Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52018IP0216

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. toukokuuta 2018 EU:n oikeusalan tulostaulusta 2017 (2018/2009(INI))

    EUVL C 76, 9.3.2020, p. 36–41 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Date of document:
    29/05/2018; Äänestyspäivä
    Date of vote:
    29/05/2018
    Date of debate:
    28/05/2018
    Author:
    Euroopan parlamentti, Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta, Oikeudellisten asioiden valiokunta, Vetoomusvaliokunta
    Form:
    Omasta aloitteesta annettu päätöslauselma
    Parliamentary term:
    Kahdeksas vaalikausi
    Internal reference:
    2018/2009(INI)
    Session:
    2018-2019
    Treaty:
    Sopimus Euroopan unionin toiminnasta , Euroopan unionin perusoikeuskirja , Sopimus Euroopan unionista
    Legal basis:
    Link
    Link
    Link
    Select all documents mentioning this document
    Earlier related instruments:
    Instruments cited:
    Link

    9.3.2020   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 76/36

    P8_TA(2018)0216

    EU:n oikeusalan tulostaulu 2017

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. toukokuuta 2018 EU:n oikeusalan tulostaulusta 2017 (2018/2009(INI))

    (2020/C 76/05)

    Euroopan parlamentti, joka

    —

    ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 2, 6 ja 7 artiklan,

    —

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 70, 85, 86, 258, 259 ja 260 artiklan,

    —

    ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

    —

    ottaa huomioon asiaankuuluvat päätöslauselmansa oikeusvaltioperiaatteesta ja oikeuslaitoksesta,

    —

    ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2017 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n oikeusalan tulostaulu 2017” (COM(2017)0167),

    —

    ottaa huomioon Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen vuonna 2017 julkaiseman tutkimuksen ”The judicial system and economic development across EU Member States” (1),

    —

    ottaa huomioon US Chamber Institute for Legal Reform -instituutin vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen nimeltä ”The Growth of Collective Redress in the EU” (2),

    —

    ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) sukupuolen perusteella eriytetyn tilastotietokannan (3),

    —

    ottaa huomioon Demokratiaa oikeusteitse -komission (Venetsian komissio) raportit, erityisesti sen luettelon oikeusvaltion arviointiperusteista (4),

    —

    ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman oikeudenkäytön arvioinnista rikosoikeuden ja oikeusvaltion yhteydessä (5),

    —

    ottaa huomioon vertailevan tutkimuksen ”Comparative study on access to justice in gender equality and anti-discrimination law”, Milieu Ltd 2011 (6),

    —

    ottaa huomioon tuomareiden riippumattomuutta, tehokkuutta ja vastuualueita koskevan Euroopan neuvoston suosituksen (CM/Rec(2010)12) (7),

    —

    ottaa huomioon vuonna 2017 julkaistun Euroopan parlamentin kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikön tutkimuksen ”Mapping the Representation of Women and Men in Legal Professions Across the EU” (8),

    —

    ottaa huomioon oikeuslaitoksen toimivuutta tarkastelevan Euroopan neuvoston pysyvän komitean (CEPEJ) vuosittain tekemät arviointiraportit Euroopan oikeusjärjestelmistä (9),

    —

    ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

    —

    ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0161/2018),

    A.

    ottaa huomioon, että riippumattomat, tehokkaat ja laadukkaat oikeusjärjestelmät ovat keskeisessä asemassa oikeusvaltioperiaatteen, oikeudenkäyntien oikeudenmukaisuuden sekä kansalaisten ja yritysten oikeuslaitosta kohtaan tunteman luottamuksen ylläpitämiseksi, ja niiden avulla varmistetaan, että yksittäiset henkilöt ja yritykset voivat nauttia täysimääräisesti oikeuksistaan; toteaa, että tehokasta oikeusjärjestelmää ei voida erottaa oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, ja se tukee taloudellista kasvua, puolustaa perusoikeuksia ja muodostaa perustan EU:n lainsäädännön asianmukaiselle soveltamiselle; katsoo, että oikeuslaitos on itsessään arvokas asia, erityisesti kun on kyse kansalaisten mahdollisuuksista saada oikeutta ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sääntöjen noudattamisesta;

