Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52019AE5743

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma 2020” (COM(2019) 486 final)

    EESC 2019/05743

    EUVL C 311, 18.9.2020, p. 45–51 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Date of document:
    10/06/2020; Äänestyspäivä
    Date of vote:
    10/06/2020
    Date lodged:
    19/12/2019
    Author:
    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
    Responsible body:
    Section for the Single Market, Production and Consumption, EESC_INT
    Rapporteur:
    Gerardo LARGHI
    Co-rapporteur:
    Elżbieta SZADZIŃSKA
    Form:
    Lausunto
    Term of office:
    2015-2020
    Internal reference:
    AVIS-SECTION 2019/5743 FIN, INT/893
    Session:
    552

    18.9.2020   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 311/45

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma 2020”

    (COM(2019) 486 final)

    (2020/C 311/05)

    Esittelijä:

    Gerardo LARGHI

    Toinen esittelijä:

    Elżbieta SZADZIŃSKA

    Lausuntopyyntö

    Euroopan komissio, 19.12.2019

    Oikeusperusta

    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

    Vastaava jaosto

    Yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus

    Hyväksyminen jaostossa

    2.3.2020

    Hyväksyminen täysistunnossa

    10.6.2020

    Täysistunnon nro

    552

    Äänestystulos

    (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

    206/0/7

    1.   Päätelmät ja suositukset

    1.1

    		 Komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että standardointi on sisämarkkinastrategian keskeinen tekijä ja että standardeja tulee päivittää jatkuvasti.

    1.2

    		 ETSK pitää kiireellisenä nykyaikaistaa eurooppalaista standardointijärjestelmää, jotta voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin innovatiivisella yhteistyöprosessilla standardien kehittämiseksi oikea-aikaisesti teknologiaympäristössä, joka muuttuu nopeasti.

    1.3

    		 ETSK katsoo, että monialaisiin vaatimuksiin (kuten ympäristönsuojelu, vihreän kehityksen ohjelma, kiertotalous) perustuva uusi modulaarinen toimintamalli edellyttää monialaista lähestymistapaa.

    1.4

    		 ETSK panee merkille, että vuoden 2020 työohjelmassa esitetään uusia tavoitteita sen lisäksi, että jatketaan aiemmin yksilöityjen painopisteiden parissa ja kehitetään niitä.

    1.5

    		 ETSK katsoo, että standardointiprosessi on aloitettava jo tutkimus- ja kehitysvaiheessa teollisuuden, pk-yritysten ja yhteisötalouden edustajien, kuluttajien, työmarkkinaosapuolten, ympäristöalan toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien tuella.

    1.6

    		 ETSK pitää tärkeänä, että laaditaan monivuotinen rahoituskehys, jotta voidaan toteuttaa suunnitellut toimet ja tukea taloudellisesti ja organisatorisesti heikompien ja heikommin varustettujen organisaatioiden ja edustustahojen laajaa osallistumista.

    1.7

    		 Komitea on samaa mieltä tekoälyn merkityksestä sisämarkkinoiden kannalta ja katsoo, että nykyisiä turvallisuussääntöjä on päivitettävä. Erityisesti teknisen turvallisuuden standardoinnin yhteydessä on otettava huomioon vuonna 2019 laaditut ”Luotettavaa tekoälyä koskevat eettiset ohjeet” ihmiskeskeistä tekoälyä varten.

    1.8

    		 Komitea kehottaa tekemään ympäristöä koskevista vähimmäiskriteereistä pakolliset julkisten hankintojen yhteydessä ja sisällyttämään uusioraaka-aineiden käytön suositeltavien kriteerien joukkoon.

    1.9

    		 ETSK suhtautuu myönteisesti uuden standardointipyynnön mahdollisuuteen esineiden internetin alalla ja mahdollisiin kyberturvallisstandardeihin turvallisuuden, yksityisyyden ja yhteenliitettävyyden varmistamiseksi.

