52018PC0286

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 17.5.2018

COM(2018) 286 final

2018/0145(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntävaatimuksista niiden yleisen turvallisuuden ja ajoneuvon matkustajien ja loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun osalta, asetuksen (EU) 2018/... muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 78/2009, (EY) N:o 79/2009 ja (EY) N:o 661/2009 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2018) 270 final}
{SWD(2018) 190 final}
{SWD(2018) 191 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Teknologinen muutos vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan ja talouden osa-alueisiin ja muuttaa EU-kansalaisten elämää. Liikenne ei ole tässä suhteessa poikkeus. Uusi teknologia muuttaa liikkuvuutta dramaattisesti. Tämän vuoksi EU:n ja sen teollisuuden on tartuttava toimeen ja pyrittävä saavuttamaan johtoasema innovaatioiden, digitalisoinnin ja vähähiilisten ratkaisujen kehittäjänä. Komissio onkin omaksunut kattavan toimintamallin varmistaakseen, että EU:n liikkuvuuspolitiikassa otetaan huomioon nämä poliittiset prioriteetit. Malli koostuu kolmesta Eurooppa liikkeellä -liikkuvuuspaketista.

Vähäpäästöisen liikkuvuuden strategian jatkoksi komissio hyväksyi touko- ja marraskuussa 2017 kaksi liikkuvuuspakettia. 1 Näissä paketeissa esitettiin myönteinen toimintaohjelma, jolla toteutetaan vähäpäästöisen liikkuvuuden strategiaa ja varmistetaan sujuva siirtyminen kohti kaikkien käytettävissä olevaa puhdasta, kilpailukykyistä ja verkotettua liikennettä ja liikkuvuutta. Euroopan komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa huolehtimaan siitä, että nämä ehdotukset hyväksytään pikaisesti.

Tämä aloite on osa kolmatta Eurooppa liikkeellä -liikkuvuuspakettia, jolla toteutetaan syyskuussa 2017 esitettyä uutta teollisuuspoliittista strategiaa. Tarkoituksena on saattaa päätökseen prosessi, jonka ansiosta Eurooppa voi saada täyden hyödyn liikkuvuuden nykyaikaistamisesta. Huomisen liikkuvuusjärjestelmän on oltava turvallinen, puhdas ja tehokas kaikille EU-kansalaisille. Tarkoituksena on tehdä liikkuvuudesta Euroopassa turvallisempaa ja helpompaa käyttää, Euroopan teollisuudesta kilpailukykyisempi ja Euroopan työpaikoista turvatumpia. Ilmastonmuutoksen torjuminen taas edellyttää parempaa puhtautta ja parempia valmiuksia. Edellytyksenä on, että EU, jäsenvaltiot ja sidosryhmät sitoutuvat täysin toimimaan asian puolesta – ja myös tiukentamaan maantieajoneuvojen turvaominaisuuksiin sovellettavia vaatimuksia.

Liikenneturvallisuus on koko Eurooppaa koskeva kysymys, johon puututaan integroidulla ratkaisumallilla. Alan politiikka rakentuu perinteisesti kolmelle pilarille, jotka muodostuvat tienkäyttäjistä (kuljettajista, jalankulkijoista ja pyöräilijöistä), ajoneuvoista ja infrastruktuurista.

Liikenneturvallisuus on viime vuosikymmenten mittaan parantunut merkittävästi. Liikennekuolemien vähentyminen on kuitenkin viime vuosina pysähtynyt. EU:n tilastojen mukaan liikennekuolemien määrä ei ole vähentynyt merkittävästi vuodesta 2013 lähtien. 2 Vaikka tilanne joissakin jäsenvaltioissa edelleen paranee huomattavasti joka vuosi, liikennekuolemia esiintyy eräissä muissa jäsenvaltioissa jopa aiempaa enemmän. EU:n laajuisesti liikennekuolemien määrä pysyttelee sen vuoksi paikallaan.

Nyt tarvitaan uudistettu toimintakehys, jolla pystytään paremmin vastaamaan liikkuvuuden muutoksiin, jotka johtuvat yhteiskunnallisesta kehityksestä (esim. pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden määrän lisääntymisestä ja väestön ikääntymisestä) ja teknologian kehityksestä. Odotuksena onkin, että nykyisen toimintamallin turvallisuusvaikutukset eivät ilman uusia yleiseen tieliikenneturvallisuuteen liittyviä toimia enää riitä kompensoimaan liikenteen lisääntymisen vaikutuksia. Tämän mutkikkaan tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan politiikan dynaamista linjaamista siten, että sillä vastataan keskeisiin haasteisiin johdonmukaisella ja tehokkaalla tavalla liikenneturvallisuuspolitiikan koko kirjolla. Ajoneuvojen turvallisuuden osalta tämä tarkoittaa sitä, että monista erilaisista kehittyneistä turvallisuustoimenpiteistä tehdään pakollisia asianomaisissa ajoneuvoluokissa ja että loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien, kuten jalankulkijoiden, pyöräilijöiden, pienikokoisten ja ikääntyneiden, suojelua parannetaan.

Tällä ehdotuksella puututaan keskeiseen ongelmaan eli siihen, että kun liikenneonnettomuuksien määrä pysyy itsepintaisen suurena, myös kuolemantapauksia ja vakavia loukkaantumisia on paljon. Ehdotuksessa esitetään toimenpiteitä, joilla parannetaan ajoneuvojen turvallisuutta, jotta voidaan joko välttää ja vähentää onnettomuuksia tai lieventää tapahtuneiden onnettomuuksien seurauksia ja sitä kautta pienentää kuolemantapausten ja vakavien loukkaantumisten määrää. Ehdotusta on tarkasteltava tiiviissä yhteydessä muiden kolmanteen liikkuvuuspakettiin kuuluvien aloitteiden kanssa. Sellainen on esimerkiksi ehdotus tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun direktiivin 3 muuttamiseksi. Aloitteilla pyritään myös vähentämään kuolemantapauksia ja vakavia loukkaantumisia EU:n tieliikenteessä, joten ne tähtäävät samaan tavoitteeseen ja ovat keskenään kytköksissä. Sitä paitsi tietyt ajoneuvojen sisäiset järjestelmät, kuten kaistanpitojärjestelmä ja älykäs nopeusavustin, tarvitsevat toimiakseen hyväkuntoisen tieinfrastruktuurin (tiemerkinnät, liikennemerkit ja kamerat). Niinpä tieinfrastruktuuria ja ajoneuvojen turvallisuutta koskevat aloitteet täydentävät toisiaan tietyillä osa-alueilla ja mahdollistavat sen, että ajoneuvojen sisäisistä järjestelmistä saadaan turvallisuuden kannalta täysi hyöty.

Lisäksi koko ajoneuvojen ja infrastruktuurin turvallisuutta koskevassa järjestelyssä on otettava huomioon verkottuneeseen ja automatisoituun ajamiseen liittyvä kehitys, joka etenee nopeasti. Niinpä ehdotus on tiiviisti yhteydessä myös vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevaan komission strategiaan 4 ja ehdotukseen tulevaisuuden liikkuvuutta koskevaksi EU:n strategiaksi. 5 Jotta ajoneuvot täyttäisivät myös tulevaisuuden vaatimukset, niiden on paitsi oltava valmiita infrastruktuurin tulevaa kehitystä varten myös johdettava valmistautumista siihen, että ajamisesta tulee täysin automatisoitua. Kun kehittyneistä turvaominaisuuksista tehdään pakollisia jo tämän päivän ajoneuvoissa, kuljettajat tottuvat vähitellen uusiin ominaisuuksiin ja ihmiset alkavat suhtautua luottavaisemmin ja hyväksyvämmin siirtymiseen kohti automatisoitua ajamista.

Ehdotus noudattelee täysin myös Vallettan julistukseen 6 perustuvia neuvoston päätelmiä. Julistuksessa liikenneministerit vahvistivat olevansa sitoutuneita parantamaan liikenneturvallisuutta ja kehottivat komissiota tehostamaan tienkäyttäjien – etenkin loukkaantumiselle alttiiden – suojelua huolehtimalla siitä, että ajoneuvoissa otetaan käyttöön uusia turvaominaisuuksia.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Direktiivissä 2007/46/EY 7 (joka korvataan 1. syyskuuta 2020 sovellettavaksi tulevalla asetuksella 8 ) vahvistetaan yhdenmukaiset turvallisuus- ja ympäristövaatimukset, jotka moottoriajoneuvojen on täytettävä ennen niiden saattamista sisämarkkinoille, millä helpotetaan ajoneuvojen vapaata liikkuvuutta. Siinä luodaan järjestely, jonka puitteissa sovelletaan lukuisia erillisiä säädöksiä, joissa asetetaan teknisiä vaatimuksia erityyppisille ajoneuvoille.

Tähän liittyviä EU:n tyyppihyväksyntämenettelyssä sovellettavia erillissäädöksiä ovat ajoneuvojen yleisestä turvallisuudesta annettu asetus (GSR-asetus), 9 jalankulkijoiden turvallisuudesta annettu asetus (PSR-asetus) 10 ja vetykäyttöisten ajoneuvojen turvallisuudesta annettu asetus (HSR-asetus). 11 Monet moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntään liittyvät turvallisuus- ja ympäristötekijöitä koskevat tekniset vaatimukset on yhdenmukaistettu unionin tasolla, jotta vältettäisiin vaatimusten erot eri jäsenvaltioissa ja voitaisiin taata tiukkojen terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien normien soveltaminen koko unionissa.

GSR-asetuksen 17 artiklassa ja PSR-asetuksen 12 artiklassa edellytetään, että komissio seuraa tehostettuun turvallisuusteknologiaan liittyvää teknistä kehitystä ja harkitsee nykyisin sovellettavien ajoneuvon turvaominaisuuksien ulottamista koskemaan muitakin tai kaikkia ajoneuvoluokkia, jolloin sisällytettäisiin uudet kehittyneet turvaominaisuudet päivitettyyn unionin lainsäädäntöön ja parannettaisiin loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelua.

Edellä mainittujen vaatimusten mukaisesti tällä ehdotuksella on määrä tehdä voimassa olevaan unionin lainsäädäntöön tarvittavat muutokset sen mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen ja samalla ottaa käyttöön uusia ajoneuvojen turvaominaisuuksia, jotka tarjoavat hyvät mahdollisuudet säästää ihmishenkiä tieliikenteessä.

Ehdotus on johdonmukainen myös suhteessa asetukseen (EU) 2015/758, 12 jonka mukaisesti kaikki uudet henkilö- ja pakettiautotyypit on 31. maaliskuuta 2018 lähtien varustettava eCall-järjestelmällä, joka vakavan onnettomuuden sattuessa soittaa automaattisesti eurooppalaiseen hätänumeroon 112. On arvioitu, että eCall-järjestelmä voi nopeuttaa pelastuspalvelujen reagointiaikoja ja säästää vuosittain jopa 2 500 ihmishenkeä. Kun eCall-järjestelmä auttaa lieventämään vakavien liikenneonnettomuuksien seurauksia eri puolilla EU:ta, tällä ehdotuksella puolestaan pyritään välttämään liikenneonnettomuuksia tai lieventämään tapahtuneiden onnettomuuksien vakavuutta ja siten pienentämään liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisien määrää.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Yleisemmin ottaen tällä ehdotuksella tuetaan kasvuun, työllisyyteen ja investointeihin liittyviä unionin prioriteetteja edistämällä tehokkaimpia innovointeja ja laadukkaiden työpaikkojen säilyttämistä Euroopassa. Sillä tuetaan myös sisämarkkinoiden digitalisaatiota edistämällä sellaisten turvaominaisuuksien käyttöönottoa, jotka edustavat keskeistä mahdollistavaa teknologiaa, jolla tuetaan automatisoitujen ajoneuvojen laajamittaista käyttöönottoa unionissa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämän aloitteen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 114 artikla.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavista syistä:

Monet moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntään liittyvät turvallisuus- ja ympäristötekijöitä koskevat tekniset vaatimukset on yhdenmukaistettu unionin tasolla, ja jäsenvaltioiden yksin toteuttamat toimet heikentäisivät koko ajoneuvojen tyyppihyväksyntäjärjestelmää. Unionin toimia tarvitaan, koska on vältettävä sisämarkkinaesteiden syntyminen ja koska ehdotuksen tavoitteet voidaan niillä saavuttaa paremmin, sillä näin vältetään muutoin tapahtuva sisämarkkinoiden hajanaistuminen ja voidaan tehostaa ajoneuvojen turvallisuutta ja ympäristöominaisuuksia. Ehdotus on siten toissijaisuusperiaatteen mukainen.

•Suhteellisuusperiaate

Kuten vaikutustenarvioinnissa osoitettiin, ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on vähentää liikennekuolemia unionissa ja samalla varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja taata korkeatasoinen suoja yleiselle turvallisuudelle ja ympäristölle.

Tämä ehdotus perustuu tiukimpiin turvallisuusnormeihin kaikkien ajoneuvojen osalta. Tämä koskee myös kevyitä hyötyajoneuvoja (luokka N1), joiden tapauksessa parhaaksi arvioidun vaihtoehdon (nro 3) kustannukset ovat hieman hyötyjä suuremmat. Tässä tapauksessa otetaan kuitenkin huomioon muitakin näkökohtia: on huolehdittava politiikan johdonmukaisuudesta, varmistettava kaikille autonvalmistajille tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla, vältettävä työntekijöiden altistuminen suuremmille riskeille ja annettava valmistajille mahdollisuus vähentää kustannuksia mittakaavaetujen ansiosta ja otettava huomioon, että kevyissä hyötyajoneuvoissa käytetään usein samoja perusrakenteita ja muita osia kuin henkilöautoissa. Ehdotusta voidaan pitää oikeasuhteisena, koska valmistajille annetaan aikaa mukautua uusiin vaatimuksiin.

Lisäksi ehdotuksella yksinkertaistetaan sääntely-ympäristöä ja siten vähennetään kansallisille viranomaisille ja teollisuudelle syntyviä hallinnollisia kustannuksia. Vaikutustenarvioinnissa todettiin lisäksi, että kaavailluilla poliittisilla toimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta pk-yrityksiin (ks. kohta 6.3).

•Toimintatavan valinta

Ehdotus koskee kolmea toisiinsa kytköksissä olevaa asetusta (ajoneuvojen yleinen turvallisuus, jalankulkijoiden turvallisuus ja vetyajoneuvojen turvallisuus), joten toimintatavaksi on valittu asetus. Kun otetaan huomioon, että ehdotus sisältää mittavia muutoksia, PSR- ja HSR-asetusten säännökset ovat suurelta osin vanhentuneita ja ne on korvattava vastaavilla E-säännöillä (nrot 127 ja 134) ja että lainsäädäntöä pyritään yksinkertaistamaan entisestään, vaikuttaa asianmukaiselta ehdottaa uutta säädöstä, jolla korvataan ja kumotaan kyseiset kolme asetusta ja niiden vanhentuneet täytäntöönpanotoimet kokonaisuudessaan.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ajoneuvojen yleisestä turvallisuudesta annetusta asetuksesta ei tehty jälkiarviointia.

•Sidosryhmien kuuleminen

Komissio järjesti ehdotuksesta virallisen julkisen kuulemisen 31. heinäkuuta – 22. lokakuuta 2017, ja sitä ennen järjestettiin kohdennettuja kuulemisia seuraavasti:

–Heinäkuussa 2014 järjestettiin yleinen sidosryhmien kuuleminen moottoriajoneuvoja käsittelevän työryhmän 124. kokouksen yhteydessä (työryhmä on komission asiantuntijaryhmä, jossa on mukana julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmiä).

–Lokakuussa 2014 järjestettiin kaksipäiväinen sidosryhmien jatkokuuleminen (osallistujat paikan päällä).

–Komissio esitteli 16. helmikuuta 2016 järjestetyssä moottoriajoneuvoja käsittelevän työryhmän 131. kokouksessa jäsenvaltioille ja sidosryhmille 19 mahdollista toimenpidettä, joita voitaisiin harkita GSR- ja PSR-asetusten tarkistamisessa.

–Marraskuussa 2016 järjestettiin intensiivinen sidosryhmien jatkokuuleminen (72 osallistujaa, jotka edustivat 32 tutkija- ja tutkimusorganisaatiota, turvallisuutta ajavia ryhmiä, ajoneuvonvalmistajia, ajoneuvoalan toimittajayrityksiä, paikallis- ja keskusviranomaisia ja muita alan asiantuntijoita).

Näiden laajojen kuulemisten päätarkoituksena oli ensinnäkin tiedottaa sidosryhmille komission kaavailemista toimista ajoneuvojen turvallisuuden kehittämiseksi ja toisaalta esittää kaikille sidosryhmille mahdollisimman selkeästi lähteineen kaikki tiedot, parametrit ja asiantuntijoiden näkemykset, jotka muodostaisivat vaikutustenarvioinnin perustana olevan tietopohjan. Esiin tuotiin erityisesti ajoneuvojen turvajärjestelmien vapaaehtoisen käyttöönoton aste, teknologiaan liittyvät kustannukset, teknologian tehokkuus ja liikenneonnettomuuksien uhrien muodostama populaatio. Kuulemisissa sidosryhmät saivat lisäksi arvioida ja validoida keskeiset käytetyt tiedot, jotta ne ovat riittävän vankkoja, relevantteja ja ajantasaisia. Kuulemisten tuloksia käytettiin sitten perustana ehdotuksen ja siihen liittyvän vaikutustenarvioinnin laatimisessa.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Komissio julkaisi maaliskuussa 2015 tutkimuksen Benefit and Feasibility of a Range of New Technologies and Unregulated Measures in the fields of Vehicle Occupant Safety and Protection of Vulnerable Road Users, 13 joka liittyy GSR- ja PSR-asetusten kaavailtuun tarkistamiseen. Tutkimuksessa luodaan katsaus yli 50:een käytettävissä olevaan turvallisuustoimenpiteeseen, jotka voisivat auttaa vähentämään kuolemantapauksia ja vakavia loukkaantumisia tieliikenteessä (siinä esitetään myös hyöty-kustannussuhteet).

Joulukuussa 2016 komissio esitti Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen Autojen turvallisuuden parantaminen säästää ihmishenkiä EU:ssa. 14 Kertomukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa 15 yksilöitiin ja esitettiin 19 mahdollista sääntelytoimenpidettä, joilla voitaisiin tehokkaasti vähentää liikenneonnettomuuksien ja niiden uhrien määrää entisestään.

16 Aloitteeseen liittyvän vaikutustenarvioinnin valmistelemiseksi komissio julkaisi toukokuussa 2017 toisenkin tutkimuksen (In depth cost-effectiveness analysis of the identified measures and features regarding the way forward for EU vehicle safety), jossa esitettiin tarkempi kustannus-tehokkuusanalyysi valituista 19 mahdollisesta sääntelytoimenpiteestä.

•Vaikutustenarviointi

Aloitteen tukena on vaikutustenarviointi, josta sääntelyntarkastelulautakunta antoi sitä tarkasteltuaan 17. tammikuuta 2018 puoltavan lausunnon tietyin varaumin. Lautakunnan varaukset liittyivät seuraaviin kolmeen pääkohtaan:

– Lautakunta katsoi, ettei vaikutustenarviointiraportissa riittävällä tavalla rajattu aloitteen odotettua panosta Safe System -toimintatavassa omaksuttuun kattavaan liikenneturvallisuuteen sovellettavaan toimintatapaan eikä selostettu kyllin hyvin aloitteen suhdetta ja täydentävyyttä suhteessa samaan aikaan esitettävään tieinfrastruktuurin turvallisuutta koskevaan ehdotukseen.

– Lautakunta huomautti lisäksi puuttuvasta johdonmukaisuudesta ongelman (liikennekuolemien vähentymisen pysähtyminen), sen syiden, aloitteen tavoitteiden ja vaihtoehtojen muotoilun välillä.

