EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 19.11.2019

COM(2019) 607 final

LIITTEET

Ehdotus: Neuvoston päätös

energiayhteisön ministerineuvoston ja energiayhteisön pysyvän korkean tason ryhmän kokouksissa (Chişinău, 12. ja 13. joulukuuta 2019) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta

LIITE 1

Ministerineuvosto

1.PÄÄTÖS ENERGIAYHTEISÖN TALOUSARVION JA RAHOITUSOSUUKSIEN HYVÄKSYMISESTÄ VUOSIKSI 2020–2021

Euroopan unionin puolesta otettava kanta on hyväksyä päätös energiayhteisön talousarvion ja rahoitusosuuksien hyväksymisestä vuosiksi 2020–2021, noudattaen 6 päivänä marraskuuta 2019 tehtyä komission päätöstä, jolla vahvistetaan komission ehdotus energiayhteisön ministerineuvostolle energiayhteisön talousarviosta vuosiksi 2020–2021, C(2019) 7828 final, sekä tämän liitteen lisäyksenä olevaa ministerineuvoston menettelyasiakirjaluonnosta.

2.ENERGIAYHTEISÖSOPIMUKSEN 91 ARTIKLAN 1 KOHDAN MUKAISET PÄÄTÖKSET, JOILLA VAHVISTETAAN SOPIMUKSEN RIKKOMINEN SEURAAVISSA TAPAUKSISSA: ASIA ECS-10/17 (SERBIA), ASIA ECS-13/17 (SERBIA), ASIA ECS 6/18 (KOSOVO*);

(a)Euroopan unionin puolesta otettava kanta on hyväksyä energiayhteisösopimuksen 91 artiklan 1 kohdan mukaiset päätösluonnokset, joissa vahvistetaan sopimuksen rikkominen asiassa ECS-10/17 (Serbia), edellyttäen että perustellun pyynnön 71 kohdassa oleva obiter dictum -sivuhuomautus poistetaan, asiassa ECS-13/17 (Serbia) ja asiassa ECS-6/18 (Kosovo *).

3.ENERGIAYHTEISÖSOPIMUKSEN 92 ARTIKLAN 1 KOHDAN MUKAISET PÄÄTÖKSET TOIMENPITEIDEN KÄYTTÖÖNOTOSTA TAI JATKAMISESTA ASIOISSA ECS-8/11, ECS-2/13 JA ECS-6/16 (BOSNIA JA HERTSEGOVINA) JA ASIOISSA ECS-3/08 JA ECS-9/13 (SERBIA);

Euroopan unionin puolesta otettava kanta on hyväksyä energiayhteisösopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaiset päätösluonnokset asioissa ECS-8/11, ECS-2/13 ja ECS-6/16 (Bosnia ja Hertsegovina) ja asioissa ECS-3/08 ja ECS-9/13 (Serbia).

LISÄYS LIITTEESEEN 1

ENERGIAYHTEISÖN MINISTERINEUVOSTON

MENETTELYASIAKIRJA

2019/PA/01/MC-EnC energiayhteisön talousarvion hyväksymisestä vuosiksi 2020–2021 ja sopimuspuolten rahoitusosuuksista talousarvioon

Energiayhteisön ministerineuvosto, joka

ottaa huomioon energiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 73,74, 86 ja 88 artiklan,

ottaa huomioon ... tehdyn komission päätöksen, jolla vahvistetaan komission ehdotus energiayhteisön ministerineuvostolle energiayhteisön talousarviosta vuosiksi 2020–2021,

ottaa huomioon talousarvion hyväksymisessä ja toteuttamisessa sekä tilintarkastuksessa, tilinpäätöksen esittämisessä ja valvonnassa noudatettavien energiayhteisön menettelyjen 24 ja 25 artiklan,

ottaa huomioon, että ministerineuvosto hyväksyy kahden vuoden välein talousarvion energiayhteisön toimintamenoista, joita tarvitaan sen toimielinten toimintaan,

ottaa huomioon, että kukin sopimuspuoli osallistuu energiayhteisön talousarvion rahoittamiseen energiayhteisön perustamissopimuksen liitteen IV mukaisesti,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään tämän menettelyasiakirjan liitteessä esitetty energiayhteisön talousarvio varainhoitovuosiksi 2020 ja 2021.

2 artikla

Sopimuspuolten rahoitusosuudet energiayhteisön talousarvioon vahvistetaan 1 päivästä tammikuuta 2020 lähtien tämän menettelyasiakirjan liitteessä.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille energiayhteisön sopimuspuolille ja toimielimille.

4 artikla

Energiayhteisön sihteeristön johtaja asettaa tämän menettelyasiakirjan ja sen liitteen kaikkien energiayhteisön osapuolten ja toimielinten saataville 7 päivän kuluessa sen hyväksymisestä.

Hyväksytty Chişinăussa 13 päivänä joulukuuta 2019

Ministerineuvoston puolesta

………………..

Puheenjohtaja

Liite

komission päätökseen, jolla vahvistetaan komission ehdotus energiayhteisön ministerineuvostolle energiayhteisön talousarviosta vuosiksi 2018-2019

Energiayhteisön talousarvio 2020–2021 – Perustelut

1.Ehdotuksen tausta

1.1.Perustamissopimuksen oikeusperusta

Energiayhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’energiayhteisösopimus’, 73 ja 74 artiklassa määrätään, että ministerineuvosto hyväksyy yksimielisesti Euroopan komission ehdotuksesta menettelyasiakirjan, jossa vahvistetaan energiayhteisön kaksivuotinen talousarvio. Se käsittää myös energiayhteisön toimintamenot, joita tarvitaan sen toimielinten toimintaan. 

Johtaja laati käsillä olevan talousarvioesityksen perusteluineen talousarvion hyväksymisessä ja toteuttamisessa sekä tilintarkastuksessa, tilinpäätöksen esittämisessä ja valvonnassa noudatettavien energiayhteisön menettelyjen, jäljempänä ’talousarviomenettelyt’, 30 artiklan mukaisesti.

1.2.Energiayhteisön talousarvio 2020–2021 – Määrärahat

Talousarvion valmistelua ohjaavat periaatteet ja säännöt vahvistetaan (sekä sisällön että rakenteen osalta) energiayhteisön talousarviomenettelyissä (vuoden 2014 muutettu laitos).

Uusi periaate, jota sovelletaan prosessissa nyt ensimmäistä kertaa, liittyy toimintoperusteisen budjetoinnin (ABB) periaatteiden käyttöönottoon energiayhteisön tulevassa raportointijärjestelmässä.

2.Työohjelman 2020–2021 pääpiirteet

Energiayhteisön ja sen toimielinten, myös sihteeristön, prioriteetit keskittyvät tiukasti energiayhteisösopimuksessa vahvistettuihin keskeisiin tavoitteisiin, ottaen kuitenkin myös huomioon tarve vastata tuleviin uusiin haasteisiin.

3.ulottaa EU:n energian sisämarkkinoita koskevat säännöt ja periaatteet Kaakkois-Euroopan ja Mustanmeren alueen maihin ja kauemmas oikeudellisesti sitovan kehyksen pohjalta;

4.luoda vakaa sääntely- ja markkinakehys, joka pystyy houkuttelemaan investointeja sähköntuotantoon ja verkkoihin;

5.luoda yhdennetyt energiamarkkinat, jotka mahdollistavat rajat ylittävän energiakaupan ja integraation EU:n markkinoiden kanssa;

6.lisätä toimitusvarmuutta, jotta voidaan varmistaa vakaa ja jatkuva energiahuolto, mikä on olennaisen tärkeää talouden kehityksen ja yhteiskunnan vakauden kannalta;

7.parantaa ympäristötilannetta alueen energiahuollon osalta ja edistää uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta .

Sihteeristö tukee jatkuvasti sopimuspuolia energiayhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanossa. Tilanteissa, joissa edistystä ei ole tapahtunut, sihteeristön asiantuntijat laajentavat osallistumistaan yksittäisiin tapauksiin tarjoamalla kohdennettua tukea joko täytäntöönpanoa tarkastelevien maakohtaisten käyntien kautta tai hyödyntämällä ulkoisia konsulttipalveluja. Energiayhteisösopimuksen mukainen täytäntöönpanomekanismi, jota tukee sovittelu ja riitojenratkaisu, tarjoaa jatkossakin tärkeän keinon tukea energiayhteisösopimuksen täytäntöönpanoprosessia tapauksissa, joissa muuntyyppisestä tuesta (esim. tekstinlaadinnasta, tiedonvaihdosta tai valmiuksien kehittämisestä) ei ole ollut tarvittavaa apua.

Samaan aikaan energiamarkkinoiden eheyttä ja tarkasteltavuutta koskeva asetus (REMIT-asetus) ja kaasualan verkkosäännöt ja suuntaviivat, jotka energiayhteisön päätöksentekoelimet ovat äskettäin hyväksyneet, on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantava täytäntöön. Muut infrastruktuurikysymyksiin liittyvät tehtävät, joissa on kyse energiayhteisön etua koskevista hankkeista (Project of Energy Community Interest, PECI) ja yhteistä etua koskevista hankkeista (Project of Mutual Interest, PMI), pysyvät sihteeristön asialistalla, ja ne edellyttävät säännöllistä raportointia sovellettavan asetuksen mukaisesti.

Joulukuussa 2018 hyväksyttiin yleiset poliittiset suuntaviivat vuoden 2030 tavoitteista energiayhteisön sopimuspuolille ja vahvistettiin energiayhteisön tulevan työn painopisteet hiilestä irtautumisessa. Samassa joulukuun kokouksessaan ministerineuvosto ilmoitti pyrkivänsä sisällyttämään puhtaan energian säädöspaketin osaksi energiayhteisön lainsäädäntöä. Paketin ensimmäiset osat, jotka saatetaan sisällyttää energiayhteisön säännöstöön jo vuonna 2019, ovat uudelleenlaadittu uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi, muutettu energiatehokkuusdirektiivi ja muutettu rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi sekä hallintoa koskeva asetus. Tämä johtaa lisätehtäviin ja -velvoitteisiin sopimuspuolille ja edellyttää sihteeristöltä uusia toimia. Erityisen haastava velvoite on kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien valmistelu ja hyväksyminen.

Kaasun toimitusvarmuutta koskevassa energiayhteisön säännöstössä ja nykyisissä ja tulevissa verkkosäännöissä annetaan useita uusia tehtäviä sihteeristölle ja energiayhteisön sääntelyneuvostolle (ECRB).

Lisäksi se, että ministerineuvosto hyväksyy menettelyasiakirjoja energiayhteisön sähkönjakeluverkonhaltijoiden koordinointiryhmän ja energiayhteisön kyberturvallisuuden ja kriittisen infrastruktuurin koordinointiryhmän perustamisesta ja työskentelystä, johtaa uusiin tehtäviin, kuten kokousten järjestämiseen ja valmisteluun, yleisen sisältötuen tarjoamiseen työryhmille jne.

Sihteeristön toimeksiannosta johtuvien nykyisten ja uusien tehtävien myötä luettelo velvollisuuksista raportoida energiayhteisön eri toimielimille (kuten ministerineuvostolle, sääntelyneuvostolle ja pysyvälle korkean tason ryhmälle) ja Euroopan komissiolle on kasvanut jatkuvasti. Raportointivelvoitteet esitetään yksityiskohtaisesti työohjelman liitteessä II.

Sihteeristön työn kolme keskeistä painopistealaa ovat energiayhteisösopimuksen 67 artiklan mukaisesti seuraavat:

–Toimi 1 (A1) – energiayhteisön säännöstön täytäntöönpano energiayhteisösopimuksen 67 artiklan b alakohdan mukaisesti keskittyen sopimuspuolille tarjottavaan apuun sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täytäntöönpanon tukemiseksi sekä vuosittaiseen raportointiin ministerineuvostolle;

–Toimi 2 (A2) – tuki rahoittajille sekä toimille, joilla Euroopan komissio koordinoi rahoittajien toimintaa 67 artiklan c alakohdan mukaisesti, mukaan lukien tuki rahoittajayhteisön työlle sopimuspuolissa energiayhteisön soveltamisalaan kuuluvilla aloilla; ja

–Toimi 3 (A3) – hallinnollinen tuki toimielimille ja työskentelyelimille 67 artiklan a alakohdan mukaisesti, jotta voidaan helpottaa energiayhteisön toimielinten työtä ja ministerineuvoston päätöksillä perustettujen työskentelyelinten työtä ja tukea sen organisointia.

Työohjelmassa raportointitarkoituksia varten määritellyt tärkeimmät toimet jakautuvat edelleen toimenpiteisiin (ks. vuosien 2020–2021 työohjelman liite I). Jatkossa talousarvion käytöstä raportoidaan määriteltyjen toimien (ks. edellä A1–A3) ja vastaavien indikaattoreiden mukaisesti.