    1.10

    		 Komitea toivoo, että sähköisten terveystietorekistereiden eurooppalainen tietojenvaihtoformaatti varmistaa verkkojen ja tietojärjestelmän turvallisuuden, kun kehitetään huipputason standardeja.

    1.11

    		 ETSK toteaa, että automatisoitujen ajoneuvojärjestelmien mahdolliset toimintahäiriöt, tietoturva, kyberhyökkäykset, viestintä ja eettiset kysymykset vaativat erityisten standardien laatimista.

    1.12

    		 Komitea suhtautuu myönteisesti komission pyyntöön kehittää tai tarkistaa yhdenmukaistettuja standardeja sellaisilla keskeisillä aloilla kuin ympäristönsuojelu, sosiaalinen osallisuus ja tavaroiden sisämarkkinat. Komitea kannattaa ehdotusta laatia standardit muovisten pyydysten kierrätykselle ja uudelleenkäytölle, pyroteknisten tuotteiden turvallisuudelle, kulutushyödykkeissä käytettävien rajoitettujen kemikaalien siirtymän raja-arvoille, sähkömoottoreiden ja kodinkoneiden energiatehokkuudelle, lannoitemateriaaleille ja rakentamiselle. Päätös varojen investoimisesta terästuotannon tuotantoteknologioiden yhdenmukaistamiseen on erityisen tärkeä.

    1.13

    		 Komitea kannattaa standardoinnin alalla osallistavaa lähestymistapaa, johon sisältyy työllistettävyyteen, sosiaalisiin oikeuksiin, biologisen monimuotoisuuden kunnioittamiseen ja ympäristönsuojeluun liittyviä tavoitteita. ETSK katsoo, että näin voitaisiin helpottaa siirtymistä vaatimuksenmukaisuudesta yhteensopivuuteen ja vaikuttaa myönteisesti eurooppalaisen järjestelmän kilpailukykyyn.

    1.14

    		 ETSK katsoo, että tuotteiden suunnitellun vanhenemisen vanhasta käytännöstä olisi päästävä eroon lainsäädännön ja standardoinnin avulla.

    1.15

    		 Komitea kannattaa sellaisten standardien kehittämistä, jotka helpottavat vammaisten ja digitaalisesti lukutaidottomien henkilöiden mahdollisuuksia saada käyttöönsä tuotteita ja palveluja sisämarkkinoilla.

    1.16

    		 Komitea kannattaa poliittista vuoropuhelua kansainvälisten standardointielinten kanssa ja kahdenvälisiä neuvotteluja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

    1.17

    		 Komitea suhtautuu myönteisesti toimiin, joita komissio on toteuttanut tukeakseen sidosryhmien osallistumista standardointitoimintaan.

    1.18

    		 Komitea kehottaa kaikkia asiaankuuluvia toimijoita perustamaan eurooppalaisen standardointijärjestelmän osallistavuutta käsittelevän erityisfoorumin, jonka tehtävänä olisi järjestää vuosittain julkinen kuulemistilaisuus alalla saavutetun edistyksen arvioimiseksi.

    1.19

    		 Komitea on komission kanssa samaa mieltä toimintasuunnitelman laatimisesta puolustus- ja avaruusalan standardointia varten ja kannattaa standardien kehittämistä kiertotalouden ja yhteisötalouden alalla.

    1.20

    		 Komitea kehottaa laatimaan eurooppalaiset standardit kielellä, jota loppukäyttäjät, kuten pk-yritykset ja kuluttajat, ymmärtävät helposti.

    2.   Euroopan komission ehdotukset

    2.1

    		 Komissio on esittänyt asetuksen (EU) N:o 1025/2012 mukaisesti tiedonannon eurooppalaista standardointia koskevasta unionin vuotuisesta työohjelmasta 2020. Työohjelmassa esitellään toimet, joihin komissio aikoo ryhtyä vuoden 2020 aikana eurooppalaisen standardointijärjestelmän hallinnoinnin, osallisuuden ja kansainvälisten vaikutusten parantamiseksi.

