(1)

Unionin koheesiopolitiikkaa koskevalla sääntelykehyksellä vuosiksi 2021–2027 seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa edistetään unionin sitoumuksia panna täytäntöön Pariisin ilmastosopimus ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet keskittämällä unionin rahoitus vihreisiin tavoitteisiin. Tällä asetuksella pannaan täytäntöön yksi prioriteeteista, joka esitetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa (11), jäljempänä ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, ja se muodostaa osan Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaa (12), josta myönnetään oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin nojalla koheesiopolitiikan puitteissa rahoitusta, jolla on tarkoitus käsitellä niitä taloudellisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia, joita aiheutuu ilmastoneutraaliin ja kiertotalouteen siirtymisestä, kun mahdolliset kasvihuonekaasupäästöt kompensoidaan vastaavalla hiilen sitomisella.

(1)

Unionin koheesiopolitiikkaa koskevalla sääntelykehyksellä vuosiksi 2021–2027 seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa edistetään unionin sitoumuksia panna täytäntöön Pariisin ilmastosopimus , jolla rajataan maapallon keskilämpötilan nousu alle 1,5  celsiusasteeseen, Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari keskittämällä unionin rahoitus vihreisiin tavoitteisiin. Tällä asetuksella pannaan täytäntöön yksi prioriteeteista, joka esitetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa, jäljempänä ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (11), ja se muodostaa osan Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaa (12), josta myönnetään oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin nojalla koheesiopolitiikan puitteissa rahoitusta, jolla on tarkoitus käsitellä niitä taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä kustannuksia, joita aiheutuu ilmastoneutraaliin ja kiertotalouteen siirtymisestä, kun mahdolliset kasvihuonekaasupäästöt kompensoidaan vastaavalla hiilen sitomisella covid-19-pandemian vaikutukset huomioon ottaen .

(2)

Siirtyminen ilmastoneutraaliin ja kiertotalouteen on yksi unionin tärkeimmistä poliittisista tavoitteista. Eurooppa-neuvosto vahvisti 12 päivänä joulukuuta 2019 tavoitteen ilmastoneutraalista unionista vuoteen 2050 mennessä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen torjuminen hyödyttää kaikkia pitkällä aikavälillä ja tarjoaa mahdollisuuksia ja haasteita kaikille keskipitkällä aikavälillä, mutta kaikki alueet ja jäsenvaltiot eivät aloita siirtymää samasta vaiheesta eikä niillä ole samoja toimintavalmiuksia. Jotkin ovat edistyneempiä kuin toiset, ja siirtymällä on laajoja yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia niillä alueilla, joilla nojaudutaan voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin – etenkin kivi- ja ruskohiileen, turpeeseen ja öljyliuskeeseen – tai kasvihuonekaasuvaltaiseen teollisuuteen. Tällaisissa tilanteissa riskinä on eritahtinen siirtymä unionissa ilmastotoimien alalla mutta myös kasvavat erot alueiden välillä, mikä on haitallista yhteiskunnallisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden kannalta.

(2)

Siirtyminen ilmastoneutraaliin ja kiertotalouteen on yksi unionin tärkeimmistä poliittisista tavoitteista. Eurooppa-neuvosto vahvisti 12 päivänä joulukuuta 2019 tavoitteen ilmastoneutraalista unionista vuoteen 2050 mennessä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen torjuminen hyödyttää kaikkia pitkällä aikavälillä ja tarjoaa mahdollisuuksia ja haasteita kaikille keskipitkällä aikavälillä, mutta kaikki alueet ja jäsenvaltiot eivät aloita siirtymää samasta vaiheesta eikä niillä ole samoja toimintavalmiuksia. Jotkin ovat edistyneempiä kuin toiset, ja siirtymällä on laajoja yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia niillä alueilla, joilla nojaudutaan voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin – etenkin kivi- ja ruskohiileen, turpeen käyttöön energiantuotannossa ja öljyliuskeeseen – tai kasvihuonekaasuvaltaiseen teollisuuteen. Tällaisissa tilanteissa riskinä on eritahtinen siirtymä unionissa ilmastotoimien alalla mutta myös kasvavat erot alueiden ja erityisesti syrjäisimpien alueiden, syrjäisten alueiden, saarialueiden ja maantieteellisesti epäsuotuisien alueiden sekä väestökadosta kärsivien alueiden välillä, mikä on haitallista yhteiskunnallisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden kannalta.

(3)

Jotta siirtymä onnistuisi, sen on oltava oikeudenmukainen ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävä kaikkien kannalta. Sen vuoksi sekä unionin että jäsenvaltioiden on otettava huomioon siirtymän taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset alusta lähtien ja otettava käyttöön kaikki mahdolliset välineet haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Unionin talousarviolla on tässä merkittävä tehtävä.

