EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 11.9.2019

COM(2019) 412 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin New Yorkissa isännöimästä vuoden 2019 ilmastohuippukokouksesta

Johdanto

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste, ja EU on ollut eturintamassa neuvottelemassa monenvälisestä kehyksestä, jonka avulla voidaan vastata tähän maailmanlaajuiseen haasteeseen. Vuonna 2015 EU:n diplomatialla oli merkittävä rooli historiallisen ja globaalin Pariisin ilmastosopimuksen tekemisessä. Sopimuksessa 195 maata sopii yksinkertaisesta tavoitteesta: jätetään planeettamme tuleville sukupolville terveellisempänä ja tehdään yhteiskunnista vauraampia, nykyaikaisempia ja oikeudenmukaisempia. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun YK:n järjestelmällä varmistettiin kaikkien maiden osallistuminen kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen. Mukana ovat kaikki maailman suurimmat päästöjen aiheuttajat, myös Kiina, joka yksin aiheuttaa yli neljännesosan maailman kokonaispäästöistä. Pariisin sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2:ssa celsiusasteessa ja pyrkiä rajoittamaan se 1,5:teen celsiusasteeseen. Sopimus korostaa osapuolten vastuuta avoimella järjestelmällä, jolla valvotaan osapuolten edistymistä niiden panosten toteuttamisessa, ja edellyttää, että osapuolet nostavat tavoitetasoaan viiden vuoden välein uusimman tieteellisen tiedon valossa.

EU on toiminut nopeasti ja päättäväisesti toteuttaakseen käytännön toimia Pariisin sopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lähes viisi vuotta sitten tämän komission toimikauden alussa puheenjohtaja Juncker määritteli ilmastonmuutoksen torjunnassa ensisijaiseksi tavoitteeksi sellaisen häiriöitä kestävän eurooppalaisen energiaunionin luomisen, jossa noudatetaan tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastopolitiikkaa. Tämä mahdollistaisi oikeudenmukaisen siirtymän moderniin, ilmastoneutraaliin ja kilpailukykyiseen talouteen samalla kun luodaan mahdollisuuksia uusille työpaikoille ja kestävälle kasvulle. Ilmastotoimet ovat myös keskeisiä kaikkien 17 kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamiselle.

Tämän politiikan seurauksena EU on maailman suurista talouksista ainoa, joka on kaikilta osin muuttanut lainsäädännöksi ne toimet, joilla noudatetaan Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksia. EU aikoo myös vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä valmistellakseen ilmastoneutraaliin talouteen siirtymistä.

EU:ssa on tällä hetkellä voimassa kiistatta kaikkein kokonaisvaltaisin ja kunnianhimoisin lainsäädäntökehys, joka on tulosta pitkän aikavälin demokraattisesta ja osallistavasta päätöksentekoprosessista. EU on menestyksekkäästi siirtymässä kohti vähäpäästöistä taloutta. Vuosina 1990–2017 EU:n kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 23 prosenttia, vaikka talous kasvoi samana aikana 58 prosenttia. Kansainvälisten kumppaniemme tehostaessa omia siirtymistoimiaan kiinnostus EU:n mallia ja toimintatapoja kohtaan kasvaa. Tämä tarjoaa erinomaisia tilaisuuksia poliittiselle yhteistyölle ja talousdiplomatialle.

Huolimatta kansallisten poliittisten syklien aiheuttamista politiikan muutoksista, ennen kaikkea Yhdysvalloissa, maailmanlaajuinen tuki Pariisin sopimukselle on edelleen vahva. Kaikki maailman merkittävimmät taloudet yhtä lukuun ottamatta hyväksyvät sen edelleen. On kuitenkin selvää, että Pariisin sopimuksen tavoitteiden kannalta välttämätön maailmalaajuinen siirtymä ei tapahdu riittävän nopeasti. Viimeisimmät tieteelliset raportit, erityisesti hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) 1 erityisraportti koskien tavoitetta 1,5:stä celsiusasteesta, vahvistavat, että osapuolten ensimmäiset toimet ovat riittämättömiä Pariisin sopimuksessa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän kehityksen seurauksena yleinen huoli lisääntyy ja kansalaiset vaativat kunnianhimoisempia ja päättäväisempiä toimia ilmastonmuutoksen suhteen. Tämä kävi hyvin ilmi hiljattain pidetyistä Euroopan parlamentin vaaleista ja ilmastonmuutosta koskevasta Eurobarometri-tutkimuksesta 2 .

