EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 7.6.2018

COM(2018) 441 final

2018/0231(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014, (EU) N:o 258/2014, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) 2017/826 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2018) 294 final}
{SWD(2018) 320 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•    Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan komissio teki 2. toukokuuta 2018 ehdotuksen seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2021–2027 1 . Komissio ehdottaa siinä muun muassa uutta sisämarkkinaohjelmaa. Ohjelmalla autetaan saavuttamaan monivuotista rahoituskehystä koskevaan ehdotukseen liitetyssä poliittisessa tiedonannossa 2 esitetyt tavoitteet. Tämä tehdään vahvistamalla sisämarkkinoiden hallintotapaa, tukemalla teollisuuden ja erityisesti mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, kilpailukykyä edistämällä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä ja eläinten hyvinvointia ja perustamalla puitteet Euroopan tilastojen rahoitukselle. Ehdotuksessa 3 esitetään ohjelmalle 4 089 miljoonan euron budjettimäärärahoja. Lisäksi InvestEU-rahastosta erityisesti sen pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevasta ikkunasta myönnetyllä 2 000 miljoonan euron määrärahalla edistetään merkittävästi tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

Sisämarkkinat ovat unionin kulmakivi. Ne ovat perustamisestaan lähtien edistäneet merkittävästi kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sisämarkkinat ovat auttaneet luomaan työpaikkoja ja tuoneet kuluttajien ulottuville suuremman valikoiman edullisemmilla hinnoilla. Ne toimivat vahvemman, tasapainoisemman ja oikeudenmukaisemman talouden moottorina. Sisämarkkinat ovat yksi unionin pääsaavutuksista ja sen vahvin valtti globalisaation lisääntyessä. Sisämarkkinoiden on kuitenkin jatkuvasti mukauduttava digitaalisen vallankumouksen ja globalisaation myötä nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Tämä aiheuttaa suuria haasteita sääntelylle ja sen noudattamisen valvonnalle.

Sisämarkkinoiden toiminnan pohjana on merkittävä määrä unionin lainsäädäntöä, erityisesti kilpailukyvyn, standardoinnin, kuluttajansuojan, markkinavalvonnan ja elintarvikeketjun sääntelyn alalla. Unionin lainsäädäntö vaikuttaa myös yrityksiä, kaupankäyntiä, rahoituspalveluja ja rahoitusalaa koskeviin sääntöihin ja oikeudenmukaisen kilpailun edistämiseen, millä autetaan luomaan sisämarkkinoiden toiminnan kannalta olennaiset tasapuoliset toimintaedellytykset. Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan tiellä on kuitenkin edelleen esteitä ja uusia syntyy koko ajan. Sääntöjen hyväksyminen on vasta ensimmäinen askel; niiden toiminnan varmistaminen on yhtä tärkeää.

Tämän vuoksi yksityishenkilöille ja yrityksille on annettava riittävästi tietoa oikeuksista, viranomaisille tietoa sääntöjen soveltamisesta ja tuomioistuimille tarvittavaa asiantuntemusta, jotta ne voivat valvoa niiden noudattamista. Tätä varten on oltava käytössä tiedotusvälineitä, koulutusohjelmia ja hätätilanteissa käytettäviä mekanismeja. Tämä edellyttää myös jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisen sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja unionin erillisvirastojen välisen yhteistyön tehostamista. Lisäksi unionin oikeudellisen kehyksen tehokas täytäntöönpanon valvonta ja nykyaikaistaminen ja sen nopea mukauttaminen koko ajan muuttuvan toimintaympäristön mukaan edellyttävät ajantasaisia analyysejä, tutkimuksia tai arviointeja, jotka perustuvat korkealaatuisiin, vertailukelpoisiin ja luotettaviin tietoihin.

Ehdotetulla ohjelmalla tuodaan yhteen toimet, joita on rahoitettu viidestä edeltävästä ohjelmasta seuraavilla aloilla: yritysten kilpailukyky, kuluttajansuoja, rahoituspalvelujen asiakkaat ja loppukäyttäjät sekä politiikan laadinta rahoituspalvelualalla ja elintarvikeketjuun liittyen, tai joita on aiemmin rahoitettu useasta komission budjettikohdasta 4 , jotka kaikki käsittelevät sisämarkkinoita ja pk-yritysten kilpailukykyä. Ehdotettuun ohjelmaan sisältyy myös uusia aloitteita 5 , joilla on tarkoitus parantaa sisämarkkinoiden toimintaa. Kaikkia näitä toimia yhdistää se, että niiden tavoitteena on toimiin ja toimijoihin sisämarkkinoilla kohdistuva sääntely, täytäntöönpano, helpottaminen, noudattamisen valvonta ja suojelu. Tavoitteena on myös säilyttää sisämarkkinat, joiden toiminta jatkuu keskeytyksettä. Kaikki nämä toimet ovat siis omalla tavallaan keskeisen tärkeitä hyvin toimivien sisämarkkinoiden kannalta, ja niiden taloudellisen tuen jatkaminen on välttämätöntä. Ehdotetussa ohjelmassa säädetään aiempien eri toimien jatkuvuudesta ja virtaviivaistetaan ja hyödynnetään samalla yhteisvaikutuksia niiden ja uusien toimien välillä.

Virtaviivaistamista saadaan lisättyä keskittämällä kaikki unionin tasolla keskitetysti hallinnoidut rahoitusvälineet InvestEU-rahastoon 6 , mukaan luettuna velka- ja pääomarahoitusvälineet pk-yritysten eduksi. Tämän vuoksi aiemmin COSME-ohjelmasta 7 pk-yrityksille tarjotut lainatakaukset toteutetaan InvestEU-rahaston pk-yritysikkunasta 8 . COSME-ohjelmasta tarjottujen velka- ja pääomarahoitusvälineiden tuensaajien osalta varmistetaan rahoitustuen jatkuvuus ja jouheva siirtyminen InvestEU-rahastoon.

Ohjelmalla pyritään siis parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa. Sillä tarjotaan joustavampi rahoituskehys, jolla tähdätään hyvin toimivien sisämarkkinoiden suojaamisen mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Budjettirajoitusten vuoksi unionin on pyrittävä saamaan aikaan yhteisvaikutuksia ja estämään päällekkäisyyttä ja hajanaisuutta sisämarkkinoille antamassaan tuessa. Sen on myös varmistettava toimien parempi näkyvyys ja johdonmukaisuus yksityishenkilöiden, kuluttajien, yritysten ja toimivaltaisten viranomaisten kannalta, jotka saattavat pitää eri välineiden ja tukiohjelmien runsasta valikoimaa sekavana. Ohjelmasta tarjotaan siis budjettivarat, joilla tuetaan syvempien ja oikeudenmukaisempien sisämarkkinoiden perustamista virtaviivaistetulla ja joustavalla rahoituskehyksellä.

Koska monet ohjelman aloitteista ovat uusia ja kilpailuolosuhteisiin vaikuttaa erityisen paljon sisämarkkinoiden dynaaminen kehitys, jonka vauhtia ja laajuutta on vaikea arvioida, on odotettavissa, että ohjelman tämän osan kehittyviin tarpeisiin vastaaminen vaatii joustavuutta.

Lisäksi ohjelmassa vahvistetaan rahoituskehys, jotta voidaan tarjota korkealaatuisia, vertailukelpoisia ja luotettavia eurooppalaisia tilastoja kaiken unionin politiikan suunnittelun, seurannan ja arvioinnin pohjaksi. Tällä korvataan edeltävä Euroopan tilasto-ohjelma 9 . On syytä muistaa, että vaikka Euroopan tilastoilla eittämättä edistetään sisämarkkinapolitiikan toteuttamista, sen soveltamisala on paljon sisämarkkinoita laajempi, koska se palvelee kaikkea unionin politiikkaa.

•    Yhdenmukaisuus muiden politiikkojen säännösten kanssa

Ohjelmalla edistetään syvempien ja oikeudenmukaisempien sisämarkkinoiden perustamista ja tuetaan sisämarkkinastrategian 10 , digitaalisten sisämarkkinoiden strategian 11 , pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman 12 ja Kuluttajat vahvempaan asemaan -toimenpidepaketin 13 täytäntöönpanoa. Vahvempia sisämarkkinoita pidetään ennakkoedellytyksenä myös vahvemmalle unionille, kuten todetaan komission puheenjohtajan unionin tilaa käsittelevässä vuoden 2017 puheessa 14 .

Sisämarkkinoiden hallintotavan vahvistamisella reagoidaan myös lukuisiin sisämarkkinoita käsitteleviin neuvoston päätelmiin tai Euroopan parlamentin päätöslauselmiin. Merkittävimmät näistä ovat sisämarkkinastrategiasta 29. helmikuuta 2016 annetut kilpailukykyneuvoston päätelmät (6622/16) ja sisämarkkinastrategiasta 26. toukokuuta 2016 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma (2015/2534 (INI)).

•    Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotetulla ohjelmalla edistetään yhteisvaikutuksia ja täydentävyyttä pk-yrityksille ja yrittäjyydelle InvestEU-rahastosta 17 annettavan tuen kanssa. Tätä varten tästä ohjelmasta pk-yritysten kilpailukyvyn tukemiseen tarkoitetun rahoitusvälineisiin kuulumattoman 1 000 miljoonan euron tuen lisäksi InvestEU-rahaston pk-yritysikkunan nojalla toteutetaan pk-yritysten takausjärjestelmä, jonka budjetti on 2 000 miljoonaa euroa.

Tarpeen mukaan ohjelman toimia olisi käytettävä käsittelemään oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteita tai optimaalista heikompia investointitilanteita niin, että toimet eivät ole päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäytä sitä ja että toimilla saadaan aikaan selvää Euroopan tason lisäarvoa. Näin varmistetaan johdonmukaisuus ohjelman toimien ja EU:n valtiontukisääntöjen välillä ja vältetään kilpailun kohtuuton vääristyminen sisämarkkinoilla.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti Euroopan unionin toimen oikeudellisen perustan valinnan on perustuttava sellaisiin objektiivisiin seikkoihin, jotka voivat olla tuomioistuimen suorittaman valvonnan kohteena. Jos perustamissopimuksessa on erityinen määräys, joka voi olla nyt esillä olevan toimenpiteen oikeudellinen perusta, toimenpiteen on perustuttava siihen. Jos toimenpidettä tarkasteltaessa ilmenee, että sillä on kaksi eri tarkoitusta tai että siinä on kahdenlaisia tekijöitä, ja jos toinen näistä tarkoituksista tai näistä tekijöistä on määriteltävissä toimen pääasialliseksi tarkoitukseksi tai tekijäksi, kun taas toinen on ainoastaan liitännäinen, on käytettävä yhtä oikeudellista perustaa, eli sitä, jota toimen pääasiallinen tai määräävä tarkoitus tai tekijä edellyttää. Jos on kyse toimenpiteestä, jolla pyritään samanaikaisesti useampaan tavoitteeseen tai jossa on useampia tekijöitä, jotka liittyvät erottamattomasti toisiinsa ilman, että yksi olisi toiseen nähden liitännäinen, tuomioistuin on katsonut, että jos tämän takia voidaan soveltaa useita perussopimuksen määräyksiä, toimenpiteen on perustuttava poikkeuksellisesti useisiin vastaaviin oikeusperustoihin. Kahden oikeusperustan käyttäminen ei ole mahdollista, jos näiden perustojen osalta määrätyt menettelyt ovat keskenään yhteensopimattomia. 27

Tällä hetkellä voimassa olevien ja ohjelmaan sisällytettävien ohjelmien perustana olevilla perussäädöksillä on eri oikeusperustat. Ne koskevat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, seuraavia artikloja:

·114 artikla tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien toimien osalta 28 (ja useiden sisämarkkinatoimenpiteiden osalta, joihin sisältyy rahoitukseen liittyviä säännöksiä);

·169 artiklan 2 kohdan b alakohta kuluttajansuojan osalta 29 ;

·43 artikla ja 168 artiklan 4 kohdan b alakohta eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualan toimenpiteiden osalta 30 ;

·197 artikla hallinnollisen yhteistyön osalta;

·173 artikla yritysten, erityisesti pk-yritysten, kehittämistä suosivan ympäristön osalta;

·195 artikla matkailun osalta; ja

·338 artikla tilastojen osalta.

Saatavat yhteisvaikutukset huomioon ottaen aiempien ohjelmien yhdistämisen tuloksena on saatu ehdotus, jolla on neljä samanaikaista tavoitetta, joita ei voida erottaa toisistaan ja joista mikään ei ole toiseen nähden liitännäinen. Nämä tavoitteet ovat:

·sisämarkkinat (SEUT-sopimuksen 114 artikla);

·eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualan toimenpiteet (SEUT-sopimuksen 43 artikla ja 168 artiklan 4 kohdan b alakohta);

·yritysten, erityisesti pk-yritysten, kehittämistä suosiva toimintaympäristö (SEUT-sopimuksen 173 artikla) ja

·tilastot EU-politiikkaa varten (SEUT-sopimuksen 338 artikla).

Näin ollen tämän ohjelman oikeusperustoja ovat SEUT-sopimuksen 114 artikla, 43 artiklan 2 kohta ja 168 artiklan 4 kohdan b alakohta sekä 173 artikla ja 338 artikla.

•    Toissijaisuusperiaate

Syvempien ja oikeudenmukaisempien sisämarkkinoiden perustaminen edellyttää sääntelypuitteita, jotka toimivat hyvin, yksityishenkilöitä, kuluttajia ja yrityksiä, joilla on tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia, sekä teollista ekosysteemiä, joka on kilpailukykyinen. Unioni tai jäsenvaltiot eivät voi yksinään saavuttaa kaikkea tätä. Vaikka jäsenvaltiot ovatkin pääasiallisesti vastuussa sisämarkkinoiden toteuttamisesta käytännössä, on komission – perussopimusten valvojana – ja koko unionin edun mukaista, että nämä tavoitteet toteutetaan johdonmukaisella tavalla ja että yksityishenkilöillä, kuluttajilla ja yrityksillä on samat oikeudet ja mahdollisuudet kaikkialla Euroopassa. Tarvitaan unionin tason toimia, jotta varmistetaan sisämarkkinoiden johdonmukainen kehittäminen, syrjimättömyys, kuluttajansuoja, toimiva kilpailu sekä jäsenvaltioiden valmiuksien ja niiden välisen yhteistyön kehittäminen sekä rajatylittävien ongelmien ratkaiseminen. Yhteisiä sääntöjä ja eurooppalaista yhteistyötä tarvitaan, jotta komissio ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voisivat työskennellä johdonmukaisesti operatiivisella tasolla.

Vaadittu yhteistyön ja koordinoinnin korkea taso voidaan saavuttaa vain – mieluiten unionin tasoisella – keskitetyllä toimintatavalla. Ehdotetun ohjelman toimet ovat kustannustehokkaampia verrattuna siihen, että jokainen jäsenvaltio perustaisi omat kahden- tai monenväliset yhteistyöpuitteet. Resurssien yhdistämisen ansiosta ohjelmalla saavutetaan mittakaavaetuja. Näin on mahdollista syventää samalla luottamusta sisämarkkinoihin kansalaisten, kuluttajien, yritysten ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten parissa.

Lisäksi unionin toimien tarve vahvistettiin jo edeltävissä ohjelmissa. Ehdotetulla ohjelmalla ei muuteta tätä.

Näin ollen tämä ohjelma voidaan perustaa vain unionin tasolla, koska toimet edellyttävät jäsenvaltioiden välistä aktiivista yhteistyötä ja koordinointia.

•    Suhteellisuusperiaate

Ehdotetulla ohjelmalla edistetään unionin oikeudellisen kehyksen tehokasta täytäntöönpanon valvontaa ja nykyaikaistamista ja sen nopeaa mukauttamista koko ajan muuttuvan toimintaympäristön mukaan. Tässä käytetään muun muassa tiedonkeruuta, analyysejä, tutkimuksia, arviointeja ja toimintasuosituksia. Yli puolet ehdotetusta budjetista käytetään valmiuksia kehittäviin toimiin ja jäsenvaltioiden välisten sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja unionin erillisvirastojen välisten yhteisten toimien helpottamiseen. Lisäksi ohjelmasta rahoitetaan mekanismeja, joiden ansiosta yksityishenkilöt, kuluttajat ja yritysten edustajat voivat antaa panoksensa päätöksentekoprosessiin. Sillä vahvistetaan myös asiantuntemuksen ja osaamisen vaihtoa ja jakamista. Ohjelmasta tuetaan varsin erikoistuneita toimia seuraavilla aloilla: kilpailukyvyn, erityisesti pk-yritysten kilpailukyvyn, parantaminen ja standardointi- ja hätätoimenpiteet elintarvikeketjuun liittyen.

•    Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•    Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ehdotettu ohjelma pohjautuu edeltävien ohjelmien arvioinneista saatuihin kokemuksiin. Siinä otetaan huomioon myös sellaisten arviointien ja julkisten kuulemisten tulokset, joissa käsitellään aiemmin sisämarkkinoita koskevista budjettikohdista rahoitettuja toimia tai uusien toimien tarvetta.