    B.

    ottaa huomioon, että komissio on julkaissut vuoden 2017 EU:n oikeusalan tulostaulun, joka on ei-velvoittava tieto- ja vertailuväline pääasiassa kansallisten oikeusjärjestelmien tehokkuuden, riippumattomuuden ja laadun arvioimiseksi ja jonka avulla selvitetään mahdollisia puutteita ja toteutetaan hyviä käytäntöjä ja parannuksia sekä pyritään määrittämään jäsenvaltioiden oikeusalan politiikkaa entistä paremmin; toteaa, että tämän vuoksi siinä keskitytään sellaisiin oikeusjärjestelmien parametreihin, jotka auttavat parantamaan liiketoiminta-, investointi- ja kuluttajailmapiiriä unionissa;

    C.

    katsoo, että EU:n oikeusalan viidennessä tulostaulussa analysoidaan erityisesti kuluttajien pääsyä tuomioistuinmenettelyihin, oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevia asioita kansalaisten ja yritysten näkökulmasta, tieto- ja viestintätekniikan tämänhetkistä käyttöä oikeuslaitoksissa, kansallisten oikeuslaitosten toimintaa tietyillä aloilla, joilla on merkitystä sisämarkkinoille ja liiketoimintaympäristölle, ja esitetään samalla ensimmäinen yleiskatsaus kansallisten oikeuslaitosten toimintatapoihin niiden soveltaessa EU:n rahanpesun torjuntaa koskevaa lainsäädäntöä rikosoikeudessa;

    D.

    ottaa huomioon, että EU:n oikeusalan tulostaulussa ei esitetä kansallisia oikeusjärjestelmiä paremmuusjärjestyksessä eikä pyritä asettamaan yhtä järjestelmää muiden edelle;

    E.

    ottaa huomioon myös sen, että oikeusalan tulostaulun olisi oltava hyödyllinen käsikirja, joka tarjoaa katsauksen parhaisiin käytäntöihin, joita jäsenvaltioiden olisi käytettävä siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeuden alalla;

    F.

    toteaa, että edelleen on olemassa paljon saavuttamatonta tietoa sekä eroja jäsenvaltioiden toimittamien tietojen määrässä ja yksityiskohtaisuudessa;

    G.

    ottaa huomioon, että EU:n vuoden 2017 oikeusalan tulostaulussa keskitytään pääasiassa siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeuteen, mutta että siinä esitetään myös alustava katsaus kansallisten järjestelmien toimintaan sovellettaessa EU:n rahanpesun vastaista lainsäädäntöä rikosoikeudessa;

    H.

    ottaa huomioon, että tämän ei-sitovan toimenpiteen ansiona on, että voidaan yksilöidä sekä myönteiset että kielteiset suuntaukset ja tarjota foorumi vertaisoppimiselle ja parhaiden käytäntöjen vaihdolle koko unionissa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen edistämiseksi ja takaamiseksi;

    I.

    katsoo, että tietojen antaminen oikeusjärjestelmästä käyttäjäystävällisellä tavalla on oikeussuojan toteutumisen ennakkoedellytys;

    J.

    katsoo, että oikeusjärjestelmiä on mukautettava niin, että ne pystyvät vastaamaan unionin uusiin haasteisiin;

    Yleisiä huomautuksia

    1.

    		 korostaa, että oikeuslaitos vahvistaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen yhteiskunnassa ja varmistaa, että jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikissa oikeuslaitoksen uudistuksissa noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta sekä oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevia eurooppalaisia vaatimuksia; kehottaa komissiota jatkamaan tässä yhteydessä kansallisten oikeuslaitosuudistusten seurantaa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, joka perustuu myös EU:n oikeusalan tulostaulun tietoihin; kehottaa lisäksi komissiota kehittämään uusia kriteereitä, joilla pyritään arvioimaan entistä paremmin, ovatko oikeusjärjestelmät oikeusvaltioperiaatteen mukaisia, ja perustamaan ne erityisesti Venetsian komission laatimaan luetteloon oikeusvaltion arviointiperusteista;

    2.

