Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kestävä Eurooppa vuoteen 2030 mennessä: YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, ekologisen siirtymän ja Pariisin ilmastonmuutossopimuksen jatkotoimet”

(2020/C 39/06)

Esittelijä	:	Sirpa Hertell (FI, EPP), Espoon kaupunginvaltuuston jäsen
Viiteasiakirja	:	Pohdinta-asiakirja – Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä (COM(2019) 22 final)

POLIITTISET SUOSITUKSET

Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä – Toista maapalloa ei ole

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

1.

panee merkille neuvoston päätelmät (1), joissa korostetaan kestävän kehityksen tärkeyttä, ja toteaa tahtovansa jatkaa johtavassa roolissa Agenda 2030:n toteuttamisessa ja pitävänsä Agendaa kattavana ensisijaisena tavoitteena EU:n kansalaisten etujen ja heidän hyvinvointinsa edistämiseksi ja olennaisena elementtinä EU:n uskottavuuden uudistamiseksi ja vahvistamiseksi Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.

2.

suhtautuu myönteisesti EU:n kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta käytävän keskustelun uuteen dynamiikkaan ja Euroopan komission puheenjohtajaksi valitun Ursula von der Leyenin julkistamaan ehdotukseen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, johon sisältyy vuoteen 2030 asetettuja tiukennettuja tavoitteita. Komitea kehottaa uutta komissiota ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset mukaan todellisiksi kumppaneiksi kestävän kehityksen ja ilmastotoimien alalla laadittaessa vihreän kehityksen ohjelmaa, jonka tavoitteena on ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

3.

pitää tärkeänä, että uusi eurooppalainen strategia ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä” määritellään Euroopan pitkän aikavälin tulevaisuuden perustaksi. Eurooppa on jo nyt edelläkävijä kestävässä kehityksessä, mutta sillä on vastassaan monimutkaisia maailmanlaajuisia haasteita, jotka Euroopan unionin täytyy ratkaista. AK on vakuuttunut siitä, että kestävän Euroopan unionin saavuttaminen, mukaan luettuna tavoite ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä, edellyttää perustavia muutoksia, jotka on toteutettava kaikkien hallintotasojen ja kaikkien yhteiskuntaryhmien yhteisiin toimiin tukeutuen.

4.

korostaa, että kestäväpohjaisen ja mukautumiskykyisen tulevaisuuden tärkeimpiä poliittisia peruslähtökohtia ovat käänteentekevä siirtyminen kohti kiertotaloutta ja samalla myrkyttömiä materiaalikiertoja, määrätietoinen pyrkiminen ilmastoneutraaliuteen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen, luonnonperinnön, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeleminen, maatalouden ja elintarvikejärjestelmien kestäväpohjaisuus, johdonmukaisuus ja yhtenäisyys maatalouspolitiikan ja ympäristö- ja ilmastopolitiikan välillä sekä turvallinen ja kestäväpohjainen vähähiilinen energia- ja rakennusala sekä liikenne. Siirtymän arvioidaan luovan vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuisesti yli 200 miljoonaa uutta työpaikkaa, joiden arvo on yli 4 biljoonaa euroa.

5.

painottaa ihmisten, uuden teknologian ja uudenlaisten tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintamallien sekä yritystuen ja julkisen ja yksityisen rahoituksen mutta myös kaikkien komission määrittelemien ”horisontaalisten” tekijöiden merkitystä kestävän ja mukautumiskykyisen Euroopan luomisessa vuoteen 2030 mennessä.

6.

muistuttaa tärkeistä pitkän aikavälin strategiaa kestäväpohjaisen EU:n saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä koskevista AK:n suosituksista (2) ja Euroopan komission ehdotuksista, jotka koskevat oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista, EU:n hallinnon parantamista, kestävää kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden lisäämistä ja sääntelyn parantamiseen tähtäävän toiminnan yhdistämistä kestävään kehitykseen.

