EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 26.6.2019

COM(2019) 305 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Pitkän aikavälin ennuste EU:n talousarviovarojen tulevista sisään- ja ulosvirtauksista (2020–2024)

1.Johdanto

Tässä kertomuksessa esitetään pitkän aikavälin ennuste varojen sisään- ja ulosvirtauksista seuraavien viiden vuoden (2020–2024) ajalta, kuten varainhoitoasetuksen 1 247 artiklan 1 kohdan c alakohdassa edellytetään. Analyysissa otetaan huomioon Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevassa sopimusluonnoksessa 2 esitetyt periaatteet ja ehdot.

Ennusteessa otetaan huomioon nykyiseen ja seuraavaan rahoituskehykseen liittyvät osatekijät. Ennuste perustuu vuoden 2020 talousarvioesitykseen otettuun määrärahojen määrään. Lisäksi otetaan huomioon vuosien 2021–2024 sitoumukset, jotka esitettiin seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevassa komission ehdotuksessa 3 .

Verrattuna viime vuoden ennusteeseen 4 , joka kattoi vuodet 2019–2023, tässä uudessa ennusteessa otetaan huomioon yksi lisävuosi (2024). Nykyisen rahoituskehyksen sitoumuksia vastaavia maksuja koskevia ennusteita päivitetään, jotta voidaan ottaa huomioon talousarvion toteutuksen tulokset vuodelta 2018, vuoden 2019 talousarvio ja siihen ehdotetut muutokset (lisätalousarvioesitykset nro 1 5 , 2 6 ja 3 7 ) sekä vuoden 2020 talousarvioesitys 8 .

Koska seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevat neuvottelut ovat edelleen kesken, vuoden 2021 jälkeisiä sitoumuksia vastaavia maksuja koskevat ennusteet ovat edelleen seuraavaa rahoituskautta koskevassa komission ehdotuksessa vahvistettujen rajojen puitteissa, kuten viime vuoden kertomuksessa todettiin.

2.Ennusteen tulokset

2.1. Maksut

2.1.1.Maksut nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen päättymiseen saakka (2020)

Tässä kertomuksessa esitetään vuoden 2020 talousarvioesitykseen perustuvat arviot. Kyseessä on viimeinen käynnissä olevan monivuotisen rahoituskehyksen vuosi. Vuoden 2020 maksuja koskeva ennuste on kaikkiaan 7 miljardia euroa pienempi kuin viime vuonna laaditussa pitkän aikavälin ennustetta koskevassa kertomuksessa. Tämä koskee pääasiassa otsakkeita 1 b, 2 ja 4. Yhteistyössä hallinnoitavien varojen osalta talousarvioesitys perustuu jäsenvaltioiden tammikuussa 2019 toimittamiin, toteutusta koskeviin tuoreimpiin arvioihin, jotka ovat hieman alhaisemmat kuin heinäkuussa 2018 toimitetut arviot, joihin viime vuoden ennuste perustui. Ulkoisten toimien osalta vuoden 2020 talousarvioesitys on itse asiassa edellisvuoden tasoa pienempi, mikä johtuu pääasiassa siitä, että Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä varten suoritettiin vähemmän maksuja.

Lähes kaikki vuoden 2020 maksut liittyvät vuosien 2014–2020 ohjelmien yhteydessä tehtyihin sitoumuksiin. Vähemmän kuin 1 prosentti maksuista kattaa vuotta 2014 edeltäneen rahoituskehyksen ohjelmista jäljellä olevat sitoumukset otsakkeissa 1 a ja 4. Suurin osa koheesiopolitiikan piiriin kuuluvista kauden 2007–2013 ohjelmista on tarkoitus päättää vuoden 2019 loppuun mennessä, joten niitä koskevia maksuja ei ole enää odotettavissa vuonna 2020.

2.1.2.Maksut seuraavan rahoituskehyksen (2021–2024) aikana

Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisten neljän vuoden aikana odotettavissa oleva maksujen kokonaismäärä on noin 687 miljardia euroa. Summa ei jakaudu tasaisesti eri vuosille, vaan sen odotetaan noudattavan seuraavaa kehitystä: 1) uusien meno-ohjelmien maksujen asteittainen kasvu (noin 62 % neljän vuoden yhteenlasketuista maksuista) ja 2) vuosilta 2014–2020 jäljellä olevia sitoumuksia koskevat maksut (loput 38 % maksuista).

