Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52018IR6435

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”STE(A)M-aineiden opetuksen vahvistaminen Euroopan unionissa”

COR 2018/06435

EUVL C 404, 29.11.2019, p. 30–33 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Date of document:
26/06/2019; Äänestyspäivä
Date of vote:
26/06/2019
Author:
Euroopan alueiden komitea, Sosiaalipolitiikka, koulutus, työllisyys, tutkimus ja kulttuuri -valiokunta
Form:
Omasta aloitteesta annettu lausunto
Session:
135
Treaty:
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta
Legal basis:
Link
Link
Link
Select all documents mentioning this document
Link

29.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 404/30

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”STE(A)M-aineiden opetuksen vahvistaminen Euroopan unionissa”

(2019/C 404/06)

Esittelijä

:

Csaba BORBOLY (RO, EPP), Harghitan lääninvaltuuston puheenjohtaja

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

1.

 on tyytyväinen siihen, että suuri osa Euroopan paikallis- ja alueyhteisöistä on ymmärtänyt, millaiset merkittävät mahdollisuudet ja vastuu niillä on määriteltäessä johdonmukaista ja yhdennettyä lähestymistapaa STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) opetukseen sekä näihin kaikkialla maailmassa yhä yleisemmin eri koulutustasoilla opetettaviin aineisiin liittyvien taitojen ja osaamisen kehittämiseen nähden.

2.

 korostaa, että voimakkaasti innovointipainotteisten talouden alojen, jollaisia ovat muun muassa tieto- ja viestintätekniikka, robotiikka, automatisaatio, teknisten alojen tutkimus ja kehittäminen, logistiikka ja erilaiset insinöörialojen toiminnot, vahvan kasvun jatkuminen voi vaarantua, jos STEM-aineiden opetus toteutetaan ottamatta huomioon niiden tarpeita.

3.

 katsoo, että STEM-aineille on toki toimiviksi osoittautuneita opetustapoja, joita on käytetty vuosikymmeniä ja joiden tarvitsemat aineelliset edellytykset ovat jo olemassa, mutta se ei poista tarvetta toteuttaa uusia toimenpiteitä, sillä on tärkeää, että saatavilla on enemmän opettajia, jotka pystyvät ylittämään perinteiset oppiaineiden väliset rajat ja käyttämään mieluummin hankepohjaista monialaista opetustapaa, joka perustuu soveltavaan tutkimukseen ja tieteelliseen menetelmään. Huomioon on myös otettava, että monissa tapauksissa tähän alaan panostamisen tarvetta ei ole vielä tunnustettu eri jäsenvaltioiden kansallisessa koulutuspolitiikassa.

4.

 korostaa, että STEM-aineiden opetus ei rajoitu vain eri aineiden tai tieteenalojen tietämyksen välittämiseen rinnakkain tai toisistaan riippumatta, vaan yhtenä perusperiaatteena on opetuksen suunnittelu ja toteutus näiden tieteenalojen muodostamassa johdonmukaisessa kehyksessä – ei siis toisistaan erillisinä – ja noudattaen järjestelmää, joka käytännössä on luonteeltaan monialainen.

5.

 huomauttaa, että useiden tutkimusten mukaan STEM-alojen tarjoamien työpaikkojen määrä kasvaa tuntuvasti myös keskipitkällä aikavälillä ja että työttömyys on näillä aloilla alhaisinta lähes kaikissa jäsenvaltioissa.

6.

 varoittaa, että Maailman talousfoorumin mukaan (1) humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kahtiajako ei valmista uusia sukupolvia uusiin monitoimisiin rooleihin, joita varten työntekijät tarvitsevat niin teknisiä kuin sosiaalisia ja analyyttisia taitoja. Tämän vuoksi komitea kehottaa painottamaan voimakkaasti STEAM-aineita, joiden avulla oppilaat ja opiskelijat oppivat monitahoista ongelmanratkaisua, luovuutta, kriittistä ajattelua, ihmisten hallinnointia ja kognitiivista joustavuutta.

7.

 pitää tärkeänä sitä, että STEM-aloja koskevien kansainvälisten tulosten perusteella voidaan todeta, että niihin kannattaa sekä panostaa korkea-asteen opetuksessa mutta myös luoda niille perusta kaikilla koulutustasoilla alemmasta perusasteesta alkaen laajentamalla kaikille opetettavien perustaitojen kokonaisuutta niin, että siihen sisällytetään perustiedot STEM-aineista ja erityisesti tieteellis-tekninen lukutaito.

8.

 katsoo, että toissijaisuusperiaatteen ja monitasoisen hallinnon periaatteen mukaisesti on aiheellista tarkastella, miten paikallis- ja aluetaso voivat avoimen koordinointimenetelmän pohjalta auttaa paikkaamaan nykyisiä puutteita ja kohtaanto-ongelmia, joita ilmenee STEM-aloihin liittyvässä koulutuksessa, työvoimassa ja työpaikoissa, jotta saadaan koordinoinnin avulla luotua tasapuoliset toimintaedellytykset.

