Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52019AE4990

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Suositus neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta” (COM(2019) 652 final)

EESC 2019/04990

EUVL C 120, 14.4.2020, p. 7–13 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Date of document:
19/02/2020; Äänestyspäivä
Date of vote:
19/02/2020
Date lodged:
06/02/2020
Author:
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Responsible body:
EESC_ECO
Rapporteur:
Petr ZAHRADNÍK
Form:
Lausunto
Term of office:
2015-2020
Internal reference:
ECO/503, AVIS-SECTION 2019/4490 FIN
Session:
550
Treaty:
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta
Legal basis:
Link
Link
Link
Select all documents mentioning this document
Earlier related instruments:
Instruments cited:
Link

14.4.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/7

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Suositus neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta”

(COM(2019) 652 final)

(2020/C 120/02)

Esittelijä:

Petr ZAHRADNÍK

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 6.2.2020

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava jaosto

”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”

Hyväksyminen jaostossa

4.2.2020

Hyväksyminen täysistunnossa

19.2.2020

Täysistunnon nro

550

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

129/10/17

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 ETSK panee huolestuneena merkille euroalueen talouden suorituskyvyn heikkenemisen ja työttömyysasteen laskun asteittaisen hiipumisen. Lisäksi talouden suorituskykyyn vaikuttavia riskitekijöitä on koko ajan enemmän.

1.2

 ETSK katsoo kuitenkin, että EU:n ja euroalueen tulevassa talousasetelmassa keskeisellä sijalla on nimenomaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, jonka johdosta voi käynnistyä perustava muutos ja käänne. Paljon riippuu siitä, miten muutos hoidetaan. Jos se hoidetaan hyvin, Euroopan taloudellinen ja sosiaalinen tilanne voi parantua, mutta jos muutoksen hallinta epäonnistuu, EU:n eheys voi joutua vakavaan vaaraan.

1.3

 Sekä perinteisestä näkökulmasta että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvien uusien elementtien kannalta katsottuna talouskehitykseen vaikuttaa merkittävästi se, että EU:n sisällä on edelleen alueellisia eroja ja kirjavuutta, vaikka viime vuosina on tapahtunut varsin paljon lähentymistä.

1.4

 ETSK yhtyy siihen näkemykseen, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman avulla voidaan saada aikaan enemmän yhteistä eurooppalaista lisäarvoa, jota tarvitaan lähentymisen edistämiseksi ja nopeuttamiseksi.

1.5

 ETSK toteaa euroalueen finanssisektorin tilanteen, vakauden ja toiminnan parantuneen, vaikka riskejä on yhä edelleen varsinkin tietyissä jäsenvaltioissa.

1.6

 ETSK on vakuuttunut siitä, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon edellyttämät rakenneuudistukset ja investoinnit voivat lisätä huomattavasti euroalueen taloudellista hyvinvointia – myös niissä jäsenvaltioissa, joiden kasvupotentiaali on tällä hetkellä keskimääräistä heikompi. Näin voidaan edistää euroalueen ja koko EU:n lähentymistä.

1.7

 ETSK painottaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomattavia taloudellisia resursseja, joiden saamisesta ei ole kuitenkaan vielä täyttä varmuutta. Huolta herättää erityisesti oikeudenmukaisen siirtymän rahastolle ja mekanismille ehdotetun rahoituksen riittämättömyys. Prosessiin on tämän vuoksi olennaisen tärkeää ohjata lisäksi julkisia ja yksityisiä resursseja jäsenvaltioista, ja niiden kohdentamiselle vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen tulee luoda asianmukaiset edellytykset.

1.8

 ETSK korostaa, että jatkossakin tarvitaan varovaisen hyökkäävää finanssipolitiikkaa, erityisesti kun otetaan huomioon odotettavissa oleva talouden laskusuhdanne. Samanaikaisesti olisi varmistettava, että talouspolitiikka ja talous- ja rahaliiton peruspilarit sovitetaan tasapainoisesti yhteen. Nk. kultaisen säännön soveltaminen julkisiin investointeihin auttaisi saavuttamaan nämä tavoitteet.

