EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel27.4.2018
JOIN(2018) 10 final
Yhteinen ehdotus
LIITE
asiakirjaan
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin välisen strategisen kumppanuussopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja kyseisen sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta
LIITE
EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ JAPANIN VÄLINEN STRATEGINEN KUMPPANUUSSOPIMUS
EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’unioni’,
ja
BELGIAN KUNINGASKUNTA,
BULGARIAN TASAVALTA,
TŠEKIN TASAVALTA,
TANSKAN KUNINGASKUNTA,
SAKSAN LIITTOTASAVALTA,
VIRON TASAVALTA,
IRLANTI,
HELLEENIEN TASAVALTA,
ESPANJAN KUNINGASKUNTA,
RANSKAN TASAVALTA,
KROATIAN TASAVALTA,
ITALIAN TASAVALTA,
KYPROKSEN TASAVALTA,
LATVIAN TASAVALTA,
LIETTUAN TASAVALTA,
LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,
UNKARI,
MALTAN TASAVALTA,
ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,
ITÄVALLAN TASAVALTA,
PUOLAN TASAVALTA,
PORTUGALIN TASAVALTA,
Romania,
SLOVENIAN TASAVALTA,
SLOVAKIAN TASAVALTA,
SUOMEN TASAVALTA,
RUOTSIN KUNINGASKUNTA,
ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet, jäljempänä ’jäsenvaltiot’,
jäljempänä ’Euroopan unioni osapuoli’,
sekä
JAPANI,
jäljempänä yhdessä ’osapuolet’, jotka
VAHVISTAVAT sitoumuksensa yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin sekä erityisesti demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen, ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin, jotka muodostavat pohjan osapuolten strategisina kumppaneina tekemälle tiiviille ja pitkäkestoiselle yhteistyölle,
PALAUTTAVAT MIELIIN yhä tiiviimmät siteet, joita osapuolten välille on luotu Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin suhteista vuonna 1991 annetusta yhteisestä julistuksesta alkaen,
HALUAVAT vahvistaa ja lisätä eri aloilla tehtyjen osapuolten välisten sopimusten tuomaa arvokasta panosta keskinäisille suhteilleen,
TUNNUSTAVAT, että maailmanlaajuisen keskinäisriippuvuuden voimistumisen vuoksi kansainvälistä yhteistyötä on syvennettävä,
OVAT TIETOISIA tähän liittyen samanmielisinä kansainvälisinä kumppaneina yhteisestä vastuustaan ja sitoumuksestaan luoda oikeudenmukainen ja vakaa kansainvälinen järjestys Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan päämäärien ja periaatteiden mukaisesti ja saavuttaa maailmassa rauha, vakaus ja hyvinvointi sekä ihmisten turvallisuus,
OVAT PÄÄTTÄNEET tähän liittyen tehdä tiivistä yhteistyötä kansainvälisen yhteisön kohtaamissa merkittävissä haasteissa, kuten joukkotuhoaseiden leviäminen, terrorismi, ilmastonmuutos, köyhyys ja tartuntataudit, sekä torjuakseen yhteiseen etuun kohdistuvia uhkia merialalla, kybertoimintaympäristössä ja ulkoavaruudessa,
OVAT PÄÄTTÄNEET tähän liittyen myös, että koko kansainvälistä yhteisöä koskettavat vakavimmat rikokset eivät saa jäädä rankaisematta,
OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET tähän liittyen vahvistaa yleistä kumppanuuttaan kattavalla tavalla laajentamalla poliittisia, taloudellisia ja kulttuurillisia siteitään ja tekemällä sopimuksia,
OVAT MYÖS VAKAASTI PÄÄTTÄNEET tähän liittyen vahvistaa yhteistyötään ja säilyttää yhteistyönsä yleisen johdonmukaisuuden muun muassa vahvistamalla kuulemisia kaikilla tasoilla ja ryhtymällä yhteisiin toimenpiteisiin kaikissa yhteistä etua koskevissa asioissa, ja
PANEVAT MERKILLE, että jos osapuolet päättävät tehdä tämän sopimuksen puitteissa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevia erillissopimuksia, jollaisia Euroopan unioni tekee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston nojalla, tällaisten tulevaisuudessa tehtävien erillissopimusten määräykset eivät sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia, jollei Euroopan unioni samanaikaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa ilmoita Japanille niiden aiempien kahdenvälisten suhteiden osalta, että tällaiset tulevaisuudessa tehtävät erillissopimukset sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia Euroopan unionin osana Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti; vastaavasti tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi kyseisen V osaston nojalla myöhemmin toteutettavat Euroopan unionin sisäiset toimenpiteet eivät sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia, jos ne eivät ole ilmoittaneet haluavansa osallistua tällaisiin toimenpiteisiin tai hyväksyä ne pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti; osapuolet PANEVAT MERKILLE myös sen, että tällaiset tulevaisuudessa tehtävät erillissopimukset tai myöhemmin toteutettavat Euroopan unionin sisäiset toimenpiteet kuuluvat kyseisiin perussopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan N:o 22 soveltamisalaan,
OVAT SOPINEET SEURAAVAA:
1 ARTIKLA
Soveltamisala ja yleiset periaatteet
1. Tämän sopimuksen tarkoituksena on osapuolten osalta
a) vahvistaa osapuolten yleistä kumppanuutta lisäämällä poliittista ja alakohtaista yhteistyötä ja yhteisiä toimia yhteistä etua koskevissa asioissa sekä alueellisissa ja maailmanlaajuisissa haasteissa;
b) tarjota pitkäkestoinen oikeudellinen perusta kahdenvälisen yhteistyön ja myös kansainvälisissä ja alueellisissa järjestöissä sekä kansainvälisillä ja alueellisilla foorumeilla tehtävän yhteistyön vahvistamiselle;
c) edistää yhdessä kansainvälistä rauhaa ja vakautta edistämällä riitojen rauhanomaista ratkaisemista oikeudenmukaisuuden ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti; ja
d) edistää yhdessä yhteisiä arvoja ja periaatteita sekä erityisesti demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.