7.

täsmentää, että Agenda 2030:ssa on viisi pilaria: rauha, maapallo, ihmiset, vauraus ja kumppanuus, mutta tässä lausunnossa keskitytään osa-alueeseen ”maapallo” ja esitetään strategisia näkemyksiä, jotka pohjustavat kestävien eurooppalaisten kaupunkien ja alueiden luomista vuoteen 2030 mennessä.

Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä: kaupunkien ja alueiden tie

8.

suhtautuu myönteisesti siirtymiseen kohti resurssitehokasta, vähähiilistä, ilmastoneutraalia ja biologisesti monimuotoista taloutta ja korostaa tarvetta ryhtyä toimiin kiireellisesti ja saada mukaan kaikki hallintotasot, talouden toimijat, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, kansalaisyhteiskunta ja kansalaiset.

9.

kehottaa kaikkia päättäjiä kaikilla hallintotasoilla tunnustamaan paikallis- ja alueviranomaisten – joista kukin toimii oman toimivaltansa puitteissa – aktiivisen ja usein innovatiivisen roolin tavoitteisiin pääsemisessä, sillä nämä ovat eturintamassa ja niiden täytäntöönpanovastuu kattaa 65 prosenttia kestävän kehityksen tavoitteista Euroopassa.

10.

toteaa, kuten on jo osoitettu, että kestävän kehityksen tavoitteisiin pääseminen ja kestävän kehityksen toteuttaminen ei ole mahdollista soveltamalla pelkästään ylhäältä alaspäin suuntautuvaa lähestymistapaa, vaan alhaalta ylöspäin suuntautuva toiminta on ratkaisevan tärkeää. Kaikkien alueiden, kaupunkien ja kansalaisten on saatava osallistua tähän aktiivisina muutoksen toteuttajina.

11.

muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen kaikkialla Euroopassa edellyttää kattavaa ja systeemistä toimintatapaa, jolla varmistetaan poliittinen johdonmukaisuus kestävän kehityksen tavoitteiden erilaisten ulottuvuuksien välillä. Komitea korostaa, että kaikki kestävän kehityksen tavoitteet ovat monialaisia ja toisiinsa liittyviä ja että kestävän kehityksen neljä osa-aluetta – talous, ympäristö, yhteiskunta ja kulttuuri – ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa ja että ne on tasapainotettava huolellisesti keskenään.

12.

korostaa, että 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta (3) seitsemän voidaan liittää ekologiseen siirtymään ja ilmastokäänteeseen. Komitea toteaa tässä yhteydessä, että kestävän kehityksen tavoite 11 ”kestävät kaupungit ja yhteisöt” on osoitettu suoraan paikallis- ja alueviranomaisille ja että se käsittää tärkeitä alatavoitteita, jotka edellyttävät poliittista toimintaa ja monitasoista hallintoa.

13.

toteaa, että kaupunkien osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on 70 prosenttia ja että paikallisviranomaisten vastuulle kuuluu yli 70 prosenttia ilmastonmuutoksen lieventämistoimenpiteistä ja jopa 90 prosenttia sopeutumistoimenpiteistä.

14.

korostaa, että kaupungit ja alueet ovat johtajia ilmastoasioissa. Komitea painottaa monitasoisen yhteistyön ja vahvemman hajauttamisen tarvetta ja kehottaa EU:ta antamaan paikallis- ja alueviranomaisille virallisesti aktiivisen roolin ilmastonmuutoksen hillitsemispolitiikan ja siihen sopeutumista koskevan politiikan ja niihin liittyvän lainsäädännön laadinnassa. Komitea toistaa näin ollen jäsenvaltioille esittämänsä kehotuksen, että paikallis- ja alueviranomaiset on otettava täysipainoisesti mukaan yhdennettyjen kansallisten energia- ja ympäristösuunnitelmien laadintaan.

15.

korostaa, että ilmasto-, energia- ja ympäristöpoliittisten kestävän kehityksen toimien toteuttaminen paikallis- ja aluetasolla on Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Komitea kehottaa näin ollen tiivistämään entisestään eurooppalaisia kumppanuuksia (4), kaupunkien ja alueiden verkostoja (5) (esim. Under2Coalition-verkostoa), valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä (6) ja erilaisia foorumeita, jotta voidaan kehittää yhteisiä strategioita, koordinoida toimintaa, toteuttaa tehokkaampia strategioita ja yhdistää voimavaroja erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen hillitsemisen, ympäristötoimien ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen aloilla.