Tässä asiakirjassa viitataan kuitenkin talousarviomenettelyjen periaatteiden mukaiseen resurssisuunnitteluun (ks. jäljempänä).

8.Talousarvio-oletukset

Talousarvioesityksen tärkein oletus on, että energiayhteisön toimintaan sovelletaan edelleen vakaata oikeudellista kehystä ja rahoituskehystä. Energiayhteisösopimuksen toimivuuden parantamiseksi suunnitellut muutokset, jotka ministerineuvoston on määrä hyväksyä vuonna 2019 puheenjohtajan ja sihteeristön tuella, ovat ensimmäinen askel sen varmistamiseksi, että energiayhteisö jatkaa työtään tavoitteidensa saavuttamiseksi ja vastatakseen energian sisämarkkinoiden luomisen asettamiin vaatimuksiin. Vuosien 2020–2021 rahoitussuunnittelussa otettiin huomioon kolmen edellisvuoden kokemukset talousarvion toteuttamisesta ja työohjelmassa esitetty tulevien tehtävien ja toimien strateginen suunnittelu.

9.Energiayhteisön talousarvion rakenne

Rahoitussuunnittelu noudattaa talousarvion ennalta määriteltyä rakennetta sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Tämä vakaa kehys, jota menojen ja tulojen suunnittelussa on noudatettu energiayhteisön alusta alkaen, mahdollistaa tulosten käytön vertailun vuodesta toiseen.

Esitetty talousarvio jakautuu neljään budjettikohtaan, jotka ovat henkilöstömenot, matkakulut, toimistokulut sekä muut kulut ja palvelut. Niitä käsitellään yksityiskohtaisemmin jäljempänä omissa kohdissaan (yksittäisten budjettikohtien numeroilla). Kukin budjettikohta koostuu ennalta määritellyistä tileistä, jotka muodostavat tiettyä budjettikohtiin liittyvää menoluokkaa edustavan tiliryhmän. Tässä jaksossa annettuja selityksiä sovelletaan kumpaankin vuoteen 2020–2021.

9.1.Budjettikohta: Henkilöstömenot

Budjettikohta I sisältää henkilöstömenot. Tämä talousarvion osa määritellään hyväksytyn henkilöstötaulukon mukaisesti ja siinä noudatetaan vahvistettuja palkka-asteikkoja.

Ehdotuksen lähtökohtana on sihteeristön nykyinen organisaatiorakenne. Henkilöstömenojen budjettikohdan määrärahat ovat tulos seuraavista näkökohdista:

–Vuosina 2020 ja 2021 palkkoihin sovelletaan 2 prosentin inflaatiokerrointa; ja

–tarkoituksena on jatkaa tilapäisten työsuhteiden edistämistä väliaikaisten henkilöstösiirtojen avulla ja työharjoittelujärjestelyissä. Väliaikaisia henkilöstösiirtoja, joita käytetään keinona vahvistaa sopimuspuolten hallinnollisia valmiuksia, käytetään jatkossa vuosina 2020–2021 täydentämään sihteeristön työtiimiä kansallisten viranomaisten ja muiden organisaatioiden teknisellä erityisasiantuntemuksella. Harjoittelujaksojen avulla pyritään tukemaan henkilöstöä, levittämään tietoa energiayhteisöstä ja osaltaan auttamaan valmiuksien kehittämistä. Ehdotetun talousarvion rahoitusoletuksena on noin 60 henkilötyökuukautta harjoittelujaksoina 1 ja 24 henkilötyökuukautta väliaikaisina henkilöstösiirtoina. Väliaikaisen henkilöstön määrä lasketaan 1 vuoden pituisten työsuhteiden perusteella eli vuodeksi 2020 suunnitellaan yhteensä viisi yksivuotista harjoittelujaksoa ja kaksi yksivuotista henkilöstösiirtoa, mikä tekee yhteensä 7 väliaikaista.

9.2.Budjettikohta: Matkakulut

Budjettikohta II sisältää menot sihteeristön henkilöstön virallisista työmatkoista, jotka tehdään energiayhteisön nimissä ja jotka liittyvät energiayhteisösopimuksen täytäntöönpanoa tukeviin toimiin.

Menot liittyvät pääasiassa sopimuspuolen virkamatkoihin tai tekniseen apuun sopimuksen mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanon tarkistamisessa. Tämä budjettikohta sisältää myös määrärahat perusteltuihin matkoihin, jotka liittyvät kokousten ja konferenssien järjestämiseen ja henkilöstön osallistumiseen niihin puhujina tai muussa roolissa, mukaan lukien energiayhteisön toimielinten järjestämät kokoukset ja konferenssit.

Matkakuluihin varatut määrärahat jakautuvat talousarvioesityksessä seuraavasti:

–Lentomatkat ja satunnaiskulut; ja

–päiväraha 2 .

9.3.Budjettikohta: Toimistokulut

Budjettikohta III sisältää menot, joilla lisätään tai muutetaan energiayhteisön omaisuuseriä, sekä muut toimistoinfrastruktuurimenot (vuokrat, toimistotarvikkeet, kulutushyödykkeet ja muut palvelut), jotka tarvitaan sihteeristön toimintaan energiayhteisösopimuksen mukaisena toimielimenä.

Budjettikohta sisältää seuraavat:

–Vuokrat: Arvio toimistotilojen vuokrakustannuksista. Tässä otetaan huomioon isäntämaalta (Itävallalta) saatava rahoitus energiayhteisön kokonaistalousarvioon 3 .

–Toimistolaitteet Tässä otetaan huomioon tarve pitää laitteet (erityisesti tietotekniikka ja tarvittavat toimistokalusteet) ajan tasalla, jotta työympäristön, prosessien ja käsiteltävien tietojen turvallisuudesta voidaan huolehtia mahdollisimman hyvin. Budjettikohtaan kuuluvat talousarviotilit ovat laitteistot, ohjelmistot, toimistokalusteet ja arvoltaan vähäinen omaisuus. Vuoden 2020 kokonaismenojen budjetoinnissa noudatetaan IT-suunnitelmaa, jossa arvioidaan laitteistojen (henkilöstön tietoteknisten laitteiden eli IT-hallinnon alaan kuuluvien kannettavien tietokoneiden, tulostimien ja palvelimien) ja ohjelmistojen vaihdot. Se kattaa myös energiayhteisön verkkosivustoa ja energiayhteisön tilinpidon sisäistä kirjanpito-ohjelmaa varten tarvittavat lisenssit jo käytössä oleville ohjelmistoille.

–Kulutushyödykkeet: Tähän kuuluvat tilit ovat toimistotarvikkeet, korjaukset ja kunnossapito sekä tilojen siivous, juoksevat kulut ja sähkö.

–Muut palvelut: ”Muiden palvelujen” määrärahoissa otetaan huomioon tarvittavat kuljetuksen ja kolmansien osapuolten suorittamien kuljetusten kustannukset, postimaksut, muut toimintakulut ja viestintäkulut (televiestintä).

9.4.Budjettikohta: Muut kulut ja palvelut

Budjettikohta IV koskee muita menoja, joita tarvitaan sihteeristön ja muiden energiayhteisön elinten (ministerineuvoston, pysyvän korkean tason ryhmän, sääntelyneuvoston ja foorumeiden) toimintaan.

Budjettikohtaan kuuluvat seuraavat:

–Tiedottaminen, viestintä ja edustuskulut: Tämä kattaa suhdetoiminnan alalla tehtävän työn, joka liittyy sihteeristön julkaisuihin (esim. uusien laitosten julkaisemiseen lainsäädännöstä ja täytäntöönpanoraporttien julkaisuun), hankinnoista ja avoimista työpaikoista tiedottamiseen sekä edustuskuluihin;

–Selvitykset, tutkimus ja konsultointi: Kokemus on osoittanut, että selvitysten tarjoama tekninen tuki on hyödyllinen väline energiayhteisön tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus ja konsultointi liittyvät energiayhteisön työohjelmassa esitettyihin toiminta-aloihin (ml. sääntelyneuvosto);

–Ulkoistettujen palvelujen kustannukset (tietotekniikka, palkanlaskenta jne.): Tähän sisältyvät (ulkoistettuun) IT-hallintoon liittyvät toimet ja tehtävät, energiayhteisön verkkosivuston tekninen ylläpito (sekä hallinnon että ulkoisten käyttäjien osalta), toimistolaitteiden (esim. kopiokoneiden ja tulostimien) vuokrasopimukset sekä hallinnon, kirjanpidon ja henkilöresurssien käytössä olevien IT-ratkaisujen ylläpito (kirjanpito- ja henkilöstötietokannat).

–Tilintarkastuksen sekä oikeudellisen ja rahoitusneuvonnan kustannukset: Tähän sisältyvät ulkoiset tilintarkastukset ja ulkoistetut oikeudelliset palvelut sekä palkanlaskennan ja kirjanpidon sopimukset 4 ;

–Rahoituspalvelut: Kattaa pankkien maksut ja transaktiopalkkiot;

–Tapahtumien kustannukset: Näistä määrärahoista katetaan kaikkien säännöllisten ja ad hoc -tapahtumien järjestämiseen liittyvät kulut, mukaan lukien tilojen ja laitteiden vuokraus, ateriapalvelut ja tekniset järjestelyt; .;

–Korvaukset: Tämä kattaa matkakulut, jotka aiheutuvat sopimuspuolten ja/tai tarkkailijoiden edustajien osallistumisesta energiayhteisön sihteeristön järjestämiin institutionaalisiin kokouksiin, työryhmätapaamisiin ja muihin tapahtumiin; näissä noudatetaan erillisiä korvaussääntöjä. Matka- ja majoituskustannusten korvaamiseen on periaatteessa sovellettu samoja sääntöjä energiayhteisön alusta lähtien; .

–Koulutus: Tämä kattaa koulutukseen, sihteeristön henkilöstön vuotuisiin sisäisiin kokouksiin ja ennen kaikkea sopimuspuolten edustajille tarjottaviin koulutustoimiin liittyvät menot.

10.Energiayhteisön talousarvio 2020

Vuodeksi 2020 ehdotettu talousarvio vastaa komission esittämää lukua ollen vuonna 2019 käytettävissä olevan budjetin tasolla (4 812 073 euroa). Kuten joka vuosi, EU:n rahoitusosuuden (94,78 % energiayhteisön talousarviosta) ehtona on EU:n vuoden 2020 talousarvion lopullinen hyväksyminen.

5.1. Budjettikohta 1: Henkilöresurssit 2020

Vuoteen 2019 verrattuna budjettikohtaan 1 esitetyt määrärahat ovat 3,7 prosenttia suuremmat. Tämä johtuu siitä, että pyydetyistä määrärahoista kustannettaisiin kaksi uutta asiantuntijatointa (ks. tarkemmat tiedot ja perustelut liitteenä olevassa työohjelmassa), jotka on määrä täyttää tulevan vuoden aikana, ja henkilöstön palkkoihin tulisi 2 prosentin inflaatiokorjaus.

Tämä budjettikohta koostuu vakinaisen henkilöstön palkoista (määräaikaisilla sopimuksilla, joita voidaan jatkaa) sekä väliaikaisen henkilöstön (harjoittelijoiden ja määräaikaisesti siirrettyjen työntekijöiden) palkoista. Palkat on vapautettu kansallisesta tuloverosta, eikä niihin tapaturmavakuutusta lukuun ottamatta kuulu muita etuuksia (kuten eläke-, sairas- tai työttömyysvakuutuksia). Myöskään muunlaisia lisiä tai etuuksia ei tarjota.

Tammikuun alusta 2020 sovellettavat energiayhteisön sihteeristön henkilöstön palkat perustuvat nykyisiin palkkatasoihin (2019) ja niihin sovelletaan inflaatiomukautusta (2 %).

Myös tilapäiset työkomennukset (24 henkilötyökuukautta väliaikaisia henkilöstösiirtoja ja 60 henkilötyökuukautta harjoittelujaksoja) sisältyvät tähän budjettikohtaan (vuonna 2019: 46,6 henkilötyökuukautta). Määräaikaisesti siirrettyjen työntekijöiden palkka-asteikkoa on mukautettu, minkä myötä väliaikaisen henkilöstön kokonaismäärärahat vähenevät 190 485 eurosta 175 432 euroon. Tällaiset palvelussuhteet ovat tuottaneet lisäarvoa sihteeristön työlle. Ne ovat myös tarjonneet parhaan väylän saada sopimuspuolten nuoria ammattilaisia ja asiantuntijoita osallistumaan energiayhteisön työhön. Määräaikaiset työsuhteet auttavat myös täyttämään vaatimukset maantieteellisestä tasapainosta siten kuin edellytetään energiayhteisön sihteeristön henkilöstön palvelukseenottoa, työoloja ja maantieteellistä jakaumaa koskevissa säännöissä, jäljempänä ’rekrytointisäännöt’. 

