Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kulttuuriperintö strategisena voimavarana EU:n alueiden yhteenkuuluvuuden ja kestäväpohjaisuuden vahvistamiseksi”

(2018/C 361/06)

Esittelijä: Babette Winter (DE, PES), Eurooppa- ja kulttuuriasioista vastaava valtiosihteeri Thüringenin osavaltiokansliassa

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Kulttuurinen monimuotoisuus ja Euroopan yhteinen kulttuuriperintö

1.

toteaa, että kulttuuriperintö monissa eri muodoissaan on arvokas voimavara Euroopalle. Se on väline, jolla voidaan edistää merkittävästi EU:n alueiden yhteenkuuluvuuden ja kestäväpohjaisuuden sekä yksittäisen alueen ja koko Euroopan identiteetin vahvistumista. Se ilmentää erityisesti EU:n tunnuslausetta ”Moninaisuudessaan yhtenäinen” ja täydentää kulttuurisen moninaisuuden kunnioittamista koskevaa Euroopan unionin sitoumusta, joka on vahvistettu EU:n perusoikeuskirjan 22 artiklassa.

2.

viittaa käsillä olevassa lausunnossa Euroopan komission (1) (2), Eurooppa-neuvoston (3) ja Euroopan alueiden komitean (AK) (4) laatimiin asiakirjoihin, joissa käsitellään Euroopan tulevaisuutta sekä eurooppalaisen identiteetin vahvistamista koulutuksen ja kulttuurin avulla.

3.

korostaa perusoikeuskirjassa mainittujen EU:n arvojen – ihmisarvon, vapauden, yhdenvertaisuuden ja yhteisvastuun – merkitystä yhteisen edun saavuttamisen kannalta ja kehottaa siksi ottamaan ne vahvemmin huomioon kulttuuriperinnön edistämisessä.

4.

painottaa, että kulttuuriperintö ja kulttuurinen identiteetti ovat kaikessa monimuotoisuudessaan tärkeä väline parannettaessa kansalaisten tietoja ja tietoisuutta valistuksen arvoihin perustuvista Euroopan yhteisistä kulttuurisista, henkisistä ja hengellisistä juurista. Kulttuuriperintö ja kulttuurinen identiteetti voivat edistää ymmärtämystä yhteiskunnan muutoksesta ja historiasta sekä lisätä suvaitsevaisuutta ja erojen hyväksymistä vastauksena euroskeptisyyteen ja lisääntyviin Euroopan vastaisiin jakolinjoihin.

5.

tähdentää, että juuri tietämys vuosisatoja jatkuneista keskinäisistä riippuvuussuhteista Euroopassa auttaa tunnustamaan eri osapuolia kunnioittaen monimuotoisuuden ja eroavuudet, joita ei millään tavoin tule käyttää erotteluun tai jopa eristämiseen. Komitea torjuukin kaikenlaisen kulttuuriperinnön väärinkäytön jakolinjojen luomiseen EU:n sisällä ja sen ulkopuolella.

6.

toteaa, että Eurobarometri-kyselyn (5) mukaan EU:n kansalaiset pitävät kulttuuria vahvimpana siteenä Euroopan unionissa – ennen eurooppalaisia arvoja ja oikeusvaltioperiaatetta – mutta että samalla yli 50 prosenttia kyselyyn osallistuneista oli sitä mieltä, ettei ole olemassa yhteistä eurooppalaista kulttuuria (6).

7.

katsoo, että tulokset ovat vain näennäisesti ristiriitaisia ja pikemminkin osoitus yhteisistä kulttuurisista juurista ja vuorovaikutussuhteista, jotka nivoutuvat kuitenkin alueellisiin erityispiirteisiin, ja että ne kuvastavat EU:n mallia ”Moninaisuudessaan yhtenäinen”.

8.

toteaa, että tähän perustuu etenkin alueellisen tason erityinen vastuu edistää kulttuuria tärkeänä yhteiskunnallisena siteenä ottaen huomioon kulloisetkin alueelliset erityispiirteet sekä vuorovaikutussuhteet ja vaihto Euroopassa mutta myös nykyisen Euroopan unionin rajojen yli – tämän vuoksi EU:lla on maantieteellisessä Euroopassa ydinasema.