    2.2

    		 Unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa tukevan eurooppalaisen standardoinnin strategiset painopisteet ovat ohjelman mukaan seuraavat:

    —

    toimet, jotka koskevat muovisten pyydysten kierrätystä ja uudelleenkäyttöä (1)

    —

    toimet, jotka koskevat ekologiselle suunnittelulle asetettavia vaatimuksia tiettyihin tuoteryhmiin liittyvien täytäntöönpanosäädösten tueksi (2)

    —

    toimet, jotka koskevat pyroteknisten tuotteiden turvallisuutta ja alan teknologian uusinta kehitystä (3)

    —

    toimet, jotka koskevat radionuklidikalibraattoreiden suunnittelua, valmistusta, asennusta, käyttöä ja suorituskyvyn todentamista (4)

    —

    toimet, jotka koskevat räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä, alan teknologian kehityksen huomioon ottamiseksi (5)

    —

    toimet, jotka koskevat lannoitteita (6)

    —

    toimet, jotka koskevat siirtymien raja-arvojen määrittämistä kulutusvalmisteissa käytettäviin kumi- ja muovimateriaaleihin sisältyville rajoitetuille aineille (polysykliset aromaattiset hiilivedyt) (7)

    —

    toimet, jotka koskevat rakennustuotteisiin liittyvää teknistä kieltä (8)

    —

    toimet, jotka koskevat akkreditointia ja vaatimustenmukaisuuden arviointia (9)

    —

    toimet, jotka koskevat tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimusten noudattamista (10)

    —

    toimet, jotka koskevat tekoälyä (11), esineiden internetiä ja kyberturvallisuutta (12)

    —

    toimet, jotka koskevat sähköisten terveystietorekistereiden tietojenvaihtoa Euroopassa

    —

    toimet, jotka koskevat kaikki ajoneuvoluokat kattavien vuorovaikutteisten järjestelmien yhteentoimivuutta

    —

    toimet, jotka koskevat rautatiealan kannalta tärkeää digitalisaatiota, automaatiota ja kyberturvallisuutta (13)

    —

    toimet, jotka koskevat Euroopan puolustusteollista kehittämisohjelmaa (14).

    2.2.1

    		 Lisäksi komissio aikoo

    —

    jatkaa yhteistyötä kansainvälisten standardointielinten kanssa.

    —

    tehdä standardointiyhteistyötä ja käsitellä sitä ensisijaisena aiheena kauppasopimusneuvotteluissa (mm. Kiinan, Singaporen, Australian, Uuden-Seelannin, Indonesian ja Mercosurin kanssa), jotta voidaan lisätä kauppaa ja vahvistaa kilpailukykyä, työllisyyttä ja kasvua Euroopassa.

    —

    tukea jatkossakin hallinnointiprosessia kaikkien käytössään olevien asiaankuuluvien välineiden avulla. Niitä ovat muun muassa standardointikomitea, tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevä sidosryhmäfoorumi ja eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa käytävät järjestelmälliset vuoropuhelut.

    —

    jatkaa sellaisten sidosryhmien tukemista standardointiprosessissa, jotka edustavat pk-yrityksiä, kuluttajia, ympäristöintressejä ja ammattijärjestöjä (toisin sanoen liitteessä III (15) tarkoitettuja organisaatioita (16)).

    —

    arvioida sisämarkkinaohjelman (17) vaikutusta tekemällä väli- ja loppuarviointeja ja seuraamalla jatkuvasti korkean tason tulosindikaattoreita.

    —

    käynnistää vuonna 2019 tutkimuksen eurooppalaisten standardien ja standardoinnin tehtävistä ja vaikutuksista EU:ssa. Tutkimuksesta saadaan tuloksia vuoteen 2021 mennessä.

    3.   Yleistä

    3.1

    		 Komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että standardointi on sisämarkkinastrategian keskeinen tekijä.