Kestävä Eurooppa 2030: kiertoon perustuva, vähähiilinen, ilmastoneutraali ja biologisesti monimuotoinen talous

16.

vaatii kokonaisvaltaista EU:n ilmastonmuutospolitiikkaa, joka nojaa systeemiseen toimintatapaan. Komitea toteaa, että EU:n toimintapolitiikat ovat monissa tapauksissa sektoreittain pilkkoutuneita ja jakautuvat kaupunki- ja maaseutupolitiikkaan ja päästökauppasektorin, päästökaupan ulkopuolisen sektorin sekä maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF-sektori) kaltaisiin erilaisiin luokkiin. Komitea kehottaa alueita ja kaupunkeja viemään eteenpäin asteittaista siirtymää uuteen systeemiseen malliin ja kokeilemaan uusia ja kattavampia ratkaisuja ennen vuotta 2030.

17.

kannattaa Euroopan parlamentin jäsenvaltioille osoittamaa kehotusta järjestää asianmukaiset toimintapolitiikat ja rahoitus päästöjen vähentämiseksi tehokkaasti. Komitea tähdentää, että asiaankuuluvista EU:n rahastoista voitaisiin tarvittaessa osoittaa lisärahoitusta (7).

18.

vaatii tarkoituksenmukaisia markkinamekanismeja, muutoksia verotukseen, tukitoimenpiteitä, säännöksiä ja julkisen vallan vapaaehtoisia sitoumuksia jäsenvaltio- ja alue- ja paikallistasolla, jotta päästökaupan ulkopuoliselle sektorille saadaan houkuteltua ilmastonmuutosinvestointeja päästövähennysten toteuttamiseksi kustannustehokkaasti. Tässä yhteydessä komitea odottaa kiinnostuneena jatkoa komission puheenjohtajaksi valitun Ursula von der Leyenin julkistamille ehdotuksille Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta ja Euroopan ilmastopankista.

19.

on kuitenkin vakuuttunut, että päästökauppajärjestelmän lisäksi tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä, joilla lopetetaan asteittain fossiilisten polttoaineiden suorat ja epäsuorat tuet (esimerkkinä voimassa olevat lentopolttoaineita koskevat verovapautukset), jotta luodaan tasavertaiset mahdollisuudet uusiutuville energialähteille, rohkaistaan muuttamaan tottumuksia ja saadaan hankittua välttämättömät resurssit oikeudenmukaisen siirtymän tukemista varten. Tässä yhteydessä komitea suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajaksi valitun Ursula von der Leyenin käynnistämään keskusteluun hiilen hinnoittelusta ja päästötulleista.

20.

ehdottaa, että otetaan käyttöön vahvoja markkinapohjaisia kannustimia, jotka houkuttelevat kehittämään uusia hiilinieluja ja kestävyysajattelun mukaisia materiaalin korvikkeita kuljettaessa hiilijalanjäljeltään isoista pienemmän hiilijalanjäljen materiaalien suuntaan, ja tehdään pontevammin työtä tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemiseksi ja uuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisteknologian ja mittausmenetelmien kehittämiseksi edelleen.

21.

kehottaa tiukentamaan EU:n ilmastotavoitteita hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin määrittämän 1,5 celsiusasteen tavoitteen mukaisesti toteuttamiskelpoiselle tasolle ja ehdottaa, että perustetaan hiilibudjetti ja otetaan käyttöön muita mekanismeja jäljelle jäävien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä tarkistetaan vuosiin 2030 ja 2040 asetettuja tavoitteita ja yhdenmukaistetaan ne vuoteen 2050 asetetun hiilineutraalisuustavoitteen kanssa. Komitea korostaa, että on tärkeää varmistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja jäsenvaltioiden kilpailukyky sekä kansainvälinen yhteistyö.