9.

 muistuttaa, että on toissijaisuusperiaatteen ja jäsenvaltioissa toteutetun hajautetun hallinnon mukaista tiedostaa täydessä laajuudessaan, että paikallis- ja alueyhteisöillä, jotka rahoittavat kouluja tai tukevat muilla tavoilla opetusverkostoa, on kiistatta paikkansa tässä prosessissa, sillä niillä on ratkaiseva rooli EU:n varojen käyttäjinä.

10.

 katsoo, että paikallis- ja aluetasolla toteutettavilla STEM-alojen aloitteilla, strategioilla, toimintasuunnitelmilla ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyillä voi olla merkittävä rooli alueiden välisten kehityserojen kuromisessa umpeen. Monissa tapauksissa STEM-alojen työpaikoissa tarvittavan osaamisen parantaminen ei edellytä perinteistä kallista koulutusinfrastruktuuria, ja lisäksi on olemassa lukuisia mahdollisuuksia järjestää lyhyitä, joskus vain muutaman kuukauden pituisia erikoisalan koulutusjaksoja etenkin ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa. Koska pätevän STEM-alojen työvoiman tarjonta on ratkaiseva kilpailukykytekijä alueille, paikallis- ja alueyhteisöjen toiminta tällä alalla voi olla erityisen hyödyllistä. STEM-aineiden ottaminen paikallis- ja aluetason koulutuksen painopisteeksi sekä yhteiset investoinnit ja aloitteet niiden kehittämiseksi voivat auttaa merkittävästi hillitsemään aivovuodon kielteisiä vaikutuksia tarjoamalla STEM-alojen työvoimalle soveltuvia uranäkymiä omalla paikkakunnalla.

11.

 katsoo, että paikallis- ja aluetasolla aktiivisten ja hyvin edustettujen ammattialajärjestöjen ottaminen mukaan koulutusten suunnitteluun ja varsinaiseen koulutustoimintaan tehostaa STEM-aloihin sovellettavaa lähestymistapaa ja mahdollistaa näin paikallisen ja alueellisen lisäarvon ja paikallisten ja alueellisten etujen toteuttamisen ja tuomisen paremmin esiin.

12.

 kehottaa – ottaen huomioon koheesiopolitiikan määrärahojen ohjelmasuunnittelun vuosiksi 2021–2027 ja EU-ohjausjakson maaraportit, joissa annetaan tämänsuuntaisia ohjeita – Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita antamaan asianmukaisen etusijan STEM-alojen hankkeiden tukemiselle paikallis- ja aluetasolla ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan tarvittavien investointien tekeminen jäsenvaltioiden tai EU:n varoista ja kohdennetumman lähestymistavan soveltaminen STEM-alojen osaamispuutteisiin koheesiopolitiikan suunnittelussa. Komitea kehottaa Euroopan komissiota myös – laadittaessa työllisyyspolitiikan suuntaviivoja sekä työvoiman ja osaamisen tarjonnan lisäämisen yhteydessä pyrittäessä korjaamaan koulutusjärjestelmien rakenteellisia puutteita – kannustamaan jäsenvaltioita tukemaan asianmukaisesti STEM-alojen hankkeita, sillä ne voivat auttaa ylläpitämään Euroopan taloudellista mallia, joka perustuu osaamiseen ja jonka tulisi voida kehittyä menestyksekkäästi, kun samalla huolehditaan sen osallistavuudesta ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumisesta.

13.

 katsoo, että Euroopan komission tulee nyt eurooppalaiseen koulutusalueeseen liittyvien kannatettavien ja kunnianhimoisten hankkeiden rinnalla varmistaa, että kaikki STEM-aineisiin liittyvät painopisteet otetaan huomioon asiaankuuluvissa komission suoraan hallinnoimissa EU-ohjelmissa. Lisäksi komitea suosittaa, että komissio edistää STEM-aloihin liittyvien parhaiden käytänteiden esittelyä ja vaihtoa erityisen EU-portaalin kautta.

14.

 kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan koordinoituja toimia, joilla varmistetaan

—

sukupuolia tasapuolisesti kohteleva lähestymistapa STEM-aineiden opetuksessa, neuvonnassa ja opetusohjelmien kehittämisessä

—

naisia ja digitalisaatiota koskevan tulostaulun, joka on naisten osallistumista digitaalitalouteen seuraava Euroopan komission vuotuinen tulostaulu, laajentaminen siten, että sen yhteydessä seurataan myös STEM-aloihin liittyvän osaamisen hankkimista naisten keskuudessa ja naisten palkkaamista STEM-työpaikkoihin

—

etnisten vähemmistöjen ja kielivähemmistöjen kielellisten oikeuksien turvaaminen myös innovatiivisessa koulutustoiminnassa, jotta niille suunnattu oppimateriaali ja opetusohjelmat eivät jää kehityksestä jälkeen

—

suora ja tehokas toiminta koulutusjärjestelmiin osallistuvien nuorten ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tavoittamiseksi ja houkuttelemiseksi STEM-alojen koulutukseen ja työpaikkoihin sekä tähän liittyvien hyvien käytänteiden vaihto.