9.

kannustaakin unionia nivomaan oman identiteettinsä ja yhteiset arvonsa vallitseviin alueellisiin ja maakohtaisiin yhteenkuuluvuusnäkemyksiin monitasoisen kansalaisuuden edistämiseksi Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja Lissabonin sopimuksen 2 artiklan mukaisesti.

10.

kiinnittää huomiota Unescon yleissopimuksen (7) täytäntöönpanoa käsitteleviin kansallisiin kertomuksiin. Monet – vaikkeivät kaikki – EU:n jäsenvaltiot ovat liittyneet kyseiseen yleissopimukseen.

11.

vahvistaa Euroopan komission toteamuksen (8), jonka mukaan koulutusta ja kulttuuria koskeva toimivalta on ensisijassa valtio-, alue- ja paikallistasolla jäsenvaltioissa. Koska Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6 ja 167 artiklassa EU:n toimivalta kulttuurialalla määritellään pelkästään jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, koordinoimiseksi tai täydentämiseksi, AK kannattaa tämänkaltaisia EU-aloitteita, jotka tuovat tärkeät ylikansalliset ja eurooppalaiset ulottuvuudet korostetusti esiin tällä politiikan alalla.

12.

on tyytyväinen siihen, että kulttuuriministerien epävirallisessa neuvostossa ”Kulttuuri – EU:n osallistava arvo” sekä neuvoston päätelmissä ”Kulttuurialan työsuunnitelma” (9) on painotettu kulttuurin saatavuuden, kulttuuriperinnön säilyttämisen, taiteilijoiden liikkuvuuden ja vahvemman julkisen tuen merkitystä.

Kulttuuriperintö ja kulttuuritarjonta samaistumisen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja yhteiskunnan kehityksen edistäjinä

13.

korostaa, että kulttuuriperintö voi vahvistaa tietoisuutta alueen yhteisestä identiteetistä ja sen yhteyksistä omiin perinteisiin ja historiaan sekä tukea alueiden sisäisen yhteistyön vaikutusten kehittymistä. Siten voidaan saada aikaan uusia kulttuuri- ja koulutusaloitteita, kulttuurien välistä vuoropuhelua ja näin ollen edistää yhteiskunnallista toimintaa.

14.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on tärkeitä toimivaltuuksia edistettäessä kulttuurien välistä vuoropuhelua, sillä nämä etenkin koordinoivat moniulotteisia paikallisia ja alueellisia kulttuurialan verkostoja, joissa kaikki tärkeät toimijat ovat mukana. Tässä yhteydessä on vahvistettava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia.

15.

on ilahtunut siitä, että koulutus, kulttuuri ja nuorisostrategiat tunnustetaan EU-johtajien antamassa Rooman julistuksessa (10), ja on tyytyväinen arvioon, että ”koulutus – – ja kulttuuri palvelevat paitsi kilpailukykyä myös osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta yhteiskunnissamme”.

16.

tähdentää kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 merkitystä tärkeänä aloitteena ja on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on ilmoittanut sen arvioinnista. Komitea painottaa tässä yhteydessä, että kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 myönteisiä vaikutuksia on edelleen vahvistettava tulevina vuosina toteutettavilla jatkotoimilla. Tämän on heijastuttava myös erilaisiin tukiohjelmiin tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta edistetään eurooppalaisen kulttuuriperinnön tunnetuksi tekemistä vuoden 2018 jälkeen.

17.

muistuttaa, että taiteilijoiden liikkuvuus – jonka myös Luova Eurooppa -ohjelma mahdollistaa – antaa panoksensa Euroopan yhdentymisen menestystarinaan, ja pitää näin ollen välttämättömänä, että Luova Eurooppa -ohjelmaa jatketaan ja laajennetaan.