Vuosien 2020–2021 työohjelmassa perusteltu henkilöstön lisätarve kompensoitiin kohdentamalla talousarviomäärärahoja uudelleen budjettikohtien välillä.

5.2. Budjettikohta 2: Matkamäärärahat 2020

Vuoden 2020 matkamäärärahat (340 000 euroa) ovat 8 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2019 (367 812 euroa). Vuotta 2020 koskeva arvio perustuu määrärahojen käytöstä viime vuosina saatuihin kokemuksiin. Tulevien matkojen ja missioiden tehokkaalla suunnittelulla on varmistettava, että toimista voidaan riittävällä tavalla huolehtia pyydetyn talousarvion puitteissa.

5.3. Budjettikohta 3: Toimistokulut 2020

Toimistokulujen talousarvion 6 prosentin lisäys vuodesta 2019 (400 084 euroa) vuoteen 2020 (424 205 euroa) liittyy realistisiin varauksiin vuokria ja muita palveluja varten. Kummassakin näistä on ollut määrärahavaje, kun talousarviota on pantu täytäntöön viime vuosina.

5.4. Budjettikohta 4: Muut kulut ja palvelut 2020

Muiden kulujen ja palvelujen kokonaismäärärahaesitys vuodeksi 2020 on 6 prosenttia pienempi (1 395 000 euroa) kuin vuonna 2019 (1 486 956 euroa). Vähennys tehdään mukautuksena eri budjettikohtien suunnitteluun. Kaikkien budjettikohtien toteutuneen käytön perusteella oletetaan, että nämä määrärahat riittävät tämän budjettikohdan toimien jatkamiseen.

11.Energiayhteisön talousarvio 2021

Vuodeksi 2021 esitetty 4 812 073 euron talousarvio perustuu samaan olettamukseen täydestä henkilöstötaulukosta, palkkatasosta ja kaikkien muista kuluista kuin vuonna 2020. Palkkoihin varattujen määrärahojen lisäys tulee korvatuksi selvityksiin, koulutukseen ja kulutushyödykkeisiin varattujen määrärahojen vähennyksellä.

Luvut EU:n tulevasta rahoitusosuudesta vuodeksi 2021 ovat saatavilla vasta, kun vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys on ratkaistu. Esitykset ovat energiayhteisön toiminnan ennakoituja resurssitarpeita vuoden 2020 jälkeiselle ajalle.

12.Tulotaulukko 2020–2021

13.Menotaulukko 2020–2021

14.Vuosien 2020–2021 menotaulukko – Yksityiskohtaiset tiedot

15.Toimielinten määrärahat (korvaukset ja tapahtumien järjestäminen)

16.

16.Energiayhteisösopimuksen liite IV: Osapuolten rahoitusosuudet 2020–2021

Energiayhteisösopimuksen LIITE IV

Budjettikausi 2020–2021

17.Henkilöstötaulukko 2020–2021

Huomautus:

Henkilöstötaulukossa ilmoitetaan vakinaisten ja väliaikaisten toimien määrä, jota ehdotetaan työohjelman mukaisten tehtävien hoitamiseksi.

Väliaikaisten toimien määrä arvioidaan 12 kuukauden työsuhteiden perusteella, ja se voi vaihdella yksittäisten työsuhteiden keston mukaan.

* Vastedes apulaisjohtajan toimi olisi vahvistettava ja määriteltävä selkeästi henkilöstösäännöissä ja rekrytointisäännöissä.

ENERGIAYHTEISÖN PALKKA-ASTEIKOT 2020–2021*

* Luvut viittaavat kokoaikaiseen työhön.

** Vastedes apulaisjohtajan toimi olisi vahvistettava ja määriteltävä selkeästi henkilöstösäännöissä ja rekrytointisäännöissä.

Huom.: Tämän menettelyasiakirjan liitteenä annetaan tiedoksi energiayhteisön työohjelma vuosiksi 2020–2021.

LIITE 2

PYSYVÄ KORKEAN TASON RYHMÄ

ENERGIAYHTEISÖN PYSYVÄN KORKEAN TASON RYHMÄN PÄÄTÖS KAASUNSIIRTOVERKKOJEN TASEHALLINTAA KOSKEVAN VERKKOSÄÄNNÖN VAHVISTAMISESTA ANNETUN ASETUKSEN (EU) N:O 312/2014 TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

Euroopan unionin puolesta otettava kanta on hyväksyä luonnos päätökseksi komission asetuksen (EU) N:o 312/2014 täytäntöönpanosta noudattaen 6. marraskuuta 2019 tehtyä komission päätöstä, jolla vahvistetaan komission ehdotus energiayhteisön pysyvän korkean tason ryhmän päätökseksi kaasunsiirtoverkkojen tasehallintaa koskevan verkkosäännön vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 312/2014 täytäntöönpanosta (C(2019) 7831 final).

LIITE 3

Asiat, jotka eivät kuulu SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan soveltamisalaan mutta jotka edellyttävät neuvoston poliittista hyväksyntää

1.VUODEN 2019 YLEISET POLIITTISET SUUNTAVIIVAT VUODEN 2030 TAVOITTEISTA JA ILMASTONEUTRAALIUDESTA ENERGIAYHTEISÖLLE JA SEN SOPIMUSPUOLILLE

Euroopan unionin puolesta otettava kanta on tukea tämän liitteen lisäyksenä olevien vuoden 2019 yleisten poliittisten suuntaviivojen luonnoksen hyväksymistä.  Komissio voi energiayhteisön sopimuspuolten ennen ministerineuvoston kokousta tai kokouksen aikana esittämien huomautusten perusteella sopia vuoden 2019 yleisten poliittisten suuntaviivojen luonnokseen tehtävistä vähäisistä muutoksista ilman uutta neuvoston päätöstä.

2.ENERGIAYHTEISÖN TOIMINTAA KOSKEVA VUOSIKERTOMUS 2018–2019

Euroopan unionin puolesta otettava kanta on tukea vuosikertomuksen 2018–2019 luonnoksen hyväksymistä.

3.PÄÄTÖS D/2019/01/MC-EnC SIHTEERISTÖN JOHTAJAN VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMISESTÄ

Euroopan unionin puolesta otettava kanta on tukea luonnosta taloudellisen vastuuvapauden myöntämiseksi johtajalle vuoden 2018 osalta.

LISÄYS LIITTEESEEN 3

Vuoden 2019 yleiset poliittiset suuntaviivat

vuoden 2030 tavoitteista ja ilmastoneutraaliudesta energiayhteisölle ja sen sopimuspuolille

JOHDANTO

Ministerineuvosto hyväksyi kokouksessaan marraskuussa 2018 vuoden 2030 tavoitteita koskevat yleiset poliittiset suuntaviivat energiayhteisön sopimuspuolille. Suuntaviivat heijastavat poliittista yhteisymmärrystä kolmen erillisen energia- ja ilmastotavoitteen asettamisesta vuodeksi 2030: energiatehokkuutta koskeva tavoite, uusiutuvien energialähteiden osuutta koskeva tavoite ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskeva tavoite. Näiden tavoitteiden tulisi olla linjassa EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kanssa ja tavoitetasoltaan yhtä kunnianhimoisia ottaen huomioon asiaankuuluvat sosioekonomiset erot, teknologian kehitys ja Pariisin ilmastosopimus.

Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin vuonna 2018 ja vuoden 2019 alussa saavuttamat poliittiset yhteisymmärrykset mahdollistivat sen, että kaikki ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketissa käyttöön otetut säännöt tulivat voimaan kesäkuussa 2019. Vuodeksi 2030 asetetut kolme energia- ja ilmastotavoitetta, jotka ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 40 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna, energiatehokkuutta koskeva 32,5 prosentin vähimmäistavoite ja uusiutuvan energian osuuden 32 prosentin vähimmäistavoite, on nyt sisällytetty täysimääräisesti EU:n lainsäädäntöön.

Uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi vuodelta 2009 ja energiatehokkuusdirektiivi vuodelta 2012 hyväksyttiin osaksi energiayhteisön oikeutta ministerineuvoston päätöksillä. Tähän sisältyvät koko energiayhteisölle vuodeksi 2020 asetettu energiatehokkuustavoite ja kullekin sopimuspuolelle vuodeksi 2020 asetetut uusiutuvan energian erityistavoitteet.

Vuonna 2017 kokoontunut energiayhteisön ministerineuvosto painotti, että vuodeksi 2030 on asetettava tavoitteet, jotka koskevat energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Tämä on sopusoinnussa sopimuspuolten EU:n liittymisprosessiin liittyvien velvoitteiden kanssa sekä niiden sitoumusten kanssa, joita maat ovat tehneet UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen puitteissa.

Tavoitteiden asettamisen alkuvaiheessa energiayhteisön sihteeristö käynnisti ulkoisen tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli mahdollisuuksien mukaan määritellä menetelmä kolmen energia- ja ilmastotavoitteen asettamiseksi vuoden 2018 yleisissä poliittisissa suuntaviivoissa esitettyjen kriteerien pohjalta. Tutkimuksen tuloksista käytiin perusteellista keskusteltua ja tarkasteltua energia- ja ilmastokomitean teknisessä työryhmässä komission analyysiohjeistuksen pohjalta. Tutkimus valmistui kesäkuussa 2019, ja se tarjosi hyödyllisen pohjan keskusteluille. Kävi kuitenkin myös ilmi, että tietojen laatuun ja saatavuuteen ja tutkimuksen analyyttiseen kattavuuteen liittyi joitakin metodologisia rajoituksia verrattuna EU:ssa tähän asti käytössä olleeseen kapasiteettiin. Siksi pelkästään tämän tutkimuksen perusteella ei olisi mahdollista tehdä selkeitä päätelmiä ja ehdottaa energiayhteisölle ja sen sopimuspuolille yksiselitteisiä tavoitteita vuodeksi 2030.

Keskusteluissa kävi ilmi, että tarvitaan lisää ja pitemmälle menevää analyysia, jotta energiayhteisölle ja sen sopimuspuolille voidaan ehdottaa perusteltuja ja uskottavia energia- ja ilmastotavoitteita linjassa EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kanssa ja yhtä kunnianhimoisella tavoitetasolla. Tämä analyysi tullaan tekemään osana uutta mallintamista Euroopan komission käyttöön ottaman EU:n metodologian pohjalta.

Lisäksi on olennaista, että energiayhteisön vuoden 2030 tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon EU:n tasolla tapahtuva uusi kehitys ja erityisesti mahdollinen EU:n vuoden 2030 tavoitteiden tarkistaminen ylöspäin komission puheenjohtajaksi valitun Ursula von der Leyenin esittämissä poliittisissa suuntaviivoissa mainitun Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa.

ENERGIAYHTEISÖN MINISTERINEUVOSTO, joka

ottaa huomioon energiayhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’energiayhteisösopimus’, 47 artiklan a alakohdan ja energiayhteisön ministerineuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä annetussa menettelyasiakirjassa 2006/01/MC-EnC olevan VI kohdan,

tunnustaa tarpeen vastata tehokkaasti ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin,

ottaa huomioon, että energiayhteisön sopimuspuolet kannattavat Pariisin sopimuksessa esitettyä kehotusta tehostaa toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi,

ottaa huomioon, että energia-ala on yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista ja että energiapolitiikan ja ilmaston välillä on tiiviit yhteydet,

panee merkille, että Wienissä 5 päivänä syyskuuta 2017 pidetyssä energia- ja ilmastokomitean ensimmäisessä kokouksessa todettiin, että vuoteen 2030 ulottuvien vakaiden kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien yhteydessä olisi asetettava kolme yleistä tavoitetta, jotka koskevat uusiutuvan energian lisäämistä energian kokonaiskulutuksessa, energiatehokkuuden parantamista ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä,

palauttaa mieliin joulukuussa 2017 kokoontuneen ministerineuvoston päätelmät, joissa korostettiin, että energiayhteisössä on saavutettava uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat vuoden 2030 tavoitteet, ja suhtauduttiin myönteisesti Euroopan komission lausumaan, joka koski aiheellisten ehdotusten antamista energiayhteisölle näihin tavoitteisiin liittyvien tulevan EU-lainsäädännön soveltuvien säännösten sisällyttämiseksi energiayhteisön oikeuteen, kun Euroopan unioni hyväksyy tällaista lainsäädäntöä,

palauttaa mieliin ministerineuvoston suosituksen 2016/02/MC-EnC, joka koskee järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi annetun asetuksen (EU) N:o 525/2013 täytäntöönpanoon valmistautumista, sekä suosituksen 2018/01/MC-EnC, joka koskee energiayhteisön sopimuspuolten yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien laatimisen valmistelua,

tunnustaa, että energiayhteisölle on tärkeää saavuttaa EU:n tasolla poliittinen yksimielisyys EU:n vuoden 2030 tavoitteista tarkistamalla energiatehokkuusdirektiiviä, uusiutuvia energialähteitä koskevaa direktiiviä ja taakanjakoasetusta koskevaa sopimusta,

palauttavat mieliin vuoden 2018 yleiset poliittiset suuntaviivat ja poliittisen yhteisymmärryksen kolmen erillisen energia- ja ilmastotavoitteen asettamisesta vuodeksi 2030 energiayhteisön sopimuspuolille,

panevat merkille alustavan analyyttisen työn, jota sihteeristö ja ulkopuoliset asiantuntijat ovat tehneet komission yksiköiden analyysiohjeistuksen pohjalta, mutta toteavat samalla, että tarvitaan lisää dataa ja metodologista analyysia, jotta vuodeksi 2030 voidaan asettaa perustellut ja uskottavat tavoitteet,

tunnustavat, että ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi tavoitteet on asetettava korkealle linjassa Euroopan unionin pitkälle tähtäävien tavoitteiden kanssa tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa,

MINISTERINEUVOSTO HYVÄKSYY

Vuoden 2019 yleiset poliittiset suuntaviivat vuoden 2030 tavoitteista ja ilmastoneutraaliudesta energiayhteisölle ja sen sopimuspuolille

Vuoden 2019 yleisissä poliittisissa suuntaviivoissa vahvistetaan ministerineuvostossa vuonna 2018 saavutettu poliittinen yhteisymmärrys vuoden 2030 tavoitteiden asettamisesta energiayhteisön sopimuspuolille.

