toimeenpanovirastojen kokoaikaisten työntekijöiden lisäyksen, joka johtuu niille siirretyistä ohjelmien hallinnointiin liittyvistä lisätehtävistä. Myös työntekijöiden tilapäisten siirtojen seurauksena ”jäädytettyihin” virkoihin liittyviä menoja vähennetään vastaavasti.

Seuraavassa taulukossa esitetään, miten komissio aikoo kompensoida toimeenpanovirastoille osoitetun lisähenkilöstön määrän vuoteen 2027 mennessä:

5.5        Oikaisukirjelmään nro 1/2021 sisältyvät mukautukset

Oikaisukirjelmään nro 1/2021 sisältyvät mukautukset perustuvat vaikutuksiin, joita vuosien 2021–2027 ohjelmien hallinnoinnin suunnitellulla siirtämisellä on resursseihin sekä toimeenpanovirastoissa että komissiossa vuonna 2021. Komission tapauksessa vaikutus muodostuu otsakkeeseen 7 (EU:n yleinen hallinto) sisältyvien palkkoihin liittyvien määrärahojen 2,5 miljoonan euron nettovähennyksestä ja budjettineutraalista määrärahojen uudelleenkohdentamisesta kyseeseen tulevien ohjelmien määrärahojen sisällä.

Kuten jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi, tarkoituksena on perustaa kussakin uudessa toimeenpanovirastolle siirrettävässä ohjelmassa uusi budjettikohta kutakin uusille toimeenpanovirastoille tarkoitettua avustusta varten. Nämä uudet budjettikohdat otetaan talousarvioon niiden aiempien budjettikohtien lisäksi, jotka jo sisältyvät vuoden 2021 talousarvioesitykseen. Tällaisella rinnakkaisrakenteella varmistetaan hallittu siirtyminen nykyisestä toimeenpanovirastojärjestelmästä uuteen toimeenpanovirastojärjestelmään siirtymisajankohdasta riippumatta, sillä tämä ajankohta riippuu läheisesti monivuotisen rahoituskehyksen ja vuosien 2021–2027 ohjelmien perussäädösten virallisesta hyväksymisestä.

Määrärahat, jotka vastaavat tehtävien siirtoa koskevassa ehdotuspaketissa kutakin uutta virastoa varten vuodeksi 2021 varattua avustusta, otetaan väliaikaisesti aikaisempiin avustuksia koskeviin budjettikohtiin vuoden 2020 talousarvioon otettuihin määriin asti (ja tarvittaessa yli menevä osuus otetaan avustusta varten perustettuun uuteen budjettikohtaan).

Samaa rinnakkaisrakennetta on sovellettu myös henkilöstötaulukkoihin: kuutta uutta toimeenpanovirastoa varten ehdotetaan perustettavaksi kuusi uutta henkilöstötaulukkoa vuoden 2021 talousarvioesitykseen sisältyvien aiempien virastojen henkilöstötaulukkojen lisäksi. Komission henkilöstötaulukkoihin ei tehdä vuoden 2021 osalta vähennyksiä.

Nykyisten toimeenpanovirastojen aikaisemmat avustusten budjettikohdat ja henkilöstötaulukot yhdistetään uusiin joko vuoden 2021 talousarviota koskevassa lisätalousarviossa tai vuoden 2022 talousarviomenettelyssä.

6.Erillisvirastot

6.1.    Euroopan lääkevirasto (EMA)

Lääketeollisuudessa kehitetään parhaillaan lukuisia uusia tuotteita covid-19-pandemian seurauksena. Euroopan lääkeviraston (EMA) on arvioitava ja hyväksyttävä sellaiset parhaillaan kehitteillä olevat lääkkeet ja rokotteet, joita ehdotetaan tuotaviksi markkinoille. Tästä on seurauksena EMAn tieteellisen työn ja koordinointityön määrän tilapäinen jyrkkä kasvu. Näin ollen on perustelua, että viraston henkilöstömäärää kasvatetaan kahden vuoden ajaksi 40 väliaikaisella toimihenkilöllä vuodesta 2021 alkaen. Rahoitusvaikutukset katetaan muista tuloista (maksuista ja palkkioista), joten henkilöstölisäyksellä ei ole vaikutusta unionin rahoitusosuuteen.

Lisäksi 11. marraskuuta 2020 hyväksytyn syksyn terveyspaketin seurauksena EMAn roolia ehdotetaan vahvistettavaksi, myös rakenteellisesti. Tällä aloitteella pyritään varmistamaan, että terveydellisissä hätätilanteissa vältetään jatkossa kriittinen pula lääkkeistä ja lääkinnällisistä laitteista kaikkialla unionissa. Lisähenkilöstön ansiosta EMA voi myös perustaa pysyvän erityistyöryhmän antamaan lääkkeitä koskevaa neuvontaa kriisiaikoina ja hyödyntää terveystietoja uudelleen sääntelytarkoituksiin Euroopan terveysdata-avaruuden puitteissa. EMAn roolin vahvistaminen edellyttää, että EU:n rahoitusosuutta kasvatetaan 28 miljoonalla eurolla ja EMAn henkilöstöä lisätään 29 työntekijällä (21 väliaikaista toimihenkilöä ja 8 sopimussuhteista toimihenkilöä) vuonna 2021.

