(1)

Asetuksella (EU) N:o 1294/2013 (3) perustettu Tulli 2020 -ohjelma ja sen edeltäjät ovat merkittävällä tavalla helpottaneet ja parantaneet ja tehostaneet tulliyhteistyötä. Monet tullialan toimet ovat luonteeltaan rajatylittäviä, ne koskevat kaikkia jäsenvaltioita ja vaikuttavat niihin kaikkiin, minkä vuoksi yksittäiset jäsenvaltiot eivät kykene huolehtimaan näistä toimista yksinään panemaan näitä toimia täytäntöön tehokkaalla ja tuloksellisella tavalla. Komission unionin tasolla toteuttama unionin laajuinen tulliohjelma tarjoaa jäsenvaltioille unionin tason kehyksen tällaisten yhteistyötoimien kehittämiseksi, mikä on kustannustehokkaampaa kuin jos se, että kukin jäsenvaltio perustaisi oman yhteistyökehyksensä kahden- tai monenväliseltä pohjalta monenvälisellä tasolla. Tulliohjelmalla on myös tärkeä tehtävä unionin ja jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojaamisessa, sillä sen avulla varmistetaan tullien tehokas kantaminen ja se on näin ollen tärkeä tulonlähde unionin talousarviolle ja kansallisille talousarvioille. Sillä pyritään myös vahvistamaan tietoteknisiä valmiuksia ja lisäämään yhteistyötä tullialalla. Lisäksi tarvitaan yhdenmukaistettuja ja standardoituja tarkastuksia laittomien rajatylittävien tavaravirtojen jäljittämiseksi ja petosten ehkäisemiseksi . Sen vuoksi on aiheellista ja tarpeen tehokkuuden takaamiseksi varmistaa tulliyhteistyötä koskeville toimille myönnettävän unionin rahoituksen jatkuvuus perustamalla kyseistä alaa koskeva uusi ohjelma eli Tulli-ohjelma , jäljempänä ”ohjelma” . [tark. 1]

(1 a)

Kansallisten tulliviranomaisten täytäntöönpanema tulliliitto on 50 vuoden ajan ollut yksi maailman suurimpiin kaupparyhmittymiin kuuluvan Euroopan unionin kulmakivistä. Tulliliitto on merkittävä esimerkki onnistuneesta integraatiosta unionissa, ja se on välttämätön sisämarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle, joka on sekä yritysten että kansalaisten edun mukaista. Euroopan parlamentti totesi 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu” olevansa erityisen huolissaan tullipetoksista. Unionista voi tulla vahvempi ja kunnianhimoisempi vain, jos sen rahoitusta lisätään, tukea nykyisille politiikoille jatketaan ja resursseja kasvatetaan. [tark. 2]

(2)

Tulliliitto on kehittynyt huomattavasti viimeisten viidenkymmenen 50  vuoden aikana, ja tulliviranomaiset pystyvät suorittavat nyt suorittamaan monia erilaisia tehtäviä rajoilla. Viranomaiset työskentelevät yhdessä helpottaakseen eettistä ja oikeudenmukaista kauppaa ja vähentääkseen byrokratiaa, kerätäkseen tuloja kansallisiin talousarvioihin ja unionin talousarvioon sekä suojellakseen kansalaisia väestöä terrorismi-, terveys- ja ympäristöuhkia ja muita uhkia vastaan. Tulli on ollut terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan eturintamassa erityisesti siitä lähtien, kun EU:n laajuinen yhteinen riskinhallintajärjestelmä4 otettiin käyttöön ja suurten käteismäärien siirtojen tullitarkastukset aloitettiin Tulliviranomaiset ovat johtaneet terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja vilpillisen kilpailun torjuntaa erityisesti ottamalla käyttöön unionin tason yhteisen riskinhallintajärjestelmän  (4) tullialalla ja valvomalla suurten käteismäärien virtoja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi. Kun otetaan huomioon kyseinen laaja toimeksianto, tullista on nyt tosiasiallisesti tullut johtava tavaroita tarkastava viranomainen unionin ulkorajoilla. Tätä taustaa vasten tulliviranomaisten laaja toimeksianto, ne ovat tällä hetkellä todellisuudessa tärkeimpiä tavaroita tarkastavia viranomaisia unionin ulkorajoilla. Näin ollen Tulli-ohjelman ei tulisi koskea pelkästään tulliyhteistyötä vaan siitä annettava tuki olisi laajennettava koskemaan myös vaan siitä olisi annettava tukea myös laajemmin asetuksen (EU) N:o 952/2013 3 artiklassa säädettyjä säädetyille tulliviranomaisten tehtäviä eli tehtäville, joita ovat unionin kansainvälisen kaupan valvontaa valvonta sekä sisämarkkinoiden ulkoisen ulottuvuuden, yhteisen kauppapolitiikan, unionin muiden kauppaan liittyvien yhteisten politiikkojen täytäntöönpanoa ja toimitusketjujen turvallisuutta. Sen vuoksi oikeusperusta kattaa tulliyhteistyön vaikuttavien yhteisten politiikkojen täytäntöönpano ja toimitusketjujen turvallisuus. Sen vuoksi tämän asetuksen oikeusperustan olisi katettava tulliyhteistyö (SEUT-sopimuksen 33 artikla), sisämarkkinat (SEUT-sopimuksen 114 artikla) ja kauppapolitiikan kauppapolitiikka (SEUT-sopimuksen 207 artikla). [tark. 3]

