Tiivistelmä

Vaikutustenarviointi tulliyhteistyötä koskevan Tulli-ohjelman perustamisesta annetusta asetusehdotuksesta.

A. Toimenpiteen tarve

Miksi? Mihin ongelmaan puututaan?

Viime vuosina tullin toimintaan ovat vaikuttaneet globalisaation kaltaiset suuntaukset, jotka johtavat siihen, että tavaroiden ja niitä koskevien tietojen määrä kasvaa eksponentiaalisesti ja turvallisuusuhat ja valtioiden rajat ylittävä rikollisuus lisääntyvät jatkuvasti. Sen vuoksi annettiin unionin tullikoodeksi 1 , jolla nykyaikaistetaan tulliliittoa. Siinä edellytetään useiden uusien eurooppalaisten sähköisten järjestelmien käyttöönottoa. Nopeasti muuttuva teknologia (digitalisointi, verkottuneisuus, esineiden internet, lohkoketjutus), uudet liiketoimintamallit (sähköinen kaupankäynti, toimitusketjun optimointi) ja julkisten varojen väheneminen luovat uusia haasteita tulliviranomaisille.

Tätä taustaa vasten ongelmana on se, että tulliliiton toiminta ei ole riittävän yhdenmukaista ja että tulliviranomaisten toiminta ei ole tehokasta. Tämän ongelman taustalla on seuraavat kolme syytä: eri tulliviranomaisten valmiudet vaihtelevat; lainsäädännön (mm. UTK) tulkinta ja täytäntöönpano on epätasaista; tulliviranomaisten väliselle ja muiden sidosryhmien kanssa tehtävälle yhteistyölle on esteitä.

Tästä ongelmasta seuraa se, että tulliliitto ei ole saavuttanut täyttä potentiaaliaan. Tämä puolestaan vaarantaa sisämarkkinoiden toiminnan, estää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja heikentää EU:n kilpailukykyä.

Mitä toimenpiteellä on tarkoitus saada aikaan?

1. Ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea tulliliittoa ja tulliviranomaisia, suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja, varmistaa turvallisuus ja vaarattomuus unionissa sekä suojata unionia hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta ja samalla helpottaa laillista liiketoimintaa.

2. Ohjelman erityistavoitteena on tukea tullilainsäädännön ja -politiikan valmistelua ja yhdenmukaista täytäntöönpanoa sekä tukea tulliyhteistyön ja hallinnollisten valmiuksien, mukaan lukien inhimilliset toimintaedellytykset, kehittämistä sekä edistää eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttämistä.

Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla? 

Vaikka tulli on EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluva ala, jolla on paljon yhdenmukaistettua EU:n lainsäädäntöä, täytäntöönpano kuuluu edelleen kokonaan yksittäisille jäsenvaltioille, joten tulliliitto voi olla vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Globaaleihin ja Euroopan laajuisiin haasteisiin ei voida vastata tehokkaasti ja johdonmukaisesti kaikkialla Euroopassa EU:n tai yksittäisten jäsenvaltioiden yksin toteuttamin toimin. Kansallisten tulliviranomaisten välinen yhteistyö ja toiminnallinen yhdentyminen on tarpeen. Lisäarvoa saadaan eniten tietotekniikan alalla, jolla ohjelma mahdollistaa useiden yhteisesti määriteltyjen eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen alhaisemmin kustannuksin kuin jos kukin jäsenvaltio tekisi tämän itse.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi? 

Eri toimintavaihtoehtoja on harkittu lähinnä sen perusteella, miten kunnianhimoiset ohjelman poliittiset tavoitteet ovat. Tärkeimmät vaihtoehdot ovat vaihtoehto 2 – ”kriittinen massa” ja vaihtoehto 3 – ”jatkuvuus +” (parhaaksi arvioitu vaihtoehto):

-Vaihtoehto 2 – Kriittinen massa: tässä vaihtoehdossa rahoitettaisiin kaikki UTK:ssa säädetyt ja eräät uudet (muut kuin UTK:ssa säädetyt) sähköiset järjestelmät, mikä varmistaisi EU:n tullitoiminnan jatkuvuuden ja varmistaisi EU:n tullilainsäädännössä määrättyjen uusien velvoitteiden noudattamisen. Tällä vaihtoehdolla ei ole muita tavoitteita kuin UTK:n ja jo ehdotetun lainsäädännön täytäntöönpano, joten se johtaisi siihen, että EU:n tullialan tavoitteita olisi tarkasteltava kokonaan uudelleen.