6.2.        Euroopan tautien ehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC)

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) arvioi jatkuvasti tartuntataudeista ihmisten terveydelle aiheutuvia tämänhetkisiä ja uusia uhkia ja tiedottaa niistä sekä antaa suosituksia unionin ja kansallisen tason toimia varten. Käynnissä oleva pandemia on osoittanut, että vahva ECDC on keskeinen osa Euroopan terveysunionia. Edellä mainittuun syksyn terveyspakettiin sisältyi myös lainsäädäntöehdotus, jonka tarkoituksena on vahvistaa ECDC:n roolia, jotta se voisi lisätä tukeaan jäsenvaltioille ja auttaa niitä valmistautumaan terveyskriiseihin ja toteuttamaan nopeita kriisitoimia. Ehdotus edellyttää 16 miljoonan euron lisäystä EU:n rahoitusosuuteen ja henkilöresurssien lisäämistä (18 väliaikaisella toimihenkilöllä ja 13 sopimussuhteisella toimihenkilöllä) vuonna 2021.

6.3.    Euroopan ympäristökeskus (EEA)

Neuvoston ja parlamentin hyväksyttyä taksonomia-asetuksen 25 18. kesäkuuta 2020 vuoden 2021 talousarvioesityksessä ilmoitettuun henkilöstötaulukkoon on lisättävä yksi väliaikainen toimihenkilö.

Lisäksi kahdeksannessa ympäristöalan toimintaohjelmassa ympäristökeskukselle osoitetaan lisätehtäviä, jotka edellyttävät yhdeksän väliaikaisen toimihenkilön ja kuuden sopimussuhteisen toimihenkilön lisäystä keskuksen henkilöstötaulukkoon sekä 3,2 miljoonan euron lisäystä EU:n rahoitusosuuteen. Lisäys kompensoidaan tekemällä vastaava vähennys Life-ohjelman määrärahoihin.

6.4.    Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)

Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) biosidilainsäädännön alalla toteuttamiin toimiin liittyvät maksutulot ovat supistuneet jyrkästi vuonna 2020. Tämän synnyttämä vaje on kompensoitava kasvattamalla EU:n rahoitusosuutta 3,2 miljoonalla eurolla.

Lisäksi kahdeksannessa ympäristöalan toimintaohjelmassa virastolle osoitetaan vaarallisten kemikaalien alalla lisätehtäviä, jotka edellyttävät yhden väliaikaisen toimihenkilön ja yhden sopimussuhteisen toimihenkilön lisäystä viraston henkilöstötaulukkoon sekä 0,3 miljoonan euron lisäystä EU:n rahoitusosuuteen. Lisäys kompensoidaan tekemällä vastaava vähennys Life-ohjelman määrärahoihin.

6.5.    Euroopan pankkiviranomainen (EPV)

Euroopan pankkiviranomainen (EPV) mukautti vuoden 2019 ylijäämänsä takaisinmaksun jako-osuutta, minkä seurauksena unionin osuus kasvoi. Käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kasvu pienentää uusien määrärahojen tarvetta vuonna 2021 (–276 639 euroa).

6.6.    Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO)

Koska jäsenvaltiot eivät siirtäneet riittävää määrää kansallisia asiantuntijoita tilapäisesti Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) tehtäviin, viraston oli hoidettava osa tehtävistään käyttämällä vuokratyöntekijöitä. Vuokratyöntekijöiden sopimuksia ei kuitenkaan voida toistuvasti jatkaa, joten EASO on ilmoittanut komissiolle, että se aikoo korvata väliaikaisesti 58 vuokratyöntekijää sopimussuhteisilla toimihenkilöillä, joilla on enintään yhden vuoden sopimus. Ehdotettu vuokratyöntekijöiden korvaaminen sopimussuhteisilla toimihenkilöillä ei vaikuta virastolle vuoden 2021 talousarvioesityksessä varattuihin määrärahoihin. EASO pyrkii kuluvan vuoden aikana yhdessä komission kanssa ratkaisemaan rakenteellisen ongelman, joka johtuu siitä, että jäsenvaltiot eivät lähetä riittävästi kansallisia asiantuntijoita EASOn tehtäviin.

7.Mukautukset otsakkeeseen 7 ”EU:n yleinen hallinto”

7.1.        Palkkojen indeksipäivitys 1. heinäkuuta 2020 alkaen

Henkilöstösääntöjen 26 64 ja 65 artiklan mukaan Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkat päivitetään vuosittain komission esittämän kertomuksen perusteella. Kertomus perustuu Eurostatin yhteistyössä jäsenvaltioiden kansallisten tilastolaitosten kanssa laatimiin tilastotietoihin, jotka kuvastavat jäsenvaltioiden tilannetta 1. heinäkuuta.

Päivityksen laskenta perustuu periaatteeseen, jonka mukaan EU:n virkamiesten reaalipalkkojen (ilman inflaatiota) kehityksen ja jäsenvaltioiden kansallisten virkamiesten reaalipalkkojen kehityksen olisi vastattava toisiaan. Päivitys vastaa kahden päämuuttujan yhteisvaikutusta. Nämä ovat

§erityisindikaattori (SI), joka kuvastaa valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman muutoksia 11 jäsenvaltion muodostamassa otoksessa, johon poimittujen jäsenvaltioiden yhteenlaskettu BKT on yli 75 prosenttia unionin BKT:stä

§yhteisindeksi, joka kuvastaa Brysselin ja Luxemburgin vuosi-inflaatiota, joka lasketaan painottamalla Belgian YKHI:llä 27 ja Luxemburgin KHI:llä 28 mitatut kansalliset kuluttajahintainflaatiot kyseisissä jäsenvaltioissa työskentelevällä EU:n henkilöstön osuudella.

Nämä kaksi osatekijää kerrotaan päivitetyn arvon saamiseksi.