    3.2

    		 ETSK katsoo, että turvallisuusstandardeja ja asiaan liittyviä oikeudellisia säännöksiä olisi ajantasaistettava jatkuvasti erityisesti ottaen huomioon riskit, joita uusin teknologia saattaa aiheuttaa.

    3.3

    		 ETSK katsoo, että sen lisäksi, että edellytetään vaatimustenmukaisuutta, johon sisältyy standardien noudattamisen ja suorituskyvyn (tehokkuus, kesto jne.) käsite, olisi otettava käyttöön monialaisiin vaatimuksiin (kuten ympäristönsuojelu, vihreän kehityksen ohjelma, kiertotalous) perustuva modulaarinen toimintamalli. Komissio onkin päivittänyt perustellusti lähestymistapaansa niin kuin vihreän kehityksen ohjelma ja sen vuoden 2020 koko työohjelma osoittavat.

    3.4

    		 ETSK toteaa jälleen kerran (18), että eurooppalainen standardointijärjestelmä kaipaa pikaisesti tehokasta ja tuloksellista ajanmukaistamista, ja pitää välttämättömänä uutta yhteistä visiota ja konkreettisia toimia, joilla voidaan vastata edelleen vapaaehtoispohjalta standardoinnin maailmanlaajuisiin haasteisiin sellaisen innovatiivisen yhteistyöprosessin avulla, joka perustuu yhteiseen näkemykseen standardien oikea-aikaisen kehittämisen tarpeesta nopeasti kehittyvässä teknologiaympäristössä.

    3.5

    		 ETSK panee merkille, että vuoden 2020 työohjelmassa esitetään uusia tavoitteita sen lisäksi, että jatketaan aiemmin yksilöityjen painopisteiden parissa ja kehitetään niitä. Näin pyritään mukauttamaan eurooppalaista standardointijärjestelmää jatkuvasti muuttuvaan kansainväliseen ympäristöön ja maailmanlaajuisten markkinoiden haasteisiin.

    3.6

    		 ETSK katsoo, että standardointiprosessi on aloitettava jo tutkimus- ja kehitysvaiheessa toteuttamalla standardointia tukevia ja ennakoivia toimenpiteitä ja vahvistamalla mekanismeja eurooppalaisten standardien siirtämiseksi kansainväliselle tasolle. Tässä tarvitaan kuitenkin teollisuuden, pk-yritysten ja yhteisötalouden edustajien, kuluttajien, työmarkkinaosapuolten, ympäristönsuojelijoiden sekä kaikkien kansalaisyhteiskunnan keskeisten toimijoiden tukea.

    3.7

    		 ETSK kehottaa kaikkia kumppaneita pyrkimään pikaisesti ja tehokkaasti siihen, että erilaiset eurooppalaiset ohjelmasuunnittelu-, kehittämis- ja seurantajärjestelmät koordinoidaan.

    3.8

    		 On tärkeää luoda asianmukainen monivuotinen rahoituskehys, jotta suunnitellut toimet (19) voidaan toteuttaa käytännössä. Samalla on tuettava rahallisesti ja organisatorisesti kaikkein heikoimpien ja heikommin varustautuneiden organisaatioiden ja edustustahojen kattavaa osallistumista toimenpitein, joilla tähdätään teknis-normatiivisten standardien kehittämiseen, ”tiedotuksen, koulutuksen ja tuntemuksen” lisäämiseen ja Euroopan laajuiseen osallistamiseen ja ”kansainväliseen ulottuvuuteen”.

    3.9

    		 Komitea kannattaa standardien laatimista kiertotalouden alalla, jotta voidaan edistää ratkaisevasti kestäväpohjaisempaa tuotantoa ja näin myös luonnonvarojen suojelua (20) ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä.

    3.10

    		 Komitea kehottaa myös kehittämään standardeja yhteisötalouden alalle. Tavoitteena on levittää parhaita käytäntöjä ja vahvistaa tämän tärkeän talouden alan sosiaalista ja taloudellista potentiaalia.