Koska on yhä kiireellisempää puuttua ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin, vuoden 2019 yleiset poliittiset suuntaviivat edustavat sopimuspuolten poliittista sitoutumista, minkä tavoitteena on siirtyminen puhtaaseen energiaan ja ilmastoneutraaliin energiayhteisöön Pariisin sopimuksen mukaisesti ja ottaen huomioon EU:n hiilestä irtautumista koskeva tavoite.  

Vuodeksi 2030 olisi asetettava kolme erillistä energia- ja ilmastotavoitetta (energiatehokkuustavoite, uusiutuvien energialähteiden osuutta koskeva tavoite ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskeva tavoite) linjassa EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kanssa. Näiden sopimuspuolille asetettavien tavoitteiden tulisi olla yhtä kunnianhimoisia kuin EU:n vuoden 2030 tavoitteet ottaen huomioon asiaankuuluvat sosioekonomiset erot, teknologian kehitys ja Pariisin ilmastosopimus. Niiden perustana tulisi käyttää mahdollisimman luotettavaa ja uskottavaa dataa hyödyntämällä Euroopan komission käyttöön tarjoamia laajennettuja mallinnusvalmiuksia uuden erityisen analyysi- ja mallinnustutkimuksen pohjalta.

Jotta tavoitteet ohjaisivat energia- ja ilmastotoimia tuloksekkaasti, ne olisi asetettava kansallisina tavoitteina kullekin sopimuspuolelle ja siten, että ne muodostavat yhdessä kokonaistavoitteen energiayhteisön tasolla.

Sopimuspuolten olisi hyödynnettävä vuoden 2018 yleisissä poliittisissa suuntaviivoissa saavutettua poliittista yksimielisyyttä laatiessaan kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmiaan.

Energiayhteisön ministerineuvosto valmistautuu sisällyttämään sopimuspuolten 2030-tavoitteet energiayhteisön lainsäädäntökehykseen hyväksymällä muutetun energiatehokkuutta koskevan direktiivin, muutetun uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin ja hallintoa koskevan asetuksen liitteessä esitetyn ohjeellisen aikataulun mukaisesti. Aikataulu täydentää ministerineuvoston suositusta 2018/1/MC-EnC energiayhteisön sopimuspuolten yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien laatimisen valmistelusta ja siinä esitettyä alustavaa aikajanaa.

LIITE

Seuraavien vaiheiden ohjeellinen aikataulu:

(1)    Joita koskevat erilliset säännöt määräaikaisesti siirretyistä työntekijöistä, harjoittelijoista ja paikallisesti rekrytoidusta henkilöstöstä.

(2)    Muiden EU:n rahoittamien kansainvälisten elinten tavoin energiayhteisön sihteeristö soveltaa yhteistyötoimisto EuropeAidin julkaisemaa päivärahatasoa.

(3)    Itävallan tasavalta sitoutuu suorittamaan vuosittain 170 000 euroa sihteeristön toimistovuokraan Wienissä. Muita maksuosuuksia vuokrakuluihin (resurssien sisäistä kohdentamista tai muita rahoitusosuuksia) ei oteta huomioon.

(4)    Kirjanpito on ulkoistettu vuodesta 2014 talousarviomenettelyjen säännösten mukaisesti (41 artiklan 2 kohta).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 19.11.2019

COM(2019) 607 final

2019/0269(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

energiayhteisön ministerineuvoston ja energiayhteisön pysyvän korkean tason ryhmän kokouksissa (Chişinău, 12. ja 13. joulukuuta 2019) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta

PERUSTELUT

1.Ehdotuksen kohde

Tämä ehdotus koskee päätöstä, jolla vahvistetaan energiayhteisön ministerineuvoston ja energiayhteisön pysyvän korkean tason ryhmän kokouksissa unionin puolesta otettava kanta säädöksiin, jotka nämä kaksi elintä aikovat hyväksyä 12. ja 13. joulukuuta 2019. Se sisältää myös näiden kahden elimen esityslistoilla olevia asioita, jotka eivät kuulu SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan soveltamisalaan mutta jotka edellyttävät neuvoston poliittista hyväksyntää.

2.Ehdotuksen tausta

2.1.Energiayhteisön perustamissopimus

Energiayhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’energiayhteisösopimus’. tavoitteena on luoda vakaa sääntely- ja markkinajärjestelmä ja yhtenäinen sääntelyalue verkkoenergiakauppaa varten panemalla täytäntöön EU:n energialainsäädännön sovitut osat EU:n ulkopuolisissa sopimusvaltioissa. Sopimus tuli voimaan 1. heinäkuuta 2006. Euroopan unioni on energiayhteisösopimuksen osapuoli 1 . Sopimuksessa EU:n ulkopuolisista osapuolista käytetään nimitystä ’sopimuspuolet’.

2.2.Energiayhteisön ministerineuvosto ja pysyvä korkean tason ryhmä

Ministerineuvosto varmistaa energiayhteisösopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Se antaa yleiset poliittiset suuntaviivat, toteuttaa toimenpiteitä ja hyväksyy menettelyasiakirjoja. Kullakin sopimuspuolella on yksi ääni, ja ministerineuvosto soveltaa erilaisia äänestyssääntöjä eri tilanteissa. EU on yksi sopimuksen yhdeksästä osapuolesta ja sillä on yksi ääni, samoin tilanteesta riippuen.

Yksimielistä äänestystä sovelletaan suunniteltuihin säädöksiin, jotka on lueteltu jäljempänä 2.3 kohdan 1 ja 3 alakohdassa (energiayhteisösopimuksen 73 ja 74 artikla yhdessä 88 artiklan ja 92 artiklan 1 kohdan kanssa).

Kahden kolmasosan enemmistöä vaaditaan muissa asioissa, jotka on lueteltu 2.4 kohdan 2 ja 3 alakohdassa (energiayhteisösopimuksen 83 ja 87 artikla).

Yksinkertaista ääntenenemmistöä sovelletaan 2.3 kohdan 2 alakohdassa lueteltuihin suunniteltuihin säädöksiin (energiayhteisösopimuksen 91 artiklan 1 kohdan a alakohta).

Jäljempänä 2.3 kohdan 4 alakohdassa mainitun suunnitellun säädöksen osalta sekä 2.4 kohdan 1 alakohdassa mainitussa asiassa ministerineuvosto tai pysyvä korkean tason ryhmä tekee päätöksensä annettujen äänten enemmistöllä, mutta tässä tapauksessa EU:lla ei ole äänestysoikeutta (energiayhteisösopimuksen 80 ja 81 artikla).

Pysyvä korkean tason ryhmä on tärkeä ministerineuvostoa avustava elin. Se voi muun muassa toteuttaa toimenpiteitä, jos ministerineuvosto on antanut siihen valtuudet. EU on edustettuna pysyvässä korkean tason ryhmässä, ja sillä on yksi ääni.

Energiayhteisösopimuksen 47 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Ministerineuvosto varmistaa tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Se [...] b) toteuttaa toimenpiteitä [...]”.

Energiayhteisön ministerineuvoston päätöksellä D/2011/02/MC-EnC hyväksytään niin sanottu ”kolmas energiapaketti” 2 . Päätöksen 27 ja 28 artiklassa määrätään, että i) energiayhteisö pyrkii soveltamaan Euroopan komission kolmannen energiapaketin nojalla hyväksymiä verkkosääntöjä ja suuntaviivoja ja että ii) pysyvä korkean tason ryhmä hyväksyy verkkosäännöt ja suuntaviivat.

2.3.Ministerineuvoston ja pysyvän korkean tason ryhmän suunnitellut säädökset

Ministerineuvoston on määrä hyväksyä joukko säädöksiä 13. joulukuuta 2019 ja pysyvän korkean tason ryhmän 12. joulukuuta 2019.

Nyt annettava ehdotus SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla tehtäväksi päätökseksi koskee unionin puolesta esitettävää kantaa seuraaviin ministerineuvoston suunniteltuihin säädöksiin:

1)päätös energiayhteisön talousarvion ja rahoitusosuuksien hyväksymisestä vuosiksi 2020–2021;

2)energiayhteisösopimuksen 91 artiklan 1 kohdan mukaiset päätökset, joilla vahvistetaan sopimuksen rikkominen seuraavissa tapauksissa:

a)päätös 2019/…/Mc-EnC Serbian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-10/17;

b)päätös 2019/…/Mc-EnC Serbian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-13/17;

c)päätös 2019/…/Mc-EnC Kosovon* 3 energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-6/18;

3)Energiayhteisösopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaiset päätökset:

a)päätös Bosnia ja Hertsegovinaa koskevien toimenpiteiden käyttöönotosta ja jatkamisesta energiayhteisösopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaisesti asioissa ECS-8/11 S, ECS-2/13 ja ECS-6/16;

b)päätös Serbian tasavaltaa koskevien toimenpiteiden käyttöönotosta ja jatkamisesta energiayhteisösopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaisesti asioissa ECS-3/08 ja ECS-9/13.

Nyt annettava ehdotus SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla tehtäväksi päätökseksi koskee unionin puolesta esitettävää kantaa seuraaviin pysyvän korkean tason ryhmän suunniteltuihin säädöksiin:

4)energiayhteisön pysyvän korkean tason ryhmän päätös kaasunsiirtoverkkojen tasehallintaa koskevan verkkosäännön vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 312/2014 täytäntöönpanosta.

Ministerineuvoston ja pysyvän korkean tason ryhmän suunniteltujen säädösten (jäljempänä yhteisesti ’suunnitellut säädökset’) tarkoituksena on helpottaa energiayhteisösopimuksen tavoitteiden saavuttamista ja Wienissä sijaitsevan energiayhteisön sihteeristön toimintaa. Sihteeristön tehtävänä on muun muassa hallinnollisen tuen antaminen ministerineuvostolle.

2.4.Muut esityslistalla olevat asiat

Kattavuuden vuoksi huomautetaan, että ministerineuvoston ja pysyvän korkean tason ryhmän kokousten esityslistalla on suunniteltujen säädösten lisäksi useita muita asioita. Näiden asioiden osalta komissio aikoo esittää unionin puolesta seuraavat kannat (ks. myös tämän ehdotuksen liite 3):

1.Vuoden 2019 yleiset poliittiset suuntaviivat vuoden 2030 tavoitteista ja ilmastoneutraaliudesta energiayhteisölle ja sen sopimuspuolille

Energiayhteisösopimuksen päätavoitteisiin kuuluu luoda vakaaseen sääntely- ja markkinakehykseen perustuvat yhdennetyt ja kestävät yleiseurooppalaiset energiamarkkinat, houkutella talouden kehityksen ja yhteiskunnan vakauden edellyttämiä investointeja, parantaa ympäristön tilaa ja edistää uusiutuvan energian käyttöä. Koska energia-ala on yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista ja koska energiapolitiikka ja ilmasto ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa, on tärkeää lujittaa energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen poliittista kehystä energiayhteisössä.

Energiayhteisön ministerineuvosto on antanut suosituksen 2016/02/MC-EnC, joka koskee järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi annetun asetuksen (EU) N:o 525/2013 täytäntöönpanoon valmistautumista, sekä suosituksen 2018/01/MC-EnC, joka koskee energiayhteisön sopimuspuolten yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien laatimisen valmistelua.

Uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi vuodelta 2009 ja energiatehokkuusdirektiivi vuodelta 2012 hyväksyttiin osaksi energiayhteisön oikeusjärjestystä ministerineuvoston päätöksillä. Tähän sisältyvät koko energiayhteisölle vuodeksi 2020 asetettu energiatehokkuustavoite (ilmaistuna sekä primäärienergian kulutuksena että energian loppukulutuksena) ja kullekin sopimuspuolelle vuodeksi 2020 asetetut uusiutuvan energian erityistavoitteet.