On syytä huomata, että EU:n kansalaisista vain 6 prosenttia katsoo, että heillä on hyvät tiedot oikeuksistaan unionin kansalaisina, ja vain 36 prosenttia katsoo, että heillä on melko hyvät tiedot. 32 Yhteistä digitaalista palveluväylää koskevassa julkisessa kuulemisessa 33 80 prosenttia yrityksistä piti muiden maiden kansallisten vaatimusten noudattamista vaikeana. Yksityishenkilöistä 60 prosenttia piti vaikeana tai jossakin määrin vaikeana tietää, mitä kansallisia vaatimuksia heidän on noudatettava muuttaessaan toiseen jäsenvaltioon. 34

Tuotteiden markkinavalvonnan toimivuutta koskevassa REFIT-arvioinnissa 35 kävi myös ilmi, että yritykset tuntevat heikosti sääntöjä ja että tuotteiden vaatimustenmukaisuuden alalla voitaisiin lisätä selkeyttä. Arvioinnin mukaan vaatimustenvastaisuuden taustalla on muun muassa markkinavalvonnan organisoinnin hajanaisuus unionissa. Markkinavalvontaviranomaisten yhteisten toimien rahoittaminen edellyttää yhdenmukaisempia koordinointipuitteita, jotta voidaan vähentää vaatimustenvastaisia tuotteita sisämarkkinoilla.

Kilpailupolitiikkaan liittyvissä Eurobarometri-kyselyissä vuosina 2010 ja 2014 tuli esiin, että ihmiset eivät tiedä, minkä tahon puoleen kääntyä, jos esimerkiksi hinnat kohoavat, tuote- tai tavarantoimittajavaihtoehdot vähenevät tai laatu heikkenee. Vuoden 2016 Eurobarometri-kyselyssä paljastui heikko tietämys valtiontukisäännöistä.

Kuluttajaohjelman arvioinnissa 36 tuotiin esiin, että ohjelma reagoi hitaasti uusiin markkinahaasteisiin, joiden taustalla ovat nopeat ja usein ennustamattomat yhteiskunnalliset ja teknologiset muutokset. Siinä tuotiin myös esiin joissakin jäsenvaltioissa esiintyviä – yleensä resurssien puutteesta johtuvia – erityisiä rajoituksia, jotka estävät ohjelman optimaalisen hyödyntämisen.

Elintarvikeketjua koskevan ohjelman väliarvioinnissa 37 todettiin, että kaikki tällä alalla unionin rahoitusta saavat toimet ovat edelleen välttämättömiä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden kannalta koko elintarvikeketjussa. On osoittautunut, että ohjelmalla pystytään vastaamaan joustavasti uusiin yhteisrahoitustarpeisiin, etenkin eläintautien ja kasvintuhoojien esiintymisen yhteydessä.

Euroopan tilasto-ohjelman käynnissä olevassa arvioinnissa 38 on tullut esiin, että on tarpeen kehittää pysyviä valmiuksia, jotta voidaan reagoida nopeammin uusiin datatarpeisiin. Globalisaatio, digitalisaatio ja nopea teknologinen muutos aiheuttavat talouden suorituskyvyn perinteisiin mittareihin eli bruttokansantuotteeseen ja keskeisiin taloudellisiin indikaattoreihin kohdistuvia haasteita. Sen vuoksi tarvitaan merkittäviä investointeja uusien menetelmien kehittämiseen. Tiedonkeruuta on mukautettava niin, että otetaan huomioon kaikki käytettävissä olevat tietolähteet.

•    Sidosryhmien kuuleminen

Monivuotista rahoituskehystä koskevasta ehdotuksesta järjestettiin julkinen kuuleminen 10. tammikuuta ja 9. maaliskuuta 2018 välillä. Kyselylomakkeessa käsiteltiin investointeja, tutkimusta ja innovointia, pk-yrityksiä ja sisämarkkinoita.

Sidosryhmistä noin 80 prosenttia katsoi, että unionin ohjelmat ja varat tuovat enemmän lisäarvoa kuin voitaisiin saavuttaa kansallisella tasolla. Sisämarkkinoita pidettiin parhaana esimerkkinä unionin tason lisäarvosta, koska niitä pidettiin julkisena hyödykkeenä, joka tuottaa konkreettista arvoa.

Suurin osa vastaajista piti ohjelman kannalta merkittävimpinä haasteina tukea pk-yrityksille ja teollisuuden kehittämiseen, tasapuolista kilpailua ja elintarvikkeiden turvallisuutta. Yleisesti ottaen vastaajista 20–50 prosenttia katsoi, että ohjelmaan liittyvällä toimintapolitiikalla pystytään puuttumaan näihin haasteisiin täysin tai melko hyvin. Tavaroiden sujuva liikkuminen unionissa sai korkeimmat pisteet (50 % kaikista vastauksista), minkä jälkeen tulivat tuki teollisuuden kehittämiseen (42 %), unionin tilastojen tuottaminen (40 %) ja tuki pääomavirroille ja sijoituksille (39 %). Vastaajista vain 12 prosenttia katsoi, että tämä toimintapolitiikka ei ollut onnistunut lainkaan.

•    Vaikutustenarviointi

–Vaihtoehto 1: nykytilanne, jossa jatketaan nykyisten monivuotisten ohjelmien ja budjettikohtien toteuttamista ja lisätään uusia määrärahaehdotuksia erillisillä perussäädöksillä.

–Vaihtoehto 2: integroitu toimintavaihtoehto, jossa hyväksytään uusi ohjelma, jolla toteutetaan nykyiset ja uudet ohjelmat ja budjettikohdat, jotka kuuluvat ohjelman soveltamisalaan. Tämä tehdään yhdellä perussäädöksellä, joka on riittävän joustava, jotta oikeudelliset ja institutionaaliset erityisvaatimukset voidaan säilyttää.

–Vaihtoehto 3: täysin yhdenmukaistettu toimintavaihtoehto, jossa kaikki ohjelman soveltamisalaan kuuluvat ohjelmat sulautetaan yhteen yhteiseen perussäädökseen, joka sisältää samat oikeudelliset ja institutionaaliset vaatimukset kaikkien sen soveltamisalaan kuuluvien toimien osalta.

Parhaimmaksi toimintavaihtoehdoksi arvioitiin vaihtoehto 2 eli uusi integroitu ohjelma. Sen todettiin olevan vähemmän kunnianhimoinen kuin vaihtoehto 3 mutta tarjoavan toteuttamiskelpoisen ja käytännöllisen tavan saada aikaan yksinkertaistamista, joustavuutta ja yhteisvaikutuksia sen soveltamisalaan kuuluvissa ohjelmissa ja budjettikohdissa. Samalla on mahdollista ottaa huomioon yksittäisten ohjelmien hallintoa koskevat erityiset oikeudelliset ja institutionaaliset vaatimukset. Esimerkkeinä voidaan mainita eläinlääkintään ja kasvinsuojeluun liittyvät hätätoimenpiteet ja Euroopan tilasto-ohjelma 39 , joilla on oma institutionaalinen ja hallintorakenne, jotka eivät ole merkityksellisiä ohjelman muiden osien kannalta.

•    Yksinkertaistaminen

Kuten edellä todetaan, ehdotetulla ohjelmalla tuodaan yhteen toimia, joita on rahoitettu kuudesta edeltävästä ohjelmasta, muun muassa Euroopan tilasto-ohjelmasta, mutta myös toimia, joita on aiemmin rahoitettu useista komission budjettikohdista 41 , jotka käsittelevät sisämarkkinoita. Ohjelmaan sisältyy myös uusia aloitteita 42 , joilla on tarkoitus parantaa sisämarkkinoiden toimintaa.

Niinpä ehdotetulla ohjelmalla virtaviivaistetaan ja hyödynnetään yhteisvaikutuksia eri toimien välillä. Sillä myös tarjotaan joustavampi rahoituskehys, jolla tähdätään hyvin toimivien sisämarkkinoiden turvaamiseen ja syventämiseen mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla.

•    Perusoikeudet

Ohjelmassa varmistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien ja periaatteiden täysimääräinen noudattaminen ja edistetään useiden perusoikeuksien täytäntöönpanoa. Ohjelman tavoitteena on erityisesti varmistaa kansalaisten terveys perusoikeuskirjan 35 artiklan mukaisesti ja kuluttajansuoja perusoikeuskirjan 38 artiklan mukaisesti. Sillä myös edistetään perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettua oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen. Ohjelman tavoitteena on myös vahvistaa vapautta harjoittaa liiketoimintaa unionin oikeuden ja kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti (16 artikla).

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Komissio hyväksyi 2. toukokuuta 2018 ehdotuksen uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä kaudeksi, joka alkaa vuonna 2021. Tämän ehdotuksen mukaisesti asetus sisältää 4 088 580 000 euron (käypinä hintoina) talousarviokehyksen kaudeksi, joka alkaa vuonna 2021.

5.LISÄTIEDOT

•    Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

·parantaa sisämarkkinoiden toimintaa;

·parantaa yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä;

·lisätä standardointia;

·edistää kuluttajien etuja;

·edistää ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden korkeaa tasoa koko elintarvikeketjussa; ja

·tuottaa Eurooppaa koskevia korkealaatuisia tilastoja ja tiedottaa niistä.

·tuetaan unionin oikeudellisen kehityksen tehokasta täytäntöönpanoa ja nykyaikaistamista tiedonkeruulla ja analyyseillä, tutkimuksilla ja arvioinneilla ja valmiuksia kehittävillä toimilla ja helpottamalla jäsenvaltioiden välisiä sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja unionin erillisvirastojen välisiä yhteisiä toimia;

·rahoitetaan mekanismeja, joiden ansiosta yksityishenkilöt, kuluttajat ja yritysten edustajat voivat antaa panoksensa päätöksentekoprosessiin; ja

·vahvistetaan asiantuntemuksen ja osaamisen vaihtoa ja jakamista.

2018/0231 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014, (EU) N:o 258/2014, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) 2017/826 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti

sen 43 artiklan 2 kohdan, 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan, 114 artiklan, 173 artiklan ja 338 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 45 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 46 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Sisämarkkinat ovat unionin kulmakivi. Ne ovat perustamisestaan lähtien osoittautuneet merkittäväksi kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden edistäjäksi. Ne ovat luoneet uusia mahdollisuuksia ja mittakaavaetuja eurooppalaisille yrityksille, etenkin mikroyrityksille ja pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, ja vahvistaneet niiden teollista kilpailukykyä. Sisämarkkinat ovat edistäneet työpaikkojen luomista ja tarjonneet kuluttajille suuremman valikoiman edullisemmilla hinnoilla. Ne toimivat vahvemman, tasapainoisemman ja oikeudenmukaisemman talouden moottorina. Sisämarkkinat ovat yksi unionin pääsaavutuksista ja sen paras valtti globalisaation lisääntyessä.

(2)Sisämarkkinoiden on jatkuvasti mukauduttava digitaalisen vallankumouksen ja globalisaation myötä nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Uusi digitaalisen innovoinnin aikakausi tarjoaa jatkuvasti mahdollisuuksia yrityksille ja yksityishenkilöille, luo uusia tuotteita ja liiketoimintamalleja mutta muodostaa samalla haasteen sääntelylle ja sen noudattamisen valvonnalle.

(3)Sisämarkkinoiden toiminnan pohjana on merkittävä määrä unionin lainsäädäntöä. Sääntelyä on erityisesti kilpailukyvyn, standardoinnin, kuluttajansuojan, markkinavalvonnan ja elintarvikeketjun alalla, mutta sääntöjä on annettu myös yrityksiin, kaupankäyntiin ja rahoitusalaan liittyvistä liiketoimista ja oikeudenmukaisen kilpailun edistämisestä tasapuolisten toimintaedellytysten tarjoamiseksi, mikä on olennaista sisämarkkinoiden toiminnan kannalta.

(4)Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan tiellä on kuitenkin edelleen esteitä ja uusia syntyy koko ajan. Sääntöjen hyväksyminen on vasta ensimmäinen askel; niiden toiminnan varmistaminen on yhtä tärkeää. Tässä on viime kädessä kyse kansalaisten luottamuksesta unioniin sekä sen kykyyn saada aikaan tuloksia ja luoda työpaikkoja ja kasvua ja suojella samalla julkista etua.

(5)Yritysten, mukaan luettuna pk-yritysten, kilpailukyvyn, kuluttajansuojan, rahoituspalvelujen asiakkaiden ja loppukäyttäjien sekä rahoituspalveluja ja elintarvikeketjua koskevan politiikan laatimisen alalla on tällä hetkellä useita unionin toimia koskevia ohjelmia. Joitakin lisätoimia rahoitetaan suoraan sisämarkkinoita koskevista budjettikohdista. On tarpeen virtaviivaistaa ja hyödyntää yhteisvaikutuksia eri toimien välillä ja tarjota joustavampi rahoituskehys, jolla tähdätään hyvin toimivien sisämarkkinoiden toteuttamiseen mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Sen vuoksi on tarpeen perustaa uusi ohjelma, jolla tuodaan yhteen aiemmin näistä muista ohjelmista ja muista asiaan liittyvistä budjettikohdista rahoitetut toimet. Ohjelmaan olisi myös sisällytettävä uusia aloitteita, joilla on tarkoitus parantaa sisämarkkinoiden toimintaa.

(6)Euroopan tilastojen kehittämiseen, tuottamiseen ja jakeluun sovelletaan erillistä Euroopan tilasto-ohjelmaa, joka perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 99/2013 47 . Jotta voitaisiin taata Euroopan tilastojen tuottamisen ja jakelun jatkuvuus, uuden ohjelman olisi sisällettävä myös Euroopan tilasto-ohjelman piiriin kuuluvia toimia niin, että tarjotaan kehys Euroopan tilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua varten. Uudessa ohjelmassa olisi vahvistettava rahoituskehys, jotta voidaan tarjota korkealaatuisia, vertailukelpoisia ja luotettavia Eurooppaa koskevia tilastoja kaiken unionin politiikan suunnittelun, täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin pohjaksi.

(7)Sen vuoksi on aiheellista perustaa sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä ja Euroopan tilastoja koskeva ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’. Ohjelma olisi perustettava vuosiksi 2021–2027 eli seitsemäksi vuodeksi.

(8)Ohjelmasta olisi tuettava sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa tukevan unionin lainsäädännön suunnittelua, täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa. Ohjelmasta olisi tuettava sellaisten edellytysten luomista, joilla voidaan parantaa sisämarkkinoiden kaikkien toimijoiden – yritysten, kansalaisten, mukaan luettuna kuluttajat, kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten – vaikutusmahdollisuuksia. Tätä varten ohjelmalla olisi pyrittävä varmistamaan yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyky mutta myös tukemaan kuluttajansuojaa ja turvallisuutta koskevien sääntöjen noudattamisen valvontaa ja lisäämään yritysten ja yksityishenkilöiden tietoa asiasta antamalla niille oikeanlaiset välineet, tiedot ja taidot valistuneiden päätösten tekemiseen sekä vahvistamaan niiden osallistumista unionin poliittiseen päätöksentekoon. Ohjelmalla olisi pyrittävä myös tiivistämään sääntelyyn ja hallintoon liittyvää yhteistyötä, esimerkiksi vaihtamalla hyviä toimintatapoja ja vahvistamalla tieto- ja osaamispohjaa, myös käyttämällä strategisia julkisia hankintoja. Lisäksi ohjelmalla olisi pyrittävä tukemaan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa tukevien korkealaatuisten kansainvälisten standardien kehittämistä. Tähän sisältyy myös standardien laatiminen tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvillä aloilla, millä edistetään unionin pääomamarkkinoiden avoimuutta ja moitteetonta toimintaa ja vahvistetaan sijoittajansuojaa. Ohjelmasta olisi tuettava sääntöjen ja standardien laatimista myös niin, että varmistetaan sidosryhmien mahdollisimman laaja osallistuminen. Ohjelman tavoitteena pitäisi olla myös tukea sellaisen unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa, jossa säädetään ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden korkeasta tasosta koko elintarvikeketjussa ja eläinten hyvinvoinnin kohentamisesta.

(9)Nykyaikaiset sisämarkkinat edistävät kilpailua ja tuovat etuja kuluttajille, yrityksille ja työntekijöille. Alati kehittyvien palvelujen sisämarkkinoiden paremman hyödyntämisen pitäisi auttaa EU:n yrityksiä luomaan työpaikkoja ja lisäämään toimintaansa rajojen yli, tarjoamaan laajempaa palveluvalikoimaa edullisemmilla hinnoilla ja pitämään yllä kuluttajia ja työntekijöitä hyödyttäviä korkeita standardeja. Tämän saavuttamiseksi ohjelmalla olisi edistettävä jäljellä olevien esteiden poistamista ja varmistettava sääntelykehys, joka pystyy mukautumaan uusien innovatiivisten liiketoimintamallien mukaan.