Uusiin sitoumuksiin liittyvät maksut

Uusia sitoumuksia koskeva ennuste ei ole muuttunut viime vuoden kertomuksesta. Viime vuoden tavoin nämä maksut vastaavat komission 2. toukokuuta 2018 antamaa ehdotusta vuosia 2021–2027 koskevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ja siinä sovellettuja perusoletuksia (ks. tarkemmin jakso 3 ”Ennusteisiin liittyvät oletukset”). Näitä arvioita voidaan päivittää vasta siinä vaiheessa kun seuraavaa monivuotista rahoituskehystä ja siihen liittyvää alakohtaista lainsäädäntöä koskevat neuvottelut on saatu päätökseen.

Erityisen tärkeät ovat yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen liittyvät neuvottelut, sillä kyseinen asetus määrittää koheesiopolitiikan täytäntöönpanovauhdin. Koheesiopolitiikka on suurin menoala, ja sitä toteutetaan jaksotettujen määrärahojen kautta. Jos koheesiopolitiikan varoihin sovellettavia täytäntöönpanosääntöjä muutetaan komission ehdotuksiin verrattuna, tällä olisi huomattavia vaikutuksia maksuja koskeviin arvioihin koko EU:n talousarviossa.

Esimerkiksi vuotuisen pidätysprosentin pienentäminen verrattuna komission ehdotukseen tai ennakkomaksujen selvittäminen ohjelmien päättämisen yhteydessä eikä vuosittain kasvattaisi maksutarpeita ennustekaudella. Sitoumusten automaattista vapauttamista koskevilla säännöillä voi myös olla merkittävä vaikutus maksuprofiileihin. Maksupyyntöjen esittämiselle asetetun määräajan pidentäminen verrattuna komission ehdotukseen viivästyttäisi koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa ja lykkäisi maksujen suorittamista seuraavalle rahoituskaudelle.

Koheesiopolitiikan varoihin sovellettavat ennakkomaksuosuudet (sekä kauden 2014–2020 että kauden 2021–2027 määrärahojen osalta) vaikuttavat erityisen voimakkaasti seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisinä vuosina. Komission ehdotuksessa seuraavaksi yhteisiä säännöksiä koskevaksi asetukseksi ja nykyisen asetuksen muuttamista koskevassa komission ehdotuksessa otetaan huomioon rahoitustarpeet uuden rahoituskauden alussa sekä omien varojen enimmäismäärän (1,20 % EU:n bruttokansantulosta (BKTL)) asettamat rajoitukset. Komissio on ehdottanut omien varojen enimmäismäärän kasvattamista, jotta voidaan ottaa huomioon 27 jäsenvaltion BKTL-varojen määräytymisperuste. Tästä huolimatta seuraavan rahoituskehyksen alkuvuosina saatetaan soveltaa nykyistä tasoa, koska uuden omia varoja koskevan päätöksen ratifiointiprosessi kestää todennäköisesti kauan.

Vuotta 2021 edeltäviin sitoumuksiin liittyvät maksut

Myös vuoden 2020 talousarvioesityksessä ehdotettujen maksujen taso vaikuttaa seuraavien vuosien maksutarpeisiin. Aiempiin ennusteisiin verrattuna alhaisempi vuoden 2020 maksujen taso aiheuttaa todennäköisesti lisätarpeita tulevina vuosina. Sen seurauksena vuosien 2021–2024 yhteenlaskettuja maksuja koskeva arvio on noin 5 miljardia euroa suurempi kuin komission seuraavaksi rahoituskaudeksi esittämä maksujen enimmäismäärä. Maksuista 4 miljardia euroa olisi suoritettava vuonna 2024.

Lisätarpeet sekä koheesiopolitiikan varoja koskevien tulevien täytäntöönpanosääntöjen vaikutus on otettava huomioon, kun vahvistetaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen maksujen enimmäismääriä, tai ne aiheuttavat automaattisesti tarpeen ottaa käyttöön varoja erityisrahoitusvälineistä ja varsinkin ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta. Jälkimmäisestä voidaan komission ehdotuksen mukaan suorittaa maksuja enintään 0,03 prosenttia suhteessa EU:n BKTL:oon tiettynä vuonna (varat on korvattava enimmäismääristä myöhempinä vuosina).