(3)

Koska ohjelma muodostaa Ohjelman yleisenä tavoitteena olisi oltava avustaa jäsenvaltioita ja komissiota tarjoamalla puitteet toimille, joiden tavoitteena on tulliliiton ja tulliviranomaisten tukeminen, sillä olisi suojattava päämääränä on tukea tulliliittoa ja tulliviranomaisia ja pitkällä aikavälillä varmistaa, että unionin tullihallinnot tekevät mahdollisimman tiivistä yhteistyötä, suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja; suojattava unionia hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta ja tukea samalla laillista liiketoimintaa; varmistettava , suojata unionia hyvän kauppatavan vastaisilta ja laittomilta kaupan käytännöiltä ja kannustaa samalla lailliseen liiketoimintaan, taata unionin ja sen asukkaiden turvallisuus ja vaarattomuus; ja helpotettava edistäen samalla kuluttajansuojaa ja helpottaa laillista kauppaa, jotta yritykset ja kansalaiset voivat saada täysimääräiset hyödyt sisämarkkinoista ja maailmankaupasta. [tark. 4]

(3 a)

Jotkin unionin tullikoodeksista annetun asetuksen 278 artiklassa tarkoitetuista järjestelmistä voidaan todennäköisesti ottaa vain osittain käyttöön 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä, joten muita kuin sähköisiä järjestelmiä on käytössä tämän päivämäärän jälkeenkin. Koska tämän määräajan pidentämistä koskevia lakimuutoksiakaan ei ole esitetty, yritykset ja tulliviranomaiset eivät pysty täyttämään tullitoimintaan liittyviä tehtäviään ja oikeudellisia velvoitteitaan. Sen vuoksi yksi ohjelman ensisijaisista erityistavoitteista olisi oltava jäsenvaltioiden ja komission auttaminen tällaisten sähköisten järjestelmien perustamisessa. [tark. 5]

(3 b)

Tullihallinto ja tullitarkastukset on dynaaminen toimintalohko, jolle jatkuvasti kehittyvät maailmanlaajuiset liiketoimintamallit ja toimitusketjut sekä muuttuvat kulutustottumukset ja digitalisaatio, kuten sähköinen kaupankäynti, mukaan lukien esineiden internet, data-analytiikka, tekoäly ja lohkoketjuteknologia, tuovat uusia haasteita. Ohjelmalla olisi tuettava tullihallintoa tällaisissa tilanteissa ja mahdollistettava innovatiivisten ratkaisujen käyttö. Nämä haasteet tuovat korostetusti esiin tarpeen tehostaa tulliviranomaisten välistä yhteistyötä ja tarpeen tullilainsäädännön yhdenmukaiseen tulkintaan ja täytäntöönpanoon. Samaan aikaan julkiseen talouteen kohdistuu paineita, maailmankaupan volyymit kasvavat, petokset ja salakuljetus ovat jatkuva ja kasvava huolenaihe, ja ohjelmalla olisi pyrittävä torjumaan näitä ongelmia. [tark. 6]

