This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52019PC0564
Proposal for a REGULATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL amending Regulation (EU) 2016/1139 as regards the introduction of capacity limits for Eastern Baltic cod, data collection and control measures in the Baltic Sea, and Regulation (EU) No 508/2014 as regards permanent cessation for fleets fishing for Eastern Baltic cod
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Itämeren itäosan turskaa koskevien kapasiteettirajoitusten käyttöönotosta, tietojenkeruusta ja valvontatoimenpiteistä Itämerellä sekä asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta Itämeren itäosan turskan kalastuksen pysyvän lopettamisen osalta
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Itämeren itäosan turskaa koskevien kapasiteettirajoitusten käyttöönotosta, tietojenkeruusta ja valvontatoimenpiteistä Itämerellä sekä asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta Itämeren itäosan turskan kalastuksen pysyvän lopettamisen osalta
COM/2019/564 final
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 31.10.2019
COM(2019) 564 final
2019/0246(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Itämeren itäosan turskaa koskevien kapasiteettirajoitusten käyttöönotosta, tietojenkeruusta ja valvontatoimenpiteistä Itämerellä sekä asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta Itämeren itäosan turskan kalastuksen pysyvän lopettamisen osalta
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Itämeren ekosysteemi on ollut hauraassa tilassa jo vuosikymmeniä. Tutkijat varoittivat kuitenkin vasta vuonna 2019, että ympäristöolosuhteilla on paljon suurempi vaikutus Itämeren itäosan turskaan kuin aiemmin oli arvioitu. Tilanne on nyt johtamassa Itämeren itäosan turskan jyrkkään vähenemiseen. Lisäksi tilanne on ennennäkemätön, sillä Itämeren itäosan turskakanta on ainoa Euroopan vesillä oleva kanta, jonka osalta ICES arvioi ympäristöpaineiden aiheuttaman luonnollisen kuolevuuden olevan noin kolme kertaa suurempi kuin kalastuskuolevuus. Mikään muu Euroopan vesillä oleva kalakanta ei ole tällaisessa tilanteessa. Itämeren itäosan turskakannan ei odoteta elpyvän ennen vuotta 2024, vaikkei sitä kalastettaisi lainkaan.
Edellä esitetyn tilanteen vuoksi komissio hyväksyi heinäkuussa 2019 ensimmäiset kiireelliset toimenpiteet, joilla kielletään Itämeren itäosan turskan kalastus vuoden loppuun saakka. Komissio toimi parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen ja yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen sekä Itämeren monivuotisen suunnitelman, jäljempänä ’Itämeren monivuotinen suunnitelma’, mukaisesti. Tämän jälkeen neuvosto päätti lokakuussa 2019 tarvittavista ja ennennäkemättömistä kalastusrajoituksista vuodeksi 2020. Elpymistä ei kuitenkaan voida odottaa useaan vuoteen. Nämä poikkeukselliset toimenpiteet johtavat sen vuoksi laivaston liialliseen kapasiteettiin ja vakaviin sosioekonomisiin seurauksiin asianomaisille rannikkoyhteisöille ja kalastusyrityksille. Kalastusala on keskeinen osa monien Itämeren rannikkoalueiden talouselämää. Itämeren itäosan turskakiintiön käyttöaste on kuitenkin ollut suhteellisen alhainen (alle 60 %) useiden vuosien ajan. Vuonna 2018 käyttöaste oli vain 40 prosenttia, ja vuonna 2019 se oli tätäkin alhaisempi (19 %), kunnes komissio käynnisti heinäkuun puolivälissä kiireelliset toimenpiteet. Kiintiön suhteellisen alhainen käyttö jo vuonna 2018 saattaa hyvinkin olla ensimmäinen merkki huonosta ympäristötilanteesta ja sen huomattavasta vaikutuksesta Itämeren itäosan turskaan.