2.1.3.Sitoumusten vapauttaminen

Vuosina 2020–2024 vapautettavien sitoumusten kokonaismäärän ennustetaan olevan 8 miljardia euroa. Noin 77 prosenttia vapautettavista sitoumuksista liittyy kauden 2014–2020 ohjelmiin (6 mrd. euroa). Vuotta 2014 edeltäneistä ohjelmista peräisin olevien vapautettavien sitoumusten määrä sen sijaan jatkaa asteittaista vähenemistä, samoin kuin niihin liittyvien maksujen määrä. Vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevia sitoumuksia ei ole tarkoitus vapauttaa.

Vapautettavien sitoumusten osuus vaihtelee otsakkeittain, koska ennusteessa on otettu huomioon jo vapautetut sitoumukset ja sitoumukset, joiden vapauttamisesta on päätetty vuoden 2020 talousarvioesitystä laadittaessa. Periaatteessa sitoumuksia on tarkoitus vapauttaa koko ohjelmakauden ajan. Koska useimmille ohjelmille ja toimille ei ole laadittu sitoumusten automaattista vapauttamista koskevia sääntöjä, arvio vapautettujen sitoumusten vuotuisesta jakautumisesta olisi hyvin summittainen. Jotta on voitu arvioida ainoastaan vuoden 2024 loppuun mennessä vapautettujen sitoumusten määrä, ennakoidut vapautettavat sitoumukset on jaoteltu suhteessa niihin liittyviin vuotuisiin maksuihin.

Vuosien 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot) varten on laadittu oma ennuste, jossa otetaan huomioon kokemukset kauden 2007–2013 ohjelmien päättämisestä. Sitoumusten vapauttaminen jakautuu todennäköisesti vuosille 2024–2026, koska vapauttamisen tosiasiallinen ajankohta riippuu kunkin jäsenvaltion omasta aikataulusta ohjelmia päätettäessä ja koska vapauttamiseen sovelletaan n + 3 -sääntöä. Koska vain vuosi 2024 kuuluu tämän kertomuksen alaan, alustavan oletuksen mukaan noin kolmannes kaikista ERI-rahastoihin liittyvistä vapautettavista sitoumuksista vuosina 2014–2020 osuu kyseisen vuoteen.

Viime vuoden kertomukseen verrattuna viiden vuoden ajanjaksolla vapautettavia sitoumuksia koskeva arvio on noin 1,6 miljardia euroa suurempi. Tämä johtuu siitä, että otsakkeissa 1 b ja 2 vapautettavia sitoumuksia koskeva arvio on aiempaa suurempi ja muissa otsakkeissa vapautettavia sitoumuksia koskeva arvio pienempi. Otsakkeisiin 1 b ja 2 liittyvä kasvu on puhtaasti seurausta yhden lisävuoden (2024) sisällyttämisestä tarkastelujaksoon, sillä kyseistä vuotta ei otettu huomioon viime vuoden kertomuksessa. Vähennykset muissa otsakkeissa johtuvat myös pääasiallisesti yhdellä vuodella pidentyneestä tarkastelujaksosta. Esimerkiksi vuonna 2018 otsakkeessa 1 a vapautettiin 0,7 miljardin euron arvosta vuotta 2014 edeltäviin ohjelmiin liittyviä sitoumuksia, eikä tämä määrä näin ollen enää sisälly tuleviin arvioihin. Otsakkeessa 3 on vähennetty vapautettavia sitoumuksia koskevaa ennustetta, jotta on voitu ottaa huomioon asiaankuuluvan lainsäädännön tarkistukset 9 . Otsakkeen 4 osalta vähennys johtuu sekä vuotta pidemmästä tarkastelujaksosta että tulevia vuosia koskevien oletusten päivittämisestä vuoden 2020 talousarvioesityksen mukaisesti.

2.1.4.Maksattamatta olevien sitoumusten määrän kehitys

Maksattamatta olevia sitoumuksia kertyy lähinnä siksi, että EU:n talousarviota toteutetaan jaksotettujen määrärahojen avulla ja että EU:n talousarvion nimellinen koko kasvaa vuosien mittaan. Maksattamatta olevien sitoumusten määrän odotetaan olevan tarkastelujakson alussa noin 291 miljardia euroa ja kasvavan 303 miljardiin euroon nykyisen rahoituskehyksen päättyessä. Viime vuoden kertomuksessa sen sijaan arvioitiin, että maksattamatta olevien sitoumusten määrä vuoden 2020 lopussa olisi 295 miljardia euroa. Maksattamatta olevien sitoumusten määrää koskeva ennuste kasvaa lähinnä siksi, että vuoden 2020 lukuja on päivitetty ottaen huomioon talousarvioesitykseen sisältyvät ennusteet.