Komitea kehottaa myös toteuttamaan konkreettisia toimia, joilla haastetaan sukupuolistereotypioita sekä edistetään naisten STEM-taitoja ja koulutusta ja naisten osuutta STEM-työpaikoissa ja STEM-alojen yrittäjien keskuudessa.

15.

 on huolissaan siitä, että STEM-aloilla on havaittu viime vuosikymmeninä kolme merkittävää puutetta:

i.

Euroopasta puuttuu STEM-aineisiin erikoistuneita opettajia kaikilta koulutustasoilta.

ii.

Monissa tapauksissa opiskelijoiden kiinnostus STEM-aineisiin on laskussa.

iii.

Koulutusjärjestelmän tuottamat tulokset eivät aina vastaa työmarkkinoiden tarpeita.

16.

 katsoo kuitenkin, että näitä ei tulisi pitää ongelmana vaan haasteena, johon on vastattava konkreettisin toimin. Niiden ratkaiseminen tehokkaasti edellyttää välttämättä asianmukaista suunnittelua, paikallisten ja alueellisten kumppanuusrakenteiden perustamista ja yhteistyötä työnantajien kanssa. Lisäksi se, että vain yhdeksässä jäsenvaltiossa on nykyisin kansallinen STEM-strategia, kertoo kaikkien jäsenvaltioiden kiireellisestä tarpeesta puuttua asiaan ja käsitellä sitä parhaalla mahdollisella tavalla paikallisten ja alueellisten strategioiden avulla.

17.

 korostaa, että naisten osuus näissä koulutuksissa ja ammateissa on edelleen alhainen. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että miesten ja naisten tasa-arvon toteutumiseen on vielä pitkä matka, mutta toisaalta myös, että tällä alalla ja näissä ammateissa on kasvupotentiaalia. Roolimalleilla saattaa olla tärkeä merkitys nuorille tytöille kannustettaessa heitä harkitsemaan STEAM-alaa. On tarpeen ottaa käyttöön eri-ikäisille suunnattuja erilaisia toimia, kuten uraohjausohjelmia sekä erityisiä opinto- ja harjoitteluapurahoja. Tutkimukset osoittavat, että sukupuolten välisen kuilun umpeen kurominen STEM-alalla kasvattaisi EU:n bkt:tä henkeä kohti 2,2–3 prosenttia ja loisi EU:hun 850 000–1 200 000 työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä, kun taas naisten yhtäläinen osallistuminen nopeasti kasvavaan mutta vielä hyvin eriytyneeseen tieto- ja viestintätekniikan alaan kasvattaisi EU:n bkt:tä vuosittain noin 9 miljardilla eurolla (2).

18.

 toteaa, että tällä hetkellä 35:ssä Euroopan maassa vähemmän kuin yksi viidestä tietotekniikan loppututkinnon suorittaneista on nainen (3). Komitea korostaa, että puuttuminen sukupuoleen liittyviin eroihin STEM-taidoissa on entistäkin tärkeämpää, koska työpaikkoja syntyy yhä enemmän STEM-aloilla, ja tieto- ja viestintätekniikan alalla puolestaan syntyy vuosittain noin 120 000 uutta työpaikkaa. Euroopan komission mukaan Eurooppaan saattaa vuoteen 2020 mennessä syntyä lähes 900 000:n tieto- ja viestintätekniikan alan ammattilaisen vaje (4). Komitea korostaa tässä yhteydessä, että entistä useampien tyttöjen ja naisten kannustaminen valitsemaan STEM-ala edellyttää vanhempien, oppilaitosten, kaikkien hallintotasojen ja teollisuuden välistä kumppanuutta. Keskeisellä sijalla ovat myös tuki ja mentorointi sekä naispuolisten roolimallien edistäminen.