(10)Monien teollisten tuotteiden osalta sääntelyyn liittyviä esteitä sisämarkkinoilla on poistettu ennalta ehkäisevillä mekanismeilla, antamalla yhteisiä sääntöjä ja soveltamalla vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, jos tällaisia unionin sääntöjä ei ole. Aloilla, joilla ei ole unionin lainsäädäntöä, vastavuoroisen tunnustamisen periaate tarkoittaa sitä, että tavaroilla, joita pidetään laillisesti kaupan yhdessä jäsenvaltiossa, on oikeus liikkua vapaasti ja niitä voidaan myydä toisessa jäsenvaltiossa. Vastavuoroisen tunnustamisen puutteellinen soveltaminen kuitenkin vaikeuttaa sellaisten yritysten tilannetta, jotka haluavat muiden jäsenvaltioiden markkinoille. Siitä huolimatta, että tavaramarkkinat ovat erittäin integroituneet, tämä johtaa menetettyihin mahdollisuuksiin koko taloudessa. Ohjelmalla olisi sen vuoksi pyrittävä parantamaan vastavuoroisen tunnustamisen soveltamista tavaroiden alalla ja vähentämään laittomien ja vaatimusten vastaisten tavaroiden pääsyä markkinoille.

(11)Nopeasti muuttuvaan digitaaliseen toimintaympäristöön liittyy uusia sääntely- ja täytäntöönpanohaasteita, jotka koskevat kyberturvallisuuden, esineiden internetin tai tekoälyn kaltaisia seikkoja. Vahinkojen tapauksessa tiukat tuoteturvallisuutta ja tuotevastuuta koskevat säännöt ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan julkisin toimin varmistaa, että Euroopan kansalaiset, kuluttajat ja yritykset mukaan lukien, voivat hyötyä näistä säännöistä. Ohjelmalla olisi sen vuoksi edistettävä unionin tuotevastuujärjestelmän nopeaa mukauttamista ja täytäntöönpanoa innovoinnin tukemiseksi.

(12)Unionin lainsäädännön vaatimusten vastaisten tuotteiden saattaminen markkinoille asettaa vaatimuksia noudattavat tahot heikompaan asemaan ja saattaa vaarantaa kuluttajat. Monet yrittäjät jättävät säännöt huomiotta joko tiedon puutteen vuoksi tai tahallaan saadakseen kilpailuetua. Markkinavalvontaviranomaisten rahoitus on usein riittämätöntä, ja niiden toimintaa rajoittavat valtioiden rajat, kun taas yrittäjät käyvät kauppaa unionin tai jopa globaalilla tasolla. Etenkin sähköisen kaupankäynnin tapauksessa markkinavalvontaviranomaisilla on suuria vaikeuksia jäljittää kolmansista maista tuotuja vaatimustenvastaisia tuotteita ja yksilöidä vastuussa oleva taho lainkäyttöalueellaan. Ohjelmalla olisi sen vuoksi pyrittävä vahvistamaan tuotteiden vaatimustenmukaisuutta tarjoamalla oikeanlaiset kannustimet yrittäjille, tehostamalla vaatimustenmukaisuustarkastuksia ja edistämällä tiiviimpää rajatylittävää yhteistyötä valvontaviranomaisten välillä. Ohjelmalla olisi myös edistettävä markkinavalvonnan nykyisten puitteiden vahvistamista, kannustettava eri jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisia toteuttamaan yhteisiä toimia, parannettava tiedonvaihtoa ja edistettävä markkinavalvontatoimien lähentämistä ja yhdentämistä.

(13)Tuoteturvallisuus on kaikkien yhteinen huolenaihe. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset varmentavat, täyttävätkö tuotteet turvallisuusvaatimukset ennen niiden markkinoille saattamista. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset ovat luotettavia ja päteviä. Unionissa on otettu käyttöön vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten akkreditointjärjestelmä, jolla todennetaan laitosten pätevyys, puolueettomuus ja riippumattomuus. Keskeisenä haasteena on pitää akkreditointijärjestelmä uusimman tekniikan tasalla ja varmistaa, että järjestelmää sovelletaan kaikkialla unionissa yhtä tiukasti. Ohjelmasta olisi sen vuoksi tuettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset täyttävät edelleen sääntelyvaatimukset, ja vahvistetaan Euroopan akkreditointijärjestelmää, etenkin uusilla toiminta-aloilla, tukemalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 48 14 artiklassa tarkoitettua Eurooppalaisten akkreditointielinten yhteistyöjärjestöä (EA).

(14)Koska verkkokaupan ja verkossa tarjottavien matkapalvelujen kehityksen myötä kuluttajamarkkinoilla ei ole valtiollisia rajoja, on tärkeää varmistaa, että unionissa asuvat kuluttajat hyötyvät riittävästä suojasta hankkiessaan tavaroita ja palveluja kolmansiin maihin sijoittautuneilta talouden toimijoilta. Ohjelmasta olisi sen vuoksi oltava mahdollista tukea tarvittaessa yhteistyötä asiaan liittyvien elinten kanssa, jotka sijaitsevat kolmansissa maissa, jotka ovat unionin keskeisiä kauppakumppaneita.

(15)Viranomaiset käyttävät julkisia hankintoja varmistaakseen, että käytetyille julkisille varoille saadaan vastinetta, ja edistääkseen innovatiivisempia, kestävämpiä, osallistavampia ja kilpaillumpia sisämarkkinoita. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/23/EU 49 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/24/EU 50 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/25/EU 51 vahvistetaan oikeudellinen kehys julkisia hankintoja koskevien markkinoiden – joiden osuus unionin bruttokansantuotteesta on 14 prosenttia – yhdentämistä ja tehokasta toimintaa varten, jotta hyödytetään viranomaisia, yrityksiä sekä kansalaisia, mukaan luettuna kuluttajat. Sen vuoksi ohjelmasta olisi tuettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan strategisten julkisten hankintojen laajamittaisempi käyttö, julkisia hankintoja tekevien tahojen ammatillistaminen, pk-yritysten parempi pääsy hankintamarkkinoille, avoimuuden ja integriteetin lisääminen sekä tietojen parantaminen, jotta edistetään hankintojen digitalisaatiota ja yhteisiä hankintoja vahvistamalla kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa jäsenvaltioiden kanssa, parantamalla tiedonkeruuta ja tietojen analysointia, myös kehittämällä asiaan liittyviä tietoteknisiä välineitä, tukemalla kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa, antamalla neuvontaa, tekemällä kaikkia osapuolia hyödyttäviä kauppasopimuksia, tiivistämällä kansallisten viranomaisten yhteistyötä ja käynnistämällä pilottihankkeita.

(16)Jotta voidaan saavuttaa ohjelman tavoitteet ja helpottaa kansalaisten ja yritysten elämää, käyttöön olisi otettava korkealaatuisia käyttäjäkeskeisiä julkisia palveluja. Tämä edellyttää sitä, että julkishallinnon on ryhdyttävä toimimaan uusilla tavoilla, poistettava raja-aitoja hallinnon eri osa-alueiden väliltä ja sitouduttava luomaan tällaisia julkisia palveluja yhdessä kansalaisten ja yritysten kanssa. Rajatylittävän toiminnan jatkuva ja vakaa lisääntyminen sisämarkkinoilla edellyttää, että tarjotaan ajantasaisia tietoja yritysten ja kansalaisten oikeuksista mutta myös tietoja, joissa selitetään hallinnollisia muodollisuuksia. Lisäksi on keskeisen tärkeää tarjota oikeudellista neuvontaa ja auttaa kansallisella tasolla esiintyvien ongelmien ratkaisussa. On myös välttämätöntä luoda yhteys kansallisten hallintojen välille yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla sekä arvioida, miten sisämarkkinat toimivat käytännössä. Ohjelmasta olisi sen vuoksi tuettava seuraavia olemassa olevia sisämarkkinoiden hallintovälineitä: Sinun Eurooppasi -portaali, jonka pitäisi toimia tulevan yhteisen digitaalisen palveluväylän runkona, Sinun Eurooppasi -neuvonta, Solvit, sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä ja sisämarkkinoiden tulostaulu, jotta parannetaan kansalaisten jokapäiväistä elämää ja yritysten kykyä käydä kauppaa valtioiden rajojen yli.

(17)Ohjelmasta olisi tuettava unionin sääntelypuitteiden kehittämistä yhtiöoikeuden sekä johtamis- ja hallintojärjestelmien (corporate governance) samoin kuin sopimusoikeuden alalla, jotta voidaan tehostaa liiketoimintaa ja lisätä sen kilpailukykyä ja tarjota samalla suoja sidosryhmille, joihin yrityksen toiminta vaikuttaa ja reagoida uusiin poliittisiin haasteisiin. Sillä olisi myös varmistettava asiaan kuuluvan unionin säännöstön asianmukainen arviointi, täytäntöönpano ja noudattamisen valvonta, sidosryhmille annettavat tiedot ja apu sekä tiedonvaihdon edistäminen alalla. Ohjelmalla olisi tuettava komission aloitteita, joilla edistetään datataloutta ja innovointia koskevia selkeitä ja mukautettuja säädöspuitteita. Nämä aloitteet ovat välttämättömiä, jotta voidaan parantaa oikeusvarmuutta sopimusoikeuden ja sopimussuhteen ulkopuolisen oikeuden osalta, etenkin uuteen teknologiaan, kuten esineiden internetiin, tekoälyyn, robotiikkaan ja 3D-tulostukseen, liittyvissä vastuu- ja eettisissä kysymyksissä. Ohjelmalla olisi pyrittävä kannustamaan datapohjaisen liiketoiminnan kehittämistä, koska se on ratkaisevan tärkeää unionin talouden kannalta globaalissa kilpailussa.

(18)Ohjelmalla olisi myös edistettävä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseen liittyvän unionin oikeudellisen kehyksen asianmukaista ja täysimittaista täytäntöönpanoa ja soveltamista jäsenvaltioissa sekä alan uusiin haasteisiin puuttuvan politiikan kehittämistä. Sillä olisi tuettava myös Euroopan edun kannalta merkityksellisten kansainvälisten organisaatioiden, kuten Euroopan neuvoston rahanpesun vastaisia toimenpiteitä arvioivan asiantuntijakomitean, toimintaa.

(19)Sisämarkkinoiden toteuttaminen ja kehittäminen rahoituspalvelujen, rahoitusvakauden ja pääomamarkkinaunionin alalla, mukaan luettuna kestävä rahoitus, riippuu suuresti unionin toteuttamista näyttöön perustuvista toimenpiteistä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komission olisi toimittava aktiivisesti ja seurattava jatkuvasti rahoitusmarkkinoita ja rahoitusvakautta, arvioitava unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, arvioitava voimassa olevan lainsäädännön tarkoituksenmukaisuutta ja yksilöitävä mahdollisia toiminta-aloja, joilla tulee esiin uusia riskejä, niin että sidosryhmät ovat mukana prosessissa koko toimintapoliittisen syklin ajan. Tällaiset toimet riippuvat analyysien, tutkimusten, koulutusmateriaalin, kyselyjen, vaatimustenmukaisuuden arviointien, arviointien ja tilastojen tuottamisesta, ja niiden tukena ovat tietotekniikkajärjestelmät ja viestintävälineet.

(20)Kun otetaan huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa vahvistetut sisämarkkinat sisältävät järjestelmän, jolla varmistetaan, ettei kilpailu vääristy, ohjelmasta olisi tuettava unionin kilpailupolitiikkaa ja kansallisten viranomaisten ja tuomioistuinten välisiä verkostoja ja yhteistyötä ja olisi pyrittävä saavuttamaan laajempi sidosryhmien joukko viestimällä unionin kilpailupolitiikasta ja selittämällä siihen liittyviä oikeuksia, etuuksia ja velvollisuuksia.

(21)Ohjelmalla on erityisesti torjuttava talous- ja liiketoimintaympäristön käynnissä olevista muutoksista johtuvia radikaaleja vaikutuksia kilpailuun ja sisämarkkinoiden toimintaan, erityisesti datan eksponentiaalisen kasvun ja käytön kautta, kun otetaan huomioon tekoälyn ja muiden tietoteknisten välineiden ja osaamisen kasvava käyttö yrityksissä ja niiden neuvonantajien parissa. On myös olennaisen tärkeää, että ohjelmasta tuetaan verkostoja ja yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten ja tuomioistuinten kanssa, koska vääristymätön kilpailu ja sisämarkkinoiden toiminta riippuvat ratkaisevasti näiden tahojen toimista. Kun otetaan huomioon kilpailupolitiikan erityistehtävä, jolla estetään unionin rajojen ulkopuolella tapahtuvasta kilpailunvastaisesta toiminnasta sisämarkkinoille aiheutuva vahinko, ohjelmasta olisi tarpeen mukaan tuettava yhteistyötä myös kolmansien maiden viranomaisten kanssa. Tiedotustoimien laajentaminen on välttämätöntä, jotta useammat kansalaiset ja yritykset pystyvät hyödyntämään tasapuolisesta kilpailusta sisämarkkinoilla saatavat edut täysimääräisesti. Koska monet ohjelman aloitteista ovat uusia ja ohjelman kilpailua koskevaan osaan vaikuttaa erityisen paljon sisämarkkinoiden kilpailuolojen dynaaminen kehitys – etenkin tekoälyn, algoritmien, massadatan, kyberturvallisuuden ja rikosteknisen tutkimuksen osalta – jonka vauhtia ja laajuutta on vaikea arvioida, on odotettavissa, että ohjelman tämän osan kehittyviin tarpeisiin vastaaminen vaatii joustavuutta.

(22)Euroopan yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen niin, että samalla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja avoimet ja kilpailukykyiset sisämarkkinat, on äärimmäisen tärkeää. Pk-yritykset ovat Euroopan talouden moottori: niiden osuus kaikista yrityksistä Euroopassa on 99 prosenttia, ne tarjoavat työpaikoista kaksi kolmasosaa ja ne edistävät merkittävästi uusien työpaikkojen luomista alueellisesti ja paikallisesti.

(23)Pk-yrityksillä on yhteisiä haasteita, jotka eivät vaikuta suuriin yrityksiin samassa määrin: rahoituksen saaminen, ammattitaitoisen työvoiman löytäminen, hallinnollisen rasitteen keventäminen, luovuuden ja innovoinnin hyödyntäminen, markkinoille pääseminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Ohjelmalla olisi puututtava tällaisiin markkinahäiriöihin oikeasuhteisesti niin, ettei vääristetä kilpailua kohtuuttomasti sisämarkkinoilla.

(24)Monet unionin kilpailukykyongelmista liittyvät pk-yritysten vaikeuksiin saada rahoitusta, koska ne eivät pysty osoittamaan luottokelpoisuuttaan eikä niillä ole riittävästi vakuuksia. Rahoitukseen liittyviä lisähaasteita syntyy siitä, että pk-yritysten on pysyttävä kilpailukykyisinä sitoutumalla esimerkiksi digitalisaatioon, kansainvälistymiseen ja innovointiin ja työvoimansa ammattitaidon kohentamiseen. Rahoituksen rajoitetulla saannilla on kielteinen vaikutus yritysten perustamiseen, kasvuun ja elinkelpoisuuteen sekä uusien yrittäjien halukkuuteen ottaa haltuunsa elinkelpoisia yrityksiä sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.

(25)Jotta päästäisiin eroon näistä markkinahäiriöistä ja voitaisiin varmistaa, että pk-yritykset pysyvät edelleen unionin talouden kilpailukyvyn kivijalkana, pienille ja keskisuurille yrityksille on myönnettävä ylimääräistä tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella [...] 52 perustetun InvestEU-rahaston pk-yritysikkunaan kuuluvista velka- ja pääomarahoitusvälineistä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1287/2013 53 käyttöön otettu lainantakausjärjestely on todistanut lisäarvonsa, ja sen odotetaan tuovan positiivisia vaikutuksia vähintään 500 000 pk-yritykselle; sen seuraaja perustetaan InvestEU-rahaston pk-yritysikkunaan.

(26)Tämän ohjelman poliittisia tavoitteita käsitellään myös InvestEU-rahaston pk-ikkunaan kuuluvien rahoitusvälineiden ja talousarviotakuun avulla. Rahoitustukea olisi myös käytettävä toimiin, joilla käsitellään oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteita tai optimaalista heikompia investointitilanteita, eivätkä toimet saisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvää Euroopan tason lisäarvoa.

(27)Ohjelmasta olisi tarjottava tehokasta tukea pk-yrityksille niiden koko elinkaaren aikana. Ohjelman olisi pohjauduttava pk-yrityksistä ja teollisuudenaloista kehitettyyn ainutlaatuiseen osaamiseen ja asiantuntemukseen ja pitkään kokemukseen, joka on saatu työskentelystä eurooppalaisten, kansallisten ja alueellisten sidosryhmien kanssa. Tuen olisi pohjauduttava positiivisiin kokemuksiin Yritys-Eurooppa -verkostosta, keskitetystä asiointipisteestä, jolla parannetaan pk-yritysten kilpailukykyä ja kehitetään niiden liiketoimintaa sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella. Verkostolla on tarkoitus jatkaa palvelujen tarjoamista muiden unionin ohjelmien, kuten Horisontti 2020 -ohjelman, puolesta hyödyntämällä näiden ohjelmien taloudellisia resursseja. Uusille yrittäjille suunnattu mentorijärjestelmä olisi myös tarkoitus säilyttää välineenä, jolla annetaan uusille yrittäjille tai yrittäjyyttä harkitseville mahdollisuus hankkia liiketoimintakokemusta saattamalla uusi yrittäjä yhteen jonkin toisen maan kokeneen yrittäjän kanssa ja vahvistamalla näin yrittäjyystaitoja. Ohjelmassa olisi pyrittävä kasvattamaan ja laajentamaan entisestään maantieteellistä kattavuutta ja tarjottava näin yrittäjille enemmän tällaisia yhteensaattamismahdollisuuksia, tarpeen mukaan täydentäen muita unionin aloitteita.