(3)

Jotta siirtymä onnistuisi, sen on oltava oikeudenmukainen , osallistava ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävä kaikkien kannalta. Sen vuoksi unionin, jäsenvaltioiden ja niiden alueiden on otettava huomioon siirtymän taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset alusta lähtien ja otettava käyttöön kaikki mahdolliset välineet haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Unionin talousarviolla on tässä merkittävä tehtävä sen varmistamisessa, että ketään ei jätetä jälkeen .

(4)

Kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja Kestävä Eurooppa -investointiohjelmassa esitetään, oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla olisi täydennettävä muita toimia, joita toteutetaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen nojalla vuosina 2021–2027. Sen avulla olisi käsiteltävä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia, joita aiheutuu unionin siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen, yhdistämällä alueellisella tasolla unionin talousarvion menot ilmastotavoitteisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin.

(4)

Kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja Kestävä Eurooppa -investointiohjelmassa esitetään, oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla olisi täydennettävä muita toimia, joita toteutetaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen nojalla vuosina 2021–2027. Sen avulla olisi käsiteltävä yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia, joita aiheutuu erityisesti prosessin vaikutuspiiriin kuuluville työntekijöille unionin siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä , yhdistämällä alueellisella tasolla unionin talousarvion menot ilmastotavoitteisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin edistäen kestävää taloutta, vihreitä työpaikkoja ja kansanterveyttä .

(5)

Asetuksella perustetaan oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, jäljempänä ”JTF-rahasto”, joka on yksi koheesiopolitiikan puitteissa toteutetun oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin pilareista. JTF-rahaston tavoitteena on lieventää ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia tukemalla alueita ja työntekijöitä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten. JTF-rahaston erityistavoitteen mukaisesti JTF-rahastosta tuetuilla toimilla olisi helpotettava suoraan siirtymän vaikutusta rahoittamalla paikallisen talouden monipuolistamista ja nykyaikaistamista ja lieventämällä kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen. Tämä tuodaan esiin JTF-rahaston erityistavoitteessa, joka on vahvistettu samalla tasolla ja lueteltu yhdessä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklassa esitettyjen poliittisten tavoitteiden kanssa.

(5)

Asetuksella perustetaan oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, jäljempänä ”JTF-rahasto”, joka on yksi koheesiopolitiikan puitteissa toteutetun oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin pilareista. JTF-rahaston tavoitteena on lieventää ja kompensoida ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia tukemalla alueita ja työntekijöitä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten , ja edistää tasapainoista sosioekonomista siirtymää, jolla torjutaan sosiaalista epävarmuutta ja epävakaata liiketoimintaympäristöä . JTF-rahaston erityistavoitteen mukaisesti JTF-rahastosta tuetuilla toimilla olisi helpotettava suoraan siirtymän vaikutusta rahoittamalla paikallisen talouden monipuolistamista ja nykyaikaistamista elvyttämällä luonnonvaroja ja lieventämällä kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja elintasoon . Tämä tuodaan esiin JTF-rahaston erityistavoitteessa, joka on vahvistettu samalla tasolla ja lueteltu yhdessä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklassa esitettyjen poliittisten tavoitteiden kanssa.

(6)

Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten, Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitettyjen unionin entistä kunnianhimoisempien tavoitteiden mukaisesti, JTF-rahastolla olisi oltava keskeinen tehtävä ilmastotoimien valtavirtaistamisen edistämisessä. Varat JTF:n omista määrärahoista ovat täydentäviä ja tulevat niiden investointien lisäksi, jotka tarvitaan, jotta saavutetaan yleinen 25 prosentin tavoitetaso unionin talousarviomenoista ilmastotavoitteiden edistämiseksi. EAKR:sta ja ESR+:sta siirrettävillä varoilla edistetään tämän tavoitteen täysimääräistä saavuttamista.

(6)

Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten, Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitettyjen unionin entistä kunnianhimoisempien tavoitteiden mukaisesti, JTF-rahastolla olisi oltava keskeinen tehtävä ilmasto- ja ympäristötoimien valtavirtaistamisen edistämisessä. Varat JTF:n omista määrärahoista ovat täydentäviä ja tulevat niiden investointien lisäksi, jotka tarvitaan, jotta saavutetaan yleinen 30  prosentin tavoitetaso unionin talousarviomenoista ilmastotavoitteiden edistämiseksi. EAKR:sta ja ESR+:sta vapaaehtoisesti siirrettävillä varoilla voitaisiin edistää tämän tavoitteen täysimääräistä saavuttamista.

(7)

JTF-varoilla olisi täydennettävä koheesiopolitiikan puitteissa käytettävissä olevia varoja.

(7)

JTF-varoilla olisi täydennettävä koheesiopolitiikan puitteissa käytettävissä olevia varoja. JTF-rahaston perustaminen ei saisi johtaa muiden koheesiorahastojen leikkauksiin tai niistä tehtäviin pakollisiin siirtoihin.