18.

on vakuuttunut siitä, että kulttuuriperintö edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja elämänlaatua. Se voi tarjota sekä alueisiin liittyvien historiallisten yhteyksien johdosta nykyisin suosituille ja paljon vierailijoita saaville että parhaillaan erityisiä haasteita ratkoville paikkakunnille ja alueille kehitysmahdollisuuksia muun muassa myös valtavan työpaikkojen luomisen potentiaalin ansiosta. Tämä koskee erityisesti väestörakenteen muutoksesta ja väestökadosta kärsiviä alueita, syrjäisimpiä alueita sekä taajama-alueita, joilla on erityisiä integraatiohaasteita.

19.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisten osallistavat toimintatavat voivat olla hyvä keino luoda laaja yhteiskunnallinen perusta kulttuurin kehittämismalleille ja saada kulttuuri-investoinneille enemmän tukea ja edistää niihin samaistumista. Näin voidaan vahvistaa kestäväpohjaisesti yhteiskunnallista kanssakäymistä ja yhteiskunnan vastuuta paikallisesta kulttuuriperinnöstä.

20.

kannustaa paikallis- ja alueviranomaisia arvioimaan tällaisista osallistavista toimintatavoista saamiaan kokemuksia ja vaihtamaan niitä keskenään.

21.

kehottaa lisäämään eri toimijoiden välistä vaihtotoimintaa mahdollisista malleista sen suhteen, miten voidaan kehittää kirjastoja, museoita ja muita kulttuuripaikkoja kohtaamispaikkana, ”kolmantena tilana”, vaihtotoimintaa ja kaupunkiemme ja alueidemme tulevaisuudesta käytävään keskusteluun osallistumista varten. Tähän liittyen komitea kiinnittää huomiota mahdollisuuteen hyödyntää Euroopan unionin yleisiä tiedotusverkkoja, kuten Europe Direct -verkostoa.

22.

kehottaa samalla EU:ta edistämään tiiviisti kokemustenvaihtoa paikallis- ja alueviranomaisten välillä sekä eri alueilla ja jäsenvaltioissa toimivien kulttuurilaitosten edustajien välillä.

23.

toteaa tässä yhteydessä, että etenkin kielimuurit ovat paikallisten toimijoiden esteenä ja että niiden ylittämistä on tuettava EU-tasolla.

24.

kannattaa myös sitä, että tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tuetaan edelleen kulttuuriperintöinfrastruktuuria ja keskitytään erityisesti sosiokulttuuriseen yhteenkuuluvuuteen. Lisäksi on vahvistettava tuotantoketjuja, jotka liittyvät kulttuuriperinnön kestäväpohjaiseen hallintaan, ja tuettava monialaisia – esim. kulttuuriperinnön ja koulutuksen välisiä – yhteistyöhankkeita.

25.

painottaa, että kaikki yhteiskunnalliset toimijat – paikallis- ja alueviranomaiset ja jäsenvaltiot – ovat yhteisesti vastuussa kulttuurista mutta että kulttuuri edellyttää myös erityisiä yksityissektorin rahoitusmuotoja ja vapaaehtois- ja kansalaisjärjestötoimintaa.

26.

painottaa, että etenkin kulttuuriperinnön ja tiedon välitysmuotojen digitalisoinnissa piilee merkittävää tulevaisuuden potentiaalia: sen avulla voidaan luoda etenkin nuorille sukupolville uusia saatavuuden muotoja mutta myös levittää tietoa kulttuurisesta monimuotoisuudesta koko Euroopassa rajojen yli. Digitalisointi on lisäksi sinällään kansainvälistä ja osaltaan erittäin hyödyllinen väline monipuolisen ja kestävyysajattelun mukaisen matkailun kehittämiseen.

27.

kehottaa tämän vuoksi kaikkia hallintotasoja tukemaan voimakkaasti Euroopan digitaalista kirjastoa (Europeana) kulttuuriperintömme julkisena digitaalisena tilana.

28.

tukee Culture Action Europe -verkoston (11) vaatimusta varmistaa, että vähintään yksi prosentti seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä jaetaan kaikille kulttuuriin liittyville politiikanaloille ja kulttuurin tukiohjelmiin.