(3 c)

Tehokkuuden maksimoimiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi komission olisi sovitettava ohjelman täytäntöönpano yhteen asiaan liittyvien unionin ohjelmien ja rahastojen kanssa. Näitä ovat erityisesti Fiscalis-ohjelma, EU:n petostentorjuntaohjelma ja sisämarkkinaohjelma sekä sisäisen turvallisuuden rahasto ja yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, rakenneuudistusten tukiohjelma, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja Verkkojen Eurooppa -väline sekä neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja täytäntöönpanoasetukset ja -toimet. [tark. 7]

(3 d)

Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollinen eroaminen unionista mielessä pitäen ohjelman rahoituspuitteissa ei oteta huomioon erosopimuksen allekirjoittamisesta ja Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin mahdollisesta tulevasta suhteesta aiheutuvia kustannuksia. Sopimuksen allekirjoittaminen, Yhdistyneen kuningaskunnan vetäytyminen kaikista olemassa olevista tullijärjestelmistä ja tulliyhteistyöstä sekä sen oikeudellisten velvoitteiden raukeaminen tällä alalla voivat aiheuttaa lisäkustannuksia, joita ei voida arvioida tarkasti tämän ohjelman perustamisajankohtana. Komission olisi näin ollen harkittava mahdollisuutta varata riittävästi resursseja tällaisia mahdollisia kustannuksia varten. Näitä kustannuksia ei pitäisi kuitenkaan kattaa ohjelman määrärahoista, sillä ohjelman määrärahat riittävät ainoastaan kattamaan kulut, jotka voidaan realistisesti ennakoida ohjelman perustamisajankohtana. [tark. 8]

(4)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (5) 17 kohdan mukaisesti.

(5)

Kolmansien maiden liittymis- ja assosiaatioprosessin tukemiseksi olisi ohjelman oltava tiettyjen kaikkien ehtojen täyttyessä avoin myös liittyville maille, ehdokasmaille, mahdollisille ehdokkaille ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaille. Siihen voivat osallistua myös muut kolmannet maat niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevissa erityisissä unionin ja kyseisen kolmannen maan välisissä sopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti , jos tällainen osallistuminen on unionin etujen mukaista, sillä on myönteinen vaikutus sisämarkkinoihin eikä se vaikuta kuluttajansuojaan . [tark. 9]

(6)

Ohjelmaan olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) [2018/XXX] 2018/1046  (6), jäljempänä ”varainhoitoasetus”, sovelletaan tähän ohjelmaan. Siinä . Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt. [tark. 10]

(7)

Tulli 2020 -ohjelmaan kuuluvat toimet , jotka ovat osoittautuneet asianmukaisiksi, minkä vuoksi ne olisi säilytettävä. olisi säilytettävä, kun taas soveltumattomiksi osoittautuneet toimet olisi lopetettava. Jotta ohjelman toteutus olisi yksinkertaisempaa ja joustavampaa ja sen tavoitteet olisi siten helpompi saavuttaa, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina ja antamalla kuvaavia esimerkkejä konkreettisista toimista. Tulli-ohjelmalla Ohjelmalla olisi yhteistyön ja valmiuksien kehittämisen kautta myös tehtävä tunnetuksi ja tuettava innovaatioiden käyttöönottoa ja vipuvaikutusta, jotta valmiuksia toteuttaa tullialan keskeisimmät painopistealat voitaisiin parantaa. [tark. 11]

(8)

Tullitarkastuslaitteiden väline, jäljempänä ”CCE-väline”, perustetaan osaksi yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa asetuksella [2018/XXX] (7) Jotta kaikkien tullialaan ja tullitarkastuslaitteisiin liittyvien yhteistyötoimien johdonmukaisuus ja horisontaalinen koordinointi voitaisiin säilyttää, on aiheellista panna ne kaikki täytäntöön yhdellä ainoalla säädöksellä ja sääntökokonaisuudella eli tällä asetuksella. Kyseinen säädös on tämä asetus, ja siinä vahvistetaan kyseiset säännöt. Sen vuoksi CCE-välineestä olisi tuettava ainoastaan avustuskelpoisten laitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä, kun taas tällä ohjelmalla olisi tuettava kaikkia muita asiaankuuluvia toimia, kuten laitetarpeiden arviointia koskevia yhteistyötoimia tai ostettuihin laitteisiin liittyvää tarvekohtaista koulutusta. [tark. 12]