    		 kehottaa komissiota keräämään entistä tarkempia tietoja tavoista, joilla käsitellään oikeusvaltioperiaatteen loukkaamista ja perusoikeuksiin kohdistuvia uhkia, kuten korruptiota ja syrjintää sekä yksityisyyden, ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden, ilmaisunvapauden sekä kokoontumis- ja järjestäytymisvapauden loukkaamista;

    3.

    		 palauttaa mieliin 25. lokakuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta esittämänsä pyynnön ja pyytää jälleen komissiota tekemään ehdotuksen demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevaksi unionin sopimukseksi; kehottaa komissiota yhdistämään nykyiset raportit, myös oikeusalan tulostaulun, siihen saakka, kunnes demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskeva sopimus on saatu aikaiseksi;

    4.

    		 panee mielenkiinnolla merkille EU:n vuoden 2017 oikeusalan tulostaulun ja kehottaa komissiota edistämään edelleen tätä perussopimusten määräysten mukaisesti ja jäsenvaltioita kuullen;

    5.

    		 korostaa, että rikosasioita koskevan erillisen oikeusalan tulostaulun perustaminen edistää merkittävästi tuomareiden ja syyttäjien keskeistä yhteisymmärrystä unionin lainsäädännöstä rikosoikeuden alalla, mikä parantaa keskinäistä luottamusta;

    6.

    		 kehottaa komissiota ottamaan huomioon korruption torjunnan ja pitää tämän aiheen sisällyttämistä oikeusalan tulostauluun ensisijaisen tärkeänä;

    7.

    		 tukee tämän toimen päämäärää ja korostaa, että riippumaton, toimiva ja korkealaatuinen oikeusjärjestelmä voisi tarjota liiketoimintakannustimia, joiden avulla voidaan kehittää ja investoida sekä jäsenvaltioiden sisällä että rajojen yli samalla, kun suojellaan kansalaisten perusoikeuksia ja lujitetaan kuluttajien ja työntekijöiden oikeuksia ja edistetään näin heidän taloudellista osallistumistaan;

    8.

    		 panee merkille, että oikeudellinen vertailuanalyysi on tärkeää rajatylittävän keskinäisen luottamuksen, oikeudellisten instituutioiden toimivan yhteistyön sekä yhteisen oikeudellisen alueen ja eurooppalaisen oikeudellisen kulttuurin luomisen kannalta; kannustaa tästä syystä komissiota jatkamaan konkreettisten indikaattoreiden kehittämistä, jotta voidaan käytännössä arvioida EU:n arvojen, kuten oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien, noudattamista;

    9.

    		 katsoo, että tällaisen vertailun on perustuttava objektiivisiin kriteereihin ja tarkasti kerättyyn, vertailtuun ja analysoituun näyttöön samalla, kun otetaan huomioon erilaiset perustuslailliset ja oikeudelliset puitteet; korostaa, että on tärkeää varmistaa kaikkien jäsenvaltioiden yhtäläinen kohtelu, kun arvioidaan puolueettomasti niiden oikeusjärjestelmiä;

    10.

    		 suhtautuu myönteisesti komission toimiin, joilla ensimmäistä kertaa arvioidaan rahanpesun torjuntaa koskevan rikosoikeuden tiettyjä näkökohtia, ja suosittelee, että komissio toteuttaisi tarvittavat toimet, joilla kannustetaan jäsenvaltioita toimittamaan tietoja tämän alan oikeudenkäyntien kestosta, kun otetaan huomioon neljännen ja myöhemmin viidennen rahanpesun vastaisen direktiivin voimaantulo;

    11.