19.

 näkee STEM-aineiden yleistymisessä myös merkittäviä mahdollisuuksia alueellisille ja avoimille yliopistoille, sillä STEM-aineiden koulutuskurssit ja yliopisto-opinnot voidaan kansainvälistää, jolloin niistä tulee erityisen houkuttelevia kunnianhimoisille yliopistoille. Lisäksi on otettava huomioon, että STEM-alojen uudet suuntaukset eli ryhmätyöskentelyn kehittäminen, ammattialojen välisen synergian lisääminen, harjoittelujärjestelmien ja harjoittelutukien yleistyminen, hankepohjaisen opetuksen vahvistaminen sekä muita heikommassa asemassa olevien, vammaisten ja vähemmistöryhmiin kuuluvien opiskelijoiden osallistuminen opetukseen ja koulutukseen voivat asettaa sellaiset alueet sekä niiden yliopistot ja ammatilliset koulut edelläkävijän asemaan, joissa STEM-aineiden tarjoamiin mahdollisuuksiin tartutaan varhain ja ennen muita.

20.

 korostaa, että kun STEM-opetusmoduulit järjestetään paikallis- ja aluetasolla, koulutustarjontaan voidaan sisällyttää paikallisia osaamisaloja, mikä merkitsee paikallis- ja alueyhteisöjen mahdollisuuksien ja osaamisalojen laajentamista myös tällä alalla.

21.

 kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että myös taiteisiin, luovuuteen ja suunnitteluun keskittyvän osion lisääminen STEM-aineisiin mahdollistaisi paikallisten ja alueellisten ratkaisujen ja perinteiden hyödyntämisen ja että STEM-alojen laajentaminen tällä tavoin tuo samalla STEAM-aloille opetukseen ja koulutukseen liittyviä todellisia innovointimahdollisuuksia, joita onnistuneesti hyödyntämällä Euroopan alueet voisivat näyttää mallia koko maailmalle. Tämä antaisi lisävauhtia niiden kasvaville innovointivalmiuksille, sillä taidealojen sisällyttäminen voi lisätä huomattavasti luovuutta tällä alalla. Komitea muistuttaa, että OECD:n tuoreen tutkimuksen (5) mukaan taidekasvatus on yhä tärkeämpää innovaatiovetoisissa yhteiskunnissa ja että yhä useammat korkeakoulut kehittelevät parhaillaan uudenlaisia tieteidenvälisiä opinto-ohjelmia.

22.

 katsoo, että STEM- ja STEAM-aloihin liittyvät valveuttamis- ja vakuuttamistoimet kannattaisi ulottaa myös vanhempiin ja että toisaalta on välttämätöntä löytää soveltuvia menetelmiä, joilla herätetään tarkoituksenmukaisella ja houkuttelevalla tavalla lasten kiinnostus STEM-osa-alueisiin varhaisessa vaiheessa, jo esikouluohjelmissa.

23.

 kehottaa Euroopan komissiota ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin Bolognan prosessin jatkamisen ja uudistamisen yhteydessä ja osana prosessia, joka johtaa tutkintojen automaattiseen tunnustamiseen, ja pyytää komissiota huolehtimaan siitä, että kysymystä STEM-alojen ja taideaineiden tutkintojen ja koulutusten vastavuoroisesta ja nopeasta tunnustamisesta käsitellään ensisijaisesti ja asianmukaisesti.

24.

 kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota kehittämään käytettävissä olevien välineiden avulla paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa yhteisymmärryksessä ja ottaen mukaan myös alueelliset ja avoimet yliopistot eri opetustasoille STEM- ja STEAM-aineiden opinto-ohjelmia. Näin STEM-aineiden opetusta voitaisiin tarjota helpommin ja joustavammin jopa paikallisen opetusohjelman muodossa. Komitea kehottaa Euroopan komissiota esittämään yhdennetyn STEM-taitojen kehyksen, jotta parannetaan vertailtavuutta ja saavutetun koulutustason standardeja EU:ssa.

25.

 pyytää Euroopan komissiota ja Eurostatia tarkentamaan tietojen keruumenetelmää niiden merkityksellisyyden perusteella niin, että voidaan selvästi erottaa toisistaan järjestelmät, joissa STEM-aineita opetetaan erillisinä aineina, ja järjestelmät, joissa STEM-aineita lähestytään kokonaisvaltaisesti, ja täsmentää kokonaistilanteen alueellinen ulottuvuus. Tämä helpottaisi myös paikallisten ja alueellisten STEM-strategioiden laatimista.

Bryssel 26. kesäkuuta 2019.

Euroopan alueiden komitean

puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1)  Maailman talousfoorumi, Global Challenge Insight Report, tammikuu 2016.

(2)  Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), 2017: Economic Benefits of Gender Equality in the EU.

(3)  OECD Gender Data Portal, Where are tomorrow’s female scientists (https://www.oecd.org/gender/data/wherearetomorrowsfemalescientists.htm).

(4)  Digital skills, jobs and the need to get more Europeans online (https://ec.europa.eu/commission/commissioners/2014-2019/ansip/blog/digital-skills-jobs-and-need-get-more-europeans-online_en).

(5)  Art for Art’s Sake? The impact of Arts education (https://read.oecd-ilibrary.org/education/art-for-art-s-sake_9789264180789-en#page1).

Top