Tältä pohjalta Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri António Guterres isännöi ilmastotoimia käsittelevää huippukokousta New Yorkissa 23. syyskuuta 2019, päivää ennen YK:n yleiskokouksen avaamista. Sen jälkeen 24.–25. syyskuuta pidetään kestävän kehityksen tavoitteita tarkasteleva YK:n huippukokous.

Ilmastotoimia käsittelevän huippukokouksen tavoitteena on edistää ilmastoon liittyviä tavoitteita ja vauhdittaa Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa. Huippukokouksen tavoitteena on erityisesti kannustaa osapuolia nostamaan nykyisten päästövähennysosuuksien tavoitetasoa ja esittämään pitkän aikavälin kehitysstrategiansa ennen vuoden 2020 lopussa pidettävää Pariisin sopimuksen osapuolten konferenssia. Huippukokous tulee olemaan valtion- ja hallitusten päämiehille merkittävä tilaisuus kertoa tavoitteiden korottamista koskevista suunnitelmistaan ja tähänastisesta edistymisestään. Myös valtiotasoa alemmilla hallinnontasoilla, yrityksillä sekä julkisilla ja yksityisillä rahoituslähteillä on mahdollisuus lähettää vahvoja markkina- ja poliittisia signaaleja sekä vauhdittaa ”kilpajuoksua huipulle”. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Guterres on kutsunut kaikki valtion- ja hallitusten päämiehet osallistumaan huippukokoukseen ja on samalla korostanut seuraavaa: ”Älkää tulko kokoukseen pitämään puhetta, tulkaa esittämään suunnitelma”.

A. Euroopan unioni sitoutunut nostamaan ilmastotoimien tavoitetasoa

EU ja jäsenvaltiot, jotka ovat sitoutuneet tieteeseen perustuvaan monenväliseen toimintaan, valmistautuvat aktiivisesti siihen, että vuoden 2020 alussa ne laativat ja esittävät EU:n pitkän aikavälin strategian, jonka tavoitteena on ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Näiden strategioiden esittäminen vuoteen 2020 mennessä on Pariisin sopimuksessa kaikille osallistuville valtioille asetettu vaatimus. Jotta kaikki EU:n jäsenvaltiot voisivat analysoida ja sisäistää tätä koskevan vision, EU:n pitkän aikavälin strategian valmistelun yhteydessä Euroopan komissio vastasi Eurooppa-neuvoston kehotukseen tiedonannolla "Puhdas maapallo kaikille" 3 , joka julkaistiin jo marraskuussa 2018. Tämä on kuluneen vuoden aikana ollut perusteellisen demokraattisen keskustelun aiheena niin Euroopan tasolla kuin kansallisella ja paikallisellakin tasolla. EU-tason lisäksi EU:n jäsenvaltioita vaaditaan energiaunionin hallintoa koskevassa asetuksessa valmistelemaan myös omat kansalliset pitkän aikavälin strategiat.