1.9

 ETSK kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota verojärjestelmän mukauttamiseen tuleviin tarpeisiin siten, että kuluttajia ja tuottajia kannustetaan ympäristöä vähemmän kuormittaviin toimintatapoihin, mutta myös siten, että varmistetaan verotuksen oikeudenmukaisuus ja pyritään näin estämään tulo- ja varallisuuserojen kasvaminen entisestään ja että torjutaan veropetoksia, verovilppiä ja lakisääteisten verovelvoitteiden kiertämistä.

1.10

 ETSK huomauttaa tarpeesta sovittaa asianmukaisesti yhteen finanssialan innovointimahdollisuudet ja rahoitusmarkkinoiden valvontaa ja sääntelyä koskevien sääntöjen laadinta, kun otetaan huomioon uudentyyppisten rahoitusalustojen dynaaminen kehitys. Komitea korostaa, että on erittäin tärkeää varmistaa rahoitusmarkkinoiden vakaus. Se on kiinnittänyt useaan otteeseen huomiota viivästyksiin rahoitusunionin valmiiksi saattamisen kannalta olennaisten mutta vielä puuttuvien tukipilarien toteuttamisessa.

2.   Taustaa

2.1

 Euroalueen talouden suorituskyky heikkenee, työttömyys ei enää vähene, ja inflaatio on maltillisesta kasvusta huolimatta edelleen matala ja alle tavoitetason.

2.2

 Vuonna 2020 on odotettavissa lisää riskitekijöitä sekä tästä johtuvaa epävarmuutta. Kyseiset riskit voivat johtaa pitkään jatkuvaan heiveröiseen kasvuun, matalaan inflaatioon ja heikkoon palkkakehitykseen sekä tuloerojen kasvuun lähivuosina, ellei investointitoiminta vilkastu merkittävästi etenkin korkean tuottavuuden aloilla, joilla euroalue ja EU voivat vetää muille vertoja maailmanlaajuisessa kilpailussa.

2.3

 Reaalipalkat ovat nousseet hyvistä työmarkkinaolosuhteista huolimatta hitaasti ja maltillisesti: alle yhden prosentin vuosina 2018 ja 2019. Nousu on kuitenkin edelleen hyvin epätasaista, eikä varallisuusjakauma ole tasapainossa. Palkkaerot ovat monissa tapauksissa päinvastoin kasvaneet, ja eräissä maissa reaalipalkat alittavat vieläkin kymmenen vuoden takaisen tason. Tämä kasvattaa omalta osaltaan työssäkäyvien köyhien määrää, kun ihmisten on vaikea ylittää köyhyysrajaa tai he ovat vaarassa syrjäytyä sosiaalisesti, vaikka he käyvät töissä. Reaalipalkkojen nousu ja köyhyyden vähentäminen ovat tärkeitä elintason kohenemisen ja yksityisen kulutuksen piristämisen kannalta, ja ne vaikuttavat myönteisesti tuotantoon ja kasvuun.

2.4

 Vaihtotaseen suuri ylijäämä on supistunut, ja ero ali- ja ylijäämäisten jäsenvaltioiden välillä on kaventunut hieman. Tämä johtuu pääasiassa ulkoisen kysynnän heikkenemisestä. Eräillä jäsenvaltioilla on kuitenkin edelleen liiallista ylijäämää. Sen supistamiseen tähtäävät, investointeja ja palkkoja koskevat toimenpiteet auttaisivat kääntämään euroalueen heikon kasvun noususuuntaan.

2.5

 Keskeisenä uutuutena on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Se nähdään pitkän aikavälin mahdollisuutena, joka voi edistää kestävää talouskasvua nopeastikin. Ohjelmaan kuluu kuitenkin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä valtavasti rahaa. Ehdotetuilla uusilla välineillä – Kestävä Eurooppa -investointiohjelma ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto – tuleekin olemaan erittäin suuri merkitys.

2.6

 Euroalueen talouskehityksen ongelmana on edelleen sen epätasaisuus, joka johtuu viime talouskriisin vakavista vaikutuksista sekä jäsenvaltioiden talouksien erilaisista rakenneongelmista, joiden vuoksi jäsenvaltiot eivät pysty hyödyntämään taloutensa koko potentiaalia. Erot näkyvät myös vakavina sosiaalisina seurauksina – etenkin sitkeänä köyhyytenä ja sosiaalisena syrjäytymisenä. Vaikka köyhiä ja syrjäytyneitä ihmisiä on nykyisin viisi miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2012, ETSK pitää oikeutettuna kysyä, uhkaako tilanne toistua odotettavissa olevan heikomman taloussuhdanteen vuoksi ja ovatko EU ja jäsenvaltiot nyt paremmin valmistautuneita torjumaan tämän uhan.