Ministerineuvosto hyväksyi marraskuussa 2018 vuoden 2030 tavoitteita koskevat yleiset poliittiset suuntaviivat energiayhteisön sopimuspuolille. Suuntaviivat heijastavat poliittista yhteisymmärrystä kolmen erillisen energia- ja ilmastotavoitteen asettamisesta vuodeksi 2030: energiatehokkuutta koskeva tavoite, uusiutuvien energialähteiden osuutta koskeva tavoite ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskeva tavoite. Näiden tavoitteiden tulisi olla linjassa EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kanssa ja tavoitetasoltaan yhtä kunnianhimoisia ottaen huomioon asiaankuuluvat sosioekonomiset erot, teknologian kehitys ja Pariisin ilmastosopimus.

Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin vuonna 2018 ja vuoden 2019 alussa saavuttamat poliittiset yhteisymmärrykset mahdollistivat sen, että kaikki ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketissa käyttöön otetut säännöt tulivat voimaan kesäkuussa 2019. Vuodeksi 2030 asetetut kolme energia- ja ilmastotavoitetta, jotka ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 40 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna, energiatehokkuutta koskeva 32,5 prosentin vähimmäistavoite ja uusiutuvan energian osuuden 32 prosentin vähimmäistavoite, on nyt sisällytetty täysimääräisesti EU:n lainsäädäntöön.

Suosituksen 2018/01/MC-EnC hyväksymisen jälkeen ja ottaen huomioon EU:n liittymisprosessiin liittyvät sopimuspuolten velvoitteet ja niiden sitoumukset YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen (UNFCCC) ja Pariisin sopimuksen puitteissa samoin kuin niiden kansallisesti määritellyt panokset energiayhteisön ministerineuvosto jatkaa 13. joulukuuta 2019 keskustelua energiatehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevista vuoden 2030 tavoitteista, jotka ovat tavoitetasoltaan yhtä kunnianhimoisia kuin Euroopan unionin vuoden 2030 tavoitteet.

Ehdotus vuoden 2019 yleisiksi poliittisiksi suuntaviivoiksi vuoden 2030 tavoitteista ja ilmastoneutraaliudesta energiayhteisön ja sen sopimuspuolten osalta edustaa ministerineuvostossa saavutettua poliittista yhteisymmärrystä ja tarjoaa poliittisia suuntaviivoja vuoden 2013 tavoitteiden vahvistamiseksi.

Komissio aikoo Euroopan unionin puolesta tukea ehdotettujen vuoden 2019 yleisten poliittisten suuntaviivojen hyväksymistä. Komissio voi energiayhteisön sopimuspuolten ennen ministerineuvoston kokousta tai kokouksen aikana esittämien huomautusten perusteella sopia vuoden 2019 yleisten poliittisten suuntaviivojen luonnokseen tehtävistä vähäisistä muutoksista ilman uutta neuvoston päätöstä.

2.Energiayhteisön toimia koskeva vuosikertomus 2018–2019

Komissio aikoo Euroopan unionin puolesta tukea vuosien 2018–2019 vuosikertomuksen hyväksymistä.

3.Vuotta 2018 koskevan taloudellisen vastuuvapauden myöntäminen johtajalle 31. joulukuuta 2018 päättynyttä varainhoitovuotta koskevan tilintarkastuskertomuksen, tilintarkastajien tarkastuslausuman ja budjettikomitean kertomuksen perusteella

Komissio aikoo Euroopan unionin puolesta tukea taloudellisen vastuuvapauden myöntämistä johtajalle vuoden 2018 osalta.

3.Unionin puolesta otettava kanta

3.1.Ministerineuvoston suunnitellut säädökset

3.1.1.Päätös energiayhteisön talousarviosta vuosiksi 2020–2021 ja sopimuspuolten rahoitusosuuksista talousarvioon

Ehdotetun ministerineuvoston menettelyasiakirjan mukaan kokonaistalousarvio on 4 812 073 euroa kummaksikin vuodeksi 2020 ja 2021. Sama taso vahvistettiin myös vuodeksi 2019. Näin ollen lisäystä ei ole vuoteen 2019 verrattuna.

Kokonaistalousarvioon sisältyy lisäyksiä joillakin aloilla, kuten henkilöstön palkkoihin tehtävät inflaatiokorjaukset (2 % vuosina 2020 ja 2021), kahden uuden vakinaisen toimen perustaminen (kaksi uutta asiantuntijavirkaa, aloinaan puhtaan energian säädöspaketti ja ympäristökysymykset) sekä toimistojen vuokrakulujen korotus. Nämä lisäykset rahoitetaan kohdentamalla uudelleen muita talousarviomäärärahoja ja säästöillä. Lisäksi energiayhteisö tulee keskittymään enemmän ydintehtäviinsä sellaisina kuin ne on määritelty energiayhteisön lainsäädäntökehyksessä.

Euroopan unioni kustantaa kokonaisbudjetista 94,78 prosenttia, ja lopun maksavat energiayhteisösopimuksen EU:n ulkopuoliset sopimuspuolet.

Ministerineuvostossa unionin puolesta otettavana kantana pitäisi olla, että päätös energiayhteisön talousarviosta ja sopimuspuolten rahoitusosuuksista vuosiksi 2020–2021 hyväksytään.

3.1.2.Energiayhteisösopimuksen 91 artiklan 1 kohdan mukaiset päätökset, joilla vahvistetaan sopimuksen rikkominen seuraavissa tapauksissa:

Riitojenratkaisumenettelyt on vahvistettu sopimuksessa tarkoitettua riitojenratkaisua koskevan työjärjestyksen III osaston 1 luvussa ja IV osaston 1 luvussa 4 .

a)Päätös 2019/…/Mc-EnC Serbian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-10/17

Siirtoverkonhaltijoiden eriyttäminen on yksi kolmannessa energiapaketissa vahvistetuista keskeisistä käsitteistä. Se edellyttää energiansiirtotoimintojen tosiasiallista erottamista tuotanto- ja toimitusintresseistä. Kolmannesta maasta olevan henkilön tai henkilöiden määräysvallassa olevan siirtoverkonhaltijan sertifiointiin sovelletaan kaasudirektiivin 5 11 artiklaa. Kaasudirektiivin 10 artiklassa säädetään, että ennen kuin yritys hyväksytään ja nimetään siirtoverkonhaltijaksi, se on sertifioitava. Sertifiointi edellyttää, että yritys noudattaa kolmannen energiapaketin eriyttämisvaatimuksia eli kaasudirektiivin 9 artiklaa.

Kaasudirektiivi ja kaasuasetus 6 sisällytettiin energiayhteisön säännöstöön ministerineuvoston 6. lokakuuta 2011 tekemällä päätöksellä 2011/02/MC-EnC.

Energiayhteisön sihteeristö totesi alustavasti, että sertifioimalla Yugorosgaz-Transportin ISO-mallin mukaisesti Serbian tasavalta on jättänyt noudattamatta direktiivin 2009/73/EY 10 artiklan, 14 artiklan 2 kohdan a, b ja d alakohdan ja 15 ja 11 artiklan sekä asetuksen 715/2009 24 artiklan mukaiset velvollisuutensa sellaisina kuin ne on sisällytetty energiayhteisön oikeuskehykseen. Sihteeristö esitti näin ollen perustellun pyynnön ministerineuvostolle.

Kun otetaan huomioon perustellussa pyynnössä esitetyt tosiseikat ja perustelut, ministerineuvostossa unionin puolesta otettavana kantana pitäisi olla, että päätös, jolla vahvistetaan sopimuksen rikkominen asiassa ECS-10/17, hyväksytään.

b)Päätös 2019/…/Mc-EnC Serbian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-13/17

Kuten Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, kolmansien osapuolten pääsy siirtoverkkoihin on ”yksi keskeisistä toimenpiteistä” 7 , jotka sopimuspuolten on toteutettava täyttääkseen energiayhteisösopimuksen mukaiset sitoumuksensa. Kaasudirektiivin 32 artiklan 1 kohdan mukaan sopimuspuolten on varmistettava, että kolmansien osapuolten maakaasunsiirtoverkkoon pääsyä varten luodaan julkaistuihin tariffeihin perustuva järjestelmä, jota voidaan soveltaa kaikkiin verkon käyttäjiin puolueettomasti ja syrjimättömästi. Kaasuasetuksen 16 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, että siirtoverkonhaltijan on saatettava markkinaosapuolten käytettäväksi siirtoverkon kaikkien kyseeseen tulevien kohtien maksimikapasiteetti ottaen huomioon järjestelmän toimivuus ja verkon tehokas toiminta sekä pantava täytäntöön ja julkistettava syrjimättömät ja avoimet kapasiteetinjakomekanismit. Kaasuasetuksen 18 artiklan 3 kohdan, luettuna yhdessä sen liitteessä I olevan 3.2 kohdan 1 alakohdan a alakohdan kanssa, mukaan asianomaisiin verkon kohtiin kuuluvat kaikki siirtoverkonhaltijan hoitaman maakaasunsiirtoverkon syöttö- ja ottokohdat. Energiayhteisön säännöstöstä johtuvat velvoitteet, jotka koskevat kolmansien osapuolten pääsyä maakaasun siirtoverkkoon, saatettiin osaksi Serbian kansallista lainsäädäntöä energialailla, ja siirtoverkonhaltijan on pantava ne täytäntöön sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

Energiayhteisön sihteeristö katsoo, että Srbijagas, joka toimii tällä hetkellä maakaasun siirtoverkonhaltijana Serbian tasavallassa ja vastaa kaikista Serbian siirtoverkon syöttö- ja ottokohdista, on laiminlyönyt nämä velvoitteet, koska se on jatkuvasti ja yksipuolisesti jättänyt rajat ylittävän maakaasunsiirtokapasiteetin Horgošin syöttökohdassa avointen kapasiteetinjakomenettelyjen ulkopuolelle ja jättänyt näin ollen varmistamatta kolmansien osapuolten pääsyn asianomaiseen syöttökohtaan. Energiayhteisön sihteeristö kyseenalaistaa myös sen, että kyseisten velvoitteiden täytäntöönpanon valvonnasta vastaavat Serbian viranomaiset olisivat käytännössä huolehtineet valvonnasta.

Energiayhteisön sihteeristö totesi alustavasti, että koska Srbijagas on perusteettomasti sulkenut Horgošin syöttökohdan kolmansien osapuolten rajoittamattoman ja syrjimättömän verkkoonpääsyn ja avointen kapasiteetinjakomenettelyjen ulkopuolelle, Serbian tasavalta rikkoo direktiivin 2009/73/EY 32 artiklaa ja asetuksen (EY) 715/2009 16 artiklaa ja on näin ollen jättänyt täyttämättä energiayhteisösopimuksen 6, 10 ja 11 artiklan mukaiset velvoitteensa. Sihteeristö esitti sen vuoksi perustellun pyynnön ministerineuvostolle.

Kun otetaan huomioon perustellussa pyynnössä esitetyt tosiseikat ja perustelut, ministerineuvostossa unionin puolesta otettavana kantana pitäisi olla, että päätös, jolla vahvistetaan sopimuksen rikkominen asiassa ECS-13/17, hyväksytään.

Tämän hyväksynnän ehtona tulisi kuitenkin olla, että perustellussa pyynnössä esitettyjä perusteluja muutetaan poistamalla niiden 71 kohdasta obiter dictum -sivuhuomautus, jossa viitataan mahdolliseen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Tällä sivuhuomautuksella ei ole merkitystä sen kannalta, onko käsiteltävänä olevassa asiassa kyse sopimuksen rikkomisesta, ja se saattaa aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta.

c)Päätös 2019/…/Mc-EnC Kosovon* energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-6/18

Energiayhteisösopimuksen 16 artiklan iii alakohdan mukaan direktiivi 2001/80/EY 8 , sellaisena kuin se on muutettuna 24. lokakuuta 2013 tehdyllä energiayhteisön ministerineuvoston päätöksellä 2013/05/MC-EnC ja päätöksen 2013/05/MC-EnC muuttamisesta 16. lokakuuta 2015 tehdyllä energiayhteisön ministerineuvoston päätöksellä 2015/07/MC-EnC, kuuluu osana ympäristöä koskevaan energiayhteisön säännöstöön.

Energiayhteisösopimuksen 16 artiklan v alakohdan mukaan direktiivin 2010/75/EU 9 , sellaisena kuin se on muutettuna 24. lokakuuta 2013 tehdyllä energiayhteisön ministerineuvoston päätöksellä 2013/06/MC-EnC, III luku, liite V ja 72 artiklan 3 ja 4 kohta kuuluvat niin ikään osana ympäristöä koskevaan energiayhteisön säännöstöön.

