Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52019IE1356

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Käyttöarvon paluu: uusia mahdollisuuksia ja haasteita eurooppalaisille tuotteille ja palveluille” (oma-aloitteinen lausunto)

    EESC 2019/01356

    EUVL C 97, 24.3.2020, p. 27–31 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    24.3.2020   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 97/27


    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Käyttöarvon paluu: uusia mahdollisuuksia ja haasteita eurooppalaisille tuotteille ja palveluille”

    (oma-aloitteinen lausunto)

    (2020/C 97/04)

    Esittelijä:

    Dimitris DIMITRIADIS

    Komitean täysistunnon päätös

    24.1.2019

    Oikeusperusta

    työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta

    Vastaava jaosto

    ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

    Hyväksyminen jaostossa

    19.11.2019

    Hyväksyminen täysistunnossa

    11.12.2019

    Täysistunnon nro

    548

    Äänestystulos

    (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

    191/3/4

    1.   Päätelmät ja suositukset

    1.1

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) katsoo, että innovatiivisten, pitkälle erikoistuneiden, keskeisiltä ominaisuuksiltaan yleisesti tunnustettujen ja sertifioitujen sekä asiakkaiden tarpeita ja sosiaalisen ja ympäristökestävyyden vaatimuksia vastaavien tuotteiden ja palvelujen tarjoamisesta voi tulla modernin eurooppalaisen kilpailukyvyn ydin ja painopiste. Käsillä olevalla lausunnolla tavoitellaan eurooppalaisen identiteetin luomista maailmanlaajuiset järjestelmätason sosioekonomiset muutokset huomioon ottaen.

    1.2

    Viimeaikainen kehitys on ETSK:n mielestä nostamassa käyttöarvon jälleen etusijalle nykypäivän kilpailussa. Tämä on omiaan edistämään eurooppalaisen tuotannon kestäväpohjaista elpymistä kaikilla sektoreilla ja toimialoilla. Sen lisäksi, että pienillä ja keskisuurilla eurooppalaisilla yrityksillä (pk-yrityksillä) on hyvin tiedossa olevia sosioekonomisia vaikutuksia, ne voivat nousta merkittäväksi tekijäksi Euroopan asemoituessa uudelleen sen suhteen, miten työ jakautuu nykymaailmassa, ja vastata maailmanlaajuiseen vaihtoehtojen kysyntään.

    1.3

    Niin sanotulla käyttöarvon paluulla on yhtymäkohtia Euroopan perusominaisuuksiin, joihin kuuluu huomattava sosiokulttuurinen, geologinen ja ilmaston monimuotoisuus. Tämä korostaa sen merkitystä, että pyritään pitkälle erikoistuneisiin tuotteisiin ja palveluihin: tuotantoprosessien tulee kilpailukykysyistä olla myös sosiaalista ja ekologista kestävyyttä koskevien toimintapolitiikkojen mukaisia.

    1.4

    Kun otetaan huomioon nousevien ja kehittyvien talouksien valtavat mittakaavaedut ja yhteiskunta- ja ympäristövastuun sivuuttaminen sekä aggressiivisen protektionismin uusi nousu monissa kehittyneissä maissa, Euroopan ja koko maailman kannalta paras (ellei ainoa) ulospääsy tästä umpikujasta on siirtyä erikoistuneisiin, laatua korostaviin ja kestäväpohjaisiin tuotantomalleihin.

    1.5

    ETSK suosittaa näistä syistä seuraavanlaisia politiikkatoimia: i) Jäsenvaltio- ja EU-tason hallinnossa olisi sovellettava käyttöarvoon perustuvaa politiikkayhdistelmää, joka mukautetaan paikallisiin ominaispiirteisiin ja tarpeisiin. ii) Euroopan unionille tulee laatia yhtä kunnianhimoinen teollisuuspolitiikka. Lisäksi tulee edistää (puoli-)itsenäisten tuottajien klusteroitumista ja suunnitelmallista yhteistyötä siten, että voidaan säilyttää tuotteiden laaja kirjo ja saavuttaa samaan aikaan mittakaavaetuja tietyissä tuotteiden elinkaaren segmenteissä. iii) Tulee kannustaa teollisen symbioosin laajaan hyödyntämiseen kiertotalouden edistämiseksi. iv) Tulee parantaa rahoitusresurssien saatavuutta panemalla täytäntöön pääomamarkkinaunionia koskeva toimintasuunnitelma ja edistämällä siihen liittyen mikrorahoitusvälineitä sekä soveltamalla pankkitoiminnassa ympäristöä säästäviä ja käyttöarvoon liittyviä toimintatapoja.