(8)

Siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen on haaste kaikille jäsenvaltioille. Se on erityisen vaativaa niille jäsenvaltioille, joissa nojaudutaan voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin tai kasvihuonekaasuvaltaiseen teolliseen toimintaan, jotka on poistettava vaiheittain käytöstä tai joita on mukautettava ilmastoneutraaliuteen siirtymisen vuoksi, ja joilla ei ole varoja tähän. JTF-rahaston olisi näin ollen katettava kaikki jäsenvaltiot, mutta rahoituksen jakamisessa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden valmiudet rahoittaa investointeja, jotka tarvitaan ilmastoneutraaliuteen siirtymisestä selviytymiseksi.

(8)

Siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen on haaste kaikille jäsenvaltioille. Se on erityisen vaativaa niille jäsenvaltioille, joissa nojaudutaan tai on viime aikoihin asti nojauduttu voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin tai kasvihuonekaasuvaltaiseen teolliseen toimintaan, jotka on poistettava vaiheittain käytöstä tai joita on mukautettava ilmastoneutraaliuteen siirtymisen vuoksi, ja joilla ei ole varoja tähän. JTF-rahaston olisi näin ollen katettava kaikki jäsenvaltiot, mutta rahoituksen jakamisessa olisi keskityttävä alueisiin, joihin siirtyminen vaikuttaa eniten, ja otettava huomioon jäsenvaltioiden valmiudet rahoittaa investointeja, jotka tarvitaan ilmastoneutraaliuteen siirtymisestä selviytymiseksi , siten, että otetaan erityisesti huomioon vähiten kehittyneet alueet, syrjäisimmät alueet, vuoristoalueet, saaret, harvaan asutut alueet, maaseutualueet, syrjäiset alueet sekä maantieteellisesti epäsuotuisat alueet, joiden vähäinen väestömäärä vaikeuttaa energiasiirtymää kohti ilmastoneutraaliutta, sekä kunkin jäsenvaltion lähtötilanne .

(9)

Asianmukaisen rahoituskehyksen laatimiseksi JTF-rahastoa varten komissio vahvistaa Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen käytettävissä olevien määrärahojen vuosijakauman jäsenvaltioittain objektiivisten kriteerien perusteella.

(9)

Asianmukaisen rahoituskehyksen laatimiseksi JTF-rahastoa varten komissio vahvistaa Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen käytettävissä olevien määrärahojen vuosijakauman jäsenvaltioittain objektiivisten kriteerien perusteella. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kunnat ja kaupungit voivat saada suoraan JTF-varoja, jotka asetetaan niiden saataville niiden objektiivisten tarpeiden mukaisesti.

(10)

Tässä asetuksessa yksilöidään investointityypit, joiden menoja voidaan tukea JTF-rahastosta. Kaikessa tuetussa toiminnassa olisi noudatettava täysimääräisesti unionin ilmasto- ja ympäristöprioriteetteja . Investointien luetteloon olisi sisällytettävä ne, joilla tuetaan paikallista taloutta ja jotka ovat kestäviä pitkällä aikavälillä, ottaen huomioon kaikki vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet. Rahoitetuilla hankkeilla olisi edistettävä siirtymistä ilmastoneutraaliin ja kiertotalouteen. Taantuvilla aloilla, kuten kivi- ja ruskohiileen, turpeeseen tai öljyliuskeeseen tai näiden kiinteiden fossiilisten polttoaineiden louhintaan perustuvassa energian tuotannossa, tuki olisi liitettävä toiminnan asteittaiseen lopettamiseen ja vastaavaan työllisyystason alenemiseen. Muuttuvilla toiminta-aloilla, joilla kasvihuonekaasupäästöt ovat suuret, tuella olisi edistettävä uutta toimintaa ottamalla käyttöön uutta teknologiaa tai uusia prosesseja tai tuotteita, jotka johtavat päästöjen merkittävään pienenemiseen, vuotta 2030 koskevien EU:n ilmastotavoitteiden ja vuotta 2050 koskevan EU:n ilmastoneutraaliuden tavoitteen (13) mukaisesti siten, että kuitenkin säilytetään työllisyys ja parannetaan sitä ja vältetään ympäristön pilaantuminen. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä myös toimiin, joilla vahvistetaan innovointia ja tutkimusta edistyneen ja kestävän teknologian alalla samoin kuin digitalisaation ja liitettävyyden alalla, edellyttäen että tällaisilla toimenpiteillä edistetään siirtymistä ilmastoneutraaliin ja kiertotalouteen ja lievennetään siitä aiheutuvia kielteisiä sivuvaikutuksia.