2.7

 Euroalueen finanssisektorin tilanne, vakaus ja toiminta ovat parantuneet huomattavasti kriisin jälkeen, mutta riskejä ja epäterveitä ilmiöitä esiintyy edelleen varsinkin tiettyjen maiden rahoitusjärjestelmissä.

3.   Yleistä

3.1

 ETSK toteaa, että euroalueella eletään yhä talouskasvun aikaa, mutta kasvu on hidastumassa. Tässä vaiheessa on tärkeää tiedostaa, että talous- ja rahaliitto koostuu raha- ja finanssipoliittisesta pilarista, talouspilarista, sosiaalisesta pilarista ja poliittisesta pilarista. Komitea korostaa aiempien lausuntojensa (1) tapaan tarvetta varmistaa talous- ja rahaliiton kaikkien pilareiden sopusointu ja tasapaino. Tasapainon huomiotta jättäminen ja horjuttaminen saattaisi johtaa vaarallisiin eroihin.

3.2

 ETSK katsoo joka tapauksessa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa voidaan pitää tarvittavien rakenneuudistusten ja niihin liittyvien investointien toteuttamisen kannalta keskeisenä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja rakenneuudistusten nivominen symbioottisesti toisiinsa siten, että otetaan huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet, voi parantaa merkittävästi edellytyksiä saada aikaan pitkäaikaista kestävää talouskasvua sekä vähentää sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä kielteisiä ulkoisvaikutuksia ja markkinoiden muita epäkohtia.

3.3

 ETSK pitää kyseisiä uudistuksia erityisen tärkeinä niille jäsenvaltioille, joiden kasvupotentiaali laahaa selvästi jäljessä euroalueen keskiarvosta. Tekemällä mittavia täsmäinvestointeja tuottaville aloille nämä jäsenvaltiot pystyvät kuromaan eron umpeen alkavan vuosikymmenen kuluessa.

3.4

 ETSK painottaa tarvetta pitää mielessä, että ilman riittäviä ja samanaikaisesti kestävyyttä edistäviä investointeja euroalue on vaarassa ajautua pidemmäksi aikaa heikkojen kasvunäkymien ja tuottavuuden, matalien palkkojen, syvenevän eriarvoisuuden ja arvaamattoman inflaatiokehityksen tielle.

3.5

 ETSK toteaa, että euroalueen on jatkossa kannettava enemmän vastuuta talouden vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja kiinnitettävä niihin enemmän huomiota. Ilmastonmuutos on laajuutensa ja voimansa vuoksi tämän hetken suurimpia maailmanlaajuisia järjestelmäriskejä, jotka sitä paitsi tunnetaan ja tunnustetaan yleisesti.

3.6

 ETSK pitää hyvin todennäköisenä, että vuodesta 2020 tulee käännekohta, jolloin talouden asetelma muuttuu siten, että ympäristökriteerit aletaan ottaa huomioon markkinoiden päätöksenteossa. Tällä on kauaskantoisia seurauksia pitkälle vuoden 2020 jälkeenkin. Käänne on perustavanlaatuinen talousjärjestelmän toiminnan näkökulmasta ja myös sen kannalta, mitä talouspolitiikalta odotetaan. ETSK varoittaa, että huonosti hallittuna ja ohjattuna tämä murros voi olla tuhoisa koko Eurooppa-hankkeelle. Asiasta on siksi olennaista päästä yhteisymmärrykseen useilla eri tasoilla: Euroopan komission ja jäsenvaltioiden välillä, jäsenvaltioiden kesken niiden suuret alueelliset erot huomioon ottaen, kansalaisyhteiskunnan eri osien intressien välillä jne.