    1.6

    Ammatillinen koulutus ja elinikäinen oppiminen tarjoavat erinomaisen tilaisuuden muodostaa verkostoja ja klustereita ja pienentää siten henkilöstön osaamisen kehittämisestä aiheutuvia kustannuksia, ja lisäksi niiden avulla voidaan vahvistaa ratkaisevan tärkeitä horisontaalisia valmiuksia.

    1.7

    Seuraavan politiikkatoimien osa-alueen muodostavat tietojen saatavuus ja tietojenhallintakyky. Sekä digitaalisen itsenäisyyden että luonnollisten ja oikeushenkilöiden yksityisyyden suojan varmistaminen voivat kuitenkin olla teknisesti ja oikeudellisesti vaikeita tehtäviä. Toisaalta tuotteiden valmistajien ja palvelujen tuottajien on pystyttävä ja kyettävä soveltamaan tarvittavia – sekä digitaalisia että muita – menetelmiä ja prosesseja. Tämä keskustelu ohjaa meidät avoimen lähdekoodin ohjelmistojen tarjoamisen lisäksi takaisin sen kysymyksen ääreen, että ammatillista koulutusta ja elinikäistä oppimista tarvitaan.

    2.   Lausunnon taustaa

    2.1

    Käyttöarvo on vastaus kysymykseen siitä, mihin tuotetta tai palvelua voidaan käyttää. Laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin tarkasteltuna siihen kuuluvat kaikki erilaiset suorat tai välilliset myönteiset tai kielteiset käyttötarkoitukset. Käyttöarvolla tarkoitetaan kaikkia tuotteen tai palvelun todellisia, siihen objektiivisesti tai subjektiivisesti liitettävissä olevia ominaisuuksia sen koko elinkaaren ajalta (”kehdosta hautaan”). Kaikki aineellinen ja aineeton, jolla on käyttöarvoa, kuuluu taloudellisiin hyödykkeisiin. Ns. kaupallisen talouden aikakaudella vaihtoarvo (hinta) on häivyttänyt käyttöarvon pois näkyvistä markkinoiden toiminnassa, minkä johdosta vaihtoarvon on oletettu ihannetapauksessa osoittavan käyttöarvon.

    2.2

    Ihmisten tarpeet ovat nyt työvoiman tuottavuuden kiihtyvän kasvun johdosta muuttumassa vähitellen siten, että painopiste siirtyy yhä enemmän valinnanvaran halun kuin määrällisten tarpeiden tyydyttämiseen, sillä määrätarpeet ovat täyttyneet tärkeimmillä maailmanmarkkinoilla jo pitkään ylenpalttisesti. Kuluttajia miellyttävät yleisesti ottaen yhä enemmän sellaiset tuotteet ja palvelut, joilla on yksilöllisiä ja sertifioituja erikoisominaisuuksia. Tämä on tyypillistä kehittyvilläkin markkinoilla, kun on kyse iän, koulutuksen, ammatin, kaupungistumisasteen jne. mukaan vaihtelevan paikallisen kysynnän erityissegmenteistä.

    2.3

    Ei olekaan yllättävää, että viimeisimmillä teknologisilla ja prosessiuudistuksilla on pyritty lisäämään tuottavuutta paitsi massatuotantomäärien myös ja ennen kaikkea yksilöllisen laadun tuottamisen osalta ja saamaan siten tuotanto vastaamaan suoremmin nykymieltymyksiä.

    2.4

    Teknisen muutoksen nopeutuminen johtaa lisäksi hyödykkeiden tunnusmerkillisen kaupallisen luonteen heikentymiseen ja käynnistää vähittäisen epäkaupallistumisen, vaikkakin eriasteisena eri toimialoilla. Kaikki tämä tuo käyttöarvon jälleen etualalle nykypäivän kilpailussa, mikä voi luoda pohjan eurooppalaisen tuotannon kestäväpohjaiselle elpymiselle kaikilla sektoreilla.