(10)

Tässä asetuksessa yksilöidään investointityypit, joiden menoja voidaan tukea JTF-rahastosta. Kaikessa tuetussa toiminnassa olisi noudatettava täysimääräisesti unionin ilmastoon ja ympäristöön liittyviä sekä yhteiskunnallisia sitoumuksia ja prioriteetteja . Investointien luetteloon olisi sisällytettävä ne, joilla tuetaan ihmisiä, yhteisöjä ja paikallista taloutta ja jotka ovat kestäviä pitkällä aikavälillä, ottaen huomioon kaikki Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteet. Rahoitetuilla hankkeilla olisi edistettävä vaiheittaista ja täydellistä siirtymistä kestävään, ilmastoneutraaliin ja saasteettomaan talouteen ja kiertotalouteen. Taantuvilla aloilla, kuten kivi- ja ruskohiileen, turpeeseen tai öljyliuskeeseen tai näiden kiinteiden fossiilisten polttoaineiden louhintaan perustuvassa energian tuotannossa, tuki olisi liitettävä toiminnan asteittaiseen lopettamiseen ja vastaavaan työllisyystason alenemiseen. Muuttuvilla toiminta-aloilla, joilla kasvihuonekaasupäästöt ovat suuret, tuella olisi edistettävä uutta toimintaa ottamalla käyttöön uutta teknologiaa tai uusia prosesseja tai tuotteita, jotka johtavat päästöjen merkittävään pienenemiseen, vuotta 2030 koskevien EU:n ilmastotavoitteiden ja vuotta 2050 koskevan EU:n ilmastoneutraaliuden tavoitteen (13) mukaisesti siten, että kuitenkin säilytetään osaamiseen perustuva työllisyys ja parannetaan sitä ja vältetään ympäristön pilaantuminen. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä myös toimiin, joilla vahvistetaan innovointia ja tutkimusta edistyneen ja kestävän teknologian alalla samoin kuin digitalisaation, liitettävyyden ja älykkään ja kestävän liikkuvuuden alalla, edellyttäen, että tällaisilla toimenpiteillä edistetään siirtymistä ilmastoneutraaliin ja kiertotalouteen ja lievennetään siitä aiheutuvia kielteisiä sivuvaikutuksia kunkin jäsenvaltion taloudelliset, yhteiskunnalliset ja energiaan liittyvät erityispiirteet huomioon ottaen. Kulttuurin, koulutuksen ja yhteisöllisyyden rakentamisen merkitys siirtymäprosessissa olisi myös otettava huomioon tukemalla kaivostoiminnan perintöön liittyviä toimia.

(11)

Jotta voidaan suojella kansalaisia, joihin ilmastosiirtymä vaikuttaa eniten, JTF-rahastosta olisi katettava myös vaikutusten kohteeksi joutuneiden työntekijöiden uudelleenkoulutus ja uusien taitojen hankkiminen. Tavoitteena on auttaa heitä sopeutumaan uusiin työllisyysmahdollisuuksiin ja tarjota työnhakuneuvontaa työnhakijoille ja edistää heidän aktiivista integroitumistaan työmarkkinoille.

(11)

Jotta voidaan suojella kansalaisia, joihin ilmastosiirtymä vaikuttaa eniten, JTF-rahastosta olisi katettava myös vaikutusten kohteeksi joutuneiden työntekijöiden ja työnhakijoiden, erityisesti naisten, uudelleenkoulutus, uusien taitojen hankkiminen ja koulutus . Tavoitteena on auttaa heitä sopeutumaan uusiin työllisyysmahdollisuuksiin sekä hankkimaan vihreään talouteen sopivaa uutta ammattitaitoa ja tarjota työnhakuneuvontaa työnhakijoille ja edistää heidän aktiivista integroitumistaan työmarkkinoille. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisen olisi oltava ohjaavana periaatteena tuen myöntämisessä JTF-rahastosta.

(12)

Jotta parannettaisiin siirtymän vaikutuksista kärsivien alueiden talouden monipuolistamista, JTF-rahastosta olisi annettava tukea pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin. Tuotannollisen investoinnin olisi katsottava tarkoittavan yritysten kiinteään pääomaan tai aineettomaan omaisuuteen tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi tehtävää investointia, joka siten edistää pääoman bruttomuodostusta ja työllisyyttä. Muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja olisi tuettava vain, jos ne ovat tarpeen siirtymästä johtuvien työpaikkojen menetysten lieventämiseksi luomalla tai suojaamalla merkittävä määrä työpaikkoja eivätkä ne johda tuotannon siirtämiseen tai ole seurausta siitä. Investoinnit olemassa oleviin tuotantolaitoksiin, mukaan luettuna unionin päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluviin tuotantolaitoksiin, olisi sallittava, jos ne edistävät siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä ja alittavat merkittävästi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (14) mukaiset ilmaisjaon laskemiseen käytettävät vertailuarvot ja jos niiden tuloksena suojellaan merkittävä määrä työpaikkoja. Tällaiset investoinnit olisi perusteltava asianmukaisesti alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa. Sisämarkkinoiden ja koheesiopolitiikan yhtenäisyyden suojaamiseksi yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien unionin valtiontukisääntöjen mukaisia ja erityisesti tuki muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin olisi rajattava yrityksiin, jotka sijaitsevat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuilla tukialueilla .