(28)Klusterit ovat strateginen väline pk-yritysten kilpailukyvyn ja toiminnan laajentamisen tukemiseksi, koska ne tarjoavat suotuisan liiketoimintaympäristön. Yhteisklusterialoitteilla olisi saatava aikaan kriittistä massaa pk-yritysten kasvun vauhdittamiseksi. Klustereilla yhdistetään erikoistuneita ekosysteemejä ja luodaan näin pk-yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja integroidaan ne paremmin eurooppalaisiin ja globaaleihin strategisiin arvoketjuihin. Euroopan klusteriyhteistyöfoorumin tukemiin kansainvälisten kumppanuusstrategioiden kehittämiseen ja yhteistoimien toteuttamiseen olisi annettava tukea. Kestävää kumppanuutta olisi kannustettava jatkuvalla rahoituksella, jos tulos- ja osallistumistavoitteet saavutetaan. Suora tuki pk-yrityksille olisi kanavoitava klusteriorganisaatioiden kautta seuraavissa toimissa: huipputeknologian, uusien liiketoimintamallien sekä vähähiilisten ja resurssitehokkaiden ratkaisujen käyttöönotto, luovuus ja suunnittelu, osaamisen kehittäminen, taitavien työntekijöiden houkutteleminen, yrittäjyyden vauhdittaminen ja kansainvälistyminen. Mukaan olisi otettava muita pk-yritysten tukeen erikoistuneita toimijoita, jotta helpotetaan teollisuuden muutosta ja älykkään erikoistumisen strategioiden toteuttamista. Ohjelmalla olisi näin ollen edistettävä kasvua ja luotava yhteyksiä unionin (digitaali-)innovointikeskittymiin ja koheesiopolitiikan ja Euroopan horisontti -ohjelman puitteissa tehtyihin investointeihin. Yhteisvaikutuksia Erasmus-ohjelman kanssa voidaan myös tutkia.

(29)Luovuus ja innovointi ovat ratkaisevan tärkeitä unionin teollisten arvoketjujen kilpailukyvyn kannalta. Ne toimivat katalysaattoreina teollisuuden nykyaikaistamiselle ja edistävät älykästä, osallistavaa ja kestävää kasvua. Luovuutta ja innovointia ei ole kuitenkaan hyödynnetty pk-yrityksissä riittävästi. Sen vuoksi ohjelmasta olisi tuettava kohdennettuja toimia, verkostoja ja kumppanuuksia, joilla edistetään luovuuteen pohjautuvaa innovointia koko teollisessa arvoketjussa.

(30)Eurooppalaisilla standardeilla on merkittävä asema sisämarkkinoilla. Ne ovat elintärkeitä yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvylle. Standardit ovat ratkaisevan tärkeä väline myös unionin lainsäädännön ja politiikan tukemiseksi useilla keskeisillä aloilla, kuten energia, ilmastonmuutos, tieto- ja viestintäteknologia, resurssien kestävä käyttö, innovointi, tuoteturvallisuus, kuluttajansuoja, työntekijöiden turvallisuus ja työolot sekä ikääntyvä väestö, ja näin niiden panos on positiivinen koko yhteiskunnan kannalta.

(31)Euroopan standardointitoimia säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1025/2012 54 , ja ne pannaan täytäntöön pitkäaikaisilla julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksilla, jotka ovat keskeisen tärkeitä, jotta saavutetaan edellä mainitussa asetuksessa samoin kuin yleisessä ja alakohtaisessa unionin standardointipolitiikassa vahvistetut tavoitteet.

(32)Hyvin toimiva yhteinen tilinpäätösraportointikehys on olennaisen tärkeä sisämarkkinoiden, pääomamarkkinoiden tehokkaan toiminnan sekä yhdentyneiden rahoituspalvelumarkkinoiden toteuttamisen kannalta pääomamarkkinaunionin yhteydessä.

(33)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 55 mukaisesti kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antavan elimen (International Accounting Standards Board) hyväksymät kansainväliset tilinpäätösstandardit (IFRS) ja kansainvälisen tilinpäätöskysymysten tulkintakomitean niihin liittyvät tulkinnat olisi sisällytettävä unionin lainsäädäntöön, jotta yhtiöt, joiden arvopaperit on noteerattu säännellyillä markkinoilla unionissa, soveltaisivat niitä, mutta ainoastaan, jos IFRS-standardit täyttävät mainitussa asetuksessa säädetyt perusteet, joihin kuuluu vaatimus, jonka mukaan tilinpäätös antaa ”oikean ja riittävän kuvan” siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU 56 4 artiklan 3 kohdassa säädetään, ja ovat Euroopan yleisen edun mukaisia. Tällaiset kansainväliset tilinpäätösstandardit on tarpeen laatia noudattaen avointa ja demokraattisesti vastuullista menettelyä. IFRS-standardeilla on siten merkittävä rooli sisämarkkinoiden toiminnassa, ja siksi on unionin edun mukaista varmistaa, että IFRS-standardien laadinta- ja hyväksyntäprosesseissa syntyy standardeja, jotka ovat yhdenmukaisia sisämarkkinoiden oikeudellisen kehyksen vaatimusten kanssa. Sen vuoksi on tärkeää luoda soveltuvat rahoitusjärjestelyt IFRS-säätiötä varten.

(34)On tarpeen, että unioni varmistaa Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) rahoituksen jatkuvuuden ja osallistuu siten sen rahoittamiseen, kun otetaan huomioon EFRAGin tehtävä sen arvioimisessa, ovatko IFRS-standardit unionin oikeuden vaatimusten ja politiikan mukaisia, sellaisina kuin niistä on säädetty asetuksessa (EY) N:o 1606/2002. EFRAGin teknisessä työssä olisi keskityttävä komissiolle annettavaan tekniseen neuvontaan IFRS-standardeja hyväksyttäessä sekä asiaankuuluvaan osallistumiseen tällaisten IFRS-standardien laadintaan, ja siinä olisi varmistettava, että unionin edut otetaan asianmukaisesti huomioon kansainvälisessä standardisointiprosessissa. Unionin etuihin olisi sisällyttävä varovaisuuden käsite sekä direktiivissä 2013/34/EU säädetyn ”oikeaa ja riittävää kuvaa” sekä asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn Euroopan yleistä etua koskevan vaatimuksen säilyttäminen, kun otetaan huomioon IFRS-standardien vaikutus rahoitusvakauteen ja talouteen. Osaksi Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavaa ryhmää (EFRAG) olisi perustettava eurooppalainen yritysraportointiosasto (Corporate Reporting Lab), joka edistää innovointia ja hyvien toimintatapojen kehittämistä yritysraportoinnin alalla. Tällä foorumilla yritykset ja investoijat voivat jakaa hyviä toimintatapoja erityisesti muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnin ja kestävän kehityksen raportoinnin alalla.

(35)Kansainvälisen tilintarkastajaliiton, jäljempänä ’IFAC’, hallinnonuudistuksen seurannasta vastaava kansainvälinen seurantaryhmä perusti vuonna 2005 lakisääteisen tilintarkastuksen alalle julkisen edun valvontalautakunnan, jäljempänä ’PIOB’. PIOB:n tehtävänä on valvoa kansainvälisten tilintarkastusstandardien (ISA) vahvistamiseen johtavaa prosessia ja muuta IFAC:n harjoittamaa yleishyödyllistä toimintaa. Kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja voidaan hyväksyä sovellettavaksi unionissa erityisesti sillä edellytyksellä, että ne on laadittu asianmukaisessa menettelyssä julkisen valvonnan alaisena ja läpinäkyvyyttä noudattaen, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY 57 26 artiklassa edellytetään. Kun otetaan huomioon kansainvälisten tilintarkastusstandardien käyttöönotto unionissa ja PIOB:n keskeinen asema sen varmistamisessa, että standardit täyttävät direktiivissä 2006/43/EY asetetut vaatimukset, on tärkeää varmistaa asianmukaiset rahoitusjärjestelyt PIOB:n osalta.

(36)Unioni edistää korkeatasoista kuluttajansuojaa, parantaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia ja edistää kuluttajien keskeistä asemaa sisämarkkinoilla tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden politiikkaa ja pyrkimällä varmistamaan, että kuluttajina toimiessaan kansalaiset saavat mahdollisimman paljon hyötyä sisämarkkinoista ja että heidän turvallisuuttaan ja oikeudellisia ja taloudellisia etujaan suojellaan asianmukaisesti ja konkreettisin toimin. Unionin on myös varmistettava, että kuluttaja- ja tuoteturvallisuuslainsäädännön noudattamista valvotaan asianmukaisesti ja yhdenvertaisesti käytännössä ja että yrityksillä on tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla, joilla kilpailu on oikeudenmukaista. Lisäksi on syytä antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia ja kannustaa ja avustaa heitä tekemään kestäviä valintoja ja edistää näin kestävää ja energia- ja resurssitehokasta taloutta ja kiertotaloutta.

(37)Ohjelmalla olisi myös pyrittävää lisäämään kuluttajien, yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten tietoa unionin kuluttajia ja turvallisuutta koskevasta lainsäädännöstä ja parantamaan kuluttajien ja kuluttajia edustavien organisaatioiden vaikutusmahdollisuuksia kansallisella ja unionin tasolla erityisesti tukemalla Euroopan kuluttajaliittoa (BEUC), joka on vakiintunut ja tunnustettu kansalaisjärjestö, joka edustaa kuluttajien etuja kaikkeen asiaan kuuluvaan unionin politiikkaan nähden, sekä eurooppalaista standardointiasioiden kuluttajajärjestöä (ANEC), joka edustaa kuluttajien etuja standardointikysymyksissä. Tässä erityishuomiota olisi kiinnitettävä uusiin markkinatarpeisiin, jotka liittyvät kestävän kulutuksen edistämiseen ja talouden digitalisaatiosta tai uusien kulutusmallien ja liiketoimintamallien kehittämisestä syntyvien haavoittuvuuksien ja haasteiden estämiseen. Ohjelmasta olisi tuettava markkinoihin, poliittisiin haasteisiin ja esiin nouseviin ongelmiin ja käyttäytymismuotoihin liittyvien tietojen kehittämistä sekä kuluttajia koskevien unionin tulostaulujen julkaisemista.

(38)Ohjelmasta olisi tuettava kansallisia toimivaltaisia viranomaisia, mukaan luettuna tuoteturvallisuuden seurannasta vastaavat viranomaiset, jotka tekevät yhteistyötä erityisesti vaarallisia kulutustuotteita koskevan EU:n nopean hälytysjärjestelmän kautta. Ohjelmasta olisi myös tuettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY 58 ja asetuksen (EY) N:o 765/2008 noudattamisen valvontaa kuluttajansuojan ja tuoteturvallisuuden osalta sekä kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkoston toimintaa ja kansainvälistä yhteistyötä kolmansien maiden ja unionin asianomaisten viranomaisten välillä. Ohjelmalla olisi myös pyrittävä varmistamaan, että kaikilla kuluttajilla ja kauppiailla on mahdollisuus käyttää laadukasta tuomioistuinten ulkopuolista riidanratkaisua ja verkkovälitteistä riidanratkaisua ja saada tietoja muutoksenhakumahdollisuuksista.

(39)Euroopan kuluttajakeskusten verkosto auttaa kuluttajia hyödyntämään unionin kuluttajaoikeuksia, kun he hankkivat tavaroita ja palveluja valtioiden rajojen yli sisämarkkinoilla ja Euroopan talousalueella, joko verkon kautta tai matkoillaan. Verkostoon kuuluu 30 keskusta, ja sitä rahoitetaan yhteisesti unionin kuluttajaohjelmista, ja se on yli 10 vuoden aikana osoittanut lisäarvonsa vahvistamalla kuluttajien ja kauppiaiden luottamusta sisämarkkinoihin. Se käsittelee vuodessa yli 100 000 kuluttajien tiedustelua ja saavuttaa miljoonia kansalaisia lehdistötiedotteillaan ja verkossa tapahtuvalla tiedotuksellaan. Se on yksi unionin arvostetuimmista kansalaisten neuvontaverkostoista, ja useimmissa sen keskuksissa on sisämarkkinalainsäädäntöä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/123/EY 59 , käsitteleviä yhteyspisteitä; sen arvioinnissa korostetaan toiminnan jatkamisen merkitystä. Verkosto aikoo myös kehittää vastavuoroisia järjestelyjä kolmansissa maissa toimivien vastaavien elinten kanssa.

(40)Unionin kuluttaja- ja markkinointilainsäädäntöä koskevassa toimivuustarkastuksessa, jonka komissio teki toukokuussa 2017, tuli esiin, että sääntöjen noudattamista on valvottava paremmin ja muutoksenhakua helpotettava, jos kuluttajille on aiheutunut vahinkoa kuluttajalainsäädännön rikkomisesta. Tämän seurauksena komissio hyväksyi huhtikuussa 2018 Kuluttajat vahvempaan asemaan -toimenpidepaketin, jolla muun muassa varmistetaan kuluttajien yhdenvertainen kohtelu sisämarkkinoilla siltä osin kuin on kyse laatueroista, jäsenvaltioiden vahvemmasta valvontakapasiteetista, vahvemmasta tuoteturvallisuudesta, laajemmasta kansainvälisestä yhteistyöstä ja uusista muutoksenhakumahdollisuuksista etenkin oikeutettujen yksikköjen nostamien edustajakanteiden kautta. Ohjelmasta olisi pyrittävä tukemaan kuluttajapolitiikkaa, jolla lisätään kuluttajaorganisaatioiden ja kuluttajansuojaviranomaisten tietoa, kehitetään niiden valmiuksia ja vaihdetaan hyviä toimintatapoja niiden välillä, kehitetään verkostoitumista ja markkinatietojen käyttöä sekä vahvistetaan näyttöpohjaa sisämarkkinoiden toiminnasta kuluttajien kannalta ja tietotekniikkajärjestelmien ja viestintävälineiden toiminnasta.

(41)Kansalaisiin vaikuttaa erityisen paljon rahoituspalvelumarkkinoiden toiminta. Rahoituspalvelut ovat sisämarkkinoiden keskeinen osatekijä, ja ne edellyttävät vankkoja sääntely- ja valvontapuitteita, joilla varmistetaan rahoitusvakauden ja kestävän talouden lisäksi myös korkeatasoinen suoja kuluttajille ja muille rahoituspalvelujen loppukäyttäjille, muun muassa vähittäissijoittajille, säästäjille, vakuutuksenottajille, eläkerahastosäästäjille ja edunsaajille, yksittäisille osakkeenomistajille, lainanottajille sekä pk-yrityksille. On tärkeää vahvistaa niiden valmiuksia osallistua politiikan laatimiseen rahoitusalalla.

(42)Ohjelmasta olisi sen vuoksi tuettava edelleen erityistoimia, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/826 60 perustettuun unionin ohjelmaan (2017–2020) kuluttajien ja muiden finanssipalvelujen loppukäyttäjien osallistumisen lisäämisestä unionin politiikan laadintaan finanssipalvelualalla; ohjelmalla jatkettiin vuosien 2012–2017 pilottiohjelmaa ja valmistelutoimia. Tämä on tarpeen, jotta poliittiset päättäjät saavat sidosryhmien näkökantoja muiltakin kuin rahoitussektorin ammattilaisilta ja jotta varmistetaan kuluttajien ja muiden rahoituspalvelujen loppukäyttäjien parempi edustus. Tämän pitäisi johtaa parempaan rahoituspalvelupolitiikkaan, erityisesti sen ansiosta, että rahoitusalan sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ymmärretään yleisesti paremmin ja finanssiosaaminen kohenee.

(43)Vuosina 2012 ja 2013 toteutetun pilottihankkeen ja vuosina 2014–2016 toteutetun valmistelutoimen yhteydessä komissio antoi avustuksia kahdelle organisaatiolle vuotuisen avoimen ehdotuspyynnön tuloksena. Nämä kaksi organisaatiota ovat Finance Watch, joka perustettiin unionin avustuksilla vuonna 2011 kansainväliseksi voittoa tavoittelemattomaksi järjestöksi Belgian lainsäädännön nojalla, ja Better Finance, joka syntyi, kun vuonna 2009 alettiin järjestellä ja brändätä uudelleen jo olemassa olevia eurooppalaisia sijoittajien ja osakkeenomistajien liittoja. Asetuksella (EU) 2017/826 perustetussa valmiuksien kehittämiseen tähtäävässä ohjelmassa yksilöidään nämä kaksi järjestöä ainoiksi avustuksensaajiksi. Sen vuoksi on tarpeen jatkaa näiden järjestöjen yhteisrahoittamista ohjelman yhteydessä. Rahoitusta olisi kuitenkin tarkasteltava uudelleen.

(44)Terveyden korkeatasoinen suojelu koko elintarvikeketjussa on välttämätöntä, jotta sisämarkkinat toimisivat tehokkaasti. Turvallinen ja kestävä elintarvikkeiden toimitusketju on ennakkoedellytys yhteiskunnan ja sisämarkkinoiden kannalta. Valtioiden rajat ylittävät terveys- ja elintarvikekriisit vaikeuttavat sisämarkkinoiden toimintaa rajoittamalla henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuutta ja aiheuttamalla häiriöitä tuotantoon.