Kuten henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevaan 11 artiklaan sisältyvässä poikkeuslausekkeessa säädetään, jos unionin kuluvan vuoden reaalinen bruttokansantuote laskee komission ennusteen mukaan ja erityisindikaattori on positiivinen, ainoastaan osaa erityisindikaattorista käytetään päivityksen suuruuden laskemiseen. Jos BKT supistuu yli 3 %, erityisindikaattorin arvoksi vahvistetaan 0 % vuoden 2020 osalta. Erityisindikaattorin arvo, jota ei käytetty palkkojen ja eläkkeiden päivityksessä vuonna 2020, muodostaa perustan tulevaa päivitystä koskevalle laskelmalle, kun unionin BKT:n kumulatiivinen kasvu on kääntynyt positiiviseksi.

Komission julkaiseman viimeisimmän ennusteen mukaan EU:n reaalisen BKT:n odotetaan supistuvan covid-19-kriisin seurauksena –8,3 % kalenterivuonna 2020. Näin ollen poikkeuslauseke otetaan käyttöön ja erityisindikaattorin arvo on 0 %, ja palkkojen päivitys 1. heinäkuuta 2020 vastaa ainoastaan yhteisindeksin kehitystä heinäkuun 2019 ja heinäkuun 2020 välisenä aikana.

Eurostat on vahvistanut henkilöstösääntöjen liitteen XI säännösten mukaisesti yhteisindeksin arvoksi 0,7 % 31. lokakuuta 2020 julkaistussa palkkojen ja eläkkeiden vuotuista päivitystä koskevassa kertomuksessa. Vastaava vuoden 2021 talousarvioesityksessä (koko vuoden vaikutus) käytetty tarkistettu palkkojen päivitysprosentti 1. heinäkuuta 2020 oli 0,9 %.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 7 ”Hallinto” määrärahoja olisi sen vuoksi vähennettävä 22,0 miljoonaa euroa vuonna 2021. Komission osuus tästä summasta on 5,9 miljoonaa euroa, kaikkien toimielinten eläkkeiden osuus 4,4 miljoonaa euroa ja muiden toimielinten osuus 4,8 miljoonaa euroa. Jäljelle jäävä 7,0 miljoonan euron osuus liittyy Eurooppa-kouluihin, joita koskeva määrärahaesitys vuoden 2021 talousarvioesityksessä perustuu palkkojen päivitykseen, joka on 3,1 %, eli komission keväällä 2020 käyttämään alkuperäiseen ennusteeseen 29 .

7.2.        Euroopan parlamentin määrärahalisäys

Euroopan parlamentti on pyytänyt yhteensä 4,6 miljoonan euron lisäystä seuraaviin tarkoituksiin:

§vuonna 2021 jäljellä olevat 2,1 miljoonan euron rakennuskustannukset (urakat, konsulttipalkkiot, rakennusten käyttökuntoon saattamiseksi tarvittavat alkuvaiheen varustelutyöt ja tarviketoimitukset sekä kaikki näihin liittyvät kustannukset) sekä rakennusten varustelu ja siihen liittyvät menot, erityisesti arkkitehtien ja insinöörien palkkiot, Euroopan parlamentin arvion mukaisesti;

§ennakoimattomia menoja koskevan varauksen korottaminen 2,6 miljoonalla eurolla varainhoitovuoden aikana tehdyistä talousarviopäätöksistä johtuvien lisämenojen kattamiseksi, tämänhetkiseen covid-19-kriisiin liittyvät menot mukaan luettuina.

7.3.        Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) määrärahojen kasvattaminen

7.3.1.    Lisämäärärahat Euroopan rauhanrahastolle

Euroopan rauhanrahasto on talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka suuruus tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on 5,7 miljardia euroa. Rauhanrahastoa koskevassa ehdotuksessa EUH:lle annetaan vastuu useista uusista rahastoa koskevista tehtävistä. EUH:n tehtävänä on etenkin valmistella, pilotoida ja seurata rauhanrahastosta rahoitettavien avustustoimenpiteiden tiettyjä osia, joihin kuuluvat muun muassa niiden poliittiset, toiminnalliset ja taloudelliset näkökohdat yhteenvetoasiakirjoissa, avustustoimenpiteitä koskevissa ehdotuksissa, tuensaajien kanssa tehtävissä järjestelyissä ja muissa myöhemmissä jatkotoimissa.

Näihin toimiin voivat kuulua rahoitustuki kolmannelle osapuolelle, puolustustarvikkeiden ja -infrastruktuurin toimitukset tai integroidut paketit, kuten puolustustarvikkeiden ja -infrastruktuurin toimittaminen yhdessä sotilaskoulutuksen antamisen kanssa EU:n koulutusoperaatiossa, sekä lieventävien toimenpiteiden ja valvontatoimenpiteiden seuranta.

EUH:n toimenpide-ehdotuksissa olisi noudatettava riskejä ja takeita koskevaa menetelmää, johon sisältyy konfliktiherkkyys- ja kontekstianalyysi, riskien ja vaikutusten arviointi, mahdolliset lieventävät toimenpiteet sekä seuranta- ja arviointijärjestelyt, jotka ovat tarpeen EU:n periaatteiden ja lainsäädännön sekä kansainvälisen oikeuden noudattamisen varmistamiseksi ja erityisesti sen varmistamiseksi, että ihmisoikeuslainsäädäntöä ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta noudatetaan.

Jos avustustoimenpiteeseen liittyy tarvikkeiden ja/tai infrastruktuurin toimittaminen, yhteenvetoasiakirjan pohjalta on päätöksentekoprosessin aikana laadittava yksityiskohtaiset luettelot ja tekniset eritelmät puolustustarvikkeista ja/tai -infrastruktuurista sekä kustannusarviot.