Valtaosa EU:n jäsenvaltioista on vahvistanut EU:n tavoitteen ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä 4 ja asiasta käydään lisäkeskusteluja, jotta siitä voitaisiin päästä yhteisymmärrykseen seuraavien kuukausien aikana. Eurooppa-neuvosto pyysi neuvostoa ja komissiota edistämään työtä sellaisten olosuhteiden, kannustimien ja suotuisan toimintaympäristön luomiseksi, joilla voidaan tukea oikeudenmukaista siirtymää ilmastoneutraaliin unioniin. Eurooppa-neuvosto viimeistelee ohjeistuksensa ennen vuoden loppua, jotta unionin pitkän aikavälin strategia voidaan esitellä YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen osapuolikonferenssille (UNFCCC) alkuvuodesta 2020. Eurooppa-neuvosto pyysi myös Euroopan investointipankkia tehostamaan tukeaan ilmastotoimille. Euroopan parlamentti, talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea ovat jo hyväksyneet tavoitteen ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä on kunnianhimoisempi tavoite kuin 1,5:ttä celsiusastetta koskevassa IPCC:n erityisraportissa esitetty kehityspolku. Se on EU:lle investointi- ja modernisaatiohaaste mutta samalla erityinen mahdollisuus saada ensimmäisen toimijan kilpailuetu, luoda uusia työpaikkoja ja parantaa ihmisten elintasoa. Alhaisemmat tavoitteet tarkoittaisivat luopumista pitkäaikaisista maailmanlaajuisista ilmastotavoitteistamme ja taloudellisen mahdollisuuden menetystä EU:lle.

Euroopan unionin talousarvio on keskeisessä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Euroopan komissio ehdotti yli biljoonan euron talousarviota ajanjaksolle 2021–2027 5 , ja siitä neuvotellaan parhaillaan. Euroopan komissio on ehdottanut, että vähintään 25 prosenttia EU:n menoista osoitetaan toimiin, joilla torjutaan ilmastonmuutosta ja sopeudutaan sen vaikutuksiin. Tämä sisältää kansainvälisen yhteistyön ja kehitysyhteistyön määrärahat. Tulevalla talousarviolla tarjotaan kannustimia ilmastoystävällisiin toimiin politiikan kaikilla aloilla, ja samalla varmistetaan, ettei EU rahoita sellaisia sijoituksia, jotka eivät tue siirtymistä kohti ilmastoneutraaliutta. Horisontti Eurooppa puiteohjelma, jonka ytimessä ovat ilmastotoimet, uudistaa Euroopan tutkimuksen ja innovoinnin suunnan. InvestEU-ohjelma, Verkkojen Eurooppa -väline ja kaikki koheesiorahastot sekä EU:n maaseudun kehittämisvarat toimivat kannustimina infrastruktuuri- ja tuotantoinvestoinneille, joita tarvitaan tasapuoliseen ja oikeudenmukaiseen siirtymään.

Tuleva perinpohjainen nykyaikaistamisprosessi on hoidettava huolellisesti, ja sillä on varmistettava kaikkien kannalta oikeudenmukainen ja sosiaalisesti hyväksyttävä siirtymä osallistavuuden ja solidaarisuuden hengessä. Niin EU:n kuin jäsenvaltioidenkin on otettava huomioon yhteiskunnalliset vaikutukset heti alusta alkaen ja otettava täysimääräisesti käyttöön kaikki asiaan liittyvät toimintapolitiikat tämän haasteen lieventämiseksi. Unionin eri puolilla vallitsevaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista epäsuhtaa voidaan vähentää EU:n talousarvion, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sekä koheesiopolitiikan keinoin. Junckerin komission käynnistämät, parhaillaan menossa olevat alueelliset aloitteet, kuten hiili- ja hiilidioksidivaltaisia siirtymäalueita koskeva alusta ja pilottihankkeet, ovat askel tähän suuntaan. Valmisteilla on uusia aloitteita, kuten oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joilla kattavasti käsitellään ilmastopolitiikkaan perustuvaa nykyaikaistamista. Kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman 6 täytäntöönpano edistää EU:n pyrkimyksiä luoda ilmastoneutraali talous, jossa yhdistyvät resurssitehokkuus ja kilpailukyky 7 . On myös tärkeää varmistaa johdonmukaisuus ja keskinäinen tuki kaikkien politiikan alojen, esimerkiksi ilmanlaadun ja biologisen monimuotoisuuden, kanssa. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa on kehitettävä rinnakkain.