– Lautakunta toi esille, että raportissa ei vielä tuotu selvästi ilmi, miten yksittäiset toimenpiteet on valittu ja mitkä niiden arvioidut kustannukset ja hyödyt ovat, ja että myös sidosryhmien rooli ja kannat prosessissa jäivät epäselviksi.

Lausunnossa nostettiin esiin myös REFIT-aloitteen merkitys ehdotuksen kannalta ja kaivattiin tarkempaa selostusta siitä, miksi toimintavaihtoehtoa 3 pidettiin parhaana kevyiden hyötyajoneuvojen osalta.

Näiden varaumien vuoksi tehtiin lopulliseen vaikutustenarviointiin seuraavat lisäykset:

– Kohdassa 1.4 selvitetään tämän aloitteen suhdetta ja täydentävyyttä suhteessa rinnakkain esitettävään tieinfrastruktuurin turvallisuutta koskevaan ehdotukseen.

– Aloitteet asetetaan yhteisen perustoimintamallin muodostamaan kontekstiin selostamalla niiden panosta yhteisten tavoitteiden hyväksi ja niiden taustalla olevissa tutkimuksissa sovellettuja menetelmiä, jotta voidaan osoittaa, miten kaksinkertainen laskeminen vältetään (tarkemmin kohdassa 2.1 ja liitteessä 4).

– Kohtaan 2.1 on lisätty selostus Safe System -toimintatavasta samoin kuin lisää mahdollisia syitä liikennekuolemien vähenemisen pysähtymiseen (onnettomuuksien aiheuttajat, populaation monimuotoisuus, tienkäyttäjiin liittyvät tekijät ja yleiset ajokäyttäytymiseen liittyvät huolet).

– Raporttiin on lisätty uusi kohta 2.2, jolla kytketään keskeiset liikenneturvallisuusongelmat ongelmiin, jotka liittyvät ajoneuvoihin ja ajoneuvojen turvaominaisuuksiin. Näin halutaan selostaa paremmin ongelmanasettelun rakennetta ja niitä tekijöitä, joiden voidaan katsoa olevan luonteeltaan vähemmän yleisluontoisia ja liittyvän pikemminkin ajoneuvojen järjestelmiin kuitenkin täysin pätevinä näkökohtina.

–– Kohdissa 5.1–5.4 esitetty toimintalogiikka nivotaan johdonmukaisemmin keskeisiin ongelmiin, tavoitteisiin ja vaihtoehtoihin. Tavoitteet ja vaihtoehdot on nimetty uudelleen sen selkeyttämiseksi, että aloitteessa ei keskitytä tiettyjen liikenteen osapuolien suojelemiseen muiden kustannuksella. Lisäksi selostetaan tavoitteita tarkemmin yhdistämällä suojelu onnettomuuden tapauksessa mahdollisuuteen ehkäistä ja estää onnettomuuksien tapahtuminen ylipäätään.

– Kohdassa 5 selostetaan nyt sidosryhmien vaikutusta ja roolia yksittäisten toimenpiteiden valinnassa ja niiden hyötyjen ja tehokkuuden arvioinnissa (useissa vaiheissa) sekä sitä, miten sidosryhmien panosta käytetään arvioitaessa yksittäisten toimenpiteiden ja toisaalta toimenpidekokonaisuuksien lopullisia kustannuksia ja hyötyjä.

– Kohtaa 2.8 on muutettu, jotta siinä annettaisiin selvempi kuva lainsäädäntökehyksen odotetusta yksinkertaistamisesta, mahdollisten vanhentuneiden säännösten tulevasta käsittelystä ja ajoneuvojen turvallisuutta koskevien sääntöjen odotettavista olevista päivityksistä.

– Kohtaan 8 on lisätty perustelut ja selvennykset siitä, että kevyet hyötyajoneuvot on päätetty sisällyttää vaihtoehtoon 3. Siinä todetaan, että useimmat eurooppalaiset valmistajat valmistavat jo nyt nykyvaatimuksia turvallisempia ajoneuvoja, ja tuodaan esiin valmistajille yhtäläiset toimintamahdollisuudet, ajoneuvojen suunnitteluun liittyvä synergia, kustannusten jakaminen, sidosryhmien kannat ja vahinkoriskin kasvaminen rajatussa ihmisryhmässä, johon kuuluvat kevyitä hyötyajoneuvoja työssään käyttävät työntekijät.

Vaikutustenarviointiraportin tiivistelmä ja sääntelyntarkastelulautakunnan lausunto löytyvät seuraavien linkkien kautta:

[…]

Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin kolmea yleistä toimintavaihtoehtoa:

·Vaihtoehdossa 1 Kypsien ja laajasti saatavilla olevien turvaominaisuuksien yleistäminen tehdään pakollisiksi sellaiset turvaominaisuudet tai -järjestelmät, joissa käytettävä teknologia on kypsää. Niillä suojellaan lähinnä ajoneuvojen matkustajia. Täytäntöönpano alkaa asetuksen soveltamispäivästä.

·Vaihtoehto 2 Laajasti saatavissa olevien ja vähemmän yleisten turvaominaisuuksien ottaminen käyttöön vakiovarusteina koostuu vaihtoehdosta 1 ja sellaisista turvaominaisuuksista, joita on jo saatavilla ja joita asennetaan ajoneuvokantaan mutta jotka ovat vähemmän yleisiä ja vaativat lisää kypsymisaikaa soveltuakseen kaikkiin ajoneuvoluokkiin ja kaikille markkinasegmenteille (täytäntöönpano alkaa 24 kuukautta asetuksen soveltamispäivän jälkeen). Vaihtoehto sisältää myös toimenpiteitä, joilla varmistetaan kuljettajan keskittyminen ajamiseen ja tarjotaan yleinen suoja loukkaantumiselle alttiille tienkäyttäjille.

·Vaihtoehto 3 Täyden turvaominaisuuspaketin käyttöönotto innovoinnin tueksi koostuu vaihtoehdosta 2 ja lisäksi sellaisista turvallisuusratkaisuista, jotka ovat toteuttamiskelpoisia ja joita on jo markkinoilla. Niiden asennusmäärät ja markkinaosuudet ovat tosin pienet, mutta ne tarjoavat mahdollisuudet maksimoida onnettomuusuhrien kokonaismäärän vähentyminen unionissa ja antaa pontta turvallisuusratkaisuihin liittyvälle innovoinnille autoteollisuuden keskeisellä sektorilla. Ainut tähän vaihtoehtoon sisältyvistä ominaisuuksista, jonka täytäntöönpanopäivä on myöhempi kuin kahdessa edellisessä vaihtoehdossa, on vaatimus, joka koskee loukkaantumisella alttiiden tienkäyttäjien parempaa suoraa näkyvyyttä kuorma-autojen kuljettajille (täytäntöönpano alkaa 48 kuukautta asetuksen soveltamispäivän jälkeen).

Parhaana pidetty vaihtoehto on vaihtoehto 3. Tämän vaihtoehdon odotetaan tarjoavan mahdollisuudet ehkäistä eniten ajoneuvojen matkustajien ja loukkaantumisella alttiiden tienkäyttäjien kuolemantapauksia ja vakavia loukkaantumisia, ja sen kokonaiskustannukset pysyvät hyväksyttävissä rajoissa. Lisäksi sillä käsitellään kaikkia ajoneuvoluokkia johdonmukaisella ja syrjimättömällä tavalla.

Odotetut hyödyt ovat seuraavat:

• Uusien turvaominaisuuksien avulla pystyttäneen 16 vuoden kuluessa vähentämään kuolemantapausten määrää 24 794:llä ja vakavien loukkaantumisten määrää 140 740:llä.

• Hyöty on nykyarvossa mitattuna 72,8 miljardia eroa.

• Vaihtoehdon odotetaan lisäksi vähentävän liikenneruuhkia kolarien välttämisen kautta, jos kohta tätä hyötyä on mahdotonta arvioida määrällisesti. Sen odotetaan kuitenkin tuovan ajansäästöä (kansalaisille), lisäävän tuottavuutta (yrityksille) ja parantavan jo rakennetun tieinfrastruktuurin käyttöä (hyötyä hallintoviranomaisille).

• Lisäksi odotetaan, että ajoneuvojen päästöt pienenevät ja ilmanlaatu paranee nopeusavustinjärjestelmien ja rengaspaineen seurantajärjestelmien ansiosta, vaikka tätäkään hyötyä on mahdotonta arvioida määrällisesti.

Odotetut kustannukset ovat seuraavat:

• Autonvalmistajille koituvien kokonaiskustannusten (kertaluontoiset ja jatkuvat tuotantokustannukset) odotetaan olevan nykyarvossa mitattuna 57,4 miljardia euroa.

• Ajoneuvojen uusien turvallisuustoimenpiteiden ei odoteta nostavan ajoneuvojen vähittäismyyntihintoja merkittävästi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, eikä kustannus-hyötyanalyysissä sen vuoksi mallinnettu poikkeuksellista vaikutusta ajoneuvojen myyntilukuihin.

• Kansallisille hallintoviranomaisille ei odoteta syntyvän erityisiä lisäkustannuksia, koska ajoneuvojen uudet turvaominaisuudet tulevat osaksi nykyistä tyyppihyväksyntäjärjestelmää.

Yleiset kustannus-hyötyindikaattorit:

• Kokonaisnettohyöty olisi 15,4 miljardia euroa.

• Parhaana pidetyn vaihtoehdon parhaan arvion mukainen kustannus-hyötysuhde on 1,27.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ehdotuksen ei odoteta vaikuttavan merkittävästi valmistajien tai kansallisten viranomaisten sääntelytaakkaan, sillä ajoneuvojen tyyppihyväksyntä kuuluu jo voimassa olevan lainsäädäntökehyksen piiriin ja mahdollisten uusien turvaominaisuuksien käyttöönotto sisällytetään siihen.

Vaikka asiaan liittyvä ajoneuvojen testaus ja sertifiointi voidaan toteuttaa jäsenvaltioissa jo olevan tyyppihyväksyntäinfrastruktuurin puitteissa, testaamisesta ja sertifioinnista tulee lisäkustannuksia. Nämä kustannukset ovat kuitenkin merkityksettömiä 17 suhteessa uuden ajoneuvomallin kehittämisen kokonaiskustannuksiin (jotka ovat tyypillisesti useista sadoista tuhansista useisiin miljardeihin euroihin).

Nykymuotoisella GSR-asetuksella paitsi otettiin käyttöön erilaisia ajoneuvojen turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä myös pyrittiin yksinkertaistamaan sääntelyä korkean tason CARS 21 -ryhmän suositusten 18 perusteella eli korvaamalla 38 EU-direktiiviä vastaavilla, maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetuilla E-säännöillä. Samaan tapaan myös tällä ehdotuksella on määrä kumota useita GSR-, PSR- ja HSR-asetusten täytäntöönpanemiseksi annettuja EU-asetuksia ja korvata ne vastaavilla E-säännöillä, joihin unioni on tällä välin liittynyt. Ehdotuksella myös jatketaan lainsäädännön yksinkertaistamista konsolidoimalla nämä kolme asetusta yhteen säädökseen.

•Perusoikeudet

Ehdotuksella voi olla vaikutusta perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa taattuihin yksilön oikeuksiin yksityisyyden ja henkilötietojen suojan osalta. Jotkin tiedot, joita kerätään onnettomuustietotallentimella tai ajoneuvoon asennettavilla järjestelmillä (kuten kuljettajan väsymyksen ja tarkkaavaisuuden seurantajärjestelmällä tai kehittyneellä tarkkaamattomuuden tunnistusjärjestelmällä) voivat olla henkilötietoja, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön. Tunnistettavissa olevana pidetään luonnollista henkilöä, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, henkilötunnuksen, sijaintitiedon, verkkotunnistetietojen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella. Kaikki henkilötietojen käsittely olisi tehtävä henkilötietojen suojaa koskevan EU:n lainsäädännön ja erityisesti yleisen tietosuoja-asetuksen 19 mukaisesti.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Euroopan komissio seuraa jatkossakin tekniikan kehittymistä autoteollisuudessa ja ehdottaa tarvittaessa lainsäädäntöön muutoksia, joilla siihen sisällytetään uusia turvaominaisuuksia. Komissio osallistuu edelleen aktiivisena tiennäyttäjänä myös ajoneuvoalan standardien yhdenmukaistamiseen kansainvälisellä tasolla (Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiossa UNECE:ssa).

Jotta uusi asetus vastaisi tulevaisuuden vaatimuksia, ajoneuvojen turvallisuutta koskevien sääntöjen mahdollisessa uudelleentarkastelussa on katsottu parhaaksi noudattaa dynaamisempaa mallia eli yhdistää se tekniikan yleiseen kehitykseen ja esiin nouseviin uusiin turvallisuustarpeisiin. Kansainvälisen sääntelyn kehittyminen UNECE:n puitteissa ja usein toistuva tarve mukauttaa sääntöjä käynnistävät uudelleentarkastelun yleensä automaattisesti.

Komissiolla on vakaa aikomus ajaa ja tukea kehittyneisiin ajoneuvojärjestelmiin liittyvien yksityiskohtaisten teknisten vaatimusten kehittämistä mahdollisimman pian UNECE:n puitteissa. Se kuitenkin sitoutuu asettamaan tällaisia vaatimuksia EU:n tyyppihyväksyntäjärjestelmän puitteissa, jollei asiassa edistytä UNECE:ssa riittävän nopeasti. Komissio pyrkii lisäksi varmistamaan, että unionin tuella hyväksyttävien E-sääntöjen määrittely perustuu tiukimpiin käytettävissä oleviin tieliikenteen turvallisuusteknologian normeihin ja että niitä päivitetään säännöllisesti.

Onnettomuustietotallentimen (EDR) käyttöönottoa – EDR tallentaa ajoneuvosta erilaisia ratkaisevan tärkeitä tietoja lyhyen ajan kuluessa ennen tallennuksen käynnistävää tapahtumaa (useimmissa tapauksissa turvatyynyn laukeamista), tapahtuman aikana ja sen jälkeen – olisi pidettävänä merkittävänä askeleena oikeaan suuntaan. Näin kerättäisiin EU:n laajuisia perusteellisia onnettomuustietoja, jollaisia ei vielä ole käytettävissä riittävän laajamittaisesti mutta jotka ovat välttämättömiä, jotta ajoneuvojen liikenneturvallisuuskäyttäytymistä voidaan seurata kattavasti. Onnettomuustietotallentimesta saadut tiedot helpottavat liikenneturvallisuuden perinpohjaista analysointia ja eri turvallisuustoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia. Siksi jäsenvaltioita olisi voimakkaasti kehotettava analysoimaan perusteellisemmin unionin teillä tapahtuvia onnettomuuksia ja asettamaan saataville kattavia kansallisia raportteja. Jäsenvaltioita olisi tässä yhteydessä myös kehotettava lisäämään toimiaan liikenneturvallisuuden analysoimiseksi ja parantamiseksi kansallisella tasolla käytettävissään olevien eri tiedonjakojärjestelmien kautta. 20

• Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ei sovelleta.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Yleisellä tasolla tässä ehdotuksessa viitataan moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta annettuun asetukseen (EU) 2018/[...], sillä näiden kahden asetuksen soveltamisaikataulut sopivat toistensa kanssa yhteen.

I luku (Kohde, soveltamisala ja määritelmät):

1 artikla – GSR- ja PSR-asetusten ehdotetun konsolidoinnin mukaisesti tämän ehdotuksen kohde pysyy samana kuin GSR-asetuksessa siten, että lisäksi viitataan ajoneuvojen matkustajien ja loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelua koskeviin vaatimuksiin.

2 artikla – Soveltamisala pysyy yleisesti ottaen samana kuin GSR-asetuksessa. Ottaen huomioon nykyisin sovellettavat ajoneuvon turvaominaisuudet ja niihin liittyvät vapautukset soveltamisalaa on kuitenkin laajennettu kattamaan muitakin ajoneuvoluokkia (tai ne kaikki) ja vastaavat vapautukset on poistettu (esimerkiksi nykyiset kaupunkimaastureihin ja pakettiautoihin liittyvät vapautukset).

3 artikla – Ehdotukseen on lisätty uusia määritelmiä, joilla otetaan huomioon vastikään käyttöön otetut ajoneuvojen turvaominaisuudet.

II luku (4–11 artikla):

Noudattaen samanlaista logiikkaa kuin nykyisin sovellettavassa GSR-asetuksessa ehdotuksen 4 artiklassa vahvistetaan yleiset tekniset vaatimukset ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnälle ja esitetään luettelo turvallisuuteen liittyvistä osa-alueista, joiden osalta annetaan (tai on tarpeen antaa) tarkempia sääntöjä sekundaarilainsäädännössä. Luvussa viitataan liitteeseen I, jossa luetellaan kaikki E-säännöt, joiden soveltaminen on EU:ssa pakollista, ja joka sisältää yksityiskohtaisia tietoja asiaan liittyvistä turvallisuusvaatimuksista, niiden soveltamisalasta ja niihin liittyvästä sekundaarilainsäädännöstä, jota on jo annettu tai jota on kehitettävä aloitteen osana.

Ehdotuksella siirrettäisiin komissiolle valta vahvistaa yksityiskohtaisia sääntöjä ja teknisiä vaatimuksia delegoiduilla säädöksillä ja muuttaa liitteitä I ja II, jotta voidaan ottaa huomioon tekniikan kehitys ja Yhdistyneiden kansakuntien ja unionin tasolla tapahtuva sääntelyn kehitys.

5 artiklassa ulotetaan nykyisin henkilöautoja koskeva rengaspaineen seurantajärjestelmän asentamista koskeva vaatimus koskemaan kaikkia ajoneuvoluokkia.

6 artiklassa säädetään, että kaikki ajoneuvot on varustettava tietyillä kehittyneillä turvaominaisuuksilla (joita ovat esimerkiksi älykäs nopeusavustin, kuljettajan väsymyksen ja tarkkaavaisuuden/tarkkaamattomuuden seurantajärjestelmät, peruutustutka ja alkolukon asennuksen helpottaminen).

7 artiklassa vahvistetaan henkilö- ja pakettiautoja koskevat erityiset vaatimukset ja edellytetään erityisesti, että ne varustetaan onnettomuustietotallentimella ja suunnitellaan ja rakennetaan siten, että niissä on laajennettu suoja-alue loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojaamiseksi päähän kohdistuvilta iskuilta.

8 artiklassa vahvistetaan etusuojajärjestelmiä koskevat vaatimukset.

9 artiklassa vahvistetaan kuorma- ja linja-autoja koskevat erityiset vaatimukset ja edellytetään erityisesti, että ne varustetaan järjestelmällä, joka havaitsee lähellä ajoneuvon etuosaa tai ajoneuvon tienreunaista sivua olevat loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät ja varoittaa heistä, ja että ne suunnitellaan ja rakennetaan siten, että loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät näkyvät paremmin kuljettajan istuimelta.

Komissio ei ehdota kuorma- ja linja-autojen kehittyneiden hätäjarrutusjärjestelmien muuttamista siten, että ne aktivoisivat jarrutuksen itsenäisesti havaittuaan loukkaantumiselle alttiin tienkäyttäjän, kuten ehdotetaan henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen tapauksessa. Aloitteen taustalla olevassa onnettomuusanalyysissa tuodaan esiin riski jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden joutumisesta ajoneuvon töytäisemäksi ollessaan hyvin lähellä kuljettajan ohjaamoa (eli nk. sokeilla alueilla) tai kun raskas ajoneuvo liikkuu hyvin hitaasti (ajaessaan suoraan tai kääntyessään) tai lähtee liikkeelle pysähdyksistä. Järjestelmän itse suorittamaan jarrutukseen liittyvät havaitsemisjärjestelmät eivät kuitenkaan välttämättä toimi yhtä tehokkaasti näillä pienillä nopeuksilla. Toisin sanoen tällä hetkellä ei ole käytettävissä järjestelmiä, jotka tehokkaasti ehkäisisivät tällaisen pienellä nopeudella tapahtuvan töytäisemäksi joutumisen. Arvioinnin mukaan kyse ei ole pelkästään järjestelmän ohjelmoinnista. Valmistelevissa tutkimuksissa on sen sijaan tuettu näkemyksiä, jonka mukaan kuljettaja saa tehokkaammin tiedon loukkaantumiselle alttiista tienkäyttäjistä, kun hän näkee nämä peileistä tai suoraan sellaisten parannettujen tuulilasien ja sivuikkunoiden läpi, joissa ei ole sokeita alueita. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden odotetaan puolestaan tuntevansa olonsa turvallisemmaksi liikenteessä, kun he saavat suoran katsekontaktin parannetussa ohjaamossa istuvaan kuljettajaan. Jos kuitenkin itsenäisestä jarruttamisesta tulee tällaisissa tapauksissa teknisesti mahdollista, asiaan liittyvää asetusta on mahdollista ja syytä mukauttaa tekniikan kehitykseen.