(45)Unionin lainsäädännön yleistavoitteena elintarvikeketjun alalla on myötävaikuttaa ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden korkeaan tasoon elintarvikeketjussa, tukea eläinten hyvinvoinnin kohentamista, myötävaikuttaa kuluttajansuojan, kuluttajatiedotuksen ja ympäristönsuojelun korkeaan tasoon, myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, parantamalla samalla Euroopan elintarvike- ja rehutuotannon kestävyyttä, lisäämällä laatustandardeja koko unionissa, vahvistamalla unionin elintarvike- ja rehuteollisuuden kilpailukykyä ja edistämällä uusien työpaikkojen luomista.

(46)Kun otetaan huomioon ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden korkeaa tasoa koko elintarvikeketjussa koskevien toimien erityisluonne, tässä asetuksessa on säädettävä erityisistä kelpoisuusperusteista, jotka koskevat avustusten myöntämistä ja julkisten hankintojen käyttämistä. Erityisesti poiketen siitä, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 61 , jäljempänä ’varainhoitoasetus’, säädetään ja säädetystä taannehtivuuskiellon periaatteesta poiketen kiireellisten toimenpiteiden kustannusten olisi kiireellisen ja ennalta arvaamattoman luonteensa vuoksi oltava avustuskelpoisia ja sisällettävä myös kustannukset, jotka ovat syntyneet taudin tai kasvintuhoojan epäillystä esiintymisestä, kunhan esiintyminen vahvistetaan myöhemmin ja siitä ilmoitetaan komissiolle. Sen jälkeen, kun komissio on allekirjoittanut oikeudelliset sitoumukset ja arvioinut jäsenvaltioiden toimittamat maksupyynnöt, sen olisi tehtävä vastaavat talousarviositoumukset ja maksettava avustuskelpoiset kustannukset. Myös sellaisista suojatoimenpiteistä aiheutuvien kustannusten olisi oltava avustuskelpoisia, jotka on toteutettu tilanteessa, jossa kolmannen maan tai jäsenvaltion alueella tai merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla esiintyy tai leviää tiettyjä eläintauteja tai zoonooseja, jotka uhkaavat välittömästi unionin terveystilannetta, samoin kuin sellaisista suojatoimenpiteistä tai muista aiheellisista toimista aiheutuvien kustannusten, jotka on toteutettu unionin kasvien terveystilanteen tueksi.

(47)Jäsenvaltioiden suorittama virallinen valvonta on olennainen väline valvottaessa ja seurattaessa, että asiaankuuluvat unionin vaatimukset pannaan täytäntöön, niitä noudatetaan ja niiden noudattamista valvotaan. Virallisten valvontajärjestelmien vaikuttavuus ja tehokkuus ovat erittäin tärkeitä pidettäessä yllä ihmisten, eläinten ja kasvien turvallisuuden korkeaa tasoa koko elintarvikeketjussa ja varmistettaessa samalla ympäristönsuojelun ja eläinten hyvinvoinnin korkea taso. Tällaisiin valvontatoimenpiteisiin olisi voitava saada unionin rahoitustukea. Etenkin unionin vertailulaboratorioille olisi voitava myöntää rahoitusosuus, jotta niille voidaan myöntää tukea kustannuksiin, jotka aiheutuvat komission hyväksymien työohjelmien toteuttamisesta. Koska virallisen valvonnan vaikuttavuus riippuu myös siitä, onko valvontaviranomaisilla käytettävissään unionin lainsäädännön asianmukaisesti tuntevaa, hyvin koulutettua henkilöstöä, unionin olisi lisäksi voitava osallistua toimivaltaisten viranomaisten järjestämän, tällaisen henkilöstön koulutuksen ja vaihto-ohjelmien rahoitukseen.

(48)Euroopan tilasto-ohjelmassa kehitetyt, tuotetut ja levitetyt korkealaatuiset Euroopan tilastot ovat ratkaisevan tärkeitä näyttöön perustuvalle päätöksenteolle, niiden olisi oltava saatavilla oikea-aikaisesti ja niillä olisi myötävaikutettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistetun unionin politiikan täytäntöönpanoon, etenkin vahvistetun ja yhdennetyn talouden ohjauksen ja hallintotavan, sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden, kestävän kehityksen, maatalouspolitiikan, Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden sekä globalisaation osalta.

(49)Euroopan tilastot ovat välttämättömiä unionin päätöksenteon ja unionin aloitteiden tulosten ja vaikutusten mittaamisen kannalta. Sen vuoksi olisi varmistettava Euroopan tilastojen jatkuva tarjoaminen ja kehittäminen – noudattamalla unionin laajuista lähestymistapaa ja omaksumalla sisämarkkinoita laajempi perspektiivi – jotta voidaan kattaa unionin kaikki toiminnot ja toiminta-alat, mukaan luettuna yritysten ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen valistuneiden päätösten tekemiseksi.

(50)Horisontaalisen luonteensa vuoksi Euroopan tilasto-ohjelmaan sovelletaan erityisvaatimuksia ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 223/2009 62 säädettyjä vaatimuksia, etenkin siltä osin kuin on kyse tilastoperiaatteiden noudattamisesta, Euroopan tilastojärjestelmän toiminnasta ja sen hallinnoinnista, mukaan luettuna Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevälle komitealle ja komissiolle osoitettu asema ja tehtävät, sekä tilastotoimien suunnittelun vahvistamisesta ja täytäntöönpanosta.

(51)Ohjelma on toimitettu ennakkotarkastelua varten Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevälle komitealle asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaisesti.

(52)Unioni ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman. Edistämällä Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamista unioni ja jäsenvaltiot tukevat vahvempaa, kestävämpää, osallisuutta paremmin edistävää, turvallisempaa ja vauraampaa Eurooppaa. Ohjelmalla olisi edistettävä Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoa, myös asettamalla keskenään tasapainoon kestävän kehityksen taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä ulottuvuus.

(53)On tärkeää, että ilmastonmuutosta torjutaan Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista koskevien EU:n sitoumusten mukaisesti, mistä syystä ohjelmalla olisi edistettävä ilmastotoimien valtavirtaistamista, ja yleisenä tavoitteena on, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuettaisiin ilmastotavoitteita Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana määritellään olennaisia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asianmukaisten arviointi- ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

(54)Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät [viittaus päivitettävä uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti: talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 63 17 kohdan] mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(55)Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa määrätään yhteistyöstä ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Euroopan talousalueeseen kuuluvien Euroopan vapaakauppaliiton maiden välillä. Olisi myös säädettävä siitä, että ohjelmaan voivat osallistua muut maat, mukaan luettuna unionin naapurimaat sekä unionin jäsenyyttä hakevat maat, ehdokasmaat sekä liittymässä olevat maat. Lisäksi Euroopan tilastojen alalla ohjelmaan voi osallistua Sveitsi yhteistyöstä tilastoalalla tehdyn Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen 64 mukaisesti.

(56)Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(57)Tähän ohjelmaan sovelletaan varainhoitoasetusta. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja ja hankintoja koskevat säännöt.

(58)Edeltävien ohjelmien ja budjettikohtien nojalla toteutetut toimet ovat osoittautuneet asianmukaisiksi, ja ne olisi pidettävä voimassa. Ohjelmalla käyttöön otettavilla uusilla toimilla pyritään vahvistamaan erityisesti sisämarkkinoiden toimintaa. Jotta ohjelman toteuttamista voitaisiin yksinkertaistaa ja joustavoittaa ja näin saavuttaa paremmin sen tavoitteet, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina. Ohjelmaan olisi sisällytettävä myös luettelot ohjeellisista toimista, jotka koskevat erityistavoitteita kilpailukyvyn alalla, tai erityistoimista, jotka johtuvat sääntelyvaatimuksista, esimerkiksi standardoinnin, elintarvikeketjun sääntelyn ja Euroopan tilastojen alalla.

(59)On tarpeen täsmentää tiettyjä yhteisöjen luokkia, joille voidaan myöntää rahoitusta, sekä ne yhteisöt, joille voidaan myöntää rahoitusta ilman ehdotuspyyntöä.

(60)Maailmantalouden jatkuvasti lisääntyvien keskinäisten yhteyksien vuoksi ohjelmassa olisi varattava edelleen mahdollisuus ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumiselle, esimerkiksi kolmansien maiden virkamiesten tai kansainvälisten järjestöjen edustajien tai talouden toimijoiden edustajien osallistuminen tiettyihin toimiin.

(61)On tarpeen säätää yhteisrahoitussääntöjä ja avustuskelpoisia kustannuksia koskevista erityisperusteista.

(62)EU:n talousarvion kokonaistarkastelusta 19 päivänä lokakuuta 2010 annetussa komission tiedonannossa 65 esitetyn rahoitusohjelmien yhtenäisyyttä ja yksinkertaistamista koskevan sitoumuksen mukaisesti resursseja olisi jaettava muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa, jos ohjelmassa suunniteltujen toimien tavoitteet ovat yhteisiä useille rahoitusvälineille; kaksinkertainen rahoittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista

(63)Tällä ohjelmalla olisi edistettävä yleistä tukea, jolla käsitellään syrjäisimpien alueiden erityistarpeita ja niiden integroimista sisämarkkinoille, kuten vahvistettiin hiljattain komission tiedonannossa ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” 66 .

(64)Ohjelmalla olisi edistettävä yhteisvaikutuksia ja vältettävä päällekkäisyydet asiaan liittyvien unionin ohjelmien ja toimien kanssa. Tämän ohjelman mukaisilla toimilla olisi täydennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) […] 67 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) […] 68 perustettujen tulli- ja Fiscalis-ohjelmien toimia, joilla myös on tarkoitus tukea ja parantaa sisämarkkinoiden toimintaa.

(65)Ohjelmalla olisi edistettävä yhteisvaikutuksia ja täydentävyyttä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) [...] 69 perustetusta Euroopan aluekehitysrahastosta myönnettävän pk-yritysten ja yrittäjyyden tuen kanssa. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella [...] 70 perustetun InvestEU-rahaston pk-yritysikkunasta taataan velka- ja pääomatuki, jolla parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia ja saatavuutta. Ohjelmalla haetaan yhteisvaikutuksia myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) [...] 71 perustetun avaruusohjelman kanssa siten, että pk-yrityksiä kannustetaan hyödyntämään näissä ohjelmissa kehitettyjä läpimurtoinnovaatioita ja muita ratkaisuja.

(66)Tällä ohjelmalla olisi edistettävä yhteisvaikutuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) [...] 72 perustetun, tutkimusta ja innovointia edistävän Euroopan horisontti -ohjelman kanssa. Tämä koskee erityisesti täydentävyyttä tulevan innovatiivisia yrityksiä käsittelevän Euroopan innovointineuvoston toimien kanssa sekä pk-yrityksille tarkoitettujen tukitoimien kanssa.

(67)Ohjelmalla olisi edistettävä yhteisvaikutuksia ja täydentävyyttä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) [...] 73 perustetun Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kanssa, jolla edistetään unionin talouden ja julkisen sektorin digitalisaatiota.

(68)Lisäksi ohjelmalla olisi pyrittävä saamaan aikaan yhteisvaikutuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) [...] 74 perustetun oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston kanssa, jolla tuetaan Euroopan oikeusalueen kehittämistä edelleen kansallisten oikeusjärjestelmien tehostamiseksi, mikä on keskeinen tekijä, joka mahdollistaa oikeudenmukaisen ja kustannustehokkaan Euroopan talouden.

(69)Ohjelmalla olisi edistettävä yhteisvaikutuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) [...] 75 perustetun Erasmus-ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) [...] 76 perustetun Euroopan unionin solidaarisuusrahaston ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) [...] 77 perustetun Euroopan sosiaalirahasto plussan kanssa työvoiman ja nuorison liikkuvuuden alalla, mikä on keskeisen tärkeää hyvin toimivien sisämarkkinoiden kannalta.

(70)Elintarvikeketjuun liittyviä toimia, kuten eläinlääkintä- ja kasvinsuojelutoimenpiteitä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien kriisien tapauksessa, voitaisiin täydentää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) [...] 78 perustettuihin unionin yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmiin kuuluvilla markkinapohjaisilla toimilla.

(71)Tarpeen mukaan ohjelman toimia olisi käytettävä käsittelemään oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteita tai optimaalista heikompia investointitilanteita niin, että toimet eivät ole päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäytä sitä ja että toimilla saadaan aikaan selvää Euroopan tason lisäarvoa.

(72)Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä työohjelmia, joilla toteutetaan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden korkeaa tasoa edistävät toimet koko elintarvikeketjussa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 79 mukaisesti.

(73)Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.

(74)Säännöllisen seurannan ja raportoinnin varmistamiseksi olisi otettava käyttöön alusta lähtien asianmukaiset puitteet ohjelman toimien ja tulosten seuraamista varten. Seurannan ja raportoinnin olisi perustuttava indikaattoreihin, joilla mitataan ohjelman vaikutuksia ennalta määriteltyihin lähtöarvoihin nähden.

(75)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 80 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällytettävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.

(76)Luettelo eläintaudeista ja zoonooseista, joita varten voidaan myöntää rahoitusta hätätoimenpiteiden nojalla ja hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien nojalla olisi vahvistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 81 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 82 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 83 I osan 2 luvussa tarkoitettujen eläintautien perusteella.

(77)Jotta voidaan ottaa huomioon tilanteet, joita aiheutuu eläintaudeista, joilla on merkittävä vaikutus karjankasvatukseen tai karjakauppaan, ihmisille uhkan aiheuttavien zoonoosien kehittyminen tai tieteen tai epidemiologian viimeaikainen kehitys samoin kuin eläintaudit, jotka todennäköisesti muodostavat uuden uhkan unionin kannalta, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan eläintautien ja zoonoosien luetteloa. Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla tarpeen mukaan tarkistetaan tai täydennetään indikaattoreita, joilla mitataan erityistavoitteiden saavuttamista, ja täydennetään tätä asetusta säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointipuitteiden perustamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(78)Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [viittaus on päivitettävä uuden MMA:ita koskevan päätöksen mukaisesti: neuvoston päätöksen 2013/755/EU 84 94 artiklan nojalla] saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(79)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 85 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 86 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 87 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 88 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, oikaiseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 89 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(80)Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia rahoitussääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja EU:n rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(81)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/679 90 säännellään tähän asetukseen liittyvää jäsenvaltioissa tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 45/2001 91 säännellään tähän asetukseen liittyvää komission suorittamaa henkilötietojen käsittelyä Euroopan tietosuojavaltuutetun valvonnassa. Toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa tietojenvaihdossa tai tietojen toimittamisessa olisi noudatettava asetuksessa (EU) 2016/679 säädettyjä henkilötietojen toimittamista koskevia sääntöjä, ja komission suorittamassa tietojenvaihdossa tai tietojen toimittamisessa olisi noudatettava asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädettyjä henkilötietojen toimittamista koskevia sääntöjä.

(82)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, koska asianomaiset kysymykset ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, vaan ne voidaan unionin laajempien toimintamahdollisuuksien vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(83)Ohjelmalla olisi myös varmistettava unionin sisämarkkinoita, yritysten, myös pk-yritysten, kilpailukykyä ja Euroopan tilastoja koskevien toimien parempi näkyvyys ja johdonmukaisuus Euroopan kansalaisten, yritysten ja viranomaisten kannalta.

(84)Asetus (EU) N:o 99/2013, asetus (EU) N:o 1287/2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 254/2014 92 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 258/2014 93 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 652/2014 94 ja asetus (EU) 2017/826 olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021.

(85)On aiheellista varmistaa jouheva ja keskeytymätön siirtyminen yritysten ja pk-yritysten kilpailukyvyn, kuluttajansuojan, rahoituspalvelujen asiakkaiden ja loppukäyttäjien, rahoituspalveluja koskevan politiikan laatimisen, elintarvikeketjun ja Euroopan tilastojen alaa koskevista ohjelmista, jotka on perustettu asetuksella (EU) N:o 1287/2013, asetuksella (EU) N:o 254/2014, asetuksella (EU) 2017/826, asetuksella (EU) N:o 258/2014, asetuksella (EU) N:o 652/2014 ja asetuksella (EU) N:o 99/2013, tähän ohjelmaan niin, että otetaan huomioon etenkin monivuotisten toimenpiteiden jatkuvuus ja edeltävien ohjelmien onnistumisen arviointi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan ohjelma sisämarkkinoiden toiminnan ja yritysten, mukaan luettuna mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukyvyn parantamiseksi sekä puitteet asetuksen (EY) N:o 223/2009 13 artiklassa tarkoitettujen Euroopan tilastojen kehittämisen, tuottamisen ja jakelun rahoittamiseksi, jäljempänä ’ohjelma’.

Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

2)’Euroopan tilastoilla’ asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaisesti kehitettyjä, tuotettuja ja levitettyjä tilastoja;

3)’oikeussubjektilla’ luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 197 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;

4)’mikroyrityksillä sekä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ komission 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa suosituksessa 2003/361/EY 95 määriteltyjä mikroyrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

5)’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio.