EUH:ta kehotetaan myös tekemään yhteistyötä Euroopan rauhanrahaston hallintovirkamiesten kanssa taloudellisissa asioissa. Sen olisi myös osallistuttava tarvittaviin poliittisiin ja teknisiin sopimuksiin tuensaajan (kumppanimaa, kansainvälinen tai alueellinen järjestö) kanssa, koordinointiin viejävaltion kanssa (lupavaatimusten johdonmukaisuus) ja toimitusten jälkeisiin inventaarioihin ja paikan päälle tehtäviin käynteihin sekä puolustustarvikkeiden ja -infrastruktuurin fyysisiin tarkastuksiin sotilasympäristössä.

EUH arvioi tarvitsevansa 16 kokoaikaista työntekijää (yksi palkkaluokkaan AD 13 kuuluva virkamies (jaostopäällikkö), yksi palkkaluokkaan AD 11 kuuluva virkamies, kaksi palkkaluokkaan AD 10 kuuluvaa virkamiestä ja yksi palkkaluokkaan AD 7 kuuluva virkamies sekä viisi sopimussuhteista toimihenkilöä ja kuusi kansallista asiantuntijaa) pystyäkseen hoitamaan nämä lainsäätäjän sille antamat uudet tehtävät. Tähän liittyvät kustannukset vuoden 2021 talousarviossa ovat alustavasti 1 362 500 euroa.

7.3.1.    Lisämäärärahat konsulipalveluja varten

Covid-19-pandemia on johtanut maailmanlaajuiseen konsuliviranomaisten hätätilanteeseen erittäin tiukkojen liikennerajoitusten vuoksi. Nämä rajoitukset johtivat siihen, että maaliskuun ja kesäkuun 2020 välisenä aikana jouduttiin kiireellisesti kotiuttamaan yli puoli miljoonaa EU:n kansalaista EU:n ulkopuolisista maista. Vaikka EU:n toimivalta rajoittuu konsuliavun koordinoinnin tukemiseen, jäsenvaltiot, kansalaiset ja kumppanit ovat kääntyneet EU:n toimielinten puoleen ja pyytäneet niitä osallistumaan aktiivisesti tämän hätätilanteen ratkaisemiseen.

EU:n toteutettua tämän laajamittaisen kotiuttamisoperaation onnistuneesti tilanteessa, jossa monet jäsenvaltiot ovat vähentäneet konsulivirastojaan, jäsenvaltiot ovat avoimesti tunnustaneet EU:n roolin ja suhtautuneet siihen myönteisesti. Pienet jäsenvaltiot ovat tukeutuneet lähes täysin EU:n koordinointiin, ja suuremmat jäsenvaltiot ovat havainneet, että myös ne tarvitsevat yhä enemmän EU:n mukanaoloa. Tämä on käytännössä johtanut siihen, että EU:n edustustoille on siirretty lisää tehtäviä konsuliasioissa.

Vastatakseen jäsenvaltioiden selkeisiin odotuksiin siitä, että EUH:n olisi otettava suurempi rooli konsuliavun koordinoinnissa ja vahvistettava EU:n roolia ja julkisuuskuvaa kolmansissa maissa, EUH pyrkii vahvistamaan konsuliasioiden osastoaan.

Tavoitteena on, että EUH voisi nopeasti aloittaa kokemusten keräämisen ja laatia perusteellisen analyysin konsulipalvelujen kriisistä: kustakin sen vaiheesta, kotiuttamista helpottaneista mekanismeista, kentällä havaituista parhaista käytännöistä sekä tärkeimmistä haasteista ja mahdollisuuksista.

Lisäksi tämä loisi pohjaa oikeudellisen kehyksen ja EU:n institutionaalisen rakenteen uudelleenarvioinnille konsulipalvelujen kriisinhallintavalmiuksien näkökulmasta.

EUH:n pyytämä henkilöstölisäys, joka muodostuu yhdestä palkkaluokkaan AD 11 kuuluvasta virkamiehestä, yhdestä palkkaluokkaan AD 7 kuuluvasta virkamiehestä ja yhdestä sopimussuhteisesta toimihenkilöstä, edellyttää 303 800 euron alustavaa lisäystä EUH:n talousarvioon.

7.4.    Tietyn unionin edustustoissa olevan henkilöstön siirtäminen komissiosta EUH:hon

Komission ja EUH:n välillä joulukuussa 2010 tehdyn palvelutasosopimuksen mukaisesti komissio on edelleen rahoittanut osan EUH:n hallinnoimien unionin edustustojen hallinnollisten osastojen henkilöstöstä osallistuen näin yhteisten hallinnollisten tehtävien kustannusten rahoitukseen. Tämä hallintohenkilöstö koostuu pääasiassa paikallisista toimihenkilöistä, mutta siihen kuuluu myös pieni määrä sopimussuhteisia toimihenkilöitä, jotka pääasiassa vastaavat tietoteknisestä tuesta (alueelliset tietotekniset toimihenkilöt, RITO).

Unionin edustustojen hallinnollisissa osastoissa työskentelevä komission henkilöstö on tämän vuoksi virallisesti sijoitettuna kuhunkin kustannuksiin osallistuvaan pääosastoon (DEVCO, NEAR ja FPI). Tämä tilanne on johtanut toiminnan tehottomuuteen, muun muassa päällekkäiseen työhön kyseisten komission yksiköiden eri tasoilla (hallinnollisten toimien moninkertaistuminen) tuomatta lisäarvoa, sekä rinnakkaisiin hallinto- ja rahoitusprosesseihin.

Komissio ehdottaa yhteisymmärryksessä EUH:n kanssa, että unionin edustustojen hallinnollisissa osastoissa työskentelevä komission henkilöstö siirretään EUH:hon, millä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan hallinto- ja rahoitusprosesseja ja mahdollistetaan asianomaisen henkilöstön tehokkaampi hallinnointi.