    3.11

    		 Komitea kehottaa tekemään ympäristöä koskevista vähimmäiskriteereistä pakolliset julkisten hankintojen yhteydessä ja sisällyttämään uusioraaka-aineiden käytön suositeltavien kriteerien joukkoon.

    3.12

    		 Komitea on samaa mieltä tekoälyn merkityksestä sisämarkkinoilla ja katsoo, että nykyisiä turvallisuusstandardeja ja -sääntöjä on päivitettävä, jotta voidaan vastata tekoälyn mukanaan tuomiin uusiin riskeihin, sisällyttämällä niihin vuonna 2019 ihmiskeskeistä tekoälyä varten laaditut ”Luotettavaa tekoälyä koskevat eettiset ohjeet”.

    3.13

    		 ETSK suhtautuu myönteisesti uuden standardointipyynnön mahdollisuuteen esineiden internetin ja kyberturvallisuuden alalla turvallisuuden, yksityisyyden ja yhteenliitettävyyden varmistamiseksi.

    3.14

    		 Komitea toivoo, että sähköisten terveystietorekistereiden eurooppalainen tietojenvaihtoformaatti varmistaa verkkojen ja tietojärjestelmän turvallisuuden, kun kehitetään huipputason standardeja.

    3.15

    		 Automatisoidut ajoneuvot kuuluvat myös suurriskisiin tuotteisiin ja edellyttävät erityisten standardien kehittämistä.

    3.16

    		 Komitea suhtautuu myönteisesti vihreän kehityksen ohjelman puolesta tehtyä valintaa myötäilevään komission kehotukseen kehittää tai tarkistaa yhdenmukaistettuja standardeja sellaisilla keskeisillä aloilla kuin sisämarkkinat, terästeollisuuden tuotantoteknologia, puolustus- ja avaruusteknologia, ympäristönsuojelu ja sosiaalinen osallisuus. Komitea kannattaa ehdotusta laatia standardit muovisten pyydysten kierrätykselle ja uudelleenkäytölle, pyroteknisten tuotteiden turvallisuudelle, kulutushyödykkeissä käytettävien rajoitettujen kemikaalien siirtymän raja-arvoille, sähkömoottoreiden ja kodinkoneiden energiatehokkuudelle, lannoitemateriaaleille ja rakentamiselle.

    3.17

    		 ETSK toteaa, että tuotteiden suunniteltu vanheneminen aiheuttaa kuluttajille vuodessa vahinkoa noin 100 miljardin edestä ja että tämä käytäntö on kiellettävä lailla ja poistettava standardoinnin avulla.

    3.18

    		 Komitea kannattaa sellaisten standardien kehittämistä, jotka helpottavat vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia saada käyttöönsä tuotteita ja palveluja sisämarkkinoilla. Komitea korostaa, että vammaisuuteen liittyvän erityisen standardoinnin tulisi kattaa myös työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevat standardit.

    3.19

    		 Komitea kannattaa poliittista vuoropuhelua kansainvälisten standardointielinten kanssa ja kahdenvälisiä neuvotteluja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

    3.20

    		 Komitea kehottaa jälleen seuraamaan standardointiprosessiin osallistuvien keskeisten toimijoiden aloitteita, joiden tarkoituksena on osallistaa eurooppalaiseen standardointijärjestelmään mahdollisimman laajasti erilaisia sidosryhmiä. Komitea ehdottaa erityisesti kaikkien standardointiin liittyvien levitys-, koordinointi- ja tiedotustoimien edistämistä mahdollisesti myös niin, että perustetaan eurooppalaisen standardointijärjestelmän osallistavuutta käsittelevä erityisfoorumi, jossa arvioitaisiin vuosittain alalla saavutettua edistystä.

    3.21

    		 ETSK kiinnittää komission huomion vaikutuksiin, joita standardointivalinnoilla voi olla yhteiskuntaelämään, esimerkiksi liikkuvuuteen, kuten käy ilmi komission ja sidosryhmien välisistä keskusteluista. Näin ollen vuoropuhelun tästä arkaluonteisesta aiheesta ei pidä päättyä tähän, vaan yhteistyötä kaikkien eurooppalaisten elinten ja sidosryhmien kanssa tulee jatkaa.

