Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen, vähäisen muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen perusteella muutetun yhtenäisen asiakirjan julkaiseminen

(2019/C 384/08)

Euroopan komissio on hyväksynyt tämän vähäisen muutoksen komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 (1) 6 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

Tämä vähäisen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus julkaistaan komission DOOR-tietokannassa.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”WEST COUNTRY BEEF”

EU-nro: PGI-GB-0668-AM02-1.8.2018

SAN ( ) SMM (X)

1.   Nimi (nimet)

”West Country Beef”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Yhdistynyt kuningaskunta

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotetyyppi

Luokka 1.1 Tuore liha (ja muut eläimenosat)

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Nimeä ”West Country Beef” käytetään sellaisten nautojen ruhoista, kyljistä tai paloista, jotka kuuluvat Englannissa West Countryn alueella syntyneeseen ja kasvatettuun karjaan ja jotka teurastetaan hyväksytyissä teurastamoissa Meat South West -yhdistyksen tai vastaavien standardien mukaisesti West Countryn alueella tai sen ulkopuolella. Kyseisten hyväksyttyjen teurastamojen on tuotteen aukottoman jäljitettävyyden ja aitouden varmistamiseksi oltava ulkopuolisen tarkastajan tarkastamia. Meat South West -yhdistys antaa teurastamoille luvan käsitellä West Country Beef -lihaa.

Karja kasvatetaan aina sovittujen tiukkojen karjankasvatus- ja hyvinvointistandardien mukaisesti, mikä antaa takeet sen turvallisuudesta.

Tuotannon vähimmäisvaatimukset ovat seuraavat:

—	Karja syntyy, kasvatetaan ja loppukasvatetaan West Countryn alueella.

—	Karjaa ruokitaan rehupainotteisesti.

—	Kaikkea voimassa olevaa lainsäädäntöä noudatetaan.

—	Kasvattajalla on hallussaan ja tiedossaan kaikki asiaankuuluvat hyvän käytännön säännöt.

—	Karjan terveys ja hyvinvointi varmistetaan ns. viiden vapauden periaatteen mukaisesti.

—	Varmistetaan, että käytössä on aukottoman jäljitettävyyden järjestelmät.

—	Varmistetaan, että karjaa hoitavat asiantuntevat karjanhoitajat ja koulutettu henkilöstö.

—	Varmistetaan eläinten turvallisuus ja hyvinvointi kuljetuksen ja kaupan pitämisen aikana sekä ennen teurastusta.

—	Teurastus tapahtuu hyväksytyssä ja luvan saaneessa laitoksessa, jossa jäljitettävyys on tuotteen aitouden varmistamiseksi aukoton.

Ulkopuoliset tarkastajat tarkastavat tilat ja käsittelylaitokset vahvistetun tarkastuspöytäkirjan mukaisesti.

Tuottajan on West Country Beef -järjestelmän vaatimusten noudattamiseksi osoitettava tarkastusten aikana, että karja on syntynyt, kasvatettu ja loppukasvatettu West Countryn alueella. Rehupäiväkirja on pakollinen, ja samoin on todistettava, että karjan ravinto on koostunut vähintään 70-prosenttisesti rehusta. Järjestelmässä vaaditaan laajaperäistä kasvatusta, jossa karja laiduntaa vähintään kuusi kuukautta.

Nurmikasvivoittoisen ravinnon ansiosta naudan lihasten kemiallinen koostumus (ks. jäljempänä taulukko 1) ja lihan aistinvaraiset ominaisuudet ovat paremmat kuin väkirehulla ruokitulla karjalla.

Taulukko 1.