(12)

Jotta parannettaisiin siirtymän vaikutuksista kärsivien alueiden talouden monipuolistamista, JTF-rahastosta olisi annettava tukea pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin. Tuotannollisen investoinnin olisi katsottava tarkoittavan yritysten kiinteään pääomaan tai aineettomaan omaisuuteen tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi tehtävää investointia, joka siten edistää pääoman bruttomuodostusta ja työllisyyttä. Muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja olisi tuettava vain, jos ne ovat tarpeen siirtymästä johtuvien työpaikkojen menetysten lieventämiseksi luomalla tai suojaamalla merkittävä määrä työpaikkoja eivätkä ne johda tuotannon siirtämiseen tai ole seurausta siitä. Investoinnit olemassa oleviin tuotantolaitoksiin, mukaan luettuna unionin päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluviin tuotantolaitoksiin, olisi sallittava, jos ne edistävät siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä ja alittavat merkittävästi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (14) mukaiset ilmaisjaon laskemiseen käytettävät vertailuarvot ja jos niiden tuloksena luodaan ja säilytetään merkittävä määrä työpaikkoja. Tällaiset investoinnit olisi perusteltava asianmukaisesti alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa , ja niiden olisi oltava kestäviä ja noudatettava soveltuvin osin saastuttaja maksaa -periaatetta ja energiatehokkuus etusijalle -periaatetta . Sisämarkkinoiden ja koheesiopolitiikan yhtenäisyyden suojaamiseksi yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien unionin valtiontukisääntöjen mukaisia.

(12 a)

JTF-rahastosta muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin annettava tuki olisi rajattava asetuksen …/… [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 102 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin vähemmän kehittyneisiin alueisiin ja siirtymäalueisiin.

(13)

Jotta voitaisiin tarjota joustavuutta JTF-varojen kohdentamiseen Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa, pitäisi olla mahdollista laatia itsenäinen JTF-ohjelma tai kohdentaa JTF-varat yhteen tai useampaan toimintalinjaan ohjelmassa, jota tuetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) tai koheesiorahastosta. Asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 21 a artiklan mukaisesti JTF-varoja olisi vahvistettava täydentävällä rahoituksella EAKR:sta ja ESR+:sta. EAKR:sta ja ESR+:sta siirrettävien määrien olisi oltava johdonmukaisia alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa vahvistettujen toimien tyypin kanssa.

(13)

Jotta voitaisiin tarjota joustavuutta JTF-varojen kohdentamiseen Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa, pitäisi olla mahdollista laatia itsenäinen JTF-ohjelma tai kohdentaa JTF-varat yhteen tai useampaan toimintalinjaan ohjelmassa, jota tuetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) tai koheesiorahastosta. Asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 21 a artiklan mukaisesti JTF-varoja voitaisiin vahvistaa vapaaehtoisesti täydentävällä rahoituksella EAKR:sta ja ESR+:sta. EAKR:sta ja ESR+:sta siirrettävien määrien olisi oltava johdonmukaisia alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa vahvistettujen toimien tyypin kanssa.

(14)

JTF-tuen edellytyksenä olisi oltava siirtymäprosessin tosiasiallinen toteuttaminen tietyllä alueella, jotta saavutetaan ilmastoneutraali talous. Jäsenvaltioiden olisi laadittava yhteistyössä asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa ja komission tuella alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat, joissa esitetään siirtymäprosessi yksityiskohtaisesti ja jotka ovat johdonmukaisia kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa. Komissio perustaa siirtymävaiheessa olevien kivihiilialueiden foorumiin pohjautuvan oikeudenmukaista siirtymää käsittelevän foorumin, joka mahdollistaa kahden- ja monenvälisen kokemusten vaihdon hankitusta tietämyksestä ja hyvistä käytännöistä kaikilla toiminta-aloilla, joihin vaikutukset kohdistuvat.

(14)

JTF-tuen edellytyksenä olisi oltava siirtymäprosessin tosiasiallinen ja mitattavissa oleva toteuttaminen tietyllä alueella, jotta saavutetaan ilmastoneutraali talous. Jäsenvaltioiden olisi laadittava sosiaalisessa vuoropuhelussa ja yhteistyössä asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa asetuksen (EU) …/… [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklassa vahvistetun kumppanuusperiaatteen mukaisesti ja komission tuella alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat, joissa esitetään siirtymäprosessi yksityiskohtaisesti ja jotka ovat johdonmukaisia kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa ja menevät mahdollisesti niitä pitemmälle . Komissio perustaa siirtymävaiheessa olevien kivihiilialueiden foorumiin pohjautuvan oikeudenmukaista siirtymää käsittelevän foorumin, joka mahdollistaa kahden- ja monenvälisen kokemusten vaihdon hankitusta tietämyksestä ja hyvistä käytännöistä kaikilla toiminta-aloilla, joihin vaikutukset kohdistuvat.