22.

kehottaa Euroopan komissiota tarkastelemaan Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella yhteistyössä AK:n kanssa, miten voitaisiin suunnitella ja toteuttaa vuoden 2030 jälkeen käyttöön otettava nykyistä järjestelmällisempi ratkaisu.

23.

kannustaa alueita ja kaupunkeja ajamaan asteittaista siirtymistä uuteen järjestelmämalliin ja kokeilemaan uusia ratkaisuja ennen vuotta 2030.

24.

toteaa, että ilmastotoimien tuloksekkuus ja kustannustehokkuus täytyy ottaa keskeisiksi ohjaaviksi periaatteiksi kehitettäessä nykyistä järjestelmällisempää ratkaisua EU:hun myös sellaisin toimenpitein, joilla muun muassa laajennetaan ja tehostetaan päästökauppajärjestelmää ja samaan aikaan parannetaan sen pitkäikäisyyttä ja ennustettavuutta.

25.

toteaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomattavaa lisäystä puhtaisiin ratkaisuihin suuntautuviin investointeihin. Esimerkiksi jos kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä vuoteen 2050 mennessä yli 90 prosenttia, vuotuiset investoinnit puhtaaseen teknologiaan olisi yli kolminkertaistettava nykyisestä.

26.

ehdottaa päästökauppajärjestelmän laajentamista ja tehostamista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ohjaavana periaatteena on kuitenkin käytettävä kustannus-hyötysuhteen tasapainoa ja tehokkuutta.

27.

painottaa Euroopan paikallis- ja alueviranomaisten merkitystä ja vaikutusta ja kansalaisten vahvaa roolia maailmanlaajuisella tasolla maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen ja YK:n SDG 25 + 5 Cities Leadership Platform -foorumin kaltaisissa hankkeissa, joissa kannustetaan parhaiden käytänteiden vaihtoon kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemiseksi paikallistasolla.

28.

korostaa, että paikalliset toimijat ja kansalaiset ovat parhaassa asemassa lisäämään tietoisuutta ja torjumaan ilmastonmuutosta. Komitea tähdentää myös, että paikallis- ja alueviranomaisilla on velvollisuus paitsi huolehtia toimillaan siitä, että kansalaiset voivat elää kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, myös tukea aktiivista kansalaistoimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi.

29.

sitoutuu tuomaan paikallis- ja alueviranomaisten äänen esiin tulevissa kansainvälisissä foorumeissa, kuten ilmastonmuutosaiheisessa UNFCCC:n COP25-konferenssissa ja biodiversiteettiaiheisessa YK:n CBD COP15 -konferenssissa, ja kannattaa sellaista kunnianhimoista, aikataulutettua ja tieteelliseen tutkimustietoon perustuvaa maailmanlaajuista biodiversiteettikehystä vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten, joka nivoutuu kestävän kehityksen tavoitteisiin. Komitea kehottaa osapuolia soveltamaan monitasoista hallintoa, jossa paikallis- ja alueviranomaiset otetaan virallisesti mukaan suunnitteluun ja toteutukseen sekä mittaamiseen, raportointiin ja todentamiseen (MRV). Komitea toistaa kehotuksensa laatia kattavia strategioita koordinoitujen valveuttamis- ja sitouttamistoimien toteuttamiseksi kaikilla tasoilla.

Tarkemmin: kiertoon perustuva, vähähiilinen, ilmastoneutraali ja biologisesti monimuotoinen talous ja sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä

30.

kannattaa sellaisen kunnianhimoisen, aikataulutetun ja tieteelliseen tutkimustietoon perustuvan kiertotaloutta ja biologista monimuotoisuutta koskevan maailmanlaajuisen kehyksen laatimista kansainvälisesti vuoden 2020 jälkeiselle ajalle, joka on kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen ja nivoutuu niihin.