3.7

 ETSK katsoo näin ollen, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja sen keskeiset täytäntöönpanovälineet – etenkin Kestävä Eurooppa -investointiohjelma ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto – tarjoavat mahdollisuuden vastata edessä oleviin haasteisiin ja tarpeisiin. Ohjelman täytäntöönpanosta tulee tärkeä testi, joka mittaa euroalueen jäsenten ja koko EU:n intressien yhteensopivuutta. Jäsenvaltioiden ei pidä tässä yhteydessä huolehtia vain omista tarpeistaan, vaan niiden tulee ottaa huomioon myös muiden tarpeet ja pyrkiä löytämään yhteinen toimintatapa, joka hyödyttää kaikkia jäsenvaltioita. Tässä yhteydessä tulee lisäksi kiinnittää huomiota siihen, miten toimet vaikuttavat yhteiskunnan eri osiin, ja varmistaa ilmastopolitiikan kustannusten ja hyötyjen oikeudenmukainen jakautuminen jäsenvaltioiden välillä ja sisällä.

3.8

 ETSK huomauttaa, että EU:n talousarviossa käytettävissä olevat yhteiset määrärahat eivät missään nimessä ole riittävät Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukanaan tuomaan valtavaan haasteeseen vastaamiseksi. Tämän vuoksi on välttämätöntä harkita EU:n yhteisten strategisten tarpeiden rahoittamista varten uutta kehystä, jonka kautta prosessiin ohjataan julkista ja yksityistä rahoitusta myös jäsenvaltioista. Komitea toteaa niin ikään, että varoja voidaan kohdentaa pelkkien ”vihreiden” alojen lisäksi myös sellaisille aloille, jotka voivat merkittävästi edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista – esimerkiksi digitalisaatioon, verkkotoimialojen kehittämiseen tai älykkääseen ja kestävään liikenneinfrastruktuuriin.

3.9

 ETSK pitää olennaisen tärkeänä, että euroalueen ja EU:n uuden vuosikymmenen investointistrategioita koordinoidaan tiiviisti ja että niissä otetaan huomioon kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien edut. Vuodesta 2021 lähtien tätä voidaan edistää mainiosti kahden ehdotetun uuden välineen – lähentymistä ja kilpailukykyä edistävän talousarviovälineen ja InvestEU-ohjelman (2) – avulla, kunhan niitä yhdistellään tarkoituksenmukaisesti EU:n talousarviomäärärahojen perinteisiin käyttötapoihin, kuten koheesiopolitiikkaan.

3.10

 Vuoden 2008 talouskriisi pysäytti euroalueen valtioiden välisen taloudellisen lähentymisen. Elpymistä ei ole tapahtunut tasaisesti kaikkialla: suuntaus on kääntynyt parempaan Keski- ja Itä-Euroopassa, mutta ei Etelä-Euroopassa. Parhaiten suoriutuvat Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopan maat ovat samaan aikaan kirineet huomattavasti kiinni eräitä vanhoja EU-maita tai ohittaneet ne, ja tämä kehitys todennäköisesti jatkuu alkavalla vuosikymmenellä. Lähentymistä on kuitenkin edelleen tehostettava, sillä jäsenvaltioiden välillä on yhä huomattavia eroja. Komitea kannattaakin EU:n kaikkiin osiin ulottuvaa kestävää ja osallistavaa kasvua, johon liittyen tulee vähentää jäsenvaltioiden sisäistä ja välistä sosiaalista ja taloudellista epätasapainoa.

3.11

 ETSK pitää talouspolitiikan eri lohkojen tasapainoa erittäin tärkeänä. Erityisen tärkeää on käyttää myös finanssipolitiikan välineitä, kuten EKP on viime vuosina vaatinut. EKP tulee todennäköisesti jatkamaan kasvuhakuista ja elvyttävää rahapolitiikkaa, jonka tavoitteena on paitsi saattaa inflaatio lähemmäs tavoitetasoa myös säilyttää kasvulle suotuisat olosuhteet ja varmistaa samanaikaisesti rahoitusvakaus. Komitea suosittaa, että lisäksi vakiinnutetaan EKP:n rooli viimesijaisena lainaajana.