10 artiklassa vahvistetaan vetykäyttöisiä ajoneuvoja koskevat erityiset vaatimukset ja liitteessä V vetyjärjestelmien ja niiden komponenttien materiaaleja koskevat laatuvaatimukset.

11 artiklassa vahvistetaan automatisoituja ajoneuvoja koskevat erityiset vaatimukset ja erityisesti luettelo turvallisuuteen liittyvistä osa-alueista, joiden osalta on kehitettävä yksityiskohtaisia sääntöjä ja teknisiä vaatimuksia perustaksi automatisoitujen ajoneuvojen käyttöönotolle.

III luku (Loppusäännökset):

Ehdotuksessa siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla saatetaan liitteet tekniikan ja sääntelyn kehityksen tasalle ja joissa vahvistetaan yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat niitä menettelyjä, testejä ja teknisiä vaatimuksia, joita sovelletaan ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnässä tässä ehdotuksessa vahvistettujen erityisten vaatimusten osalta. 12 artiklassa täsmennetään edellytykset, jotka koskevat komissiolle näiltä osin siirrettyä toimivaltaa.

13 artiklassa vahvistetaan siirtymäsäännökset.

14 artiklassa vahvistetaan täytäntöönpanopäivämäärät liitteessä II esitetyille eri turvallisuusvaatimuksille. Uusien vaatimusten täytäntöönpanopäivämäärät ovat seuraavat:

–Suurinta osaa turvallisuustoimenpiteistä aletaan soveltaa uusien tyyppien osalta asetuksen soveltamispäivästä ja kaikkien uusien ajoneuvojen osalta 24 kuukautta sen jälkeen.

–Joitakin toimenpiteitä (yhteensä kolmea) aletaan soveltaa uusien tyyppien osalta 24 kuukautta ja kaikkien uusien ajoneuvojen osalta 48 kuukautta asetuksen soveltamispäivän jälkeen.

–Kuorma- ja linja-autojen parannettua suoraa näkemää (9 artiklan 4 kohta) koskevien vaatimusten soveltamisen aikataulun on oltava pitempi, koska ne edellyttävät ohjaamon suunnittelemista kokonaan uudelleen. Vaatimuksia aletaan soveltaa uusien tyyppien osalta 48 kuukautta ja kaikkien uusien kuorma- ja linja-autojen osalta 84 kuukautta asetuksen soveltamispäivän jälkeen.

15 artiklassa säädetään asetukseen (EU) 2018/[...] tarvittavista muutoksista, jotka johtuvat tämän asetuksen hyväksymisestä.

16 artiklalla kumotaan kolme asetusta (ajoneuvojen yleinen turvallisuus, jalankulkijoiden turvallisuus ja vetyajoneuvojen turvallisuus) ja niihin liittyvä vanhentunut sekundaarilainsäädäntö. 21

17 artiklassa vahvistetaan tämän asetuksen soveltamispäiväksi 36 kuukautta sen voimaantulosta. Tämän ansiosta komissio voi hyväksyä tarvittavat delegoidut säädökset etukäteen ja valmistajilla on riittävästi aikaa mukauttaa toimintansa uusiin vaatimuksiin.

2018/0145 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 22 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 23 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/... 24 25 + vahvistetaan uusien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntää koskevat hallinnolliset määräykset ja tekniset vaatimukset, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja huolehtia turvallisuuden ja ympäristöominaisuuksien korkeasta tasosta.

(2)Tämä asetus on asetuksessa (EU) 2018/...+ vahvistettuun EU-tyyppihyväksyntämenettelyyn liittyvä säädös. Sen vuoksi kyseisen asetuksen liitettä II olisi muutettava.

(3)Ajoneuvojen turvallisuuden kehittyminen on viime vuosikymmenten kuluessa vaikuttanut merkittävästi liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten yleiseen vähenemiseen. Väheneminen on kuitenkin viime aikoina unionissa pysähtynyt eri syistä, joita ovat esimerkiksi rakenteelliset ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät, eivätkä nykyisen toimintamallin turvallisuusvaikutukset ilman uusia yleiseen tieliikenneturvallisuuteen liittyviä toimia enää riitä kompensoimaan liikenteen lisääntymisen vaikutuksia. Ajoneuvojen turvaominaisuuksia on sen vuoksi parannettava entisestään osana integroitua liikenneturvallisuusstrategiaa, jotta loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelua voidaan parantaa.

(4)Ajoneuvojen kehittyneisiin turvajärjestelmiin liittyvä tekninen kehitys tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia vähentää onnettomuuksien uhrien määrää. Jotta kuolonuhrien määrää voitaisiin vähentää mahdollisimman paljon, on tarpeen ottaa käyttöön joitakin asian kannalta merkityksellisiä teknologioita.

(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 26 yhteydessä komissio arvioi, voitaisiinko kyseisessä asetuksessa vahvistettu vaatimus tiettyjen järjestelmien (esimerkiksi kehittyneiden hätäjarrutusjärjestelmien ja rengaspaineiden seurantajärjestelmien) asentamisesta tiettyjen luokkien ajoneuvoihin ulottaa koskemaan kaikkia ajoneuvoluokkia. Komissio arvioi myös sitä, olisiko uusi vaatimus muiden kehittyneiden turvaominaisuuksien asentamisesta teknisesti ja taloudellisesti ja markkinoiden kypsyyden kannalta toteutettavissa. Näiden arviointien perusteella komissio esitti joulukuussa 2016 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen Autojen turvallisuuden parantaminen säästää ihmishenkiä EU:ssa. 27 Kertomukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa yksilöitiin ja esitettiin 19 mahdollista sääntelytoimenpidettä, joilla voitaisiin tehokkaasti vähentää liikenneonnettomuuksia, liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia entisestään.

(6)Älykäs nopeusavustin, kaistanpitojärjestelmät, kuljettajan väsymyksen ja tarkkaavaisuuden/tarkkaamattomuuden seurantajärjestelmät ja peruutustutkajärjestelmät tarjoavat hyvät mahdollisuudet onnettomuuksien uhrien määrän huomattavaan vähentämiseen. Lisäksi nämä järjestelmät perustuvat teknologiaan, jota jatkossa käytetään myös verkottuneiden ja automatisoitujen ajoneuvojen käyttöönotossa. Sen vuoksi olisi unionin tasolla vahvistettava yhdenmukaiset säännöt ja testausmenettelyt, joita sovelletaan ajoneuvojen tyyppihyväksynnässä tällaisten järjestelmien osalta ja tällaisten järjestelmien tyyppihyväksynnässä erillisinä teknisinä yksiköinä.

(7)Kun käyttöön otetaan onnettomuustietotallennin, joka tallentaa ajoneuvosta ratkaisevan tärkeää tietoa lyhyen ajan kuluessa ennen tallennuksen käynnistävää tapahtumaa (esimerkiksi turvatyynyn laukeamista), tapahtuman aikana ja sen jälkeen, otetaan samalla arvokas askel kohti tarkempien ja syvemmälle luotaavien onnettomuustietojen saamiseksi. Sen vuoksi olisi vaadittava, että moottoriajoneuvot varustetaan tällaisilla tallentimilla. Lisäksi olisi vaadittava, että nämä tallentimet pystyvät tallentamaan ja varastoimaan tietoja niin, että jäsenvaltiot voivat tietojen avulla tehdä liikenneturva-analyyseja ja arvioida toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta.

(8)Käsiteltäessä henkilötietoja, kuten kuljettajaa koskevia tietoja, jota käsitellään onnettomuustietotallentimissa, tai joita kerätään kuljettajan väsymyksen ja tarkkaavaisuuden seurantajärjestelmällä tai kehittyneellä tarkkaamattomuuden tunnistusjärjestelmällä, olisi noudatettava EU:n tietosuojalainsäädäntöä ja etenkin yleistä tietosuoja-asetusta. 28 Ajoneuvoon asennettavan hätänumeroon 112 perustuvan eCall-järjestelmän kautta kerättyjen henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan lisäksi erityisiä suojatoimia. 29

(9)Asetuksessa (EY) N:o 661/2009 vapautettiin turvallisuusvaatimuksista pakettiautot, kaupunkimaasturit ja monikäyttöajoneuvot niiden istuinkorkeuden ja massaominaisuuksien vuoksi. Nämä vapautukset ovat vanhentuneita ja perusteettomia, kun otetaan huomioon tällaisten ajoneuvojen markkinaosuuden kasvu (osuus oli vuonna 1996 vain 3 prosenttia ja vuonna 2016 jo 14 prosenttia) ja törmäyksenjälkeisiin sähköturvallisuustarkastuksiin liittyvän teknologian kehitys. Vapautukset olisi sen vuoksi kumottava, ja kyseisiin ajoneuvoihin olisi sovellettava kaikkia ajoneuvojen kehittyneisiin järjestelmiin liittyviä vaatimuksia.

(10)Asetuksella (EY) N:o 661/2009 onnistuttiin merkittävällä tavalla yksinkertaistamaan unionin lainsäädäntöä: sillä korvattiin 38 direktiiviä vastaavilla Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission säännöillä, jäljempänä ’E-säännöt’, joiden soveltaminen on neuvoston päätöksen 97/836/EY 30 nojalla pakollista. Yksinkertaistamisen lisäämiseksi olisi muitakin unionin sääntöjä korvattava olemassa olevilla E-säännöillä, joiden soveltaminen on unionissa pakollista. Komission olisi lisäksi edistettävä ja tuettava Yhdistyneiden kansakuntien tasolla tehtävää työtä, jotta voidaan viipymättä ja tiukimpien käytettävissä olevien liikenneturvallisuusnormien mukaisesti vahvistaa teknisiä vaatimuksia tässä asetuksessa säädettyjen ajoneuvon turvajärjestelmien tyyppihyväksynnälle.

(11)E-säännöt ja niiden muutokset, joiden puolesta unioni on äänestänyt tai joita unioni soveltaa päätöksen 97/836/EY mukaisesti, olisi sisällytettävä unionin tyyppihyväksyntälainsäädäntöön. Komissiolle olisi tämän vuoksi siirrettävä valta muuttaa pakollisesti sovellettavien E-sääntöjen luetteloa sen pitämiseksi ajan tasalla.

(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 78/2009 31 vahvistetaan jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja muiden loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelua koskevat vaatimukset vaatimustenmukaisuustesteinä ja raja-arvoina, joita sovelletaan ajoneuvojen hyväksynnässä niiden eturakenteiden osalta ja etusuojajärjestelmien (esimerkiksi karjapuskurien) hyväksynnässä. Sitten asetuksen (EY) N:o 78/2009 antamisen on ajoneuvoihin sovellettavia teknisiä vaatimuksia ja testausmenettelyjä kehitetty Yhdistyneiden kansakuntien tasolla pitemmälle tekniikan kehityksen ottamiseksi huomioon. Moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnässä sovelletaan unionissa nykyään myös E-sääntöä nro 127. 32

(13)Sitten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 79/2009 33 antamisen on vetykäyttöisiin ajoneuvoihin ja vetyjärjestelmiin ja -komponentteihin sovellettavia teknisiä vaatimuksia ja testausmenettelyjä kehitetty Yhdistyneiden kansakuntien tasolla pitemmälle tekniikan kehityksen ottamiseksi huomioon. Moottoriajoneuvojen vetyjärjestelmien tyyppihyväksynnässä sovelletaan unionissa nykyään myös E-sääntöä nro 134. 34 Näiden vaatimusten lisäksi sovelletaan paineistettua vetyä käyttävissä ajoneuvojen järjestelmissä käytettäviä materiaaleja koskevia laatukriteerejä, jotka on kuitenkin tätä nykyä vahvistettu vain unionin tasolla.

(14)Selkeyden, järkeistämisen ja yksinkertaistamisen nimissä olisi asetukset (EY) N:o 78/2009, (EY) N:o 79/2009 ja (EY) N:o 661/2009 kumottava ja korvattava tällä asetuksella.

(15)Unionin säännöillä on perinteisesti rajoitettu kuorma-autoyhdistelmien kokonaispituutta, mikä on johtanut etuohjaamotyyppisten ratkaisujen yleistymiseen, koska niillä voidaan maksimoida kuormatila. Koska kuljettaja istuu näissä ajoneuvoissa korkealla, ratkaisu on kuitenkin laajentanut sokeaa aluetta ja heikentänyt suoraa näkyvyyttä kuorma-auton ohjaamon ympärillä. Tämä on merkittävä tekijä kuorma-auto-onnettomuuksissa, joissa on osallisena loukkaantumiselle alttiita tienkäyttäjiä. Onnettomuuksien uhrien määrää voitaisiin pienentää merkittävästi parantamalla suoraa näkyvyyttä. Sen vuoksi olisi vahvistettava vaatimuksia, joilla suoraa näkyvyyttä parannetaan.

(16)Kun otetaan huomioon, että ajoneuvojen turvallisuutta koskevissa EU:n asetuksissa painotetaan loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelua muun muassa varmistamalla kuljettajille riittävä näkyvyys, julkisten ja yksityisten tahojen olisi pidättäydyttävä vaatimasta minkäänlaisten mihinkään tarkoitukseen tarkoitettujen merkkien, vinjettien tai tarrojen kiinnittämistä mihinkään ajoneuvon ikkunoiden läpinäkyvään osaan. Kansallisten viranomaisten olisi lisäksi pontevasti valvottava sitä, että tuulilaseihin ja sivuikkunoihin ei kiinnitetä merkkejä, vinjettejä, tarroja tai muita näkyvyyttä haittaavia tarvikkeita, jotteivät ne heikentäisi kuljettajille tarjoutuvaan näkyvyyteen sovellettavan unionin lainsäädännön vaikutusta.

(17)Automatisoidut ja verkottuneet ajoneuvot voivat antaa valtavan panoksen liikennekuolemien vähentämiseen, sillä noin 90 prosentin liikenneonnettomuuksista arvioidaan johtuvan inhimillisestä virheestä. Koska automatisoidut ajoneuvot ottavat vähitellen hoitaakseen kuljettajan tehtäviä, olisi unionin tasolla vahvistettava automatisoituihin ajoneuvojen järjestelmiin sovellettavia yhdenmukaistettuja sääntöjä ja teknisiä vaatimuksia.

(18)Ajoneuvojen saattueajo tarjoaa mahdollisuuksia tehdä tulevaisuuden liikenteestä turvallisempaa, puhtaampaa ja tehokkaampaa. Saattueajoteknologian ja siihen liittyvien standardien käyttöönoton ennakoimiseksi tarvitaan sääntelykehys, joka sisältää yhdenmukaistetut säännöt ja menettelyt. Tämän vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yhdenmukaistettu tietojenvaihdon muoto käytettäväksi useiden erimerkkisten ajoneuvojen saattueajossa EU:n tietosuojalainsäädännön mukaisesti.

(19)Unionin olisi edelleen edistettävä renkaiden melua, vierintävastusta ja märkäpitoa koskevien teknisten vaatimusten kehittämistä Yhdistyneiden kansakuntien tasolla. Tämä johtuu siitä, että E-säännössä nro 117 on nyt tällaisia yksityiskohtaisia vaatimuksia. Renkaisiin sovellettavien vaatimusten mukauttamista tekniikan kehitykseen olisi jatkettava Yhdistyneiden kansakuntien tasolla erityisesti sen varmistamiseksi, että renkaiden suorituskykyä arvioidaan myös renkaiden elinkaaren lopussa niiden ollessa kuluneita ja että lähtökohtana olisi, että renkaiden olisi täytettävä vaatimukset koko käyttöikänsä ajan eikä niitä vaihdettaisi uusiin liian aikaisin. Asetuksessa (EY) N:o 661/2009 olevat renkaiden suorituskykyä koskevat vaatimukset olisi korvattava vastaavilla E-säännöillä.

(20)Tämän asetuksen vaikuttavuuden varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, jotka koskevat ajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden turvaominaisuuksiin, yleiseen rakenteeseen ja asiaan liittyviin ympäristöominaisuuksiin liittyviä tyyppihyväksyntävaatimuksia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 35 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(21)Jotta unionin lainsäädäntö, jossa viitataan valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn, voitaisiin saattaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella käyttöön otetun uuden oikeudellisen kehyksen mukaiseksi ja jotta voitaisiin jatkaa ajoneuvojen turvallisuuteen liittyvän unionin lainsäädännön yksinkertaistamista, olisi seuraavat asetukset kumottava ja korvattava tämän asetuksen nojalla annettavilla delegoiduilla säädöksillä:

–komission asetus (EY) N:o 631/2009 36

–komission asetus (EU) N:o 406/2010 37

–komission asetus (EU) N:o 672/2010 38

–komission asetus (EU) N:o 1003/2010 39

–komission asetus (EU) N:o 1005/2010 40

–komission asetus (EU) N:o 1008/2010 41

–komission asetus (EU) N:o 1009/2010 42

–komission asetus (EU) N:o 19/2011 43

–komission asetus (EU) N:o 109/2011 44

–komission asetus (EU) N:o 458/2011 45

–komission asetus (EU) N:o 65/2012 46

–komission asetus (EU) N:o 130/2012 47

–komission asetus (EU) N:o 347/2012 48

–komission asetus (EU) N:o 351/2012 49

–komission asetus (EU) N:o 1230/2012 50

–komission asetus (EU) 2015/166. 51

(22)Koska asetuksen (EY) N:o 78/2009, asetuksen (EY) N:o 79/2009, asetuksen (EY) N:o 661/2009 ja niiden täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti annettujen hyväksyntien olisi katsottava olevan keskenään vastaavia, ellei sovellettavia vaatimuksia muuteta tällä asetuksella tai mukauteta täytäntöönpanosäädöksillä, olisi vahvistettava siirtymäsäännöksiä, joilla varmistetaan, etteivät tällaiset hyväksynnät mitätöidy.

(23)Kaikkien säänneltyjen aiheiden osalta olisi vahvistettava päivämäärät, joista alkaen EU-tyyppihyväksyntä on evättävä, ajoneuvon rekisteröinti on evättävä tai komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden saattaminen markkinoille tai käyttöönotto on kiellettävä.

(24)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistaminen ottamalla käyttöön moottoriajoneuvojen ja renkaiden turvallisuutta ja ympäristöominaisuuksia koskevat yhdenmukaistetut tekniset vaatimukset, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(25)Ennen tämän asetuksen soveltamispäivää olisi delegoiduissa säädöksissä vahvistettava yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset ja erityiset testausmenettelyt, joita sovelletaan moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnässä. Lisäksi olisi annettava valmistajille riittävästi aikaa mukautua tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten vaatimuksiin. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamista olisi lykättävä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella vahvistetaan vaatimukset

1.ajoneuvojen sekä niitä varten suunniteltujen ja rakennettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnälle niiden yleisten ominaisuuksien ja yleisen turvallisuuden sekä ajoneuvojen matkustajien ja loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun osalta;

2.ajoneuvon tyyppihyväksynnälle rengaspaineen seurantajärjestelmien osalta siltä osin kuin kyse on niiden turvallisuudesta, polttoainetehokkuudesta ja hiilidioksidipäästöistä; ja

3.vastavalmistettujen renkaiden tyyppihyväksynnälle niiden turvallisuuden ja ympäristöominaisuuksien osalta.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan asetuksen (EU) 2018/... 4 artiklassa määriteltyihin luokkiin M, N ja O kuuluviin ajoneuvoihin sekä niitä varten suunniteltuihin ja rakennettuihin järjestelmiin, komponentteihin ja erillisiin teknisiin yksiköihin, ellei tämän asetuksen 4–11 artiklasta muuta johdu.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 2018/... 3 artiklassa vahvistettuja määritelmiä.

Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)’loukkaantumiselle alttiilla tienkäyttäjällä’ kaksipyöräistä moottoriajoneuvoa käyttävää tienkäyttäjää tai ilman moottorin apua kulkevaa tienkäyttäjää, kuten pyöräilijää tai jalankulkijaa;

2)’rengaspaineen seurantajärjestelmällä’ ajoneuvoon asennettua järjestelmää, joka kykenee seuraamaan renkaiden painetta tai paineen muutosta ja lähettämään vastaavat tiedot käyttäjälle ajoneuvon ollessa liikkeessä;

3)’älykkäällä nopeusavustimella’ järjestelmää, joka auttaa kuljettajaa noudattamaan tieympäristöön sopivaa nopeutta antamalla tälle kaasupolkimen välityksellä tuntoaistiin perustuvan viestin, jossa hyödynnetään nopeusrajoitustietoja, jotka saadaan havainnoimalla liikennemerkkejä ja -signaaleja ajoneuvossa käytettävissä olevien tieinfrastruktuurin lähettämien signaalien tai sähköisten karttatietojen tai molempien perusteella;

4)’alkolukon asennuksen helpottamisella’ standardoitua liittymää, joka helpottaa jälkiasennettavien alkolukkojen asentamista moottoriajoneuvoihin;

5)’kuljettajan väsymyksen ja tarkkaavaisuuden seurannalla’ järjestelmää, joka arvioi kuljettajan vireystilaa analysoimalla ajoneuvon järjestelmiä ja antaa kuljettajalle tarvittaessa varoituksen;

6)’kehittyneellä tarkkaamattomuuden tunnistamisella’ järjestelmää, joka pystyy tunnistamaan, kuinka tarkkaavaisesti kuljettaja visuaalisesti seuraa liikennetilannetta, ja antamaan kuljettajalle tarvittaessa varoituksen;

7)’hätäjarrutuksen merkkivalolla’ jarruvalaisimien nopeaa vilkkumista, jolla ilmoitetaan ajoneuvon takana oleville muille tienkäyttäjille siitä, että ajoneuvoon on kohdistettu suuri hidastusvoima vallitseviin tieolosuhteisiin nähden;

8)’peruutustutkalla’ kameraa tai monitoria käyttävää, optista tai muuta havainnointijärjestelmää, joka varoittaa kuljettajaa ajoneuvon takana olevista ihmisistä ja esineistä ja jonka päätarkoituksena on törmäysten välttäminen peruutettaessa;

9)’kaistavahtijärjestelmällä’ järjestelmää, joka varoittaa kuljettajaa ajoneuvon ajautumisesta pois oikealta ajokaistalta;

10)’kehittyneellä hätäjarrutusjärjestelmällä’ järjestelmää, joka kykenee automaattisesti havaitsemaan mahdollisen törmäyksen ja aktivoimaan ajoneuvon jarrujärjestelmän ja vähentämään ajoneuvon nopeutta törmäyksen välttämiseksi tai lieventämiseksi;

11)’kaistanpitojärjestelmällä’ järjestelmää, joka seuraa ajoneuvon sijaintia kaistan reunaan nähden ja kohdistaa vääntömomenttia ohjauspyörään tai painetta jarruihin ainakin silloin, kun ajoneuvo poistuu tai on poistumassa kaistalta ja olemassa on törmäysvaara;

12)’ajoneuvon pääkytkimellä’ laitetta, jolla ajoneuvon elektroniikkajärjestelmä kytketään normaaliin käyttötilaan sen oltua kytkettynä pois käytöstä, kuten silloin, kun ajoneuvo on pysäköitynä ilman kuljettajaa;

13)’onnettomuustietotallentimella’ järjestelmää, joka tallentaa ja varastoi kriittisiä törmäykseen liittyviä parametreja ja tietoja törmäyksen aikana ja sen jälkeen;

14)’etusuojajärjestelmällä’ erillistä rakennetta tai rakenteita, kuten karjapuskuria tai lisäpuskuria, jonka tarkoituksena on ajoneuvossa alkuperäisvarusteena olevan puskurin lisäksi suojata ajoneuvon ulkopintaa vahingoilta törmäystilanteessa, mutta ei kuitenkaan rakenteita, joiden massa on alle 0,5 kg ja joiden tarkoituksena on suojata ainoastaan ajoneuvon valaisimia;

15)’puskurilla’ ajoneuvon etuosan alempaa ja ulompaa rakennetta siihen kiinnitettyine osineen, jonka tarkoituksena on suojata ajoneuvoa pienellä nopeudella tapahtuvassa törmäyksessä toisen ajoneuvon kanssa, ei kuitenkaan mahdollista etusuojajärjestelmää;

16)’vetykäyttöisellä ajoneuvolla’ moottoriajoneuvoa, jonka käyttövoimana käytetään vetyä;

17)’vetyjärjestelmällä’ vetykäyttöiseen ajoneuvoon asennettua vetykomponenttien ja liitososien muodostamaa kokonaisuutta lukuun ottamatta vetykäyttöistä käyttövoimajärjestelmää tai apuvoimalaitetta;

18)’vetykäyttöisellä käyttövoimajärjestelmällä’ ajoneuvolle käyttövoiman antavaa polttomoottoria tai polttokennojärjestelmää;

19)’vetykomponentilla’ vetysäiliötä ja kaikkia muita vetykäyttöisen ajoneuvon osia, jotka ovat suorassa kosketuksessa vetyyn tai muodostavat osan vetyjärjestelmästä;

20)’vetysäiliöllä’ vetyjärjestelmän komponenttia, johon vetypolttoaineen pääosa varastoidaan;

21)’automatisoidulla ajoneuvolla’ moottoriajoneuvoa, joka suunniteltu ja rakennettu liikkumaan itsenäisesti pitkiä aikoja ilman ihmisen jatkuvaa valvontaa;

22)’kuljettajan saatavillaolon seurantajärjestelmällä’ järjestelmää, joka arvioi, pystyykö kuljettaja ottamaan automatisoidun ajoneuvon ajotoiminnon hallintaansa tietyissä tilanteissa tarpeen mukaan;

23)’ajoneuvojen saattueajolla’ kahden tai useamman ajoneuvon yhdistämistä saattueeksi käyttämällä yhteysteknologiaa ja automatisoitua ajamista tukevia järjestelmiä, joiden avulla ajoneuvot pystyvät yhteen liitettyinä automaattisesti säilyttämään ennalta määritellyn lyhyen etäisyyden toisistaan ajomatkan tietyillä osuuksilla ja mukautumaan johtoajoneuvon liikkeisiin siten, että kuljettajan toimia vaaditaan vain vähän jos lainkaan;

24)’suurimmalla massalla’ ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa suurinta teknisesti sallittua massaa;

25)’A-pilarilla’ etummaista ja ulointa kattoa tukevaa rakennetta, joka ulottuu ajoneuvon alustasta kattoon;

26)’etusuojajärjestelmän kulmalla’ etusuojajärjestelmän kosketuspistettä pystysuoraan tasoon, jonka kulma ajoneuvon pitkittäiseen pystytasoon nähden on 60° ja joka sivuaa etusuojajärjestelmän ulkopintaa;

27)’etusuojajärjestelmän alakorkeudella’ maanpinnan ja etusuojajärjestelmän alavertailulinjan välistä pystysuoraa etäisyyttä missä tahansa poikittaiskohdassa, kun ajoneuvo on tavanomaisessa ajoasennossa.

II LUKU

VALMISTAJAN VELVOITTEET

4 artikla

Yleiset velvoitteet ja tekniset vaatimukset

1. Valmistajien on osoitettava, että kaikki markkinoille saatetut, rekisteröidyt tai käyttöön otetut uudet ajoneuvot ja kaikki markkinoille saatetut tai käyttöön otetut uudet järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt on tyyppihyväksytty tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten vaatimusten mukaisesti.

2. Liitteessä I lueteltujen E-sääntöjen mukaista tyyppihyväksyntää pidetään EU-tyyppihyväksyntänä tässä asetuksessa ja sen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 12 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä I tekniikan ja sääntelyn kehityksen ottamiseksi huomioon siten, että lisätään ja päivitetään viittauksia pakollisesti sovellettaviin E-sääntöihin ja niiden asianomaisiin muutossarjoihin.

4. Valmistajien on varmistettava, että ajoneuvot suunnitellaan, rakennetaan ja kootaan niin, että ajoneuvon matkustajien ja loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien riski loukkaantua on mahdollisimman pieni.

5. Valmistajien on lisäksi varmistettava, että ajoneuvot, järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt vastaavat liitteessä II lueteltuja sovellettavia vaatimuksia kyseisessä liitteessä vahvistetuista päivämääristä alkaen ja tämän asetuksen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettuja yksityiskohtaisia teknisiä vaatimuksia ja testausmenetelmiä, mukaan luettuina vaatimukset, jotka liittyvät seuraaviin:

a)turvajärjestelmät, törmäystestit, polttoainejärjestelmän eheys ja korkeajännitteen sähköturvallisuus

b)jalankulkijat, pyöräilijät, näkemä ja näkyvyys

c)ajoneuvon alusta, jarrut, renkaat ja ohjaus

d)ajoneuvon sisäiset instrumentit, sähköjärjestelmä, ajoneuvon valaisinjärjestelmät ja suojaus luvattomalta käytöltä, myös kyberhyökkäyksiltä

e)kuljettajan ja järjestelmien käyttäytyminen

f)ajoneuvon yleiset rakenne- ja muut ominaisuudet.

6. Siirretään komissiolle valta antaa 12 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä II tekniikan ja sääntelyn kehityksen ottamiseksi huomioon etenkin tämän artiklan 5 kohdan a–f alakohdassa lueteltujen seikkojen osalta ja sen varmistamiseksi, että ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden yleinen turvallisuus ja ajoneuvon matkustajien ja loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelu on korkeatasoista.

7. Jotta voidaan varmistaa, että ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden yleinen turvallisuus ja ajoneuvon matkustajien ja loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelu on korkeatasoista, komissiolle siirretään valta antaa 12 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat niitä testausmenettelyjä ja teknisiä vaatimuksia, joita sovelletaan ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnässä liitteessä II lueteltujen vaatimusten osalta.

5 artikla

Erityiset säännökset, jotka koskevat rengaspaineen seurantajärjestelmiä ja renkaita

1. Ajoneuvot on varustettava tarkalla rengaspaineen seurantajärjestelmällä, joka pystyy antamaan renkaan paineen alenemisesta kuljettajalle varoituksen ajoneuvossa polttoaineenkulutuksen ja liikenneturvallisuuden optimoimiseksi monenlaisissa tie- ja ympäristöolosuhteissa.

2. Rengaspaineen seurantajärjestelmät on suunniteltava sellaisiksi, ettei niitä tarvitse asettaa tai kalibroida uudelleen rengaspaineen alennuttua.

3. Kaikkien markkinoille saatettujen renkaiden on täytettävä liitteessä II luetelluissa sovellettavissa säädöksissä vahvistetut turvallisuutta ja ympäristöominaisuuksia koskevat vaatimukset.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 12 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt seuraavia koskeville testausmenettelyille ja teknisille vaatimuksille:

a)ajoneuvojen tyyppihyväksyntä niiden rengaspaineen seurantajärjestelmien osalta

b)renkaiden tyyppihyväksyntä, mukaan luettuina niiden asentamista koskevat tekniset vaatimukset.

6 artikla

Kaikkiin moottoriajoneuvoluokkiin asennettavat kehittyneet ajoneuvojärjestelmät

1. Moottoriajoneuvot on varustettava seuraavilla kehittyneillä ajoneuvojärjestelmillä:

a)älykäs nopeusavustin

b)alkolukon asennuksen helpottaminen

c)kuljettajan väsymyksen ja tarkkaavaisuuden seurantajärjestelmä

d)kehittynyt tarkkaamattomuuden tunnistusjärjestelmä

e)hätäjarrutuksen merkkivalo

f)peruutustutka.

2. Älykkäissä nopeusavustinjärjestelmissä on oltava vähintään seuraavat ominaisuudet:

a) kuljettajan on pystyttävä tuntemaan kaasupolkimen välityksellä, että voimassa oleva nopeusrajoitus saavutetaan tai ylitetään

b) järjestelmää ei saa voida kytkeä pois toiminnasta tai ohittaa

c) kuljettajan on voitava ohittaa järjestelmän suosittama ajoneuvon nopeus tasaisesti tavanomaisella kaasupolkimen käytöllä tarvitsematta painaa poljinta pohjaan

d) jos ajoneuvon vakionopeussäädin on kytkettynä, älykkään nopeusavustinjärjestelmän on automaattisesti säädyttävä mahdollisen alemman nopeusrajoituksen mukaiseen nopeuteen.

3. Jos moottoriajoneuvo on varustettu 1 kohdan d alakohdan mukaisella kehittyneellä tarkkaamattomuuden tunnistusjärjestelmällä, sen voidaan katsoa täyttävän myös kyseisen kohdan c alakohdan vaatimuksen.

a)ajoneuvojen tyyppihyväksyntä 1 kohdassa lueteltujen kehittyneiden ajoneuvojärjestelmien osalta

b)kyseisen kohdan a ja f alakohdassa lueteltujen kehittyneiden ajoneuvojärjestelmien tyyppihyväksyntä erillisinä teknisinä yksiköinä.

7 artikla

Henkilöautoja ja kevyitä hyötyajoneuvoja koskevat erityiset vaatimukset

1. Luokkien M1 ja N1 ajoneuvojen on näiden luokkien ajoneuvoihin sovellettavien muiden tässä asetuksessa ja sen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen vaatimusten lisäksi täytettävä tämän artiklan 2–6 kohdassa ja 7 kohdan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetut vaatimukset.

2. Luokkien M1 ja N1 ajoneuvot on varustettava kehittyneillä hätäjarrutusjärjestelmillä, jotka suunnitellaan ja asennetaan kahdessa vaiheessa ja joiden avulla voidaan

a)ensimmäisessä vaiheessa havaita moottoriajoneuvon edessä olevat liikkuvat ajoneuvot ja kiinteät esteet

b)toisessa vaiheessa ulottaa havaitsemiskyky koskemaan myös moottoriajoneuvon edessä olevia loukkaantumiselle alttiita tienkäyttäjiä.

3. Luokkien M1 ja N1 ajoneuvot on varustettava kaistanpitojärjestelmällä.

4. Kehittyneiden hätäjarrutusjärjestelmien ja kaistanpitojärjestelmien on täytettävä erityisesti seuraavat vaatimukset:

a) järjestelmät on voitava kytkeä pois toiminnasta vain yksi kerrallaan ja vain ajoneuvon ollessa paikallaan seisontajarru kytkettynä siten, että kuljettajan on suoritettava sitä varten monimutkainen toimintosarja

b) järjestelmien on oltava tavanomaisessa toimintatilassaan aina, kun ajoneuvon pääkytkin kytketään

c) varoitusäänet on voitava kytkeä helposti pois käytöstä, mutta toimenpide ei saa samalla kytkeä pois käytöstä järjestelmän muita toimintoja kuin varoitusäänet.

5. Luokkien M1 ja N1 ajoneuvot on varustettava onnettomuustietotallentimella. Onnettomuustietotallentimien on täytettävä erityisesti seuraavat vaatimukset:

a)niiden on pystyttävä tallentamaan ja varastoimaan törmäystä edeltävältä, sen aikaiselta ja sen jälkeiseltä ajalta tiedot vähintään ajoneuvon nopeudesta, sen turvajärjestelmien tilasta ja aktivoitumisasteesta ja muista merkityksellisistä ajoneuvon sisäisten aktiivisten turvajärjestelmien ja onnettomuuksia ehkäisevien järjestelmien syöttöparametreista

b)laitteita ei saa pystyä kytkemään pois käytöstä

c)niiden on pystyttävä tallentamaan ja varastoimaan tietoja niin, että tiedot on suojattu muuntelulta ja että ne voidaan asettaa unionin tai kansallisen lainsäädännön perusteella ja asetuksen (EU) N:o 2016/679 mukaisesti standardoidun käyttöliittymän kautta kansallisten viranomaisten saataville onnettomuustietojen analysointia varten ja että ajoneuvon tyyppi, versio ja variantti ja erityisesti ajoneuvoon asennetut aktiiviset turvajärjestelmät ja onnettomuuksia ehkäisevät järjestelmät voidaan tunnistaa täsmällisesti.

Niihin tietoihin, jotka onnettomuustietotallentimet pystyvät tallentamaan ja varastoimaan, ei kuitenkaan saa sisältyä ajoneuvon valmistenumerossa olevan ajoneuvon yksilöintiosan neljää viimeistä numeroa tai muita tietoja, joiden perusteella itse ajoneuvo voitaisiin tunnistaa.

6. Luokkien M1 ja N1 ajoneuvot on suunniteltava ja rakennettava siten, että niissä on laajennettu päähän kohdistuvilta iskuilta suojaava alue, jonka avulla suojellaan loukkaantumiselle alttiita tienkäyttäjiä ja lievennetään heille mahdollisesti aiheutuvia vammoja törmäyksessä.

7. Siirretään komissiolle valta antaa 12 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt seuraavia koskeville testausmenettelyille ja teknisille vaatimuksille:

a)ajoneuvojen tyyppihyväksyntä tämän artiklan 2–6 kohdassa vahvistettujen vaatimusten osalta

b)onnettomuustietotallentimien tyyppihyväksyntä erillisinä teknisinä yksiköinä.

8 artikla

Henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen etusuojajärjestelmät

1. Etusuojajärjestelmien, jotka on joko asennettu alkuperäisvarusteena luokkien M1 ja N1 ajoneuvoihin tai asetettu saataville markkinoilla tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettuina erillisinä teknisinä yksiköinä, on täytettävä 2 kohdassa, liitteessä IV ja tämän artiklan 3 kohdan nojalla annetuissa delegoiduissa asetuksissa vahvistetut vaatimukset.

2. Etusuojajärjestelmien, jotka on asetettu saataville markkinoilla erillisinä teknisinä yksiköinä, mukana on toimitettava yksityiskohtainen luettelo niistä ajoneuvojen tyypeistä, varianteista ja versioista, joita varten etusuojajärjestelmä on tyyppihyväksytty, ja selkeät asennusohjeet.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 12 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat niitä testausmenettelyitä ja teknisiä vaatimuksia, joita sovelletaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen etusuojajärjestelmien tyyppihyväksynnässä, mukaan luettuina niiden rakennetta ja asennusta koskevat tekniset vaatimukset.

9 artikla

Linja- ja kuorma-autoja koskevat erityiset vaatimukset

1. Luokkien M2, M3, N2 ja N3 ajoneuvojen on näiden luokkien ajoneuvoihin sovellettavien muiden tässä asetuksessa ja sen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen vaatimusten lisäksi täytettävä tämän artiklan 2–5 kohdassa ja 7 kohdan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetut vaatimukset. Luokkien M2 ja M3 ajoneuvojen on lisäksi täytettävä 6 kohdassa vahvistettu vaatimus.

2. Luokkien M2, M3, N2 ja N3 ajoneuvot on varustettava kaistavahtijärjestelmällä ja kehittyneellä hätäjarrutusjärjestelmällä, jotka täyttävät 7 kohdan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetut vaatimukset.

3. Luokkien M2, M3, N2 ja N3 ajoneuvot on varustettava kehittyneillä järjestelmillä, jotka havaitsevat lähellä ajoneuvon etuosaa tai ajoneuvon tienreunaista sivua olevat loukkaantumiselle alttiit tienkäyttäjät ja varoittavat heistä tai estävät törmäyksen tällaisten loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien kanssa.

4. Tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen järjestelmien on täytettävä erityisesti seuraavat vaatimukset:

b) järjestelmien on oltava tavanomaisessa toimintatilassaan aina, kun ajoneuvon pääkytkin kytketään

c) varoitusäänet on voitava kytkeä helposti pois käytöstä, mutta toimenpide ei saa samalla kytkeä pois käytöstä järjestelmän muita toimintoja kuin varoitusäänet.

5. Luokkien M2, M3, N2 ja N3 ajoneuvot on suunniteltava ja rakennettava siten, että loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suora näkyvyys kuljettajan istuimelta paranee.

6. Luokkien M2 ja M3 ajoneuvot, joissa on tilaa kuljettajan lisäksi yli 22 matkustajalle ja joihin on rakennettu alueet seisoville matkustajille siten, että matkustajien usein toistuva sisään- ja uloskäynti on mahdollista, on suunniteltava ja rakennettava niin, että liikuntarajoitteisilla henkilöillä, pyörätuolin käyttäjät mukaan luettuina, on niihin esteetön pääsy.

a)ajoneuvojen tyyppihyväksyntä tämän artiklan 2–5 kohdassa vahvistettujen vaatimusten osalta

b)tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen järjestelmien tyyppihyväksyntä erillisinä teknisinä yksiköinä.

10 artikla

Vetykäyttöisiä ajoneuvoja koskevat erityiset vaatimukset

1. Luokkien M ja N vetykäyttöisten ajoneuvojen, niiden vetyjärjestelmien ja näiden järjestelmien komponenttien on kyseisten luokkien ajoneuvoihin sovellettavien muiden tässä asetuksessa ja sen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen vaatimusten lisäksi täytettävä liitteessä V ja tämän artiklan 3 kohdan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetut vaatimukset.

2. Valmistajien on varmistettava, että vetyjärjestelmät ja vetykomponentit asennetaan 3 kohdan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. Valmistajien on lisäksi asetettava tarvittaessa saataville tietoja ajoneuvon käyttöiän aikana tehtäviä vetyjärjestelmien ja -komponenttien tarkastuksia varten.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 12 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

a)vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat niitä menettelyjä, testejä ja teknisiä vaatimuksia, joita sovelletaan vetykäyttöisten ajoneuvojen tyyppihyväksynnässä niiden vetyjärjestelmien osalta ja vetykomponenttien tyyppihyväksynnässä, mukaan luettuina niiden asentamista koskevat vaatimukset

b)muutetaan liitettä V sen mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen.

11 artikla

Automatisoituja ajoneuvoja koskevat erityiset vaatimukset

1. Automatisoitujen ajoneuvojen on niitä vastaavien luokkien ajoneuvoihin sovellettavien muiden tässä asetuksessa ja sen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen vaatimusten lisäksi täytettävä 2 kohdan nojalla annetuissa säädöksissä vahvistetut vaatimukset, jotka liittyvät seuraaviin:

a)järjestelmät, jotka suorittavat ajoneuvon hallintatoimia kuljettajan puolesta, mukaan luettuna ohjaus, kiihdytys ja jarrutus

b)järjestelmät, jotka antavat ajoneuvolle reaaliaikaista tietoa ajoneuvon ja sen ympäristön tilasta

c)kuljettajan valmiustilaa seuraavat järjestelmät

d)automatisoitujen ajoneuvojen onnettomuustietotallentimet

e)yhdenmukaistettu tietojenvaihdon muoto käytettäväksi esimerkiksi useiden erimerkkisten ajoneuvojen saattueajossa.

2. Jotta voidaan varmistaa automatisoitujen ajoneuvojen turvallinen käyttö yleisillä teillä, komissiolle siirretään valta antaa 12 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa lueteltuihin järjestelmiin ja muihin kohteisiin liittyvät vaatimukset sekä yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat niitä testausmenettelyjä ja teknisiä vaatimuksia, joita sovelletaan automatisoitujen ajoneuvojen tyyppihyväksynnässä kyseisten vaatimusten osalta.

III LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

12 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään 4 artiklan 3 kohdassa, 4 artiklan 6 kohdassa, 4 artiklan 7 kohdassa, 5 artiklan 4 kohdassa, 6 artiklan 4 kohdassa, 7 artiklan 7 kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 7 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi [...] päivästä [...]kuuta [...] [Julkaisutoimisto lisää tämän asetuksen voimaantulopäivän].

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 3 kohdassa, 4 artiklan 6 kohdassa, 4 artiklan 7 kohdassa, 5 artiklan 4 kohdassa, 6 artiklan 4 kohdassa, 7 artiklan 7 kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 7 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 4 artiklan 3 kohdan, 4 artiklan 6 kohdan, 4 artiklan 7 kohdan, 5 artiklan 4 kohdan, 6 artiklan 4 kohdan, 7 artiklan 7 kohdan, 8 artiklan 3 kohdan, 9 artiklan 7 kohdan, 10 artiklan 3 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

13 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Tämä asetus ei mitätöi ajoneuvoille, järjestelmille, komponenteille tai erillisille teknisille yksiköille asetuksen (EY) N:o 78/2009, asetuksen (EY) N:o 79/2009, asetuksen (EY) N:o 661/2009 ja niiden täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti ennen [Julkaisutoimisto lisää asetuksen voimaantuloa välittömästi edeltävän päivämäärän] myönnettyä EU-tyyppihyväksyntää, jollei tällä asetuksella ja sen nojalla annetuilla delegoiduilla asetuksilla ole muutettu tai lisätty tällaisiin ajoneuvoihin, järjestelmiin, komponentteihin tai erillisiin teknisiin yksiköihin sovellettavia asiaan liittyviä vaatimuksia.

2. Hyväksyntäviranomaisten on edelleen myönnettävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja EU-tyyppihyväksyntiä.

3. Poiketen siitä, mitä tässä asetuksessa säädetään, jäsenvaltioiden on liitteessä VI vahvistettuihin päivämääriin saakka sallittava sellaisten ajoneuvojen rekisteröinti ja sellaisten komponenttien myynti tai käyttöönotto, jotka eivät täytä kyseisessä liitteessä lueteltujen sovellettavien E-sääntöjen vaatimuksia.

14 artikla

Täytäntöönpanopäivämäärät

Kansallisten viranomaisten on ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksikköjen osalta

a)liitteessä II vahvistetuista päivämääristä lähtien tietyn vaatimuksen osalta kyseiseen vaatimukseen liittyvien syiden perusteella kieltäydyttävä myöntämästä EU-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää uusille ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden tyypeille, jotka eivät täytä tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten vaatimuksia

b)liitteessä II vahvistetuista päivämääristä lähtien tietyn vaatimuksen osalta kyseiseen vaatimukseen liittyvien syiden perusteella katsottava, että uusien ajoneuvojen vaatimustenmukaisuustodistukset eivät enää ole päteviä asetuksen (EU) 2018/... 48 artiklan soveltamiseksi, ja kiellettävä sellaisten ajoneuvojen rekisteröinti, jotka eivät täytä tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten vaatimuksia

c)liitteessä II vahvistetuista päivämääristä lähtien tietyn vaatimuksen osalta kyseiseen vaatimukseen liittyvien syiden perusteella kiellettävä sellaisten komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden saattaminen markkinoille ja käyttöönotto, jotka eivät täytä tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten vaatimuksia.

15 artikla

Asetuksen (EU) 2018/... muuttaminen

Muutetaan asetuksen (EU) 2018/... liite II tämän asetuksen liitteen III mukaisesti.

16 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan asetukset (EY) N:o 78/2009, (EY) N:o 79/2009, (EY) N:o 631/2009, (EY) N:o 661/2009 ja asetukset (EU) N:o 406/2010, (EU) N:o 672/2010, (EU) N:o 1003/2010, (EU) N:o 1005/2010, (EU) N:o 1008/2010, (EU) N:o 1009/2010, (EU) N:o 19/2011, (EU) N:o 109/2011, (EU) N:o 458/2011, (EU) N:o 65/2012, (EU) N:o 130/2012, (EU) N:o 347/2012, (EU) N:o 351/2012, (EU) N:o 1230/2012 ja (EU) N:o 2015/166 tämän asetuksen soveltamispäivästä.

2. Viittauksia asetuksiin (EY) N:o 78/2009, (EY) N:o 79/2009 ja (EY) N:o 661/2009 on pidettävä viittauksina tähän asetukseen.

17 artikla

Voimaantulo ja soveltamispäivä

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan [...] päivästä [...]kuuta [...] [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 36 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) COM(2017) 283 final ja COM(2017) 675 final.

(2) https://ec.europa.eu/transport/road_safety/sites/roadsafety/files/pdf/observatory/historical_evol.pdf

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/54/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 167, 30.4.2004, s. 39–91).

(4) Komission tiedonanto Eurooppalainen strategia vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten – ensimmäinen virstanpylväs matkalla kohti vuorovaikutteista, verkkoon liitettyä ja automatisoitua liikkumista (COM(2016) 766 final).

(5) Komission tiedonanto Matkalla automatisoituun liikkuvuuteen: EU:n strategia tulevaisuuden liikkuvuudelle (COM(2018) 283).

(6) http://ec.europa.eu/transport/road_safety/sites/roadsafety/files/valletta_declaration_on_improving_road_safety.pdf

(7) EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.

(8) COM(2016) 31 final.

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009 moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista (EYVL L 200, 31.7.2009, s. 1).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 78/2009, annettu 14 päivänä tammikuuta 2009, jalankulkijoiden ja muiden loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun huomioon ottamisesta ajoneuvojen tyyppihyväksynnässä, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivien 2003/102/EY ja 2005/66/EY kumoamisesta (EUVL L 35, 4.2.2009, s. 1).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 79/2009, annettu 14 päivänä tammikuuta 2009, vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L 35, 4.2.2009, s. 32).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/758, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, hätänumeroon 112 perustuvan ajoneuvoon asennettavan eCall-järjestelmän käyttöönottoa koskevista tyyppihyväksyntävaatimuksista ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 77).

(13) http://bookshop.europa.eu/en/benefit-and-feasibility-of-a-range-of-new-technologies-and-unregulated-measures-in-the-field-of-vehicle-occupant-safety-and-protection-of-vulnerable-road-users-pbNB0714108/;pgid=Iq1Ekni0.1lSR0OOK4MycO9B0000BAJ9tQVy;sid=OT_-Ap3uO3P-V8j2wGFgpf_Lm_yCUpo9P-w=

(14) Kertomus ajoneuvojen kehittyneiden turvallisuusominaisuuksien valvonnasta ja arvioinnista sekä kustannustehokkuudesta ja toteutettavuudesta ajoneuvojen yleistä turvallisuutta koskevan asetuksen sekä jalankulkijoiden ja muiden loukkaantumisille alttiiden tienkäyttäjien suojelemista koskevan asetuksen uudelleentarkastelua varten (COM(2016) 787 final).

(15) http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=SWD:2016:431:FIN

(16) GSR 2, TRL, toukokuu 2017: https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/77990533-9144-11e7-b92d-01aa75ed71a1

(17) Fitness Check of the Legal Framework for the Type-Approval of Motor Vehicles – http://ec.europa.eu/smart-regulation/evaluation/search/download.do?documentId=9407681

(18) KOM(2007) 22 lopullinen – Korkean tason CARS 21 -ryhmän tehtävänä oli antaa suosituksia sellaisista lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin poliittisista toimintalinjoista ja sääntelypuitteista, joilla voidaan tehostaa Euroopan autoteollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä ja työllisyyttä unohtamatta turvallisuus- ja ympäristönäkökohtia ja kohtuullista hintatasoa: http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/1891/attachments/1/translations/en/renditions/pdf

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1–88).

(20) https://ec.europa.eu/transport/road_safety/sites/roadsafety/files/pdf/national-road-safety-strategies_en.pdf

(21) Kaikki asetuksen (EY) N:o 661/2009 nojalla valvonnan käsittävällä sääntelymenettelyllä hyväksytyt täytäntöönpanotoimenpiteet saatetaan komissiolle tässä asetuksessa siirretyn toimivallan perusteella SEUT-sopimuksella käyttöön otetun komiteamenettelyn uuden kehyksen mukaisiksi.

(22) EUVL C , , s. .

(23) EUVL C , , s. .

(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/... moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta (EUVL L ..., ......, s. ...).

(25) + Julkaisutoimisto lisää tekstiin asiakirjassa PE-CONS N:o 73/17 (2016/0014 (COD)) olevan asetuksen numeron ja alaviitteeseen asetuksen numeron, päivämäärän ja julkaisuviitteen.

(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009 moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista (EYVL L 200, 31.7.2009, s. 1).

(27) COM(2016) 787 final.

(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/758, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, hätänumeroon 112 perustuvan ajoneuvoon asennettavan eCall-järjestelmän käyttöönottoa koskevista tyyppihyväksyntävaatimuksista ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 77).

(30) Neuvoston päätös 97/836/EY, tehty 27 päivänä marraskuuta 1997 (EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78).

(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 78/2009, annettu 14 päivänä tammikuuta 2009, jalankulkijoiden ja muiden loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun huomioon ottamisesta ajoneuvojen tyyppihyväksynnässä, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivien 2003/102/EY ja 2005/66/EY kumoamisesta (EUVL L 35, 4.2.2009, s. 1).

(32) Sääntö nro 127 – Moottoriajoneuvojen hyväksyntää jalankulkijoiden turvallisuuden osalta koskevat yhdenmukaiset vaatimukset.

(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 79/2009, annettu 14 päivänä tammikuuta 2009, vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L 35, 4.2.2009, s. 32).

(34) E-sääntö nro 134 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat moottoriajoneuvojen ja niiden komponenttien hyväksymistä vetyä polttoaineena käyttävien ajoneuvojen turvallisuuteen liittyvän suorituskyvyn osalta.

(35) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(36) Komission asetus (EY) N:o 631/2009, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2009, jalankulkijoiden ja muiden loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun huomioon ottamisesta ajoneuvojen tyyppihyväksynnässä, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivien 2003/102/EY ja 2005/66/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 78/2009 liitteen I täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 195, 25.7.2009, s. 1).

(37) Komission asetus (EU) N:o 406/2010, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2010, vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 79/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 122, 18.5.2010, s. 1).

(38) Komission asetus (EU) N:o 672/2010, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2010, tiettyjen moottoriajoneuvojen tuulilasin huurteen- ja huurunpoistojärjestelmien tyyppihyväksynnästä sekä moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 196, 28.7.2010, s. 5).

(39) Komission asetus (EU) N:o 1003/2010, annettu 8 päivänä marraskuuta 2010, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takarekisterikilpien asentamiselle ja kiinnittämiselle varattavaa tilaa koskevista tyyppihyväksyntävaatimuksista ja moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 291, 9.11.2010, s. 22).

(40) Komission asetus (EU) N:o 1005/2010, annettu 8 päivänä marraskuuta 2010, moottoriajoneuvojen hinauslaitteiden tyyppihyväksyntävaatimuksista sekä moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 291, 9.11.2010, s. 36).

(41) Komission asetus (EU) N:o 1008/2010, annettu 9 päivänä marraskuuta 2010, tiettyjen moottoriajoneuvojen tuulilasin pyyhin- ja pesinjärjestelmien tyyppihyväksynnästä sekä moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 292, 10.11.2010, s. 2).

(42) Komission asetus (EU) N:o 1009/2010, annettu 9 päivänä marraskuuta 2010, tiettyjen moottoriajoneuvojen pyörien roiskesuojien tyyppihyväksyntävaatimuksista sekä moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 292, 10.11.2010, s. 21).

(43) Komission asetus (EU) N:o 19/2011, annettu 11 päivänä tammikuuta 2011, valmistajan lakisääteisten kilpien tyyppihyväksyntävaatimuksista ja moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen valmistenumeroista ja moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 8, 12.1.2011, s. 1).

(44) Komission asetus (EU) N:o 109/2011, annettu 27 päivänä tammikuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta tiettyihin luokkiin kuuluvien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen roiskeenestojärjestelmien tyyppihyväksyntävaatimusten osalta (EUVL L 34, 9.2.2011, s. 2).

(45) Komission asetus (EU) N:o 458/2011, annettu 12 päivänä toukokuuta 2011, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen renkaiden asennusta koskevista tyyppihyväksyntävaatimuksista sekä moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 124, 13.5.2011, s 11).

(46) Komission asetus (EU) N:o 65/2012, annettu 24 päivänä tammikuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta vaihtamisopastinten osalta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L 28, 31.1.2012, s. 24).

(47) Komission asetus (EU) N:o 130/2012, annettu 15 päivänä helmikuuta 2012, ajoneuvoon pääsyyn ja ajoneuvon ohjattavuuteen liittyvistä moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntävaatimuksista sekä moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 43, 16.2.2012, s. 6).

(48) Komission asetus (EU) N:o 347/2012, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta siltä osin kuin kyse on tiettyjä moottoriajoneuvoluokkia koskevista kehittyneisiin hätäjarrutusjärjestelmiin liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista (EUVL L 109, 21.4.2012, s. 1).

(49) Komission asetus (EU) N:o 351/2012, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta siltä osin kuin kyse on kaistavahtijärjestelmien asentamista moottoriajoneuvoihin koskevista tyyppihyväksyntävaatimuksista (EUVL L 110, 24.4.2012, s. 18).

(50) Komission asetus (EU) N:o 1230/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massojen ja mittojen tyyppihyväksyntävaatimusten osalta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L 353, 21.12.2012, s. 31.)

(51) Komission asetus (EU) 2015/166, annettu 3 päivänä helmikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täydentämisestä ja muuttamisesta siltä osin kuin kyse on tiettyjen menettelyjen, arviointimenetelmien ja teknisten vaatimusten lisäämisestä samoin kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY sekä komission asetusten (EU) N:o 1003/2010, (EU) N:o 109/2011 ja (EU) N:o 458/2011 muuttamisesta (EUVL L 28, 4.2.2015, s. 3).