    		 pitää myönteisinä komission ponnisteluja esittää mitattavissa olevaa tietoa ja tehdä konkreettisia johtopäätöksiä siitä, millä tavoin jäsenvaltiot ovat parantaneet tai voivat vielä parantaa oikeusjärjestelmiensä laatua ja tehokkuutta erityisesti tuomareiden aseman ja nimittämisen sekä heidän riippumattomuutensa ja sukupuolten tasa-arvon osalta; toteaa, että tiedoissa on yhä vähemmän puutteita erityisesti oikeuslaitosten toimivuutta koskevista indikaattoreista; pitää kuitenkin valitettavana, että joissakin tapauksissa eräät jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet tietoja, vaikka ne ovat käytettävissä tai saatavilla; vaatii tästä syystä jäsenvaltioita vahvistamaan ponnistelujaan tietojen saamiseksi vertailukelpoisiksi ja tekemään kattavaa yhteistyötä komission kanssa jakamalla pyydettyä tietoa; korostaa, että jäsenvaltioiden on jatkettava työtään tietojen puutteellisuuden vähentämiseksi, jotta ne voivat saavuttaa tehokkaita oikeusjärjestelmiä koskevat painopisteensä; kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä Euroopan neuvoston pysyvän komitean (CEPEJ) ja Euroopan komission kanssa erityisesti ministeriöiden ja oikeusjärjestelmien kansallisten asiantuntijoiden epävirallisen ryhmän kautta oikeusalan tulostaulun joidenkin luokkien vielä puutteellisten tietojen täydentämiseksi;

    12.

    		 kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan huolellisesti vuoden 2017 oikeusalan tulostaulua, määrittämään, mistä on syytä ottaa oppia, sekä arvioimaan, tarvitaanko kansallisia toimia kansallisen oikeusjärjestelmän laatuun, tehokkuuteen ja riippumattomuuteen liittyvien sääntöjenvastaisuuksien korjaamiseksi;

    13.

    		 panee merkille, että useat jäsenvaltiot jatkoivat toimiaan oikeuslaitostensa tehostamiseksi uudistusten avulla; pitää myönteisenä, että julkistettuja uusia uudistuksia, jotka koskevat oikeusapua, vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä, tuomioistuinten erikoistumista ja tuomioistuinverkostoa, on runsaasti;

    Tehokkuus

    14.

    		 korostaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan ja EU:n perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisten tehokkaiden ja oikea-aikaisten menettelyjen tärkeyttä; korostaa lisäksi nopeiden ja tehokkaiden menettelyjen merkitystä kuluttajansuojan vahvistamisessa ja teollis- ja tekijänoikeuksien sekä tietosuojaoikeuksien suojelemisessa; panee huolestuneena merkille, että tällaiset menettelyt kestävät joissakin jäsenvaltioissa edelleen liian pitkään; korostaa, että myös käsiteltävänä olevien tapausten suuri määrä voi heikentää kansalaisten ja yritysten luottamusta oikeusjärjestelmään ja heikentää oikeusvarmuutta, koska luottamus on oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kulmakivi;

    15.

    		 rohkaisee jäsenvaltioita investoimaan tieto- ja viestintäteknisten työkalujen käyttöön ja kehittämiseen oikeusjärjestelmissään, jotta kaikkien unionin kansalaisten ja erityisesti eri tavoin vammaisten ja haavoittuvassa tilanteessa olevien ryhmien, myös kansallisten vähemmistöjen ja/tai muuttajien, on helpompi käyttää niitä; korostaa tieto- ja viestintäjärjestelmien etuja jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten välisessä rajat ylittävässä yhteistyössä ja kansallisella tasolla kaikkien sidosryhmien kustannusten alentamisessa ja myös oikeusjärjestelmien yleisen tehokkuuden ja laadun parantamisessa esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuus toimittaa vaateita sähköisesti, seurata menettelyjä ja viedä niitä eteenpäin verkossa sekä mahdollistamalla sähköinen viestintä tuomioistuinten ja asianajajien välillä; pitää valitettavana, että tieto- ja viestintäjärjestelmien täyttä potentiaalia ei ole saatu valjastettua käyttöön kaikkialla EU:ssa; panee tyytyväisenä merkille useimpien jäsenvaltioiden avoimuuden tuomioistuinten päätösten julkaisussa; korostaa, että sähköisten tietojen saatavuus käyttäjäystävällisellä tavalla edistää merkittävästi kansalaisten ja yritysten oikeussuojan saatavuutta; kehottaa jäsenvaltioita julkaisemaan verkossa kaikki tuomioistuinten päätökset, koska tämä auttaa kansalaisia ja yrityksiä tutustumaan paremmin oikeusjärjestelmään ja tekemään siitä avoimemman; toteaa lisäksi, että tämä saattaisi edistää oikeuskäytännön johdonmukaisuutta;