3.12

 Budjettikurin taannoinen paraneminen antaa mahdollisuuden harjoittaa lähiaikoina varovaisen hyökkäävää finanssipolitiikkaa ottaen huomioon talouden tulevien vuosien reaalisen laskusuhdanteen vaikutukset. Tällä hetkellä on erittäin hyvät mahdollisuudet paitsi investoida myös tehostaa vielä selkeästi rakennepolitiikkaa, jotta talouteen saadaan lisää voimaa ja voidaan korjata itsepintaiset epätasapainotilat ja markkinoiden toimintahäiriöt siten, että samalla taataan oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot sekä sosiaalinen suojelu. Tämä tarkoittaa esimerkiksi seuraavien edistämistä: instituutioiden tehokas toiminta, riippumaton ja toimiva oikeuslaitos, laadukas julkishallinto, vankka korruptiontorjuntakehys, tehokkaat verojärjestelmät, hyvät koulutusjärjestelmät, markkinasääntöjen kanssa yhteensopivat välineet yritystoiminnan tukemiseksi ja korkeatasoinen työttömyysturvajärjestelmä. Lisäksi tulee vahvistaa työmarkkinavuoropuhelun rakenteita, kuten keskitettyä sopimista.

3.13

 ETSK on vakuuttunut siitä, että verojärjestelmän nykyisen rakenteen tarkoituksenmukaisuutta ja kestävyyttä on syytä pohtia tarkemmin. Euroalueelle on tyypillistä suhteellisen suuri verorasitus, joka sitä paitsi painottuu työn verotukseen. Ympäristö- ja omaisuusverojen keskimääräinen osuus kaikista verotuloista on sitä vastoin hyvin pieni. Komitea pitää tämän vuoksi tarpeellisena alkaa soveltaa verotusmalleja, joissa työn verotaakka on kevyempi ja esimerkiksi finanssikeinottelun verotus kireämpää. Olisi laadittava oikeudenmukaiset verotusjärjestelyt eritoten sellaisia digitaalitalouden uusia ilmenemismuotoja varten, joissa pääomaa hyödynnetään tavaroiden ja palvelujen tuottamisen sijasta lähinnä arvon realisointiin (extraction of value). Ympäristöverot voisivat olla tulevaisuudessa tärkeä keino ohjata kuluttajien ja tuottajien toimintatapoja ympäristöä vähemmän kuormittavaan suuntaan ilman merkittäviä vaikutuksia talouskasvun edellytyksiin. ETSK huomauttaa myös, että verojärjestelmien muutokset eivät missään tapauksessa saa enää syventää tulo- ja varallisuusjakauman vakavia vääristymiä. Komitea kehottaa jatkamaan ja tehostamaan veropetosten, verovilpin ja veronkierron (aggressiivinen verosuunnittelu) torjuntaan liittyviä toimia. Tämä on omiaan tehostamaan verojärjestelmää. ETSK on Euroopan komission kanssa samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden tulee tiivistää yhteistyötään ja koordinoida tehokkaammin sellaisen veropolitiikan määrittelyä, joka tähtää oikeudenmukaisten olosuhteiden luomiseen sisämarkkinoille. Komitea suhtautuu myönteisesti myös Euroopan komission toimiin ja pohdintoihin, jotka liittyvät yhteisymmärryksen saavuttamiseen yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevasta sopimuksesta ja yleiskatsauksen laatimiseen voittojen kohdentamisesta eri jäsenvaltioiden kesken. Kuten ETSK toteaa aiemmassa lausunnossaan (3) ja uudestaan verotusta koskevissa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkemyksissä, yleisesti veropolitiikan ja erityisesti veropetosten torjunnan on säilyttävä tulevankin Euroopan komission poliittisena painopisteenä. ETSK kannattaa näin ollen keskustelua asteittaisesta siirtymisestä määräenemmistöpäätöksentekoon ja tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen veroasioissa, mutta katsoo, että kaikilla jäsenvaltioilla on oltava kaikkina aikoina riittävät mahdollisuudet osallistua päätöksentekoprosessiin.

3.14

 ETSK toteaa tässäkin yhteydessä, että yhä edelleen on olennaisen tärkeää edistää ja parantaa sisämarkkinoiden toimintaa sekä luoda ja taata edellytykset terveelle kilpailulle ja hyvälle liiketoimintaympäristölle. Tähän kysymykseen voitaisiin puuttua talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon liittyvin toimin ja toimenpitein.