31.

pitää myönteisenä EU:n viimeaikaista edistystä kohti kiertotaloutta, jätehuoltoon tehdyt parannukset mukaan lukien, mutta toteaa, että EU-tason rahoitus- ja sääntelykehyksiä on vielä tehostettava kiertotalousstrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota esittämään kaavailemassaan uudessa kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa konkreettisia ehdotuksia tämän johdonmukaisen kehyksen puutteiden korjaamiseksi kiinnittäen asianmukaista huomiota paikallis- ja alueviranomaisten keskeiseen asemaan ja keskittyen eritoten runsaasti resursseja käyttäviin aloihin, kuten rakentamiseen, sekä tuotesuunnittelun muutoksiin. Kiertotalouteen siirtymisestä saatavat yhteiskunnalliset hyödyt olisi tuotava esiin nykyistä selvemmin.

32.

pitää myönteisenä EU:n seuraavaa strategista ohjelmaa 2019–2024 (8), jonka osa-aloja ovat kestävä kulutus ja tuotanto, ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristön pilaantumisen pysäyttäminen, siirtyminen resurssitehokkaampaan kiertotalouteen edistämällä vihreää kasvua, biotaloutta ja kestävyysajattelun mukaista innovointia sekä energiaturvallisuuteen ja kotitalouksien ja yritysten energiakustannuksiin liittyvien haasteiden ratkaiseminen.

33.

vaatii ympäristöpolitiikkaan kokonaisvaltaista, paikkalähtöistä lähestymistapaa, jonka osa-aloja ovat monitasoinen hallinto, kaupunkien ja alueiden roolin vahvistaminen, vaikutusten arvioinnit ja strategiset ympäristöarvioinnit, ympäristöasioiden seuranta, ympäristötiedon saatavuus ja ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon valvonta.

34.

korostaa alueiden ja kaupunkien perustavaa roolia siirtymisessä kiertotalouteen. ”Kiertotalousalueet” tarvitsevat yhdennetyn ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan, kuten todetaan AK:n lausunnossa (9) kertakäyttöisistä muovituotteista annetusta direktiivistä.

35.

painottaa tarvetta mukauttaa kiireellisesti eri jäsenvaltioiden kansalliset energialähteiden yhdistelmät hiilestä irtautumista koskevan pitkän aikavälin strategian vaatimuksiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämisessä on mentävä nykyistä vuoteen 2030 tähtäävää 32 prosentin EU-tavoitetta pidemmälle erityisesti perussähköntuotannossa, jotta kasvihuonekaasupäästöt saataisiin jyrkkään laskuun.

36.

kehottaa julkista sektoria ja teollisuuden päättäjiä ottamaan nopeammin käyttöön uusia strategisia energiatekniikoita EU:n SET-suunnitelman mukaisesti ja torjumaan näin ilmastonmuutosta lisäämällä kuluttajien roolia paremman tietoisuuden ja älykkäiden energiaverkkojen käyttämisen ansiosta.

37.

korostaa, että ilmastosiirtymien toteuttamiseksi tarvitaan huomattavan paljon nk. vihreitä ja sinisiä investointeja ja innovaatioita, nykyistä enemmän rahoituslähteiden synergiaa ja vahvempia yhteyksiä julkisen ja yksityisen ympäristörahoituksen välille, ja pitää tähän liittyen tervetulleena myös AK:n lausuntoa, jossa käsitellään fossiilisista polttoaineista erittäin riippuvaisten alueiden erityisongelmia (10).

38.

vaatii, että voimassa olevan vesi-, maaperä-, melu- ja ilmanlaatulainsäädännön kaikissa arvioinneissa tai toimivuustarkastuksissa kiinnitetään huomiota myös olennaiseen tarpeeseen parantaa politiikan johdonmukaisuutta kestävän kehityksen tavoitteisiin nähden edistämällä kiertotaloutta sekä kestävyysajattelun mukaista tuotantoa ja kulutusta ja puuttumalla mikromuovin, lääke- ja kosmetiikkavalmisteiden, torjunta-aineiden, desinfioinnin sivutuotteiden ja teollisuuskemikaalien kaltaisiin uusiin saastelähteisiin.

