P8_TC1-COD(2018)0189

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi unionin toimesta sen liityttyä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/1753.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausuma EU:n maantieteellisten merkintöjen suojan laajentamisesta muihin kuin maataloustuotteisiin

Komissio panee merkille Euroopan parlamentin 6. lokakuuta 2015 antaman päätöslauselman EU:n maantieteellisten merkintöjen mahdollisesta laajentamisesta muihin kuin maataloustuotteisiin.

Komissio käynnisti marraskuussa 2018 tutkimuksen saadakseen lisää taloudellista ja oikeudellista näyttöä muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta sisämarkkinoilla vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen täydentämiseksi. Tavoitteena oli saada lisää tietoja myös kilpailukyvystä, epäterveestä kilpailusta, väärentämisestä, kuluttajien näkemyksistä, kustannuksista/hyödyistä sekä muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojelumallien vaikuttavuudesta toissijaisuusperiaatteen valossa.

Komissio aikoo sääntelyn parantamista koskevan asetuksen periaatteiden ja paremmasta lainsäädännöstä 13. huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen sitoumusten mukaisesti tarkastella tutkimusta ja unionin toimesta sen liityttyä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan annetun asetuksen seurantaa ja uudelleentarkastelua koskevassa artiklassa tarkoitettua unionin osallistumisesta Geneven asiakirjaan laadittua kertomusta sekä harkita mahdollisia tulevia toimia.

Komission lausuma asetuksen 9a artiklan 3 kohdassa säädetystä menettelystä

Komissio toteaa, että vaikka asetuksen 9a artiklan 3 kohdassa tarkoitettu menettely on oikeudellinen välttämättömyys, koska unionilla on asiassa yksinomainen toimivalta, se voi kuitenkin todeta, että nykyisen EU-lainsäädännön puitteissa tällainen komission väliintulo olisi poikkeuksellinen ja asianmukaisesti perusteltu. Komissio pyrkii jäsenvaltion kanssa käydyn kuulemisen aikana tekemään kaikkensa ratkaistakseen yhdessä jäsenvaltion kanssa kaikki huolenaiheet, jotta kielteisen lausunnon antaminen voidaan välttää. Komissio toteaa, että kielteinen lausunto ilmoitettaisiin kirjallisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle ja että siinä esitettäisiin SEUT-sopimuksen 296 artiklan nojalla syyt, joihin se perustuu. Komissio toteaa lisäksi, ettei kielteinen lausunto estäisi samaa alkuperänimitystä koskevan uuden hakemuksen jättämistä, jos kielteisen lausunnon taustalla olevat syyt on asianmukaisesti käsitelty tai ne eivät enää ole sovellettavissa.

Komission lausuma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin liittymisestä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan

Komissio toteaa, että unionilla on yksinomainen ulkoinen toimivalta maantieteellisten merkintöjen alalla ja unioni liittyy Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan itsenäisenä osapuolena. Tämä on seurausta unionin tuomioistuimen 25. lokakuuta 2017 antamasta tuomiosta (asia C-389/15, komissio v. neuvosto). Koska EU:lla on yksinomainen ulkoinen toimivalta, jäsenvaltiot eivät voi tulla Geneven asiakirjan osapuoliksi, eikä niiden tulisi enää itse suojata maantieteellisiä merkintöjä, jotka Lissabonin järjestelmän jäseninä olevat kolmannet maat ovat vastikään rekisteröineet. Ottaen huomioon poikkeukselliset olosuhteet, jotka johtuvat siitä, että seitsemän jäsenvaltiota on ollut Lissabonin sopimuksen osapuolia pitkään, että niillä on sopimuksen nojalla rekisteröity laaja henkinen omaisuus ja että tarvitaan kitkaton siirtyminen, komissio olisi poikkeuksellisesti ollut valmis hyväksymään sen, että tässä tapauksessa Bulgaria, Tšekki, Slovakia, Ranska, Unkari, Italia ja Portugali olisivat voineet saada luvan liittyä Geneven asiakirjaan EU:n edun mukaisesti.

Komissio vastustaa voimakkaasti neuvoston toistuvaa vaatimusta siitä, että kaikki EU:n jäsenvaltiot, jotka haluavat näin tehdä, saisivat luvan ratifioida Geneven asiakirja tai liittyä siihen yhdessä unionin kanssa. Neuvosto esittää perusteeksi unionin äänestysoikeutta koskevan kysymyksen säännönmukaistamisen ottaen huomioon Geneven asiakirjan 22 artiklan 4 kohdan b alakohdan ii alakohta pikemmin kuin edellä mainitut poikkeukselliset olosuhteet.

Lisäksi komissio haluaa muistuttaa, että koska unioni on käyttänyt sisäistä toimivaltaansa maatalouden maantieteellisten merkintöjen alalla, EU:n jäsenvaltioilla ei maatalousalalla voi olla omia maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmiä.

Sen vuoksi komissio pidättää itselleen mahdollisuuden käyttää kaikkia oikeuksiaan, myös oikeuttaan käyttää oikeussuojakeinoja neuvoston päätöstä vastaan, ja katsoo joka tapauksessa, että tämä tapaus ei voi muodostaa ennakkotapausta minkään muun voimassa olevan tai tulevan kansainvälisen / Maailman henkisen omaisuuden järjestön sopimuksen kannalta, erityisesti, mutta ei ainoastaan silloin, kun EU on jo ratifioinut kansainväliset sopimukset yksinomaisen toimivaltansa perusteella.