Komission tekemä arviointi osoittaa, että Itämeren itäosan turskasta eniten riippuvaisissa laivastonosissa on yli 300 alusta. Ne ovat pääasiassa troolareita ja verkkoaluksia Liettuasta, Latviasta ja Puolasta. Joitakin aluksia tulee myös Tanskasta. Vaikuttaa siltä, että näistä vain pieni osa onnistuisi selviämään lyhytaikaisesta kalastuskiellosta – muttei keskipitkän tai pitkän aikavälin kalastuskiellosta. Loput kärsivät jo nykyisin huonosta tilanteesta, joka pahenee kalastuskiellon vuoksi, tai niiden kannattavuus katoaa kokonaan. Nämä laivastonosat ovat sosioekonomisesti tärkeitä, ja niiden osuus on noin 20–50 prosenttia Liettuan, Latvian ja Puolan kansallisesta laivastosta kokoaikavastaavina ilmaistuna. Koska Itämeren itäosan turskan kohdennettu kalastus on lopetettu kokonaan ja neuvosto päätti 14. ja 15. lokakuuta 2019 muista Itämeren kantoja koskevista suurista vähennyksistä, ne alukset ja laivastonosat, joihin Itämeren itäosan turskan kohdennetun kalastuksen lopettaminen vaikuttaa eniten, eivät pysty suuntaamaan kalastustoimintaansa muihin lajeihin. Kalastuskiellolla on huomattava vaikutus Itämeren itäosan turskaa pyytäviin laivastoihin, ja tällä on puolestaan suuri kielteinen vaikutus tiettyihin alueisiin ja rannikkoyhteisöihin. Tämän perusteella ja ottaen huomioon jatkuva yhteydenpito jäsenvaltioiden kanssa tämän tilanteen merkittävistä kielteisistä vaikutuksista kalastusalaan sekä se, että sidosryhmät eivät pysty itse lieventämään haitallisia seurauksia, komissio on tullut siihen tulokseen, että kalatalousalalle tarvitaan varautumistoimenpiteitä. Varautumistoimenpiteiden tarkoituksena on ottaa käyttöön kapasiteetin yläraja niille Itämeren jäsenvaltioille, joiden laivastoihin Itämeren itäosan turskan epäsuotuisa tilanne vaikuttaa, ja kapasiteetin poistojärjestelmä, joka koskee Itämeren itäosan turskaa aiemmin kalastaneita laivastoja.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 508/2014 perustetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, jäljempänä ’EMKR’, josta EU:n meri- ja kalastuspolitiikkaa rahoitetaan vuosina 2014–2020. Se on yksi viidestä toisiaan täydentävästä Euroopan rakenne- ja investointirahastosta (ERI), joilla pyritään edistämään talouskasvua ja työllisyyttä EU:ssa. Rahastosta autetaan kalastajia siirtymään kestävään kalastukseen, tuetaan rannikkoyhteisöjä monipuolistamaan talouksiaan ja rahoitetaan hankkeita, joilla luodaan uusia työpaikkoja ja parannetaan elämänlaatua Euroopan rannikkoalueilla.
Rahaston olisi näin ollen tarjottava jäsenvaltioille, joihin Itämeren itäosan turskan poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa, mahdollisuus myöntää taloudellista tukea laivastokapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisen tasapainon saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen, joka tapahtuu romuttamisen kautta, olisikin voitava myöntää EMKR:n taloudellista tukea ohjelmakaudella 2014–2020. Tällaista tukea oli mahdollista myöntää vuoden 2017 loppuun asti (ja se on otettu äskettäin käyttöön läntisen Välimeren alueen monivuotista suunnitelmaa varten). Käytöstä poistaminen romutuksen muodossa on ennakoimaton toimenpide, jolla reagoidaan Itämeren itäosan turskan poikkeukselliseen tilanteeseen. Rahaston olisi näin ollen tarjottava lisäjoustoa tässä poikkeuksellisessa tilanteessa siten, että jäsenvaltio voi uudelleenohjata määrärahat, jotka ovat käytettävissä varastointitukeen ja yhdennettyyn meripolitiikkaan, rahoituspuitteidensa sisällä kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen, jotta voidaan reagoida vahvemmin tarpeeseen romuttaa aluksia vaikuttamatta kuitenkaan kielteisesti YKP:n muiden tavoitteiden saavuttamiseen ja EMKR:n täytäntöönpanoon. Tämän ehdotuksen tavoitteena on näin ollen Itämeren kalakantojen kestävä hoito vähentämällä Itämeren itäosan turskan kalastuksessa olevaa liiallista laivastokapasiteettia.
Jäsenvaltiot ja komissio ovat myös yhtä mieltä siitä, että kyseisen kriittisen ympäristö- ja yhteiskunnallisen tilanteen perimmäisiin syihin on puututtava kiireellisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että puututaan entistä määrätietoisemmin Itämeren alueen keskeisiin ympäristöpaineisiin, jotka estävät Itämeren itäosan turskan elpymisen, ja vähennetään Itämeren itäosan turskaa aiemmin kohdennetusti kalastaneiden laivastojen rakenteellista epätasapainoa. Sen vuoksi tässä ehdotuksessa otetaan käyttöön mahdollisuus myöntää romuttamisen kautta tehtävään kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen julkista tukea sellaisille kalastajille ja toimijoille, jotka ovat huomattavan riippuvaisia Itämeren itäosan turskasta ja joihin Itämeren itäosan turskan kalastuskielto vaikuttaa.
Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus Itämeren laivaston rakenteellisen mukauttamisen ja monivuotisessa hoitosuunnitelmassa asetettujen suojelutavoitteiden välillä, romuttamisen kautta tehtävään kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen myönnettävälle tuelle olisi asetettava tiukat edellytykset, kun on kyse kalastusaluksista, jotka ovat huomattavan riippuvaisia Itämeren itäosan turskasta, ja kytkettävä tuki epätasapainossa oleville laivastonosille toimintasuunnitelmissa määriteltyjen mukauttamiskohteiden ja välineiden toteutumiseen.