(9)

Tullitietojen ja niihin liittyvien tietojen vaihtaminen on välttämätöntä tullialan moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, ja se ulottuu huomattavasti pidemmälle kuin pelkkään tulliliiton sisällä tapahtuvaan vaihtoon. Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien mukauttaminen ja laajentaminen ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita ja kansainvälisiä järjestöjä silmälläpitäen voikin olla unionin ja sen jäsenvaltioiden edun mukaista. Näin ollen kun eurooppalaisten sähköisten järjestelmien mukauttamista ja laajentamista kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä silmälläpitäen voidaan perustella asianmukaisesti tällaisella edulla, sitä koskevien kustannusten olisi oltava ohjelman mukaisia avustuskelpoisia kustannuksia.

(10)

Globalisaation tärkeyden vuoksi ohjelmassa olisi edelleen annettava mahdollisuus varainhoitoasetuksen 238 artiklassa tarkoitettujen ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumiselle. Kyseisten ulkopuolisten asiantuntijoiden olisi oltava pääasiassa valtion viranomaisten edustajia, mukaan lukien assosioitumattomien kolmansien maiden edustajat, sekä tutkijoita ja kansainvälisten järjestöjen, talouden toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. [tark. 13]

(11)

Komission 19 päivänä lokakuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu” (8) vahvistaman rahoitusohjelmien johdonmukaisuuden ja yksinkertaistamisen varmistamista koskevan sitoumuksen mukaisesti resurssien olisi oltava yhteisiä muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa, jos ohjelmaan kuuluvien toimien tavoitteet ovat samat useilla rahoitusvälineillä, sillä tälle ohjelmalle osoitettu määrä lasketaan ottamatta huomioon mahdollisia ennakoimattomia menoja, mutta kaksinkertainen rahoittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Ohjelmaan kuuluvilla toimilla olisi varmistettava johdonmukaisuus tulliliiton ja tulliviranomaisten tukemiseen tarkoitettujen unionin resurssien käytössä. [tark. 14]

(11 a)

Ohjelmasta olisi voitava myöntää rahoitusta tiukkojen rajatarkastusten suorittamiseen tarvittavan ohjelmiston hankintakustannuksiin. Lisäksi tiedonsiirron helpottamiseksi olisi kannustettava sellaisen ohjelmiston hankintaan, jota voidaan käyttää kaikissa jäsenvaltioissa. [tark. 15]

(12)

Suurin osa ohjelman Ohjelman talousarviosta on tarkoitus kohdentaa suurempi osuus tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimiin. Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteiset ja kansalliset osat olisi kuvattava erityisissä säännöksissä. Lisäksi toimien soveltamisala sekä komission ja jäsenvaltioiden vastuualueet olisi määriteltävä selkeästi. Jotta voidaan varmistaa tietoteknisten valmiuksien kehittämistoimien yhdenmukaisuus ja yhteensovittaminen, ohjelmassa olisi säädettävä, että komissio kehittää tullialan monivuotisen strategiasuunnitelman (MASP-C-suunnitelma) ja päivittää sitä, jotta voidaan luoda sähköinen ympäristö, jolla varmistetaan unionin tullijärjestelmien johdonmukaisuus ja yhteentoimivuus. [tark. 16]

(13)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 70/2008/EY (9) pyydetään komissiota laatimaan tullialan monivuotinen strategiasuunnitelma yhdenmukaisen ja yhteentoimivan sähköisen tulliympäristön luomiseksi unioniin. Kyseiseen monivuotiseen strategiasuunnitelmaan sisältyvien sähköisten järjestelmien kehittäminen ja käyttäminen rahoitetaan pääosin ohjelmasta. Jotta ohjelman ja monivuotisen strategiasuunnitelman välinen johdonmukaisuus ja koordinointi varmistettaisiin, mainitun päätöksen asiaankuuluvat säännökset olisi sisällytettävä tähän asetukseen. Koska kaikki päätöksen N:o 70/2008/EY asiaankuuluvat säännökset on nyt sisällytetty joko asetukseen (EU) N:o 952/2013 tai tähän asetukseen, päätös N:o 70/2008/EY olisi kumottava.