Kulttuuriperinnön vaikutus matkailuun ja alueiden talouskehitykseen

29.

korostaa kulttuuriperinnön arvoa etenkin matkailuun perustuvan alueiden talouskehityksen kannalta, sillä 26 prosenttia kaikista EU:n matkailijoista (12) toteaa, että kulttuuri on avaintekijä matkakohdetta valittaessa. Pehmeänä sijaintitekijänä se edistää myös työpaikkojen houkuttavuutta.

30.

toteaa, että kulttuurialan ja luovien toimialojen osuus on yli kolme prosenttia bkt:stä ja suunnilleen yhtä paljon työllisyydestä EU:ssa (13) ja että niistä on etenkin kaupunkialueilla tulossa yhä merkittävämpi osa taloutta.

31.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat sisällyttäneet onnistuneesti kulttuurialan ja luovat toimialat kehitysstrategioihinsa ja että tämä on osaltaan vauhdittanut paikallistaloutta ja edistänyt myös ammatillisia ja monialaisia palveluja tarjoavien uusien yritysten perustamista. Jotta alueiden luovaa potentiaalia voidaan hyödyntää entistä paremmin, on toivottavaa luoda laajennettuja sekä talous- ja kulttuurialojen välisiä tukiskenaarioita.

32.

toteaa, että kulttuurimuistomerkkien restauroinnille ja säilyttämiselle annetun etusijan ohella kulttuurilaitosten hallinnointi ja niiden pedagoginen tiedonvälitystoiminta on tärkeää ja ratkaisee, kyetäänkö kulttuurimuistomerkkien kulttuurimatkailullista, taloudellista ja yhteiskunnallista vaikutusta hyödyntämään täysin.

33.

painottaa, että taiteilijoiden luova kulttuuriperinnön hyödyntäminen tarjoaa erityisen ja innovatiivisen mahdollisuuden oppia menneestä yhteiskunnan tulevaisuutta varten.

34.

toteaa, että taloudellisten resurssien puuttumisen ohella kulttuuriresurssien osittain puutteellinen tunnettavuus ja niitä koskevan poliittisen tietoisuuden rajoittuneisuus estävät kulttuuriperinnön kehittämisen asianomaisen alueen strategiseksi voimavaraksi.

35.

toteaa tässä yhteydessä olevansa tyytyväinen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen käyttöönottoon ja kehottaa Euroopan komissiota parantamaan sen tunnettuutta.

36.

tähdentää, että kulttuurilla on – asuntorakentamisen, julkisen lähiliikenteen ja lasten koulutuksen kaltaisten julkisten palvelujen ja infrastruktuurien jälkeen – ratkaiseva merkitys alueiden houkuttavuudelle. Kun otetaan huomioon muuttoliikkeen, alueiden sisäisen ja alueiden välisen liikkuvuuden ja väestökehityksen nykyiset suuntaukset, tämä on entistä tärkeämpää paikallisille ja alueellisille kehitysstrategioille, jotta voidaan parantaa työvoiman pysymistä heikommassa asemassa olevilla alueilla ja tasapainottaa tilannetta taajama-alueilla.

37.

muistuttaa, että kulttuuriperinnön tulee olla – houkuttavan ajanmukaisen kulttuuritarjonnan rinnalla – kestäväpohjainen ja etenkin alueellisesti vaikuttava matkailutekijä. Tämä koskee yhtä lailla tunnettuja kohteita, kuten Unescon maailmanperintökohteita tai Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saaneita kohteita, kuin monipuolisia paikallisia kulttuuriperintökohteita.

38.

korostaa, että alueellisesti laajalti levinnyt kulttuuriperintö tarjoaa laveammalle hajaantuneen matkailutarjonnan ansiosta tilaisuuden ohjata toisaalle ja jakaa paremmin kulttuurimatkailusta johtuvia vaikutuksia. Näin voidaan helpottaa niiden kohteiden painetta, jotka matkailijamäärien vuoksi joutuvat kapasiteettinsa rajoille ja joissa matkailijamäärän lisääntyminen vahingoittaisi kulttuuriperintöä. Komitea painottaa, että vähemmän tunnetun kulttuuriperinnön hyödyntäminen matkailussa on tehokas väline matkailutarjonnan monipuolistamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi syrjäseuduilla etenkin, jos matkailuarvoa hyödyntävät yksittäiset hankkeet ovat johdonmukaisia laajempien aluekehityssuunnitelmien kanssa ja jos ne nivotaan paikalliseen palvelujärjestelmään ja etenkin kestäväpohjaiseen liikkuvuuteen. Tässä yhteydessä on erityisen tärkeää muistaa, että kulttuurimatkailu Euroopassa lisääntyy ja luo etenkin paikkakuntaan sidottuja työpaikkoja.