    3.22

    		 Komitea kehottaa pitämään mielessä vaikutukset, joita standardien saatavuus voi aiheuttaa sille väestön osalle, joka ei ole niin avoin uutuuksille, kuten osa ikääntyneistä ja digitaalisesti lukutaidottomat, sekä tämän ilmiön taloudelliset vaikutukset pk-yrityksiin.

    4.   Erityistä

    4.1

    		 Ekologisen suunnittelun (21) alalla on tärkeää laatia asianmukaiset viitekäytännöt, joissa määritellään tekniset vaatimukset ja jotka tarjoavat nopeasti vapaaehtoisen alustavan viitepohjan uusilla aihealoilla, joita ei ole vielä vahvistettu teknisellä standardoinnilla.

    4.2

    		 Komissio on antanut ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä (22) koskevan työsuunnitelmansa 2016–2019 (23) puitteissa joukon asetuksia (24). Käynnissä on yli 40 standardointitoimeksiantoa kaikkiin näihin tuotteisiin liittyen.

    4.3

    		 Komissio on antanut suosituksen (25), jossa esitetään suuntaviivat, jotta toimialaa voidaan auttaa tekemään vapaaehtoisia sopimuksia vaihtoehdoksi ja tueksi sääntelylle. Siihen sisältyy myös uudelleentarkastelulausekkeita. Uudelleentarkastelussa on tärkeää varmistaa, että otetaan huomioon kiertotalouteen, resurssitehokkuuteen, korjattavuuteen, kierrätettävyyteen ja kulutuskestävyyteen liittyvät seikat.

    4.4

    		 Osallisuus. ETSK korostaa jälleen ”tarvetta parantaa pk-yritysten ja yhteiskunnan sidosryhmien sekä niiden kansallisen tason edustajien mahdollisuuksia osallistua standardointiprosessiin” ja seurata tarkasti ”pääasiallisten standardointiin osallistuvien tahojen ponnisteluja standardointijärjestelmän edustuksellisuuden vahvistamiseksi” (26). Komitea katsoo, että ETSK:ssa 5. marraskuuta 2019 järjestetty tapahtuma Euroopan standardointijärjestelmän osallistavuudesta voisi olla esimerkki toimielinten ja sidosryhmien välisestä yhteistyöstä ja rakentavasta vuoropuhelusta.

    4.5

    		 Eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten standardien tukeminen. On tarpeen parantaa vaikutus- ja edustusmahdollisuuksia, kompetenssia ja johdonmukaisuutta ennen kaikkea ISO:ssa, IEC:ssä ja ITU:ssa erityisesti pienten yritysten, kuluttajien ja ympäristöalan kannalta sekä monenvälisissä yhteyksissä ja vapaakauppasopimuksissa.

    4.5.1

    		 ETSK katsoo kiertotaloutta koskevien suuntaviivojensa mukaisesti, että liikkuvuuspolitiikkojen yhdenmukaistaminen on myös tärkeä askel kohti kestävää liikkuvuutta Euroopassa (27).

    4.6

    		 ETSK katsoo, että ratkaisevan tärkeää on se, kuinka nopeasti eurooppalaisen tuotantojärjestelmän standardointitarpeisiin vastataan. Näin ollen on tärkeää jatkaa uusien työmenetelmien alalla kertyneiden rakenteellisten viivästysten umpeenkuromista.

    4.7

    		 Komitea on samaa mieltä komission yksilöimistä strategisista aloista, joita ovat tekoäly, esineiden internet, lohkoketju, kyberturvallisuus – erityisesti kriittisen infrastruktuurin, kuten liikenne- ja viestintäverkkojen, osalta –, esteettömyys ja tuki terveystietojen vaihtamiseen tarkoitettujen turvallisten digitaalisten järjestelmien kehittämiselle (sähköiset terveyspalvelut).