2. Edellä 1 kohdassa vahvistetun tarkoituksen saavuttamiseksi osapuolet panevat tämän sopimuksen täytäntöön keskinäisen kunnioituksen, tasavertaisen kumppanuuden ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen periaatteiden pohjalta.
3. Osapuolet vahvistavat kumppanuuttaan käymällä vuoropuhelua ja tekemällä yhteistyötä yhteistä etua koskevissa asioissa poliittisten kysymysten, ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja muun alakohtaisen yhteistyön aloilla. Tätä varten osapuolet järjestävät kokouksia kaikilla tasoilla päämiesten, ministereiden ja ylempien virkamiesten kokoukset mukaan luettuina ja edistävät laajempaa kansalaistensa välistä vuorovaikutusta sekä parlamenttien välisiä yhteyksiä.
2 ARTIKLA
Demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja perusvapaudet
Osapuolet puolustavat jatkossakin demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevia yhteisiä arvoja ja periaatteita, jotka muodostavat osapuolten sisäpolitiikan ja kansainvälisen politiikan perustan. Osapuolet vahvistavat tähän liittyen kunnioittavansa ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja asiaankuuluvia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joissa ne ovat osapuolina.
2. Osapuolet edistävät näitä yhteisiä arvoja ja periaatteita kansainvälisillä foorumeilla. Osapuolet tekevät yhteistyötä ja koordinoivat tarvittaessa toimintaansa näiden arvojen ja periaatteiden edistämisessä ja toteuttamisessa, myös kolmansissa maissa tai niiden kanssa.
3 ARTIKLA
Rauhan ja turvallisuuden edistäminen
1. Osapuolet tekevät yhteistyötä kansainvälisen ja alueellisen rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi.
2. Osapuolet edistävät yhdessä riitojen rauhanomaista ratkaisemista, myös omilla alueillaan, ja kannustavat kansainvälistä yhteisöä ratkaisemaan kaikki riidat rauhanomaisesti kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
4 ARTIKLA
Kriisinhallinta
Osapuolet lisäävät näkemystenvaihtoa ja pyrkivät toimimaan yhdessä yhteistä etua koskevissa asioissa kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen alalla muun muassa edistämällä yhteisiä kantoja, tekemällä päätöslauselmiin ja päätöksiin liittyvää yhteistyötä kansainvälisillä foorumeilla ja kansainvälisissä järjestöissä, tukemalla konfliktista toipuvien maiden kansallisia ponnisteluja kestävän rauhan aikaansaamiseksi ja tekemällä yhteistyötä kriisinhallintaoperaatioissa ja muissa asiaankuuluvissa ohjelmissa ja hankkeissa.
5 ARTIKLA
Joukkotuhoaseet
1. Osapuolet tekevät yhteistyötä asesulku- ja aseistariisuntajärjestelmän vahvistamisessa joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämiseksi noudattamalla täysimääräisesti osapuolille kansainvälisestä oikeudesta johtuvia velvoitteita ja panemalla ne täytäntöön, mukaan lukien asiaankuuluvat kansainväliset sopimukset ja muut osapuoliin sovellettavat kansainväliset velvoitteet.
2. Osapuolet edistävät ydinaseiden leviämisen estämisestä tehtyä sopimusta, jäljempänä ’ydinsulkusopimus’, joka on ydinaseiden riisunnan keskeinen perusta, maailmanlaajuisen ydinsulkujärjestelmän kulmakivi ja ydinenergian rauhanomaisen käytön edistämisen perusta. Osapuolet myös harjoittavat politiikkaa ja jatkavat aktiivista osallistumista maailmanlaajuisiin ponnisteluihin kaikille turvallisemman maailman rakentamiseksi sekä korostavat asesulku- ja aseistariisuntajärjestelmän kaikkien haasteiden ratkaisemisen merkitystä ja tarvetta puolustaa ja vahvistaa ydinsulkusopimusta sekä luoda edellytykset ydinaseettomalle maailmalle ydinsulkusopimuksen päämäärien mukaisesti kansainvälistä vakautta edistäen ja kaikkien heikentymättömän turvallisuuden periaatteen pohjalta.
3. Osapuolet jatkavat joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumista erityisesti kehittämällä tehokkaan kaksikäyttötuotteiden ja joukkotuhoaseisiin liittyvien tuotteiden vientivalvontajärjestelmän, johon sisältyvät loppukäytön valvonta ja tehokkaat seuraamukset vientivalvonnan laiminlyömisestä, ja ylläpitämällä tätä järjestelmää.
4. Osapuolet ylläpitävät ja tehostavat tällä alalla käymäänsä vuoropuhelua osapuolten tämän artiklan mukaisten toimien lujittamiseksi.
6 ARTIKLA
Tavanomaiset aseet, mukaan luettuina pienaseet ja kevyet aseet
1. Osapuolet tekevät yhteistyötä ja koordinoivat toimiaan tavanomaisten aseiden sekä kaksikäyttötuotteiden ja teknologioiden siirron valvonnan alalla maailmanlaajuisella, alueellisella, osa-alueellisella ja paikallisella tasolla, jotta voidaan estää niiden tarkoituksenvastaiset siirrot ja edistää rauhaa, turvallisuutta ja vakautta sekä vähentää inhimillistä kärsimystä kaikilla näillä tasoilla. Osapuolet kehittävät ja panevat täytäntöön vastuullisella tavalla siirron valvontaa koskevan politiikkansa ottamalla muun muassa asianmukaisesti huomioon toistensa turvallisuusnäkökohdat maailmanlaajuisesti sekä osapuolille kuuluvilla alueilla ja muilla alueilla.
2. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa asiaankuuluvien kansainvälisten välineiden, kuten asekauppasopimuksen, pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan kaikkien osa-alueiden ehkäisemistä, torjumista ja poistamista koskevan Yhdistyneiden kansakuntien toimintaohjelman ja asiaankuuluvien Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselmien, muodostamaan kehykseen ja koordinoivat tarvittaessa näihin välineisiin liittyviä toimiaan, jotta voidaan säännellä kansainvälistä kauppaa ja torjua ja poistaa tavanomaisten aseiden, kuten pienaseiden ja kevyiden aseiden, sekä ammusten laiton kauppa ja tarkoituksenvastaiset siirrot. Tämän kohdan mukaiseen yhteistyöhön kuuluu tarvittaessa kyseisen kehyksen maailmanlaajuisen soveltamisen edistäminen ja täysimääräisen täytäntöönpanon tukeminen kolmansissa maissa.