Energiayhteisösopimuksen 12 artiklan mukaan kukin sopimuspuoli ”panee ympäristöä koskevan yhteisön säännöstön täytäntöön kyseisten toimenpiteiden täytäntöönpanoaikataulun mukaisesti, joka esitetään liitteessä II”.

Energiayhteisön sihteeristö katsoo, että Kosovo* ei ole noudattanut velvoitteitaan, jotka koskevat direktiivin 2001/80/EY (olemassa olevien laitosten osalta) ja direktiivin 2010/75/EU (uusien laitosten osalta) säännösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden täytäntöönpanoa. Tämän laiminlyönnin vuoksi Kosovon* viiden käytössä olevan suuren polttolaitoksen (”Kosovo A:n” kolme laitosta ja ”Kosovo B:n” kaksi laitosta) luvissa olevat päästöjen raja-arvot ylittävät direktiivissä 2001/80/EY vahvistetut raja-arvot. Lisäksi Kosovo* suunnittelee rakentavansa uuden lämpövoimalaitoksen (”Kosova e Re”), jonka nettosähköteho on 450 MW. Sovellettavan energiayhteisölainsäädännön mukaisesti tämä laitos kuuluisi direktiivin 2010/75/EU mukaiseen uusien laitosten luokkaan, jolloin sen päästöjen raja-arvot on vahvistettava kyseisen direktiivin liitteessä V olevassa 2 osassa esitettyjen raja-arvojen mukaisesti. Koska ei ole olemassa kansallista lainsäädäntöä, jolla direktiivin 2010/75/EU vaatimukset saatettaisiin osaksi kansallista lainsäädäntöä uusien laitosten osalta, suunnitellun uuden lämpövoimalaitoksen päästöjen raja-arvoja ei voida asettaa energiayhteisön lainsäädäntöä vastaavalla tavalla.

Kosovossa* tällä hetkellä sovellettavalla lainsäädännöllä eli IPPC-lailla ja hallinnollisella ohjeella ei energiayhteisön sihteeristön mukaan pystytä varmistamaan direktiivin 2001/80/EY säännösten noudattamista, sillä tietyille epäpuhtauksille vahvistetut päästöjen raja-arvot tai muut parametrit ovat virheellisiä yhdessä tai useammassa direktiivin soveltamisalaan kuuluvassa laitosluokassa.

Uusien laitosten osalta Kosovo* ei energiayhteisön sihteeristön mukaan ole noudattanut sille päätöksen 2013/06/MC-EnC 2 artiklan, luettuna yhdessä direktiivin 2010/75/EU 30 artiklan 3 kohdan ja liitteessä V olevan 2 osan kanssa, nojalla kuuluvia velvoitteita, koska se ei ole antanut direktiivin 2010/75/EU III luvun ja liitteen V noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä eli toisin sanoen koska se ei ole antanut säännöksiä uusista suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien päästöjen rajoittamiseksi tai ei ainakaan ole antanut niitä kirjallisesti tiedoksi energiayhteisön sihteeristölle.

Energiayhteisön sihteeristö totesi alustavasti, että Kosovo* on jättänyt noudattamatta energiayhteisösopimuksen ja erityisesti sen 12 ja 16 artiklan mukaiset velvollisuutensa, koska se ei ole saattanut direktiivin 2001/80/EY 4 artiklan 1 ja 3 kohdan ja liitteissä III, IV, V, VI ja VII olevan A osan sekä direktiivin 2010/75/EU ja 30 artiklan 3 kohdan ja liitteessä V olevan 2 osan säännöksiä osaksi kansallista lainsäädäntöään eikä pannut niitä täytäntöön. Sihteeristö esitti sen vuoksi perustellun pyynnön ministerineuvostolle.

Kun otetaan huomioon perustellussa pyynnössä esitetyt tosiseikat ja perustelut, ministerineuvostossa unionin puolesta otettavana kantana pitäisi olla, että päätös, jolla vahvistetaan sopimuksen rikkominen asiassa ECS-6/18, hyväksytään.

3.1.3.Energiayhteisösopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaiset päätökset:

a)Päätös Bosnia ja Hertsegovinaa koskevien toimenpiteiden käyttöönotosta ja jatkamisesta energiayhteisösopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaisesti asioissa ECS-8/11, ECS-6/16 ja ECS-2/13

i)Bosnia ja Hertsegovinaa koskevien toimenpiteiden jatkaminen energiayhteisösopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaisesti asiassa ECS-8/11

Ministerineuvosto hyväksyi 16. lokakuuta 2015 päätöksen 2015/10/MC-EnC, jossa todetaan, että Bosnia ja Hertsegovina on laiminlyönyt ministerineuvoston päätösten 2013/04/MC-EnC ja 2014/04/MC-EnC täytäntöönpanon asiassa ECS-8/11 (joka koskee kolmannen energiapaketin noudattamatta jättämistä Bosnia ja Hertsegovinassa) eikä näin ollen ole korjannut kyseisissä päätöksissä yksilöityjä vakavia ja jatkuvia laiminlyöntejä. Ministerineuvosto hyväksyi energiayhteisösopimuksen 92 artiklan mukaisesti seuraavat toimenpiteet:

·Bosnia ja Hertsegovinalta pidätettiin oikeus osallistua äänestyksiin, jotka koskevat energiayhteisösopimuksen V osaston VI luvun nojalla hyväksyttäviä toimenpiteitä ja menettelyasiakirjoja.

·Energiayhteisön sihteeristöä pyydettiin keskeyttämään kaikkien energiayhteisön järjestämien kokousten osalta korvaussääntöjensä soveltaminen Bosnia ja Hertsegovinan edustajiin.

·Näiden 92 artiklan mukaisten toimenpiteiden vaikutusaika rajattiin yhteen vuoteen. Ministerineuvosto tarkasteli seuraavassa kokouksessaan vuonna 2016 sihteeristön raportin perusteella näiden toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä tarvetta pitää ne voimassa.

Koska Bosnia ja Hertsegovina ei ole toteuttanut toimenpiteitä päätöksessä 2016/02/MC-EnC todetun laiminlyönnin korjaamiseksi, energiayhteisön sihteeristö esitti 12. syyskuuta 2018 ministerineuvostolle energiayhteisösopimuksen 92 artiklan mukaisen perustellun pyynnön. Ministerineuvosto hyväksyi 29. marraskuuta 2018 päätöksen 2018/17/MC-EnC, jossa Bosnia ja Hertsegovinaa koskevia toimenpiteitä jatketaan ja jossa todetaan, että Bosnia ja Hertsegovina on jättänyt panematta täytäntöön ministerineuvoston päätökset 2013/04/MC-EnC, 2014/04/MC-EnC, 2015/10/MC-EnC ja 2016/16/MC-EnC eikä näin ollen ole onnistunut korjaamaan kyseisissä päätöksissä yksilöityjä vakavia ja jatkuvia laiminlyöntejä. Ministerineuvosto hyväksyi energiayhteisösopimuksen 92 artiklan mukaisesti seuraavat toimenpiteet:

·Päätöksen 2015/10/MC-EnC 2 artiklan 2 kohdassa ja päätöksen 2016/16/MC-EnC 3 artiklan 1 kohdassa määrättyjen 92 artiklan mukaisten toimenpiteiden voimassaoloaikaa jatkettiin yhdellä vuodella, jos päätöksen 1 artiklassa tarkoitettuja laiminlyöntejä ei ole korjattu kuuden kuukauden kuluessa päätöksestä.

·Bosnia ja Hertsegovinalta pidätetään oikeus osallistua äänestyksiin energiayhteisösopimuksen II osaston nojalla hyväksyttävistä toimenpiteistä, jotka koskevat uuden säännöstön hyväksymistä kaasualalla kaikissa energiayhteisön toimielimissä, samoin kuin oikeus osallistua äänestyksiin energiayhteisösopimuksen 91 artiklan mukaisista toimenpiteistä.

·Ministerineuvosto tarkastelee kokouksessaan vuoden 2019 toisella puoliskolla sihteeristön raportin perusteella näiden toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä tarvetta pitää ne voimassa.

·Sihteeristöä pyydetään valvomaan, että Bosnia ja Hertsegovinan toteuttamat toimenpiteet ovat energiayhteisön säännöstön mukaisia.

Koska Bosnia ja Hertsegovina ei ole toteuttanut toimenpiteitä päätöksessä 2018/17/MC-EnC todetun laiminlyönnin korjaamiseksi, energiayhteisön sihteeristö esitti 8. lokakuuta 2019 ministerineuvostolle energiayhteisösopimuksen 92 artiklan mukaisen perustellun pyynnön. Perustellussa pyynnössään sihteeristö pyysi ministerineuvostoa toteamaan, että

·Bosnia ja Hertsegovina ei ole pannut täytäntöön ministerineuvoston päätöksiä 2013/04/MC-EnC, 2014/04/MC-EnC, 2015/10/MC-EnC, 2016/16/MC-EnC ja 2018/17/MC-EnC eikä korjannut näissä päätöksissä todettuja vakavia ja jatkuvia laiminlyöntejä.

·Päätöksen 2015/10/MC-EnC 2 artiklan 2 kohdassa, päätöksen 2016/16/MC-EnC 3 artiklan 1 kohdassa ja päätöksen 2018/17/MC-EnC 2 artiklassa määrättyjen 92 artiklan mukaisten toimenpiteiden voimassaoloaikaa jatketaan yhdellä vuodella sen jälkeen, kun ministerineuvosto on hyväksynyt toimenpiteet kokouksessaan vuoden 2020 toisella puoliskolla.

·Bosnia ja Hertsegovinalta pidätetään oikeus osallistua äänestyksiin energiayhteisösopimuksen 91 artiklan ja 92 artiklan mukaisista päätöksistä.

·Ministerineuvosto tarkastelee kokouksessaan vuoden 2020 toisella puoliskolla sihteeristön raportin perusteella näiden toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä tarvetta pitää ne voimassa.

Koska havaitut laiminlyönnit ovat luonteeltaan jatkuvia ja merkittäviä, ehdotetut toimenpiteet ovat asianmukaisia ja oikeasuhteisia. Ministerineuvostossa unionin puolesta otettavan kannan pitäisi olla, että päätösluonnos hyväksytään.

ii)Bosnia ja Hertsegovinaa koskevien toimenpiteiden käyttöönotto energiayhteisösopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaisesti asiassa ECS-2/13

Ministerineuvosto hyväksyi 14. lokakuuta 2016 asiassa ECS-02/13 päätöksen 2016/03/MC-EnC, jossa Bosnia ja Hertsegovinan todetaan rikkoneen energiayhteisön lainsäädäntöä jättämällä varmistamatta, että sen alueella ei käytetä raskaita polttoöljyjä, jos niiden rikkipitoisuus on suurempi kuin 1,00 painoprosenttia, eikä kaasuöljyjä, jos niiden rikkipitoisuus on suurempi kuin 0,1 painoprosenttia, ja näin ollen rikkoneen direktiivin 1999/32/EY 3 artiklan 1 kohtaa ja 4 artiklan 1 kohtaa yhdessä energiayhteisösopimuksen 16 artiklan kanssa.

Koska Bosnia ja Hertsegovina ei ole toteuttanut toimenpiteitä päätöksessä 2016/03/MC-EnC todetun laiminlyönnin korjaamiseksi, energiayhteisön sihteeristö esitti 12. syyskuuta 2018 ministerineuvostolle energiayhteisösopimuksen 92 artiklan mukaisen perustellun pyynnön asian ECS-2/13 S vireillepanemiseksi.

Ministerineuvosto vahvisti 29. marraskuuta 2018 päätöksessään 2018/13/MC-EnC energiayhteisön lainsäädännön vakavan ja jatkuvan laiminlyönnin toteamalla, että Bosnia ja Hertsegovina ei ole pannut täytäntöön ministerineuvoston päätöstä 2016/03/MC-EnC eikä näin ollen korjannut kyseisessä päätöksessä yksilöityjä rikkomisia, mikä muodostaa energiayhteisösopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vakavan ja jatkuvan laiminlyönnin, mutta lykkäsi energiayhteisösopimuksen 92 artiklan mukaisten toimenpiteiden hyväksymistä vuoteen 2019. Samalla ministerineuvosto päätti, että Bosnia ja Hertsegovinan on toteutettava yhteistyössä sihteeristön kanssa kaikki tarvittavat toimenpiteet ministerineuvoston päätöksessä 2016/03/MC-EnC yksilöityjen rikkomisten korjaamiseksi ja raportoitava toteutetuista täytäntöönpanotoimista ministerineuvostolle vuonna 2019. Lisäksi energiayhteisön sihteeristöä kehotettiin pyytämään energiayhteisösopimuksen 92 artiklan mukaisia toimenpiteitä vuonna 2019, jos Bosnia ja Hertsegovina ei ole pannut ministerineuvoston päätöstä 2016/03/MC-EnC täytäntöön 1. heinäkuuta 2019 mennessä.