    16.

    		 painottaa tarvetta tehostaa ja monipuolistaa tuomareille tarjottua koulutusta, koska tämä on myös tehokkaan, riippumattoman ja puolueettoman oikeusjärjestelmän perusta; korostaa erityisesti tarvetta koulutukseen sukupuoliroolien, -normien ja -stereotypioiden, oikeusalan etiikan, tieto- ja viestintätekniikan taitojen, oikeusjärjestelmän hallinnoinnin, sovittelun sekä eri osapuolten ja lehdistön kanssa tapahtuvan viestinnän aloilla; painottaa lisäksi EU:n lainsäädännöstä ja erilaisista EU:n yhteistyörakenteista, kuten Eurojustista, annettavan riittävän koulutuksen merkitystä; toteaa, että tietyt unionin lainsäädännön erityisalat, kuten tekijänoikeuksia ja yksityisyyden suojaa koskeva lainsäädäntö, voivat edellyttää sekä lainsäädännön että teknologian kehityksen ymmärtämistä; panee merkille, että tuomareiden ja tuomioistuinten erikoistumisella vaikuttaa olevan myönteinen vaikutus oikeusjärjestelmien tehokkuuteen ja laatuun; kehottaa komissiota tarkastelemaan tätä asiaa tarkemmin seuraavan vuoden tulostaulun yhteydessä; painottaa, että tuomareita ja muita oikeudellisia asiantuntijoita on koulutettava jatkuvasti ja järjestelmällisesti sen varmistamiseksi, että lainsäädäntöä sovelletaan ja sen täytäntöönpanoa valvotaan johdonmukaisella ja laadukkaalla tavalla; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan enemmän oikeusalan koulutukseen ja oikeusalan ammattilaisten, kuten tuomareiden, jatkuvaan koulutukseen, jotta voidaan vaihtaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä;

    17.

    		 kehottaa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä tukemaan välitysmenettelyjen kehittämistä edelleen EU:n tasolla; kehottaa komissiota arvioimaan järjestelmällisesti välitysmenettelyn vaikutuksia EU:n oikeusjärjestelmiin;

    Laatu

    18.

    		 vaatii komissiota lisäämään kollektiiviset oikeussuojamenettelyt seuraavan vuoden oikeusjärjestelmien esteettömyystekijöitä koskevaan vertailuun, sillä oikeussuojan ja tehokkaiden riidanratkaisumenettelyjen saatavuus on erittäin tärkeää; pitää näitä menettelyjä tärkeinä työkaluina kuluttajansuojan sekä ympäristön ja terveyden suojelun vahvistamiseksi koko EU:ssa aloilla, joilla on suoraa vaikutusta suureen määrään kantajia; katsoo, että kollektiiviset oikeussuojakeinot helpottavat kansalaisten oikeussuojan saatavuutta ja tehokasta riitojenratkaisua sekä poistavat kohtuuttomat esteet erityisesti köyhyysrajan alapuolella elävien tai rajatylittäviä ulottuvuuksia sisältävien tapausten osapuolten osalta;

    19.

    		 toteaa, että useimmissa jäsenvaltioissa asianosaisten on maksettava oikeudenkäyntimaksu oikeudenkäynnin vireillepanosta; korostaa, että oikeusavun saatavuudella ja oikeudenkäyntimaksujen suuruudella on merkittävä vaikutus erityisesti vähävaraisten kansalaisten oikeussuojan saatavuuteen, joka on perusoikeus EU:ssa, ja korostaa oikeusavun merkitystä oikeussuojan yhtäläisen saatavuuden takaamisessa; korostaa, että köyhyysrajan alapuolella elävien kuluttajien saama oikeusapu on edelleen olennainen tasapainottava tekijä; kiinnittää huomiota siihen, että oikeusavun saamisen vaikeus voi johtaa oikeudenkäynnistä luopumiseen erityisesti silloin, kun oikeudenkäyntimaksujen / oikeudellisten kulujen osuus vaatimuksen arvosta on merkittävä; katsoo, että oikeusapu olisi sidottava jäsenvaltioiden köyhyysrajaan; korostaa yleisesti ottaen, että oikeudenkäyntikustannuksia on yhä alennettava esimerkiksi käyttämällä kansallisia sähköisen oikeuden portaaleja; pyytää jäsenvaltioita parantamaan verkossa tarjottavien tietojen käyttäjäystävällisyyttä, sillä niiden avulla kansalaiset saavat tietoa siitä, ovatko he oikeutettuja oikeusapuun, mukaan luettuina esteettömät verkossa tarjottavat tiedot näkövammaisille;