Naudan selkälihaksen rasvahappokoostumus (mg/100 g lihasta) ja e-vitamiinipitoisuus (mg/kg)

	Väkirehu	Säilörehu	Nurmikasvit
18:2 (2)	210	87	76
18:3 (3)	8,1	48,7	35,6
EPA (4)	2,6	19,7	19,2
DHA (5)	0,5	5,1	2,8
18:2 / 18:3	27,2	1,8	2,1
E-vitamiini	1,4	3,3	4,2

Sen vuoksi liha on hyvänmakuista ja tasalaatuisempaa eli ruokailukokemuksesta kehkeytyy loistava. Liha on lihaksensisäisen rasvakudoksen ansiosta luontaisesti marmoroitunutta, mikä lisää makua ja mehevyyttä. Rasvan väri voi vaihdella valkoisesta keltaiseen, mutta erityisravinto yleensä antaa kermaisen värin. Lihan väri vaihtelee vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen, ja se tummenee raakakypsytyksessä.

Karjan loppukasvatus kestää vähintään 60 päivää. Suurin osa karjasta siirtyy itsestään loppukasvatusvaiheeseen, ja naudan ikä ja paino vaihtelevat rodun mukaan (ihanteellinen loppupaino on 200–500 kg kuollutta painoa).

Lihaa pidetään teurastuspäivästä lähtien vähintään 10 päivää kylmäsäilytyslämpötilassa. Tämän raakakypsytysprosessin aikana lihan luontaiset entsyymit hajottavat lihan sidekudosta. Tällöin liha mureutuu ja sen syöntilaatu paranee. Perinteisesti pitkää haudutusta vaativille paloille, kuten rinnalle ja potkalle ei ole vähimmäisriiputusaikaa. Noita aikoja voidaan lyhentää kylmäsupistumisriskiä vähentävällä, suurjännitemenetelmällä tehtävällä sähköstimuloinnilla tai lihan mureutta lisäävällä lantioriiputuksella. Lämpötiloista, prosesseista ja ajoista on pidettävä kirjaa sen varmistamiseksi, että ruhot jäähdytetään ja raakakypsytetään asianmukaisesti.

Ruhojen luokitus (EUROP-järjestelmään perustuva) optimaalisen syöntilaadun varmistamiseksi:

Lihakkuusluokkaan –O tai parempaan luokitellut ruhot, rasvaisuus 2–4H.

West Country Beef -lihaa myydään teurastuksen jälkeen kaupoille seuraavissa muodoissa:

—	Koko ruho, ei kuitenkaan syötäväksi kelpaamattomat muut eläimen osat, nahka, pää ja sorkat.

—	Koko kylki: puolikas ruho pituussuunnassa halkaistuna.

—	Takaneljännes/etuneljännes: Koko kylki halkaistuna kymmenennen/yhdennentoista takimmaisen kylkiluun välistä (tai sopimuksen mukaan).

—	Ruhon palat: saatu jakamalla ruhot/kyljet pienemmiksi tunnistettavissa oleviksi paloiksi (kuluttajien mieltymysten mukaisesti). Nämä palat voivat olla luullisia tai luuttomia ja pakattuja suojapakkauksiin.

—	Muut syötävät eläimenosat otetaan talteen ennen luokitusta.

West Country Beef -lihaa voidaan myydä tuoreena (jäähdytettynä) tai jäädytettynä.

3.3   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Karjalle voidaan antaa täydennysrehua vieroitus- ja loppukasvatusvaiheissa. Tällöin karjankasvattajan on kirjattava tiedot ainesosista ja hankinnoista, ja tarkastajien on tarkistettava tämä kirjanpito. Täydennysrehun antamisesta päätetään ottaen huomioon erilaiset tekijät, kuten eläinten hyvinvointi ja kaupan pitäminen.

Täydennysrehun enimmäismäärä on 30 prosenttia, ja rehua on oltava 70 prosenttia. Täydennysrehua annetaan tarvittaessa, esimerkiksi talvikuukausina ja vieroitus- ja loppukasvatusvaiheissa.

3.4   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Karja kasvatetaan aina sovittujen tiukkojen karjankasvatus- ja hyvinvointistandardien mukaisesti, mikä antaa takeet sen turvallisuudesta.

Tuotannon vähimmäisvaatimukset ovat seuraavat:

—	Karja syntyy, kasvatetaan ja loppukasvatetaan West Countryn alueella.