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel17.5.2018

COM(2018) 286 final

LIITTEET

ehdotukseen

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

{SEC(2018) 270 final}
{SWD(2018) 190 final}
{SWD(2018) 191 final}

LIITE I

	Luettelo 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista E-säännöistä
Säännön numero		Aihe	EUVL:ssä julkaistu muutossarja	EUVL-viite	E-säännön soveltamisala
1		Epäsymmetrisen lähivalon ja/tai kaukovalon aikaansaavat, R2- ja/tai HS1-luokan hehkulampuilla varustetut ajovalaisimet	Muutossarja 02	EUVL L 177, 10.7.2010, s. 1	M, N (a)
3		Moottoriajoneuvojen heijastinlaitteet	Muutossarjan 02 täydennys 12	EUVL L 323, 6.12.2011, s. 1	M, N, O
4		Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takarekisterikilpien valaisimet	Säännön alkuperäisversion täydennys 15	EUVL L 4, 7.1.2012, s. 7	M, N, O
6		Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suuntavalaisimet	Muutossarjan 01 täydennys 25	EUVL L 213, 18.7.2014, s. 1	M, N, O
7		Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen etu- ja takavalaisimet, jarruvalaisimet ja äärivalaisimet	Muutossarjan 02 täydennys 23	EUVL L 285, 30.9.2014, s. 1	M, N, O
8		Moottoriajoneuvojen ajovalaisimet (H1, H2, H3, HB3, HB4, H7, H8, H9, HIR1, HIR2 ja/tai H11)	Muutossarja 05, tarkistuksen 4 oikaisu 1	EUVL L 177, 10.7.2010, s. 71	M, N (a)
10		Sähkömagneettinen yhteensopivuus	Muutossarjan 05 täydennys 01	EUVL L 41, 17.2.2017, s. 1	M, N, O
11		Ovisalvat ja ovien pidätysmekanismien komponentit	Muutossarjan 03 täydennys 2	EUVL L 120, 13.5.2010, s. 1 [Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M1, N1
12		Kuljettajan suojaaminen törmäyksessä ohjausmekanismia vasten	Muutossarjan 04 täydennys 1	EUVL L 89, 27.3.2013, s. 1 [Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M1, N1
13		Ajoneuvojen ja perävaunujen jarrulaitteet	Muutossarjan 11 täydennys 13	EUVL L 42, 18.2.2016, S. 1.	M2, M3, N, O (b)
13-H		Henkilöautojen jarrulaitteet	Säännön alkuperäisversion täydennys 16	EUVL L 335, 22.12.2015, s. 1.	M1, N1
14		Turvavöiden kiinnityspisteet, ISOFIX-kiinnitysjärjestelmät ja ISOFIX-ylähihnakiinnityspisteet	Muutossarjan 07 täydennys 5	EUVL L 218, 19.8.2015, s. 27 [Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M, N
16		Turvavyöt, turvajärjestelmät, lasten turvajärjestelmät ja lasten ISOFIX-turvajärjestelmät	Muutossarjan 07 täydennys 2	EUVL L 109, 27.4.2018, s. 1	M, N
17		Istuimet, niiden kiinnityspisteet ja mahdolliset pääntuet	Muutossarja 08	EUVL L 230, 31.8.2010, s. 81 [Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M, N
18		Moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävät laitteet	Muutossarjan 03 täydennys 2	EUVL L 120, 13.5.2010, S. 29	M2, M3, N2, N3
19		Moottoriajoneuvojen etusumuvalaisimet	Muutossarjan 04 täydennys 6	EUVL L 250, 22.8.2014, s. 1	M, N
20		Epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon tai molemmat tuottavat, halogeenihehkulampuilla (H4-lampuilla) varustetut ajovalaisimet	Muutossarja 03	EUVL L 177, 10.7.2010, s. 170	M, N (a)
21		Sisustus	Muutossarjan 01 täydennys 3	EUVL L 188, 16.7.2008, s. 32	M1
23		Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen peruutusvalaisimet	Säännön alkuperäisversion täydennys 19	EUVL L 237, 8.8.2014, s. 1	M, N, O
25		Ajoneuvon istuimiin sisältyvät ja muut pääntuet (niskatuet)	Muutossarja 04, tarkistuksen 1 oikaisu 2	EUVL L 215, 14.8.2010, s. 1 [Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M1
26		Ulkonevat osat	Muutossarjan 03 täydennys 1	EUVL L 215, 14.8.2010, s. 27	M1
28		Äänimerkinantolaitteet ja äänimerkit	Säännön alkuperäisversion täydennys 3	EUVL L 323, 6.12.2011, s. 33	M, N
29		Hyötyajoneuvon ohjaamossa matkustavien suojaaminen	Muutossarja 03	EUVL L 304, 20.11.2010, s. 21 [Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	N
30		Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaat (luokka C1)	Muutossarjan 02 täydennys 16	EUVL L 307, 23.11.2011, s. 1	M, N, O
31		Eurooppalaisen epäsymmetrisen lähivalon ja/tai kaukovalon aikaansaavat, halogeeniumpiovalaisimilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet	Muutossarjan 02 täydennys 7	EUVL L 185, 17.7.2010, s. 15	M, N
34		Palovaaran torjuminen (nestemäisen polttoaineen säiliöt)	Muutossarjan 03 täydennys 1	EUVL L 231, 26.8.2016, s. 41	M, N, O
37		Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen hyväksytyissä valaisinyksiköissä käytettävät hehkulamput	Muutossarjan 03 täydennys 42	EUVL L 213, 18.7.2014, s. 36	M, N, O
38		Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen takasumuvalaisimet	Säännön alkuperäisversion täydennys 15	EUVL L 4, 7.1.2012, s. 20	M, N, O
39		Nopeusmittarilaitteisto ja sen asennus	Säännön alkuperäisversion täydennys 5	EUVL L 120, 13.5.2010, s. 40	M, N
43		Turvalasit	Muutossarjan 01 täydennys 2	EUVL L 42, 12.2.2014, s. 1	M, N, O
44		Moottoriajoneuvojen lapsimatkustajien turvalaitteet (lasten turvajärjestelmät)	Muutossarjan 04 täydennys 10	EUVL L 265, 30.9.2016, s. 1	M, N
45		Ajovalaisimien puhdistuslaitteet	Muutossarjan 01 täydennys 11	[Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M, N
46		Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet ja niiden asennus	Muutossarjan 04 täydennys 1	EUVL L 237, 8.8.2014, s. 24	M, N
48		Moottoriajoneuvojen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus	Muutossarjan 06 täydennys 7	EUVL L 265, 30.9.2016, s. 125	M, N, O (c)
54		Hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaat (luokat C2 ja C3)	Säännön alkuperäisversion täydennys 17	EUVL L 307, 23.11.2011, s. 2	M, N, O
55		Ajoneuvoyhdistelmien mekaaniset kytkentäosat	Muutossarjan 01 täydennys 1	EUVL L 227, 28.8.2010, s. 1 [Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M, N, O (c)
58		Taka-alleajosuojat ja niiden asennus, taka-alleajosuojaus	Muutossarjan 02 täydennys 3	EUVL L 89, 27.3.2013, s. 34 [Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M, N, O
61		Hyötyajoneuvojen ohjaamon takaseinän etupuolella olevat ulkonevat osat	Säännön alkuperäisversion täydennys 1	EUVL L 164, 30.6.2010, s. 1	N
64		Tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä, itsekantavat run-flat-renkaat ja -järjestelmät (ja rengaspaineen seurantajärjestelmä)	Muutossarjan 02 oikaisu 1	EUVL L 310, 26.11.2010, s. 18	M1, N1
66		Suurten henkilöajoneuvojen korirakenteen lujuus	Muutossarja 02	EUVL L 84, 30.3.2011, s. 1	M2, M3
67		Nestekaasua moottorin polttoaineena käyttävät moottoriajoneuvot	Muutossarjan 01 täydennys 14	EUVL L 285, 20.10.2016, s. 1	M, N
73		Tavarankuljetusajoneuvojen sivusuojaus	Muutossarja 01	EUVL L 122, 8.5.2012, s. 1	N2, N3, O3, O4
77		Moottoriajoneuvojen pysäköintivalaisimet	Säännön alkuperäisversion täydennys 14	EUVL L 4, 7.1.2012, s. 21	M, N
79		Ohjauslaitteet	Muutossarjan 01 täydennys 3, oikaisu	EUVL L 137, 27.5.2008, s. 25	M, N, O
80		Suurten henkilöajoneuvojen istuimet	Säännön muutossarja 03	EUVL L 226, 24.8.2013, s. 20 [Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M2, M3
87		Moottoriajoneuvojen huomiovalaisimet	Säännön alkuperäisversion täydennys 15	EUVL L 4, 7.1.2012, s. 24	M, N
89		Nopeudenrajoittimet	Säännön alkuperäisversion täydennys 2	EUVL L 4, 7.1.2012, s. 25	M, N (d)
90		Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen varaosana toimitettavat jarrupäällysteasennussarjat ja rumpujarrupäällysteet	Muutossarja 02	EUVL L 185, 13.7.2012, s. 24	M, N, O
91		Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sivuvalaisimet	Säännön alkuperäisversion täydennys 13	EUVL L 4, 7.1.2012, s. 27	M, N, O
93		Etualleajosuojat ja niiden asennus, etualleajosuojaus	Säännön alkuperäisversio	EUVL L 185, 17.7.2010, s. 56	N2, N3
94		Matkustajien etutörmäyssuojaus	Muutossarja 03	EUVL L 35, 8.2.2018, s. 1	M1
95		Matkustajien sivutörmäyssuojaus	Muutossarjan 03 täydennys 4	EUVL L 183, 10.7.2015, s. 91	M1, N1
97		Ajoneuvojen hälytysjärjestelmät	Muutossarjan 01 täydennys 6	EUVL L 122, 8.5.2012, s. 19	M1, N1 (e)
98		Kaasupurkausvalonlähteillä varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet	Muutossarjan 01 täydennys 4	EUVL L 176, 14.6.2014, s. 64	M, N
99		Moottoriajoneuvojen hyväksytyissä kaasupurkausvalaisinyksiköissä käytettävät kaasupurkausvalonlähteet	Säännön alkuperäisversion täydennys 9	EUVL L 285, 30.9.2014, s. 35	M, N
100		Sähköturvallisuus	Muutossarjan 02 täydennys 1	EUVL L 87, 31.3.2015, s. 1 [Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M, N
102		Lyhytkytkentälaite (CCD), hyväksytyn lyhytkytkentälaitetyypin asentaminen	Säännön alkuperäisversio	EUVL L 351, 30.12.2008, s. 44	N2, N3, O3, O4
104		Heijastavat merkinnät (raskaat ja pitkät ajoneuvot)	Säännön alkuperäisversion täydennys 7	EUVL L 75, 14.3.2014, s. 29	M2, M3, N, O2, O3, O4
105		Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot	Muutossarja 05	EUVL L 4, 7.1.2012, s. 30	N, O
107		Luokkien M2 ja M3 ajoneuvot	Muutossarjan 07 täydennys 1	EUVL L 52, 23.2.2018, s. 1.	M2, M3
108		Henkilöautojen ja niiden perävaunujen pinnoitetut renkaat	Säännön alkuperäisversion täydennys 1	EUVL L 181, 4.7.2006, s. 1	M1, O1, O2
109		Hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen pinnoitetut renkaat	Säännön alkuperäisversion täydennys 2	EUVL L 181, 4.7.2006, s. 1	M2, M3, N, O3, O4
110		Paineistettua maakaasua (CNG) varten tarkoitetut erikoisosat	Muutossarjan 01 täydennys 2	EUVL L 166, 30.6.2015, s. 1	M, N
112		Epäsymmetrisen lähivalon tai kaukovalon aikaansaavat, hehkulampuilla ja/tai LED-moduuleilla varustetut moottoriajoneuvojen ajovalaisimet	Muutossarjan 01 täydennys 4	EUVL L 250, 22.8.2014, s. 67	M, N
114		Varaosana toimitettava turvatyyny	Säännön alkuperäisversio	EUVL L 373, 27.12.2006, s. 272	M1, N1
115		Jälkiasennettavat neste- ja maakaasujärjestelmät	Säännön alkuperäisversion täydennys 6	EUVL L 323, 7.11.2014, s. 91	M, N
116		Moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävät laitteet	Säännön alkuperäisversion täydennys 3	EUVL L 45, 16.2.2012, s. 1	M1, N1 (e)
117		Renkaat vierintämelun, märkäpidon ja vierintävastuksen osalta (luokat C1, C2 ja C3)	Muutossarjan 02 täydennys 8	EUVL L 218, 12.8.2016, s. 1	M, N, O
118		Linja-autojen sisämateriaalien tulenkestävyys	Muutossarjan 02 täydennys 1	EUVL L 102, 21.4.2015, s. 67 [Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M3
119		Kulmavalaisimet	Muutossarjan 01 täydennys 3	EUVL L 89, 25.3.2014, s. 101	M, N
121		Hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien sijainti ja tunnistaminen	Muutossarja 01	EUVL L 5, 8.1.2016, s. 9	M, N
122		Ajoneuvojen lämmitysjärjestelmät	Säännön alkuperäisversion täydennys 1	EUVL L 164, 30.6.2010, s. 231 [Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M, N, O
123		Moottoriajoneuvojen mukautuvat etuvalaisujärjestelmät (AFS-järjestelmät)	Säännön alkuperäisversion täydennys 4	EUVL L 222, 24.8.2010, s. 1	M, N
124		Varaosapyörät	Säännön alkuperäisversio	EUVL L 375, 27.12.2006, s. 568	M1, N1, O1, O2
125		Etunäkyvyysalue	Muutossarjan 01 täydennys 1	EUVL L 20, 25.1.2018, s. 16	M1
126		Tilanjakojärjestelmät	Alkuperäisversio	[Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M1
127		Jalankulkijoiden turvallisuus	Muutossarja 2	[Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M1, N1
128		Valodiodivalonlähteet (LED)	Säännön alkuperäisversion täydennys 2	EUVL L 162, 29.5.2014, s. 43	M, N, O
129		Parannetut lasten turvajärjestelmät	Säännön alkuperäisversion täydennys 2	EUVL L 97, 29.3.2014, s. 21	M, N
130		Kaistavahtijärjestelmät	Säännön alkuperäisversio	EUVL L 178, 18.6.2014, s. 29	M2, M3, N2, N3 (f)
131		Kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät	Muutossarjan 01 täydennys 1	EUVL L 214, 19.7.2014, s. 47	M2, M3, N2, N3 (f)
134		Vetyajoneuvojen turvallisuus	Säännön alkuperäisversion täydennys 2	[Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M, N
135		Pylvässivutörmäys	Muutossarjan 01 täydennys 1	[Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M1, N1
137		Kohtisuora etutörmäys	Muutossarja 01	[Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M1
139		Hätäjarrutehostinjärjestelmät	Säännön alkuperäisversio	[Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M1, N1
140		Ajonvakautusjärjestelmä	Säännön alkuperäisversio	[Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M1, N1
141		Rengaspaineen seurantajärjestelmät	Säännön alkuperäisversio	[Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M1, N1
142		Renkaiden asennus	Säännön alkuperäisversio	[Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M1
[145]		Lasten turvajärjestelmien kiinnityspisteet	Säännön alkuperäisversio	[Julkaisutoimisto: tarkoitus kääntää v. 2018 – päivitetään viittaukset kun saatavilla]	M1

_______________________

Taulukkoon liittyvät huomautukset:

Taulukossa annettu muutossarja ilmaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun version, eikä se rajoita niiden muutossarjojen soveltamista, joita on noudatettava niiden sisältämien siirtymämääräysten perusteella. Taulukossa annetun muutossarjan jälkeen hyväksytyn muutossarjan noudattaminen on hyväksyttävä vaihtoehtoisesti. Taulukossa esitettyjen E-sääntöjen muutossarjoissa vahvistettujen päivämäärien, jotka koskevat vuoden 1958 tarkistetun sopimuksen 1 sopimuspuolien velvollisuuksia, jotka liittyvät ensirekisteröintiin, käyttöönottoon, saattamiseen saataville markkinoilla, myyntiin, tyyppihyväksyntien tunnustamiseen ja muihin vastaaviin määräyksiin, soveltaminen on pakollista asetuksen (EU) 2018/... 48 ja 50 artiklan soveltamiseksi, ellei tämän asetuksen 14 artiklassa vahvisteta vaihtoehtoisia päivämääriä, jolloin on sovellettava niitä. Taulukossa lueteltujen E-sääntöjen siirtymämääräyksissä määrätään tietyissä tapauksissa, että tiettyä kyseisen E-säännön muutossarjaa soveltavilla vuoden 1958 tarkistetun sopimuksen sopimuspuolilla ei ole velvollisuutta hyväksyä kansallista tai alueellista tyyppihyväksyntää varten tyyppiä, joka on hyväksytty aiemman muutossarjan mukaisesti, tai että ne voivat kieltäytyä hyväksymästä sellaisen tyypin, tai niissä on ilmaisu, jonka tarkoitus ja merkitys on vastaava. Tällaisten määräysten tai ilmaisujen on katsottava olevan kansallisia viranomaisia sitovia määräyksiä, joiden mukaan ne eivät enää saa pitää vaatimustenmukaisuustodistusta pätevänä asetuksen (EU) 2018/… 48 artiklaa sovellettaessa, ellei tämän asetuksen liitteessä II vahvisteta vaihtoehtoisia päivämääriä, jolloin on sovellettava niitä.
(a)	E-sääntöjä nro 1, 8 ja 20 ei sovelleta ajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntään.
(b)	Elektronisen ajonvakautusjärjestelmän asentaminen on E-sääntöjen mukaisesti pakollista. Se on pakollista myös luokan N1 ajoneuvojen osalta.
(c)	Jos ajoneuvon valmistaja ilmoittaa, että ajoneuvo soveltuu kuorman vetoon (asetuksen (EU) 2018/… 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituslomakkeen kohta 2.11.5), ja jos jokin soveltuvan mekaanisen kytkentälaitteen osa – riippumatta siitä, onko se asennettu kyseisentyyppiseen moottoriajoneuvoon – voisi (osittainkaan) peittää mitään valaisinkomponenttia ja/tai takarekisterikilven asentamiselle ja kiinnittämiselle varattua tilaa, sovelletaan seuraavaa: -moottoriajoneuvon käyttöoppaassa (esim. ajoneuvon käyttäjän käsikirjassa) on selvästi täsmennettävä, että sellaisen mekaanisen kytkentälaitteen asentaminen, jota ei voida helposti irrottaa tai siirtää, ei ole sallittua -lisäksi käyttöoppaassa on selvästi täsmennettävä, että jos mekaaninen kytkentälaite asennetaan, se on aina irrotettava tai siirrettävä, kun se ei ole käytössä, ja -kun kyseessä on E-säännön nro 55 mukainen ajoneuvojärjestelmän tyyppihyväksyntä, on varmistettava, että irrottamista, siirtämistä ja/tai vaihtoehtoista sijaintia koskevia määräyksiä noudatetaan täysimääräisesti myös valaisimien asennuksen ja takarekisterikilven asentamiselle ja kiinnittämiselle varatun tilan osalta.
(d)	Koskee ainoastaan nopeudenrajoittimia ja nopeudenrajoittimen pakollista asentamista luokkien M2, M3, N2 ja N3 ajoneuvoihin.
(e)	Ajoneuvon luvattoman käytön estävät laitteet on asennettava luokkien M1 ja N1 ajoneuvoihin ja ajonestolaitteet luokan M1 ajoneuvoihin.
(f)	Ks. liitteessä II olevaan taulukkoon liittyvä huomautus 4.

LIITE II

Luettelo 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuista vaatimuksista ja 14 artiklassa tarkoitetuista päivämääristä

Aihe

E-säännöt

Tekniset lisävaatimukset

Erillinen tekninen yksikkö

Komponentti

Seuraavia koskevat vaatimukset:
TURVAJÄRJESTELMÄT, TÖRMÄYSTESTIT, POLTTOAINEJÄRJESTELMÄN EHEYS JA KORKEAJÄNNITTEEN SÄHKÖTURVALLISUUS

Sisustus

E-sääntö nro 21

Istuimet ja pääntuet

E-sääntö nro 17

Linja-autojen istuimet

E-sääntö nro 80

Turvavöiden kiinnityspisteet

E-sääntö nro 14

Turvavyöt ja turvajärjestelmät

E-sääntö nro 16

Tilanjakojärjestelmät

E-sääntö nro 126

Lasten turvajärjestelmien kiinnityspisteet

E-sääntö nro 145

Lasten turvajärjestelmät

E-sääntö nro 44

Parannetut lasten turvajärjestelmät

E-sääntö nro 129

Etualleajosuojaus

E-sääntö nro 93

Taka-alleajosuojaus

E-sääntö nro 58

Sivusuojaus

E-sääntö nro 73

Polttoainesäiliön turvallisuus

E-sääntö nro 34

Nestekaasun turvallisuus

E-sääntö nro 67

Puristetun ja nesteytetyn maakaasun turvallisuus

E-sääntö nro 110

Vetyajoneuvojen turvallisuus

E-sääntö nro 134

Vetyjärjestelmien materiaalivaatimukset

Liite V

Käytönaikainen sähköturvallisuus

E-sääntö nro 100

Limittäinen etutörmäys

E-sääntö nro 94

Sovelletaan luokkien M1 ja N1 ajoneuvoihin, joiden enimmäismassa ≤ 3 500 kg

Kohtisuora etutörmäys

E-sääntö nro 137

Hybrid III -testinuken käyttö on sallittu, kunnes testinukke ”THOR” (Test device for Human Occupant Restraint) on E-säännön mukaisesti käytettävissä

Ohjauslaitteen käyttäytyminen törmäyksessä

E-sääntö nro 12

Varaosana toimitettava turvatyyny

E-sääntö nro 114

Ohjaamoon kohdistuva törmäys

E-sääntö nro 29

Sivutörmäys

E-sääntö nro 95

Sovelletaan kaikkiin luokkien M1 ja N1 ajoneuvoihin, mukaan lukien ajoneuvot, joiden matalimman istuimen R-piste on > 700 mm maanpinnan yläpuolella

Pylvässivutörmäys

E-sääntö nro 135

Takatörmäys

E-sääntö nro 34

Sovelletaan luokkien M1 ja N1 ajoneuvoihin, joiden enimmäismassa ≤ 3 500 kg. Kolarinjälkeinen sähköturvallisuus on varmistettava

Seuraavia koskevat vaatimukset:
JALANKULKIJAT, PYÖRÄILIJÄT, NÄKEMÄ JA NÄKYVYYS

Jalankulkijoiden säärien ja pään suojaus

E-sääntö nro 127

Laajennettu jalankulkijan ja pyöräilijän päähän kohdistuvilta iskuilta suojaava alue

E-sääntö nro 127

Lapsen ja aikuisen päänmuotoista testialuetta rajoittaa aikuisen ulottumamitta (2 500 mm) tai tuulilasin takavertailulinja sen mukaan, kumpi on edempänä. Päänmuotoisen kappaleen kosketusta A-pylväisiin ja tuulilasin yläosaan ja suojukseen ei lueta mukaan, mutta sitä on seurattava.