Koska Bosnia ja Hertsegovina ei ole toteuttanut toimenpiteitä päätöksessä 2018/13/MC-EnC todetun laiminlyönnin korjaamiseksi ja koska Bosnia ja Hertsegovinan kansallinen lainsäädäntö ei edelleenkään ollut direktiivin 1999/32/EY mukainen energiayhteisön säännöstössä edellytetyllä tavalla, energiayhteisön sihteeristö esitti ministerineuvostolle 8. lokakuuta 2019 pyynnön energiayhteisösopimuksen 92 artiklan mukaisista toimenpiteistä. Perustellussa pyynnössään sihteeristö pyysi ministerineuvostoa toteamaan, että

·Bosnia ja Hertsegovina ei ole pannut täytäntöön ministerineuvoston päätöksiä 2013/04/MC-EnC, 2014/04/MC-EnC, 2015/10/MC-EnC, 2016/16/MC-EnC ja 2018/17/MC-EnC eikä korjannut näissä päätöksissä todettuja vakavia ja jatkuvia laiminlyöntejä.

·Päätöksen 2015/10/MC-EnC 2 artiklan 2 kohdassa, päätöksen 2016/16/MC-EnC 3 artiklan 1 kohdassa ja päätöksen 2018/17/MC-EnC 2 artiklassa määrättyjen 92 artiklan mukaisten toimenpiteiden voimassaoloaikaa jatketaan yhdellä vuodella sen jälkeen, kun ministerineuvosto on hyväksynyt toimenpiteet kokouksessaan vuoden 2020 toisella puoliskolla.

·Bosnia ja Hertsegovinalta pidätetään oikeus osallistua äänestyksiin energiayhteisösopimuksen 91 artiklan ja 92 artiklan mukaisista päätöksistä.

·Ministerineuvosto tarkastelee kokouksessaan vuoden 2020 toisella puoliskolla sihteeristön raportin perusteella näiden toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä tarvetta pitää ne voimassa.

Ministerineuvostossa unionin puolesta otettavan kannan pitäisi olla, että päätösluonnos hyväksytään.

iii)Bosnia ja Hertsegovinaa koskevien toimenpiteiden käyttöönotto energiayhteisösopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaisesti asiassa ECS-6/16

Ministerineuvosto hyväksyi 14. lokakuuta 2016 asiassa ECS-06/16 päätöksen 2016/07/MC-EnC, jossa Bosnia ja Hertsegovinan todetaan rikkoneen energiayhteisön lainsäädäntöä, koska se ei ole antanut direktiivin 2009/72/EY, direktiivin 2009/73/EY, asetuksen (EY) N:o 714/2009 ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä eikä soveltanut niitä 1. tammikuuta 2015 mennessä ministerineuvoston päätöksen 2011/02/MC-EnC 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti eikä ilmoittanut kyseisiä toimenpiteitä viipymättä energiayhteisön sihteeristölle, minkä vuoksi Bosnia ja Hertsegovina on rikkonut energiayhteisösopimuksen 6 ja 89 artiklaa ja ministerineuvoston päätöksen 2011/02/MC-EnC 3 artiklan 1 ja 2 kohtaa.

Koska Bosnia ja Hertsegovina ei ole toteuttanut toimenpiteitä päätöksessä 2016/07/MC-EnC todetun laiminlyönnin korjaamiseksi, energiayhteisön sihteeristö esitti 12. syyskuuta 2018 ministerineuvostolle energiayhteisösopimuksen 92 artiklan mukaisen perustellun pyynnön asian ECS-6/16 S vireillepanemiseksi.

Ministerineuvosto vahvisti 29. marraskuuta 2018 päätöksessään 2018/16/MC-EnC energiayhteisön lainsäädännön vakavan ja jatkuvan laiminlyönnin toteamalla, että Bosnia ja Hertsegovina ei ole pannut täytäntöön ministerineuvoston päätöstä 2016/07/MC-EnC eikä näin ollen korjannut siinä yksilöityjä rikkomisia, mikä muodostaa energiayhteisösopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vakavan ja jatkuvan laiminlyönnin, mutta lykkäsi energiayhteisösopimuksen 92 artiklan mukaisten toimenpiteiden hyväksymistä vuoteen 2019. Samalla ministerineuvosto päätti, että Bosnia ja Hertsegovinan on toteutettava yhteistyössä sihteeristön kanssa kaikki tarvittavat toimenpiteet ministerineuvoston päätöksessä 2016/07/MC-EnC yksilöityjen rikkomisten korjaamiseksi ja raportoitava toteutetuista täytäntöönpanotoimista ministerineuvostolle vuonna 2019. Lisäksi energiayhteisön sihteeristöä kehotettiin pyytämään energiayhteisösopimuksen 92 artiklan mukaisia toimenpiteitä vuonna 2019, jos Bosnia ja Hertsegovina ei ole pannut ministerineuvoston päätöstä 2016/07/MC-EnC täytäntöön 1. heinäkuuta 2019 mennessä.

Koska Bosnia ja Hertsegovina ei ole toteuttanut toimenpiteitä päätöksessä 2018/16/MC-EnC todetun laiminlyönnin korjaamiseksi ja koska Bosnia ja Hertsegovina ei edelleenkään noudattanut edellä mainittuja velvoitteitaan energiayhteisön säännöstössä edellytetyllä tavalla, energiayhteisön sihteeristö esitti ministerineuvostolle 8. lokakuuta 2019 pyynnön energiayhteisösopimuksen 92 artiklan mukaisista toimenpiteistä. Perustellussa pyynnössään sihteeristö pyysi ministerineuvostoa toteamaan, että

·Bosnia ja Hertsegovina ei ole pannut täytäntöön ministerineuvoston päätöksiä 2013/04/MC-EnC, 2014/04/MC-EnC, 2015/10/MC-EnC, 2016/16/MC-EnC ja 2018/17/MC-EnC eikä korjannut näissä päätöksissä todettuja vakavia ja jatkuvia laiminlyöntejä.

·Päätöksen 2015/10/MC-EnC 2 artiklan 2 kohdassa, päätöksen 2016/16/MC-EnC 3 artiklan 1 kohdassa ja päätöksen 2018/17/MC-EnC 2 artiklassa määrättyjen 92 artiklan mukaisten toimenpiteiden voimassaoloaikaa jatketaan yhdellä vuodella sen jälkeen, kun ministerineuvosto on hyväksynyt toimenpiteet kokouksessaan vuoden 2020 toisella puoliskolla.

·Bosnia ja Hertsegovinalta pidätetään oikeus osallistua äänestyksiin energiayhteisösopimuksen 91 artiklan ja 92 artiklan mukaisista päätöksistä.

·Ministerineuvosto tarkastelee kokouksessaan vuoden 2020 toisella puoliskolla sihteeristön raportin perusteella näiden toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä tarvetta pitää ne voimassa.

Ministerineuvostossa unionin puolesta otettavan kannan pitäisi olla, että päätösluonnos hyväksytään.

b)Päätös Serbian tasavaltaa koskevien toimenpiteiden käyttöönotosta ja jatkamisesta energiayhteisösopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaisesti asioissa ECS-3/08 ja ECS-9/13

i)Serbian tasavaltaa koskevien toimenpiteiden käyttöönotto energiayhteisösopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaisesti asiassa ECS-3/08

Ministerineuvosto hyväksyi 14. lokakuuta 2016 asiassa ECS-03/08 päätöksen 2016/02/MC-EnC, jossa todetaan Serbian tasavallan rikkoneen energiayhteisön lainsäädäntöä jättämällä noudattamatta asetuksen 1228/2003 6 artiklaa, koska Serbia ei ole käyttänyt yhteenliittämiskapasiteetin jakamisesta Albanian, Pohjois-Makedonian tasavallan ja Montenegron rajayhdysjohdoissa saatavia tuloja yhteen tai useampaan kyseisen asetuksen 6 artiklan 6 kohdassa mainittuun tarkoitukseen.

Serbian tasavaltaa vaadittiin toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet havaittujen laiminlyöntien korjaamiseksi ja energiayhteisön lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi joulukuuhun 2016 mennessä sekä raportoimaan säännöllisesti energiayhteisön sihteeristölle ja pysyvälle korkean tason ryhmälle.

Koska Serbian tasavalta ei ole toteuttanut toimenpiteitä päätöksessä 2016/02/MC-EnC todetun laiminlyönnin korjaamiseksi, energiayhteisön sihteeristö esitti 12. syyskuuta 2018 ministerineuvostolle energiayhteisösopimuksen 92 artiklan mukaisen perustellun pyynnön asian ECS-3/08 S vireillepanemiseksi.

Ministerineuvosto vahvisti 29. marraskuuta 2018 päätöksessään 2018/12/MC-EnC energiayhteisön lainsäädännön vakavan ja jatkuvan laiminlyönnin toteamalla, että jollei Serbian tasavalta kuuden kuukauden kuluessa kyseisestä päätöksestä korjaa ministerineuvoston päätöksessä 2016/02/MC-EnC yksilöityjä rikkomisia, päätöksen 2016/02/MC-EnC täytäntöönpanematta jättäminen katsotaan energiayhteisösopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi vakavaksi ja jatkuvaksi laiminlyönniksi. Ministerineuvosto kuitenkin lykkäsi energiayhteisösopimuksen 92 artiklan mukaisten toimenpiteiden hyväksymistä vuoteen 2019. Samalla ministerineuvosto päätti, että Serbian tasavallan on toteutettava yhteistyössä sihteeristön kanssa kaikki tarvittavat toimenpiteet ministerineuvoston päätöksessä 2016/02/MC-EnC yksilöityjen rikkomisten korjaamiseksi ja raportoitava toteutetuista täytäntöönpanotoimista ministerineuvostolle vuonna 2019. Lisäksi energiayhteisön sihteeristöä kehotettiin pyytämään energiayhteisösopimuksen 92 artiklan mukaisia toimenpiteitä vuonna 2019, jos Serbian tasavalta ei ole pannut ministerineuvoston päätöstä 2016/02/MC-EnC täytäntöön 1. heinäkuuta 2019 mennessä.

Serbian tasavalta ei korjannut ministerineuvoston päätöksessä 2016/02/MC-EnC todettuja rikkomisia kuuden kuukauden kuluessa päätöksestä 2018/12/MC-EnC.

Koska Serbian tasavalta ei ole toteuttanut toimenpiteitä päätöksessä 2018/12/MC-EnC todetun laiminlyönnin korjaamiseksi ja koska Serbian tasavalta ei edelleenkään noudattanut energiayhteisön säännöstössä edellytetyllä tavalla velvoitettaan käyttää yhteenliittämiskapasiteetin jakamisesta Albanian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Montenegron rajayhdysjohdoissa saatavat tulot yhteen tai useampaan asetuksen 1228/2003 6 artiklan 6 kohdassa mainittuun tarkoitukseen, energiayhteisön sihteeristö esitti ministerineuvostolle 8. lokakuuta 2019 pyynnön energiayhteisösopimuksen 92 artiklan mukaisista toimenpiteistä. Perustellussa pyynnössään sihteeristö pyysi ministerineuvostoa toteamaan, että

·Serbian tasavalta rikkoo edelleen vakavasti ja jatkuvasti velvoitteitaan energiayhteisösopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla ja ministerineuvoston toteamalla tavalla, koska se ei ole pannut täytäntöön ministerineuvoston päätöksiä

–2016/02/MC-EnC, 14.10.2016, asiassa ECS-3/08 ja 2018/12/MC-EnC, 29.11.2018, asiassa ECS-3/08 S,

–2014/03/MC-EnC, 23.9.2014, asiassa ECS-9/13 ja 2016/17/MC-EnC, 14.10.2016, asiassa ECS-9/13 S

eikä korjannut niissä todettuja laiminlyöntejä.

·Serbian tasavallalta pidätetään oikeus osallistua äänestyksiin, jotka koskevat energiayhteisösopimuksen V osaston VI luvun nojalla hyväksyttäviä toimenpiteitä ja menettelyasiakirjoja, samoin kuin oikeus osallistua äänestyksiin energiayhteisösopimuksen 91 artiklan mukaisista päätöksistä.

·Energiayhteisön sihteeristöä pyydetään keskeyttämään kaikkien energiayhteisön järjestämien kokousten osalta korvaussääntöjensä soveltaminen Serbian tasavallan edustajiin.

·Euroopan unionia pyydetään energiayhteisösopimuksen 6 artiklan mukaisesti toteuttamaan asiaankuuluvat toimenpiteet Serbialle sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla annettavan taloudellisen tuen keskeyttämiseksi.

·Tällä päätöksellä hyväksyttyjen toimenpiteiden vaikutus rajoitetaan yhteen vuoteen siitä, kun ne hyväksytään ministerineuvoston kokouksessa vuoden 2019 toisella puoliskolla. Ministerineuvosto tarkastelee seuraavassa kokouksessaan vuonna 2020 sihteeristön raportin perusteella näiden toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä tarvetta pitää ne voimassa.