—	Karjaa ruokitaan rehupainotteisesti.

—	Kaikkea voimassa olevaa lainsäädäntöä noudatetaan. Kasvattajalla on hallussaan ja tiedossaan kaikki asiaankuuluvat hyvän käytännön säännöt.

—	Karjan terveys ja hyvinvointi varmistetaan ns. viiden vapauden periaatteen mukaisesti.

—	Varmistetaan, että käytössä on aukottoman jäljitettävyyden järjestelmät.

—	Varmistetaan, että karjaa hoitavat asiantuntevat karjanhoitajat ja koulutettu henkilöstö.

—	Varmistetaan eläinten turvallisuus ja hyvinvointi kuljetuksen ja kaupan pitämisen aikana sekä ennen teurastusta.

—	Teurastus tapahtuu hyväksytyssä ja luvan saaneessa laitoksessa, jossa jäljitettävyys on tuotteen aitouden varmistamiseksi aukoton.

3.5   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

—

3.6   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

—

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Maantieteelliseen alueeseen kuuluu West Countryn alueen Englannissa muodostavat kuusi kreivikuntaa: Cornwall, Devon, Dorset, Gloucestershire, Somerset ja Wiltshire.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Maantieteellisen alueen erityisyys

West Country Beef -lihan ja maantieteellisen alueen välinen yhteys perustuu tuotteen laatuun ja muihin ominaisuuksiin.

Englannissa sijaitsevaa West Countryn aluetta kutsutaan kuvaavasti nurmikasvien niemimaaksi. Erilliset nurmikasviviljelmät ja peltoviljelmät ovat kehittyneet osittain erilaisen maaperätyypin vuoksi. West Countryn alueella on paljon glei-maata ja ruskomaata, jotka tukevat nurmikasvien kasvua mutteivät sovellu hyvin peltokasveille. Alueilla, joilla viljellään peltokasveja, on enemmän läpäisevämpää savi- ja hiekkamaata. Lisäksi West Countryn alueella on Yhdistyneen kuningaskunnan korkein keskilämpötila ja korkeimmat alimmat ja ylimmät lämpötilat.

West Country on Englannin suurin ja maatalousvaltaisin alue. Sen ympäristö on yksi Yhdistyneen kuningaskunnan rikkaimmista. Sen tiloilla tuotetaan noin 24 prosenttia Englannin naudanlihasta. Tämä yhdistyneenä lammastalouden 21 prosentin osuuteen on osaltaan muokannut ja säilyttänyt alueen maisemaa ja perintöä. Suuri karjatiheys on edistänyt alueella tarvittavia työpaikkoja luovan lihanjalostusteollisuuden kehitystä.

West Countryn alueella yhdistyvät lämpimät ja leudot lämpötilat, koko vuodelle tasaisesti jakautuvat sateet ja syvä kosteutta pidättävä maaperä. Tämän vuoksi lähes koko vuoden ympäri voidaan viljellä nurmi- ja rehukasveja ja pitää eläimiä laitumella. Nurmikasveja kasvaa suurella osalla aluetta yli 300 päivää vuodessa. Koska kaikkialla West Countryn alueella laidunnetaan yleisesti koko vuoden ajan, yleisin tuotantosuunta on karjankasvatus. Lisäksi yli 25 prosenttia West Countryn laitumista sijaitsee joko kansallispuistoissa tai poikkeuksellisen luonnonkauniilla alueilla, ja siellä on yli 57 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan kukkaniityistä. Bristolin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan nurmikasveja syöneen naudan lihan maku on täyteläisempi ja pidetympi kuin väkirehulla ruokitun naudan.