(15)

Alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa olisi yksilöitävä alueet, joihin vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin ja joihin JTF-tuki olisi keskitettävä, ja kuvattava toteutettavat toimet ilmastoneutraalin talouden saavuttamiseksi etenkin siltä osin kuin kyseessä on fossiilisten polttoaineiden tuotantoon liittyvien laitosten tai muun kasvihuonekaasuvaltaisen toiminnan muuntaminen tai lopettaminen. Nämä alueet olisi määriteltävä tarkasti, ja niiden olisi vastattava NUTS-tason 3 alueita tai oltava osa niitä. Suunnitelmissa olisi esitettävä yksityiskohtaisesti näiden alueiden haasteet ja tarpeet ja yksilöitävä tarvittavien toimien tyyppi siten, että varmistetaan sellaisten ilmastonmuutosta kestävien taloudellisten toimien johdonmukainen kehittäminen, jotka ovat myös ilmastoneutraaliuteen siirtymisen ja vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisia. Vain siirtymäsuunnitelmien mukaisesti tehdyt investoinnit voivat saada taloudellista tukea JTF-rahastosta. Alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien olisi oltava osa komissio hyväksymiä ohjelmia (jotka saavat tapauksen mukaan tukea EAKR:sta, ESR+:sta, koheesiorahastosta tai JTF-rahastosta).

(15)

Alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa olisi yksilöitävä alueet, joihin vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin ja joihin JTF-tuki olisi keskitettävä, ja kuvattava toteutettavat toimet vuotta 2030 koskevien unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sekä ilmastoneutraalin talouden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä etenkin siltä osin kuin kyseessä on fossiilisten polttoaineiden tuotantoon liittyvien laitosten tai muun kasvihuonekaasuvaltaisen toiminnan muuntaminen tai lopettaminen , siten, että säilytetään työllistymismahdollisuudet ja laajennetaan niitä alueilla, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, jotta voidaan välttää sosiaalinen syrjäytyminen. Työttömyysasteen ja väestökadon kaltaiset vaikeuttavat tekijät olisi otettava huomioon . Nämä alueet olisi määriteltävä tarkasti, ja niiden olisi vastattava NUTS-tason 3 alueita tai oltava osa niitä. Suunnitelmissa olisi esitettävä yksityiskohtaisesti näiden alueiden haasteet, tarpeet ja mahdollisuudet ja yksilöitävä tarvittavien toimien tyyppi siten, että varmistetaan sellaisten ilmastonmuutosta kestävien taloudellisten toimien johdonmukainen kehittäminen, jotka ovat myös ilmastoneutraaliuteen siirtymisen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisia. Vain siirtymäsuunnitelmien mukaisesti tehdyt investoinnit voivat saada taloudellista tukea JTF-rahastosta. Alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien olisi oltava osa komissio hyväksymiä ohjelmia (jotka saavat tapauksen mukaan tukea EAKR:sta, ESR+:sta, koheesiorahastosta tai JTF-rahastosta).

(19)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli tukea alueita , joihin kohdistuu taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia hiilineutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi. Keskeisiä syitä tähän ovat yhtäältä eri alueiden väliset kehityserot ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyys sekä jäsenvaltioiden ja alueiden taloudellisten resurssien rajoitukset ja toisaalta tarve yhtenäiseen täytäntöönpanokehykseen, joka kattaa useita unionin rahastoja yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin nojalla. Koska edellä mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

(19)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli tukea ihmisiä, taloutta ja ympäristöä alueilla , joihin kohdistuu taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi. Keskeisiä syitä tähän ovat yhtäältä eri alueiden väliset kehityserot ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyys sekä jäsenvaltioiden ja alueiden taloudellisten resurssien rajoitukset ja toisaalta tarve yhtenäiseen täytäntöönpanokehykseen, joka kattaa useita unionin rahastoja yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin nojalla ja varmistaa korkeiden yhteiskunnallisten ja ympäristöä koskevien normien noudattamisen sekä työntekijöiden osallistumisen edistämisen . Koska edellä mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

a)

pk-yrityksiin, mukaan luettuna startup-yritykset, tehtävät tuotannolliset investoinnit, jotka johtavat talouden monipuolistamiseen ja uudistamiseen;

a)

mikroyrityksiin ja pk-yrityksiin, mukaan luettuna startup-yritykset ja kestävä matkailu , tehtävät tuotannolliset ja kestävät investoinnit, jotka johtavat työpaikkojen luomiseen, nykyaikaistamiseen, talouden monipuolistamiseen ja uudistamiseen;

b)

uusien yritysten perustamiseen tehtävät investoinnit, myös yrityshautomoiden ja konsulttipalvelujen kautta;

b)

uusien yritysten perustamiseen ja nykyisten yritysten kehittämiseen myös yrityshautomoiden ja konsulttipalvelujen kautta tehtävät investoinnit, jotka johtavat työpaikkojen luomiseen ;

b a)