·Serbian tasavallan on toteutettava yhteistyössä sihteeristön kanssa kaikki tarvittavat toimenpiteet ministerineuvoston päätöksissä 2016/02/MC-EnC ja 2018/12/MC-EnC asioissa ECS-3/08 ja ECS-3/08 S ja 2014/03/MC-EnC ja 2016/17/MC-EnC asioissa ECS-9/13 ja ECS-9/13 S yksilöityjen rikkomisten korjaamiseksi ja raportoitava toteutetuista täytäntöönpanotoimista ministerineuvostolle vuonna 2020.

·Energiayhteisön sihteeristöä pyydetään valvomaan, että Serbian tasavallan toteuttamat toimenpiteet ovat energiayhteisön säännöstön mukaisia.

Ministerineuvostossa unionin puolesta otettavan kannan pitäisi olla, että päätösluonnos hyväksytään.

ii)Serbian tasavaltaa koskevien toimenpiteiden jatkaminen energiayhteisösopimuksen 92 artiklan 1 kohdan mukaisesti asiassa ECS-9/13

Ministerineuvosto päätti 29. marraskuuta 2018 jatkaa kuudella kuukaudella määräaikaa, johon mennessä Serbian tasavallan odotetaan korjaavan ministerineuvoston päätöksissä 2014/03/MC-EnC ja 2016/17/MC-EnC asiassa ECS-9/13 todetut rikkomiset (jotka liittyvät siihen, että Serbian tasavalta ei ole noudattanut vaatimuksia maakaasun siirtoverkonhaltijoiden eriyttämisestä) ja korjaavan näissä päätöksissä todetut vakavat ja jatkuvat laiminlyönnit.

Koska Serbian tasavalta ei ole toteuttanut toimenpiteitä päätöksissä 2014/03/MC-EnC ja 2016/17/MC-EnC todettujen rikkomisten korjaamiseksi, energiayhteisön sihteeristö esitti 8. lokakuuta 2019 ministerineuvostolle energiayhteisösopimuksen 92 artiklan mukaisen perustellun pyynnön. Perustellussa pyynnössään sihteeristö pyysi ministerineuvostoa toteamaan, että

·Serbian tasavallalta pidätetään oikeus osallistua äänestyksiin, jotka koskevat energiayhteisösopimuksen V osaston VI luvun nojalla hyväksyttäviä toimenpiteitä ja menettelyasiakirjoja, samoin kuin oikeus osallistua äänestyksiin energiayhteisösopimuksen 91 artiklan mukaisista päätöksistä.

·Energiayhteisön sihteeristöä pyydetään keskeyttämään kaikkien energiayhteisön järjestämien kokousten osalta korvaussääntöjensä soveltaminen Serbian tasavallan edustajiin.

·Euroopan unionia pyydetään energiayhteisösopimuksen 6 artiklan mukaisesti toteuttamaan asiaankuuluvat toimenpiteet Serbialle sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla annettavan taloudellisen tuen keskeyttämiseksi.

·Tällä päätöksellä hyväksyttyjen toimenpiteiden vaikutus rajoitetaan yhteen vuoteen päätöksen hyväksymisestä.

Koska havaitut laiminlyönnit ovat luonteeltaan jatkuvia ja merkittäviä, ehdotetut toimenpiteet ovat asianmukaisia ja oikeasuhteisia. Ministerineuvostossa unionin puolesta otettavan kannan pitäisi olla, että päätösluonnos hyväksytään.

3.2.Pysyvän korkean tason ryhmän suunnitellut säädökset

Edellä 2.3 kohdassa mainittu asia edellyttää pysyvän korkean tason ryhmän päätöstä. Euroopan komission edustaja esittää Euroopan unionin kannan pysyvässä korkean tason ryhmässä.

Energiayhteisö hyväksyi vuonna 2011 EU:n kolmannen energiapaketin, ja EU:n verkkosääntöjen ja suuntaviivojen hyväksymistä varten vahvistettiin yksinkertaistettu menettely 10 .

Verkkosäännöt ja suuntaviivat ovat teknisten sääntöjen kokonaisuus, jolla pyritään yhdenmukaistamaan ja parantamaan rajatylittäviä energiavirtoja. Joukko EU:n verkkosääntöjä ja suuntaviivoja on jo hyväksytty energiayhteisössä. Näihin lukeutuvat kaasualan suuntaviivat ylikuormituksen hallintamenettelyistä 11 , kaasualan verkkosääntö yhteentoimivuuteen ja tiedonvaihtoon liittyvistä säännöistä 12 , sähköalan verkkosääntö tuottajien verkkoliitäntävaatimuksista 13 , sähköalan verkkosääntö kulutuksen verkkoon liittämisestä 14 ja sähköalan verkkosääntö suurjännitteisten tasasähköjärjestelmien ja tasasähköön liitettyjen suuntaajakytkettyjen voimalaitosten verkkoliitäntävaatimuksista 15 .

Pysyvä korkean tason ryhmä hyväksyi vuonna 2018 verkkosäännöt kaasunsiirtojärjestelmien kapasiteetinjakomekanismeista 16 ja kaasun yhdenmukaistetuista siirtotariffirakenteista 17 .

Nyt käsillä oleva pysyvän korkean tason ryhmän päätös kattaa asetukseen (EU) N:o 312/2014 18 sisältyvät verkkosäännöt.

Kaasunsiirtoverkkojen tasehallintaa koskevan verkkosäännön vahvistamisesta annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 312/2014 vahvistetaan kaasun tasehallintaa koskevat säännöt, myös verkkoon sovellettavat säännöt ilmoitusmenettelyistä, tasepoikkeamamaksuista, päivittäiseen tasepoikkeamamaksuun liittyvistä selvitysprosesseista ja siirtoverkonhaltijoiden verkkojen välisestä toiminnallisesta tasehallinnasta.

Kaasun tasehallintaa koskevan verkkosäännön käyttöönottoa käsittelevä energiayhteisön tilapäinen työryhmä pääsi huhtikuussa 2019 yhteisymmärrykseen kaasunsiirtoverkkojen tasehallintaa koskevan verkkosäännön mukautetusta versiosta.

Tämän perusteella pysyvässä korkean tason ryhmässä Euroopan unionin puolesta otettavana kantana pitäisi olla, että luonnos pysyvän korkean tason ryhmän päätökseksi asetuksen (EU) N:o 312/2014 täytäntöönpanosta energiayhteisössä hyväksytään.

4.Oikeusperusta

4.1.Menettelyllinen oikeusperusta

4.1.1.Periaatteet

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ’SEUT-sopimus’) 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.

Ilmaisu ’säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia’ kattaa myös säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla. Se kattaa myös välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla mutta jotka ”voivat vaikuttaa ratkaisevasti sen säännöstön sisältöön, jonka unionin lainsäätäjä antaa” 19 .

4.1.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa

Ministerineuvosto ja pysyvä korkean tason ryhmä ovat sopimuksella eli energiayhteisön perustamissopimuksella perustettuja elimiä.

Säädökset, jotka ministerineuvoston ja pysyvän korkean tason ryhmän on määrä antaa, ovat säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia. Suunniteltu säädös on sitova kansainvälisen oikeuden nojalla energiayhteisön perustamissopimuksen 76 artiklan mukaisesti, jonka mukaan päätös sitoo oikeudellisesti niitä, joille se on osoitettu.

Suunnitelluilla säädöksillä ei täydennetä eikä muuteta sopimuksen institutionaalista kehystä.

Sen vuoksi ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.

4.2.Aineellinen oikeusperusta

4.2.1.Periaatteet

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota unionin puolesta otettava kanta koskee. Jos suunnitellulla säädöksellä on kaksi tavoitetta tai siihen sisältyy kaksi osatekijää ja jos näistä tavoitteista tai osatekijöistä toinen on mahdollista määritellä pääasialliseksi tavoitteeksi tai osatekijäksi, johon nähden toinen tavoite tai osatekijä on liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttävällä päätöksellä on oltava vain yksi aineellinen oikeusperusta eli se, jota pääasiallinen tai ensisijainen tavoite tai osatekijä edellyttää.

4.2.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa

Suunnitellun säädöksen pääasiallinen tarkoitus ja sisältö liittyvät energiaan.

Sen vuoksi ehdotetun päätöksen aineellinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 194 artikla.

4.3.Päätelmät

Ehdotetun päätöksen oikeusperustana tulisi olla SEUT-sopimuksen 194 artikla yhdessä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.

2019/0269 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

energiayhteisön ministerineuvoston ja energiayhteisön pysyvän korkean tason ryhmän kokouksissa (Chişinău, 12. ja 13. joulukuuta 2019) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 194 artiklan yhdessä 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Unioni teki energiayhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’energiayhteisösopimus’, 29 päivänä toukokuuta 2006 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2006/500/EY 20 , ja se tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2006.

(2)Energiayhteisösopimuksen 47 ja 76 artiklan mukaisesti ministerineuvosto voi hyväksyä toimenpiteitä, jotka ovat muodoltaan päätöksiä tai suosituksia.

(3)Ministerineuvosto aikoo hyväksyä 13 päivänä joulukuuta 2019 pidettävässä 17. istunnossaan joukon säädöksiä, jotka on lueteltu tämän päätöksen liitteessä 1.

(4)Pysyvä korkean tason ryhmä aikoo hyväksyä 12 päivänä joulukuuta 2019 pidettävässä 55. kokouksessaan säädöksen, joka mainitaan tämän päätöksen liitteessä 2.

(5)On tarpeellista vahvistaa ministerineuvostossa ja pysyvässä korkean tason ryhmässä unionin puolesta otettava kanta, koska suunnitelluilla säädöksillä on oikeusvaikutuksia suhteessa unioniin.

(6)Suunniteltujen säädösten tarkoituksena on helpottaa energiayhteisösopimuksen tavoitteiden saavuttamista ja Wienissä sijaitsevan energiayhteisön sihteeristön toimintaa. Sihteeristön tehtävänä on muun muassa hallinnollisen tuen antaminen ministerineuvostolle,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Chişinăussa 13 päivänä joulukuuta 2019 pidettävässä ministerineuvoston 17. kokouksessa unionin puolesta otettava kanta SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan soveltamisalaan kuuluviin kysymyksiin esitetään tämän päätöksen liitteessä 1.

2 artikla

Chişinăussa 12 päivänä joulukuuta 2019 pidettävässä pysyvän korkean tason ryhmän 55. kokouksessa unionin puolesta otettava kanta SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan soveltamisalaan kuuluviin kysymyksiin esitetään tämän päätöksen liitteessä 2.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

Tehty Brysselissä

(1)    EUVL L198, 20.7.2006, s. 15.

(2)    Direktiivi 2009/72/EY, direktiivi 2009/73/EY, asetus (EY) N:o 714/2009 ja asetus (EY) N:o 715/2009.

(3)    *Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(4)    Sopimuksessa tarkoitettua riitojenratkaisua koskevasta työjärjestyksestä annettu menettelyasiakirja 2008/01/MC-EnC, sellaisena kuin se on muutettuna sopimuksessa tarkoitettua riitojenratkaisua koskevasta työjärjestyksestä 27. kesäkuuta 2008 annetun menettelyasiakirjan 2008/01/MC-EnC muuttamisesta 16. lokakuuta 2015 annetulla menettelyasiakirjalla 2015/04/MC-EnC.

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta.

(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 kumoamisesta.

(7)    Tuomio 22.5.2008, citiworks AG, C-439/06, ECLI:EU:C:2008:298, 44 kohta; tuomio 9.10.2008, Sabatauskas ym., C-239/07, ECLI:EU:C:2008:551, 33 kohta; tuomio 29.9.2016, Essent Belgium NV, C-492/14, ECLI:EU:C:2016:732, 76 kohta.

(8)    Tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta 23 päivänä lokakuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/80/EY.

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen).

(10)    Menettelyasiakirja 01/2012/PHLG-EnC

(11)    Päätös 2018/01/PHLG-EnC

(12)    Päätös 2018/02/PHLG-EnC

(13)    Päätös 2018/03/PHLG-EnC

(14)    Päätös 2018/05/PHLG-EnC

(15)    Päätös 2018/04/PHLG-EnC

(16)    Päätös 2018/06/PHLG-EnC

(17)    Päätös 2018/07/PHLG-EnC

(18)    Komission asetus (EU) N:o 312/2014, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2014, kaasunsiirtoverkkojen tasehallintaa koskevan verkkosäännön vahvistamisesta (EUVL L 91, 27.3.2014, s. 15–35).

(19)    Unionin tuomioistuimen tuomio 7.10.2014, Saksa v. neuvosto, C-399/12, ECLI:EU:C:2014:2258, 61–64 kohta.

(20)    EUVL L198, 20.7.2006, s. 15.