Tarvittavia toimia kulttuuriperinnön potentiaalin kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

39.

kritisoi sitä, että EU:n kehittämiseen tähtäävässä Eurooppa 2020 -strategiassa ei ole otettu huomioon kulttuuria.

40.

kehottaakin – kulttuurin todistettua merkitystä EU:n yhteenkuuluvuudelle sekä monien alueiden sosioekonomiselle kehitykselle silmällä pitäen – ottamaan huomioon kulttuurin ja sen instituutiot ja kulttuuriperintökohteet strategisena alana jatkostrategiassa sekä poliittisessa suunnittelussa.

41.

kehottaa painokkaasti sisällyttämään kulttuurin ja kulttuuriperinnön paremmin painopisteisiin seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä niin valtavirtaistamisen keinoin kuin asettamalla Luova Eurooppa -ohjelman seuraajaksi tulevalle ohjelmalle yli kahden miljardin euron talousarviotavoitteen.

42.

painottaa, että kaikissa jäsenvaltioissa muodostetaan parhaillaan kulttuurikumppanuuksia, ja kehottaa tätä taustaa vasten edistämään voimakkaammin jäsenvaltioiden rajat ylittäviä temaattisia kulttuurireittejä mm. Interreg-ohjelman yhteydessä.

43.

kehottaa varmistamaan, että kulttuuriperintöresurssien tuki on aluekehityksen kannalta tärkeä osatekijä vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikassa. Varoja olisi kohdennettava enemmän kulttuuriperintöön laajassa mielessä eikä niitä saa missään nimessä vähentää. Temaattisessa keskittämisessä – edellyttäen, että se säilytetään sääntönä vuoden 2020 jälkeen – tulisi ottaa huomioon kulttuuriasiat.

44.

korostaa, että Euroopan unionin on tärkeää käynnistää todellinen kulttuuridiplomatiaa koskeva strategia. Tätä varten on olennaisen tärkeää edistää etenkin syrjäisimpien EU:n alueiden taide- ja kulttuuriyhteyksiä ja vastaavaa vaihtoa kolmansien maiden kanssa ottamalla käyttöön toimenpiteitä, joilla helpotetaan taiteilijoiden ja heidän töidensä liikkuvuutta kolmansiin maihin ja päinvastoin. Komitea uudistaakin Euroopan komissiolle esittämänsä kehotuksen asettaa kulttuuridiplomatian kehittäminen etusijalle, jotta se sisällytetään osaksi EU:n ulkopolitiikkaa (14).

45.

kritisoi sitä, että Euroopan komission rakennerahastojen ja koheesiorahaston nykyisellä tukikaudella asettama viiden miljoonan euron hankekohtainen budjettikatto kulttuuri-infrastruktuuriin suunnatuille EAKR-investoinneille estää laajemman kulttuuri-infrastruktuurin kehittämisen.

46.

kehottaa näin ollen Euroopan komissiota poistamaan tällaisen mielivaltaisesti määritetyn katon ja suuntaamaan ohjelmat sisältökriteerien ja haluttujen tavoitteiden – etenkin eurooppalaisen lisäarvon – mukaisesti.

47.

kehottaa jälleen Ison-Britannian erosopimuksesta neuvottelevia osapuolia ottamaan huomioon mahdolliset vaikutukset, jotka aiheutuvat Ison-Britannian eroamisesta EU:n koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmista, ja kehottaa niitä etsimään asianmukaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat EU:n ulkopuolisten maiden osallistumisen.

