EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 1.7.2020

COM(2020) 274 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi

{SWD(2020) 121 final}
{SWD(2020) 122 final}

”Paras tapa investoida Euroopan tulevaisuuteen on investoiminen ihmisiin. Osaaminen ja koulutus muodostavat Euroopan kilpailukyvyn ja innovoinnin perustan. Eurooppa ei kuitenkaan ole vielä täysin valmis. Aion varmistaa, että hyödynnämme kaikkia käytettävissämme olevia välineitä ja resursseja tasapainon löytämiseksi.” 

Puheenjohtaja Von der Leyen

”Jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä.”

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 1. periaate

Elämme muutosten aikaa. Rinnakkain tapahtuvat kaksi siirtymää – vihreä ja digitaalinen – muokkaavat tapaamme elää, työskennellä ja vuorovaikuttaa. EU:n siirtymisen resurssitehokkaaseen, digitoituun ja ilmastoneutraaliin talouteen ja tekoälyn ja robotiikan laajan käyttöönoton odotetaan luovan uusia työpaikkoja 1 , kun taas muut työpaikat muuttuvat tai katoavat kokonaan. Demografinen muutos edellyttää, että Euroopassa otetaan käyttöön kaikki lahjakkuudet ja koko monimuotoisuus. Samanaikaisesti se luo uusia työllistymismahdollisuuksia myös ikäihmisiin ja hoivaan liittyvillä talouden aloilla. Nämä siirtymät osoittavat ennennäkemätöntä muutosta osaamisessa, jolla muutoksesta pääsee hyötymään.

Covid-19-pandemia on nopeuttanut digitaalista siirtymää. Vaikka etätyöstä ja etäopiskelusta on tullut todellisuutta miljoonille ihmisille EU:ssa, myös digitaalisten valmiuksien rajat tulivat usein esiin. Pandemia on kärjistänyt jo olemassa olevaa railoa digitaalisissa taidoissa, ja on syntymässä uutta eriarvoisuutta, koska kaikilla ihmisillä ei ole tarvittavan tasoisia digitaalisia taitoja ja koska monet ovat digitalisoinnin suhteen jälkijättöisissä työpaikoissa tai kouluissa.

Pandemia on myös vaikuttanut merkittävästi monien ihmisten työuramahdollisuuksiin EU:ssa. EU:n BKT:n arvioidaan tällä hetkellä supistuvan yli 7 prosenttia vuonna 2020 ja työttömyyden nousevan vuoden lopun 2019 6,6 prosentista 9 prosenttiin – ja joissakin maissa kehitys on vielä pahempi. Komission arvioiden 2 mukaan joidenkin alojen reaalisen bruttoarvonlisäyksen pudotus on vuonna 2020 jopa 20–40 prosenttia verrattuna vuoden 2019 tasoon. Lisäksi tietyillä aloilla liikevaihto saattaa kutistua yli 70 prosenttia vuoden 2020 toisella neljänneksellä. Niissä maissa ja niillä alueilla, joiden talous on vahvasti riippuvainen tällaisista aloista, elpyminen tulee olemaan vaikeampaa kuin muualla.

Komissio on tähän haasteeseen vastaamiseksi ja kahden rinnakkaisen siirtymän edistämiseksi ehdottanut kunnianhimoista elvytyspakettia kestävämmän, selviytymis- ja palautumiskykyisemmän ja oikeudenmukaisemman Euroopan rakentamiseksi seuraavalle sukupolvelle. 3 Euroopan edetessä kohti elpymistään tarpeesta parantaa ja mukauttaa osaamista tulee välttämättömyys. Se on ratkaisevaa myös, jotta EU voisi geopoliittisena toimijana jatkossakin johtaa maailmaa kohti elpymistä.

EU:ssa on nyt – enemmän kuin koskaan – tarpeen muuttaa osaamispolitiikka perin pohjin. On luotava rohkea ammatillisten taitojen kehittämisohjelma edistämään kahta rinnakkaista siirtymää ja varmistamaan elpyminen covid-19-pandemian sosioekonomisista vaikutuksista. On myös seuraavat tavoitteet:

·Vahvistetaan kestävää kilpailukykyä: Osaaminen ja elinikäinen oppiminen ovat ratkaisevan tärkeitä pitkän aikavälin kestävälle kasvulle, tuottavuudelle ja innovoinnille, ja ne ovat sen vuoksi kaikenkokoisten mutta erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kilpailukyvyn keskeinen osatekijä. 4  Oikeanlaisen osaamisen tarjoaminen ihmisille tehostaa heidän työskentelyään ja auttaa heitä hyödyntämään edistyneempää teknologiaa 5 , poistaa merkittävän liiketoimintaan investoimisen esteen 6 , vähentää työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa 7 ja luo perustaa tutkimus- ja kehitystoimille ja yrityslähtöisille innovaatioille. Vain oikealla osaamisella Eurooppa voi vahvistaa asemaansa maailmanlaajuisessa kilpailussa, sysätä talouden uudelleen vauhtiin kestävällä tavalla ja suunnata talouttaan sekä vihreään että digitaaliseen siirtymään. Tämä tarkoittaa erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmana tunnetun EU:n kasvustrategian toteuttamista sekä toimia EU:n uuden teollisuusstrategian strategisilla aloilla ja ekosysteemeissä.

·Varmistetaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus: Täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksien saatavuus on elintärkeää kymmenille miljoonille lyhennettyä työaikaa tekeville tai työttömiksi joutuneille työntekijöille riippumatta heidän tämänhetkisestä osaamistasostaan tai pätevyydestään. Euroopan elpyminen on menestys ainoastaan, jos se on luonteeltaan koossapitävä eikä ketään jätetä kyydistä. Jos on oikeat taidot, voi helpommin pitää työpaikkansa ja vaihtaa työpaikkaa hallitusti. Tämä edellyttää tasapuolisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia sukupuoleen, etniseen taustaan, uskontoon, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen katsomatta ihan kaikille, mukaan lukien vain vähäisen koulutuksen saaneet aikuiset ja maahanmuuttajataustainen väestö. Vastaavasti on taattava samanlaiset mahdollisuudet kaikilla alueilla Euroopan unionissa, suurkaupungeista rannikoille ja syrjäkylille.

·Parannetaan selviytymis- ja palautumiskykyä: Muutamat viime kuukaudet ovat laittaneet useita ammattikuntia lujille. Erityisen kovia ovat kokeneet terveys- ja hoitoalan ammattilaiset sekä vähittäiskaupan, liikenteen, sosiaalipalvelujen ja siivouksen alalla etulinjassa työskennelleet sekä opettajat ja kouluttajat. Näillä strategisilla aloilla on oltava tarvittava määrä osaavaa henkilökuntaa, jotta kriisiaikoina voidaan pitää yllä toimivaa perusterveydenhuoltoa sekä sosiaalisia ja koulutuspalveluja kansalaisille. Yksittäiselle henkilölle selviytymiskyvyn parantaminen osaamista lisäämällä tarkoittaa, että hänen tilanteensa on vähemmän riippuvainen kulloisestakin työmarkkinatilanteesta ja hänen omat valmiutensa ohjata elämänsä ja työuransa suuntaa paranevat. Covid-19-pandemia on osoittanut myös sen, että on pystyttävä jatkamaan koulutus- ja liiketoimia digitaalisesti. Tietotekniseen infrastruktuuriin ja sähköisiin järjestelmiin liittyvät haasteet ovat paljastaneet tarpeen parantaa inhimillisiä valmiuksia kyberturvallisuusuhkiin varautumisessa ja niiden voittamisessa.

Onnistuminen edellyttää, että elinikäisestä oppimisesta tulee todellisuutta Euroopassa. Kaikkien eurooppalaisten saatavilla pitäisi olla houkuttelevia, innovatiivisia ja osallistavia oppimisohjelmia myös siksi, että taidot vanhenevat nopeasti. Nuorella iällä saatu koulutus on edelleen tärkeä perusta, mutta se on vasta alku koko elämän jatkuvalle oppimiselle: varhaiskasvatuksesta perus- ja keskiasteen koulutuksen kautta tekniseen tai ammatilliseen koulutukseen tai korkea-asteen koulutukseen ja siitä edelleen aikuisoppimiseen. Koko elämän ajan – vielä ikäihmisenäkin – jatkuva oppiminen on ratkaiseva elementti. Kuitenkin vähemmän kuin kaksi aikuista viidestä osallistuu koulutukseen vuosittain. Tämä ei riitä taloutemme uudelleen käynnistämiseen ja vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän tuomien etujen hyödyntämiseen. Jokaiselle ihmiselle EU:ssa pitäisi olla mahdollista voimaantua ja saada itselleen etua täydennys- ja uudelleenkoulutuksen kautta.

Työssä tarvittavien taitojen hankinnan pitäisi olla tätä pyrkimystä ohjaava periaate. On siis aloitettava kartoittamalla henkilön taidot, hankkimalle hänelle kohdennettu koulutus, joka vastaa juuri hänen erityisiin täydennys- tai uudelleenkoulutustarpeisiinsa, sekä auttamalla häntä löytämään työmarkkinoilta työ, joka kaipaa tekijää.