Suurin osa siirrettävistä sopimussuhteisista toimihenkilöstä (18 kaikista 19 toimihenkilöstä) on alueellisia tietoteknisiä toimihenkilöitä, jotka vastaavat pitkälle erikoistuneista tietoteknisistä tehtävistä Euroopan ulkosuhdehallinnon vastuulla olevissa unionin edustustoissa. Näitä toimihenkilöitä työskentelee 12 alueellisessa keskuksessa. Näiden toimihenkilöiden yhdistäminen yhden hallinnoijan vastuulle yksinkertaistaisi tämän henkilöstöryhmän hallintoa. Odotuksena on, että sekä asianomaiset toimihenkilöt että hallinto saavat tästä monenlaisia etuja, jotka liittyvät toiminnan yksinkertaistamiseen ja tehokkuuden lisääntymiseen, seuraavilla osa-alueilla: alueellisten keskusten organisaatio, sopimusten hallinnointi, henkilöstön liikkuvuus, arviointi ja ylennykset sekä virkamatkakustannusten hallinnointi.

Paikallisten toimihenkilöiden osalta siirto EUH:hon varmistaisi paremman johdonmukaisuuden EUH:n rekrytointipolitiikan soveltamisessa. Komissio on siirtänyt EUH:lle toimivaltuuksiaan joidenkin, paikallisten toimihenkilöiden hallinnointiin liittyvien osa-alueiden osalta mutta tekee edelleen itse tietyt päätökset, jotka koskevat muun muassa toimien hyväksymistä, vuosittaista henkilöstöarviointia, ylennyksiä, ulkoisen toiminnan sallimista ja palvelussuhteen päättämistä. Siirron ansiosta EUH saisi enemmän autonomiaa näiden toimien hallinnoinnissa, mukaan lukien avoimien toimien julkaiseminen, toimihenkilöiden valinta ja palvelukseenotto sekä toimien lakkauttaminen tai siirtäminen. Samalla parannettaisiin myös hallintohenkilöstöön kuuluvien paikallisten toimihenkilöiden valitusmenettelyjä henkilöstönarvioinnin ja ylennysten yhteydessä.

Ehdotettu siirto antaisi EUH:lle lisää hallinnollista autonomiaa yhteensä 546 kokoaikaisen työntekijän osalta. Tämä ryhmä muodostuu unionin edustustojen hallinnollisiin osastoihin osoitetuista 527 paikallisesta toimihenkilöstä ja 19 sopimussuhteisesta toimihenkilöstä.

Määrärahojen osalta tämä edellyttää, että ulkoisista välineistä (otsake 6) eli NDICI-välineestä ja IPA III -välineestä siirretään vuosittain 18,1 miljoonaa euroa määrärahoja (16,0 miljoonaa euroa NDICI-välineestä ja 2,1 miljoonaa euroa IPA III -välineestä) EUH:n pääluokkaan (otsake 7). Jotta tällä siirrolla ei olisi talousarviovaikutuksia, ehdotetaan, että näiden kahden välineen määrärahoihin tehdään vastaava vähennys. Tästä vähennyksestä seurauksena oleva maksusitoumusmäärärahojen käytettävissä olevan liikkumavaran kasvu otsakkeessa 6 kompensoidaan vähentämällä vastaavasti maksusitoumusmäärärahojen käytettävissä olevaa liikkumavaraa otsakkeessa 7 30 .

7.5.    Keskuskirjaston siirto komissiolta julkaisutoimistoon

Synergian ja tehokkuuden arvioinnin yhteydessä komissio on päättänyt siirtää komission keskuskirjaston hallinnoinnin julkaisutoimistolle tammikuusta 2021 alkaen. Tämän siirron kokonaisvaikutus vuoden 2021 määrärahoihin on enintään 7 888 euroa. Siirto kattaa myös henkilöstö- ja tietotekniikkaresurssien siirron.

Viime vuosina käynnistetyn kirjaston nykyaikaistamisohjelman (kirjaston sähköisten hankintojen osuus on tällä hetkellä noin 80 %) odotetaan nopeutuvan siirron myötä ja tuovan lisää synergiaa ja täydentävyyttä julkaisutoimiston nykyisten toimien kanssa yhteisessä julkaisujen ja tiedon hallintajärjestelmässä.

7.6.    Henkilöstötaulukkoon sisältyvän kahden viran siirtäminen Euroopan parlamentilta komissiolle

Tietotekniikan kriisiryhmää (CERT-EU) 31 koskevan toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti kaksi henkilöstötaulukkoon sisältyvää virkaa siirretään Euroopan parlamentilta Euroopan komissiolle kriisiryhmän toiminnan tukemiseksi.

Tämän toimenpiteen seurauksena Euroopan parlamentin henkilöstötaulukosta vähennetään kaksi virkaa (AD 5), jotka siirretään komission henkilöstötaulukkoon yhdessä niihin liittyvien määrärahojen kanssa (nettovaikutus 39 000 euroa).

7.7.    EUH:n rahoitusosuus PMO:n tarjoamista peruspalveluista

Henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimisto (PMO) ei enää vuodesta 2021 veloita muilta toimielimiltä peruspalvelujen kustannuksia (tällaisiin palveluihin kuuluvat muun muassa palkkojen ja eläkkeiden laskenta ja maksaminen, henkilökohtaisten etuuksien ja virkamatkakulujen määrittäminen ja asiantuntijoiden kulujen korvaaminen). Tähän liittyvät määrärahat on otettu talousarviossa komission pääluokkaan, ja muiden toimielinten määrärahaesityksiä on supistettu vastaavasti.

Koska uutta palvelutasosopimusta PMO:n ja EUH:n välillä ei ole kuitenkaan vielä allekirjoitettu, EUH ei ole vähentänyt kyseistä määrää vuoden 2021 määrärahaesityksessään. Jotta määrää ei otettaisi talousarvioon kahta kertaa, komission pääluokkaan tehdään 1,2 miljoonan euron vähennys.