    2.5

    EU:n toimielimet ovat nähtävästi huomanneet nämä rakenteelliset murrokset. Komission tiedonannossa COM(2017) 479 final käsitellään tarvetta investoida älykkääseen, innovatiiviseen ja kestävään eurooppalaiseen teollisuuteen. ETSK antoi saamansa lausuntopyynnön johdosta tiedonannosta lausunnon (1), jossa se korostaa tarvetta edistää pk-yritysten kasvua ja asiaan liittyvää innovointia.

    2.6

    Sittemmin antamassaan valmistelevassa lausunnossa ETSK peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jotta saadaan aikaan oikeudenmukaisen siirtymän malli, jossa sovitetaan yhteen kasvu, ilmasto- ja ympäristöhaasteet sekä yhteiskunnalliset ongelmat, ja kehottaa tältä pohjalta komissiota ja jäsenvaltioita ”omaksumaan haasteiden ratkaisemiseksi pitkäkestoisen, kokonaisvaltaisen strategian maailmanlaajuisine visioineen”, jossa ”Euroopan houkuttelevuuden on oltava ensisijainen tavoite innovointiin ja kilpailukykyyn perustuvassa teollisuuspolitiikassa” (2).

    2.7

    Tuoreemmassa oma-aloitteisessa lausunnossaan, jonka aiheena on teollisuuden näkökulma ilmasto- ja energiatoimien yhteensovittamiseen (3), ETSK tarkastelee kasvihuonekaasupäästöjen sisäistä hintaa koskevien, rajoilla toteutettavien sopeuttamistoimien teknistä ja oikeudellista toteutettavuutta ottaen huomioon dilemman korkeiden kustannusten ja kasvihuoneilmiöön vastaamisen välillä. Komitea kehottaa lausunnossaan komissiota tarkastelemaan lähemmin tätä ja muita toimintavaihtoehtoja, kuten uudistettua päästökauppajärjestelmää, hiilidioksidipäästöjen tullimekanismia ja hiili-intensiteettiin mukautettua alv-kantaa.

    2.8

    Käsillä olevassa oma-aloitteisessa lausunnossa mennään askel pidemmälle ja käsitellään sitä, mitä kokonaisvaltaisen teollisuuspolitiikan olisi pidettävä sisällään, jotta sen avulla voidaan saavuttaa Euroopan tavara- ja palvelutuotannolle uusi asema maailmanlaajuisessa kontekstissa sellaisen ekososiaalisen ja avoimiin markkinoihin perustuvan mallin pohjalta, joka vastaa eurooppalaisia perinteitä ja EU:n tulevia tarpeita.

    3.   Mikrotaso

    3.1

    Edellä mainitut rakenteelliset muutokset antavat pk-yritysten ”hyödyllisyyteen” oman lisänsä: Pk-yrityksillä on hyvin tiedossa olevia sosioekonomisia vaikutuksia: ne tuottavat nyky-yhteiskunnassa runsaasti lisäarvoa ja luovat työpaikkoja. Tämän lisäksi ne voivat nousta keskeiseksi tekijäksi eurooppalaisen tuotannon uuden asemoinnin kannalta, sillä ne kykenevät vastaamaan niche-markkinoiden erityistarpeisiin ja maailmanlaajuisesti kasvavaan vaihtoehtojen kysyntään.

    3.2

    Pk-yritysten nykyisen merkityksen tunnustaminen ei tee niistä automaattisesti vähemmän haavoittuvia. Yksi tämän lausunnon tavoitteista onkin auttaa löytämään uusia keinoja tukea eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria tuottajia, jotta ne pääsisivät yli kokoon liittyvistä haittatekijöistä. ETSK toistaa kehotuksensa edistää uusia tapoja, joilla tuottajat voivat ryhmittyä verkostoiksi ja klustereiksi ja tehdä suunnitelmallista yhteistyötä säilyttäen kuitenkin itsenäisen asemansa ja tuottaa näin laadultaan yksilöllisiä hyödykkeitä samalla kun ne yhdistävät voimansa tietyissä hyödykkeiden elinkaaren segmenteissä ja hyödyntävät siten mittakaavaetuja. Voimavaroja voitaisiin yhdistää esimerkiksi hyödykkeiden suunnittelussa ja markkinoinnissa, yritys- ja esihautomojen perustamisessa, kuljetuksissa, logistiikassa ja kysymyksissä, jotka liittyvät rahoitusvarojen saantiin, massadatan ja erikoistietokantojen käyttöön saantiin ja hyödyntämiseen sekä kiertotalouden mahdollistaviin keskinäisiin yhteyksiin.