Vaikka valtaosa osaamispolitiikan alan vastuusta lepää kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, Euroopallakin on tärkeä roolinsa. Monet työskentelevät pienissä yrityksissä, jotka ovat osa kautta Euroopan levittyviä arvoketjuja. Jokaisella alalla autonvalmistuksesta tekstiiliteollisuuteen ja lääkkeistä energiaan on olemassa eurooppalainen lahjakkuusketju. Tällaisia ketjuja lujittamalla vahvistetaan sisämarkkinoita ja talouden selviytymis- ja palautumiskykyä. EU voi kannustaa ja tukea jäsenvaltioita toteuttamaan politiikkaa, joka kulkee samaan suuntaan, ratkoo rinnakkaisten siirtymien haasteita käytännössä ja vahvistaa talouden ja yhteiskunnan selviytymis- ja palautumiskykyä.

Eurooppa antaa talousarviovaroistaan arvokasta tukea. Next Generation EU 8 -välinettä (seuraavan sukupolven EU) koskevassa komission ehdotuksessa valjastetaan EU:n talousarvio tukemaan jäsenvaltioiden elpymistä ja tuuppaamaan talous uuteen vauhtiin. EU investoi kestävään, osallistavaan ja oikeudenmukaiseen elpymiseen uudistetun, suuruudeltaan 1,1 biljoonan euron arvoisen pitkän aikavälin talousarvion kautta sekä sen lisäksi ehdotetulla kohdennetulla väliaikaisella 750 miljardin euron suuruisella ’Next Generation EU’ -rahoitusvälineellä. Näiden ehdotusten keskiössä on investoiminen osaamiseen. Ehdotuksissa annetaan jäsenvaltioiden käyttöön ennennäkemättömät mahdollisuudet rahoittaa osaamispolitiikkaa, jolla vahvistetaan talouskriiseistä selviytymis- ja palautumiskykyä ja valmiuksia nousta nopeammin tämän hetkisestä kuopasta ja kohti rinnakkaisia siirtymiä.

Vuonna 2016 hyväksytyn osaamisohjelman 9  pohjalta ja EU:n elpymissuunnitelman potentiaalia hyödyntäen tässä uudessa osaamisohjelmassa katetaan seuraavat viisi osa-aluetta ja

Uusi osaamisohjelma toteuttaa käytännössä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja erityisesti sen ensimmäistä periaatetta, joka koskee oikeutta laadukkaaseen ja osallistavaan opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Se liittyy myös kiinteästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan 10 , uuteen digitaalistrategiaan 11 , uuteen teollisuusstrategiaan ja uuteen pk-yrityksiä koskevaan strategiaan 12 , koska osaaminen on ratkaisevaa niiden onnistumiselle. Osaamisohjelma tukee myös ehdotusta neuvoston suositukseksi ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu”, jonka komissio on tänään hyväksynyt ja jossa otetaan huomioon väestörakenteen muutosten vaikutuksista Euroopassa hiljattain laaditun kertomuksen 13 tulokset. Myös uudessa kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa ja vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa korostetaan osaamisen merkitystä siirtymässä vihreään talouteen.

Osaamisohjelma linkittyy myös muihin politiikka-aloitteisiin, jotka tukevat elinikäisen oppimisen lähestymistapaa. Tarkoitus on tehdä lisää ehdotuksia uuden kimmokkeen antamiseksi koulutusalalla. Niistä mainittakoon erityisesti aloite eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä tavoitteena poistaa oppimiseen liittyvät esteet kaikkialla unionissa ja edistää kaikkien mahdollisuuksia innovatiiviseen ja osallistavaan koulutukseen. Myös Euroopan tutkimusalue edistää lahjakkuuksien täydennys- ja uudelleenkoulutusta erityisesti korkeakoulumaailmassa. Yhdessä nämä aloitteet auttavat luomaan Eurooppaan elinikäisen oppimisen kulttuurin, tukevat kysyntävetoista lähestymistapaa teollisuuden kanssa tehtävän yhteistyön lujittamiseen ja edistävät kansalaisten työllistettävyyttä.

1.Yhteistyö osaamissopimuksen puitteissa

Yhteistyön lisäämiseen on erinomaiset mahdollisuudet osaamiseen tehtävien investointien vaikutusten maksimoimiseksi. Osaamispolitiikat ja -toimet jakautuvat monien toimijoiden kesken. Ministeriöt, opetuksen ja koulutuksen tarjoajat, kukin toimiala itse, tutkimuslaitokset, työmarkkinaosapuolet, kauppakamarit ja työvoimatoimistot ovat vain osa toimijoista, jotka osallistuvat täydennys- ja uudelleenkoulutuksen laajempaan toteuttamiseen. Yhteisillä ponnisteluilla voidaan selkeyttää tilannetta koko arvoketjussa yksittäisten henkilöiden ja yritysten näkökulmasta, alentaa kustannuksia ja keskittyä painopisteisiin.

Onnistuneissa osaamisohjelmissa yhdistellään eri vaiheita siten, että jokaista työntekijää tuetaan tämän täydennys- tai uudelleenkoulutuksen koko ketjussa eli rinnakkaisten siirtymien edellyttämien taitojen määrittelemisestä niiden hankkimiseen kohdennetun koulutuksen avulla ja edelleen niiden käyttöön työpaikalla tai uudessa työpaikassa.

Osaamisohjelman ensimmäinen osatekijä on yhteistyön edistäminen osaamissopimuksen avulla.

Osaamissopimuksella rakennetaan siltoja ennestään olemassa olevien EU:n yhteistyöaloitteiden välille, ja siitä tehdään tarvittaessa yhden luukun yhteyspiste seuraaviin:

·Alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevat suunnitelmat, joilla määritetään alakohtainen osaamista koskevan tiedon hankinta, kartoitetaan keskeiset ammattitaitotarpeet, määritellään ammattiprofiileja ja käynnistetään koulutusohjelmia. Ammatin vaatimien taitojen hankkiminen on syvälle näiden suunnitelmien ytimeen kaiverrettu elementti. Suunnitelmia parannetaan, ne avataan useammille aloille ja niiden budjettia kasvatetaan. Suunnitelmien laadintaprosessia nopeutetaan merkittävästi, jotta varmistetaan, että niiden pohjalta saadaan tuloksia oikea-aikaisesti eli yritysten ja yksittäisten henkilöiden osaamistarpeiden mukaan. Uusittuihin suunnitelmiin lisätään myös yhteys työllistymismahdollisuuksiin koulutusohjelman päättyessä.

·Eurooppalaisen oppisopimusyhteenliittymän lujittaminen Kuten tiedonannossa ”Nuorisotyöllisyyden tukeminen: silta työelämään seuraavalle sukupolvelle” 16 todetaan, oppisopimusyhteenliittymä saa aikaan uusia lupauksia tarjota nykyisestä heikosta taloustilanteesta huolimatta jatkossakin oppisopimuspaikkoja ja kehittää oppisopimuskoulutusohjelmia. Uudistettu yhteenliittymä käynnistää uusia kansallisia oppisopimuskoalitioita, tuo oppisopimuskoulutettavien äänen kuuluviin ja vahvistaa sosiaalista vuoropuhelua.

·Digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävä koalitio pyytää jäsenvaltioilta, yrityksiltä, työmarkkinaosapuolilta, voittoa tavoittelemattomilta organisaatioilta ja koulutuksen tarjoajilta lupauksia uusista koulutusohjelmista, rekrytoinneista tai jo töissä olevien täydennyskoulutuksista digitaalisten taitojen parantamiseksi. Covid-19-pandemian vuoksi hiljattain toteutetun kampanjan yhteydessä saatiin yli 70 uutta lupausta 17 . Komissio lujittaa koalitiolle annettavaa hallinnollista tukea luomalla keskitetyn palvelun, jonka kautta voi jakaa digitaalisia sisältöjä, parhaita käytäntöjä ja koulutusmahdollisuuksia, myös pk-yrityksille. 