7.8.    Covid-19-pandemian vaikutus Eurooppa-koulujen talousarvioon

Covid-19-pandemian vuoksi Eurooppa-koulujen on valmistauduttava uusiin etäopetusjaksoihin vuonna 2021 ja ostettava tarvittava materiaali. Lisäksi saattaa osoittautua tarpeelliseksi palkata lisää opetushenkilöstöä sen mukaan, miten tilanne kehittyy tiettyjen luokkien ja opettajien osalta. Lisämäärärahatarve on arvioitu lukuvuoden 2020/2021 loppuun asti eli vuoden 2021 ensimmäiseltä kahdeksalta kuukaudelta.

Samassa yhteydessä Eurooppa-koulujen pääsihteerin keskustoimiston määrärahaesitystä on tarkistettu alaspäin sen huomioon ottamiseksi, että määrärahoja, jotka oli alun perin varattu kokousten järjestämistä Eurooppa-koulujärjestelmään liittyviä virkamatkoja varten, ei tarvita.

Edellä esitetyn perusteella Eurooppa-kouluja varten pyydetään 4 898 380 euron lisämäärärahoja.

7.9.    Oikeusasiamiehen Brysselin toimiston uudelleen sijoittamisen vaikutukset

Euroopan oikeusasiamies on pyytänyt lisämäärärahoja kattaakseen menot, jotka liittyvät Brysselissä sijaitsevan oikeusasiamiehen toimiston uudelleensijoittamiseen. Tämän pyynnön taustalla olevat tiedot eivät olleet saatavilla, kun ennakkoarvio vuoden 2021 talousarviota varten toimitettiin maaliskuussa 2020.

Syyskuun alun jälkeen käytettävissä olevien tietojen perusteella oikeusasiamiehen lisämäärärahatarve on 416 000 euroa.

8.Muut mukautukset

8.1.    Kohdennetut määrärahalisäykset

8.1.1.    Tuki Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle

Unioni on edelleen sitoutunut tukemaan Kyproksen tilanteen ratkaisemista ja Kyproksen turkkilaista yhteisöä. Koska jännitteet alueella ovat lisääntyneet, vuoden 2021 talousarvioesityksessä ehdotettuun maksusitoumusmäärärahojen määrään on tarpeen tehdä 6 miljoonan euron lisäys.

Unionin tukea tarvitaan ratkaisun löytämiseksi Yhdistyneiden Kansakuntien määrittelemissä yleisesti tunnetuissa puitteissa, joissa ratkaisu perustuu kahden yhteisön ja kahden alueen liittovaltioon, etenkin koska valituksi tullut uusi kyproksenturkkilainen johtaja tukee kahden valtion mallia. Näin ollen on ratkaisevan tärkeää, että unioni jatkaa tukiohjelman riittävää rahoitusta, jotta kyproksenturkkilaisen yhteisön sosioekonomisen kehityksen tukemista voidaan jatkaa ja jotta alueen kaksi yhteisöä saadaan mukaan konkreettisiin yhteistyöaloitteisiin.

8.1.2.    Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli suunniteltaessa ja toteutettaessa jäsenvaltioiden toimenpiteitä, joilla pyritään lieventämään covid-19-pandemian vaikutuksia työntekijöihin ja yrityksiin. Työnantajiin ja työntekijöihin kohdistuvilla pandemian sosioekonomisilla vaikutuksilla on kuitenkin ollut merkittäviä kerrannaisvaikutuksia kansallisiin työmarkkinajärjestöihin.

Sen vuoksi on tarpeen tarjota lisätukea Euroopan tason ja jäsenvaltioiden monialaisille ja alakohtaisille työnantaja- ja ammattijärjestöille ja erityisesti niille, joihin covid-19-kriisi on vaikuttanut eniten ja jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa, jotta voidaan varmistaa niiden toiminnan jatkuminen ja puuttua covid-19-kriisin työllisyys- ja sosiaalisiin vaikutuksiin sekä vahvistaa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen selviytymiskykyä covid-19-pandemian aiheuttamassa kriisissä.

Tämän vuoksi budjettikohtaan 07 20 04 06 ”Erityiset toimivaltuudet sosiaalipolitiikan alalla, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu mukaan luettuna” lisätään 5 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja (ja 4,4 miljoonaa euroa maksumäärärahoja).

8.2.    Budjettinimikkeistön muutokset

Edellä kuvattujen nimikkeistömuutosten lisäksi oikaisukirjelmä nro 1/2021 sisältää myös seuraavat mukautukset:

8.2.1.    Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline (NDICI)

Vuoden 2021 talousarvioesitykseen sisältyi maantieteellisten ohjelmien osalta yksi budjettikohta Euroopan naapurialueita varten sekä budjettikohdat ”Saharan eteläpuolinen Afrikka”, ”Aasia ja Tyynenmeren alue” ja Amerikka ja Karibia”. Myös temaattisten ohjelmien osalta talousarvioesitykseen sisältyi vain yksi budjettikohta ”maailmanlaajuisia haasteita” ja ”ihmisoikeuksia ja demokratiaa” varten. Kukin näistä budjettikohdista ehdotetaan nyt jaettavaksi osiin, jotta kullekin alueelle tai osa-alueelle osoitetut määrärahat voidaan tuoda paremmin näkyviin.

Seuraavassa taulukossa esitetään tämän välineen budjettikohtiin tehdyt muutokset vuoden 2021 talousarvioesitykseen verrattuna.

8.2.2    Sisämarkkinaohjelma

Lainsäädäntövallan käyttäjien sisämarkkinaohjelman tavoitteista äskettäin saavuttaman yhteisymmärryksen perusteella komissio ehdottaa, että momentille 03 02 01 ”Sisämarkkinoiden tehokkuuden parantaminen” lisätään uusi budjettikohta ”Markkinavalvonta”.