    3.3

    Rahoitusresurssien ja -palvelujen saatavuuden parantaminen on olennaisen tärkeää eurooppalaisten yritysten ja varsinkin pk-yritysten kannalta. Pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpano on olennaisen tärkeää, sillä siihen sisältyy mikrorahoitusvälineitä, joita voidaan hyödyntää innovoinnissa, startup-yrityksissä ja listaamattomissa yrityksissä, sekä menetelmiä, joilla helpotetaan pääsyä julkisille markkinoille ja pääoman hankkimista julkisilta markkinoilta jne. Tavaroihin ja palveluihin (joko suoraan tai välillisesti) liittyvien sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien merkityksen johdosta olisi myös edelleen edistettävä ympäristöä säästäviä ja käyttöarvoon liittyviä toimintatapoja pankkitoiminnassa. Tarkoituksenmukaiset osaamiskeskukset voisivat olla erittäin hyödyllisiä pyrittäessä iskostamaan kestävyysperiaatteet osaksi pk-yritysten toimintaa.

    3.4

    Erityishuomiota ansaitsee myös kiertotalouteen siirtyminen, ja tässä yhteydessä tuottajia tulee kannustaa tekemään yhteistyötä ja jakamaan tehokkaasti resursseja. ETSK korostaa tätä silmällä pitäen paitsi sitä, että eurooppalaisille kuluttajille on tärkeää tarjota mahdollisimman puolueetonta tietoa, myös tarvetta perustaa ekoteollisuuspuistoja ja -alueita. Valmistusteollisuuden ja palveluyritysten muodostama yhteisö voi pyrkiä kohti parempia ekologisia ja taloudellisia tuloksia tekemällä yhteistyötä ympäristöasioiden sekä energian, veden ja materiaalien kaltaisten resurssien hallinnassa. Tällainen alueellinen ”symbioosi” edistää resurssien jakamista saman alan tai jopa eri alojen toimijoiden välillä.

    3.5

    Teollinen symbioosi voi hyödyttää kestävää kehitystä sen kaikilla tasoilla: kun teollisuus- ja tuotantoalueilla lisätään eteen- ja taaksepäin suuntautuvia keskinäisiä yhteyksiä, jätteen loppu- ja muusta käsittelystä tulee kustannuserän sijasta mahdollisuus tuottaa tulosta, sillä näin voidaan pienentää raaka-ainekustannuksia, maksimoida vajaakäytössä olevien resurssien ja tilojen käyttö, jakaa uuden infrastruktuurin kustannukset laajemmalle joukolle ja investoida saman alan tai muidenkin alojen sidosryhmien kanssa tehtävään yhteistyöhön.

    3.6

    Lisäksi resurssien hallinnasta tulee innovoinnin lähde, koska sen puitteissa voidaan lisätä ”hyödyttömien” tai ”hyödyntämiskelvottomien” resurssien arvoa ja avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia samalla kun mahdollistetaan säännösten noudattaminen ja poistetaan taloudellisten seuraamusten riski. Ympäristöhyödyt ovat yhtä tärkeitä: teollisen symbioosin johdosta raaka-aineiden käyttö, jätteiden nettomäärä ja hiilidioksidipäästöt vähenevät taloudellisen toiminnan kuitenkaan vaarantumatta. Näistä tekijöistä voi muodostua perusta lopputuotoksen maailmanlaajuisesti tunnustetulle sertifioinnille, jonka avulla eurooppalaisten tuotteiden ja palvelujen laatu saadaan erottumaan yhä paremmin.

    3.7

    Kun eurooppalaisten yritysten ja etenkin pienten ja keskisuurten tuottajien kyky hallita tehokkaasti kaikkea merkityksellistä dataa ja informaatiota (business intelligence eli liiketoimintatiedon hallinta on uusi tähän liittyvä termi) paranee, myös niiden selviytymismahdollisuudet ja kyky mukautua muuttuvien maailmanmarkkinoiden tarpeisiin paranevat seuraavasti:

    Resurssien käytöstä tulee järkevämpää, kun yritykset voivat tuotteiden – esim. ajoneuvojen ja muiden koneiden – tilasta saatavien reaaliaikaisten tietojen perusteella havaita mahdolliset toimintahäiriöt ja suunnitella huolto- ja korjaustyöt ennakoivasti, mikä pidentää tuotteiden käyttöikää.