Vuoden 2024 loppuun mennessä maksattamattomia sitoumuksia ennustetaan olevan noin 313 miljardia euroa, mikä merkitsee 8 prosentin nimellismääräistä kasvua tarkastelun kohteina olleiden viiden vuoden aikana. Maksattamatta olevien sitoumusten määrän vuotuinen kehitys ei ole kuitenkaan tasaista, koska se riippuu siitä, missä suhteessa vuotuiset maksut ovat vuotuisiin sitoumuksiin. Maksujen määrä on lähes yhtä suuri kuin sitoumusten määrä vuosina 2023 ja 2024 ensisijaisesti kolmen tekijän yhteisvaikutuksesta: uusiin ohjelmiin sovelletaan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisesti ensi kertaa automaattista sitoumusten vapauttamistavoitetta, vuosien 2014–2020 ERI-rahastojen viimeiseen maksuerään sovelletaan n + 3 -vapauttamistavoitetta ja ohjelmakausi päättyy. Näin ollen maksujen arvioidaan vuonna 2023 olevan lähes yhtä suuret kuin sitoumusten, ja vuonna 2024 niiden odotetaan olevan jopa suuremmat. Tämän seurauksena maksattamatta olevien sitoumusten määrä pysyisi vakaana vuoden 2023 lopussa ja jopa supistuisi hieman vuonna 2024.

2.2. Tulot

EU:n talousarvio rahoitetaan omilla varoilla ja muilla tuloilla. Talousarvion rahoittamiseksi tarvittava omien varojen kokonaismäärä riippuu siitä, kuinka suurta osaa kokonaismenoista ei saada katettua muilla tuloilla. Näin ollen EU:n talousarviotuloja koskevat ennusteet vuosille 2020–2024 perustuvat periaatteeseen, jonka mukaan menojen on vastattava tuloja. Kokonaistulojen ja kokonaismenojen on siis oltava tasapainossa.

3.Ennusteisiin liittyvät oletukset

3.1. Keskeisiin menoeriin liittyvät oletukset 

3.1.1.Vuosien 2014–2020 ERI-rahastot ja koheesiopolitiikan rahastot vuosina 2021–2027

ERI-rahastoja koskevat vuosien 2014–2020 maksuennusteet perustuvat aiempiin kokemuksiin siitä, mikä on toimitettujen välimaksupyyntöjen prosenttiosuus kokonaismäärärahoista. Tuloksellisuuden tarkastelu tehdään vuonna 2019, ja siihen liittyviä vuodesta 2014 odottamaan jätettyjä sitoumuksia koskevat ensimmäiset maksut suoritetaan vuonna 2020. Kunkin rahaston osalta käytetään omia maksuprofiileja.

Koheesiopolitiikan vuosien 2021–2027 määrärahojen osalta tässä kertomuksessa käytetään komission 2. toukokuuta 2018 antamaan seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevaan ehdotukseen sisältyviä keskeisiä säännöksiä (0,5 %:n vuotuinen ennakkomaksu vuosina 2021–2026, 10 %:n pidätysprosentti, ei suoritusvarausta). Välimaksupyyntöjen profiileja on arvioitu käyttäen tilastotietoja määristä, joiden maksamista pyydettiin vuosien 2007–2013 ohjelmissa. Niissä sitoumusten vapauttamiseen sovellettiin n + 2 -sääntöjä sellaisina kuin ne olivat muutettuina, jotta voitiin soveltaa eräitä poikkeuksia ensimmäisten sitoumuserien osalta. Kaikki mahdolliset muutokset näissä oletuksissa vaikuttaisivat maksuihin koheesiopolitiikan vuosien 2021–2027 määrärahojen osalta.

3.1.2.Yhteisen maatalouspolitiikan suorat tuet ja markkinatoimenpiteet

Euroopan maatalouden tukirahaston määrärahat ovat suurelta osin jaksottamattomia, ja pääosa viljelijöille tarkoitetuista suorista tuista korvataan jäsenvaltioille yleensä varainhoitovuoden ensimmäisten kuukausien aikana.