3. Osapuolet ylläpitävät ja tehostavat vuoropuhelua, joka seuraa ja jolla lujitetaan niiden tämän artiklan mukaisia toimia.
7 ARTIKLA
Kansainvälistä yhteisöä koskettavat vakavat rikokset ja Kansainvälinen rikostuomioistuin
1. Osapuolet tekevät yhteistyötä kansainvälistä yhteisöä koskettavien vakavien rikosten tutkimisen ja niitä koskevien syytetoimien edistämiseksi muun muassa Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ja tarvittaessa Yhdistyneiden kansakuntien asiaankuuluvien päätöslauselmien mukaisesti perustetuissa tuomioistuimissa.
2. Osapuolet tekevät yhteistyötä Roomassa 17 päivänä heinäkuuta 1998 hyväksytyn Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön tavoitteiden edistämiseksi. Tässä tarkoituksessa ne
a) jatkavat perussäännön yleismaailmallisuuden edistämistä muun muassa jakamalla tarvittaessa kokemuksia sen vahvistamista ja täytäntöönpanoa varten tarvittavien toimenpiteiden hyväksymisestä;
b) turvaavat perussäännön koskemattomuuden suojelemalla sen ydinperiaatteita; ja
c) tekevät yhteistyötä parantaakseen edelleen Kansainvälisen rikostuomioistuimen toiminnan tuloksellisuutta.
8 ARTIKLA
Terrorismin torjunta
1. Osapuolet työskentelevät yhdessä kahdenvälisellä, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla ehkäistäkseen ja torjuakseen terrorismin kaikkia muotoja ja ilmentymiä sovellettavan kansainvälisen oikeuden mukaisesti, mukaan lukien kansainväliset terrorismin torjuntaan liittyvät sopimukset, kansainvälinen humanitaarinen oikeus ja ihmisoikeuksia koskeva kansainvälinen oikeus, sellaisina kuin niitä sovelletaan osapuoliin, ja Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteet.
2. Osapuolet tehostavat yhteistyötään ottamalla huomioon Yhdistyneiden kansakuntien maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston asiaankuuluvat päätöslauselmat.
3. Osapuolet edistävät vuoropuhelua sekä tietojen ja näkemysten vaihtoa kaikista terroriteoista ja niihin liittyvistä menetelmistä ja käytännöistä kunnioittaen kuitenkin samalla yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa kansainvälisen lainsäädännön ja oman lainsäädäntönsä mukaisesti.
9 ARTIKLA
Kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinriskin vähentäminen
1. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinriskin ehkäisemisessä, vähentämisessä ja hallinnassa sekä siihen reagoimisessa.
2. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinriskin hallintaan liittyvien institutionaalisten valmiuksien parantamiseksi kolmansissa maissa.
10 ARTIKLA
Kansainvälinen ja alueellinen yhteistyö sekä Yhdistyneiden kansakuntien uudistaminen
1. Osapuolet sitoutuvat tulokselliseen monenvälisyyteen ja pyrkivät sen tueksi vaihtamaan näkemyksiä ja vahvistamaan yhteistyötään sekä tarvittaessa koordinoimaan kantojaan Yhdistyneissä kansakunnissa ja muissa kansainvälisissä ja alueellisissa järjestöissä sekä kansainvälisillä ja alueellisilla foorumeilla.
2. Osapuolet tekevät yhteistyötä edistääkseen Yhdistyneiden kansakuntien uudistamista koko Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmän ja myös turvallisuusneuvoston tehokkuuden, vaikuttavuuden, avoimuuden, vastuuvelvollisuuden, valmiuksien ja edustavuuden vahvistamiseksi.
11 ARTIKLA
Kehitysyhteistyöpolitiikka
1. Osapuolet lisäävät näkemysten vaihtoa kehityspolitiikasta muun muassa käymällä säännöllistä vuoropuhelua ja koordinoimalla tarvittaessa kestävää kehitystä ja köyhyyden poistamista maailmanlaajuisella tasolla koskevia erityisiä politiikkojaan.
2. Osapuolet koordinoivat tarvittaessa kehitykseen liittyviä kysymyksiä koskevia kantojaan kansainvälisillä ja alueellisilla foorumeilla.
3. Osapuolet pyrkivät kannustamaan edelleen kehitysvirastojaan ja osastojaan vaihtamaan tietoja ja tekemään yhteistyötä sekä tarvittaessa koordinoimaan maan sisäisiä toimintojaan.
4. Osapuolet pyrkivät myös vaihtamaan tietoja, parhaita käytäntöjä ja kokemuksia kehitysavun alalla sekä tekemään yhteistyötä laittomien rahavirtojen torjumiseksi ja osapuolten omiin ja vastaanottajamaiden taloudellisiin etuihin kaikilla tasoilla vaikuttavien sääntöjenvastaisuuksien, petosten, lahjonnan ja muiden laittomien toimintojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
12 ARTIKLA
Katastrofihallinta ja humanitaarinen toiminta
1. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään ja edistävät tarvittaessa koordinointia kahdenvälisellä, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla katastrofien ehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi, niihin valmistautumiseksi ja reagoimiseksi sekä niistä toipumiseksi, jotta voidaan vähentää katastrofiriskiä ja parantaa tähän liittyvää selviytymiskykyä.
2. Osapuolet pyrkivät tekemään yhteistyötä humanitaarisessa toiminnassa ja myös hätäapuoperaatioissa, jotta voidaan varmistaa tuloksellinen ja koordinoitu toiminta.