Etusuojajärjestelmä

Liite IV

Kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden varalta

Törmäysvaroittimet jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden varalta

Sokeita pisteitä valvova järjestelmä

Peruutusturvallisuus

Näkyvyys eteen

E-sääntö nro 125

Sovelletaan luokkien M1 ja N1 ajoneuvoihin

Suora näkyvyys raskaista hyötyajoneuvoista

Turvalasit

E-sääntö nro 43

Huurteen-/huurunpoistolaitteet

Pesimet/pyyhkimet

Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet

E-sääntö nro 46

Seuraavia koskevat vaatimukset:

AJONEUVON ALUSTA, JARRUT, RENKAAT JA OHJAUS

Ohjauslaitteet

E-sääntö nro 79

Kaistavahti

E-sääntö nro 130

Kaistanpitojärjestelmä

Jarrujärjestelmä

E-sääntö nro 13

E-sääntö nro 13-H

Jarrujärjestelmän varaosat

E-sääntö nro 90

Hätäjarrutehostin

E-sääntö nro 139

Ajonvakautusjärjestelmä

E-sääntö nro 13

E-sääntö nro 140

Raskaiden hyötyajoneuvojen kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät

E-sääntö nro 131

Kevyiden hyötyajoneuvojen kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät

Renkaiden turvallisuus ja ympäristöominaisuudet

E-sääntö nro 30

E-sääntö nro 54

E-sääntö nro 117

Varapyörät ja run flat -järjestelmät

E-sääntö nro 64

Uudelleen pinnoitetut ulkorenkaat

E-sääntö nro 108
E-sääntö nro 109

Kevyiden hyötyajoneuvojen rengaspaineen seuranta

E-sääntö nro 141

Sovelletaan luokkien M1 ja N1 ajoneuvoihin

Raskaiden hyötyajoneuvojen rengaspaineen seuranta

Renkaiden asennus

E-sääntö nro 142

Sovelletaan kaikkiin ajoneuvoluokkiin

Varaosapyörät

E-sääntö nro 124

Seuraavia koskevat vaatimukset:

AJONEUVON SISÄISET INSTRUMENTIT, SÄHKÖJÄRJESTELMÄT JA AJONEUVOJEN VALAISINJÄRJESTELMÄT

Äänimerkki

E-sääntö nro 28

Radiohäiriöt (sähkömagneettinen yhteensopivuus)

E-sääntö nro 10

Suojaus luvattomalta käytöltä ja kyberhyökkäyksiltä, ajonestolaite ja hälytysjärjestelmät

E-sääntö nro 18

E-sääntö nro 97

E-sääntö nro 116

Nopeusmittari

E-sääntö nro 39

Matkamittari

E-sääntö nro 39

Nopeudenrajoittimet

E-sääntö nro 89

Älykäs nopeusavustin

Hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien merkinnät

E-sääntö nro 121

Lämmitysjärjestelmät

E-sääntö nro 122

Merkkivalolaitteet

E-sääntö nro 4

E-sääntö nro 6

E-sääntö nro 7

E-sääntö nro 19

E-sääntö nro 23

E-sääntö nro 38

E-sääntö nro 77

E-sääntö nro 87

E-sääntö nro 91

Katuvalaistuslaitteet

E-sääntö nro 31

E-sääntö nro 98

E-sääntö nro 112

E-sääntö nro 123

Heijastinlaitteet

E-sääntö nro 3

Valonlähteet

E-sääntö nro 37

E-sääntö nro 99

E-sääntö nro 128

Merkkivalo-, katuvalaistus- ja heijastinlaitteiden asentaminen

E-sääntö nro 48

Hätäjarrutuksen merkkivalo

Ajovalaisimien puhdistuslaitteet

E-sääntö nro 45

Vaihtamisopastin

Seuraavia koskevat vaatimukset:

KULJETTAJAN JA JÄRJESTELMIEN KÄYTTÄYTYMINEN

Alkolukon asennuksen helpottaminen

Väsymyksen ja tarkkaavaisuuden seuranta

Kehittynyt tarkkaamattomuuden tunnistusjärjestelmä

Kehittynyt tarkkaamattomuuden tunnistusjärjestelmä saattaa sisältää myös väsymyksen ja tarkkaavaisuuden seurannan.

Kehittyneen tarkkaamattomuuden tunnistusjärjestelmän vaihtoehtona voidaan harkita myös tarkkaamattomuuden välttämistä teknisin keinoin

Kuljettajan saatavillaolon seuranta

Onnettomuustietotallennin

Kuljettajan hallintatoimintoja korvaavat järjestelmät

Ajoneuvolle tietoja sen tilasta ja ympäristöstä antavat järjestelmät

Saattueajo

Seuraavia koskevat vaatimukset:

AJONEUVON YLEISET RAKENNE- JA MUUT OMINAISUUDET

Rekisterikilven tila

Peruutus

Ovien lukot ja saranat

E-sääntö nro 11

Ovien askelmat, astinlaudat ja kädensijat

Ulkonevat osat

E-sääntö nro 26

Hyötyajoneuvojen ohjaamon ulkonevat osat

E-sääntö nro 61

Lakisääteiset kilvet ja ajoneuvon valmistenumero

Hinauslaitteet

Pyörien roiskesuojat

Roiskeenestojärjestelmät

Massat ja mitat

Mekaaniset kytkentälaitteet

E-sääntö nro 55

E-sääntö nro 102

Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

E-sääntö nro 105

Linja-auton yleinen rakenne

E-sääntö nro 107

Linja-auton korirakenteen lujuus

E-sääntö nro 66

Syttyvyys linja-autoissa

E-sääntö nro 118

_______________________

Taulukkoon liittyvät huomautukset:

A:	Päivämäärä, josta alkaen kielletään ajoneuvojen rekisteröinti sekä komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden saattaminen markkinoille ja käyttöönotto: [Julkaisutoimisto: lisätään tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivä]
B:	Päivämäärä, josta alkaen EU-tyyppihyväksyntää ei myönnetä: [Julkaisutoimisto: lisätään tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivä] Päivämäärä, josta alkaen kielletään ajoneuvojen rekisteröinti sekä komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden saattaminen markkinoille ja käyttöönotto: [Julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 24 kuukautta tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä]
C:	Päivämäärä, josta alkaen EU-tyyppihyväksyntää ei myönnetä: [Julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 24 kuukautta tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä] Päivämäärä, josta alkaen kielletään ajoneuvojen rekisteröinti sekä komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden saattaminen markkinoille ja käyttöönotto: [Julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 48 kuukautta tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä]
D:	Päivämäärä, josta alkaen EU-tyyppihyväksyntää ei myönnetä: [Julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 48 kuukautta tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä] Päivämäärä, josta alkaen kielletään ajoneuvojen rekisteröinti sekä komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden saattaminen markkinoille ja käyttöönotto: [Julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 84 kuukautta tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä]
X:	Kyseinen komponentti tai erillinen tekninen yksikkö oltava osoitetuissa ajoneuvoluokissa.
1	Vaatimustenmukaisuutta edellytetään, jos asennettu.
2	Tähän luokkaan kuuluvat ajoneuvot on varustettava asianmukaisella tuulilasin huurteen- ja huurunpoistolaitteella.
3	Tähän luokkaan kuuluvat ajoneuvot on varustettava asianmukaisilla tuulilasin pesimillä ja pyyhkimillä.
4	Ei sovelleta seuraaviin ajoneuvoihin: -luokan N2 puoliperävaunun vetoajoneuvot, joiden suurin massa on yli 3,5 tonnia mutta enintään 8 tonnia -alaluokkiin A, I ja II kuuluvat luokkien M2 ja M3 ajoneuvot siten kuin ne määritellään E-säännössä nro 107 olevassa 2.1 kohdassa -alaluokkiin A, I ja II kuuluvat luokan M3 nivellinja-autot siten kuin ne määritellään E-säännössä nro 107 olevassa 2.1 kohdassa -luokkien M2, M3, N2 ja N3 maastoajoneuvot -luokkien M2, M3, N2 ja N3 erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot ja -luokkien M2, M3, N2 ja N3 ajoneuvot, joissa on enemmän kuin kolme akselia.
5	Vaatimustenmukaisuutta edellytetään, jos kyseessä ovat automatisoidut ajoneuvot.

LIITE III

Asetuksen (EU) 2018/... liitteen II muuttaminen

Muutetaan asetuksen (EU) 2018/... liite II seuraavasti:

1) Korvataan I osassa olevan taulukon kohdan 3A kolmannessa sarakkeessa viittaus ”Asetus (EY) N:o 661/2009” seuraavasti:

2 ”Asetus (EU) 2019/…*+

_______________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/…, annettu […], moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntävaatimuksista niiden yleisen turvallisuuden ja ajoneuvon matkustajien ja loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun osalta, asetuksen (EU) 2018/... muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 78/2009, (EY) N:o 79/2009 ja (EY) N:o 661/2009 kumoamisesta [EUVL …, s. ..].”

ja korvataan tämän jälkeen jokainen liitteessä II oleva viittaus ”asetukseen (EY) N:o 661/2009” viittauksella ”asetukseen (EU) 2019/…”, ellei tämän liitteen seuraavissa säännöksissä toisin säädetä.

2) Muutetaan I osa seuraavasti:

(a)Muutetaan taulukko seuraavasti:

i) lisätään seuraava kohta asianmukaiseen luetelmakohdan numeron mukaiseen paikkaan:

”55A

Pylvässivutörmäys

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 135

X”

ii) korvataan 58 kohta seuraavasti:

”58

Jalankulkijoiden suojelu

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 127

X”

iii) korvataan 62 ja 63 kohta seuraavasti:

”62

Vetyjärjestelmä

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 134

Yleinen turvallisuus

Asetus (EU) 2019/…+

X(15)

X(15)”

iv) korvataan 65 ja 66 kohta seuraavasti:

”65

Kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 131

Kaistavahtijärjestelmä

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 130

X”

b) muutetaan selittävät huomautukset seuraavasti:

i) korvataan selittävät huomautukset 3 ja 4 seuraavasti:

”(3) Ajoneuvot on asetuksen (EU) 2019/…+ 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti varustettava ajonvakautustoiminnolla.

(4) Ajoneuvot on asetuksen (EU) 2019/…+ 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti varustettava elektronisella ajonvakautusjärjestelmällä.

ii) korvataan selittävä huomautus 9A seuraavasti:

(9A)Ajoneuvot on asetuksen (EU) 2019/…+ 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti varustettava rengaspaineen seurantajärjestelmällä.”

iii) korvataan selittävä huomautus 15 seuraavasti:

”(15)Asetuksen (EU) 2019/…+ noudattaminen on pakollista. Tyyppihyväksynnän ei kuitenkaan ole tarkoitus perustua tähän kohtaan, koska kohta edustaa muualla tässä taulukossa lueteltujen yksittäisten kohtien yhdistelmää, ja näissä kohdissa viitataan asetukseen (EU) 2019/...+.”

Muutetaan lisäyksessä 1 olevan I osan taulukko 1 seuraavasti:

a) korvataan 46A kohta seuraavasti:

”46A

Renkaiden asennus

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 142

B”

b) korvataan 58 kohta seuraavasti:

”58

Jalankulkijoiden suojelu

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 127

A”

c) korvataan 62 ja 63 kohta seuraavasti:

”62

Vetyjärjestelmä

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 134

Yleinen turvallisuus

Asetus (EU) 2019/…+

Asetuksen (EU) 2019/…+ noudattaminen on pakollista. Tyyppihyväksynnän ei kuitenkaan ole tarkoitus perustua tähän kohtaan, koska kohta edustaa muualla tässä taulukossa lueteltujen yksittäisten kohtien yhdistelmää, ja näissä kohdissa viitataan asetukseen (EU) 2019/...+.”

Poistetaan lisäyksessä 1 olevan taulukon 1 selittävien huomautusten viimeinen kappale.

Muutetaan lisäyksessä 1 olevan I osan taulukko 2 seuraavasti:

a) korvataan 46A kohta seuraavasti:

”46A

Renkaiden asennus

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 142

B”

b) korvataan 58 kohta seuraavasti:

”58

Jalankulkijoiden suojelu

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 127

A”

c) korvataan 62 ja 63 kohta seuraavasti:

”62

Vetyjärjestelmä

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 134

Yleinen turvallisuus

Asetus (EU) 2019/…+

Muutetaan lisäyksessä 2 olevan 4 kohdan I osa seuraavasti:

a) muutetaan taulukko, jonka otsikko on ”I osa: M1-luokkaan kuuluvat ajoneuvot”, seuraavasti:

i) korvataan 58 kohta seuraavasti:

”58

E-sääntö nro 127

Asetus (EU) 2019/…+

(Jalankulkijoiden suojelu)

Ajoneuvot on varustettava kaikkiin pyöriin vaikuttavalla elektronisella lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä.

Sovelletaan E-säännön nro 127 vaatimuksia.

Etusuojajärjestelmän on oltava joko erottamaton osa ajoneuvoa, jolloin sen on oltava E-säännön nro 127 mukainen, tai tyyppihyväksytty erillisenä teknisenä yksikkönä.”

ii) lisätään seuraava kohta asianmukaiseen luetelmakohdan numeron mukaiseen paikkaan:

”62

E-sääntö nro 134

Asetus (EU) 2019/…+

(Vetyjärjestelmä)

Sovelletaan E-säännön nro 134 vaatimuksia.

Vaihtoehtoisesti on osoitettava, että ajoneuvo on seuraavien mukainen:

-asetuksen (EY) N:o 79/2009 aineelliset vaatimukset, sellaisena kuin asetusta sovelletaan [Julkaisutoimisto: lisätään tämän asetuksen voimaantulopäivää edeltävä päivä]

-Attachment 100 – Technical Standard For Fuel Systems Of Motor Vehicle Fueled By Compressed Hydrogen Gas (Japani) (Liite 100 – polttoaineenaan paineistettua vetykaasua käyttävien moottoriajoneuvojen polttoainejärjestelmiä koskeva tekninen standardi)

-GB/T 24549-2009 Fuel cell electric vehicles – safety requirements (Kiina) (polttokennokäyttöiset sähköajoneuvot – turvallisuusvaatimukset)

-kansainvälinen standardi ISO 23273:2013, osa 1: Vehicle functional safety (ajoneuvon toimintaturvallisuus) ja osa 2: Protection against hydrogen hazards for vehicles fuelled with compressed hydrogen (polttoaineenaan paineistettua vetykaasua käyttävien ajoneuvojen suojaaminen vetykaasun aiheuttamilta vaaroilta) tai

-SAE J2578 – General Fuel Cell Vehicle Safety (polttokennokäyttöisten ajoneuvojen yleinen turvallisuus)”

b) muutetaan taulukko, jonka otsikko on ”II osa: N1-luokkaan kuuluvat ajoneuvot”, seuraavasti:

i) korvataan 58 kohta seuraavasti:

”58

E-sääntö nro 127

Asetus (EU) 2019/…+

(Jalankulkijoiden suojelu)

Ajoneuvot on varustettava kaikkiin pyöriin vaikuttavalla elektronisella lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä.

E-säännön nro 127 vaatimuksia sovelletaan.

Etusuojajärjestelmän on oltava joko erottamaton osa ajoneuvoa, jolloin sen on oltava E-säännön nro 127 mukainen, tai tyyppihyväksytty erillisenä teknisenä yksikkönä.”

ii) lisätään seuraava kohta asianmukaiseen luetelmakohdan numeron mukaiseen paikkaan:

”62

E-sääntö nro 134

Asetus (EU) 2019/…+

(Vetyjärjestelmä)

Sovelletaan E-säännön nro 134 vaatimuksia.

Vaihtoehtoisesti on osoitettava, että ajoneuvo on seuraavien mukainen:

-asetuksen (EY) N:o 79/2009 aineelliset vaatimukset, sellaisena kuin asetusta sovelletaan [Julkaisutoimisto: lisätään tämän asetuksen voimaantulopäivää edeltävä päivä]

-GB/T 24549-2009 Fuel cell electric vehicles – safety requirements (Kiina) (polttokennokäyttöiset sähköajoneuvot – turvallisuusvaatimukset)

-SAE J2578 – General Fuel Cell Vehicle Safety (polttokennokäyttöisten ajoneuvojen yleinen turvallisuus)”

Poistetaan II osassa olevasta taulukosta 58, 65 ja 66 kohta.

Muutetaan III osa seuraavasti:

a) muutetaan lisäyksessä 1 oleva taulukko seuraavasti:

i) korvataan 58 kohta seuraavasti:

”58

Jalankulkijoiden suojelu

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 127

X”

ii) korvataan 62 ja 63 kohta seuraavasti:

”62

Vetyjärjestelmä

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 134

Yleinen turvallisuus

Asetus (EU) 2019/…+

X(15)

X(15)”

iii) korvataan 65 ja 66 kohta seuraavasti:

”65

Kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 131

N/A

Kaistavahtijärjestelmä

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 130

N/A

N/A”

b) muutetaan lisäyksessä 2 oleva taulukko seuraavasti:

i) lisätään seuraava kohta asianmukaiseen luetelmakohdan numeron mukaiseen paikkaan:

”55A

Pylvässivutörmäys

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 135

N/A

N/A”

ii) korvataan 58 kohta seuraavasti:

”58

Jalankulkijoiden suojelu

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 127

N/A

N/A”

iii) korvataan 62 ja 63 kohta seuraavasti:

”62

Vetyjärjestelmä

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 134

Yleinen turvallisuus

Asetus (EU) 2019/…+

X(15)

X(15)”

iv) korvataan 65 ja 66 kohta seuraavasti:

”65

Kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 131

N/A

Kaistavahtijärjestelmä

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 130

N/A

N/A”

c) muutetaan lisäys 3 seuraavasti:

i) lisätään taulukkoon seuraava kohta asianmukaiseen luetelmakohdan numeron mukaiseen paikkaan:

”55A

Pylvässivutörmäys

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 135

N/A”

ii) korvataan 58 kohta seuraavasti:

”58

Jalankulkijoiden suojelu

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 127

G”

iii) korvataan taulukon 62 ja 63 kohta seuraavasti:

”62

Vetyjärjestelmä

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 134

Yleinen turvallisuus

Asetus (EU) 2019/…+

X(15)”

iv) lisätään kohta seuraavasti:

”5. Edellä olevia 1–4.2 kohtaa sovelletaan myös niihin luokan M1 ajoneuvoihin, joita ei ole luokiteltu erikoiskäyttöön tarkoitetuiksi ajoneuvoiksi mutta jotka on suunniteltu pyörätuolin käyttäjille.”

d) muutetaan lisäyksessä 4 oleva taulukko seuraavasti:

i) lisätään seuraava kohta asianmukaiseen luetelmakohdan numeron mukaiseen paikkaan:

”55A

Pylvässivutörmäys

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 135

A”

ii) korvataan 58 kohta seuraavasti:

”58

Jalankulkijoiden suojelu

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 127

A”

iii) korvataan 62, 63, 65 ja 66 kohta seuraavasti:

”62

Vetyjärjestelmä

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 134

Yleinen turvallisuus

Asetus (EU) 2019/…+

X(15)

Kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 131

N/A

Kaistavahtijärjestelmä

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 130

N/A

N/A”

e) korvataan lisäyksessä 5 olevan taulukon 62, 63, 65 ja 66 kohta seuraavasti:

”62

Vetyjärjestelmä

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 134

Yleinen turvallisuus

Asetus (EU) 2019/…+

X(15)

Kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 131

N/A

Kaistavahtijärjestelmä

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 130

N/A”

f) korvataan lisäyksessä 6 olevan taulukon 62, 63, 65 ja 66 kohta seuraavasti:

”62

Vetyjärjestelmä

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 134

Yleinen turvallisuus

Asetus (EU) 2019/…+

X(15)

Kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 131

N/A

Kaistavahtijärjestelmä

Asetus (EU) 2019/…+

E-sääntö nro 130

N/A”

g) muutetaan selittävät huomautukset seuraavasti:

i) korvataan selittävä huomautus X seuraavasti:

”X Asiaa koskevan säädöksen vaatimuksia sovelletaan.”

ii) korvataan selittävät huomautukset 3 ja 4 seuraavasti:

”(3) Ajoneuvot on asetuksen (EU) 2019/…+ 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti varustettava ajonvakautustoiminnolla.