3.1.3.Muut ohjelmat ja rahastot

Kaikkien muiden menoerien (esim. tutkimus ja innovointi, suuret infrastruktuurihankkeet, sisäiset ja ulkoiset toimet) osalta nykyisessä rahoituskehyksessä vahvistettujen sitoumusten mukaisia maksuja koskevat ennusteet perustuvat vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja siihen liittyvään yksittäisten budjettikohtien maksuaikatauluun.

Uuden sukupolven meno-ohjelmia koskevat vuotuiset maksutarpeet on laskettu käyttäen tilastotietoja vastaavien nykyisten ohjelmien tosiasiallisesta täytäntöönpanosta 10 vuoden (2007–2017) ajalta sekä vuosilta 2007–2013 saatuja muita kokemuksia. Kun on kyse ohjelmista, joista ei ole kokemusperäisiä tietoja, maksuarvio laaditaan hyödyntämällä samantyyppisten toimien toteuttamisesta saatuja kokemuksia, jotka mukautetaan uuden ohjelman erityispiirteisiin.

3.1.4.Hallinto

Hallintomenot (vuosina 2014–2020 otsake 5, vuosina 2021–2027 otsake 7) perustuvat jaksottamattomiin määrärahoihin. Vuoden 2020 talousarvioesityksessä esitetyt sitoumusten määrät ja vuosiksi 2021–2024 ehdotetut otsakkeen 7 menojen enimmäismäärät suoritetaan kokonaisuudessaan maksuina.

Sama koskee myös erillisvirastoille suoritettavia avustuksia, jotka rahoitetaan hallintomenoja koskevan otsakkeen ulkopuolelta.

3.2.Tuloja ennustettaessa käytetyt oletukset

3.2.1.Perinteiset omat varat ja kansalliset rahoitusosuudet

Vuodesta 2018 perinteisiin omiin varoihin kuuluvat ainoastaan tullimaksut, koska sokerin tuotantomaksujen kantaminen päättyi vuonna 2017. Tullimaksujen ennustetaan kasvavan vuoden 2020 talousarvioesitykseen sisältyvästä tasosta vuosina 2021–2024 samaa tahtia kuin kunkin jäsenvaltion nimellinen BKTL.

Kansalliset rahoitusosuudet (vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevaan komission ehdotukseen sisältyvät BKTL-perusteiset omat varat, alv-perusteiset omat varat sekä uudet omat varat) täyttävät vajeen tasapainottamalla tulot ja ennustetut menot.

3.2.2.Muut tulot

Suurin osa niin sanottujen muiden tulojen eristä (mukaan lukien henkilöstön suorittamat maksut, toimielinten hallinnollisesta toiminnasta kertyvät tulot, unionin sopimuksiin ja ohjelmiin liittyvät rahoitusosuudet ja palautukset, viivästyskoroista ja sakoista saadut tulot, unionin varainhankinnasta sekä lainanannosta saadut tulot ja sekalaiset tulot) samoin kuin aiemmilta vuosilta kertyneet ylijäämät ovat vaikeasti ennustettavissa määrien luontaisen vaihtelun vuoksi. Sen takia vuosien 2021–2027 rahoituskehystä koskevassa komission ehdotuksessa esitetyn määrän (1,9 mrd. euroa vuoden 2019 talousarvioesityksen mukaisesti) oletetaan pysyvän nimellisesti vakiona kertomuksen kattamalla ajanjaksolla (2020–2024).

4.Päätelmät

Tämän vuoden kertomus kattaa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen neljä ensimmäistä vuotta. Rahoituskehystä koskevat neuvottelut ovat edelleen kesken. Maksuennuste perustuu näin ollen komission toukokuussa 2018 antamiin ehdotuksiin. Seuraavan rahoituskehyksen maksujen kannalta on erityisen tärkeää seurata kehitystä kahdella alalla:

Ensiksi neuvotteluissa, joita käydään seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevista ehdotuksista, on esitetty hyvin erilaisia näkemyksiä tuleviin maksutarpeisiin vaikuttavista keskeisistä tekijöistä. Nämä liittyvät erityisesti koheesiopolitiikan varoihin, joiden osuus talousarviosta on noin kolmannes, ja niiden toteutusta säänteleviin parametreihin, kuten ennakkomaksuosuuksiin ja sitoumusten vapauttamista koskeviin sääntöihin. Koska näistä seikoista ei ole tässä vaiheessa päästy yksimielisyyteen, nykyinen ennuste perustuu edelleen komission vuonna 2018 esittämään ehdotukseen.