13 ARTIKLA
Talous- ja finanssipolitiikka
1. Osapuolet vaihtavat tietoja ja kokemuksia edistääkseen tiivistä kahdenvälistä ja monenvälistä poliittista koordinointia, jotta ne voivat tukea kestävää ja tasapainoista kasvua koskevaa yhteistä tavoitettaan, edistää työpaikkojen luomista sekä torjua makrotalouden liiallista epätasapainoa ja kaikenlaista protektionismia.
2. Osapuolet lisäävät tietojenvaihtoa finanssipolitiikastaan ja rahoitusalan sääntelystään, jotta ne voivat vahvistaa yhteistyötä rahoitusvakauden ja julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi muun muassa parantamalla kirjanpitoa, tilintarkastuksia, pankki- ja vakuutustoimintaa, rahoitusmarkkinoita ja rahoitusalan muita osa-alueita koskevia sääntely- ja valvontajärjestelmiä sekä tukea parhaillaan käynnissä olevaa työtä asiaankuuluvissa kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisillä foorumeilla.
14 ARTIKLA
Tiede, teknologia ja innovointi
Tieteellisestä ja teknologisesta yhteistyöstä Brysselissä 30 päivänä marraskuuta 2009 tehdyn Euroopan yhteisön ja Japanin hallituksen välisen sopimuksen, sellaisena kuin se on mahdollisesti muutettuna, perusteella osapuolet vahvistavat yhteistyötään tieteen, teknologian ja innovoinnin alalla kiinnittämällä erityistä huomiota yhteiseen etuun liittyviin painopistealoihin.
15 ARTIKLA
Liikenne
1. Osapuolet pyrkivät tekemään yhteistyötä lisäämällä tietojenvaihtoa ja vuoropuhelua liikenteeseen liittyvistä politiikoista, käytännöistä ja muista yhteistä etua koskevista aloista kaikkien liikennemuotojen osalta ja koordinoimalla tarvittaessa kantojaan kansainvälisillä liikennefoorumeilla.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja yhteistyöaloja ovat muun muassa
a) ilmailuala, kuten lentoturvallisuus, ilmailun turvaaminen, ilmaliikenteen hallinta ja muut asiaankuuluvat säännökset, jotta voidaan edistää laajempia ja molempia osapuolia hyödyttäviä lentoliikennesuhteita, mukaan lukien tarvittaessa tekninen ja sääntelyyn liittyvä yhteistyö ja yhteiseen etuun sekä molempien osapuolten suostumukseen perustuvat lisäsopimukset;
b) merenkulkuala;
c) rautatieala.
16 ARTIKLA
Ulkoavaruus
1. Osapuolet lisäävät näkemysten ja tietojen vaihtoa avaruuteen liittyvistä politiikoistaan ja toiminnoistaan.
2. Osapuolet pyrkivät tekemään tarvittaessa yhteistyötä muun muassa säännöllisen vuoropuhelun avulla ulkoavaruuden tutkimisessa ja rauhanomaisessa käytössä, mukaan lukien osapuolten satelliittinavigointijärjestelmien keskinäinen yhteensopivuus, maapallon havainnointi ja seuranta, ilmastonmuutos, avaruustiede ja teknologia, avaruuteen liittyvien toimintojen turvallisuusnäkökohdat ja muut yhteiseen etuun liittyvät alat.
17 ARTIKLA
Yhteistyö teollisuuden alalla
1. Osapuolet edistävät yhteistyötä teollisuuden alalla yritystensä kilpailukyvyn parantamiseksi. Tätä varten osapuolet lisäävät teollisuuspolitiikkaansa koskevaa näkemysten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa eri aloilla, joita ovat esimerkiksi innovointi, ilmastonmuutos, energiatehokkuus, standardointi, yritysten yhteiskuntavastuu sekä pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja kansainvälistymisen tukeminen.
2. Osapuolet helpottavat julkisen ja yksityisen sektorinsa käynnistämiä yhteistyötoimia, jotta voidaan parantaa osapuolten yritysten kilpailukykyä ja yhteistyötä muun muassa niiden välisen vuoropuhelun avulla.
18 ARTIKLA
Tulli
Osapuolet vahvistavat yhteistyötään tullialalla ja myös helpottavat lainmukaista kaupankäyntiä varmistaen kuitenkin samalla, että tullivalvonta on tehokasta ja että tullilainsäädäntöä noudatetaan yhteistyöstä ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa Brysselissä 30 päivänä tammikuuta 2008 tehdyn Euroopan yhteisön ja Japanin hallituksen välisen sopimuksen, sellaisena kuin se on mahdollisesti muutettuna, mukaisesti. Osapuolet myös vaihtavat näkemyksiä ja tekevät yhteistyötä asiaankuuluvissa kansainvälisissä yhteyksissä.
19 ARTIKLA
Verotus
Verotusalan hyvän hallintotavan edistämiseksi osapuolet pyrkivät vahvistamaan yhteistyötään kansainvälisesti sovittujen veromääräysten mukaisesti ja erityisesti kannustamalla kolmansia maita lisäämään avoimuutta, varmistamaan tietojenvaihdon ja poistamaan haitalliset verokäytännöt.
20 ARTIKLA
Matkailu
Osapuolet vahvistavat yhteistyötään matkailualan kestävän kehittämisen ja matkailuteollisuuden kilpailukyvyn parantamisen aloilla, jotka voivat edistää talouskasvua, kulttuurivaihtoa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta.
21 ARTIKLA
Tietoyhteiskunta
Osapuolet vaihtavat näkemyksiään tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvistä politiikoistaan ja säännöksistään vahvistaakseen yhteistyötään keskeisillä aloilla, joita ovat muun muassa
a) sähköinen viestintä, mukaan lukien internetin hallinto ja verkkoturvallisuus;
b) tutkimusverkkojen yhteenliittäminen, myös alueellisesti;
c) tutkimus- ja innovointitoimien edistäminen; ja
d) uusien teknologioiden standardointi ja levittäminen.
22 ARTIKLA
Kuluttajapolitiikka
Osapuolet edistävät vuoropuhelua ja näkemysten vaihtoa kuluttajansuojan korkeaan tasoon tähtäävistä politiikoistaan ja lainsäädännöstään sekä vahvistavat yhteistyötään keskeisillä aloilla, joita ovat muun muassa tuoteturvallisuus, kuluttajalainsäädännön täytäntöönpano, kuluttajavalistus, kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja kuluttajien oikeussuojakeinot.