48.

pitää tarpeellisena, että neuvosto jatkaa ja kehittää edelleen kulttuurialan työsuunnitelmaa 2015–2018 (15).

49.

kannattaa Euroopan komission tavoitetta laatia kulttuuriperintöä koskeva pitkäjänteinen EU:n toimintasuunnitelma (16), jotta kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 toimia voidaan jatkaa.

50.

kehottaa Euroopan komissiota ja neuvostoa ottamaan kulttuurialan työsuunnitelmaa koskevissa neuvoston päätelmissä mainittujen konferenssien ja vertaisoppimisaloitteiden yhteydessä alueiden edustajat, joilla on asiasta välitöntä kokemusta, asianmukaisesti ja selvästi nykyistä tiiviimmin mukaan toimiin.

51.

kannattaa kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestelyn rahoituksen vahvistamista ja kehottaa painokkaasti laajentamaan järjestelyn soveltamisalaa ja ottamaan pienet ja keskisuuret yritykset sen piiriin, sillä tämä heijastaa osuvasti kulttuurialaa ja luovia toimialoja.

52.

kehottaa jäsenvaltioita tukemaan voimakkaammin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta myös kulttuuri-infrastruktuuriin, koulutukseen, ammatilliseen uudelleenkoulutukseen, innovointiin ja yhteistyöhön liittyviä hankkeita.

53.

kannustaa paikallis- ja alueviranomaisia myös Leader-työryhmissä ottamaan huomioon maaseutualueiden kulttuuri-infrastruktuurin yhteiskunnallisen koheesion tärkeänä tekijänä ja tarjoamaan esimerkiksi pyörä-, kävely- tai vesireittien mahdollistamia kestäväpohjaisen liikkuvuuden muotoja, joiden ansiosta vierailijat voivat nauttia maisemista mahdollisimman vähäisin ympäristövaikutuksin.

54.

kehottaa myös kulttuurialan ja luovien alojen yrittäjiä panostamaan aktiivisesti yhteisön ja yhteiskunnan kehittämiseen ja myös soveltamaan kaikkialla Euroopassa yritysverkostojen onnistuneita organisaatiomalleja alalla toimivien pk-yritysten tukemiseksi, jotta voidaan hyödyntää alueen historiallisia ja kulttuurisia ominaispiirteitä.

55.

kehottaa tekemään tiivistä yhteistyötä Euroopan festivaaliyhdistyksen (EFA) kanssa kehitettäessä vaihtotoimintaa ja vapaaehtoistoimintaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa kulttuurin ja kulttuuriperinnön alalla kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 yhteydessä ja myös muutoin.

56.

suosittaa, että EU keskittyy roolissaan avustavana tukijana yhä enemmän kulttuuritoimintaan etenkin aluetasolla ja alueiden välisellä tasolla.

57.

huomauttaa kriittisesti, että Euroopan laajuisia vertailuarviointeja ei ole, ja kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota antamaan säännöllisesti tehtäväksi arviointien ja tutkimusten laatimisen eurooppalaista vertailua varten sekä ottamaan tulokset huomioon kaikilla tasoilla käytävissä poliittisissa keskusteluissa.

58.

torjuu kuitenkin säännölliset kattavat tiedonkeruut ja raportointivelvoitteet liian byrokraattisina.

59.

muistuttaa Euroopan komissiota siitä, että huomattavasti useammat alueet määrittelevät kulttuuriperinnön ja kulttuuritoiminnan aluekehityksen tärkeäksi tekijäksi kuin mitä älykkään erikoistumisen strategioiden perusteella voidaan päätellä.

60.

kehottaa näin ollen mahdollistamaan sen, että tutkimustukea voidaan tässä yhteydessä myöntää aiempaa helpommin myös älykkään erikoistumisen strategioihin suunnattua tiivistä keskittämistä laajemmalle.

61.

kehottaa alueita, jotka pitävät kulttuuriperintöään erityisen vahvana resurssina, ottamaan tämän huomioon myös älykkään erikoistumisen strategioissaan.

62.

pitää valitettavana, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin ei ole sisällytetty taiteen ja kulttuurin saantia, sillä niillä on olennainen merkitys sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden kannalta (17).