Lisäksi on tärkeää, että yksityinen sektori tukee visiota ja viranomaiset edistyvät mahdollistavien puitteiden luomisessa, jotta yksityinen sektori voi investoida ilmastoneutraaliin talouteen maailmanlaajuisesti. EU:n pääomamarkkinaunioni on esitellyt kestävää rahoitusta koskevia toimenpiteitä, joiden ansiosta EU johtaa kansainvälisiä toimia pääomavirtojen ohjaamiseksi kohti ilmastotavoitteitamme ja joilla hallitaan ilmastonmuutoksista aiheutuvia rahoitusriskejä. Lisäksi Euroopan unioni valmistelee yhdessä muiden kumppaneiden kanssa New Yorkissa ilmastoviikolla käynnistettävää aloitetta ”kestävän rahoituksen kansainvälinen foorumi”, jotta voidaan koordinoida sääntelyvälineitä pääomamarkkinoita varten. Foorumin tavoitteena on vaihtaa parhaita käytänteitä ja koota yhteen aloitteita, jotka liittyvät ympäristön kannalta kestävään rahoitukseen ja investointiin, mukaan lukien vihreät taksonomiat, tietojen julkistaminen, standardit (esim. vihreät joukkovelkakirjat), merkinnät ja vertailuarvot.

Euroopan unioni uskoo, että tällaisten johdonmukaisten kansainvälisten strategioiden luominen yhteistyökumppaneiden, kuten G20-maiden, kanssa on paras keino kannustaa investointeja laajuudessa, jota aikamme tärkein talouden siirtymäprosessi edellyttää, ja ohjata pääomavirtoja ilmastotavoitteisiimme. EU ja sen jäsenvaltiot ovat ottaneet Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteet keskeiseksi osaksi ulkoisia toimia. Myös EU:n moniin erilaisiin oikeudellisesti sitoviin kauppa- ja yhteistyösopimuksiin on edelleen sisällytetty tiukkoja määräyksiä ilmastotoimien edistämiseksi ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanemiseksi.

Euroopan unioni toteuttaa sitoumuksensa

Euroopan unionin viestiin ilmastohuippukokouksessa liittyy muutakin kuin kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen. Viesti koskee vakaata ja kattavaa täytäntöönpanoa. Euroopan unioni on jo ylittänyt vuoden 2020 tavoitteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja toteuttanut ainutlaatuiset sitovat lainsäädäntöpuitteet, jotka mahdollistavat vuoden 2030 ilmastotavoitteiden ylittämisen, mukaan lukien hallintomekanismi, tarkkailu ja todentaminen.

EU:lla on myös ensimmäistä kertaa energiaunionin hallintoa koskeva kehys, jonka puitteissa jäsenvaltioiden on laadittava vuosiksi 2021–2030 yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat osoittaakseen, miten ne aikovat saavuttaa vuoden 2030 tavoitteet. Hallintoasetuksella varmistetaan avoimuus, koska kansallisista suunnitelmista on järjestettävä laaja kuuleminen, ja sillä lisätään yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan saavuttaa energiaunionin tavoitteet. Ensimmäiset suunnitelmaluonnokset on arvioitu ja parannusta vaativat osa-alueet on tunnistettu. Näin voidaan varmistaa vuodelle 2030 asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja jatkaa etenemistä kohti ilmastoneutraaliutta myös pidemmällä aikavälillä. On arvioitu, että toimenpiteiden kokonaisvaltainen toteuttaminen mahdollistaa Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen noin 45 prosentilla (vuoden 1990 tasoon verrattuna) vuoteen 2030 mennessä, mikä ylittää Euroopan unionin kansallisesti määritellyn panoksen, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Jo vuodesta 2013 Euroopan unionin sopeutumisstrategia 8 on kannustanut kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin sopeutumistoimiin Euroopan muuttamiseksi ilmastonmuutosta paremmin kestäväksi. Kokemukset, joita on saatu ilmastonmuutoksen vaikutusten kestävyyden parantamisesta, kuten infrastruktuurin ja investointien ilmastokestävyyden varmistamisesta, synergiasta katastrofiriskien vähentämisen (kuten rescEU-ohjelman 9 ) kanssa, kaupunkien vihreiden ratkaisujen laajemmasta leviämisestä ja paikkatietojen innovatiivisesta käytöstä, auttavat myös kansainvälisiä kumppaneitamme parantamaan omaa kestävyyttään. Euroopan komissio aikoo tutkia jopa aiempaa tarkemmin, miten ilmastoriskit vaikuttavat rahoitusvakauteen tai sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.