3.15

 ETSK on erittäin tietoinen siitä, että Euroopan talouden valtavilla rakenteellisilla haasteilla on väistämättä sosiaalisia vaikutuksia ja seurauksia. Näiden haasteiden voittaminen edellyttää, että luodaan ja turvataan edellytykset uusien ammatillisten valmiuksien hankkimiselle, perustetaan ammatin vaihtoa helpottavia järjestelmiä ja varmistetaan toimiva ja riittävä sosiaalinen suojelu. Komitea pitää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria sopivana perustana tämän toteuttamiseksi ja kannattaa sen sisällön kirjaamista EU:n lainsäädäntöön.

3.16

 ETSK kiinnittää huomion siihen, että finanssialan innovaatioiden käyttöönottovauhti ja sääntelyjärjestelmien kyky mukauttaa sääntöjä ja suojelutoimia eivät kohtaa. Perinteinen luotonantosektori on nähtävästi turvattu hyvin yhä tiukemmin säännöin, mutta sääntöjen noudattamisesta aiheutuu paljon kustannuksia ja samaan aikaan liiketoimintaympäristöön kaivattaisiin usein joustavampia ja helppokäyttöisempiä välineitä. Pankkiunioni ja euroalue muodostavat tätä ajatellen merkittävän ekosysteemin, mutta siihen liittyviltä sääntelyjärjestelmiltä ja säännöiltä odotetaan parempaa kykyä edistää investointeja sisämarkkinoiden laajuisesti ja poistaa esteitä, jotta valtioiden rajat eivät enää rajoittaisi finanssimarkkinoita ja niiden toimintaa, kuten nykyisin pitkälti tapahtuu.

3.17

 ETSK pitää merkille pantavana, että rahoitusunionin perustaminen (pankkiunionin toiminnallinen integroiminen pääomamarkkinaunioniin) sekä talous- ja rahaliiton valmiiksi saattaminen ovat 2020-luvulle tultaessa edelleen kesken. Komitea on ilahtunut eritoten talousliitossa saavutetusta edistyksestä: EU-ohjausjakso ja sen suunnitelmallinen parantaminen ovat osoittautuneet kiistatta hyödyllisiksi. Se panee kuitenkin huolestuneena merkille, että rahaliiton rakentamisessa (euroalueeseen kuulumattomien lukuisten jäsenvaltioiden sekä euroalueen ulkoisen edustuksen ja hallinnon osalta) sen paremmin kuin rahoitusunionin perustamisessa ei ole viime kuukausina saavutettu konkreettista edistystä. ETSK on tyytyväinen siihen, että euroalueen finanssisektorin häiriönsietokyky ja vakaus ovat parantuneet, ja kannattaa toimenpiteitä jäljellä olevien heikkouksien korjaamiseksi. Komitea kehottaa toteuttamaan ripeästi eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän ja suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ilmoitukseen EU:n sääntely- ja valvontakehyksen vahvistamisesta rahanpesun vastaiset toimenpiteet mukaan lukien.

3.18

 Kun otetaan huomioon tarve vahvistaa myös talous- ja rahaliiton poliittista pilaria, ETSK pitää myönteisenä Euroopan komission näkemystä, jonka mukaan työmarkkinaosapuolten osallistuminen työllisyys-, sosiaali- ja talousuudistuksiin on oleellista niiden sitoutumisen vahvistamiseksi ja uudistusten toteutuksen tukemiseksi. Työmarkkinaosapuolten ja koko kansalaisyhteiskunnan osallistaminen on kuitenkin ratkaisevan tärkeää ennen muuta talous- ja rahaliiton finanssipoliittisen pilarin, talouspilarin, sosiaalisen pilarin ja poliittisen pilarin välisen tasapainon kannalta.

4.   Erityistä

4.1

 ETSK katsoo, että ympäristökysymysten ja niistä talousjärjestelmään ja talouden toimijoiden ja poliittisten päättäjien päivittäiseen toimintaan juontuvien sosiaalisten vaikutusten huomioon ottaminen on vääjäämätöntä.

4.2

 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan on liitettävä sosiaalinen ulottuvuus. Ilmastonmuutoksen haasteeseen vastattaessa on myös edistettävä osallistavaa kasvua, parannettava talouden sopeutumiskykyä, vähennettävä eriarvoisuutta, taattava kaikille työntekijöille oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot, tehostettava työntekijöiden koulutusjärjestelmiä sekä puututtava köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämiseen EU-ohjausjaksoon. Tämä on kuitenkin vielä vahvistettava virallisemmin.