23 ARTIKLA
Ympäristö
1. Osapuolet lisäävät näkemysten ja tietojen sekä parhaiden käytäntöjen vaihtoa ympäristöpolitiikoista ja säännöksistä ja vahvistavat yhteistyötään esimerkiksi seuraavilla aloilla:
a) resurssien tehokas käyttö;
b) biologinen monimuotoisuus;
c) kestävä kulutus ja tuotanto;
d) ympäristönsuojelua tukevat teknologiat, tavarat ja palvelut;
e) metsien suojelu ja kestävä hoito sekä tarvittaessa laittomat hakkuut; ja
f) muut tämän politiikanalan vuoropuhelussa päätettävät alat.
2. Osapuolet pyrkivät tarvittaessa vahvistamaan yhteistyötään asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten ja välineiden muodostaman kehyksen puitteissa sekä kansainvälisillä foorumeilla.
24 ARTIKLA
Ilmastonmuutos
1. Osapuolet tunnustavat, että maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä kiireesti perusteellisella ja pysyvällä tavalla, jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan pitää selvästi alle kahdessa celsiusasteessa suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon ja jotta lämpötilan nousu voidaan pyrkiä rajoittamaan 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon, ja ottavat johtavan aseman ilmastonmuutoksen ja sen haitallisten vaikutusten torjumiseksi muun muassa omilla toimillaan ja kansainvälisillä toimilla ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Osapuolet tekevät tarvittaessa ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen mukaista yhteistyötä kyseisen sopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi, Pariisin sopimuksen panemiseksi täytäntöön ja monenvälisen oikeudellisen kehyksen vahvistamiseksi. Osapuolet pyrkivät myös vahvistamaan yhteistyötään muilla asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla.
2. Osapuolet pyrkivät kestävän kehityksen edistämiseksi myös tekemään yhteistyötä lisäämällä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä tarvittaessa edistämällä yhteistä etua koskeviin kysymyksiin liittyvien politiikkojen koordinointia ilmastonmuutoksen alalla muun muassa seuraavissa asioissa:
a) ilmastonmuutoksen hillitseminen erilaisilla toimenpiteillä, kuten vähähiilisen teknologian tutkiminen ja kehittäminen, markkinapohjaiset mekanismit ja lyhytvaikutteisten, ilmastonmuutosta aiheuttavien ilmansaasteiden vähentäminen;
b) ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin sopeutuminen; ja
c) kolmansien maiden avustaminen.
25 ARTIKLA
Kaupunkipolitiikka
Osapuolet lisäävät kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa kaupunkipolitiikan alalla, jotta ne voivat erityisesti ratkaista siihen liittyviä yhteisiä haasteita, mukaan lukien väestörakenteen muutoksista ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvat haasteet. Osapuolet kannustavat myös tarvittaessa tällaisten kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoon paikallishallintojensa tai kaupunkiviranomaistensa välillä.
26 ARTIKLA
Energia
Osapuolet pyrkivät vahvistamaan yhteistyötään ja tarvittaessa koordinoimaan tiiviisti toimintaansa kansainvälisillä foorumeilla ja kansainvälisissä järjestöissä energia-alalla, mukaan lukien energiaturvallisuus, maailmanlaajuinen energia-alan kauppa ja investoinnit, maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden toiminta, energiatehokkuus ja energiaan liittyvät teknologiat.
27 ARTIKLA
Maatalous
1. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään maataloutta, maaseudun kehittämistä ja metsänhoitoa koskevien politiikkojen alalla, mukaan lukien kestävä maatalous, elintarviketurva, ympäristövaatimusten sisällyttäminen maatalouspolitiikkaan, maaseutualueita koskeva kehityspolitiikka, maataloustuotteiden edistäminen ja niitä koskeva laatupolitiikka sekä maantieteelliset merkinnät, luonnonmukainen tuotanto, kansainväliset maatalousnäkymät, kestävä metsänhoito ja yhteydet kestävää maataloutta, maaseudun kehittämistä ja metsänhoitoa koskevien politiikkojen sekä ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskevien politiikkojen välillä.
2. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään maataloutta ja metsänhoitoa koskevan tutkimuksen ja innovoinnin alalla.
28 ARTIKLA
Kalastus
1. Osapuolet edistävät vuoropuhelua ja vahvistavat yhteistyötään kalastuspolitiikan alalla ennalta varautuvien ja ekosysteemilähtöisten lähestymistapojen mukaisesti, jotta voidaan edistää kalavarojen pitkän aikavälin suojelua, tehokasta hoitoa ja kestävää käyttöä parhaiden saatavilla olevien tieteellisten tietojen pohjalta.
2. Osapuolet lisäävät näkemysten ja tietojen vaihtoa ja edistävät kansainvälistä yhteistyötä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi.
3. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään asiaankuuluvien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa.
29 ARTIKLA
Meriasiat
Osapuolet edistävät 10 päivänä joulukuuta 1982 hyväksytystä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksesta, jäljempänä ’UNCLOS’, ilmenevän kansainvälisen oikeuden mukaisesti vuoropuhelua ja lisäävät keskinäistä ymmärrystä meriasioista sekä työskentelevät yhdessä seuraavien asioiden edistämiseksi:
a) oikeusvaltioperiaate tällä alalla, mukaan lukien merenkulun ja ylilennon vapaudet ja muut aavan meren vapaudet UNCLOSin 87 artiklan mukaisesti; ja
b) merten ja valtamerten ekosysteemien ja elottomien luonnonvarojen pitkän aikavälin suojelu, kestävä hoito ja niitä koskevan tietämyksen lisääminen sovellettavan kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
30 ARTIKLA
Työllisyys- ja sosiaaliasiat
1. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään työllisyyden, sosiaaliasioiden ja ihmisarvoisen työn aloilla, joihin kuuluvat esimerkiksi työvoimapolitiikat ja sosiaaliturvajärjestelmät globalisaation ja väestörakenteen muutosten sosiaalisen ulottuvuuden yhteydessä, vaihtamalla näkemyksiä ja kokemuksia ja tekemällä tarvittaessa yhteistyötä yhteistä etua koskevissa asioissa.