8.2.3.    Sosiaalipolitiikka (työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu mukaan luettuna)

Komissio ehdottaa, että budjettikohta (ja siihen liittyvät määrärahat), joka kattaa sosiaalipolitiikkaan (työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu mukaan luettuna) liittyvät menot, jaetaan siten, että luodaan uusi budjettikohta, johon otetaan määrärahat tutkimuksia, selvityksiä ja tutkimusorganisaatioille myönnettäviä avustuksia varten.

Seuraavassa taulukossa esitetään muutokset vuoden 2021 talousarvioesitykseen verrattuna.

8.2.4.    Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen (EuroHPC) toiminnan jatkaminen

Komissio hyväksyi syyskuussa ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen 32 perustamisesta seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Uusi yhteisyritys perustuu nykyiseen lokakuussa 2018 perustettuun EuroHPC-yhteisyritykseen.

Tämän päätöksen seurauksena oikaisukirjelmään nro 1/2021 on sisällytetty vastaavat budjettikohdat Horisontti Eurooppa -ohjelmasta, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta ja Verkkojen Eurooppa -välineestä tulevia rahoitusosuuksia varten. Näihin uusiin budjettikohtiin ei ole tässä vaiheessa osoitettu määrärahoja, koska edellä mainittujen kolmen ohjelman tarkat rahoitusosuudet on vielä määritettävä niiden strategisen suunnittelun ja ohjelmasuunnittelun aikana.

8.2.5.    Uusien budjettikohtien perustaminen kahta neuvoa-antavaa elintä varten

Kaksi neuvoa-antavaa elintä, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Euroopan alueiden komitea, sopivat keväällä 2020 hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen asettamisesta ja siihen liittyvästä aikataulusta. Tämän tavoitteen saavuttamista koskevissa suosituksissaan kumpikin komitea on pyytänyt valmistelutoimena uuden budjettikohdan perustamista pääluokkaansa hiilidioksidipäästöjen hyvittämistä varten. Näihin budjettikohtaan ei ole vielä otettu määrärahoja.

Päästöjärjestelmän käyttöönottoa koskevan poliittisen päätöksen ajoituksen vuoksi komiteat eivät voineet pyytää hiilidioksidipäästöjen hyvittämistä koskevia budjettikohtia (joissa ei vielä ole määrärahoja) vuoden 2021 talousarvioesityksessä.

8.2.6.    Budjettikohtien poistaminen Euroopan tietosuojavaltuutetun pääluokasta

Oikaisukirjelmään nro 1/2021 sisältyy kolmen budjettikohdan poistaminen Euroopan tietosuojavaltuutetun pääluokan osastosta 3.

8.3.    Tekniset päivitykset

8.3.1.    Henkilöstötaulukkojen mukautukset varainhoitoasetuksen 53 artiklan 1 kohdan perusteella

Euroopan alueiden komitea ja Euroopan tietosuojavaltuutettu ovat vuonna 2020 muuttaneet henkilöstötaulukoitaan varainhoitoasetuksen 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Alueiden komitea muutti yhden palkkaluokkaan AD 9 kuuluvan vakinaisen viran yhdeksi palkkaluokkaan AD 9 kuuluvaksi väliaikaiseksi toimeksi ja yhden palkkaluokkaan AST 4 kuuluvan viran yhdeksi palkkaluokan AST/SC 5 viraksi, ja Euroopan tietosuojavaltuutettu muutti Euroopan tietosuojaneuvoston henkilöstötaulukossa yhden palkkaluokkaan AST 1 kuuluvan viran yhdeksi palkkaluokkaan AST/SC 2 kuuluvaksi viraksi.

Kukin näistä muutoksista edellyttää vuoden 2021 vastaavan henkilöstötaulukon muuttamista. Lisäksi alueiden komitean tapauksessa muutokseen liittyy myös pieni määrärahavähennys (–2 705 euroa).

8.3.1.    Joidenkin budjettikohtien selvitysosien muuttaminen

Niiden mukautusten lisäksi, jotka liittyvät Euroopan unionin elpymisvälineen rahoitusosuuteen (ks. edellä kohta 2.5), oikaisukirjelmään nro 1/2021 sisältyy myös teknisiä muutoksia joihinkin talousarvion selvitysosiin. Nämä muutokset käyvät ilmi tämän asiakirjan budjettiteknisestä liitteestä.

9.Tiivistelmätaulukko monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain

(1)      EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(2)    COM(2020) 300 final, 27.7.2020.

(3)      Eurooppa-neuvosto (EUCO 10/20), 21.7.2020.

(4)    Neuvoston asetus (EY) N:o 58/2003, annettu 19 päivänä joulukuuta 2002, tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta (EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1).

(5)      Hallinnollisen tuen budjettikohdissa tarvittava määrärahojen taso on arvioitu uudelleen erikseen kunkin ohjelman osalta, eikä sitä ole näin ollen järjestelmällisesti sisällytetty suhteellisiin mukautuksiin.

(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/872, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2020, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteestä, jolla voidaan tarjota poikkeuksellista väliaikaista tukea Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) covid-19:n leviämisen vastatoimena.

(7)      Maksusitoumusmäärärahojen vähennykset kompensoidaan IPA-välineestä ja NDICI-välineestä (maantieteellinen pilari) rahoitettavien ohjelmien sisällä.

(8)      Maksusitoumusmäärärahojen lisäys kompensoidaan vähentämällä vastaavasti EKKR+:n rahoitusta vuonna 2021. Tämä puolestaan kompensoidaan kasvattamalla EKKR+:n rahoitusta vuosina 2022–2027.