Osaamissopimus kattaa kaikki alat, ja se on avoin kaikille sidosryhmille. Siinä keskitytään alkuvaiheessa niihin teollisuuden ekosysteemeihin, joihin tämänhetkinen kriisi vaikuttaa pahimmin, ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa yksilöityihin prioriteettialueisiin, joille kunnianhimoiset täydennys- ja uudelleenkoulutusstrategiat ovat ratkaisevan tärkeitä elpymisen edistämiseksi. Muita ekosysteemejä ja aloja lisätään myöhemmin:

·Terveys: Covid-19-pandemia muistutti meitä siitä, kuinka suuressa määrin olemme riippuvaisia terveydenhuoltoalan työntekijöistä, joiden edellytetään hankkivan osaamista ja suorittavan tartuntojen hillitsemiseen, karanteenisääntöihin, suojavarusteiden käyttöön ja kliinisen hallinnan tehtäviin liittyvää koulutusta. Terveydenhuolto- ja sosiaalihuollon osuus EU:n kokonaistyöllisyydestä on 10 prosenttia, mutta on arvioitu, että ala kasvaa vähintään 830 000 uudella työpaikalla, mikä yhdessä sijaisten tarpeen kanssa tarkoittaa kahdeksaa miljoonaa uutta avointa työpaikkaa seuraavien 10 vuoden aikana. 18 . Lisäksi terveydenhuollon organisaatioiden on tarpeen pystyä ottamaan käyttöön uutta digitaaliteknologiaa, kuten tekoälyä, joka parantaa hoidon laatua ja tehostaa jäsenvaltioiden terveydenhoitojärjestelmiä. Näiden tarpeiden täyttäminen kasvattaa huomattavasti digitaalisten perustaitojen ja syvällisemmän osaamisen kysyntää vuoteen 2030 mennessä. 19 Tämä paljastaa merkittävän osaamisvajeen, joka vain syvenee väestön ikääntyessä ja kroonisten sairauksien lisääntyessä. Vajeen tilkkiminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan taata kansallisten hyvinvointijärjestelmien hyvä selviytymis- ja palautumiskyky ja oikeudenmukaisuus koko EU:ssa.

·Rakentaminen: Covid-19-pandemialla on ollut merkittävä vaikutus rakennusalaan 20 . Ala koostuu pääasiassa pienistä ja mikroyrityksistä, jotka tarjoavat paikallistason työpaikkoja (niistä yli 90 prosenttia on pk-yrityksiä 21 ). Tällä 12 miljoonan työntekijän alalla on vaikeuksia houkutella nuorta ja pätevää työvoimaa 22 . Osaamisvajeet näkyvät vihreässä suunnittelussa, vihreissä teknologioissa ja vihreissä materiaaleissa. Kun elpyminen alkaa, tulee näkyviin tarve keskittyä täydennyskoulutuksessa energia- ja resurssitehokkuuteen, hajautettuihin uusiutuviin energiaratkaisuihin, kierrätettävyyteen, digitalisointiin ja olemassa olevan rakennuskannan perusparannukseen, jossa otetaan huomioon esteettömyysvaatimukset 23 . Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluva rakennusten kunnostamiseen kannustava aloite voi onnistua vain, jos on saatavilla osaavia rakennusalan työntekijöitä.

·Autoteollisuus ja liikenne: Covid-19-pandemian aikana käyttöön otetuilla matkustusrajoituksilla on ollut merkittävä vaikutus ilmailuun sekä rautatie-, meri-, sisävesi- ja maantieliikenteen aloihin, millä puolestaan on ollut valtava vaikutus koko liikennealalla työskenteleviin yli yhdeksään miljoonaan ihmiseen EU:ssa. 24 Rajoitustoimet häiritsivät merkittävästi myös autoteollisuutta ja sen laajaa toimitusketjua, jossa tehtaiden sulkemiset vaikuttivat ainakin 1,1 miljoonaan työpaikkaan. 25 EU:n BKT:stä 7 prosenttia tuottavalla autoteollisuudella oli jo ennestään edessään merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Sen on joka tapauksessa investoitava digitalisaatioon, vihreään teknologiaan (esim. liikenteen sähköistämisen edellyttämiin akkuihin 26 ja muihin vaihtoehtoisiin polttoaineratkaisuihin), liitettävyyden parantamiseen, automaatioon sekä nykyisten liiketoimintamallien ja arvoketjujen muutokseen. Liikenne ja erityisesti autoteollisuus tarvitsevat selkeän ohjelman uuden osaamisen edistämiseksi, mukaan lukien massadata-analyysit, ohjelmistokehitys, tekoäly, robotiikka, kemia, elektroniikka-alan insinööritaidot sekä uusi joukko ns. pehmeitä taitoja. Olisi kannustettava tällaisten taitojen käytön maksimointiin koko ekosysteemissä ja kaikissa arvoketjuissa, esimerkiksi sähkölatausinfrastruktuurin laajentamisessa.

·Matkailu: Covid-19-pandemia on vähentänyt toimintaa 80 prosentilla, ja jos ei pikaisesti ryhdytä toimiin, vaarassa on kuusi miljoonaa työpaikkaa. 27 Osaamistarpeet vaihtelevat muutoksessa kohti kestävämpää matkailua tarvittavista verkkomarkkinointiin, kierrätykseen ja jätehuoltoon sekä vesi- ja energiapalveluihin liittyvistä taidoista aina kulttuurien väliseen ymmärtämykseen ja viestintään sekä uusiin hygieniasääntöihin. 28 Matkailijoiden kokemusten optimointi perustuu jatkossa digitaalisen tiedon ja inhimillisen palvelun yhdistelmään. Jo olemassa olevassa suunnitelmassa 29 on yksilöity näitä puutteita ja uusia työnkuvauksia. Sitä on nyt paranneltava, koska teknologiset innovaatiot ja sosiaaliset suuntaukset muuttuvat niin nopeasti, etteivät kaikki yritykset pysy kehityksessä mukana. Henkilöstön on pystyttävä työskentelemään eri osastoilla ja eri tasoilla sekä käyttämään erilaisia välineitä ja sovelluksia.

2. Ammattitaidon hankkiminen työtä varten: politiikkojen yhdenmukaistaminen tulosten saavuttamiseksi

Ajatus työssä tarvittavien taitojen hankinnasta on osaamisohjelman toinen osatekijä. Siinä omaksutaan täydennys- ja uudelleenkoulutukseen koko arvoketjun kattava lähestymistapa.

Se alkaa luotettavalla osaamista koskevan tiedon hankinnalla, jotta osattaisiin tarjota työmarkkinoiden kannalta merkityksellistä koulutusta. Lähestymistapa on juurrutettava kansallisiin osaamisstrategioihin ja koulutusjärjestelmiin. Yksittäisten yritysten olisi myös kehitettävä sisäisiä prosesseja, joissa yksilöidään osaamisvajeita, ja toimenpiteitä oman henkilöstönsä täydennyskoulutuksen järjestämiseksi.

Tässä jaksossa esitetään työssä tarvittavien taitojen lähestymistavan keskeiset elementit. Tavoitteena on tukea EU:n työvoimaa hyödyntämään vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää niiden koko laajuudelta.

2.1.Osaamista koskevan tiedon hankinnan parantaminen: täydennys- ja uudelleenkoulutuksen perusta

Varmistettaessa ihmisten mahdollisuuksia hankkia kulloisenkin tai tulevan työpaikkansa edellyttämät taidot etenemisen astinlautana ovat ajantasaiset tiedot osaamistarpeista. Osaamista koskeva tieto saadaan kuitenkin usein liian myöhään päätösten tekohetkeen nähden. Käytettävissä oleva, helposti ymmärrettävä, kohdennettu ja ajantasainen osaamista koskeva tieto on välttämätöntä. Tutkinnon suorittaneiden seurannan ja hallinnollisen datan vertailun lisäksi tekoälyn ja massadata-analyysien käytöllä on valtava potentiaali. Tekoälyä ja massadataa voidaan soveltaa erityisten vaadittujen taitojoukkojen pohjalta eri alojen uusien työnkuvauksien määrittelyyn.

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop on pilotoinut verkossa olevien työpaikkailmoitusten massadata-analyysin käyttöä selvittääkseen työnantajien osaamiskysyntää alueellisella tasolla 30 , kun taas alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevassa suunnitelmassa on tarkasteltu osaamistarpeita avainaloilla. Näiden menestystarinoiden pohjalta tarvitaan uusia ponnisteluja osaamista koskevan tiedon hankinnan syventämiseksi sekä alueellisella tasolla että alakohtaisesti, jotta tiedot voidaan koota yhteen ja esittää saavutettavalla tavalla – myös koulutuslaitoksille ja -organisaatioille.

2.2.Kansallisten osaamisstrategioiden, työvoimapalvelujen roolin ja laillisen maahanmuuton edistäminen

Työssä vaadittavan ammattitaidon hankkiminen edellyttää kansallisia strategioita, joissa mukana ovat kaikki sidosryhmät. Koko julkishallinnon läpileikkaavalla otteella suunnitelluilla ja toteutettavilla kansallisilla osaamisstrategioilla tarkennetaan työllisyys-, koulutus-, tutkimus-, teollisuus- ja aluekehityspolitiikat toimimaan samansuuntaisesti. Strategioiden pitäisi ottaa mukaan työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta, koulutusala ja työmarkkinoiden sidosryhmät, ja niiden olisi rakennuttava olemassa oleville kansallisille osaamisstrategioille.