sosiaalisiin infrastruktuureihin tehtävät investoinnit, jotka johtavat työpaikkojen luomiseen ja talouden monipuolistamiseen;

c)

tutkimus- ja innovointitoimintaan tehtävät investoinnit, joilla edistetään edistyneen teknologian siirtoa;

c)

tutkimus- ja innovointitoimintaan, myös yliopistoissa ja julkisissa tutkimuslaitoksissa, tehtävät investoinnit, joilla edistetään edistyneen ja markkinavalmiin teknologian siirtoa;

d)

teknologian ja infrastruktuurien käyttöönottoon tehtävät investoinnit, joilla edistetään kohtuuhintaista puhdasta energiaa, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa;

d)

teknologian ja infrastruktuurien käyttöönottoon tehtävät investoinnit, joilla edistetään kohtuuhintaista puhdasta energiaa ja sen järjestelmiä , kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta , energian varastointiteknologioita ja kestävää uusiutuvaa energiaa , kun investoinnit johtavat työpaikkojen luomiseen ja kestävien työpaikkojen laajamittaiseen säilyttämiseen ;

d a)

investoinnit älykkääseen ja kestävään liikkuvuuteen ja ympäristöystävälliseen liikenneinfrastruktuuriin;

d b)

investoinnit hankkeisiin, joilla torjutaan energiaköyhyyttä, erityisesti sosiaaliseen asuntotuotantoon, ja edistetään energiatehokkuutta, ilmastoneutraalia lähestymistapaa ja vähäpäästöistä kaukolämpöä alueilla, joihin siirtymä eniten vaikuttaa;

e)

digitalisaatioon ja digitaaliseen liitettävyyteen tehtävät investoinnit;

e)

digitalisaatioon , digitaaliseen innovointiin ja digitaaliseen liitettävyyteen , digitaalinen viljely ja täsmäviljely mukaan luettuina, tehtävät investoinnit;

f)

laitosalueen kunnostamiseen ja puhdistamiseen, maan saneeraukseen ja käyttötarkoituksen muuttamiseen tehtävät investoinnit;

f)

vihreään infrastruktuuriin sekä laitosalueen ja hylättyjen teollisuusalueiden kunnostamiseen ja puhdistamiseen sekä maan käyttötarkoituksen muuttamiseen tehtävät investoinnit silloin, kun saastuttaja maksaa -periaatetta ei voida soveltaa ;

g)

kiertotalouden vahvistamiseen, mukaan luettuna jätteiden ehkäisemisen, vähentämisen, resurssitehokkuuden, uudelleenkäytön, korjauksen ja kierrätyksen kautta, tehtävät investoinnit;

g)

kiertotalouden vahvistamiseen jätteiden ehkäisemisen, vähentämisen, resurssitehokkuuden, uudelleenkäytön, korjauksen ja kierrätyksen kautta, tehtävät investoinnit;

g a)

yleishyödyllisten yhteiskunnallisten ja julkisten palvelujen luominen ja kehittäminen;

g b)

investoinnit kulttuuriin, koulutukseen ja yhteisöllisyyden rakentamiseen, mukaan luettuna kaivostoiminnan aineellisen ja aineettoman perinnön ja yhteisöllisten keskusten arvon kohottaminen;

h)

työntekijöiden uudelleenkoulutus ja uusien taitojen hankkiminen;

h)

työntekijöiden ja työnhakijoiden uudelleenkoulutus, uusien taitojen hankkiminen ja koulutus ;

i)

työnhakuneuvonta työnhakijoille;

i)

työnhakuneuvonta työnhakijoille , aktiivisen ikääntymisen tukeminen ja toimeentulotuki työpaikasta toiseen siirtyville työntekijöille ;

j)

työnhakijoiden aktiivinen osallistaminen;

j)

työnhakijoiden , etenkin naisten, vammaisten henkilöiden ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, aktiivinen osallistaminen;

c)

komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (16) 2 artiklan 18 kohdassa määriteltyjä vaikeuksissa olevia yrityksiä;

c)

komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (16) 2 artiklan 18 kohdassa määriteltyjä vaikeuksissa olevia yrityksiä , lukuun ottamatta tapauksia, joissa vaikeudet johtuvat energiasiirtymästä tai joissa vaikeudet alkoivat 15 päivän helmikuuta 2020 jälkeen ja johtuvat covid-19-kriisistä ;

d)

fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, käsittelyyn, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen liittyviä investointeja;

d)

fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, käsittelyyn, kuljetukseen, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen liittyviä investointeja;

e)

investointeja laajakaistainfrastruktuuriin alueilla, joilla on vähintään kaksi vastaavaan luokkaan kuuluvaa laajakaistaverkkoa.

e)

investointeja laajakaistainfrastruktuuriin alueilla, joilla markkinat tarjoavat vastaavia ratkaisuja asiakkaille kilpailukykyisin ehdoin;

e a)

muihin kuin pk-yrityksiin tehtäviä investointeja, joihin liittyy työpaikkojen ja tuotantoprosessien siirtymistä eri jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan;

e b)