2. Osapuolet pyrkivät kunnioittamaan, edistämään ja panemaan täytäntöön kansainvälisesti tunnustettuja työelämän ja sosiaalisia normeja ja edistämään ihmisarvoista työtä sen pohjalta, että ne ovat sitoutuneet asiaankuuluviin kansainvälisiin välineisiin, kuten vuonna 1998 hyväksyttyyn Kansainvälisen työjärjestön julistukseen työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista ja vuonna 2008 hyväksyttyyn julistukseen sosiaalisesti oikeudenmukaisesta globalisaatiosta.
31 ARTIKLA
Terveys
Osapuolet lisäävät näkemysten, tietojen ja kokemusten vaihtoa terveysalalla, jotta ne voivat ratkaista tehokkaasti rajatylittäviä terveysongelmia tekemällä erityisesti yhteistyötä tartuntatautien ja ei-tarttuvien tautien ehkäisemisessä ja valvonnassa muun muassa edistämällä tarvittaessa kansainvälisiä terveyssopimuksia.
32 ARTIKLA
Oikeudellinen yhteistyö
1. Osapuolet vahvistavat oikeudellista yhteistyötään siviili- ja kauppaoikeuden alalla ja erityisesti siviilioikeudellista yhteistyötä koskevien yleissopimusten edistämistä ja vaikutusta koskevissa asioissa.
2. Osapuolet vahvistavat rikosasioita koskevaa oikeudellista yhteistyötä, joka perustuu keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Tokiossa 15 päivänä joulukuuta 2009 ja Brysselissä 30 päivänä joulukuuta 2009 tehtyyn Euroopan unionin ja Japanin väliseen sopimukseen, sellaisena se on mahdollisesti muutettuna.
33 ARTIKLA
Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta
Osapuolet vahvistavat yhteistyötään korruption ja rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden, mukaan lukien ampuma-aseiden laittoman kaupan, sekä talousrikollisuuden ehkäisemisessä ja torjunnassa muun muassa edistämällä tarvittaessa asiaankuuluvia kansainvälisiä sopimuksia.
34 ARTIKLA
Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta
Osapuolet vahvistavat yhteistyötään muun muassa tietoja vaihtamalla sen estämiseksi, että niiden rahoitusjärjestelmiä käytettäisiin rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen, ja ottavat tässä yhteydessä huomioon asiaankuuluvien kansainvälisten elinten, kuten rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän, yleisesti tunnustetut normit.
35 ARTIKLA
Laittomien huumausaineiden torjunta
Osapuolet vahvistavat yhteistyötään laittomien huumausaineiden ehkäisemisessä ja torjunnassa tavoitteenaan
a) vähentää laittomien huumausaineiden tarjontaa, kauppaa ja kysyntää;
b) estää huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen käytettävien lähtöaineiden kulkeutuminen tähän tarkoitukseen;
c) suojella kansanterveyttä ja hyvinvointia; ja
d) hajottaa huumausaineiden kauppaan osallistuvat rajatylittävät rikollisverkostot ja erityisesti estää niitä tunkeutumasta lailliseen kaupalliseen ja rahoitusalan toimintaan, muun muassa vaihtamalla tietoja ja parhaita käytäntöjä.
36 ARTIKLA
Yhteistyö kyberasioissa
1. Osapuolet lisäävät näkemysten ja tietojen vaihtoa kyberasioita koskevista politiikoistaan ja toimistaan sekä edistävät tällaista näkemysten ja tietojen vaihtoa kansainvälisillä ja alueellisilla foorumeilla.
2. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään ihmisoikeuksien ja kybertoimintaympäristön mahdollisimman vapaan tiedonkulun edistämiseksi ja suojelemiseksi. Tätä varten ja sen ymmärryksen pohjalta, että kybertoimintaympäristössä sovelletaan kansainvälistä oikeutta, osapuolet tekevät tarvittaessa yhteistyötä kansainvälisten normien laatimisessa ja kehittämisessä ja luottamuksen rakentamisen edistämisessä kybertoimintaympäristössä.
3. Osapuolet tekevät tarvittaessa yhteistyötä, jotta ne voivat parantaa kolmansien maiden valmiuksia vahvistaa kyberturvallisuuttaan ja torjua kyberrikollisuutta.
4. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään ehkäistäkseen ja torjuakseen kyberrikollisuutta, kuten laittoman sisällön levittämistä internetissä.
37 ARTIKLA
Matkustajarekisterit
Osapuolet pyrkivät käyttämään lakiensa ja asetustensa mahdollistamassa laajuudessa matkustajarekistereiden kaltaisia käytettävissä olevia työkaluja terroritekojen ja vakavien rikosten ehkäisemiseen ja torjumiseen kunnioittaen kuitenkin samalla oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaa.
38 ARTIKLA
Muuttoliike
1. Osapuolet edistävät vuoropuhelua politiikoistaan muuttoliikkeen alalla, johon liittyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi laillinen muuttoliike, laiton maahanmuutto, ihmiskauppa, turvapaikka-asiat ja rajavalvonta, mukaan lukien viisumien ja matkustusasiakirjojen turvallisuus, ja ottavat tässä yhteydessä huomioon muuttoliikkeeseen liittyvän sosioekonomisen todellisuuden.
2. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään laittoman maahanmuuton ehkäisemiseksi ja valvomiseksi muun muassa varmistamalla kansalaistensa takaisinoton ilman kohtuuttomia viivästyksiä ja tarjoamalla heille asianmukaiset matkustusasiakirjat.
39 ARTIKLA
Henkilötietojen suoja
Osapuolet vahvistavat yhteistyötään, jotta ne voivat varmistaa korkeatasoisen henkilötietojen suojan.