    Toimitusvarmuus paranee kiertotalouteen siirtymisen johdosta. Toisin sanoen riippuvuus ”neitseellisistä” raaka-aineista vähenee ja kierrätettyjä hyödykkeitä käytetään yhä enemmän, minkä ansiosta yritys on paremmin suojassa raaka-aineiden hintavaihteluilta ja siten sietokykyisempi.

    Kun tuotteita tarjotaan palveluna siten, että niiden käyttöä valvotaan anturien avulla, kuluttajat voivat maksaa maksuja kulutuksensa mukaan ja yritykset säilyvät tuotteen omistajina. Tällöin tuotteita voidaan käyttää pidempään ja asiakkaat maksavat vain varsinaisesta käytöstä.

    Joustavuus lisääntyy ja kilpailukyky kohenee, kun esim. suurempaan volatiliteettiin, asiakasvuorovaikutukseen ja -uskollisuuteen sekä jätteiden kalliiseen loppukäsittelyyn liittyvät haasteet ratkaistaan asianmukaisesti.

    Syntyy luovia tapoja olla yhteydessä asiakkaisiin, jolloin yritykset voivat solmia henkilökohtaisempia asiakassuhteita ja räätälöidä tuotteita ja palveluja yhä tehokkaammin.

    3.8

    Lisäksi todettakoon, että verkostoja ja klustereita tulee muodostaa myös työntekijöiltä vaaditun osaamisen kehittämiseksi. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop on korostanut tarvetta lisätä varsinkin työssäoppimiseen liittyvää ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja yritysten yhteistyötä. Horisontaalisia taitoja olisi vahvistettava peruskoulutuksessa ja myös elinikäisissä oppimisprosesseissa, jotta voidaan luoda entistä joustavampia valmistusprosesseja ja edistää luovuutta ja innovointia mm. digitalisaatiokehitykseen liittyen.

    4.   Makrotaso

    4.1

    Uudelleenteollistaminen siinä merkityksessä, että Eurooppaan rakennetaan uudelleen monialainen tuotantorakenne, alkoi nousta voimakkaasti esiin sen jälkeen, kun teollisuus oli tietyn aikaa vähentynyt ja ulkoistaminen muille alueille lähinnä Euroopan ulkopuolelle lisääntynyt. Sillä, että ”ekosysteemistä” tehdään jälleen monipuolinen, tuottava ja kestäväpohjainen, on tunnustetusti myönteisiä vaikutuksia sosioekonomiseen kehitykseen, sillä i) näin syntyy tuotannollisia linkkejä eteen- ja taaksepäin, ii) paikalliset markkinat vahvistuvat, iii) paikallistalouden sietokyky paranee tuotantoriippuvuuden vähenemisen myötä ja iv) näin sysätään liikkeelle monialaista t&k-toimintaa, joka vauhdittaa tuotantoprosesseihin sekä tarjottavien tuotteiden ja palvelujen ominaisuuksiin liittyvää innovointia.

    4.2

    Jotta eurooppalainen tuotanto saataisiin elpymään ja hyödyttäisiin meneillään olevasta maailmanlaajuisesta tendenssistä siirtää toimintoja takaisin alkuperäisiin maihin, Euroopan kilpailukykyä on uudistettava ottaen huomioon markkinoiden kansainvälistyminen. Globaaleissa arvoketjuissa tapahtuu merkittäviä muutoksia: i) ne ovat supistuneet maailmanlaajuisesta finanssikriisistä lähtien jatkuvasti, ii) ”alueellistamalla” pyritään lähemmäs tärkeimpiä kuluttajamarkkinoita, ja iii) tuotantoketjujen alueellinen jakautuminen on muuttumassa perusteellisesti.