(4) Ajoneuvot on asetuksen (EU) 2019/…+ 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti varustettava elektronisella ajonvakautusjärjestelmällä.”

ii) korvataan selittävä huomautus 9A seuraavasti:

”(9A) Sovelletaan vain ajoneuvoihin, joihin on asennettu E-säännön nro 64 soveltamisalaan kuuluvia varusteita. Rengaspaineen seurantajärjestelmän asentaminen on kuitenkin pakollista asetuksen (EU) 2019/…+ 5 artiklan 1 mukaisesti.”

iv) korvataan selittävä huomautus 15 seuraavasti:

”(15)Asetuksen (EU) 2019/…+ noudattaminen on pakollista. Tyyppihyväksynnän ei kuitenkaan ole tarkoitus perustua tähän kohtaan, koska kohta edustaa muualla asianomaisessa taulukossa lueteltujen yksittäisten kohtien yhdistelmää.”

v) poistetaan selittävät huomautukset 16 ja 17.

LIITE IV

Etusuojajärjestelmät, jotka on asennettu alkuperäisvarusteena luokkien M1 ja N1 ajoneuvoihin tai asetettu saataville markkinoilla tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettuina erillisinä teknisinä yksiköinä

1. Etusuojajärjestelmien hyväksyntää koskevat säännökset

1.1. Alkuperäisvarusteeksi tarkoitettu etusuojajärjestelmä on hyväksyttävä E-säännön nro 127 mukaisesti ja katsottava erottamattomaksi osaksi kyseistä ajoneuvoa.

1.2. Erilliseksi tekniseksi yksiköksi tarkoitetun etusuojajärjestelmän on oltava seuraavien vaatimusten mukainen:

1.2.1. Etusuojajärjestelmän mukana on toimitettava tiedot, joissa esitetään täsmällinen ajoneuvon tyyppi, variantti ja versio, joiden osalta se on tyyppihyväksytty, ja sen mukana on toimitettava yksityiskohtaiset asennusohjeet, joissa on riittävästi tietoa, jotta pätevä henkilö pystyy asentamaan etusuojajärjestelmän ajoneuvoon asianmukaisesti. Ohjeet on toimitettava kaikilla unionin virallisilla kielillä.

1.2.2. Kaikki testit on suoritettava niin, että etusuojajärjestelmä kiinnitetään joko sellaiseen ajoneuvotyyppiin, -varianttiin ja -versioon, johon se on tarkoitettu, taikka testauskehikkoon, joka tarkoin vastaa tarkoitetun ajoneuvon olennaisia etu-ulkomittoja. Testauskehikkoa käytettäessä etusuojajärjestelmä – kiinnityskohtia lukuun ottamatta – ei saa koskettaa kehikkoa testin aikana. Jalkaa tai päätä edustava testauslaite ei myöskään saa koskettaa kehikkoa testin aikana. Jos tällainen kosketus kuitenkin tapahtuu, testi on tehtävä asianomaiseen ajoneuvotyyppiin, -varianttiin ja -versioon kiinnitetyllä etusuojajärjestelmällä.

1.2.3. Niiden ajoneuvoihin kiinnitettäviksi tarkoitettujen etusuojajärjestelmien osalta, joissa etusuojajärjestelmän alakorkeus testauspaikassa on vähintään 425 mm ja pienempi kuin 500 mm, sovelletaan valmistajan valinnan mukaisesti joko 1.2.4 tai 1.2.5 kohdan mukaisia testejä. Jos korkeus on pienempi kuin 425 mm, sovelletaan 1.2.4 kohdan mukaisia testejä. Jos korkeus on vähintään 500 mm, sovelletaan 1.2.5 kohdan mukaisia testejä.

1.2.4. Etusuojajärjestelmälle taipuvalla säärtä edustavalla testauslaitteella tehtävät testit on suoritettava niiden asianomaisten E-säännön nro 127 määräysten mukaisesti, jotka koskevat puskuritestialueen vaatimustenmukaisuustestausta, kun tämän katsotaan vastaavan etusuojajärjestelmän jalkatestialuetta, mukaan lukien vammojen asianomaisten arviointiperusteiden soveltaminen. Etusuojajärjestelmän kulmat on kuitenkin otettava huomioon soveltamatta väljennettyä vyöhykettä. Testipisteet on ilmoitettava selkeästi testausselosteessa.

1.2.5. Etusuojajärjestelmälle taipuvalla reittä edustavalla testauslaitteella tehtävät testit on suoritettava niiden asianomaisten E-säännön nro 127 määräysten mukaisesti, jotka koskevat puskuritestialueen vaatimustenmukaisuustestausta, kun tämän katsotaan vastaavan etusuojajärjestelmän jalkatestialuetta, mukaan lukien vammojen asianomaisten arviointiperusteiden soveltaminen. Etusuojajärjestelmän kulmat on kuitenkin otettava huomioon. Testipisteet on ilmoitettava selkeästi testausselosteessa.

1.2.6. Lapsen päätä edustavalla laitteella on tehtävä vähintään kolme testiä 1.2.7 kohdan mukaisesti kaikissa niissä etusuojajärjestelmän kohdissa, joiden tutkimuslaitos katsoo edustavan huonoimpia tapauksia. Jos rakenne ajoneuvon arvioitavalla alueella vaihtelee, testit tehdään erityyppisille rakenteille. Testipisteet on ilmoitettava selkeästi testausselosteessa, ja ne on valittava suoraan etusuojajärjestelmän päältä kohdista, joissa asianomainen osa tai asianomaiset osat sijaitsevat tarkoitetussa ajoneuvotyypissä, -variantissa ja -versiossa 900 mm:n ulottumamitan ulkopuolella ajoneuvon tavanomaisessa ajoasennossa.

1.2.7. Testit on suoritettava niiden asianomaisten E-säännön nro 127 määräysten mukaisesti, jotka koskevat lapsen päätä edustavan laitteen testialueen vaatimustenmukaisuustestausta, kun tämän katsotaan vastaavan lapsen päätä edustavan laitteen testialuetta etusuojajärjestelmän testauksessa. Kirjattuja päävamma-arvoja saa kuitenkin kaikissa tapauksissa olla enintään 1 000. Testipisteet on ilmoitettava selkeästi testausselosteessa.

2. Merkinnät

2.1. Jokaisessa etusuojajärjestelmässä on oltava pysyvästi ja selvästi merkitty kauppanimi, merkki tai tavaramerkki ja tyyppi sekä EU-tyyppihyväksyntämerkki, joita varten varatun tilan on oltava riittävä.

LIITE V

Vetykäyttöiset ajoneuvot ja niiden vetyjärjestelmät ja vetykomponentit

1.	Soveltamisala Tätä liitettä sovelletaan luokkien M ja N vetykäyttöisiin ajoneuvoihin sekä niiden vetyjärjestelmiin ja -komponentteihin.
1.1.	Paineistettua vetyä käyttävissä ajoneuvojärjestelmissä käytettävät materiaalit
1.1.1.	Vetyjärjestelmiin, -komponentteihin ja -säiliöihin käytettävien materiaalien on oltava yhteensopivia vedyn kanssa materiaalien ollessa kosketuksissa sen nestemäisen ja/tai kaasumaisen olomuodon kanssa. Standardissa SAE J 2579 B2 olevia materiaalitaulukkoja sovelletaan tapauksen mukaan. Yhteensopimattomat materiaalit eivät saa olla kosketuksissa toisiinsa.
1.1.2.	Teräkset Säiliöihin ja vuorauksiin käytettävien terästen on oltava niiden materiaalivaatimusten mukaisia, joista määrätään standardin EN 9809-1 kohdissa 6.1–6.4 tai standardin EN 9809-2 kohdissa 6.1–6.3, tapauksen mukaan.
1.1.3.	Ruostumattomat teräkset Säiliöihin ja vuorauksiin käytettävien ruostumattomien terästen on oltava standardin EN 1964-3 kohtien 4.1–4.4 mukaisia.
1.1.3.1.	Säiliöiden vuorauksiin käytettävien hitsattujen ruostumattomien terästen on oltava standardin EN 13322-2 kohtien 4.1–4.3 sekä kohtien 6.1, 6.2 ja 6.4 mukaisia, tapauksen mukaan.
1.1.4.	Alumiiniseokset Säiliöihin ja vuorauksiin käytettävien alumiiniseosten on oltava kansainvälisen standardin ISO 7866:2012 kohtien 6.1 ja 6.2 mukaisia.
1.1.4.1.	Säiliöiden vuorauksiin käytettävien hitsattujen alumiiniseosten on oltava standardin EN 12862 kohtien 4.2 ja 4.3 sekä kohtien 4.1.2 ja 6.1 mukaisia.
1.1.5.	Muovivuorauksen materiaalit Vetysäiliöiden muovivuorauksiin käytettävä materiaali voi olla kuumakovettuvaa tai termoplastista.
1.1.6.	Kuidut Säiliön valmistajan on säiliön suunnitellun käyttöiän ajan pidettävä tallessa komposiittimateriaaleja koskevat julkaistut erittelyt, mukaan lukien tärkeimmät testitulokset (vetolujuustesti), sekä materiaalin valmistajan antamat varastointia, olosuhteita ja säilyvyysaikaa koskevat suositukset. Säiliön valmistajan on säiliön suunnitellun käyttöiän ajan pidettävä tallessa kunkin säiliöerän osalta kuitumateriaalin valmistajan todistus, jonka mukaan jokainen toimitus noudattaa kyseisen tuotteen erittelyvaatimuksia.
1.1.6.1.	Hartsit Kuitujen polymeerinen kyllästysmateriaali voi olla kuumakovettuvaa tai termoplastista hartsia.
1.1.7.	Vety-yhteensopivuustesti Testiä ei edellytetä seuraavilta: -teräkset, jotka ovat standardin EN 9809-1 kohtien 6.3 ja 7.2.2 mukaisia -alumiiniseokset, jotka ovat kansainvälisen standardin ISO 7866:2012 kohdan 6.1 mukaisia ja -ei-metallisella vuorauksella kokonaan päällystetyt säiliöt. Muiden sellaisten metallisten säiliöiden, vuorausten ja komponenttien osalta, joiden suurin sallittu käyttöpaine on suurempi kuin 2,0 MPa, materiaalin, hitsaukset mukaan luettuina, vety-yhteensopivuus on soveltuvin osin osoitettava kansainvälisen standardin ISO 11114-1 ja ISO 11114-4 mukaisesti testeillä ennakoituja käyttöolosuhteita vastaavissa vety-ympäristöissä (esim. 70 MPa:n järjestelmien ollessa kyseessä vety-yhteensopivuustesti tehdään ympäristössä, jonka paine on 70 MPa ja lämpötila -40 °C).
1.1.7.1.	Ajoneuvoissa käytettyjä säiliöitä koskeva testausmenettely Asianmukaisessa ympäristön lämpötilassa käytetään vetyä paineenvaihteluun, joka tehdään 3,0-kertaisesti valmistajan määrittämään täyttökertojen määrään nähden, siten, että joko -säiliö on välillä ≤ 2,0 MPa ja ≥ 1,25 kertaa nimelliskäyttöpaine tai -vuoraus on sellaisten painetasojen välillä, jotka aiheuttavat vuorauksen seinämään vastaavan jännitystason kuin paine, joka on ≤ 2,0 MPa ja ≥ 1,25 kertaa säiliön nimelliskäyttöpaine. Säiliöt tai vuoraukset eivät saa vioittua, ennen kuin testi on päättynyt.
1.1.7.2	Vetyjärjestelmissä käytettyjä komponentteja koskeva testausmenettely Jos komponenttiin kohdistuva paine aiheutuu täyttötoimenpiteistä, on käytettävä täyttöjaksoja. Jos komponenttiin kohdistuva paine aiheutuu ajoneuvon käytöstä (eli ajoneuvon aktivointilaitteen kytkemisestä), on käytettävä käyttöjaksoja. Asianmukaisessa ympäristön lämpötilassa käytetään vetyä paineenvaihteluun, joka tehdään 3,0-kertaisesti valmistajan määrittämään täyttökertojen määrään nähden tai 2,0-kertaisesti valmistajan määrittämään käyttöjaksojen määrään nähden, siten, että komponentit ovat sellaisten painetasojen välillä, jotka aiheuttavat komponentteihin vastaavan jännitystason kuin paine, joka on ≤ 2,0 MPa ja ≥ 1,25 kertaa joko säiliön suurin sallittu käyttöpaine tai nimelliskäyttöpaine, tapauksen mukaan. Komponentti ei saa vioittua, ennen kuin testi on päättynyt.
1.1.8.	Edellä olevien 1.1.7–1.1.7.2 kohdan soveltamiseksi on valmistajan määrittämän täyttökertojen määrän oltava E-säännön nro 134 mukainen eli vähintään 11 000, ja valmistajan määrittämän käyttöjaksojen määrän on oltava vähintään 37 500.
1.1.9.	Tutkimuslaitoksen on varmennettava kaikki edellä tarkoitetut vaatimukset, ja testitulokset on dokumentoitava yksityiskohtaisesti testausselosteeseen. Lisäksi valmistajan on säilytettävä testituloksia kaikkien saataville markkinoilla asetettujen komponenttien, säiliöiden ja järjestelmien koko odotetun käyttöiän ajan.
1.2.	Paineistettua vetykaasua käyttävien ajoneuvojen polttoainesäiliön täyttölaitteen on oltava kansainvälisen standardin ISO 17268:2012 (tai sen myöhempien versioiden) mukainen ja eritelmän H35, H35HF, H70 tai H70HF kanssa yhteensopiva sen nimelliskäyttöpaineen ja sovelluksen mukaan.
1.3.	Paineistettua vetykaasua käyttäviin ajoneuvoihin asennettujen erityiskomponenttien on oltava tyyppihyväksytty E-säännön nro 134 määräysten mukaisesti. Tyyppihyväksyntämerkin ja E-säännössä nro 134 edellytettyjen erityiskomponentteja koskevien tietojen lisäksi erityiskomponentteihin on merkittävä nimelliskäyttöpaine ja, jos komponentti sijaitsee ensimmäisen paineensäätimen jälkeen, suurin sallittu käyttöpaine.
1.4.	Nesteytettyä vetyä käyttävällä järjestelmällä varustetut ajoneuvot on hyväksyttävä asetuksen (EU) 2018/… 39 artiklan mukaisesti, joka koskee uusille tekniikoille tai ratkaisuille myönnettäviä vapautuksia, käyttäen perusteena vetykäyttöisiä ja polttokennoajoneuvoja koskevan UNECE:n maailmanlaajuisen teknisen säännön nro 13 osan II jaksoa 7.
1.4.1.	Vetykomponentteihin, -säiliöihin ja -järjestelmiin käytettävien materiaalien on oltava yhteensopivia vedyn kanssa materiaalien ollessa kosketuksissa sen nestemäisen ja/tai kaasumaisen olomuodon kanssa. Tämä on osoitettava kansainvälisen standardin ISO 11114-1 ja ISO 11114-4 mukaisesti, sikäli kuin se on relevanttia ja mahdollista, ennakoituja käyttöolosuhteita vastaavissa vety-ympäristöissä tehtävillä testeillä. Tutkimuslaitoksen on varmennettava kaikki edellä tarkoitetut vaatimukset, ja testitulokset on dokumentoitava yksityiskohtaisesti testausselosteeseen.

LIITE VI

13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut siirtymäsäännökset:

E-sääntö	Erityiset vaatimukset	Vaatimustenvastaisten ajoneuvojen viimeinen rekisteröintipäivä ja vaatimustenvastaisten komponenttien viimeinen myynti- tai käyttöönottopäivä (1)
29	Hyötyajoneuvon ohjaamon lujuus	29. tammikuuta 2021
	Luokan N ajoneuvojen oltava E-säännön mukaisia
142	Renkaiden asennus	31. lokakuuta 2018
	Luokkien O1, O2, O3 ja O4 ajoneuvoissa on oltava vaiheen 2 vierintävastusvaatimusten mukaiset C1- tai C2-luokan renkaat
	Renkaiden asennus	31. lokakuuta 2020
	Luokkien O3 ja O4 ajoneuvoissa on oltava vaiheen 2 vierintävastusvaatimusten mukaiset C3-luokan renkaat
117	Renkaat vierintämelun, märkäpidon ja vierintävastuksen osalta	30. huhtikuuta 2019
	C1-, C2- ja C3-luokan renkaiden on oltava vaiheen 2 vierintämeluvaatimusten mukaiset
	Renkaat vierintämelun, märkäpidon ja vierintävastuksen osalta	30. huhtikuuta 2019
	C3-luokan renkaiden on oltava vaiheen 1 vierintämeluvaatimusten mukaiset
	Renkaat vierintämelun, märkäpidon ja vierintävastuksen osalta	30. huhtikuuta 2021
	C1- ja C2-luokan renkaiden on oltava vaiheen 2 vierintämeluvaatimusten mukaiset
	Renkaat vierintämelun, märkäpidon ja vierintävastuksen osalta	30. huhtikuuta 2023
	C3-luokan renkaiden on oltava vaiheen 2 vierintämeluvaatimusten mukaiset
127	Jalankulkijoiden turvallisuuteen liittyvät ominaisuudet	23. elokuuta 2019
	Luokan M1 ajoneuvot, joiden enimmäismassa > 2 500 kg, ja luokan N1 ajoneuvot

_______________________

Taulukkoon liittyvät huomautukset:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 661/2009 vahvistetut päivämäärät, jotka koskevat ajoneuvo-, järjestelmä- ja komponenttityyppejä, jotka ovat kyseisen asetuksen mukaisia, sellaisena kuin asetusta sovelletaan [Julkaisutoimisto: lisätään tämän asetuksen voimaantulopäivää edeltävä päivä], ja asetuksessa (EY) N:o 78/2009 vahvistetut päivämäärät, jotka koskevat ajoneuvo- ja järjestelmätyyppejä, jotka ovat kyseisen asetuksen mukaisia, sellaisena kuin asetusta sovelletaan [Julkaisutoimisto: lisätään tämän asetuksen voimaantulopäivää edeltävä päivä].

(1) Neuvoston päätös, tehty 27 päivänä marraskuuta 1997, Euroopan yhteisön liittymisestä Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sopimukseen pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista (vuoden 1958 tarkistettu sopimus) (EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78).

(2) + [Julkaisutoimisto: lisätään asianmukaiset tiedot tekstiin ja alaviitteeseen]

Top

Choose the experimental features you want to try