Lisäksi IPCC:n ja biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) uusimman tieteellisen tiedon mukaan ilmastonmuutoksen torjumiselle ei löydy kestävää ratkaisua ilman keskittymistä luontopohjaisiin ratkaisuihin, terveet ja sietokykyiset metsät mukaan lukien. EU tehostaa kumppanimaiden kanssa toimia metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen torjumiseksi hiljattain annetun Euroopan komission tiedonannon 10 mukaisesti. Lisäksi IPCC viimeistelee parhaillaan raporttiaan valtameristä ja kryosfääristä.

Euroopan unionille tämä kaikki on sijoitus vaurauteen ja kestävän, ilmastoneutraalin kiertotalouden valmisteluun.

Euroopan unioni maailman suurimpana ilmastorahoituksen antajana

Vaikka EU:n päästöt ovat vain noin 9 prosenttia maailman kokonaispäästöistä, EU tehostaa taloudellista ja teknistä yhteydenpitoa sekä yhteistyötä kaikkien kumppanimaiden kanssa. Kansallisesti määritellyt panokset ovat annetun tuen ytimessä. EU johtaa maailmanlaajuista käännettä kohti osallistuvaa, tasapuolista ja ilmastoneutraalia maailmantaloutta.

Työskentely kansainvälisten kumppanien kanssa ja kokemuksien jakaminen maailman ilmastotoimien edistämiseksi on jatkossakin etusijalla, ja EU toimii siinä tiennäyttäjänä. Euroopan unioni on edelleen maailman suurin kehitysavun antaja. Vuonna 2018 kehitysapu oli 74,4 miljardia euroa, ja ilmastotoimet olivat tässä mukana yhä suuremmassa määrin. Kumppanimaiden kansallisesti määriteltyjen panosten täytäntöönpanoa varten on lisätty taloudellista tukea, tukea valmiuksien parantamiselle sekä vahvaa kannatusta ja johtajuutta monenvälisissä neuvotteluissa.

Ilmastonmuutoksella on suhteeton vaikutus heikoimmassa asemassa oleviin maihin. Euroopan unioni on maailman suurin ilmastorahoituksen antaja. Se myöntää yli 40 prosenttia maailman julkisesta ilmastorahoituksesta. EU:n ja sen jäsenvaltioiden rahoitusosuus on siis yli kaksinkertaistunut vuoteen 2013 verrattuna, mikä tarkoittaa yli 20 miljardia euroa vuodessa 11 . Tässäkin EU:n lähestymistapa maailmanlaajuisiin ilmastotoimiin, myös Euroopan investointipankin ja seuraavasta talousarviosta myönnettävän ilmastorahoituksen kautta, ulottuu julkisen alan ulkopuolelle uusilla aloitteilla, joilla tehostetaan ja kartutetaan yksityisen sektorin investointeja.

Euroopan unionin ulkoista investointiohjelmaa parannetaan ehdotetulla Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussalla, jonka kapasiteetti on 60 miljardia euroa. Tarkoituksena on mobilisoida kestäviä investointeja, joilla tuetaan vuoden 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelman ja Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa.

Päätelmät ja jatkotoimet

Euroopan unioni on sitoutunut varmistamaan vuoden 2019 ilmastohuippukokouksen onnistumisen. Uskomme, että näyttömme ilmastotoimista, osallistavat keskustelut suunnitelmasta, jolla pyritään saavuttamaan – ei vain asettamaan – tavoite ilmastoneutraalisuudesta vuoteen 2050 mennessä ja päättäväisyytemme ilmastovelvoitteiden täytäntöönpanemisesta, jotka on jo vahvistettu sitovassa unionin lainsäädännössä, muodostavat yhdessä vahvan suunnitelman syyskuussa pidettävää huippukokousta varten.