Toiseksi maksuennuste riippuu nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen toteutuksesta sekä vuoden 2021 alussa maksattamatta olevien sitoumusten määrästä. Suurimmassa osassa vuoden 2020 talousarvioesityksen meno-otsakkeista toteutusaste on alhaisempi kuin viime vuonna ennustettiin. Tämä tarkoittaa maksujen automaattista siirtymistä vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Siirtyvät maksut eivät sisälly niihin maksuihin, joiden määrät arvioitiin siinä vaiheessa, kun vuosien 2021–2027 maksujen enimmäismääriä koskevat ehdotukset laadittiin.

Edellä esitetyt seikat on otettava huomioon seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävissä neuvotteluissa. Neuvoteltavina olevia maksujen enimmäismääriä on mahdollisesti mukautettava, jotta voidaan ottaa huomioon lisätarpeet, jotka johtuvat vuoden 2020 lopussa maksattamatta olevien sitoumusten arvioitua suuremmasta määrästä ja tulevien ohjelmien täytäntöönpanosääntöjen muutoksista.

Liite 1

Taulukko 1 – EU:n vuosien 2020–2024 talousarvion tulevia ja lähteviä rahavirtoja koskeva pitkän aikavälin ennuste

* Kunkin otsakkeen enimmäismäärään on lisätty liikkumavaran (ml. maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara eli ns. unionin varaus) mahdollista käyttöä varten suoritettavat maksut, jotka on jaettu alustavasti otsakkeiden liikkumavaraan suhteutettuna.

** Seuraavat määrät vastaavat maksuja, jotka on sisällytetty vuoden 2020 talousarvioesitykseen Euroopan globalisaatiorahastoa, Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa ja hätäapuvarausta varten. Kyseisten rahoitusvälineiden erityispiirteiden vuoksi niiden käyttöä vuoden 2020 jälkeen ei voida ennustaa. Näiden määrärahojen katsotaan olevan monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolella laskettaessa vastaavaa liikkumavaraa. Tämä koskee myös joustovälineen määrärahoja.

*** Laskettuna EU28:n vuoden 2020 BKTL:a ja EU27:n vuosien 2021–2024 BKTL:a koskevan viimeisimmän taloudellisen ennusteen perusteella.

**** Kansallisiin rahoitusosuuksiin kuuluvat vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevaan komission ehdotukseen sisältyvät BKTL-perusteiset omat varat, alv-perusteiset omat varat sekä uudet omat varat. Vuoden 2020 lopussa maksamatta oleviin velvoitteisiin liittyvät Yhdistyneen kuningaskunnan mahdolliset rahoitusosuudet ovat muita tuloja ja vähentävät siten kansallisia rahoitusosuuksia.

Taulukko 2 - Ennuste vapautetuista sitoumuksista vuosina 2020–2024

* Vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä varten ehdotettujen sitoumusten osalta ei ole odotettavissa vapauttamista.

Taulukko 3 – Maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärän muutos vuosina 2020–2024

* Vuosina 2014–2019 muodostettu suoritusvaraus sisältyy maksattamatta oleviin sitoumuksiin, mutta kyseisiä sitoumuksia koskevia maksuja ei ole tarkoitus suorittaa ennen vuotta 2020. Maksattamatta olevat sitoumukset eivät sisällä sellaisia jäljellä olevia sitoumuksia, jotka perustuvat kolmansien maiden rahoitusosuuksista saatuihin tuloihin.                

(1)

Unionin yleiseen talousarvioon sovellettava varainhoitoasetus ja sen soveltamissäännöt (asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 30 päivänä heinäkuuta 2018).

(2)

EUVL C 66 I, 19.2.2019, s. 1.

(3)

COM(2018)321– 328, 2.5.2018.

(4)

COM(2018)687 final, 10.10.2018.

(5)

COM(2019)300 final, 15.4.2019.

(6)

COM(2019)320 final, 15.5.2019.

(7)

COM(2019)205 final, 22.5.2019.

(8)

SEC(2019)250, 5.6.2019.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/2000, annettu 12 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse neuvoston päätösten (EU) 2015/1523 ja (EU) 2015/1601 täytäntöönpanon tukemiseksi tehtyjen maksusitoumusten jäljellä olevien määrien sitomisesta uudelleen tai näiden määrien siirtämisestä muihin kansallisten ohjelmien mukaisiin toimiin (EUVL L 328, 21.12.2018).