Lisäksi olisi otettava käyttöön uusia valvontatoimenpiteitä ja parannettava merkityksellisten tietojen keräämistä.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Ehdotus on yhdenmukainen EMKR:n seuraavaa ohjelmakautta koskevan komission ehdotuksen ja viimeisimmän monivuotisen suunnitelman kanssa.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Vaikka Itämerellä toimivien alusten romuttamiseen myönnettävään tukeen ei ole nykyisin saatavilla osarahoitusta voimassa olevan EMKR-asetuksen nojalla, uusimman monivuotisen suunnitelman tehokas täytäntöönpano edellyttää sitä.
Lisäksi alusten romuttamiseen kautta tehtävään kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen myönnettiin EMKR:n tukea vuoden 2017 loppuun saakka. Hiljattain tukea on myönnetty läntiselle Välimerelle (asetus (EU) 2019/1022). Tämän lisäksi EMKR:n seuraavaa vuosien 2021–2027 ohjelmakautta koskevaan komission ehdotukseen sisältyy jälleen alusten romuttamisen kautta tehtävään kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen myönnettävä tuki.
Kalastustoiminnan väliaikaiseen lopettamiseen Itämerellä on myös jo myönnetty tukea voimassa olevalla asetuksella EMKR:n toimintaohjelmien kautta (C(2019) 6496).
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 43 artiklan 2 kohta.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Ehdotus kuuluu SEUT-sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:
Yhteinen kalastuspolitiikka on yhteinen koko unionille. Yksi YKP:n tavoitteista on varmistaa, että kalastustoiminta on ympäristön kannalta kestävää pitkällä aikavälillä, mutta myös tuottaa taloudellisia, yhteiskunnallisia ja työllisyyteen liittyviä etuja. Parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella unioni on päättänyt tarvittavista mutta ennennäkemättömistä kalastusrajoituksista. Toimenpiteet johtavat laivaston liialliseen kapasiteettiin ja vakaviin sosioekonomisiin seurauksiin asianomaisille rannikkoyhteisöille ja kalastusyrityksille. Mahdollisuus hakea taloudellista tukea romuttamisen kautta tehtävään kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen lieventää näitä kielteisiä sosioekonomisia seurauksia ja samalla vähentää Itämeren itäosan turskakantaa kalastavan laivaston kapasiteettia ja kantaan kohdistuvaa kalastuspainetta.
•Toimintatavan valinta
Ehdotettu sääntelytapa: asetuksen muutos.
Tämä kalastuksenhoitoa koskeva ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 43 artiklan 2 kohtaan.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Tätä ei sovelleta, koska ehdotus on tarpeen tilanteen poikkeuksellisuuden vuoksi.
•Sidosryhmien kuuleminen
Jäsenvaltioita ja asianomaisia sidosryhmiä, erityisesti Itämeren neuvoa-antavaa toimikuntaa, kuultiin Itämeren vuoden 2020 kalastusmahdollisuuksista, kun asetusta valmisteltiin ja siitä neuvoteltiin. Useat kalastusalan sidosryhmät ja jäsenvaltiot ovat tuoneet esiin haasteet, joita aiheutuu laivaston liiallisesta kapasiteetista, ja tästä johtuvat vakavat sosioekonomiset seuraukset asianomaisille rannikkoyhteisöille ja kalastusyrityksille. Kaikki toimijat, sidosryhmät ja asianomaiset jäsenvaltiot ovat korostaneet, että on tarpeen puuttua liiallisesta kapasiteetista kärsivien laivastojen rakenteelliseen tilanteeseen myöntämällä taloudellista tukea laivastokapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisen tasapainon saavuttamiseen ja ylläpitämiseen. Tätä varten ne ovat pyytäneet Euroopan unionilta taloudellista tukea romuttamisen kautta tehtävään kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen EMKR:n ohjelmakaudella 2014–2020.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Unioni pyytää vuosittain tieteellisiä lausuntoja Itämeren tärkeiden kalakantojen tilasta kansainväliseltä merentutkimusneuvostolta (ICES). ICESin lausunnosta käy ilmeiseksi, että Itämeren itäosan turskan jyrkkä väheneminen todennäköisesti pysyy ongelmana tulevina vuosina.
•Vaikutustenarviointi
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmakautta 2021–2027 koskevaa komission ehdotusta varten tehtiin vaikutustenarviointi. Vaikutustenarvioinnissa yksilöitiin ja käsiteltiin unionin tukea edellyttäviä tärkeimpiä haasteita ja ongelmia, joita tulevalla ohjelmalla on edellisten ohjelmakausien havaintojen ja arviointien, uusien poliittisten prioriteettien ja esiin tulevien ongelmien perusteella. Siinä todettiin, että politiikan on oltava kohdennetumpaa ja keskitetympää, jotta voidaan puuttua paremmin ylikapasiteettiin ja liikakalastukseen niissä EU:n kalastuslaivastojen laivastonosissa, jotka jatkavat kalakantojen kalastusta kestämättömällä tasolla. Sen vuoksi komissio ehdottaa kalastustoiminnan pysyvän lopettamisen tukemista EMKR:n seuraavalla ohjelmakaudella tiukoin edellytyksin sen varmistamiseksi, että tällainen tuki kohdennetaan kalastuskapasiteetin ja käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien välisen tasapainon saavuttamiseen. Ehdotuksesta keskustellaan parhaillaan lainsäädäntövallan käyttäjien välillä. Kun otetaan huomioon Itämeren itäosan turskan poikkeuksellinen tilanne ja tästä kalakannasta riippuvainen kalastus, paras vaihtoehto on kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen kalastusalusten romuttamisen kautta. Käytettävissä ei ole muita toimintavaihtoehtoja, jotka poikkeaisivat ehdotetuista vaihtoehdoista aineellisesti ja oikeudellisesti.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Ei sovelleta.