39.

on erittäin huolissaan ekologisesta hätätilasta, joka maailmassa äskettäin julkaistun raportin Global Assessment on Biodiversity and Ecosystem Services mukaan vallitsee. Komitea korostaa, että biologisen monimuotoisuuden väheneminen heikentää monien maiden mahdollisuuksia saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet, ja kehottaakin kaupunkeja ja alueita ryhtymään välittömästi kiireellisiin toimiin, jotta biologinen monimuotoisuus (11) sisällytettäisiin kaikkiin alakohtaisiin toimintapolitiikkoihin, myös maatalouteen ja kaupunki- ja aluekehitykseen, ja osoitettaisiin biologisen monimuotoisuuden suojelutavoitteiden merkitys selkeästi myös sitovan sääntelyn tasolla. Komitea kehottaa komissiota tukemaan valtiotasoa alemmilla tasoilla kehiteltäviä ja toteutettavia innovatiivisia luonnonmukaisia ratkaisuja ja vihreää infrastruktuuria biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

40.

toistaa kehotuksensa eurooppalaisen ilmastoneutraaliuden seurantakeskuksen perustamisesta (12) ja korostaa alue- ja paikallisviranomaisten aktiivista roolia ilmastonmuutoksen seurantakeskusten kehittämisessä.

41.

vaatii, että juomavesidirektiivin uudelleenlaadittua toisintoa hyväksyttäessä varmistetaan veden saanti kaikille, mikä edellyttää, että säilytetään vesistöjen hyvä ekologinen tila. Lisäksi tulee vähentää terveysriski alle yhteen prosenttiin ja alentaa pullotetun veden kulutusta, sillä näin säästetään rahaa, vähennetään muovijätettä ja alennetaan hiilidioksidipäästöjä.

42.

kehottaa noudattamaan vesipuitedirektiivin uudelleenlaadinnassa samaa tavoitetasoa ja jopa nostamaan sitä ja varmistamaan näin vesistöjen suojelemisen ja elvyttämisen sekä vesiekosysteemien asianmukaisen tilan EU:ssa.

43.

toistaa kehotuksensa parantaa vesitalouden tehokkuutta EU:ssa laajentamalla veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista annettavan EU:n asetuksen soveltamisalaa niin, että asetusta ei sovelleta ainoastaan maatalouden keinokasteluun vaan myös kaupunkien viheralueiden, kuten puistojen ja yleisessä käytössä olevien nurmialueiden, kasteluun (13).

44.

toteaa, että AK:n tukemat alueellisten vaikutusten arvioinnit voivat olla hyödyllinen väline pyrittäessä arvioimaan ilmasto- ja energiakäänteeseen ja ekologiseen siirtymään liittyvän lainsäädännön mahdollisia ja kenties hyvin erilaisia vaikutuksia EU:n eri alueilla. AK voisikin tiivistää yhteistyötään yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa vaikutustenarviointivälineiden osalta vahvistaakseen edelleen toimintaansa tällä alalla.

45.

katsoo, että oikeudenmukaisen siirtymän periaatetta ”ketään ei jätetä” on pidettävä yhtenä ilmastokäännettä ja ekologista siirtymää sosiaalisesti, alueellisesti ja poliittisesti ohjaavista periaatteista. Näin ollen energiaköyhyyden torjumisen tulee olla yksi ensisijaisista tavoitteista energiaan liittyviä toimintapolitiikkoja ja ohjelmia suunniteltaessa. Tässä yhteydessä on asetettava erityisiä tavoitteita energiaköyhyyden vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja sen poistamiseksi vuoteen 2050 mennessä (14).

46.

korostaa nuorten sitoutumisen olevan erityisen merkityksellistä. Alueelliset ja paikalliset nuorisovaltuustot ja nuorisoliikkeet olisi otettava mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan ilmastopolitiikkaa ja kestävän kehityksen tavoitteisiin tähtäävää toimintaa.

47.

painottaa, että ekologisessa siirtymässä syntyy laadukkaita yrityksiä ja työpaikkoja kiertotalouteen, puhtaan energian alalle ja elintarvike- ja maatalousalalle, ja kehottaa EU:ta parantamaan ilmastotavoitteiden johdonmukaisuutta koheesiopolitiikan, Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) ja InvestEU-ohjelman kautta ja huolehtimaan samalla kestävän kehityksen tavoitteiden paikallisesta ja alueellisesta täytäntöönpanosta.