NUTS 2 -alueella toteutettavia toimia, joissa ohjelman aikana on määrä toteuttaa uuden kivihiili-, ruskohiili- tai öljyliuskekaivoksen tai turpeennostokentän avaaminen taikka tilapäisesti käytöstä poistetun kivihiili-, ruskohiili- tai öljyliuskekaivoksen tai turpeennostokentän uudelleen avaaminen.

a)

niitä käytetään siirtymävaiheen teknologiana kivihiilen, ruskohiilen, turpeen tai öljyliuskeen korvaamiseksi;

b)

ne ovat kestävän saatavuuden rajoissa tai yhteensopivia puhtaan vedyn, biokaasun ja biometaanin käytön kanssa;

c)

ne edistävät ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien unionin ympäristötavoitteiden saavuttamista nopeuttamalla luopumista kokonaan kivihiilen, ruskohiilen, turpeen tai öljyliuskeen käytöstä;

d)

ne vähentävät merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja ilman pilaantumista ja parantavat energiatehokkuutta;

e)

ne edistävät energiaköyhyyden torjumista;

f)

ne eivät haittaa uusiutuvien energialähteiden kehittämistä kyseisillä alueilla ja ovat yhteensopivia ja synergiassa uusiutuvien energialähteiden myöhemmän käytön kanssa.

a)

kuvaus kansallisen tason siirtymäprosessista ilmastoneutraaliin talouteen, mukaan luettuna aikataulu keskeisille siirtymävaiheille, jotka ovat kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman tuoreimman version mukaisia;

a)

kuvaus kansallisen tason siirtymäprosessista kohti unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä , mukaan luettuna aikataulu keskeisille siirtymävaiheille, jotka ovat kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman tuoreimman version mukaisia;

b)

perustelu alueiden yksilöimiseksi a alakohdassa tarkoitetuiksi alueiksi, joihin siirtymäprosessin vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin ja joita olisi tuettava JTF-rahastosta 1 kohdan mukaisesti;

b)

perustelu alueiden yksilöimiseksi a alakohdassa tarkoitetuiksi alueiksi, joihin siirtymäprosessin vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin ja joita olisi tuettava JTF-rahastosta 1 kohdan mukaisesti , mukaan luettuina sellaiset indikaattorit kuin työttömyysaste ja väestökadon aste ;

c)

arviointi siirtymähaasteista alueilla, joihin vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, mukaan luettuna ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset; arvioinnissa olisi yksilöitävä niiden työpaikkojen ja työpaikkojen menetysten määrä, joihin vaikutus mahdollisesti kohdistuu, kehitystarpeet sekä tavoitteet, jotka olisi saavutettava vuoteen 2030 mennessä ja jotka liittyvät kasvihuonekaasuvaltaisen toiminnan muuttamiseen tai lopettamiseen näillä alueilla;

c)

vaikutustenarviointi siirtymähaasteista alueilla, joihin vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, mukaan luettuna ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset; arvioinnissa olisi yksilöitävä niiden työpaikkojen ja työpaikkojen menetysten määrä, joihin vaikutus mahdollisesti kohdistuu, mahdolliset vaikutukset valtion tuloihin, kehitystarpeet sekä tavoitteet, jotka liittyvät kasvihuonekaasuvaltaisen toiminnan muuttamiseen tai lopettamiseen näillä alueilla , ja energiaköyhyyttä koskevat haasteet ;

d)

kuvaus JTF-tuen odotetusta panoksesta ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen yhteiskunnallisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien vaikutusten käsittelyyn;

d)

kuvaus JTF-tuen odotetusta panoksesta ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen yhteiskunnallisten, väestörakenteeseen liittyvien, taloudellisten , terveydellisten ja ympäristöön liittyvien vaikutusten käsittelyyn;

e)

arviointi tuen johdonmukaisuudesta muihin kansallisiin ja alueellisiin strategioihin ja suunnitelmiin nähden;

e)

tapauksen mukaan arviointi tuen johdonmukaisuudesta muihin kansallisiin ja alueellisiin strategioihin ja suunnitelmiin nähden;

h)

jos tukea myönnetään muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin, kattava luettelo tällaisista toimista ja yrityksistä sekä perustelu tällaisen tuen tarpeellisuudesta puuteanalyysillä, jossa osoitetaan, että jos investointia ei tehdä, odotettu työpaikkojen menetysten määrä ylittäisi odotetun uusien työpaikkojen määrän;

h)

jos tukea myönnetään muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin, suuntaa-antava luettelo tällaisista toimista ja yrityksistä sekä perustelu tällaisen tuen tarpeellisuudesta puuteanalyysillä, jossa osoitetaan, että jos investointia ei tehdä, odotettu työpaikkojen menetysten määrä ylittäisi odotetun uusien työpaikkojen määrän;