•Perusoikeudet
Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksien suojeluun.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotuksella muutetaan kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen kalastusalusten romuttamisen kautta jälleen tukikelpoiseksi EMKR:n nykyisellä ohjelmakaudella. Tähän liittyvä EU:n rahoitus myönnetään EMKR:n ohjelmakauden 2014–2020 toimintaohjelmien ja niihin liittyvien jäsenvaltioiden EMKR-määrärahojen mukaisesti.
Ehdotettu muutos ei edellytä muutoksia monivuotisen rahoituskehyksen maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen vuotuisiin enimmäismääriin, jotka on vahvistettu asetuksen (EU) N:o 1311/2013 1 liitteessä I. Ehdotus saattaa sisältää maksumäärärahojen toteuttamista etupainotteisesti, eikä siitä aiheudu talousarviovaikutuksia ohjelmakaudella.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Ei sovelleta.
2019/0246 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Itämeren itäosan turskaa koskevien kapasiteettirajoitusten käyttöönotosta, tietojenkeruusta ja valvontatoimenpiteistä Itämerellä sekä asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta Itämeren itäosan turskan kalastuksen pysyvän lopettamisen osalta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ovat kuulleet Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa 2 ,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1139 3 3 artiklan 3 kohdassa sitoudutaan ottamaan käyttöön ekosysteemilähtöinen toimintatapa kalastuksenhoitoon sen varmistamiseksi, että kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin minimoidaan. Suunnitelman on oltava johdonmukainen unionin ympäristölainsäädännön kanssa, erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevan, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY 4 1 artiklan 1 kohdassa säädetyn tavoitteen kanssa.
(2)Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tekemän tieteellisen arvioinnin mukaan monien Itämeren lajien ja elinympäristöjen tila ei ole hyvä. Vuotuinen ravinnekuormitus ylittää edelleen alueellisesti sovitut tavoitteet keskisellä Itämerellä, Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Ravinnepitoisuudet ovat edelleen suhteellisen korkeita, ja syvämerellä on laajoja alueita, joilla happea on vähän tai ei lainkaan. Haitallisten aineiden pitoisuudet ovat edelleen korkeita verrattuna useimpiin Euroopan meriin. Tämä yleinen ympäristötilanne vaikuttaa ravintoverkon toimivuuteen, vähentää kykyä sietää uusien ympäristömuutoksen vaikutuksia ja selvitä niistä sekä vähentää sosioekonomisten hyötyjen, myös kalastusmahdollisuuksien, näkymiä.
(3)Tämän tilanteen katsotaan olevan yhteydessä Itämeren itäosan turskan (Gadus morhua) vähenemiseen. ICESin mukaan kannan biomassa on kestämättömän alhaisella tasolla. Tähän vaikuttavat vähenevä rekrytointi, ympäristötekijät ja ekosysteemin muutokset, jotka ovat yhdessä kannan tilan kanssa johtaneet suureen luonnolliseen kuolevuuteen (noin kolme kertaa kalastuskuolevuutta suurempaa) ja liialliseen kalastuskuolevuuteen. Kauppakokoisen turskan biomassa on alimmillaan sitten 1950-luvun. Lisäksi ICES arvioi, että kutevan kannan biomassa jää keskipitkällä aikavälillä (2024) alle kestävyysviitearvon, vaikkei kantaa kalastettaisi lainkaan. Sen vuoksi ICES suosittaa kantoja koskevassa lausunnossaan, että kyseistä lajia ei pyydetä vuonna 2020.
(4)Itämeren monivuotisessa suunnitelmassa todetaan, että jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että kanta on uhattuna, on toteutettava suojatoimenpiteitä, mukaan lukien kalastusmahdollisuuksien vähentäminen ja erityiset säilyttämistoimenpiteet, ja että näitä toimenpiteitä olisi täydennettävä muilla asianmukaisilla toimenpiteillä. Näihin korjaaviin toimenpiteisiin voivat kuulua asianomaisen kannan kohdennetun kalastuksen keskeyttäminen sekä kalastusmahdollisuuksien asianmukainen vähentäminen. Asetuksen (EU) 2016/1139 5 artiklan 4 kohdan mukaan toimenpiteiden valinnassa on otettava huomioon tilanteen luonne, vakavuus, kesto ja toistuvuus.
(5)Itämeren itäosan turskakannan arvioinnin perusteella komissio hyväksyi komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1248 5 , jolla kielletään 31 päivään joulukuuta 2019 asti turskan kalastus ICES-osa-alueilla 24–26 .