Euroopan unionia edustaa ilmastohuippukokouksen johtajille tarkoitetussa osassa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk. Huippukokouksen viestien koordinointi jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välillä sekä EU:n johtajien poikkeuksellisen laaja osallistuminen huippukokouksessa mahdollistavat sen, että EU voi välittää kattavasti ja johdonmukaisesti EU:n viestin kunnianhimoisuudesta, toimista, yhtenäisyydestä ja päättäväisyydestä, samalla kun tunnustetaan yksittäisten jäsenvaltioiden lähestymistapojen rikkaus.

Puheenjohtajan yhteenvetoon sisällytetään ilmastohuippukokouksessa esitellyt aloitteet ja sitoumukset. Edistymisen seuraamiseksi, vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi ja huippukokouksen ehdotusten täytäntöönpanon helpottamiseksi järjestetään seurantamenettelyjä. YK:n järjestelmä, UNFCCC mukaan lukien, vie tätä eteenpäin.

Kaikki tämä muodostaa vankan perustan EU:n entistä korkeammille ilmastotavoitteille. Hiljattain pidettyjen Euroopan parlamentin vaalien ja uuden Euroopan komission muodostamisen jälkeen EU jatkaa sisäistä keskusteluaan siitä, miten voidaan edelleen nostaa tavoitetasoa ja saavuttaa asetetut tavoitteet siten, ettei kukaan eikä mikään alue jää jälkeen. Tähänastisiin merkittäviin saavutuksiimme perustuen olettamus on, että toteutamme jatkossakin rohkeita ja kunnianhimoisia toimia.

Ilmastotoimet ovat todella näkyvässä asemassa komission puheenjohtajaksi valitun Ursula von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa osana Green Deal -ohjelmaa. Tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa 12 . Tulevan komission painopisteenä on kolmiosainen tavoite 1) konkretisoida vuodeksi 2050 asetettu pitkän aikavälin tavoite ilmastoneutraaliudesta sitovalla lainsäädännöllä samalla kun säilytetään Euroopan luonnonympäristö, 2) nostaa ilmastotavoitteita lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä sekä 3) vahvistaa kansainvälisiä toimia, jotta rohkaistaan kolmansia maita nostamaan tavoitetasoa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

(1)

IPCC:n erityisraportissa vuodelta 2018 käsitellään maailman lämpötilan nousua 1,5:llä celsiusasteella suhteessa esiteolliseen aikaan ja siihen liittyviä maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjen kulkeutumisteitä, kun tavoitteena on vahvistaa kestävää kehitystä, maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutosta vastaan ja toimia köyhyyden poistamiseksi.

(2)

 Ilmastonmuutosta koskeva Eurobarometri-erityistutkimus 490.

(3)

 28.11.2018 - COM (2018) 773 -  Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta. .

(4)

 20. kesäkuuta 2019 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät (EUCO9/19).

(5)

 Komission ehdotus monivuotiseksi rahoituskehykseksi ajanjaksolle 2021–2027.

(6)

 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma, COM (2015) 614.

(7)

 Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpano, COM(2019) 190.

(8)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, COM(2013) 216 final.

(9)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle – Lisävoimaa EU:n katastrofinhallintaan: rescEU – Solidaarisuutta ja vastuuta, COM(2017) 773 final.

(10)

 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: EU:n toimien tehostamisesta maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi, COM/2019/352 final.

(11)

 2018/11/06/2018-ecofin-climate-finance-conclusions.

(12)

Poliittiset suuntaviivat seuraavaa komissiota varten (2019–2024) – ”Kunnianhimoisempi unioni: Ohjelma Euroopalle” - 16. heinäkuuta 2019 https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/political-guidelines-next-commission_en.pdf.