63.

kehottaa tukemaan edelleen ja vahvemmin Europeana-virtuaalikirjastoa yhdentämällä kansalliset digitaalisointimallit. Europeanan 10-vuotispäivä vuonna 2018 tarjoaa erinomaisen tilaisuuden edetä kehityksen seuraavaan vaiheeseen.

64.

kehottaa Euroopan komissiota laajentamaan palkintoja ja kunnianosoituksia ja huolehtimaan siitä, ettei niitä rajoiteta hankkeisiin, joihin on myönnetty EU:n rahoitusta. Palkitsemalla innovatiivisia hankkeita voidaan parantaa ymmärtämystä yksittäisen alueen ja jäsenvaltion ulkopuolella, edistää vaihtotoimintaa Euroopassa ja kannustaa samanlaiseen toimintaan Euroopan muilla alueilla.

65.

toistaa kannattavansa vahvasti vuosien 2020–2033 Euroopan kulttuuripääkaupungit -aloitetta ja kehottaa jatkamaan sitä vuoden 2033 jälkeen. Aloitteen tulisi heijastaa entistäkin paremmin Euroopan kulttuurisen rikkauden moninaisuutta ja edistää yhteisen eurooppalaisen kulttuurialueen pitkän aikavälin kehitystä, joka perustuu kansalaisten osallistumiseen. Niinpä komitea pahoittelee, että Euroopan komissio on päättänyt sulkea Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2023 tapahtumien ulkopuolelle. Yhteinen eurooppalainen kulttuurialue ulottuu näet Euroopan unionin rajojen ulkopuolelle.

66.

suosittaa, että käsillä oleva oma-aloitteinen lausunto esitetään osallistujille kulttuuriministerien neuvoston kokouksessa 22.–23. toukokuuta 2018, jossa tarkastellaan ”EU:n tulevaisuutta eurooppalaista kulttuurisisältöä koskevan pitkäjänteisen vision kautta” sekä tarvetta ottaa Euroopan kulttuuriperintö huomioon kaikissa direktiiveissä.

67.

kehottaa AK:n jäseniä käynnistämään itse säännöllisen tiedonvaihdon kulttuuriperintökohteisiinsa liittyvistä hankkeista ja kokemuksista.

---

(1)  Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä (COM(2017) 2025 final).

(2)  Tiedonanto ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla – Euroopan komission panos EU-johtajien kokoukseen Göteborgissa 17. marraskuuta 2017” (COM(2017) 673 final).

(3)  Leaders’ Agenda: Education and culture (”EU-johtajien asialista: ilmoitus koulutuksesta ja kulttuurista”): saatavilla englanniksi osoitteessa http://www.european-council.europa.eu/media/31544/en_leaders-agenda-note-on-education-and-culture.pdf

(4)  RESOL-VI/014, CdR 4785/2016 fin.

(5)  Eurobarometrikysely 88.

(6)  Erityiseurobarometri-kysely 466.

(7)  Unescon yleiskokouksen 17. istunnossaan 16. marraskuuta 1972 Pariisissa hyväksymä yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta.

(8)  COM(2017) 673 final.

(9)  Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta (2015–2018) (EUVL C 463, 23.12.2014, s. 4).

(10)  https://europa.eu/european-union/eu60_fi

(11)  https://cultureactioneurope.org/files/2018/03/CAE-Reflection-paper-Agenda-for-Culture-2018.pdf

(12)  Preferences of Europeans towards Tourism – Flash Eurobarometri -kysely 432 (maaliskuu 2016):

http://ec.europa.eu/COMMFrontOffice/publicopinion/index.cfm/Survey/getSurveyDetail/instruments/FLASH/surveyKy/2065

(13)  https://ec.europa.eu/culture/policy/cultural-creative-industries_en

(14)  COR-2016-05110.

(15)  EUVL C 463, 23.12.2014, s. 4.

(16)  Tämä voisi olla kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 perintö, ja siitä voitaisiin päättää ”kulttuuriperintökonferenssissa”.

(17)  CDR 3141/2017.