4.3

 ETSK panee erittäin kiinnostuneena merkille ehdotuksen Kestävä Eurooppa -investointiohjelman ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta, on tyytyväinen niiden tavoitteenasetteluun ja suhtautuu myönteisesti tässä yhteydessä ehdotettuihin toimenpiteisiin, kuten EU:n talousarviomäärärahoista ilmasto- ja ympäristötoimiin käytettävän osuuden kasvattamiseen. Komitea katsoo kuitenkin, ettei Kestävä Eurooppa -investointiohjelma yksinään riitä. Investointiohjelman avulla odotetaan saatavan aikaan noin 100 miljardin euron investoinnit vuotta kohden, mutta Euroopan komission arvion mukaan EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä tarvitaan joka vuosi noin 260 miljardin euron lisäinvestoinnit. Tämä huomioon ottaen varsinkin oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on koko oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin ydin, olisi suurennettava. ETSK arvioi kyseisiä aloitteita tarkemmin niistä myöhemmin annettavissa lausunnoissa.

4.4

 ETSK katsoo, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma tulee nähdä perustana, jonka pohjalta voidaan saada aikaan enemmän yhteistä eurooppalaista lisäarvoa, määritellä paremmin yhteiset tarpeet ja intressit ja lisätä yhteisiä investointeja, joiden tulokset hyödyttävät koko EU:ta ja euroaluetta eivätkä vain tiettyjä toimijoita.

4.5

 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää soveltaa tasapainoista toimintamallia koko EU:n ja euromaiden alueella. ETSK pitää tätä oleellisena jatkuvaa lähentymistä ja makrotalouden vakautta edistävien edellytysten takaamiseksi.

4.6

 ETSK ymmärtää, että kansallisten finanssipoliittisten mekanismien harkittu käyttö ja niihin liittyvien prosessien moitteettomuus ovat äärimmäisen tärkeitä julkisen talouden kestävyyden kannalta. Tulopuolella tähän kuuluu esimerkiksi verojärjestelmien oikeudenmukaisuus ja avoimuus sekä verosäännösten noudattaminen ja menopuolella taas asianmukaisten sääntöjen asettaminen julkisille hankinnoille sekä julkisen varainkäytön tehokkuuden ja laadun määrittely- ja mittauskriteerien soveltamiselle.

4.7

 ETSK suosittaa, että pyrittäessä parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa ja tiivistämään niiden sidoksia EU-ohjausjaksoon maakohtaisten suositusten kohdennetun painottamisen, EU:n talousarvioon luotavien yhteyksien sekä maakohtaisista suosituksista juontuvien vaatimusten johdonmukaisen noudattamisen avulla olisi varmistettava, että kyseisten prosessien hyötyjä arvioidaan järjestelmällisesti täyden yhteisen rahoituskapasiteetin saavuttamisen, koko unionin kilpailukyvyn edistämisen sekä sosiaalisen ja ympäristökestävyyden paranemisen kannalta.

4.8

 Kiinnostuksen ei pitäisi suuntautua ainoastaan julkiseen velkaan vaan myös julkisen varallisuuden suojeluun. Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole ainoa mittavia resursseja edellyttävä kohde. Julkisten investointien määrä on junnannut paikallaan, ja nyt on ratkaisevan tärkeää lisätä julkiseen infrastruktuuriin (esimerkiksi digitalisaatioon) tehtäviä investointeja. Näin voidaan paitsi edistää talouskasvua lyhyellä aikavälillä myös varmistaa pitkän aikavälin tuotantokyky tulevan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn takaamiseksi. Kuten Euroopan komissio toteaa, finanssipolitiikan ja EKP:n rahapolitiikan tulee täydentää toisiaan. Julkisen talouden nk. kultaisen säännön soveltaminen julkisiin investointeihin voisi johtaa siihen, että julkisten varojen käyttö edellä mainittuun tarkoitukseen lisääntyisi selvemmin budjettikurin kuitenkaan kärsimättä.