(9)      COM(2020) 423 final, 3.6.2020.

(10)      Yksi budjettikohta osastossa 30 ”Varaukset” ja yksi budjettikohta osastossa 17 ”Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen vuotuisten enimmäismäärien ulkopuoliset menot” Euroopan globalisaatiorahaston osalta jo sovelletun mallin mukaisesti.

(11)      COM(2020) 456 final, 27.5.2020.

(12)      COM(2020) 446 final, 28.5.2020.

(13)      COM(2020) 451 final, 28.5.2020.

(14)      Euroopan parlamentti hyväksyi 17. syyskuuta 2020, mutta sitä ei ole vielä julkaistu EUVL:ssä (alun perin komission 28. elokuuta 2020 antama lisätalousarvioesitys nro  8/2020).

(15)    Euroopan parlamentti hyväksyi 17. huhtikuuta 2020 (EUVL L 126, 21.4.2020).

(16)      COM(2018) 614 final, 7.9.2018.

(17)      JOIN(2020) 11 final, 8.4.2020.

(18)      EIR:n perussäännön 7 artiklan mukaisesti tämä määrä vastaa 20:tä prosenttia osakkeiden merkinnän yhteydessä maksettavasta nimellisarvosta (sen lisäksi, että hankinnan yhteydessä maksetaan ylikurssi). Jäljellä oleva 80 prosentin osuus muodostaa unionille rajatun ehdollisen vastuun, joka liittyy siihen mahdollisuuteen, että merkityn mutta maksamattoman pääoman osalta saatetaan vaatia lisämaksua.

(19)      Maataloustukirahaston nettomäärä on 40 367,954 miljoonaa euroa. Asianomaiset jäsenvaltiot ilmoittivat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 7 artiklan 2 kohdan, 11 artiklan 6 kohdan ja 14 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti 1 157,704 miljoonan euron ylimääräisistä siirroista maataloustukirahastosta maaseuturahastoon ja 600,658 miljoonan euron ylimääräisistä siirroista maaseuturahastosta maataloustukirahastoon. Näin syntynyt 557,046 miljoonan euron nettosiirto maataloustukirahastosta maaseuturahastoon vähennetään vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvästä maataloustukirahaston vuoden 2021 alaenimmäismäärästä, joka on 40 925 miljoonaa euroa, ja lisätään maaseuturahaston kansallisiin määrärahoihin vuonna 2021. Kaiken kaikkiaan tällaiset YMP:n kahden pilarin väliset siirrot ovat talousarviovaikutuksiltaan neutraaleja otsakkeen 3 enimmäismäärän osalta.

(20)    Nämä tarpeet katetaan määrärahoilla, joista 40 368,0 miljoonaa euroa on peräisin uusista määrärahoista ja 619,0 miljoonaa euroa käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista.

(21)    Arvio perustuu jäsenvaltioilta saatuihin toteutuneita menoja koskeviin ilmoituksiin, jotka koskevat jaksoa 1.9.–15.10.2020. Näiden ilmoitusten ja suoraan hallinnoitavien menojen osalta on vielä tehtävä pieniä oikaisuja vuoden loppuun mennessä.

(22)    Rahoituskurimekanismiin liittyvä suorien tukien mukauttamisaste kalenterivuoden 2020 osalta on 19. kesäkuuta 2020 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/862 mukaan 2,140411 prosenttia vuoden 2021 talousarvioesityksen perusteella. Komissio aikoo päivittää mukauttamisastetta ottaen huomioon tässä oikaisukirjelmässä ehdotetut muutokset, jolloin tuloksena on hieman korkeampi mukauttamisaste eli 2,906192 prosenttia.

(23)      Neuvoston asetus (EY) N:o 58/2003, annettu 19 päivänä joulukuuta 2002, tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta (EUVL L 11, 16.1.2003, s. 1–8).

(24)      Tämä taulukko ei sisällä määrärahoja/henkilöstöä, jotka liittyvät JRC:n pilariin III, innovaatiorahastoon ja uusiutuvan energian rahastoon. Se sisältää hiili- ja teräsalan tutkimusohjelman toteuttamiseen liittyvät määrärahat ja henkilöstömäärät.

(25)      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta.

(26)      Asetus N:o 31 (ETY), 11 (Euratom), Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta (EYVL P 045, 14.6.1962, s. 1385).

(27)      Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi.

(28)      Kuluttajahintaindeksi.

(29)    Tämä luku perustui syksyn 2019 talousennusteeseen, ja sitä käytettiin komission ennakkoarvion alustavissa sisäisissä valmisteluissa. Sitä päivitettiin keväällä 2020 vuoden 2021 lopullista talousarvioesitystä varten kaikkien toimielinten osalta Eurooppa-kouluja lukuun ottamatta.

(30)

     Siirto sisältää myös 177 sellaisen paikallisen toimihenkilön yhteiset kustannukset (jotka liittyvät rakennuksiin ja infrastruktuurikustannuksiin), joiden palkat ja yhteiset kustannukset on aiemmin maksanut Euroopan kehitysrahasto (EKR). Vuodesta 2021 alkaen EKR on osa NDICI-välinettä, joten EUH:lle siirretään lisäksi vuosittain 5,6 miljoonaa euroa kyseisen henkilöstön yhteisten kustannusten kattamiseksi. Tämä vuotuinen siirto ei kuitenkaan vaikuta NDICI-välineen ”uusien” määrärahojen tasoon, koska nämä kustannukset olisi katettu unionin talousarvioon otetuista jäljellä olevista EKR:n käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista.

(31)      EUVL C 12, 13.1.2018, s. 1, liite II.

(32)      COM(2020) 569 final, 18.9.2020.