Käsillä olevan kriisin ja siitä erityisesti nuoriin aiheutuvien työttömyysvaikutusten valossa julkisilla ja yksityisillä työvoimapalveluilla on – yhteistyössä julkisten koulutusalan elinten ja koulutuksen tarjoajien kanssa – ratkaiseva asema kansallisissa osaamisstrategioissa. Sama pätee myös digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistäviin kansallisiin koalitioihin. Julkisilla työvoimapalveluilla voi olla merkittävämpi rooli ihmisten ohjaamisessa enemmän ja parempaan täydennys- ja uudelleenkoulutukseen ja koulutusjärjestelmien muokkaamisessa työmarkkinoiden kannalta tarpeellisemmiksi. Kansallisilla osaamisstrategioilla ohjataan kansallisia ja alueellisia politiikkoja ja investointeja yhdessä määriteltyjen haasteiden voittamiseen. Niillä ohjataan myös hankkeita, joita jäsenvaltiot yhteisrahoittavat EU:n rahastojen kanssa.

Kahta rinnakkaista siirtymää varten tarvittavaa oikeanlaista osaamista voidaan hankkia ja demografisiin haasteisiin voidaan vastata myös soveltamalla lailliseen muuttoliikkeeseen nykyistä strategisempaa lähestymistapaa, jossa keskeisenä tavoitteena on houkutella lahjakkaita tulijoita ja saada heidät jäämään. Jäsenvaltioilla on valta päättää, kuinka monta siirtotyöläistä ne ottavat vastaan, mutta vahva EU:n kehys voi auttaa jäsenvaltioita houkuttelemaan EU:ssa tarvittavia työvoimamuuttajia ja varmistamaan, että työvoiman muuttoliike hyödyttää kaikkia. Laillisen muuttoliikkeen ohjaaminen niille alueille ja niihin ammatteihin, joita osaamisvaje koettelee, edellyttää parempaa yhteensovittamista ja selkeitä menettelyjä. On parannettava laillisia tapoja tulla EU:hun ja tunnustettava kolmansien maiden kansalaisten pätevyys EU:n työmarkkinoilla. Tämä pitäisi toteuttaa yhteistyössä kolmansien maiden kanssa, jolloin voitaisiin edistää sekä kehitystä että liikkuvuutta lisäämällä investointeja osaamiseen. On myös yhtä tärkeää hyödyntää strategisemmin EU:ssa jo oleskelevien kolmansista maista tulleiden siirtolaisten potentiaalia ja taitoja. Koulutustason noususta huolimatta heillä on edelleen keskimäärin alhaisemman tason pätevyys, mikä haittaa heidän pääsyään työmarkkinoille pysyvämmin.

2.3.Otetaan ammatillisessa koulutuksessa huomioon tulevaisuuden vaatimukset

Koulutusorganisaatioiden on opetettava tarvittavia taitoja koko elinikäisen oppimisen jatkumon ajan. Eurooppalaisen yhteistyön ensiaskelista alkaen ammatillinen koulutus on ollut EU-hankkeen ytimessä, ja siitä on sittemmin tullut osa laajempaa eurooppalaista koulutusyhteistyökehystä ja eurooppalaista koulutusaluetta. Nykyisin EU:n nuorista opiskelijoista noin puolet opiskelevat ammattiin, ja yhä useammin korkeammalla tasolla 32 . Eurooppa tarvitsee nopeita, sitkeitä ja tulevaisuudenkestäviä ammattikoulutusjärjestelmiä, joilla tuetaan nuoria pääsemään alkuun muuttuvilla työmarkkinoilla. Niillä on myös varmistettava, että aikuisilla on mahdollisuus päästä ammatillisiin koulutusohjelmiin, jotka on räätälöity vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää ajatellen.

2.4. Käynnistetään Eurooppalaiset yliopistot -aloite ja järjestetään tutkijoille täydennyskoulutusta

Korkea-asteen koulutus on keskeinen väline, jolla tarjotaan opiskelijoille heidän tulevaisuudessa tarvitsemansa osaaminen. Yliopistoissa tuotetaan syvällistä tietoa ja osaamista, jotka auttavat yhteiskuntaa innovoimaan isojen haasteiden ratkaisemiseksi. Ne voimaannuttavat ihmisiä korkeatasoisella osaamisella, joka auttaa heitä ammatillisessa, sosiaalisessa ja henkilökohtaisessa kehittymisessä. Nopeasti kehittyvät työmarkkinat ja yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät korkea-asteen oppilaitosten muuttuvan ja mukautuvan paremmin taloudelliseen ympäristöönsä, jotta varmistetaan, että niistä valmistuvilla on työmarkkinoiden vaatima koulutus ja osaaminen – aivan erityisesti taidot, joita rinnakkaiset siirtymät vaativat.

Tutkijat ovat tieteen ja innovaatioiden etulinjassa ja heillä on oltava aivan tietty joukko taitoja. Tällaiset taidot sekä tiedemaailmassa ja sen ulkopuolella luotavaan uraan tarvittavat ydintaidot on mahdollista määritellä tarkemmin. Se edistäisi myös tutkijoiden liikkuvuutta Euroopassa.

2.5.Taidot, joilla tuetaan vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää työelämässä ja sen ulkopuolella

Tulevaisuuden työpaikat edellyttävät taitoja sekä vihreää siirtymää että digitaalista siirtymää varten. Vihreä siirtymä edellyttää investointeja ihmisten taitoihin, jotta voidaan lisätä sellaisten ammattilaisten määrää, jotka kehittävät ja hallinnoivat vihreitä teknologioita, myös digitaaliteknologiaa, kehittävät vihreitä tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja, luovat innovatiivisia luontoon perustuvia ratkaisuja ja auttavat minimoimaan toimintojen ympäristövaikutuksia 37 . Lisäksi Euroopasta on mahdollista tulla ilmastoneutraali maanosa, resurssitehokas yhteiskunta ja kiertotalous vain, jos sillä on asioista perillä oleva väestö ja työvoima, jotka osaavat ajatella ja toimia vihreästi.

Lisäksi ihmiskeskeisen digitaalisen siirtymän toteutuminen edellyttää harppausta digitaalisessa osaamisessa. Eurooppalaiset – niin miehet kuin naisetkin – tarvitsevat jo nyt digitaalisia taitoja jokapäiväisessä elämässä ja työssä: Joissakin työpaikoissa yli 90 prosenttia tehtävistä edellyttää tietyntyyppisiä digitaalisia taitoja 38 . Pandemia ja sen vaikutukset eurooppalaisten elämään ja talouteen ovat korostaneet digitalisaation merkitystä kaikilla EU:n talouden ja yhteiskunnan aloilla. Lähes 4 työntekijää 10:stä aloitti etätyön koronavirusrajoitusten aikana 39 . Lisäksi todettakoon, että pitkälle digitalisoituneilla aloilla uusien työpaikkojen määrä kasvoi 40 prosenttia vuosina 2005–2016 40 . Digitaalisen alan asiantuntijoiden nopeasti kasvavaan kysyntään ei kuitenkaan pystytä vastaamaan. Esimerkiksi kyberturvallisuuden alalla on tarvetta 291 000 ammattilaiselle 41 .

Lisäksi digitaaliteknologian käyttöönotto kaikilla talouden aloilla, myös muilla kuin teknologian aloilla, edellyttää paremmat digitaaliset taidot omaavaa työvoimaa kaikilla osaamistasoilla ja kaikissa ikäryhmissä. Covid-19-pandemia ja siitä johtuvat rajoitustoimet antoivat vahvan muistutuksen siitä, että Euroopan työvoiman – ja laajemmin koko väestön – on parannettava nopeasti digitaalisten taitojen tasoaan 42 . Tämä oli erityisen näkyvää opetus- ja koulutusalalla niin opiskelijoille kuin opettajille ja kouluttajille.

STEM-taidot (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) ovat ratkaisevan tärkeitä sekä vihreän siirtymän että digitaalisen siirtymän kannalta. Nopean teknologisen innovoinnin aikana yritykset tarvitsevat henkilöitä, joilla on korkeatasoinen osaaminen STEM-aloilla. Tällaiset taidot ovat välttämättömiä uusien teknologioiden käyttämiseksi, ja korkeatasoiset STEM-taidot ovat ratkaisevan tärkeitä innovoinnin edistämiseksi tekoälyn ja kyberturvallisuuden kaltaisilla huipputason tieto- ja viestintätekniikan aloilla. Kuitenkin vain joka viides nuori Euroopassa suorittaa korkea-asteen tutkinnon jossakin STEM-aineessa, ja alle kaksi miljoonaa valmistuu vuosittain STEM-aineista 43 . Tätä määrää on lisättävä, mikä voitaisiin saavuttaa edistämällä STEM-aineiden opintoväyliä erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Tällä hetkellä naisia valmistuu puolet vähemmän kuin miehiä STEM-aloilla EU:ssa, joskin jäsenvaltioiden välillä on valtavia eroja 44 . Osallistuminen korkea-asteen STEM-koulutusohjelmiin riippuu usein toisen asteen koulumenestyksestä 45 , mutta koska tyttöjen digitaalinen lukutaito on parempi kuin pojilla 46 , on selvää, että myös yleisillä sosiaalisilla käsityksillä ja asenteilla on merkitystä 47 . Nuorille oppijoille ja erityisesti tytöille on selitettävä paremmin STEM-opintosuuntausten valinnan tarjoamia mahdollisuuksia.