3 artikla

Ohjelman tavoitteet

1.Ohjelman yleiset tavoitteet ovat seuraavat:

a)parannetaan sisämarkkinoiden toimintaa ja suojellaan etenkin kansalaisia, kuluttajia ja yrityksiä, erityisesti mikroyrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset), ja parannetaan niiden vaikutusmahdollisuuksia valvomalla unionin lainsäädännön noudattamista, helpottamalla markkinoille pääsyä, laatimalla standardeja ja edistämällä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä ja eläinten hyvinvointia, sekä tiivistetään jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja unionin erillisvirastojen välistä yhteistyötä;

b)tarjotaan korkealaatuisia, vertailukelpoisia ja luotettavia Eurooppaa koskevia tilastoja, jotka ovat kaiken unionin politiikan suunnittelun, seurannan ja arvioinnin perustana ja joiden avulla poliittiset päättäjät, yritykset, tiedeyhteisö, kansalaiset ja media voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja osallistua aktiivisesti demokraattiseen prosessiin.

2.Ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

a)parannetaan sisämarkkinoiden tehokkuutta, helpotetaan esteiden ehkäisemistä ja poistamista, tuetaan unionin lainsäädännön kehittämistä, täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa seuraavilla aloilla: tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinat, julkiset hankinnat, markkinavalvonta sekä yhtiöoikeus, sopimusoikeus ja sopimussuhteen ulkopuolinen oikeus, rahanpesun torjunta, pääoman vapaa liikkuvuus, rahoituspalvelut ja kilpailu, mukaan luettuna hallintovälineiden kehittäminen;

b)parannetaan yritysten kilpailukykyä kiinnittäen erityishuomiota pk-yrityksiin ja saadaan aikaan täydentävyyttä toimenpiteillä, joilla tarjotaan eri muotoista tukea pk-yrityksille, edistetään markkinoillepääsyä, myös pk-yrityksiä kansainvälistämällä, tarjotaan suotuisa liiketoimintaympäristö pk-yrityksille, edistetään eri alojen kilpailukykyä, nykyaikaistetaan toimialaa ja edistetään yrittäjyyttä;

c)varmistetaan sisämarkkinoiden tehokas toiminta standardointiprosesseilla, joilla

i)mahdollistetaan eurooppalaisen standardoinnin rahoitus ja sidosryhmien osallistuminen eurooppalaisten standardien laatimiseen; 

ii)tuetaan korkealaatuisten kansainvälisten tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien standardien kehittämistä, helpotetaan niiden integroimista unionin lainsäädäntöön ja edistetään innovointia ja parhaiden toimintatapojen kehittämistä yritysraportoinnin alalla; 

d)edistetään kuluttajien etuja ja varmistetaan korkeatasoinen kuluttajansuoja ja tuoteturvallisuus seuraavilla toimilla:

i)parannetaan kuluttajien, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia ja avustetaan ja valistetaan näitä tahoja; varmistetaan korkeatasoinen kuluttajansuoja, kestävä kulutus ja tuoteturvallisuus etenkin tukemalla toimivaltaisia valvontaviranomaisia ja kuluttajia edustavia organisaatioita ja yhteistyötoimia; varmistetaan, että oikeussuojakeinot ovat kaikkien kuluttajien saatavilla; tarjotaan riittävästi tietoa markkinoista ja kuluttajista;

ii)vahvistetaan kuluttajien, muiden rahoituspalvelujen loppukäyttäjien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien osallistumista rahoituspalveluja koskevan politiikan laatimiseen; edistetään rahoitusalaa koskevaa ymmärtämystä;

e)myötävaikutetaan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden korkeaan tasoon koko elintarvikeketjussa ja siihen liittyvillä aloilla myös ehkäisemällä ja hävittämällä tauteja ja kasvintuhoojia ja tuetaan eläinten hyvinvoinnin kohentamista samoin kuin kestävää elintarvikkeiden tuotantoa ja kulutusta;

f)tuotetaan Eurooppaa koskevia korkealaatuisia tilastoja ja tiedotetaan niistä oikea-aikaisesti, puolueettomasti ja kustannustehokkaasti vahvistettujen kumppanuuksien kautta asetuksen (EY) N:o 223/2009 4 artiklassa tarkoitetun Euroopan tilastojärjestelmän puitteissa ja kaikkien asiaankuuluvien ulkoisten osapuolten kanssa käyttäen eri tietolähteitä, edistyneitä tietoanalyysimenetelmiä, älykkäitä järjestelmiä ja digitaaliteknologiaa.

4 artikla

Talousarvio

1.Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 4 088 580 000 euroa käypinä hintoina.

2.Edellä 1 kohdassa esitetystä määrästä kohdennetaan seuraavat ohjeelliset määrät seuraaviin tavoitteisiin:

a)1 000 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen;

b)188 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan d alakohdan i alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen;

c)1 680 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen;

d)552 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan ja sellaisten tietoteknisten verkostojen käyttämiseen, joissa keskitytään tietojen käsittelyyn ja vaihtoon, sekä tietotekniikkajärjestelmien käyttämiseen ja kehittämiseen.

4.Edellä 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitetun tavoitteen osalta useampaa kuin yhtä varainhoitovuotta koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi.

5.Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 111 artiklan 2 kohdassa säädetään, komissio tekee talousarviositoumuksen tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen nojalla eläinlääkintään ja kasvinsuojeluun liittyviin hätätoimenpiteisiin myönnettävästä avustuksesta arvioituaan jäsenvaltioiden toimittamat maksuhakemukset.

6.Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

5 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:

a)Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

d)muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

i)varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

ii)vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa;

iii)ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

iv)taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

Edellä ii alakohdassa tarkoitettuja rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti.

6 artikla

EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa.

2.Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot ja hankinnat. Lisäksi ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

3.Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen XXX 96 [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

II LUKU

AVUSTUKSET

7 artikla

Avustukset

Avustusten myöntämiseen ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännöksiä.

8 artikla

Avustuskelpoiset toimet

1.Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.

2.Rahoitusta voivat saada erityisesti seuraavat toimet, joilla toteutetaan 3 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita:

a)luodaan oikeanlaiset edellytykset, joilla voidaan parantaa kaikkien sisämarkkinoiden toimijoiden, muun muassa yritysten, kansalaisten ja kuluttajien, kansalaisyhteiskunnan edustajien ja viranomaisten vaikutusmahdollisuuksia toteuttamalla avoimia tiedotus- ja valistuskampanjoita, vaihtamalla parhaita käytänteitä, edistämällä hyviä käytänteitä, vaihtamalla ja levittämällä osaamista ja tietoja sekä järjestämällä koulutusta;

b)tarjotaan unionin kansalaisille, kuluttajille, loppukäyttäjille, kansalaisyhteiskunnan ja yritysten edustajille mekanismit, joilla ne voivat osallistua poliittiseen keskusteluun, politiikan laatimiseen ja päätöksentekoon, erityisesti tukemalla kansallisella ja unionin tasolla edustavien organisaatioiden toimintaa;

c)kehitetään valmiuksia ja helpotetaan ja koordinoidaan yhteisiä toimia jäsenvaltioiden välillä, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission, unionin erillisvirastojen ja kolmansien maiden viranomaisten välillä;

d)tuetaan unionin oikeudellisen kehyksen tehokasta täytäntöönpanoa ja nykyaikaistamista ja sen nopeaa mukauttamista jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön mukaan, myös tietojen keruun ja analysoinnin, tutkimusten, arviointien ja poliittisten suositusten kautta, järjestetään demonstrointitoimia ja pilottihankkeita. toteutetaan tiedotustoimintaa, kehitetään erikoistuneita tietoteknisiä välineitä, joilla varmistetaan sisämarkkinoiden avoin ja tehokas toiminta.

3.Rahoitusta voivat saada seuraavat toimet, joilla toteutetaan 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu erityistavoite:

a)tarjotaan eri muotoista tukea pk-yrityksille;

b)helpotetaan pk-yritysten pääsyä markkinoille, tuetaan niitä globaalien ja yhteiskunnallisten haasteiden käsittelyssä ja liiketoiminnan kansainvälistämisessä sekä vahvistetaan unionin teollisuuden johtoasemaa globaaleissa arvoketjuissa, mukaan luettuna Yritys-Eurooppa -verkosto;

c)puututaan markkinaesteisiin ja hallinnolliseen rasitteeseen ja luodaan suotuisa liiketoimintaympäristö, jolla annetaan pk-yrityksille mahdollisuus hyötyä sisämarkkinoista;

d)helpotetaan yritysten kasvua, muun muassa kehittämällä taitoja, ja teollisuuden muutosta valmistusteollisuudessa ja palvelualoilla;

e)tuetaan yritysten kilpailukykyä ja kokonaisia talouden sektoreita sekä innovaatioiden käyttöönottoa pk-yrityksissä ja yhteistyötä arvoketjussa liittämällä yhteen strategisesti ekosysteemeitä ja klustereita, mukaan luettuna yhteisklusterialoite;

f)edistetään yrittäjyyshenkistä liiketoimintaympäristöä ja yrittäjyyskulttuuria, muun muassa uusien yrittäjien mentori-järjestelmällä, ja tuetaan start-up- ja scale-up-yrityksiä sekä liiketoiminnan kestävyyttä.

4.Rahoitusta voivat saada asetuksen (EU) N:o 1025/2012 15 ja 16 artiklassa säädetyt toimet, joilla toteutetaan tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettu erityistavoite.

5.Rahoitusta voivat saada toimet, joilla tuetaan tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien kansainvälisten standardien kehittämistä, soveltamista, arviointia ja seurantaa ja standardointiprosessin valvontaa ja joilla toteutetaan 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu erityistavoite.

6.Rahoitusta voivat saada liitteessä I säädetyt toimet, joilla toteutetaan 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettu erityistavoite.

7.Rahoitusta voivat saada liitteessä II säädetyt toimet, joilla toteutetaan 3 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettu erityistavoite.

9 artikla

Osallistumiskelpoiset yhteisöt

1.Varainhoitoasetuksen 197 artiklassa säädettyjen perusteiden lisäksi sovelletaan tämän artiklan 2–7 kohdassa vahvistettuja osallistumiskelpoisuusperusteita.

2.Jäljempänä 3–7 kohdassa vahvistettujen osallistumiskelpoisuusperusteiden lisäksi ohjelmaan voivat osallistua seuraavat yhteisöt:

a)oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

i)jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

ii)ohjelmaan assosioitunut kolmas maa 5 artiklan mukaisesti;

b)mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö;

c)oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos toimi on unionin tavoitteiden mukaista ja unionin ulkopuolella toteutetut toimet parantavat niillä jäsenvaltioiden alueilla, joilla perussopimuksia sovelletaan, toteutettujen toimien vaikuttavuutta.

3.Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, voivat osallistua seuraaviin toimiin:

a)toimet, joilla toteutetaan 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu erityistavoite;

b)toimet, joilla tuetaan kuluttajansuojaa ja toteutetaan 3 artiklan 2 kohdan d alakohdan i alakohdassa tarkoitettu erityistavoite.

Oikeussubjektit, jotka osallistuvat a ja b alakohdassa tarkoitettuihin toimiin, eivät ole oikeutettuja unionin rahoitustukeen, paitsi jos se on olennaista ohjelman kannalta, etenkin siltä osin kuin on kyse unionin yritysten kilpailukyvystä ja markkinoillepääsystä tai unionissa asuvien kuluttajien suojelusta. Tätä poikkeusta ei sovelleta voittoa tuottaviin oikeussubjekteihin.

4.Asetuksen (EU) N:o 1025/2012 15 ja 16 artiklassa täsmennetyt oikeussubjektit voivat osallistua toimiin, joilla toteutetaan tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettu erityistavoite.

5.Seuraavat elimet voivat osallistua toimiin, joilla tuetaan kuluttajansuojaa ja toteutetaan 3 artiklan 2 kohdan d alakohdan i alakohdassa tarkoitettu erityistavoite ja jotka liittyvät Euroopan kuluttajakeskusten verkostoon:

a)jäsenvaltion tai 5 artiklassa tarkoitetun kolmannen maan nimeämä elin, joka on avoimella menettelyllä valittu voittoa tavoittelematon elin;

b)julkinen elin.

6.Kolmannet maat, joko ohjelmaan assosioituneet tai assosioitumattomat, voivat osallistua seuraaviin toimiin, joilla toteutetaan 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettu erityistavoite:

a)suojatoimenpiteet, jotka on toteutettu tilanteessa, jossa jokin liitteessä III lueteltu eläintauti tai zoonoosi tai 16 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa lueteltu kasvintuhooja esiintyy tai leviää kolmannen maan tai jäsenvaltion alueella ja uhkaa välittömästi unionin terveystilannetta;

b)suojatoimenpiteet tai muut asiaankuuluvat toimet, jotka on toteutettu kasvien terveystilanteen tueksi unionissa.

Siirretään komissiolle valta antaa 20 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä III, kun se on tarpeen, jotta voidaan ottaa huomioon tilanteet, joita aiheutuu karjankasvatukseen tai karjakauppaan merkittävästi vaikuttavista eläintaudeista, ihmisille uhkan aiheuttavien zoonoosien kehittymisestä tai tieteen tai epidemiologian uudesta kehityksestä, ja ottaa huomioon eläintaudit, jotka todennäköisesti muodostavat uuden uhkan unionin kannalta.

Lukuun ottamatta eläintauteja ja kasvintuhoojia, joilla on merkittävä vaikutus unioniin, assosioitumattomat maat vastaavat periaatteessa omista kustannuksistaan osallistuessaan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin toimiin.

7.Seuraavat oikeussubjektit voivat osallistua toimiin, joilla toteutetaan tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettu erityistavoite:

a)asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kansalliset tilastolaitokset ja muut kansalliset viranomaiset;

b)yhteistyöverkostoja tukevien toimien osalta muut tilastoalalla toimivat sellaiset elimet, jotka eivät ole tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettuja viranomaisia;

c)voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka ovat riippumattomia teollisuudesta, kaupasta ja elinkeinoelämästä, joilla ei ole muita eturistiriitoja ja joiden päätavoitteet ja toimet liittyvät asetuksen (EY) N:o 223/2009 11 artiklassa tarkoitettujen Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen täytäntöönpanon edistämiseen ja tukemiseen sekä tehokkuuden lisäämiseen ja laadun parantamiseen unionin tasolla tähtäävien Euroopan tilastojen uusien tuotantotapojen täytäntöönpanemiseen.

10 artikla

Nimetyt avustuksensaajat

Ohjelmasta voivat saada avustuksen ilman ehdotuspyyntöä seuraavat yhteisöt:

a)asetuksen (EY) N:o 765/2008 17 artiklassa ja [sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta tuotteita koskevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön noudattamista ja täytäntöönpanon valvontaa varten koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotuksen 97 ] 11 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaiset markkinavalvonnan alan toimiin, joilla toteutetaan tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu erityistavoite;

b)asetuksen (EY) N:o 765/2008 14 artiklan nojalla kyseisen asetuksen 32 artiklassa tarkoitettua toimintaa varten tunnustettu elin akkreditoinnin ja markkinavalvonnan alan toimiin, joilla toteutetaan tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu erityistavoite;

c)asetuksen (EU) N:o 1025/2012 17 artiklassa tarkoitetut oikeussubjektit toimiin, joilla toteutetaan tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettu erityistavoite;

d)Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG), kansainvälisten tilinpäätösstandardien säätiö ja julkisen edun valvontalautakunta (PIOB) toimiin, joilla toteutetaan 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu erityistavoite;

e)Euroopan kuluttajaliitto (BEUC) ja eurooppalainen standardointiasioiden kuluttajajärjestö (ANEC) kuluttajien edun edustamiseen unionin tasolla liittyviin toimiin, joilla toteutetaan 3 artiklan 2 kohdan d alakohdan i alakohdassa tarkoitettu erityistavoite, edellyttäen että niillä ei ole eturistiriitoja ja ne edustavat jäseniensä kautta unionin kuluttajien etuja vähintään kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioita;

f)Finance Watch ja Better Finance toimiin, joilla toteutetaan 3 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu erityistavoite, seuraavin vuosittain arvioitavin edellytyksin:

i)yhteisöt ovat edelleen hallituksista riippumattomia, voittoa tavoittelemattomia sekä toimialasta, yrityksistä ja kaupallisista eturistiriidoista riippumattomia;

ii)niillä ei ole eturistiriitoja ja ne edustavat jäsentensä kautta unionin kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien etuja rahoituspalvelualalla;

g)toimiin, joilla toteutetaan tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu erityistavoite:

i)jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja niiden sidosyhteisöt, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 98 92, 95 ja 97 artiklassa tarkoitetut Euroopan unionin vertailulaboratoriot ja Euroopan unionin vertailukeskukset sekä kansainväliset organisaatiot;

ii)ohjelmaan assosioituneet tai assosioitumattomat kolmannet maat vain toimiin, jotka kuvataan tämän asetuksen 9 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa;

h)asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kansalliset tilastolaitokset ja muut kansalliset viranomaiset toimiin, joilla toteutetaan tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettu erityistavoite.

11 artikla

Arviointi- ja myöntämisperusteet

Arviointikomitea toimia varten, joilla toteutetaan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erityistavoitteet, voi koostua kokonaan tai osittain ulkopuolisista asiantuntijoista.