(6)Neuvosto hyväksyi 15 päivänä lokakuuta 2019 kalastusmahdollisuuksia Itämerellä koskevan poliittisen sopimuksen vuodeksi 2020. Sopimus merkitsee tarvittavaa ja ennennäkemätöntä 92 prosentin vähennystä Itämeren itäosan turskan vuoden 2020 kalastusmahdollisuuksiin verrattuna vuoteen 2019, ja sillä rajoitetaan tämän TACin käyttö ainoastaan sivusaaliisiin. Kannan kohdennettua kalastusta ei siten sallita. Koska ICES-osa-alueella 24 on lähinnä Itämeren itäosan turskaa, Itämeren länsiosan turskan TACin käyttö osa-alueella 24 rajoitetaan sekin Itämeren itäosan turskan sivusaaliisiin.
(7)Itämeren itäosan turskasta toistaiseksi riippuvaisilla kalastuslaivastoilla ei ole mahdollisuutta kalastaa muita kantoja. On arvioitu, että Itämeren itäosan turskan kalastuksen kieltämisen aiheuttamien taloudellisten tappioiden korvaaminen edellyttäisi vaihtoehtoisten lajien noin 20 000 tonnin lisäsaaliita. Neuvosto kuitenkin sopi suurista vähennyksistä myös muiden kantojen osalta ja erityisesti Itämeren länsiosan silakan 65 prosentin vähennyksestä, Itämeren länsiosan turskan 60 prosentin vähennyksestä, punakampelan 32 prosentin vähennyksestä, Pohjanlahden silakan 27 prosentin vähennyksestä ja kilohailin 22 prosentin vähennyksestä.
(8)Komission tekemä arviointi osoittaa, että Itämeren itäosan turskasta eniten riippuvaisissa laivastonosissa on yli 300 alusta. Ne ovat pääasiassa troolareita ja verkkoaluksia Liettuasta, Latviasta ja Puolasta. Joitakin aluksia tulee myös Tanskasta. Nämä laivastonosat ovat sosioekonomisesti tärkeitä, ja niiden osuus on noin 20–50 prosenttia Liettuan, Latvian ja Puolan kansallisesta laivastosta kokoaikavastaavina ilmaistuna. Vaikuttaa siltä, että vain pieni osa onnistuisi selviämään lyhytaikaisesta kalastuskiellosta – muttei keskipitkän tai pitkän aikavälin kalastuskiellosta. Loput kärsivät jo nykyisin huonosta tilanteesta, joka pahenee kalastuskiellon vuoksi, tai niiden kannattavuus katoaa kokonaan. Itämeren itäosan turskakiintiöiden käyttöaste on jo useiden vuosien ajan ollut alle 60 prosenttia, ja vuonna 2018 se laski 40 prosenttiin ja vuonna 2019 tätäkin alhaisemmalle tasolle (19 prosenttia), kunnes komissio käynnisti heinäkuun puolivälissä kiireelliset toimenpiteet, mikä ilmentää tämän kalastuksen biologista ongelmaa. Koska Itämeren itäosan turskan ei odoteta elpyvän terveille tasoille edes keskipitkällä aikavälillä, näitä laivastonosia vaivaa pysyvä rakenteellinen epätasapaino, minkä vuoksi laivaston rakenneuudistus on perusteltua.
(9)Laivaston rakenneuudistus on toteutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 6 22 artiklan mukaisesti. Kyseisessä artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot ajan mittaan toteuttavat toimenpiteitä laivastojensa kalastuskapasiteetin mukauttamiseksi omiin kalastusmahdollisuuksiinsa ottaen huomioon suuntaukset ja parhaat tieteelliset lausunnot niiden välisen vakaan ja kestävän tasapainon saavuttamiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle laivastojensa kalastuskapasiteetin ja niiden kalastusmahdollisuuksien välistä tasapainoa koskeva selvitys viimeistään kunkin vuoden toukokuun 31 päivänä. Jos arvio osoittaa selvästi, että kalastuskapasiteettia ei ole tosiasiallisesti tasapainotettu kalastusmahdollisuuksia vastaavaksi, jäsenvaltion on laadittava toimintasuunnitelma kullekin sellaiselle laivastonosalle, jolla on selvästi havaittu olevan merkittävää ylikapasiteettia, ja liitettävä se selvitykseensä. Koska Itämeren itäosan turskan heikkenemistä koskeva ICESin lausunto julkaistiin 29 päivänä toukokuuta 2019, kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välistä tasapainoa koskevissa selvityksissä ei ole vielä voitu ottaa huomioon tätä uutta tietoa Itämeren itäosan turskan vakavasta tilasta ja siitä johtuvasta ylikapasiteetista kyseistä kantaa aiemmin kohdennetusti kalastaneissa laivastoissa. Jäsenvaltioiden olisi käsiteltävä tätä ylikapasiteettia seuraavissa selvityksissään kalastuslaivastojen ja kalastusmahdollisuuksien välisestä tasapainosta mahdollisimman pian ja viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2020.