Tuotteen erityisyys:

West Countryn alueella käytetään yleisesti karjan ruokinnassa tuore- ja säilörehua. Tämä vaikuttaa naudanlihan laatuun ja ravintoarvoon rasvahappokoostumuksen, e-vitamiinipitoisuuden ja aistinvaraisen laadun osalta. Nämä vaikutukset on osoitettu selvästi tieteellisissä kokeissa. Niissä näkyy viljavoittoisesti (väkirehulla) ruokittujen härkien ja nurmikasvivoittoisesti ruokittujen härkien rasvahappokoostumuksen ero (taulukko 1). Säilörehulla ruokituilla härillä oli enemmän rasvaa lihaksissa, ja niiden rasvahappoprofiili oli varsin erilainen. Väkirehua saaneiden härkien lihaksissa oli enemmän linolihappoa ja siitä muodostunutta arakidonihappoa sekä molempia n-6-rasvahappoja (omega-6). Säilörehua ja tuorerehua saaneiden härkien lihaksissa oli suuremmat pitoisuudet linoleenihappoa ja siitä muodostunutta eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA) sekä kaikkia n-3-rasvahappoja (omega-3). Suhde n-6- ja n-3-rasvahappojen välillä oli väkirehulla ruokituilla eläimillä paljon korkeampi. Ihmisten ruokavaliossa suositeltava suhde on enintään 4, johon päästiin helposti nurmikasveilla ruokituista naudoista saadulla lihalla, toisin kuin väkirehulla ruokituista naudoista saadulla lihalla. Yksinkertainen suhde, joka erottaa nurmikasveilla ja väkirehulla ruokittujen nautojen lihan, on 18:2 / 18:3, joka taulukossa 1 on nurmikasveilla ruokituilla naudoilla 2 ja väkirehulla ruokituilla naudoilla 27.

Nurmikasveista – olivatpa ne tuoreena tai säilörehuna – eläin saa alfalinoleenihappoa, jonka se voi muuntaa pitkäketjuisiksi n-3-sarjan monityydyttymättömiksi rasvahapoiksi (PUFA), jotka ovat tärkeitä ravintoaineita ihmisten ruokavaliossa. Nurmikasveissa on myös e-vitamiinia, ja niillä ruokittujen nautojen lihassa on enemmän n-3-rasvahappoja ja e-vitamiinia. Nämä ravintoaineet vaikuttavat myös lihan makuun.

Tuore- ja säilönurmeen perustuvat ravinnot tuottavat todistetusti tietyn rasvahappoprofiilin, joka erottaa ne väkirehuravinnosta. Nurmirehulla ruokitulla naudalla linolihappoarvo on noin 1,0 prosenttia, EPA 0,5 prosenttia ja DHA 0,1 prosenttia. Nämä arvot ovat lihan rasvahappojen prosentteja (rasvahappokoostumus kuvataan usein juuri näin). Tämä vaikutus on eduksi West Country Beef -lihalle. Nurmikasvien luontaisesti sisältämä e-vitamiini varastoituu nautojen lihas- ja rasvakudokseen. Säilörehua saaneilla härillä lihasten e-vitamiinipitoisuus on vähintään kaksinkertainen verrattuna väkirehulla ruokittuihin härkiin (taulukko 1). Sen ansiosta liha pysyy vähittäismyynnissä kirkkaanpunaisena 2 ylimääräistä päivää.

Brittiläisissä tutkimuksissa on havaittu, että loppuruokintavaiheessa nurmikasveilla ruokitun naudan lihan maku on parempi kuin viljalla ruokitun naudan. Naudanlihan saamat pisteet olivat nurmikasveilla ruokituilla naudoilla korkeammat kuin väkirehulla ruokituilla naudoilla. Epänormaalille maulle annetut pisteet olivat korkeimmat väkirehulla ruokituilla naudoilla.

Edellä esitetyt päätelmät on saatu Meat South West -yhdistyksen teettämästä riippumattomasta raportista. Siinä esitetään myös yhteenveto erityisominaisuuksista, joista yksi on suuri n-6-rasvahappojen ja n-3-rasvahappojen suhde ja toinen korkea e-vitamiinipitoisuus.

—	suhde 18:2 / 18:3 on alle 4

—	e-vitamiini > 3,0 mg/kg selkälihasta.