Merkittävä määrä eurooppalaisista on kiinnostunut toimimaan yrittäjinä; tähän liittyy myös voimistuva suuntaus kohti yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Molemmat suuntaukset luovat uusia työpaikkoja ja vaikuttavat myönteisesti talouskasvuun lisäämällä kilpailua, tuottavuutta ja innovointia. Jotta nämä pyrkimykset toteutuisivat, tarvitaan keskittymistä yrittäjätaitojen kehittämiseen. Uraneuvontajärjestelmien ja ‑käytäntöjen olisi katettava asianmukaisesti yrittäjyysasiat. Tietoisuuden lisääminen yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja muista yhteisötalouden liiketoimintamalleista voi myös auttaa lisäämään yrittäjyyden houkuttelevuutta ja kiinnostusta siihen. Yhteisötalous, joka on edelläkävijä työpaikkojen luomisessa esimerkiksi kiertotalouden yhteydessä, tukee myös sosiaalista osallisuutta ja vihreää siirtymää.

Teknisten taitojen lisäksi työmarkkinoilla tarvitaan yhä enemmän monialaisia taitoja, kuten kykyä yhteistyöhön, kriittiseen ajatteluun ja luovaan ongelmanratkaisuun. Robottien ja algoritmien kasvava vaikutus työmarkkinoilla lisää ”inhimillisten” taitojen tarvetta. Näitä ovat muun muassa empatia ja kyky sopeutua muutoksiin monimutkaisissa toimintaympäristöissä. Nämä taidot ovat erityisen tärkeitä myös väestörakenteen muutoksesta johtuvan ja koko ajan kasvavan seniori- ja hoivatalouden kannalta, ja näiden taitojen kysyntä työmarkkinoilla on suurta. Vaikka kouluilla on oma roolinsa, näitä taitoja kehitetään usein virallisen oppimisen ulkopuolella, työssä ja koko elämän ajan. Näitä taitoja voi olla vaikea tunnistaa, tunnustaa ja tuoda esille, minkä vuoksi monialaisia taitoja koskevan EU:n toiminnan seuraavassa vaiheessa on tehtävä enemmän niiden huomioon ottamiseksi.

Covid-19-pandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat korostaneet elämäntaitojen merkitystä ja kykyämme sopeutua, hallita muutoksia ja huolehtia toisistamme yhteisönä. Selviytymis- ja palautumiskyky, medialukutaito, kansalaistaidot sekä talous-, ympäristö- ja terveysosaaminen ovat tässä yhteydessä avainasemassa. Avoimet demokraattiset yhteiskunnat ovat riippuvaisia aktiivisista kansalaisista, jotka pystyvät saamaan tietoa eri lähteistä, tunnistamaan disinformaation, tekemään tietoon perustuvia päätöksiä, olemaan selviytymis- ja palautumiskykyisiä ja toimimaan vastuullisesti.

Eurooppalainen aikuiskoulutusohjelma on helpottanut eurooppalaista yhteistyötä tällä alalla viime vuosikymmenen aikana. On tehtävä enemmän, jotta ihmisiä voidaan tukea näiden taitojen hankkimisessa ja jotta voidaan vahvistaa aikuisten – erityisesti niiden, joilla on heikommat taidot ja tutkinnot – taitojen parantamisen väyliä 49 . Tämä koskee muutakin kuin työtehtävissä tarvittavien taitojen hankkimista; se koskee myös vapaaehtoistyötä ja iäkkäitä ihmisiä, jotka tarvitsevat yhtä lailla uusia taitoja.

3.Sellaisten välineiden kehittäminen, joilla voimaannutetaan ihmisiä kehittämään taitojaan koko elämänsä ajan

Osaamisohjelman kolmannessa osassa on kehitettävä tarvittavat välineet, joiden avulla kaikki – niin työlliset, työttömät kuin työelämän ulkopuolella olevat – voivat hankkia taitoja koko elämänsä ajan. Taidot voivat auttaa yksilöä etenemään urallaan ja hallitsemaan onnistuneita siirtymisiä työpaikasta toiseen. Vain edistämällä aitoa elinikäisen oppimisen kulttuuria voimme varmistaa kilpailukykyisen talouden ja yhteenkuuluvuutta edistävän yhteiskunnan ja tuoda elämäämme oikeuden laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, kuten Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteessa 1 todetaan.

3.1. Annetaan kaikille mahdollisuus osallistua oppimiseen: yksilölliset oppimistilit

Täydennys- ja uudelleenkoulutusta rajoittavat merkittävästi aikapula, koulutuskustannukset sekä puutteelliset tiedot koulutustarpeista ja ‑mahdollisuuksista 50 . Suorilla kannustimilla, kuten yksilöllisillä oppimistileillä, voidaan tehdä elinikäisestä oppimisesta todellisuutta. Ne tarjoavat taloudellista tukea, jonka avulla voidaan mukautua työtehtävien muuttuviin osaamistarpeisiin tai vaihtaa ammattia tai toimialaa, muun muassa muuttaa toiseen jäsenvaltioon. Yksilöllisillä oppimistileillä voitaisiin varmistaa, että koulutukseen liittyviä etuuksia voidaan siirtää työpaikasta toiseen (tai työpaikasta työttömyyteen), ja niiden käyttöönottoon voitaisiin yhdistää ohjaus- ja validointijärjestelmiä sekä koulutustarjonnan laatua ja avoimuutta koskevia merkittäviä parannuksia.

Yksilöllisten oppimistilien rahoitus vaihtelee maittain kansallisella tasolla tehtyjen strategisten valintojen mukaisesti. Esimerkiksi Ranskassa ne rahoitetaan pääasiassa työnantajamaksuilla, kun taas Alankomaat aikoo käyttää julkista rahoitusta. Tarkastellessaan näitä tilejä komissio ottaa huomioon tämän keskeisen tekijän kiinnittäen erityistä huomiota sen varmistamiseen, että rahoitusmalli soveltuu pk-yrityksille.

Yksilöllisillä oppimistileillä voitaisiin myös varmistaa, että saatavilla on riittävästi varoja koulutukseen myös talouden laskusuhdanteiden aikana. Ne antavat ihmisille mahdollisuuden kerätä koulutukseen liittyvä oikeuksia pidemmiltä ajanjaksoilta, jotta he voivat käyttää niitä taloudellisen toiminnan ollessa vähäistä, esimerkiksi lyhennetyn työajan aikana, jolloin heillä on enemmän aikaa koulutukseen. Tämä estää taitojen heikkenemisen, jos työntekijä joutuu pois työelämästä itsestään riippumattomista syistä ja auttaa yksilöitä hankkimaan taidot, joita he tarvitsevat onnistuneeseen siirtymiseen työpaikasta toiseen.

3.2.Oppimistulosten arvottaminen: Mikrotutkinnot

Työntekijöiden voimaannuttaminen osallistumaan täydennys- ja uudelleenkoulutukseen koko heidän elämänsä ajan merkitsee myös sen varmistamista, että kaikkia oppimiskokemuksia arvostetaan asianmukaisesti. Työntekijät osallistuvat yhä useammin lyhyeen ja räätälöityyn koulutukseen, ja heidän on saatava tällainen koulutus tunnustetuksi. Tällaisia kursseja voivat tarjota erilaiset koulutuksen tarjoajat (esim. korkeakoulut, ammatillisen koulutuksen tarjoajat, tutkimusorganisaatiot, toimialat, työmarkkinaosapuolet, kauppakamarit, teollisuus- tai käsiteollisuuskamarit ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot).

Mikrotutkinnoilla 51 tunnustetaan tällaisten lyhyiden, usein digitaalialan kurssien tulokset ja saadaan ne talteen. Ne voivat lisätä läpäisevyyttä erilaisten koulutuspolkujen ja ‑järjestelmien välillä ja lisätä joustavuutta. Mikrotutkintojen avulla oppiminen voidaan mukauttaa paremmin yksilöllisiin tarpeisiin, mikä edistää innovatiivisempia ja osallistavampia lähestymistapoja ja helpottaa työmarkkinoille pääsyä ja siirtymistä työpaikasta toiseen. Ne voivat myös helpottaa jatko-oppimista, sillä niitä voidaan koota yhteen suuremman opintosuorituksen saamiseksi, jolloin ihmiset voivat kerätä oppimistuloksia ajan mittaan eri oppilaitoksista ja aloilta ja rajojen yli sekä myös verkossa verkko-opiskelujärjestelmien avulla. Tähän mennessä ei kuitenkaan ole olemassa eurooppalaisia standardeja, joilla tuettaisiin mikrotutkintojen laatua, avoimuutta ja käyttöönottoa kaikkialla EU:ssa.

3.3.Taitojen esittely: uusi Europass-alusta

Kun henkilöllä on todistus pätevyydestään, hänen on pystyttävä osoittamaan pätevyytensä työpaikkaa tai jatkokoulutusta hakiessaan. Uusi teknologia avaa mahdollisuuksia osoittaa sellaiset taidot, jotka eivät kävisi ilmi perinteisestä ansioluettelosta, ja yhdistää ihmiset oppimis- ja työmahdollisuuksiin.