    4.3

    Laadun nousemisella etusijalle hinnan ohella ja hyödykkeiden tunnusmerkillisen kaupallisen luonteen heikentymisellä on yhtymäkohtia Euroopan perusominaisuuksiin, joihin kuuluu huomattava sosiokulttuurinen, geologinen ja ilmaston monimuotoisuus. Pk-yrityksillä on kuitenkin – tai ehkä juuri edellä mainituista syistä – Euroopassa yhä edelleen merkittävä rooli talouden ”vahvistajina”. Innovatiivisten, pitkälle erikoistuneiden, keskeisiltä ominaisuuksiltaan yleisesti tunnustettujen ja sertifioitujen sekä asiakkaiden tarpeita vastaavien ja sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien tuotteiden ja palvelujen tarjoamisesta voi siksi tulla modernin eurooppalaisen kilpailukyvyn ydin ja painopiste.

    4.4

    Tämä perustelu on sitäkin vakuuttavampi, kun otetaan huomioon, että maailma on viime aikoina kehittynyt yhä kaksinapaisempaan suuntaan: nousevissa ja kehittyvissä talouksissa nautitaan valtavista mittakaavaeduista ja yhteiskunta- ja ympäristövastuu sivuutetaan, ja monissa kehittyneissä maissa aggressiivinen protektionismi on jälleen nousussa. Eurooppa on puristuksissa näiden kahden välillä (esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota vaikuttaa siihen). Teknologian, yhteiskunnan ja väestörakenteen mullistukset saavat aikaan jyrkkiä muutoksia maailmantalouden luonteessa ja rakenteessa, kun syntyy uusia paikallisia markkinoita ja uusia tarpeita. Sopeutuminen järjestelmätason kehitykseen ja siirtyminen edellä mainitun kaltaiseen erikoistuneeseen, laatua korostavaan ja kestäväpohjaiseen tuotantoon voisi tarjota ulospääsyn Euroopalle ja koko maailmalle.

    5.   Ehdotus asiaa koskevaksi toimintapolitiikaksi paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla

    5.1

    EU:n ja sen jäsenvaltioiden on investoitava huomattavasti enemmän resursseja tutkimukseen ja kehittämiseen, koulutukseen, infrastruktuuriin, markkinointiin ja innovatiivisiin teknologioihin, jotta pystytään vastaamaan kaikkiin haasteisiin, joita eurooppalaisen identiteetin luominen ja eurooppalaisten tuotteiden ja palvelujen aseman vahvistaminen maailmantaloudessa tuovat mukanaan. Kuten eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta ja muut sidosryhmät ovat esittäneet, unioni tarvitsee tätä varten kunnianhimoisen teollisuuspolitiikan, jossa painopisteinä ovat innovointi, järkevä sääntely, työmarkkinaosapuolten kumppanuus, vapaakauppa sekä yhteiskunta- ja ympäristövastuu.

    5.2

    Maailmanlaajuisen kilpailun muuttuessa nopeasti ja kiristyessä kauppapolitiikka on välttämättömyys. Se on olennaisen tärkeää myös markkinoiden sisäsyntyisten toimintapuutteiden korjaamiseksi. Sen sijaan, että upotaan protektionismin suohon, jäsenvaltio- ja EU-tason hallinnossa olisi kuitenkin kehitettävä ja sovellettava käyttöarvoon perustuvaa politiikkayhdistelmää, joka mukautetaan paikallisiin ominaispiirteisiin ja tarpeisiin. Tähän kuuluvat i) standardointi- ja sertifiointitoimet eurooppalaisten tuotteiden suojelemiseksi unionin alueella ja niiden tunnetuksi tekemiseksi unionin ulkopuolella, ii) (ennakoiva ja) aktiivinen talousdiplomatia, jossa hyödynnetään kansainvälisiä poliittisia, kulttuurisia ja sosioekonomisia siteitä, iii) julkisen sektorin hankintojen käyttäminen välineenä, jonka avulla Euroopan markkinoille juurrutetaan tietyt laatustandardit, ja iv) tarvittavien infrastruktuuri-investointien ja institutionaalisten järjestelyjen edistäminen, jotta paikallisen tuotannon kilpailukyky vahvistuisi edelleen.