Tavoitteet, indikaattorit ja tieto

48.

painottaa jälleen, että tarvitaan välttämättä kuntien, kaupunkien ja alueiden yhdessä sopimia konkreettisia välitavoitteita, indikaattoreita ja ilmastonmuutokseen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvän tiedon reaaliaikaista mittaamista, jotta taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset kestävyystavoitteet voidaan saavuttaa. Välitavoitteista ja indikaattoreista olisi sovittava EU:n kokonaisvaltaisen, Agenda 2030 -toimintaohjelman toteuttamiseen tähtäävän kestävyysstrategian ja jäsenvaltioiden samaa tarkoitusta palvelevien kestävyysstrategioiden puitteissa.

49.

korostaa, että tarvitaan paikallisia ja alueellisia pääindikaattoreita Agenda 2030 -toimintaohjelmaa varten sekä luotettavaa ilmastotietoa valtiotasoa alemmilta tasoilta ja että on tärkeää hyödyntää uutta teknologiaa, kuten tekoälyä, paikallisyhteisöjen ilmastotoiminnan apuna. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä, että on niin ikään tärkeää hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen tietokantaa ja mahdollisuutta luoda yhteys paikallis- ja aluetason tietojen ja kansallisesti määriteltyjen panosten välille ottamalla käyttöön paikallisesti määritellyt panokset.

50.

muistuttaa kaupunkien ja alueiden aiemmista kokemuksista ympäristöön, elämänlaatuun ja kansalaisten hyvinvointiin liittyvien kohdennettujen indikaattorien kehittämisessä. On tärkeää, että ne sovitetaan paikallisiin tarpeisiin.

51.

korostaa, että EU:n tulee kartoittaa, edistää ja rahoittaa asianmukaisesti osaamisen siirtoa, osaamisen luomista yhdessä sekä vertais-, ystävyys- ja mentorointitoimintaa.

Tulevat toimet

52.

sitoutuu uudistamaan omia prosessejaan ja käytäntöjään voidakseen auttaa paikallis- ja alueviranomaisia entistä paremmin siirtämään kestävän kehityksen tavoitteet paikallistasolle ja toteuttamaan ne EU:n laajuisen kestävän kehityksen strategian mukaisesti. Näin vastataan kansalaisten pyyntöihin ryhtyä lisätoimiin ja saada aikaan konkreettisia tuloksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

53.

kehottaa tehostamaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden ja ympäristöä säästävien julkisten hankintojen hyödyntämistä sekä toteuttamaan enemmän pilottihankkeita, jotka liittyvät ekologiseen siirtymään ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.

54.

panee huolestuneena merkille EU:n vapaakauppasopimukset muiden maiden kanssa ja vaatii, että näiden sopimusten on oltava kestävän kehityksen tavoitteiden, Pariisin sopimuksen ja EU:n ympäristönormien mukaisia.

55.

korostaa, että käyttäessään ostovoimaansa tavaroiden, palvelujen ja työn suorittajien valinnassa paikallis- ja alueviranomaiset voivat edistää merkittävästi kestävyysajattelun mukaista kulutusta ja tuotantoa, resurssitehokkaampaa taloutta ja siten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

56.

kannattaa Agenda 2030:n tavoitetta luoda ympäristön kannalta kestävät olosuhteet ja prosessit parantamalla luonnonvarojen hoitoa ja hauraimpien ekosysteemien suojelua ja muistuttaa valtiotasoa alempien tasojen ja paikallisten ympäristö- ja ilmastonmuutostoimien merkityksestä kestävää kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden mukaisesti. Komitea pitää tärkeänä hajautettua hallintoa, useiden sidosryhmien kumppanuuksia ja kokemuksista oppimista ja niiden jakamista pyrittäessä pienentämään ja korjaamaan alueiden jalanjälkeä, joka aiheutuu luonnonvarojen käytöstä ja hiilidioksidipäästöistä.