(10)Asianomaiset jäsenvaltiot toteavat 15 päivänä lokakuuta 2019 antamassaan poliittisessa lausumassa, että jos niiden on tarpeen leikata laivaston kapasiteettia hallitakseen kalastuksen hiipumisen haitallisia sosioekonomisia seurauksia, ne esittävät komissiolle asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan mukaisen toimintasuunnitelman. Jäsenvaltiot myös myöntävät, että koska laivaston kapasiteettia on tarpeen pienentää, on tärkeää välttää julkista tukea lisäkalastuskapasiteettiin investoimiseksi.
(11)ICESin 29 päivänä toukokuuta 2019 julkaiseman lausunnon mukaan noin 70 prosenttia puretuista turskasaaliista osa-alueilla 24–28 on pyydetty troolareilla, jotka käyttävät Bacoma-valikointiristikkoa tai T90-troolia, joiden silmäkoko on 120 mm, ja 15 prosenttia puretuista turskasaaliista on pyydetty nuottaa käyttävillä aluksilla, jotka käyttävät 110–156 mm:n silmäkokoa. Yleisen käsityksen mukaan näissä kalastuksissa kohdelajina on turska. Niissä sovellettavat vähimmäissilmäkoot vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/1241 7 . Sellaisten muiden kalastusten, jotka kuuluvat 15:n turskaa eniten purkavan kalastuksen piiriin, osuus turskan puretusta kokonaissaaliista on alle viisi prosenttia. On tärkeää varmistaa, että Itämeren itäosan turskaa kalastavien laivastojen kapasiteettitasot eivät nouse ja että toiminnan pysyvä lopettaminen julkisilla varoilla vähentää laivaston kapasiteettia tehokkaasti. Näiden kahden laivastonosan jäsenvaltiokohtaisen kapasiteetin ylärajaksi olisi asetettava aktiivisten alusten enimmäismäärä juuri kiireellisten toimenpiteiden soveltamista edeltäneinä vuosina eli vuosina 2017 ja 2018, ja ylärajaa olisi alennettava, kun alukset poistetaan julkisen tuen avulla, jotta Itämeren itäosan turskakanta voidaan elvyttää.
(12)Itämeren itäosan turskakantaa erityisesti koskevia kapasiteetin ylärajoja olisi sovellettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklassa vahvistettujen toimenpiteiden lisänä. Kyseisillä ylärajoilla olisi rajoitettava kapasiteetin suurin sallittu määrä aktiivisten alusten viimeisimmälle tasolle, ja jätettävä laskuista pois alukset, jotka on poistettu ilman julkista tukea aiempina vuosina. Ylärajoilla olisi myös varmistettava, että muiden laivastonosien aluksia ei voida siirtää Itämeren itäosan turskaa kalastavaan laivastonosaan. Jotta voidaan varmistaa, että kapasiteetin ylärajoja noudatetaan, jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle alustavasta ylärajasta ja siihen mahdollisesti tehtävistä muutoksista.
(13)Koska Itämeren itäosan turskakannan tilanne on vakava, olisi otettava käyttöön lisätoimia Itämeren itäosan turskan kalastuksen valvomiseksi. Määrä, jonka ylittyessä kalastusaluksen on purettava saaliinsa tietyssä paikassa, olisi alennettava 250 kilogrammaan. Jos kalastusaluksella on turskan kiintiöitä ja se kalastaa alueilla, joilla Itämeren itäosan turskaa esiintyy, aluksen päällikön on lisäksi varmistettava, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat milloin tahansa seurata alusten kalastustoimintaa.
(14)ICES laati analyyttisen arvion Itämeren itäosan turskasta, mutta ei kyennyt esittämään kalastuskuolevuuden vaihteluvälejä eikä erinäisiä viitearvoja, koska tarvittavat tiedot puuttuivat. Siksi tietojenkeruuta on tarkoitus parantaa varmistamalla, että Itämeren itäosan turskaa pyytävien alusten tarkkailijakattavuus merellä on vähintään 20 prosenttia.
(15)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 508/2014 8 perustetusta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) myönnettiin 31 päivään joulukuuta 2017 asti tukea kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen keinona vähentää todettua rakenteellista ylikapasiteettia. Kun jäsenvaltiot ovat todenneet rakenteellisen epätasapainon, ne ovat laatineet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan mukaisen toimintasuunnitelman, johon ne ovat voineet sisällyttää toiminnan pysyvän lopettamisen keinona saavuttaa toimintasuunnitelman tavoitteet.