    5.3

    Edellä esitetyn kaupan alan järkevän sääntelyn rinnalla pitäisi harjoittaa järkevää teollisuuspolitiikkaa sekä EU-tasolla että jäsenvaltioissa. Siihen kuuluvat i) tuotannon digitalisaation, tietoverkkoistumisen ja tekoälysovellusten edistäminen, ii) investoiminen yhä räätälöidympien ja erittäin pitkälle erikoistuneiden tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, iii) investoiminen teknisiin valmiuksiin tuottaa tehokkaasti erilaisia vaihtoehtoja, iv) (puoli-)itsenäisten tuottajien klusteroitumisen ja suunnitelmallisen yhteistyön edistäminen siten, että voidaan säilyttää tuotteiden laaja kirjo ja saavuttaa samaan aikaan mittakaavaetuja tietyissä huolellisesti valituissa tuotteiden elinkaaren segmenteissä, v) teolliseen symbioosiin pohjautuvan järjestelmän levittäminen laajaan käyttöön kiertotalouden edistämiseksi sekä vi) tuotannon ja t&k-toiminnan yhä tiiviimpi kytkeminen toisiinsa myös vähemmän sovelletuilla tieteenaloilla (vrt. vuosien 2020–2025 uudesta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta tähän liittyen käytävä keskustelu).

    5.4

    Varsinkin edellä mainittua kohdennetun klusteroitumisen ja teollisen symbioosin edistämistä varten tarvitaan alueellisia ja alakohtaisia tutkimuksia, joissa selvitetään, missä paikallisen tuotannon segmenteissä voitaisiin muodostaa erityyppisiä verkostoja ja tehdä suunnitelmallista yhteistyötä.

    5.5

    Kuten edellä jo todetaan, ammatillinen koulutus ja elinikäinen oppiminen tarjoavat mahdollisuuden muodostaa verkostoja ja klustereita ja saavuttaa siten mittakaavaetuja työnantajille henkilöstön osaamisen kehittämisestä aiheutuvien kustannusten suhteen ja lisäksi niiden avulla voidaan vahvistaa valmiuksia, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä luovuuden, innovoinnin ja tuotantoprosessin mukautuvuuden edistämisen kannalta. Ammatillista koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevassa tulevassa EU-politiikassa tulee painottaa näitä horisontaalisia taitoja kaikilla tasoilla. Tässä on hyödynnettävä monia eri keinoja, kuten uusia oppimismenetelmiä, uusimman teknologian käyttöä ja uusia rahoitusmekanismeja, jotta tuotantoyksiköitä voidaan auttaa soveltamaan toiminnassaan uusimpia tuloksia ja kehittämään niiden pohjalta uusia yksilöllisiä tuotteita.

    5.6

    Seuraavan politiikkatoimien osa-alueen muodostavat tietojen saatavuus ja tietojenhallintakyky, jotka liittyvät tavoitteeseen tukea eurooppalaisia tuottajia ja palveluntarjoajia, jotta ne pystyvät vastaamaan globalisoituneiden markkinoiden nykykehitykseen ja hyödyntämään suhteellista etuaan pitkälle erikoistuneiden tavaroiden ja palvelujen segmentissä. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille. Tietojen saannin vapauttaminen lisää kuitenkin väistämättä niiden väärinkäytön riskiä. Sekä digitaalisen itsenäisyyden että luonnollisten ja oikeushenkilöiden yksityisyyden suojan varmistaminen voivat olla teknisesti ja oikeudellisesti vaikeita tehtäviä, mutta ne ovat yhtä kaikki olennaisen tärkeitä.

    5.7

    Jo nyt on aiempaa helpompi saada käyttöönsä eksponentiaalisesti kasvava määrä tietoa, mutta tuotteiden valmistajilla ja palveluiden tuottajilla tulee myös olla mahdollisuus ja kyky käyttää tarvittavia tietojenhallintavälineitä – digitaalisia tai muunlaisia menetelmiä ja prosesseja. Business intelligence eli liiketoimintatiedon hallinta on alan kirjallisuudessa käytetty uudehko termi, joka kuvaa nimenomaan kykyä hyödyntää tietoa ja data-aineistoja. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen tarjoamiseen liittyvien teknisten ja lainsäädännöllisten toimenpiteiden lisäksi tämä keskustelu ohjaa meidät takaisin sen kysymyksen ääreen, että tarvittavia horisontaalisia taitoja tulee kehittää ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen avulla.

    Bryssel 11. joulukuuta 2019.

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

    Luca JAHIER


    (1)  EUVL C 227, 28.6.2018, s. 70

    (2)  EUVL C 197, 8.6.2018, s. 10

    (3)  EUVL C 353, 18.10.2019, s. 59


    Top