4.9

 Euroalueen joustavuuden ja taloushäiriöiden sietokyvyn parantamiseksi on aiheellista ottaa käyttöön väline, joka auttaa jäsenvaltioita puuttumaan tällaisten häiriöiden seurauksiin ja hankkimaan entistä paremmat valmiudet selviytyä häiriöistä. ETSK suhtautuukin myönteisesti sekä ehdotettuun lähentymistä ja kilpailukykyä edistävään talousarviovälineeseen (4) että sopimukseen Euroopan vakausmekanismin (EVM) roolin vahvistamisesta. Komitea varoittaa kuitenkin talous- ja rahaliiton peruspilareiden (ks. edellä) välisen tasapainon horjumisen vaarasta. ETSK kannattaa vakautusvälineiden hallinnoinnin demokratisoimista siten, että lisätään Euroopan parlamentin ja työmarkkinaosapuolten osallistumista talous- ja rahaliiton poliittiseen pilariin ja pidetään samalla kiinni Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteista ja kestävän kehityksen tavoitteista.

Bryssel 19. helmikuuta 2020.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  EUVL C 47, 11.2.2020, s. 106; EUVL C 353, 18.10.2019, s. 32.

(2)  Näihin on hiljattain keskitytty seuraavissa ETSK:n lausunnoissa: EUVL C 47, 11.2.2020, s. 106, EUVL C 62, 15.2.2019, s. 131 ja EUVL C 282, 20.8.2019, s. 20.

(3)  EUVL C 353, 18.10.2019, s. 90.

(4)  Ks. ETSK:n lausunto EUVL C 47, 11.2.2020, s. 106.

LIITE

Seuraava jaoston lausunnon kohta muutettiin täysistunnossa hyväksytyn muutosehdotuksen mukaiseksi, mutta se sai tuekseen yli neljänneksen annetuista äänistä (työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohta):

3.13

 ETSK on vakuuttunut siitä, että verojärjestelmän nykyisen rakenteen tarkoituksenmukaisuutta ja kestävyyttä on syytä pohtia tarkemmin. Euroalueelle on tyypillistä suhteellisen suuri verorasitus, joka sitä paitsi painottuu työn verotukseen. Ympäristö- ja omaisuusverojen keskimääräinen osuus kaikista verotuloista on sitä vastoin hyvin pieni. Komitea pitää tämän vuoksi tarpeellisena alkaa soveltaa verotusmalleja, joissa työn verotaakka on kevyempi ja esimerkiksi finanssikeinottelun verotus kireämpää. Olisi laadittava oikeudenmukaiset verotusjärjestelyt eritoten sellaisia digitaalitalouden uusia ilmenemismuotoja varten, joissa pääomaa hyödynnetään tavaroiden ja palvelujen tuottamisen sijasta lähinnä arvon realisointiin (extraction of value). Ympäristöverot voisivat olla tulevaisuudessa tärkeä keino ohjata kuluttajien ja tuottajien toimintatapoja ympäristöä vähemmän kuormittavaan suuntaan ilman merkittäviä vaikutuksia talouskasvun edellytyksiin. ETSK huomauttaa myös, että verojärjestelmien muutokset eivät missään tapauksessa saa enää syventää tulo- ja varallisuusjakauman vakavia vääristymiä. Komitea kehottaa jatkamaan ja tehostamaan veropetosten, verovilpin ja veronkierron (aggressiivinen verosuunnittelu) torjuntaan liittyviä toimia. Tämä on omiaan tehostamaan verojärjestelmää. ETSK on Euroopan komission kanssa samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden tulee tiivistää yhteistyötään ja koordinoida tehokkaammin sellaisen veropolitiikan määrittelyä, joka tähtää oikeudenmukaisten olosuhteiden luomiseen sisämarkkinoille. Komitea suhtautuu myönteisesti myös Euroopan komission toimiin ja pohdintoihin, jotka liittyvät yhteisymmärryksen saavuttamiseen yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevasta sopimuksesta ja yleiskatsauksen laatimiseen voittojen kohdentamisesta eri jäsenvaltioiden kesken. ETSK kannattaa komission aloitetta määräenemmistöpäätöksenteosta ja pitää tärkeänä, että se toteutetaan asteittain ja että määräenemmistöpäätösten soveltamisedellytyksistä päästään laajaan yhteisymmärrykseen.

Äänestystulos

Puolesta:

80

Vastaan:

48

Pidättyi:

21
Top