Uusi Europass on otettu käyttöön yhdessä osaamisohjelman kanssa. Siitä on tarkoitus tulla EU:n verkkotyökalu, jonka avulla ihmiset voivat tehokkaasti ilmoittaa taidoistaan ja tutkinnoistaan ja joka ohjaa heidät ennakoivasti työ- tai oppimismahdollisuuksien pariin. Europass tarjoaa oppijoille, työntekijöille ja työnhakijoille maksuttomia työkaluja ja tietoa kaikilla EU:n virallisilla kielillä, jotta he voivat hallinnoida uransa ja kouluttautumisensa kaikkia vaiheita.

4.Kunniahimoisten osaamista koskevien tavoitteiden asettaminen

Komissio esittää tässä toimintaohjelmassa uuden ja dynaamisen lähestymistavan EU:n tason osaamispolitiikkaan. Tavoitteena on ohjata jäsenvaltioita ja edistää vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää sekä varmistaa elpyminen covid-19-pandemian sosioekonomisista vaikutuksista. Onnistuminen edellyttää, että kaikille tarkoitettu elinikäinen oppiminen toteutuu Euroopassa, kussakin jäsenvaltiossa ja kullakin alueella.

Jotta tämä voisi toteutua ja ottaen huomioon elpymisen ja nopeutuvien siirtymien aikaansaaman sysäyksen komissio ehdottaa, että asetetaan nykyisiin indikaattoreihin 55 perustuvia määrällisiä tavoitteita, joita seurataan vuoden 2025 loppuun saakka. 

Ensinnäkin koulutukseen osallistuvien aikuisten osuutta on lisättävä merkittävästi. Vain näin taataan elinikäisen oppimisen toteutuminen. Jotta voidaan varmistaa, että elpyminen ja vihreä siirtymä ja digitaalinen siirtymä ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia, komissio ehdottaa myös erillisiä tavoitteita, jotka koskevat vähän koulutettujen aikuisten ja työttömien osallistumista koulutukseen.

®Vuoden 2025 loppuun mennessä olisi 120 miljoonan aikuisen osallistuttava EU:ssa vuosittain koulutukseen. Tämä on 50 prosenttia aikuisväestöstä ja noin 540 miljoonaa tälle ryhmälle toteutettavaa koulutustapahtumaa viiden vuoden aikana.

®Vuoden 2025 loppuun mennessä 14 miljoonan matalan koulutustason aikuisen olisi osallistuttava EU:ssa vuosittain koulutukseen. Tämä on 30 prosenttia tästä ryhmästä ja noin 60 miljoonaa tälle ryhmälle toteutettavaa koulutustapahtumaa viiden vuoden aikana. 

Tämän indikaattorin seuranta yhdessä tässä tiedonannossa esitettyjen toimien kanssa auttaa myös vähentämään matalan koulutustason aikuisten osuutta, joka on 22 prosenttia (2019) ja jossa Eurooppa on jäänyt jälkeen kilpailijoistaan.    

®Vuoden 2025 loppuun mennessä 2 miljoonalla työnhakijalla tai joka viidennellä työnhakijalla olisi oltava tuore oppimiskokemus. Tämä tarkoittaa noin 40:tä miljoonaa tälle ryhmälle toteutettavaa koulutustapahtumaa viiden vuoden aikana 56 . 

Oppimisen sisällön osalta tarvitaan monenlaisia taitoja elpymisen sekä vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän onnistumisen varmistamiseksi. Koska covid-19-pandemian vuoksi toteutetut rajoitustoimet ovat huonontaneet tilannetta, digitaaliset taidot ovat ratkaisevan tärkeitä työn, oppimisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta. Tämän vuoksi neljäs seurattava tavoite on vähintään digitaaliset perustaidot omaavien aikuisten osuus.

®Vuoden 2025 loppuun mennessä 230 miljoonalla aikuisella eli 70 prosentilla EU:n aikuisväestöstä olisi oltava vähintään digitaaliset perustaidot.

Vihreän siirtymän on oltava oikeudenmukainen, ja siinä on kiinnitettävä erityistä huomiota niihin työntekijöihin ja alueisiin, joihin se vaikuttaa erityisen voimakkaasti. Taidot ovat ratkaisevan tärkeitä tämä pyrkimyksen toteuttamisessa. Tässä vaiheessa ei ole olemassa vihreää osaamista koskevia määrällisiä indikaattoreita. Komissio kehittää tällaisia indikaattoreita (toimi 6).

Jäsenvaltioita, koulutuksen tarjoajia, työmarkkinaosapuolia, yrityksiä, oppijoiden edustajia ja kaikkia asianomaisia sidosryhmiä kehotetaan keskustelemaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä siitä, miten nämä tavoitteet saavutetaan.

Edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa seurataan säännöllisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. 57 Toteutunut edistyminen esitetään vuotuisessa yhteisessä työllisyysraportissa, ja sitä käytetään analyyttisenä perustana osaamista ja koulutusta koskeville, entistä kohdennetuimmille maakohtaisille suosituksille. Komissio seuraa tavoitteiden saavuttamista mahdollisuuksien mukaan sukupuolen, maantieteellisten alueiden ja heikossa asemassa olevien ryhmien, kuten vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden, osalta heikosti koulutettujen ja työttömien lisäksi.

Niin ikään olisi lisättävä ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden mahdollisuuksia oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen kaikkialla EU:ssa, kuten ehdotettiin uudessa Erasmus+ ‑ohjelmassa ja ilmoitettiin ammatillisesta koulutuksesta annetussa neuvoston suosituksessa, jossa komissio ehdottaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden liikkuvuuden lisäämistä EU:ssa kuudesta prosentista kahdeksaan prosenttiin.

5.Käytännön toimet: investointien käynnistäminen

Näiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen vuoden 2025 loppuun mennessä edellyttää huomattavia yksityisiä ja julkisia investointeja osaamiseen. Aikuiskoulutukseen osallistumista koskevan yleistavoitteen toteutuminen edellyttäisi vuosittain arviolta 48 miljardin euron lisäinvestointeja 62 . 

Lisäksi osaamisohjelman täytäntöönpano edellyttää lisärahoitusta, jotta varmistetaan eri toimien toteuttaminen EU:n, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

5.1. EU:n talousarvio inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien tukemiseksi ja käynnistämiseksi 63

Euroopan unionin elpymisvälinettä (Next Generation EU) koskeva komission ehdotus tarjoaa merkittäviä resursseja osana mittavaa talousarvioaloitetta, jolla puututaan kriisin taloudellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin. Komissio varmistaa, että sen välineitä hyödynnetään inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien tukemiseksi ja käynnistämiseksi sekä sukupuolten tasa-arvon ja osallisuuden edistämiseksi. Jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään EU:n varoja työvoiman uudelleenkoulutusta ja ammattitaidon parantamista koskevien kansallisten järjestelmien täytäntöönpanoon.

Lyhyellä aikavälillä REACT-EU-väline, jota rahoitetaan Next Generation EU ‑välineestä ja mukautettua nykyistä rahoituskehystä vuodeksi 2020 koskevasta ehdotuksesta, saa 55 miljardia euroa koheesiopolitiikan rahoitusta vuosiksi 2020–2022. Näin Euroopan sosiaalirahasto voi suunnata lisärahoitusta vihreään siirtymään ja digitaaliseen siirtymään liittyviin taitojen hankintamahdollisuuksiin.

Lisäksi elpymis- ja palautumistukiväline, josta voidaan myöntää 560 miljardia euroa avustuksina ja lainoina, tarjoaa jäsenvaltioille runsaasti mahdollisuuksia rahoittaa täydennys- ja uudelleenkoulutustoimia. Komission ehdotuksessa maakohtaisiksi suosituksiksi vuonna 2020 keskityttiin välittömiin toimenpiteisiin pandemian sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi ja määriteltiin taidot ja koulutus lyhyen aikavälin painopisteeksi 22 jäsenvaltiolle. Kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa, joita jäsenvaltiot valmistelevat saadakseen rahoitusta tästä välineestä, olisi otettava huomioon taidot ohjelmasuunnittelun painopisteenä.

Euroopan sosiaalirahasto plussasta, jonka ehdotettu talousarvio on 86 miljardia euroa, on kaudella 2021–2027 edelleen merkittävä rahoituslähde kansallisille täydennys- ja uudelleenkoulutustoimille.

Lisäksi Erasmus+ ‑ohjelmaan ehdotetulla 24,6 miljardilla eurolla edistetään osaamisen kehittämistä ja rahoitetaan joitakin edellä kuvattuja toimia, kuten Eurooppa-yliopistoja, ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjä ja alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevia suunnitelmia. Lisäksi Erasmus+ ‑ohjelmalla voidaan tukea oppimiseen liittyvän fyysisen ja virtuaalisen liikkuvuuden huomattavaa lisäämistä kaikkialla EU:ssa, mikä avaa uusia oppimismahdollisuuksia, jotka eivät ehkä ole käytettävissä kotona.

Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmalla on keskeinen asema elpymisessä, erityisesti vihreässä siirtymässä ja digitaalisessa siirtymässä, teollisuudessa ja pk-yrityksissä, mutta myös yliopistojen ja tutkijoiden tukemisessa sekä osaamiskierron ja liikkuvuuden tukemisessa. Uudessa Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmassa investoidaan akateemisen tarjonnan kehittämiseen digitaalisilla aloilla sekä erikoistuneisiin koulutusmahdollisuuksiin datan, kyberturvallisuuden ja tekoälyn kaltaisilla aloilla, jotta voidaan korjata nykyinen pula näistä ammattilaisista.

Muilla resursseilla voidaan tukea suoraan Euroopan työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutusta. Jäsenvaltioiden investointeja koulutuksen infrastruktuuriin, jolla on suuri sosiaalinen vaikutus, myös digitaaliseen infrastruktuuriin, voidaan tukea edelleen Euroopan aluekehitysrahastosta ja InvestEU-ohjelmasta, josta voidaan sen sosiaalisten investointien ja osaamisen osion puitteissa (ehdotettu 3,6 miljardin euron talousarviotakuu) tukea muun muassa investointeja kriittiseen infrastruktuuriin koulutuksen alalla.

Vihreän siirtymän yhteydessä komissio määritteli vihreään siirtymään tähtäävät investoinnit osaamiseen kaikkien 27 jäsenvaltion ensisijaisena tavoitteena oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ja sen ehdotetun 40 miljardin euron kokonaisbudjetin käytössä. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukaisesta julkisen sektorin lainajärjestelystä, jonka odotetaan saavan käyttöön 25–30 miljardia euroa, voidaan myös investoida osaamiseen 64 . Euroopan globalisaatiorahaston enimmäismäärä on ehdotettu kaksinkertaistettavaksi tulevassa rahoituskehyksessä, jotta voidaan tukea sellaisten työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien ammattitaidon parantamista, jotka ovat jääneet ilman työtä toimialojen laajamittaisen rakenneuudistuksen yhteydessä. Muista ohjelmista, kuten modernisaatiorahastosta, rahoitetaan myös täydennys- ja uudelleenkoulutusohjelmia, joilla autetaan työntekijöitä niillä alueilla ja aloilla, joihin vihreällä siirtymällä on suuri vaikutus.

Esimerkinomainen katsaus toimista, joita voidaan tukea EU:n tulevasta talousarviosta osaamisohjelman, myös osaamissopimuksen, toteuttamiseksi erityisesti hyödyntämällä Next Generation EU ‑välineen resursseja, sisältää seuraavat:

5.2. Parannetaan puitteita, joilla jäsenvaltioita ja yksityisiä tahoja kannustetaan investoimaan osaamiseen

EU:n varat voivat toimia katalysaattorina, mutta investoinnit osaamiseen on rahoitettava muilla julkisilla ja yksityisillä investoinneilla. Tämä on kannattavaa: Yhden täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sijoitetun euron tuotto on yleensä vähintään kaksi euroa tuloina tai säästöinä 65 . Tätä varten ja EU:n ohjelmien kautta tarjottavien konkreettisten rahoitusmahdollisuuksien lisäksi komissio toteuttaa useita toimia, joilla tuetaan julkisia ja yksityisiä investointeja osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan.

Päätelmät

Nyt on aika toimia. Tällä toimintakehotuksella komissio pyrkii asettamaan osaamisen EU:n seuraavien viiden vuoden poliittisen ohjelman keskiöön, jotta oikeus elinikäiseen oppimiseen toteutuisi ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaate 1 pantaisiin täytäntöön. EU:n talouden elpyminen, sen globaalin kilpailukyvyn vahvistaminen sekä vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän edistäminen edellyttävät rohkeaa osaamispolitiikkaa. Tätä varten komissio

·ehdottaa yrityksille, työmarkkinaosapuolille ja muille sidosryhmille YHDESSÄ TOIMIMISTA kunnianhimoisen osaamissopimuksen puitteissa;

·kehittää TYÖSSÄ TARVITTAVIA TAITOJA tulevaisuuteen suuntautuvan taitojen kehittämistä koskevan lähestymistavan avulla. Lähestymistapa perustuu vankkaan osaamista koskevan tiedon hankintaan sekä nykyaikaiseen ja dynaamiseen koulutustarjontaan, joka on suoraan yhteydessä työmarkkinoiden ja yhteiskunnan tarpeisiin;

·VOIMAANNUTTAA IHMISIÄ parantamaan osaamistaan kehittämällä innovatiivisia välineitä ja tekemällä oppimisväylistä joustavampia ja helpommin saatavilla olevia.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio ehdottaa kunnianhimoisia määrällisiä tavoitteita, joiden avulla edistymistä voidaan mitata vuosittain. Komissio kehottaa jäsenvaltioita ja kaikkia sidosryhmiä auttamaan osaamisvallankumouksen toteuttamisessa ja hyödyntämään täysimääräisesti Next Generation EU ‑välineen tarjoamia ennennäkemättömiä mahdollisuuksia.

(1) Ennen covid-19-pandemiaa arvioitiin, että vuoteen 2030 mennessä olisi syntynyt miljoona työpaikkaa. Euroopan työllisyyden ja sosiaalisen tilanteen kehitystä käsittelevä katsaus (Employment and Social Developments in Europe, ESDE), 2019 Yksistään tekoälyn ja robotiikan odotettiin luovan lähes 60 miljoonaa uutta työpaikkaa tulevien viiden vuoden aikana.

(2)  Identifying the recovery needs; SWD (2020) 98 final

(3) COM(2020)442 final.

(4) Euroopan komissio (2017), Investment in Human Capital – Assessing the Efficiency of Public Spending on Education, Euroryhmälle laadittu muistio, 6. marraskuuta 2017.

(5) Woessmann, L., The Economic Case for Education, EENEE Analytical Report No. 20, Ifo Institute and University of Munich, 2017.

(6) Euroopan investointipankin investointitutkimuksessa 2017 lähes 80 prosenttia yrityksistä ilmoitti osaavan henkilöstön puutteen esteeksi investoinneilleen.

(7) Euroopan komissio (2014), The Economic Case for Education, komission yksiköiden laatima tausta-asiakirja neuvostossa 12. joulukuuta 2014 käytäviä poliittisia keskusteluja varten.

(8) COM(2020)441 final/2.

(9) COM(2016) 381 final.

(10) Komission tiedonanto Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, COM(2020) 640 final.

(11)

Euroopan digitaalistrategia, 2020 https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/content/european-digital-strategy

(12) COM(2020) 102 final ja COM(2020) 103 final.

(13) COM(2020) 241 final.

(14) Näihin sisältyvät syrjimättömyyteen ja sukupuoleen liittyvät näkökohdat.

(15)  Maaliskuussa 2020 hyväksytyssä EU:n teollisuusstrategiassa esitetyn mukaisesti.

(16) COM(2020) 276 final.

(17)  Lupaukset ovat yksityisten ja julkisten organisaatioiden tekemiä sitoumuksia osallistua välittömillä panoksilla digitaalisten taitojen puutteen korjaamiseen Euroopassa. Ne voivat esimerkiksi sitoutua antamaan koulutusta taikka tarjoamaan työharjoittelupaikkoja tai digitaitojen kehittämismahdollisuuksia. Lupaukset ovat nähtävissä internetissä osoitteessa:  https://pledgeviewer.eu/

(18)  CEDEFOP Skills Panorama, Health professionals and associate professionals.

(19)  EIT Health and McKinsey, 2020, 'Transforming healthcare with AI: The impact on the workforce and organisations'.

(20) OECD, Evaluating the initial impact of COVID-19 containment measures on economic activity, Figure 1

(21) Vuonna 2017 rakennusalan yrityksistä 94 prosenttia oli pk-yrityksiä, Eurostat [sbs_sc_con_r2].

(22)  European Builders Construction, osaamista käsittelevä verkkosivuston osa

(23) Direktiivi (EU) 2019/882 tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista.

(24)  Transport in Figures 2019  https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/f0f3e1b7-ee2b-11e9-a32c-01aa75ed71a1  

(25)  European Automobile Manufacturers Association (ACEA), Employment impact of COVID-19 on the European auto industry

(26) Akkualalla on käynnistetty alalla tarvittavia taitoja koskeva suunnitelmahanke ”ALBATTS”, joka on tärkeä paitsi autoteollisuudelle myös kasvavalle sähköenergian varastointialalle.

(27) COM(2020) 550 final: Matkailu ja liikenne vuonna 2020 ja sen jälkeen

(28)  C(2020) 3251, EU:n ohjeet matkailupalvelujen asteittaisesta käynnistämisestä ja majoitus- ja ravitsemisliikkeiden terveyskäytännöistä – Covid-19, 2020/C 169/01.

(29) https://nexttourismgeneration.eu/

(30)  Cedefop ‘Skills Ovate’, NUTS 2 -taso. 