Englannin West Country antaa ilmastonsa, topografiansa, geologiansa ja niiden aikaansaamien vehreiden nurmien ansiosta alueella kasvatettaville naudoille – ja sitä kautta myös noista eläimistä saatavalle lihalle – erityisominaisuuksia. Valtaosa viljellystä alasta on nurmea, joka soveltuu ihanteellisesti naudantuotantoon ja jota voidaan myös käyttää lisäravintona.

Siitä, että West Countryn alueella tuotetulla ja jalostetulla naudanlihalla on ominaisuuksia, jotka liittyvät erottamattomasti kyseiseen maantieteelliseen alueeseen, on vankkaa ja objektiivista tieteellistä näyttöä. Koska ruohoa on enemmän saatavilla ja sitä käytetään enemmän, lihassa on korkeammat pitoisuudet n-3-sarjan monityydyttymättömiä rasvahappoja (PUFA) ja e-vitamiinia.

Nurmen kasvuun vaikuttavia tekijöitä ovat maaperä, lämpötila, sateet ja auringonpaiste. Tärkeä lisätekijä on topografia: nurmen kasvu heikkenee, mitä korkeammalle mennään. West Countryn alueella vallitsevan suotuisamman ilmaston ansiosta siellä on nurmen kasvupäiviä enemmän kuin muilla alueilla. Toisin kuin missään muualla Britanniassa, nurmi kasvaa kaikkialla West Countryn alueella yli 220 päivää vuodessa ja joissakin osissa yli 300 päivää vuodessa. Tämän vuoksi West Countryn alueella kasvatettavat naudat pääsevät useammin laiduntamaan ja saavat useammin ruohokasvituotteita kuin muualla Britanniassa tai EU:ssa.

Nämä arvot saadaan sellaisen naudan lihasta, joka on syntynyt, kasvatettu ja loppukasvatettu West Countryn alueella, jossa eläimet voivat syödä tuoretta ruohoa lämpimän ja kostean ilmaston ansiosta pidempään kuin muilla alueilla ja joilla tuotantojärjestelmät perustuvat laajaperäiseen laidunkasvatukseen. Tulevat ilmastonmuutokset suosinevat nurmenviljelyä West Countryssä vielä nykyistäkin enemmän.

Meat South West -yhdistys arvioi punaisen lihan alan kokonaisosuuden West Countryn taloudesta olevan vuosittain 3 miljardia Englannin puntaa ja 28 000 työpaikkaa. Karjankasvatuksen jatkaminen on olennaisen tärkeää alueen ympäristön ja perinnön suojelemiseksi. Juuri tämän erityisen ympäristön ansiosta West Country Beef -liha saa ominaispiirteensä, jotka johtuvat siitä, että eläimet on kasvatettu tällä alueella.

Perinteisesti alueen yleisimmät nautarodut ovat olleet South Devon ja Ruby Red. Kuitenkin myös monet kotoperäiset ja mannereurooppalaiset rodut sopeutuvat hyvin alueen ympäristöön ja menestyvät hyvin sen laitumilla. Sen vuoksi West Country Beef -lihaa voidaan tuottaa minkä tahansa rodun naudoista. Maisemien monimuotoisuuden ansiosta karjankasvatuksen eri vaiheet voivat tapahtua alueen eri osissa. Exmoorin, Dartmoorin ja Bodmin Moorin ylängöt toimivat alueina, joilla perinteiset nautakarjat lisääntyvät ja ovat kesälaitumella, ja matalammalla sijaitsevat laitumet ja rannikkoseudut, joilla nurmi kasvaa lähes koko vuoden ajan, soveltuvat oivallisesti loppukasvatukseen.

Eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/762878/west-country-beef-pgi-spec.pdf

---

(1)  EUVL L 179, 19.6.2014, s. 17.

(2)  linolihappo

(3)  linoleenihappo

(4)  eikosapentaeenihappo

(5)  dokosaheksaeenihappo