40 ARTIKLA
Koulutus, nuoriso ja urheilu
1. Osapuolet lisäävät näkemysten ja tietojen vaihtoa koulutukseen, nuorisoon ja urheiluun liittyvistä politiikoistaan.
2. Osapuolet edistävät tarvittaessa koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla toteutettavia yhteistyötoimia, kuten yhteisiä ohjelmia, henkilövaihtoa sekä tietämyksen ja kokemusten vaihtoa.
41 ARTIKLA
Kulttuuri
1. Osapuolet pyrkivät lisäämään kulttuuri- ja taidetoimintaan osallistuvien henkilöiden vaihtoa ja toteuttamaan tarvittaessa yhteisiä aloitteita kulttuurin eri aloilla, mukaan lukien audiovisuaaliset teokset, kuten elokuvat.
2. Osapuolet kannustavat kansalaisyhteiskuntiaan ja kulttuurialan instituutioitaan vuoropuheluun ja yhteistyöhön keskinäisen tietoisuuden ja ymmärtämyksen lisäämiseksi.
3. Osapuolet pyrkivät tekemään yhteistyötä yhteistä etua koskevissa asioissa asianmukaisilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestössä (Unesco), pyrkiäkseen yhteisiin tavoitteisiin ja edistääkseen kulttuurien monimuotoisuutta ja kulttuuriperinnön suojelua.
42 ARTIKLA
Sekakomitea
1.
Perustetaan sekakomitea, joka muodostuu osapuolten edustajista. Sekakomitean puheenjohtajina toimivat yhdessä molemmat osapuolet.
2.
Sekakomitean tehtävänä on
a)
koordinoida tähän sopimukseen perustuvaa yleistä kumppanuutta;
b)
pyytää tarvittaessa tietoja muiden osapuolten välisten sopimusten tai järjestelyjen nojalla perustetuilta komiteoilta tai muilta elimiltä ja vaihtaa näkemyksiä yhteistä etua koskevista asioista;
c)
päättää uusista yhteistyöaloista, joita ei ole lueteltu tässä sopimuksessa, edellyttäen, että ne ovat sopusoinnussa tämän sopimuksen tavoitteiden kanssa;
d)
varmistaa tämän sopimuksen moitteeton toiminta ja tehokas täytäntöönpano;
e)
pyrkiä ratkaisemaan tämän sopimuksen tulkinnasta, täytäntöönpanosta tai soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat kiistat;
f)
toimia foorumina, jolla voidaan selittää kaikki tähän sopimukseen liittyvien politiikkojen, ohjelmien tai valtuuksien asiaankuuluvat muutokset; ja
g)
antaa suosituksia ja tehdä päätöksiä sekä tarvittaessa helpottaa yhteistyön erityisiä osa-alueita tämän sopimuksen perusteella.
3.
Sekakomitea tekee päätöksensä yksimielisesti.
4.
Sekakomitea kokoontuu tavallisesti kerran vuodessa vuorotellen Tokiossa ja Brysselissä. Lisäksi sekakomitea kokoontuu kumman tahansa osapuolen pyynnöstä.
5.
Sekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä.
43 ARTIKLA
Riitojen ratkaiseminen
1. Osapuolet ryhtyvät keskinäisen kunnioituksen, tasavertaisen kumppanuuden ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen periaatteiden pohjalta kaikkiin yleisiin tai erityisiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen osapuolille tästä sopimuksesta johtuvien velvollisuuksien noudattamiseksi.
Jos esiin tulee tämän sopimuksen tulkintaan, täytäntöönpanoon tai soveltamiseen liittyviä riitoja, osapuolet tehostavat keskinäisiä kuulemis- ja yhteistyöpyrkimyksiään voidakseen ratkaista tällaiset asiat nopeasti ja sovinnollisesti.
3. Jos riitaa ei voida ratkaista 2 kohdan mukaisesti, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää, että asia siirretään sekakomitealle jatkokeskustelua ja -tarkastelua varten.
4. Osapuolet katsovat, että tämän sopimuksen mukaisen yhteistyön perustan olennaisen osan muodostavien 2 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 1 kohdassa esitettyjen velvollisuuksien erityisen vakavaan ja huomattavaan rikkomiseen voidaan puuttua erityisen kiireellisenä tapauksena, mikäli sitä pidetään vakavuudeltaan ja luonteeltaan niin poikkeuksellisena rikkomuksena, että se uhkaa rauhaa ja turvallisuutta ja että sillä voi olla kansainvälisiä vaikutuksia.
5. Siinä epätodennäköisessä ja odottamattomassa tapauksessa, että osapuolen alueella ilmenee 4 kohdassa tarkoitettu erityisen kiireellinen tapaus, sekakomitea järjestää kiireelliset neuvottelut 15 päivän kuluessa kumman tahansa osapuolen pyynnöstä.
Jos sekakomitea ei pääse molempien osapuolten hyväksymään ratkaisuun, se järjestää kiireesti ministeritason kokouksen kyseisestä asiasta.
6. Jos erityisen kiireelliseen tapaukseen ei löydetä molempien osapuolten hyväksymää ratkaisua ministeritasolla, 5 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittänyt osapuoli voi päättää keskeyttää tämän sopimuksen määräysten soveltamisen kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Lisäksi osapuolet panevat merkille, että 5 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittänyt osapuoli voi ryhtyä muihin asianmukaisiin tämän sopimuksen ulkopuolisiin toimenpiteisiin kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
Osapuolen on välittömästi ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti päätöksestään, ja se soveltaa päätöstä sen vähimmäisajan, joka tarvitaan, jotta asia voidaan ratkaista osapuolille hyväksyttävällä tavalla.
7. Osapuolet seuraavat jatkuvasti sen erityisen kiireellisen tapauksen kehitystä, jonka vuoksi tämän sopimuksen määräysten soveltaminen on päätetty keskeyttää. Sopimuksen määräysten soveltamisen keskeyttämiseen turvautuneen osapuolen on peruttava keskeyttäminen heti, kun se on perusteltua, ja joka tapauksessa viimeistään silloin, kun erityisen kiireellistä tapausta ei enää ole.