(14)

Tämä asetus olisi pantava täytäntöön työohjelmilla. Komission olisi hyväksyttävä työohjelmia tämän asetuksen soveltamiseksi. Koska työohjelmien tavoitteet ovat keskipitkän tai pitkän aikavälin tavoitteita ja koska niissä käytettään käytetään hyväksi ajan mittaan saatua kokemusta, työohjelmien keston olisi voitava olla useita vuosia. Siirtyminen vuotuisista työohjelmista monivuotisiin työohjelmiin vähentää sekä komission että jäsenvaltioiden hallinnollista rasitusta. [tark. 62]

(14 a)

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen äskettäin hyväksymissä kahdessa tullialaa koskevassa erityiskertomuksessa eli 5 päivänä joulukuuta 2017 annetussa erityiskertomuksessa nro 19/2017 ”Tuontimenettelyt: oikeuskehyksen puutteet ja täytäntöönpanon tehottomuus vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin” sekä 10 päivänä lokakuuta 2018 annetussa erityiskertomuksessa nro 26/2018 ”Mikä on viivästyttänyt tullin tietoteknisten järjestelmien toteuttamista?” esitettyjen päätelmien mukaisesti tulliyhteistyötä koskevan Tulli-ohjelman piirissä toteutetuilla toimenpiteillä olisi pyrittävä korjaamaan esitettyjä puutteita. [tark. 17]

(14 b)

Euroopan parlamentti hyväksyi 4 päivänä lokakuuta 2018 päätöslauselman tullipetosten torjunnasta ja EU:n omien varojen suojelusta. Tähän päätöslauselmaan sisältyvät päätelmät olisi otettava huomioon ohjelman puitteissa toteutettavissa toimissa. [tark. 18]

(15)

Jotta tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset varmistettaisiin, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (10) mukaisesti. [tark. 63]

(16)

Tätä ohjelmaa on arvioitava paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (11) 22 ja 23 kohdan mukaisesti erityisiä seurantavaatimuksia noudattaen kerättyjen tietojen perusteella, ja samalla on vältettävä liiallista sääntelyä ja hallinnollisten rasitusten aiheuttamista varsinkin jäsenvaltioille. Kyseisiin vaatimuksiin voi tarvittaessa kuulua mitattavissa olevia indikaattoreita, jotka muodostavat perustan välineen käytännön vaikutusten arvioimiselle.

(17)

Jotta politiikan painopisteiden muutoksiin voitaisiin reagoida asianmukaisesti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ohjelman erityistavoitteiden saavuttamista mittaavia indikaattoreita koskevan luettelon muuttamista , tullialan monivuotisen strategiasuunnitelman vahvistamista ja päivittämistä sekä monivuotisten työohjelmien vahvistamista . On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa valmistelutyönsä aikana asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (12) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. [tark. 64]

(18)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (13), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 (14), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (15) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (16) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (17) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(19)

Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan perusteella hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Kyseiset säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä määritetään etenkin avustuksien, hankintojen, palkintojen tai välillisen toteutuksen muodossa tapahtuva talousarvion vahvistamis- ja toteutusmenettely ja määrätään taloushallinnon toimijoiden vastuusta koskevista tarkastuksista. SEUT-sopimuksen 322 artiklan perusteella annetut säännöt koskevat unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvia yleisiä puutteita, koska kyseisen periaatteen noudattaminen on ehdoton edellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(20)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä pystytään saavuttamaan toimien erityiset tavoitteet ja parhaat tulokset erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnolliset rasitukset ja vaatimusten noudattamatta jättämisestä oletettavasti aiheutuva riski huomioon ottaen Tässä yhteydessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä rahoitusta, joka ei liity varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin. [tark. 19]

(21)

Yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(22)

Tällä asetuksella korvataan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1294/2013, joka olisi sen vuoksi kumottava,