12 artikla

Yhteisrahoitusta koskevat säännöt

1.Toimet, joilla toteutetaan tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu erityistavoite, kun kyseessä ovat jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden markkinavalvontaviranomaiset ja [sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta tuotteita koskevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön noudattamista ja täytäntöönpanon valvontaa varten koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotuksen] 20 artiklassa tarkoitetut unionin testauslaitokset: ohjelmasta voidaan rahoittaa enintään 100 prosenttia toimien avustuskelpoisista kustannuksista, edellyttäen että varainhoitoasetuksessa määriteltyä yhteisrahoitusperiaatetta noudatetaan.

2.Julkisen edun valvontalautakunnalle (PIOB) 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen täytäntöönpanoa varten myönnetyt avustukset: jos Kansainvälisen tilintarkastajaliiton (IFAC) rahoituksen osuus tiettynä vuotena on enemmän kuin kaksi kolmasosaa PIOB:n vuotuisesta kokonaisrahoituksesta, kyseisen vuoden vuotuinen rahoitusosuus rajoitetaan 16 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa täsmennettyyn enimmäismäärään.

3.Toimet, joilla toteutetaan tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettu erityistavoite: ohjelmasta voidaan rahoittaa enintään 100 prosenttia toimien avustuskelpoisista kustannuksista, edellyttäen että varainhoitoasetuksen 190 artiklassa määriteltyä yhteisrahoitusperiaatetta noudatetaan.

4.Toimet, joilla toteutetaan tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettu erityistavoite: ohjelmasta voidaan rahoittaa enintään 95 prosenttia sellaisten toimien avustuskelpoisista kustannuksista, joilla tuetaan asetuksen (EY) N:o 223/2009 15 artiklassa tarkoitettuja yhteistyöverkostoja.

13 artikla
Avustuskelpoiset kustannukset

Varainhoitoasetuksen 186 artiklassa vahvistettujen perusteiden lisäksi toimiin, joilla toteutetaan tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettu erityistavoite, sovelletaan seuraavia kustannusten avustuskelpoisuusperusteita:

a)varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti kustannukset ovat avustuskelpoisia ennen toimen aloituspäivää;

b)tällaiset kustannukset voivat olla avustuskelpoisia myös siinä tapauksessa, että ne ovat syntyneet taudin tai kasvintuhoojan epäillystä esiintymisestä, kunhan esiintyminen vahvistetaan myöhemmin.

Ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitetut kustannukset ovat avustuskelpoisia siitä päivästä lähtien, jona ilmoitus taudin tai kasvintuhoojan esiintymisestä esitetään komissiolle.

14 artikla

Kumulatiivinen, täydentävä ja yhdistetty rahoitus

1.Toimi, joka on saanut rahoitusta jostakin muusta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös tästä ohjelmasta, edellyttäen että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kunkin rahoitusta antavan unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan sen maksuosuuteen toimesta. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa olla suurempi kuin toimen avustuskelpoisten kustannusten kokonaismäärä, ja unionin eri ohjelmista myönnetty tuki voidaan laskea määräsuhteessa tukiedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti.

2.Toimet, joille on myönnetty huippuosaamismerkki (”Seal of Excellence”) tai jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset vertailevat ehdot:

a)ne on arvioitu ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

c)niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella budjettirajoitusten vuoksi;

voivat saada rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67] artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) XX [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskeva asetus] [8] artiklan mukaisesti, edellyttäen että tällaiset toimet ovat asianomaisen ohjelman tavoitteiden mukaisia. Tällöin sovelletaan tuen maksavan rahaston sääntöjä.

3.Toimi voi saada tukea yhdestä tai useammasta unionin ohjelmasta. Tällaisissa tapauksissa maksatushakemuksessa ilmoitettuja menoja ei saa ilmoittaa toisen ohjelman maksatushakemuksessa.

4.Maksatushakemukseen sisällytettävä menojen määrä voidaan laskea kunkin asianomaisen ohjelman osalta määräsuhteessa tukiedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti.

III LUKU

RAHOITUSTA YHDISTÄVÄT TOIMET

15 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

Tämän ohjelman mukaiset rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

IV LUKU

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA, TOTEUTUS JA VALVONTA

16 artikla

Ohjelman toteutus

1.Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.

2.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä liitteessä I vahvistetut vuotuiset työohjelmat, joilla toteutetaan 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettu erityistavoite. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, tämän asetuksen liitteessä II vahvistetut toimet, joilla toteutetaan tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettu erityistavoite, toteutetaan asetuksen (EY) N:o 223/2009 14 ja 17 artiklan mukaisesti.

17 artikla

Seuranta ja raportointi

1.Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä IV.

2.Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle siirretään valta antaa 20 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla tarkistetaan tai täydennetään liitteessä IV olevia indikaattoreita ja täydennetään tätä asetusta säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointipuitteiden perustamista.

3.Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

18 artikla

Arviointi

1.Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt.

3.Liittyen toimiin, joilla toteutetaan 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu erityistavoite, komissio laatii vuosikertomuksen kansainvälisten tilinpäätösstandardien säätiön (IFRS) toiminnasta IFRS-standardien kehityksen osalta sekä PIOB:n ja EFRAG:n toiminnasta. Komissio toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.Komissio kuulee asetuksen (EY) N:o 223/2009 13 artiklan mukaisesti Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa arviointien siitä osasta, joka koskee toimia, joilla toteutetaan tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettu erityistavoite, ennen arviointien hyväksymistä ja toimittamista Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.Komissio suorittaa ohjelman lopullisen arvioinnin ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä.

6.Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

19 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainväliseen sopimukseen perustuvan päätöksen tai jonkin muun säädöksen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, Euroopan petostentorjuntaviraston tutkimuksia koskevassa asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 tarkoitetut paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan lukien.

20 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 9 ja 17 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 9 ja 17 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 9 ja 17 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

21 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 99 58 artiklalla perustettu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

V LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

22 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

3.Komissio (Eurostat) toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka liittyvät 3 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen toteuttamiseen, sen toimiin ja tuloksiin, kun ne koskevat Euroopan tilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua asetuksessa (EY) N:o 223/2009 säädettyjen tilastoperiaatteiden mukaisesti.

23 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetukset (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014, (EU) N:o 258/2014, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) 2017/826 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

24 artikla

Siirtymäsäännökset

1.Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen asetuksia (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014, (EU) N:o 258/2014, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) 2017/826, joita sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen toteutettaessa siirtyminen ohjelman ja sen edeltäjien, 1 kohdassa luetelluilla säädöksillä perustettujen ohjelmien, mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.Talousarvioon voidaan 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

☒ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 100  

☒ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

☒ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.4.2.Unionin osallistumisesta saatava lisäarvo

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

☒ kesto on rajattu

–☒    toiminta alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.12.2027

–☒    Rahoitusvaikutukset alkavat 1.1.2021 ja päättyvät 31.12.2027 maksusitoumusmäärärahojen osalta ja alkavat 1.1.2021 ja päättyvät 31.12.2032 maksumäärärahojen osalta.

◻ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 103  

☒ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☒ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–☒    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☒ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle*

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen määrärahasiirtojen avulla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–◻    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–☒    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–☒    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

(1)◻    vaikutukset omiin varoihin

(2)◻    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ◻

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

[…]

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

[…]

(1)    COM(2018) 322 final.

(2)    COM(2018) 321, s. 7.

(3)    COM(2018) 321, s. 29.

(4)    Rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden toteuttaminen ja kehittäminen, yritysoikeus, sisämarkkinoiden hallintovälineet sekä tuki standardointitoimiin, tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden toimintaan ja kehittämiseen ja tulli- ja veropolitiikan kehittämiseen.

(5)    Digitaaliajan kunnianhimoinen ja innovatiivinen kilpailupolitiikka vahvempaa unionia varten, yhteisklusterialoite.

(6)    COM(2018) 439 final.

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).

(8)    ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia, monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027”, COM(2018) 321 final, s. 18.

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 99/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 (EUVL L 39, 9.2.2013, s. 12).

(10)    Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle, COM(2015) 192 final.

(11)    Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille, COM(2015) 550 final.

(12)    Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma, COM(2015) 468 final.

(13)    COM(2018) 185 final.

(14)    http://europa.eu/rapid/press-release_SPEECH-17-3165_fi.htm.

(15)    COM(2018) 442 final

(16)    COM(2018) 443 final

(17)    COM(2018) 439 final

(18)    COM(2018) 372 final.

(19)    COM(2018) 435 final.

(20)    COM(2018) 447 final.

(21)    COM(2018) 434 final.

(22)    COM(2018) 375 final.

(23)    COM(2018) 367 […].

(24)    COM(2018) 393 final.

(25)    COM(2018) 382 final.

(26)    COM(2018) 322 final, 10 artikla.

(27)    Ks. esimerkiksi asia C-490/10 parlamentti v. neuvosto, 44–47 kohta, ECLI:EU:C:2012:525.

(28)    Asetus (EU) N:o 258/2014.

(29)    Asetus (EU) N:o 254/2014 ja asetus (EU) N:o 2017/826

(30)    Asetus (EU) N:o 652/2014.

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(32)    Eurobarometri 430: Euroopan unionin kansalaisuus – maaliskuu 2016.

(33)    https://ec.europa.eu/growth/content/public-consultation-single-digital-gateway-0_fi.

(34)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, tiivistelmäraportti yhteistä digitaalista palveluväylää koskeneesta sidosryhmäkuulemisesta, Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (SWD/2017/0212 final — 2017/086 (COD)).

(35)     http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=SWD:2017:0469:FIN

(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 254/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, monivuotisesta kuluttajaohjelmasta vuosiksi 2014–2020 ja päätöksen N:o 1926/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 84, 20.3.2014, s. 42).

(37)     Asetuksen (EU) N:o 652/2014 väliarviointi .

(38)    Raporttia ei ole vielä julkaistu, mutta se on pyynnöstä saatavilla Eurostatista.

(39)    Perustettu Euroopan tilastoja koskevalla asetuksella (EY) N:o 223/2009.

(40)    SEC(2018) 294.

(41)    Rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden toteuttaminen ja kehittäminen, yritysoikeus, sisämarkkinoiden hallintovälineet sekä tuki standardointitoimiin, tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden toimintaan ja kehittämiseen ja tulli- ja veropolitiikan kehittämiseen.

(42)    Digitaaliajan kunnianhimoinen ja innovatiivinen kilpailupolitiikka vahvempaa unionia varten, yhteisklusterialoite.

(43)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(44)    EUVL L 90, 28.3.2006, s. 2.

(45)    EUVL C , , s. .

(46)    EUVL C , , s. .

(47)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 99/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 (EUVL L 39, 9.2.2013, s. 12).

(48)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

(49)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).

(50)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

(51)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

(52)    COM(2018) 439 final.

(53)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).

(54)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).

(55)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2002, kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta (EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1).

(56)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(57)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87).

(58)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/95/EY, annettu 3 päivänä joulukuuta 2001, yleisestä tuoteturvallisuudesta (EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4).

(59)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

(60)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/826, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, unionin ohjelman perustamisesta vuosiksi 2017–2020 kuluttajien ja muiden finanssipalvelujen loppukäyttäjien osallistumista unionin politiikan laadintaan finanssipalvelualalla lisäävien erityistoimien tukemista varten (EUVL L 129, 19.5.2017, s. 17).

(61)    [lisätään]

(62)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(63)    Viittaus päivitettävä: EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Sopimus on saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2013.373.01.0001.01.ENG&toc=OJ:C:2013:373:TOC

(64)    EUVL L 90, 28.3.2006, s. 2.

(65)    COM(2010) 700 final, 19.10.2010.

(66)    COM(2017) 623 final.

(67)    COM(2018) 442 final

(68)    COM(2018) 443 final.

(69)    COM(2018) 372 final.

(70)    COM(2018) 439 final.

(71)    COM(2018) 447 final.

(72)    COM(2018) 435 final.

(73)    COM(2018) 434 final.

(74)    COM(2018) 375 final.

(75)    COM(2018) 367 final.

(76)    COM(2018) 322 final, 10 artikla.

(77)    COM(2018) 382 final.

(78)    COM(2018) 393 final.

(79)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(80)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(81)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) ( EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).

(82)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2160/2003, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, salmonellan ja muiden tiettyjen elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta (EUVL L 325, 12.12.2003, s. 1)

(83)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä (EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1).

(84)    Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(85)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(86)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(87)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(88)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(89)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(90)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(91)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(92)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 254/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, monivuotisesta kuluttajaohjelmasta vuosiksi 2014–2020 ja päätöksen N:o 1926/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 84, 20.3.2014, s. 42).

(93)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 258/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien yksittäisten toimien tukemiseksi toteutettavasta unionin ohjelmasta kaudelle 2014–2020 ja päätöksen N:o 716/2009/EY kumoamisesta (EUVL L 105, 8.4.2014, s. 1).

(94)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 652/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä, neuvoston direktiivien 98/56/EY, 2000/29/EY ja 2008/90/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 882/2004, (EY) N:o 396/2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä neuvoston päätösten 66/399/ETY, 76/894/ETY ja 2009/470/EY kumoamisesta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 1).

(95)    Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(96)    [lisätään]

(97)    COM(2017) 795 final.

(98)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus) (EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1).

(99)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1). 

(100)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(101)    http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/28084,

(102)    [lisätään viittaus InvestEU-rahastoa koskevaan asetukseen]

(103)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(104)    KOM(2011) 376, 24.6.2011.

(105)    JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat

(106)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(107)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokkaat.

(108)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(109)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(110)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(111)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(112)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel7.6.2018

COM(2018) 441 final

LIITTEET

asiakirjaan

EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014, (EU) N:o 258/2014, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) 2017/826 kumoamisesta

{SEC(2018) 294 final}
{SWD(2018) 320 final}

LIITE I

Avustuskelpoiset toimet, joilla toteutetaan 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettu erityistavoite

Rahoitusta voivat saada seuraavat toimet, joilla toteutetaan – pääasiassa avustuksilla ja hankinnoilla – 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettu erityistavoite:

1.Eläinlääkintään ja kasvinsuojeluun liittyvät hätätoimenpiteet

1.1.Eläinlääkintään ja kasvinsuojeluun liittyvät hätätoimenpiteet, jotka toteutetaan jonkin liitteessä III luetellun eläintaudin tai zoonoosin taikka yhden tai useamman kasvintuhoojan esiintymisen vahvistumisen seurauksena tai jos ihmisten, eläinten tai kasvien terveystilanteeseen unionissa kohdistuu välitön uhka.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava välittömästi, ja niiden soveltamisessa on noudatettava asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä vahvistettuja säännöksiä.

1.2.Kasvinsuojeluun liittyvien hätätoimenpiteiden osalta seuraavat jäsenvaltioiden toteuttamat toimenpiteet, joihin ryhdytään kasvintuhoojien esiintyessä ensimmäistä kertaa tietyllä alueella:

a)toimenpiteet, jotka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen toteuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 1 16 artiklan nojalla tai kyseisen asetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen unionin toimenpiteiden nojalla unionikaranteenituhoojan hävittämiseksi;

b)toimenpiteet, jotka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen toteuttaa asetuksen (EU) 2016/2031 29 artiklan nojalla unionikaranteenituhoojien luetteloon sisältymättömän tuhoojan, jota voidaan pitää unionikaranteenituhoojana kyseisen asetuksen samassa artiklassa tai 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kriteerien mukaisesti, hävittämiseksi;

c)suojaavat lisätoimenpiteet, joilla estetään sellaisen tuhoojan leviäminen, jonka vastaiset unionin toimenpiteet on hyväksytty asetuksen (EU) 2016/2031 28 artiklan 1 kohdan ja 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja jotka ovat muita kuin tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettuja hävittämistoimenpiteitä ja tämän kohdan b alakohdassa tarkoitettuja leviämisen estämiseen tähtääviä toimenpiteitä, jos mainitut toimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä unionin suojaamiseksi kyseisen tuhoojan edelleen leviämiseltä.

1.3.Unionin rahoitusta voidaan myöntää myös seuraaviin toimenpiteisiin:

1.3.1.Suojatoimenpiteet, jotka on toteutettu tilanteessa, jossa kolmannen maan tai jäsenvaltion alueella tai merentakaisessa maassa tai merentakaisella alueella esiintyy tai leviää jokin liitteessä III lueteltu eläintauti tai zoonoosi, joka uhkaa välittömästi unionin terveystilannetta, samoin kuin suojatoimenpiteet tai muut aiheelliset toimet, jotka on toteutettu unionin kasvien terveystilanteen tueksi;

1.3.2.Tässä liitteessä tarkoitetut toimenpiteet, joita on toteuttamassa vähintään kaksi jäsenvaltiota, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä epidemian rajoittamiseksi;

1.3.3.Sellaisten biologisten aineiden varastojen perustaminen, jotka on tarkoitettu liitteessä III lueteltujen eläintautien ja zoonoosien torjuntaa varten, jos komissio pitää jonkin jäsenvaltion pyynnön perusteella tällaisten varastojen perustamista kyseisessä jäsenvaltiossa tarpeellisena;

1.3.4.Biologisten aineiden varastojen perustaminen tai rokoteannosten hankkiminen, jos jonkin liitteessä III luetellun eläintaudin tai zoonoosin esiintyminen tai leviäminen kolmannessa maassa tai jäsenvaltiossa voi muodostaa uhkan unionille.