8. Tämä sopimus ei vaikuta osapuolten välisten muiden sopimusten tulkintaan tai soveltamiseen eikä rajoita tällaisten sopimusten tulkintaa tai soveltamista. Tämän sopimuksen riitojenratkaisumääräykset eivät etenkään korvaa osapuolten välisiin muihin sopimuksiin sisältyviä riitojenratkaisumääräyksiä eivätkä vaikuta niihin millään tavoin.
LOPPUMÄÄRÄYKSET
44 ARTIKLA
Erinäiset määräykset
Tähän sopimukseen perustuva yhteistyö ja perustuvat toimet on pantava täytäntöön osapuolten lakien ja asetusten mukaisesti.
45 ARTIKLA
Osapuolten määrittely
Tässä sopimuksessa ’osapuolilla’ tarkoitetaan unionia tai sen jäsenvaltioita taikka unionia ja sen jäsenvaltioita niillä kulloinkin olevan toimivallan mukaisesti sekä Japania.
46 ARTIKLA
Tietojen antaminen
Minkään tässä sopimuksessa ei katsota edellyttävän, että osapuoli antaa tietoja, joiden luovuttamisen se katsoo olevan keskeisten turvallisuusetujensa vastaista.
47 ARTIKLA
Voimaantulo ja soveltaminen ennen voimaantuloa
1. Japani ratifioi ja Euroopan unioni osapuoli hyväksyy tai ratifioi tämän sopimuksen omien sovellettavien oikeudellisten menettelyjensä mukaisesti. Japanin ratifioimiskirja ja asiakirja, jolla vahvistetaan Euroopan unioni osapuolen hyväksymis- ja ratifiointimenettelyn päätökseen saattaminen, vaihdetaan Tokiossa. Tämä sopimus tulee voimaan kirjojen vaihtamispäivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.
2. Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen unioni ja Japani soveltavat tämän sopimuksen 1–4 artiklan, 5 artiklan 1 kohdan, 11–14 artiklan, 15 artiklan (lukuun ottamatta 2 kohdan b alakohtaa), 16–18 artiklan, 20–31 artiklan, 37 artiklan, 38 artiklan 1 kohdan, 39–41 artiklan, 42 artiklan (lukuun ottamatta 2 kohdan c alakohtaa), 43–47 artiklan, 48 artiklan 3 kohdan sekä 49–51 artiklan määräyksiä ennen sopimuksen voimaantuloa. Niiden soveltaminen alkaa sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona Japani on ilmoittanut unionille Japanin suorittaman ratifioinnin loppuun saattamisesta tai jona unioni on ilmoittanut Japanille tätä tarkoitusta varten tarvittavan sovellettavan oikeudellisen menettelyn loppuun saattamisesta, sen mukaan kumpi ajankohta on myöhäisempi. Ilmoitukset annetaan diplomaattisina nootteina.
3. Edellä olevan 2 kohdan mukaisesti sovellettavilla määräyksillä on ennen tämän sopimuksen voimaantuloa sama oikeusvaikutus kuin jos sopimus olisi voimassa molempien osapuolten välillä.
48 ARTIKLA
Irtisanominen
1. Tämä sopimus on voimassa, jollei sitä irtisanota 2 kohdan mukaisesti.
2. Kumpi tahansa osapuoli voi ilmoittaa toiselle kirjallisesti aikomuksestaan irtisanoa tämä sopimus. Sopimuksen irtisanominen tulee voimaan kuusi kuukautta sen päivän jälkeen, kun toinen osapuoli on vastaanottanut ilmoituksen.
3. Kumpi tahansa osapuoli voi ilmoittaa toiselle osapuolelle aikomuksestaan lopettaa tämän sopimuksen 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu soveltaminen ennen sopimuksen voimaantuloa. Sopimuksen irtisanominen tulee voimaan kuusi kuukautta sen päivän jälkeen, kun toinen osapuoli on vastaanottanut ilmoituksen.
49 ARTIKLA
Tulevat unioniin liittymiset
1. Unioni ilmoittaa Japanille kaikista kolmansien maiden pyynnöistä liittyä unionin jäseneksi.
2. Osapuolet keskustelevat muun muassa sekakomitean puitteissa mahdollisista vaikutuksista, joita kolmannen maan liittymisellä unionin jäseneksi voi olla tälle sopimukselle.
3. Unioni ilmoittaa Japanille kolmannen maan unionin jäseneksi liittymistä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja voimaantulosta.
50 ARTIKLA
Alueellinen soveltaminen
Tätä sopimusta sovelletaan alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta niissä määrätyin edellytyksin, sekä Japanin alueeseen.
51 ARTIKLA
Todistusvoimaiset asiakirjat
Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja japanin kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen. Jos sopimuksen tekstien välillä on eroavaisuuksia, osapuolet antavat asian sekakomitean ratkaistavaksi.
Tehty………………..[paikka] …………………………päivänä ………….[kuukausi] 2018.
Belgian kuningaskunnan PUOLESTA
Bulgarian tasavallan PUOLESTA
Tšekin tasavallan PUOLESTA
Tanskan kuningaskunnan PUOLESTA
Saksan liittotasavallan PUOLESTA
Viron tasavallan PUOLESTA
Irlannin PUOLESTA
Helleenien tasavallan PUOLESTA
Espanjan kuningaskunnan PUOLESTA
Ranskan tasavallan PUOLESTA
Kroatian tasavallan PUOLESTA
Italian tasavallan PUOLESTA
Kyproksen tasavallan PUOLESTA
Latvian tasavallan PUOLESTA
Liettuan tasavallan PUOLESTA
Luxemburgin suurherttuakunnan PUOLESTA
Unkarin PUOLESTA
Maltan tasavallan PUOLESTA
Alankomaiden kuningaskunnan PUOLESTA
Itävallan tasavallan PUOLESTA
Puolan tasavallan PUOLESTA
Portugalin tasavallan PUOLESTA
Romanian PUOLESTA
Slovenian tasavallan PUOLESTA
Slovakian tasavallan PUOLESTA
Suomen tasavallan PUOLESTA
Ruotsin kuningaskunnan PUOLESTA
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan PUOLESTA
EUROOPAN UNIONIN PUOLESTA
JAPANIN PUOLESTA
(LOPPU)