(16)Jotta voidaan lieventää kielteisiä taloudellisia vaikutuksia, jotka aiheutuvat Itämeren poikkeuksellisesta ja pitkäkestoisesta ympäristötilanteesta ja tästä johtuvista kalastusmahdollisuuksien huomattavista vähennyksistä, ja ottaen huomioon Itämeren monivuotisessa suunnitelmassa säädetyt erityistoimenpiteet, kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen kalastusalusten romuttamisen kautta olisi myönnettävä julkista tukea, jotta jäsenvaltiot voivat saavuttaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan mukaiset toimintasuunnitelmiensa tavoitteet ja vähentää mahdollisesti havaittua rakenteellista epätasapainoa Itämeren monivuotisen suunnitelman kattamissa kalastussegmenteissä. Asetusta (EU) N:o 508/2014 olisi sen vuoksi muutettava, jotta tuki kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen voidaan ottaa uudelleen käyttöön, kun kyseessä ovat alukset, jotka ovat huomattavan riippuvaisia Itämeren itäosan turskasta.
(17)Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus Itämeren laivaston rakenteellisen mukauttamisen ja monivuotisessa hoitosuunnitelmassa asetettujen suojelutavoitteiden välillä, romuttamisen kautta tehtävään kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen myönnettävälle tuelle olisi asetettava tiukat edellytykset, kun on kyse kalastusaluksista, jotka ovat huomattavan riippuvaisia Itämeren itäosan turskasta, ja kytkettävä tuki epätasapainossa oleville laivastonosille toimintasuunnitelmissa määriteltyjen mukauttamiskohteiden ja välineiden toteutumiseen.
(18)Kalastustoiminnan pysyvää lopettamista koskevaa tukea ei tulisi Itämeren herkän ekosysteemin vuoksi myöntää jälkiasennuksiin, joita tehdään kalastusaluksiin muuta kuin kaupallista kalastusta varten, kuten virkistyskalastus, millä voi olla haitallinen vaikutus ekosysteemiin. Tukea olisi sen vuoksi myönnettävä ainoastaan kalastusalusten romuttamiseen.
(19)Romuttamiseen myönnettävä tuki on ennakoimaton toimenpide, jolla reagoidaan poikkeukselliseen tilanteeseen. Komissio ei voi myöntää kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen lisärahoitusta, joka ylittäisi kullekin jäsenvaltiolle sovitut EMKR:n kokonaismäärärahat. Lisäjousto niiden määrärahojen puitteissa, jotka on sovittu kullekin jäsenvaltiolle, antaisi kuitenkin niille Itämeren alueen jäsenvaltioille, jotka ovat todenneet toiminnan pysyvän lopettamisen keinoksi vähentää Itämeren itäosan turskaa kalastavien omien laivastojensa rakenteellista ylikapasiteettia, mahdollisuuden puuttua poikkeukselliseen tilanteeseen vaarantamatta muita EMKR:n ensisijaisia tavoitteita, erityisesti niitä, jotka liittyvät asetuksen (EU) N:o 508/2014 13 artiklan 2 kohdassa mainittuihin kalastuksen, vesiviljelyn ja kalastusalueiden kestävään kehittämiseen. Uudelleenohjausta asetuksen (EU) N:o 508/2014 13 artiklan 6 ja 7 kohdassa mainituista ryhmistä toiminnan pysyvään lopettamiseen pidetään tehokkaana keinona tarjota tällaista joustoa.
(20)Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 6 kohdassa säädetään, että julkisella tuella käytöstä poistettujen kalastusalusten kalastuskapasiteettia ei saa korvata uudella kapasiteetilla. Lisäksi mainitun asetuksen 23 artiklan 1 kohdan mukaan laivastoon ilman julkista tukea tehtävän uuden kapasiteetin lisäyksen vastapainona on oltava aikaisempi ilman julkista tukea tehty vähintään samansuuruinen kapasiteetin poisto.
(21)Koska on otettu huomioon sellaisten unionin kalastusalusten huono taloudellinen tilanne, jotka ovat hyvin riippuvaisia Itämeren itäosan turskasta, ja tarve varmistaa EMKR:n tuen saatavuus kyseisten alusten kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen, on katsottu aiheelliseksi säätää poikkeuksesta SEU-sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EU) 2016/1139 muuttaminen
Muutetaan asetus (EU) 2016/1139 seuraavasti:
1.Lisätään VI A luku seuraavasti:
”VI A LUKU
KAPASITEETIN YLÄRAJAT
8 a artikla
Kapasiteettivähennys Itämeren itäosan turskan osalta
1.Jos jäsenvaltion alukset kalastavat ICES-osa-alueilla 24–32 ja ovat varustettuja 2 kohdassa lueteltuihin luokkiin kuuluvilla pyydyksillä, jäsenvaltion kokonaiskapasiteetti ei saa ylittää unionin kalastuslaivastorekisterissä [...] 9 olleiden, aktiivisesti kyseisillä osa-alueilla vuosina 2017 ja 2018 toimineiden kyseisen jäsenvaltion alusten kapasiteettitasoja. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kapasiteettitasot ja niiden laskelmat viimeistään [...] 10 .
2.Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan aluksiin, jotka on varustettu seuraaviin luokkiin kuuluvilla pyydyksillä:
(a)vedettävät pyydykset, jotka ovat silmäkooltaan vähintään 120 mm:n T90-troolia tai vähintään 105 mm silmäkokoa varustettuna Bacoma-valikointiristikolla, jonka silmäkoko on 120 mm;
(b)seisovat verkot, joiden silmäkoko on vähintään 110 mm ja enintään 156 mm.