-Vaihtoehto 3 – ”Jatkuvuus +”: tällä vaihtoehdolla puututtaisiin tehokkaasti nykyisiin ja tuleviin tulliliiton ongelmiin. Sen tarkoituksena on mahdollistaa sellaisten toimien toteuttaminen, joita tarvitaan EU:n tulliviranomaisten toiminnan tehostamiseksi. Käytännössä tietoteknisten valmiuksien kehittämisellä varmistettaisiin se, että tullin uudet (muut kuin UTK:ssa säädetyt) tietotekniset hankkeet voidaan toteuttaa ja innovointi on mahdollista. Tämä tiivistäisi yhteistyötä ja lisäisi tulliviranomaisten valmiuksia tehdä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa vaatimusten noudattamisen, petosten torjumisen ja turvallisuuden paranemisen varmistamiseksi ja työskennellä tiiviimmin klustereiden parissa temaattisin tai maantieteellisin perustein ja panostaa uuden tietotekniikkaympäristön aiheuttamaan syvempään yhdentymiseen. Koska lisäresursseja tarvittaisiin vain rajoitetusti, tämä vaihtoehto parantaisi merkittävästi EU:n tason toimista saatavaa lisäarvoa.

Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa? 

Kaikki sidosryhmät kannattivat vaihtoehtoa 3. Euroopan parlamentti, neuvosto ja tilintarkastustuomioistuin ilmoittivat kaikki tukevansa kunnianhimoista EU:n tulliohjelmaa, joka parantaa ja yhdenmukaistaa tulliliiton toteutusta. Sidosryhmien kuulemisissa keskityttiin lähinnä tulliviranomaisiin, jotka ovat ohjelman välittömiä avustuksensaajia. Myös tulliviranomaiset tukivat voimakkaasti tämän hyvin toimivan ohjelman jatkamista ja totesivat, että lisähyötyjä voidaan saada eksponentiaalisesti vahvistamalla vaihtoehdon 3 toimia tietyillä vaihtoehdon 2 toimilla.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)? 

Tulliviranomaiset ovat ohjelman suoria avustuksensaajia. Vaihtoehdossa 3 ohjelma tarjoaisi niille tarvittavat (toimintaa, organisaatiota ja talousarviota koskevat) yhteistyöpuitteiset. Hallinnolliset valmiudet, mukaan lukien tietotekniset ja inhimilliset valmiudet, auttavat niitä kehittymään kohti nykyaikaista hallintoa, joka pystyy hoitamaan sille yhä enemmän annettavia keskeisiä tehtäviä. Parhaaksi arvioitu vaihtoehto parantaisi tulliliiton toimivuutta ja tulliviranomaisten toimintaa tiivistämällä huomattavasti jäsenvaltioiden välistä ja kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä sekä lujittamalla tulliviranomaisten tuloksellisuutta kaikkialla EU:ssa. Tämä vaihtoehto mahdollistaisi myös tietoteknisten valmiuksien kehittämisen ajan mittaan EU:n tullipolitiikan mukaisesti. Tullin toiminnan parantaminen yhteisillä tietoteknisillä ratkaisuilla ja yhteistyöllä vaikuttaa suoraan unionin alueelle saapuvien ja sieltä poistuvien tavaroiden laillisen kaupan sujuvuuteen, koska tulli pystyy paremmin ja nopeammin havaitsemaan ja pysäyttämään vaaralliset ja laittomat tavarat rajalla. Kansalaisille ja yrityksille koituu ohjelman toimista lähinnä välillisiä hyötyjä. Niitä saadaan viestintäverkoista ja eurooppalaisista sähköisistä järjestelmistä, joilla voidaan vaihtaa tietoja ja tehdä yhteistyötä tulliviranomaisten välillä. Koska kattavia määrällisiä tietoja ei ole saatavilla, hyötyjä arvioitiin lähinnä kerättyjen laadullisten tietojen perusteella.

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)? 

Mitään erityisiä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä kielteisiä vaikutuksia ei uskota syntyvän.

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, mukaan lukien pk- ja mikroyritykset?

Ohjelmaan ei sisälly mitään toimenpiteitä, jotka kohdistuisivat suoraan yrityksiin, pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin. Yritykset saavat joitakin välillisiä hyötyjä yhteisistä portaaleista, uusista oppimisvälineistä ja yhden luukun periaatteen kehittymisestä.

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia?

Ohjelman tavoitteena on rahoittaa tulliviranomaisia hyödyttäviä toimia. Valtaosa menoista johtuu eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämiseksi ja käyttämiseksi tehtävistä julkisista hankinnoista. Koska nämä järjestelmät eivät ole täysin keskitettyjä, niiden kansallisella tasolla tapahtuva käyttöönotto edellyttää myös investointeja.

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? 

Toimenpiteellä ei ole muita merkittäviä vaikutuksia. 

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Ohjelmalla saavutettujen tulosten seurantakehys on tarkoitus ottaa käyttöön ohjelman arvioinnin helpottamiseksi. Täysi avoimuus varmistetaan raportoimalla seurannasta ja arvioinnista säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. On tehtävä väliarviointi, jossa tarkastellaan ohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä ohjelman tuloksellisuutta ja EU:n tason toimista saatavaa lisäarvoa. Loppuarvioinnissa käsitellään ohjelman pitkäaikaisia vaikutuksia ja vaikutusten kestävyyttä.