2.Vuotuiset ja monivuotiset eläinlääkintä- ja kasvinsuojeluohjelmat

2.1.Vuotuiset ja monivuotiset eläinlääkintä- ja kasvinsuojeluohjelmat liitteessä III lueteltujen eläintautien ja zoonoosien ja kasvituhoojien hävittämistä, torjuntaa ja seurantaa varten on toteutettava asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä vahvistettujen säännösten mukaisesti.

Edellytykset, joiden mukaisesti toimia varten voidaan myöntää rahoitusta, esitetään 16 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa.

Ohjelmat on toimitettava komissiolle suunniteltua toteutuskautta edeltävän vuoden 31 päivään toukokuuta mennessä.

Kun avustuksensaajat ovat toimittaneet rahoitusta koskevat väliraportit, komissio voi tarvittaessa muuttaa avustussopimuksia koko avustuskelpoisuuskauden osalta.

2.2.Jos jonkin liitteessä III luetellun eläintaudin tai zoonoosin esiintyminen tai kehittyminen todennäköisesti uhkaa unionin terveystilannetta ja jotta unionia voidaan suojella jonkin tällaisen eläintaudin tai zoonoosin kulkeutumiselta sen alueelle tai jos suojatoimenpiteet ovat tarpeen unionin kasvien terveystilanteen tueksi, jäsenvaltiot voivat sisällyttää kansallisiin ohjelmiinsa toimenpiteitä, jotka pannaan täytäntöön kolmansien maiden alueella yhteistyössä kyseisten maiden viranomaisten kanssa. Samoissa olosuhteissa ja samaa tavoitetta varten unionin rahoitusta voidaan myöntää suoraan kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille.

2.3.Kasvinsuojeluohjelmien osalta jäsenvaltioille voidaan myöntää unionin rahoitusta seuraaviin toimenpiteisiin:

a)tiettyjen ajanjaksojen aikana tehtävät kartoitukset, joilla tutkitaan vähintään mahdollisten unionikaranteenituhoojien esiintyminen ja merkit tai oireet tuhoojasta, johon sovelletaan asetuksen (EU) 2016/2031 29 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä tai kyseisen asetuksen 30 artiklan 1 kohdan nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä;

b)tiettyjen ajanjaksojen aikana tehtävät kartoitukset, joilla tutkitaan vähintään muiden kuin a alakohdassa tarkoitettujen sellaisten tuhoojien esiintyminen, jotka saattavat edustaa uutta riskiä unionissa ja joiden kulkeutumisella tai leviämisellä saattaa olla merkittäviä vaikutuksia unionin maa- tai metsätalouteen;

c)toimenpiteet, jotka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen toteuttaa asetuksen (EU) 2016/2031 17 artiklan nojalla tai kyseisen asetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen unionin toimenpiteiden nojalla unionikaranteenituhoojan hävittämiseksi;

d)toimenpiteet, jotka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen toteuttaa asetuksen (EU) 2016/2031 29 artiklan nojalla unionikaranteenituhoojien luetteloon sisältymättömän tuhoojan, jota voidaan pitää unionikaranteenituhoojana samassa artiklassa tai 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kriteerien mukaisesti, hävittämiseksi;

e)suojaavat lisätoimenpiteet, joilla estetään sellaisen tuhoojan leviäminen, jonka vastaiset unionin toimenpiteet on hyväksytty asetuksen (EU) 2016/2031 28 artiklan 1 kohdan ja 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja jotka ovat muita kuin tämän kohdan c alakohdassa tarkoitettuja hävittämistoimenpiteitä ja tämän kohdan d alakohdassa tarkoitettuja leviämisen estämiseen tähtääviä toimenpiteitä, jos mainitut toimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä unionin suojaamiseksi kyseisen tuhoojan leviämiseltä laajemmalle;

f)toimenpiteet, joilla estetään sellaisen kasvintuhoojan leviäminen, jonka vastaiset unionin toimenpiteet on hyväksytty asetuksen (EU) 2016/2031 28 artiklan 2 kohdan tai 30 artiklan 3 kohdan mukaisesti, saastuneella alueella, jolta kyseistä tuhoojaa ei kyetä hävittämään, jos kyseiset toimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä unionin suojaamiseksi kyseisen tuhoojan leviämiseltä laajemmalle.

Näiden toimenpiteiden piiriin kuuluvien kasvintuhoojien luettelo määritetään 16 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa.

3.Toimet, joilla tuetaan eläinten hyvinvoinnin kohentamista

4.Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 2 92, 95 ja 97 artiklassa tarkoitetut Euroopan unionin vertailulaboratoriot ja Euroopan unionin vertailukeskukset

5.Asetuksen (EU) 2017/625 112 artiklassa tarkoitetut koordinoidut valvontaohjelmat ja tiedonkeruu

6.Toimet, joilla ehkäistään elintarvikejätettä ja torjutaan elintarvikepetoksia

7.Toimet, joilla tuetaan kestävää elintarvikkeiden tuotantoa ja kulutusta

8.Tietokannat ja sähköiset tiedonhallintajärjestelmät, jotka ovat tarpeen 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen liittyvän lainsäädännön vaikuttavaa ja tehokasta täytäntöönpanoa varten ja jotka ovat osoittaneet tuovansa unionin tason lisäarvoa

9.Virallisesta valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten henkilöstön ja muiden eläintautien tai kasvintuhoojien hallintaan ja/tai ehkäisemiseen osallistuvien osapuolten asetuksen (EU) 2017/625 130 artiklassa tarkoitettu koulutus

10.Kustannukset, joita jäsenvaltioiden asiantuntijoille aiheutuu matkoista, majoituksesta ja päivärahoista, kun komissio on nimittänyt heidät avustamaan omia asiantuntijoitaan asetuksen (EU) 2017/625 116 artiklan 4 kohdan ja 120 artiklan 4 kohdan mukaisesti

11.Tekninen ja tieteellinen työ, mukaan luettuna tutkimukset ja koordinointitoimet, jotka ovat tarpeen 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen liittyvän lainsäädännön moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi ja lainsäädännön mukauttamiseksi tieteelliseen, teknologiseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen

12.Toimet, joita jäsenvaltiot tai kansainväliset organisaatiot toteuttavat ja joilla pyritään saavuttamaan 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettu erityistavoite tähän tavoitteeseen liittyvien sääntöjen kehittämisen ja täytäntöönpanon tueksi

13.Yhden tai useamman jäsenvaltion järjestämät hankkeet, joiden tavoitteena on tehostaa 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen tehokasta toteutusta innovatiivisten tekniikkojen ja käytäntöjen avulla

14.Tuki unionin ja jäsenvaltioiden tiedotus- ja valistusaloitteille, joiden tavoitteena on varmistaa parempi, vaatimustenmukainen ja kestävä elintarvikkeiden tuotanto ja kulutus, mukaan luettuna elintarvikejätteen ehkäisytoimet ja elintarvikepetosten torjunta, pantaessa täytäntöön 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta koskevia sääntöjä.

15.Toimenpiteet, jotka toteutetaan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden ja eläinten hyvinvoinnin suojaamiseksi ja joita sovelletaan kolmansista maista unionin rajalle saapuviin eläimiin, eläintuotteisiin, kasveihin ja kasvituotteisiin

16.

LIITE II

Avustuskelpoiset toimet, joilla toteutetaan 3 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettu erityistavoite

Unionin politiikan toteuttaminen edellyttää korkealaatuisia, vertailukelpoisia ja luotettavia tilastotietoja unionin talouden, yhteiskunnan, alueiden ja ympäristön tilanteesta. Lisäksi Euroopan tilastot antavat kansalaisille mahdollisuuden ymmärtää demokraattista prosessia ja osallistua siihen sekä käydä keskustelua unionin nykytilanteesta ja tulevaisuudesta.

Yhdessä Euroopan tilastoja koskevan asetuksen (EY) N:o 223/2009 kanssa ohjelmassa vahvistetaan Euroopan tilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua koskevat yleiset puitteet vuosiksi 2021–2027. Euroopan tilastoja kehitetään, tuotetaan ja levitetään Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen puitteissa ja niiden periaatteiden mukaisesti hyödyntäen tiivistä ja koordinoitua yhteistyötä Euroopan tilastojärjestelmän kanssa.

Näissä puitteissa kehitetyillä, tuotetuilla ja levitetyillä Euroopan tilastoilla edistetään SEUT-sopimuksessa vahvistetun ja komission strategisissa painopisteissä määritellyn unionin politiikan täytäntöönpanoa.

3 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettu erityistavoite toteutetaan seuraavilla toimilla:

Talous- ja rahaliitto, globalisaatio ja kauppa

–tarjotaan korkealaatuisia tilastoja, joilla tuetaan liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä, rakenneuudistusten tukiohjelmaa ja unionin vuotuista talouspolitiikan ohjaus- ja seurantajaksoa;

–tarjotaan ja tarvittaessa vahvistetaan Euroopan talouden pääindikaattoreita;

–tarjotaan tilastoja ja metodologista opastusta investointi- ja budjettivälineiden tilastokäsittelystä talouden lähentymisen, rahoitusvakauden ja työpaikkojen luomisen tueksi;

–tarjotaan tilastoja, jotka liittyvät omien varojen tarkoituksiin ja EU:n henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin;

–mitataan paremmin palvelukauppaa, ulkomaisia suoria sijoituksia, globaaleja arvoketjuja ja globalisaation vaikutusta unionin talouteen.

Sisämarkkinat, innovointi ja digitalisaatio

–tarjotaan korkealaatuisia ja luotettavia tilastoja sisämarkkinoita, Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmaa ja innovoinnin ja tutkimuksen keskeisiä aloja varten;

–tarjotaan enemmän ja ajankohtaisempia tilastoja yhteistyötaloudesta ja digitalisaation vaikutuksesta Euroopan yrityksiin ja kansalaisiin.

Euroopan sosiaalinen ulottuvuus

–tarjotaan korkealaatuisia, ajantasaisia ja luotettavia tilastoja, joilla tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja unionin osaamispolitiikkaa, mukaan luettuna työmarkkinoita, työllisyyttä, koulutusta, tuloja, elinoloja, köyhyyttä, eriarvoisuutta, sosiaalista suojelua ja pimeää työtä koskevat tilastot ja taitoja koskeva satelliittitilinpito;

–tarjotaan tilastoja, jotka liittyvät vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen;

–laajennetaan maahanmuuttoa koskevia tilastoja, erityisesti maahanmuuttajien tilanteesta ja kotoutumisesta sekä turvapaikanhakijoiden koulutustarpeista ja koulutustasoista;

–kehitetään nykyaikaisia vuoden 2021 jälkeisiä väestö- ja asuntolaskentaohjelmia ja väestötilastoja;

–tarjotaan väestöennusteita ja niiden vuotuiset päivitykset.

Kestävä kehitys, luonnonvarat ja ympäristö

–seurataan edistymistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa;

–kehitetään edelleen tilastoja energiastrategian, kiertotalouden ja muovistrategian tueksi;

–tarjotaan keskeisiä ympäristötilastoja ja -indikaattoreita, mukaan luettuna jätteitä, vettä, biologista monimuotoisuutta, metsiä, maankäyttöä ja maanpeitettä ja ilmastoa koskevat tilastot sekä ympäristötilinpito;

–tarjotaan rahti- ja matkustajaliikennettä koskevia tilastoja unionin politiikan tueksi;

–kehitetään uusia indikaattoreita, joilla seurataan intermodaalisuutta ja liikennemuotosiirtymää kohti ympäristöystävällisempiä liikennemuotoja;

–tarjotaan ajantasaisia ja merkityksellisiä tietoja yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan tarpeisiin sekä ympäristöön, elintarviketurvallisuuteen ja eläinten hyvinvointiin liittyvän politiikan tarpeisiin.

Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

–tarjotaan ajantasaisia ja kattavia alueisiin, mukaan luettuna unionin syrjäisimmät alueet, kaupunkeihin ja maaseutualueisiin liittyviä tilastoindikaattoreita, jotta voidaan seurata ja arvioida aluekehityspolitiikan tehokkuutta ja aluepolitiikan alueellisia vaikutuksia;

–tuetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseen liittyvien indikaattoreiden ja poliisiin ja turvallisuuteen liittyvien tilastojen kehittämistä;

–käytetään enemmän paikkatietoja ja integroidaan ja valtavirtaistetaan järjestelmällisesti paikkatietojen hallinta tilastojen tuottamiseen.

Tiedotetaan paremmin Euroopan tilastoista ja tuodaan niitä esiin luotettavana lähteenä, jolla torjutaan disinformaatiota verkossa

–tuodaan järjestelmällisesti esiin Euroopan tilastoja luotettavana näytön lähteenä ja tehdään faktojen tarkastajille, tutkijoille ja viranomaisille helpommaksi käyttää niitä verkossa olevan disinformaation torjumisessa;

–helpotetaan käyttäjien kannalta tilastojen saatavuutta ja ymmärtämistä, myös esittämällä ne visuaalisesti houkuttelevassa ja interaktiivisessa muodossa ja tarjoamalla räätälöidympiä palveluja, kuten tilattavat tietoraportit ja itsepalveluanalyysit;

–kehitetään edelleen ja seurataan Euroopan tilastojen laadunvarmistuspuitteita, myös tekemällä vertaisarviointeja siitä, miten jäsenvaltiot noudattavat Euroopan tilastoja koskevia käytännesääntöjä;

–järjestetään mikrodatan saatavuus tutkimustarkoituksia varten, mutta turvataan samalla erittäin korkeatasoinen tietosuoja ja tilastojen luottamuksellisuus.

Hyödynnetään datavallankumousta ja siirrytään luotettaviin älykkäisiin tilastoihin (Trusted Smart Statistics)

–vauhditetaan uusien digitaalisten tietolähteiden hyödyntämistä ja luodaan perusta luotettaville älykkäille tilastoille, jotta voidaan tuottaa uusia tilastoja lähes reaaliaikaisesti luotettavien algoritmien avulla;

–kehitetään uudenlaisia lähestymistapoja, joilla voidaan käyttää yksityisomistuksessa olevia tietoja käyttämällä PPC- ja SMC-menetelmiä (Privacy-preserving computation ja Secure Multiparty Computation);

–edistetään huippututkimusta ja innovointia virallisten tilastojen alalla, myös hyödyntämällä yhteistyöverkostoja ja tarjoamalla eurooppalaisia tilastokoulutusohjelmia.

Laajennettu yhteistyökumppanuus ja tilastoyhteistyö

–vahvistetaan kumppanuutta Euroopan tilastojärjestelmän kanssa ja yhteistyötä Euroopan keskuspankkijärjestelmän kanssa;

–edistetään kumppanuutta julkisten ja yksityisten tiedon hallussapitäjien ja teknologiasektorin kanssa, jotta helpotettaisiin tietojen saamista tilastotarkoituksiin, useista lähteistä tulevien tietojen integrointia ja uusimman teknologian käyttöä;

–vahvistetaan yhteistyötä tutkimus- ja korkeakouluyhteisön kanssa, etenkin siltä osin kuin on kyse uusista tietolähteistä, data-analyysistä ja tilastolukutaidon parantamisesta;

–tehdään kansainvälisten organisaatioiden ja kolmansien maiden kanssa yhteistyötä, joka hyödyttää virallisia tilastoja globaalisti.

LIITE III

Eläintautien ja zoonoosien luettelo

1)afrikkalainen hevosrutto

2)afrikkalainen sikarutto

3)pernarutto

4)lintuinfluenssa (korkeapatogeeninen)

5)lintuinfluenssa (matalapatogeeninen)

6)kampylobakterioosi

7)klassinen sikarutto

8)suu- ja sorkkatauti

9)vuohen tarttuva keuhkorutto

10)räkätauti

11)sinikieliviruksen aiheuttama tartunta (serotyypit 1–24)

12)Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunta

13)epitsoottisen verenvuototautiviruksen aiheuttama tartunta

14)lumpy skin -tautiviruksen aiheuttama tartunta

15)Mycoplasma mycoides subsp. mycoides SC -tartunta (naudan tarttuva keuhkorutto)

16)Mycobacterium tuberculosis complex -tartunta (M. bovis, M. caprae ja M. tuberculosis)

17)Newcastlen tautiviruksen aiheuttama tartunta

18)pikkumärehtijärutto -viruksen aiheuttama tartunta (peste des petits ruminants -virus)

19)raivotautiviruksen aiheuttama tartunta

20)Rift Valley -kuumeviruksen aiheuttama tartunta

21)nautaruttoviruksen aiheuttama tartunta

22)zoonoottisten Salmonella-serovarien aiheuttama tartunta

23)Echinococcus spp -loisen esiintyminen

24)listerioosi

25)lammas- ja vuohirokko

26)tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat

27)trikinoosi

28)venezuelalainen hevosen virusenkefalomyeliitti

29)verototoksinen E. coli (VTEC)

Liite IV
INDIKAATTORIT

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/2031, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) N:o 1143/2014 muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 69/464/ETY, 74/647/ETY, 93/85/ETY, 98/57/EY, 2000/29/EY, 2006/91/EY ja 2007/33/EY kumoamisesta (EUVL L 317, 23.11.2016, s. 4).

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus) (EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1).