3.Jos jäsenvaltio panee täytäntöön pysyvää lopettamista koskevia toimenpiteitä asetuksen (EU) N:o 508/2014 34 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti, sen kokonaiskapasiteetti vähenee niiden alusten kapasiteetilla, jotka on poistettu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti julkisen tuen avulla.
4.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kokonaiskapasiteetin mahdollisesta vähenemisestä mainitun asetuksen 22 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimitettavissa selvityksissä.”
2.Korvataan 14 artiklan a alakohta seuraavasti:
”a) 250 kilogrammaa turskaa;”.
3.Lisätään 14 a artikla seuraavasti:
”14 a artikla
Turskasaaliiden valvonta
Jos kalastusalukselle on osoitettu turskan kalastusmahdollisuuksia Itämerellä ja alus kalastaa ICES-osa-alueella 24 yli kuuden meripeninkulman etäisyydellä perusviivoista tai osa-alueilla 25–32, aluksen päällikön on varmistettava, että jäsenvaltion valvontaviranomaiset voivat seurata aluksen kalastustoimintaa milloin tahansa. Tätä varten kyseisillä kalastusaluksilla on oltava alusten satelliittiseurantajärjestelmä (VMS) tai muu valvontaviranomaisen sertifioima vastaava sähköinen seurantajärjestelmä.”
4.Lisätään luku seuraavasti:
”VIII A LUKU
TIETOJENKERUU
14 b artikla
Tarkkailijakattavuus
Unionin aluksiin, joille myönnetään turskan kalastusmahdollisuuksia ICES-osa-alueilla 24–32, sovelletaan vähintään 20 prosentin tarkkailijaohjelmaa merellä.”
2 artikla
Asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttaminen
Muutetaan asetus (EU) N:o 508/2014 seuraavasti:
1.Lisätään 13 artiklaan kohta seuraavasti:
”10. Jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus ylittää 2 kohdassa vahvistettu määrä ja alittaa 6 ja 7 kohdassa vahvistetut määrät 34 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden tukemiseksi.”
2.Korvataan 34 artiklan 4 kohta seuraavasti:
”4. Tämän artiklan nojalla tukea voidaan myöntää 31 päivään joulukuuta 2017 asti, paitsi jos toteutetaan pysyvää lopettamista koskevia toimenpiteitä seuraavien monivuotisten suunnitelmien tavoitteiden saavuttamiseksi:
(a)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1022* perustettu läntisen Välimeren pohjakalakantojen säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä koskeva monivuotinen suunnitelma;
(b)Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskeva, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1139* perustettu monivuotinen suunnitelma, sikäli kuin kyseessä ovat Itämeren itäosan turskan osalta kokonaiskapasiteetin ylärajan alle jäävät alukset asetuksen (EU) 2016/1139 8 a artiklan 2 kohdan mukaisesti.”
_______________________________________________________________
* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1022, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta ja asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 1).
* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1139, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2187/2005 muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1098/2007 kumoamisesta (EUVL L 191, 15.7.2016, s. 1).
3.Korvataan 34 artiklan 4 a kohta seuraavasti:
”4 a. Asetuksen (EU) 2019/1022 tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettuihin pysyvää lopettamista koskeviin toimenpiteisiin liittyviin menoihin voidaan myöntää tukea 16 päivästä heinäkuuta 2019.
Asetuksen (EU) 2016/1139, erityisesti sen 8 a artiklan, tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettuihin pysyvää lopettamista koskeviin toimenpiteisiin liittyviin menoihin voidaan myöntää EMKR:n tukea [...] 11 .”
4.Lisätään 34 artiklaan kohdat seuraavasti:
”4 b. Tukea ei saa myöntää 4 kohdan b alakohdan nojalla, jos arviointia kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisestä tasapainosta ei asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa viimeisimmässä selvityksessä ole laadittu sen laivaston osan osalta, johon asianomaiset alukset kuuluvat, mainitussa asetuksessa tarkoitetuissa yhteisissä suuntaviivoissa vahvistettujen biologisten, taloudellisten ja aluksen käyttöön liittyvien indikaattoreiden perusteella.
4 c. Edellä olevan 4 kohdan b alakohdan mukaista tukea myönnetään ainoastaan, jos asetuksen (EU) 2016/1139 8 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetut alukset kattaville laivastonosille on asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 4 kohdan nojalla määritelty mukauttamiskohteita ja välineitä ja jos tällaiset kohteet ja välineet liittyvät kalastuskapasiteetin pysyvään poistamiseen.”
5.Korvataan 34 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”6. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kalastustoiminnan pysyvän lopettamisen tukea voidaan myöntää ilman romuttamista edellyttäen, että aluksiin tehdään muuta toimintaa kuin kaupallisen kalastuksen harjoittamista varten tarvittavat muutokset. Tätä poikkeusta ei sovelleta 4 kohdan b alakohdan mukaisesti myönnettyyn tukeen.”
3 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta
Puhemies Puheenjohtaja