57.

pitää myönteisenä Euroopan parlamentin sitoutumista kestävän kehityksen tavoitteisiin ja on tyytyväinen etenkin ilmastonmuutosta, biologista monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä käsittelevän laajennetun työryhmän manifestiin. Komitea kehottaa tekemään hedelmällistä yhteistyötä Euroopan parlamentin toimivaltaisten valiokuntien ja laajennetun työryhmän kanssa toimikaudella 2019–2024.

58.

kehottaa sisällyttämään nämä suositukset EU:n toimielinten seuraavan toimikauden tulevaan työhön ja tekemään yhteistyötä AK:n kanssa.

---

(1)  Yleisten asioiden neuvoston päätelmät, ”Kohti yhä kestävämpää unionia vuoteen 2030 mennessä”, 9.4.2019

(2)  COR-2019-00239, ”Kestävän kehityksen tavoitteet: perusta EU:n pitkän aikavälin strategialle kestäväpohjaisen EU:n saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä”, ECON-VI/044, esittelijä Arnoldas Abramavičius (LT, EPP) (EUVL C 404, 29.11.2019, s. 16).

(3)  Turvallisen ja kohtuuhintaisen asunnon tarjoaminen kaikille vuoteen 2030 mennessä; turvallinen, kohtuuhintainen, helposti käytettävissä oleva ja kestävyysajattelun mukainen liikenne; katastrofiriskeistä sekä ilman ja veden pilaantumisesta johtuvien kuolemantapausten vähentäminen merkittävästi; sekä horisontaalisiksi alatavoitteiksi määritetyt kansalaisten päätöksentekoon osallistumisen helpottaminen ja strategioiden kehittäminen yhdennettyä taajamien ja maaseudun aluesuunnittelua ja sosiaalista integraatiota varten, kulttuuriperinnön suojeleminen ja kaupunkien asukaskohtaisen ympäristövaikutuksen vähentäminen.

(4)  Esim. EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteistyö Climate, eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet, energiafoorumi, EU:n kaupunkiagendan kumppanuudet ja kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus.

(5)  Esim. ERRIN, Eurocities, Climate Alliance ja kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus.

(6)  Esim. valtioiden rajat ylittävät Alppien ja Pyreneiden ilmastonmuutoksen seurantakeskukset ja erityisesti eurooppalaiset alueellisen yhteistyön yhtymät (EAYY).

(7)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 ilmastonmuutoksesta – eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta Pariisin sopimuksen mukaisesti (2019/2582(RSP)) (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(8)  COM(2019) 218 final ”Eurooppa toukokuussa 2019: Kohti yhtenäisempää, vahvempaa ja demokraattisempaa unionia yhä epävarmemmassa maailmassa”

(9)  COR-2018-03652 (EUVL C 461, 21.12.2018, s. 210).

(10)  COR-2019-00617. Lausunto ”Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpano toteuttamalla innovatiivinen ja kestäväpohjainen energiakäänne alue- ja paikallistasolla”, ENVE-VI/040, esittelijä Witold Stępień (PL, EPP) (katso tämän virallisen lehden sivu 72).

(11)  YK:n ympäristöohjelma – Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES), äskettäin julkaistussa asiakirjassa Global Assessment on Biodiversity and Ecosystem Services

(12)  Kuten todetaan lausunnossa ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta”, ENVE-VI/037, esittelijä Michele Emiliano (IT, PES), COR-2018-05736 (EUVL C 404, 29.11.2019, s. 58).

(13)  COR-2019-03645. Lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista, ENVE-VI/034, esittelijä Oldřich Vlasák (CS, ECR) (EUVL C 86, 7.3.2019, s. 353).

(14)  Kuten todetaan lausunnossa ”Monitasoinen hallinto ja monialainen yhteistyö energiaköyhyyden torjumisen välineinä”, ENVE-VI/038, esittelijä Kata Tüttő (HU, PES), COR-2018-05877 (EUVL C 404, 29.11.2019, .s. 53).