    4.8

    		 ETSK toistaa jälleen kerran muiden kansainvälisten kilpailijoiden kanssa käytävien jatkuvien neuvottelujen kiireellistä tarvetta. Komission toiminnassa vuonna 2020 ja sitä seuraavina vuosina tulee olla keskeisellä sijalla Japanin kanssa tehtävän kauppasopimuksen loppuunsaattaminen, Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa käytävien keskustelujen jatkaminen suunnitelmien mukaisesti sekä vapaakauppasopimuksen tekeminen Australian, Uuden-Seelannin, Indonesian ja Mercosur-maiden kanssa.

    Bryssel 10. kesäkuuta 2020.

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

    Luca JAHIER

    (1)  Ks. pyydyksiin liittyvät toimet ja toimenpiteet tiedonannossa ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa”, COM(2018) 28 final ja tarkasteltavana olevan tiedonannon liitteessä oleva toimi 13.

    (2)  Ks. tarkasteltavana olevan tiedonannon liitteessä olevia toimia 1–3 koskevat yksityiskohtaiset tiedot.

    (3)  Ks. tarkasteltavana olevan tiedonannon liitteessä oleva toimi 7.

    (4)  Ks. tarkasteltavana olevan tiedonannon liitteessä oleva toimi 8.

    (5)  Ks. tarkasteltavana olevan tiedonannon liitteessä oleva toimi 6.

    (6)  Ks. tarkasteltavana olevan tiedonannon liitteessä oleva toimi 5.

    (7)  Ks. tarkasteltavana olevan tiedonannon liitteessä oleva toimi 4.

    (8)  Ks. tarkasteltavana olevan tiedonannon liitteessä oleva toimi 9.

    (9)  Ks. tarkasteltavana olevan tiedonannon liitteessä oleva toimi 11.

    (10)  Ks. tarkasteltavana olevan tiedonannon liitteessä oleva toimi 12.

    (11)  COM(2018) 237 final.

    (12)  COM(2017) 477 final.

    (13)  Ks. tarkasteltavana olevan tiedonannon liitteessä oleva toimi 10.

    (14)  Asetus (EU) 2018/1092.

    (15)  Eurooppalaisesta standardoinnista annetussa asetuksessa (EU) 1025/2012 oleva liite III.

    (16)  Pk-yrityksiä edustava Small Business Standards (SBS), eurooppalainen standardointiasioiden kuluttajajärjestö (ANEC), Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (EAY) ja ympäristöalalla toimiva European Environmental Citizens’ Organisation for Standardisation (ECOS).

    (17)  COM(2018) 441 final.

    (18)  EUVL C 376, 22.12.2011, s. 69.

    (19)  Ks. sisämarkkinastrategian alaisen yhteisen standardointialoitteen liite, saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/3/2016/FI/3-2016-3211-FI-F1-1-ANNEX-1.PDF.

    (20)  EUVL C 264, 20.7.2016, s. 98, EUVL C 367, 10.10.2018, s. 97, EUVL C 283, 10.8.2018, s. 61 ja EUVL C 62, 15.2.2019, s. 207.

    (21)  Tiedonannon COM 486 liitteen kohdat 1, 2 ja 3; kuten säädetään direktiivissä 2005/32/EY, joka on laadittu uudelleen direktiiviksi 2009/125/EY.

    (22)  Direktiivin 2009/125/EY mukaisesti.

    (23)  COM(2016) 773 final.

    (24)  Komission delegoidut asetukset (EU) 2019/2013, (EU) 2019/2014, (EU) 2019/2015, (EU) 2019/2016, (EU) 2019/2017, (EU) 2019/2018, (EU) 2019/2019, (EU) 2019/2020, (EU) 2019/2021, (EU) 2019/2022, (EU) 2019/2023, (EU) 2019/2024, (EUVL L 315, 5.12.2019).

    (25)  C (2016) 7770.

    (26)  EUVL C 303, 19.8.2016, s. 81.

    (27)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 254.

    Top