(31)  Verkkotyökalu tarjoaa yksityiskohtaista ja ajantasaista tietoa osaamisesta erityisesti aluetasolla ja eri aloilla tarjoten reaaliaikaisen tilannekuvan työmarkkinoiden taitokysynnästä. Tällaisen tilannekuvan voi ottaa hyvin lyhyin aikavälein, ja sen avulla voidaan sekä muodostaa käsitys osaamistarpeiden suuntauksista että havaita uusia osaamistarpeita.

(32) Ammatillisen koulutuksen ohjelmat ulottuvat eri koulutustasoille. Absoluuttisina lukuina suurin määrä ammattikoulutettavia (8,5 miljoonaa koulutettavaa) on keskiasteen ohjelmissa. Tätä voidaan verrata ammattiin johtavissa ohjelmissa 1,5 miljoonaan oppijaan keskiasteen jälkeisessä koulutuksessa, joka ei ole korkea-asteen koulutusta, 1,2 miljoonaan oppijaan lyhytkestoisessa korkea-asteen koulutuksessa, 1,2 miljoonaan oppijaan alemman korkea-asteen koulutuksessa ja 0,7 miljoonaan oppijaan ylemmän korkea-asteen koulutuksessa. Lähde: Unesco-Oecd-Eurostat (UOE) yhteinen koulutustietojen keruu

(33)  Kun tavoitteena on edistää ammatillisen koulutuksen huippuosaamista ja kansainvälistää sitä, eurooppalaisilla ammattiprofiileilla voitaisiin joiltakin osin määritellä yhteisiä koulutussisältöjä Euroopan tasolla. Osana Europass-alustaa ja tarvittaessa täydennettyinä digitaalisilla ammatin oppimisen välineillä tällaiset profiilit voivat merkittävästi helpottaa oppijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta, pätevyyksien automaattista tunnustamista ja ammatillisen koulutuksen yhteisten opinto-ohjelmien, pätevyyksien ja mikrotutkintojen kehittämistä.

(34) Euroopan komission tutkimus Mapping of Centres of Vocational Excellence: https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=en&pubId=8250&furtherPubs=yes

(35) Kunnianhimoinen tavoite perustuu seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevaan komission ehdotukseen.

(36) Tätä toimea koordinoidaan eurooppalaisen tutkimusalueen kanssa.

(37) EU:n biotalousstrategian käyttöönotto on hyvä esimerkki tähän suuntaan tähtäävistä toimista, jotka mahdollistavat osaamisen kehittämisen sekä synergiat koulutuksen ja elinikäisen oppimisen kanssa.

(38)   ICT for work: Digital Skills in the Workplace; Ecorysin ja Tanskan teknologiainstituutin Euroopan komissiolle tekemä tutkimus, 2017.

(39)   Eurofound, Living, working and Covid-19, huhtikuu 2020.

(40)  OECD (2019), Going Digital: Shaping Policies, Improving Lives, OECD Publishing, Pariisi.. Ks. OECD Employment Outlook 2019 : The Future of Work, laatikko 2.1.

(41) ENISA, Cybersecurity skills development in the EU, maaliskuu 2020.

(42) Komission digitaalitalouden ja ‑yhteiskunnan indeksillä (DESI) seurataan vuosittain sekä perustason että edistyneen digitaalisen osaamisen tasoa kussakin jäsenvaltiossa ja EU:ssa. 

(43)  https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Tertiary_education_statistics#Graduates

(44) Eurostat-tiedot kolmannen asteen STEM-tutkinnon suorittaneista [educ_uoe_grad04].

(45) OECD, Why don’t more girls choose STEM careers?  

(46) International Computer and Information Literacy Study (ICILS) 2018.

(47) Euroopan komissio, 2016, Does the EU need more STEM graduates? , 3.3.1 jakso.

(48)   Sukupuolten tasa-arvostrategiassa korostetaan naisten yrittäjyyden tukemista EU:n koheesiopolitiikan avulla.

(49) EUVL C 484, 19.12.2016. s. 1

(50) Perustuu EU:n aikuiskoulutustutkimuksesta saatuihin tietoihin.

(51) Mikrotutkinnot voidaan määritellä dokumentoiduiksi lausunnoiksi, joissa vahvistetaan henkilön oppimistulokset pienistä opintokokonaisuuksista ja jotka käyttäjä saa todistuksena, osaamismerkkeinä tai hyväksymismerkintänä (digitaalisessa tai paperimuodossa).

(52) EURES on Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaali, joka helpottaa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa. Se tarjoaa työnhakijoille ja työnantajille työpaikkojen online-tietokannan ja sisältää runsaasti tietoa EU:n sisäisestä liikkuvuudesta. https://ec.europa.eu/eures/public/homepage

(53)

EURAXESS – Researchers in Motion https://euraxess.ec.europa.eu/  ‑sivustolla on tietoa ja tukipalveluja ammattimaisille tutkijoille, se tukee tutkijoiden liikkuvuutta ja urakehitystä ja edistää tieteellistä yhteistyötä Euroopan ja muun maailman välillä.

(54) Laillisesti maassa oleskelevilla maahanmuuttajilla on edelleen vaikeuksia esitellä EU:n ulkopuolella hankkimiaan taitoja ja pätevyyttä. Ks. Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) raportti (2020) ”Foreign Degrees, Region of Birth and Under-utilisation of Tertiary Education in the EU”.

(55) Käytettävissä olevat indikaattorit eivät useinkaan mahdollista koulutuksen laadullisten tekijöiden huomioimista. Tällä osaamisohjelmalla edistetään samalla myös laadullista muutosta tuomalla etualalle ”työtehtävissä tarvittavien taitojen hankkimisen” periaatteen.

(56) Olettaen, että oppimistapahtumien keskimääräinen kesto on kolme kuukautta.

(57) Nämä neljä indikaattoria ovat yhteydessä sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun, joka liittyy Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin. Niiden kahden indikaattorin lisäksi, jotka koskevat aikuisten osallistumista koulutukseen viimeisten 12 kuukauden aikana ja digitaalisia perustaitoja ja jotka sisältyvät jo sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun, ehdotetaan kahta muuta indikaattoria, jotka kuvaavat matalan koulutustason ja työttömien aikuisten osallistumista koulutukseen. Nämä indikaattorit ovat myös hyvin tunnustettuja, työllisyyskomitea on hyväksynyt ne vuonna 2018 (yhteinen työllisyysraportti 2019) ja niitä on käytetty eurooppalaisessa ohjausjaksossa kyseisestä ajankohdasta lähtien. Digitaalisia taitoja koskeva indikaattori on sama kuin digitaalitalouden ja ‑yhteiskunnan indeksissä (DESI) käytetty indikaattori.

(58) Indikaattori ilmaisee niiden 25–64-vuotiaiden aikuisten osuuden, jotka ovat osallistuneet vähintään yhteen viralliseen tai epäviralliseen koulutukseen (pois lukien ohjattu työssäoppiminen) haastattelutukimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Indikaattorin nykyinen tietolähde on EU:n aikuiskoulutustutkimus. Vuodesta 2022 alkaen tiedot indikaattoria varten saadaan EU:n työvoimatutkimuksesta.

(59) Indikaattorin määritelmä ja lähteet ovat samat kuin aikuisten osallistumista koulutukseen koskevan ensimmäisen indikaattorin. Pääasiallinen ero on kohdentuminen matalan koulutustason eli enintään alemman keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin aikuisiin. Siten indikaattori ilmaisee niiden matalan koulutustason aikuisten osuuden, jotka ovat ilmoittaneet osallistuneensa viralliseen tai epäviralliseen koulutukseen 12 kuukauden aikana.

(60) Tiedot ovat saatavilla EU:n työvoimatutkimuksesta. ”Hiljattain hankitulla oppimiskokemuksella” tarkoitetaan osallistumista viralliseen tai epäviralliseen koulutukseen viimeksi kuluneiden neljän viikon aikana.

(61) Indikaattorin tiedonlähteenä on EU:n yhteisötutkimus kotitalouksien ja yksityishenkilöiden tieto- ja viestintäteknologian käyttötottumuksista.

(62) Tämä arvio perustuu niiden aikuisopiskelijoiden määrään, joita kussakin maassa tarvitaan 50 prosentin osallistumisasteen saavuttamiseksi (verrattuna nykyisiin osallistumistasoihin), yhdistettynä komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/2170 mukaisiin maakohtaisiin kertakorvauksiin työntekijöiden koulutustuntia kohti ja olettaen, että koulutuksen kesto on 100 tuntia vuodessa. 

(63) Tässä jaksossa esitetyt määrät ilmoitetaan vuoden 2018 hintoina.

(64) Ehdotus asetukseksi oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukaisesta julkisen sektorin lainajärjestelystä, COM(2020) 453 final.

(65) A Strategist’s Guide to Upskilling, PwC, 15. heinäkuuta 2019.

(66)  Understanding Social Impact Bonds, OECD Working Paper 2016, s. 4.