    20.

    		 kehottaa komissiota ottamaan käyttöön ennen ensi vuotta koskevan tulostaulun laatimista uuden indikaattorin, joka koskee mahdollisesti heikommassa tai syrjityssä asemassa olevien ryhmien oikeusavun saantia, jotta voidaan havaita mahdolliset esteet;

    21.

    		 korostaa tarvetta puuttua edelleen vallitseviin sukupuolten välisiin eroihin ja huomattaviin eroihin suhteellisessa osuudessa etenkin ylemmän oikeusasteen tuomioistuimissa / korkeimmassa oikeudessa sekä kansallisella että EU:n tasolla; pitää valitettavana, että naispuolisten ammattituomareiden suhteellinen osuus on joissakin jäsenvaltioissa kehittynyt viime aikoina kielteiseen suuntaan;

    22.

    		 painottaa, että sukupuolten tasa-arvon alalla on oikeusalan ammateissa koko Euroopassa vielä paljon tehtävää erityisesti tuomarinvirkoihin pääsyn sukupuolistereotypioiden, nimitysten avoimuuden, työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen sekä mentorin antamaa ohjausta koskevien käytäntöjen saralla; painottaa, että naisten suhteellinen osuus oikeuslaitosten alempien tasojen työntekijöistä (myös muut kuin oikeusvirkamiehet) poikkeaa selvästi heidän osuudestaan ylemmissä oikeusasteissa sekä syyttäjätasolla; kannustaa jäsenvaltioita vahvistamaan erityisesti oikeusalan ammatteihin liittyvää naisten korkeakoulutusta sekä edistämään myönteistä suhtautumistapaa naistuomareihin;

    23.

    		 muistuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2015 antamasta yhteisestä julkilausumasta (10), jossa todetaan, että naisten ja miesten tasa-arvon saavuttamiseksi, mikä on Euroopan unionin tavoite Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti, jäsenvaltioiden olisi varmistettava mahdollisimman laajasti naisten ja miesten tasapuolinen edustus asettaessaan ehdolle henkilöitä Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiksi; kehottaa jäsenvaltioita näyttämään tässä hyvää esimerkkiä;

    24.

    		 korostaa, että samaan aikaan, kun yli puolet jäsenvaltioista lisäsi oikeusjärjestelmää koskevia menojaan asukasta kohden vuonna 2015, taloudelliset resurssit määräytyvät edelleen useimmiten historiallisten kustannusten eivätkä todellisen työtaakan tai käsiteltävien tapausten määrän pyyntöjen perusteella;

    25.

    		 pitää myönteisenä vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien käytön lisääntymistä useimmissa jäsenvaltioissa, etenkin kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille tarkoitetun verkkovälitteisen riidanratkaisun eurooppalaisen foorumin lisääntyvää käyttöä;

    26.

    		 panee merkille, että tietoja ei ole saatavilla avioliittoasioiden ja vanhempainvastuun osalta; kehottaa komissiota sisällyttämään nämä tiedot EU:n oikeusalan tulostauluun, kun jäsenvaltiot asettavat ne saataville, mahdollisesti välivaiheen tavoitteena toteutettavaksi sen jälkeen kun neuvoston asetusta (EY) N:o 2201/2003 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa on tarkistettu;

    Riippumattomuus

    27.

    		 painottaa, että riippumattomuus, laatu ja toimivuus vaikuttavat keskeisesti tehokkaaseen oikeuslaitokseen, joka puolestaan on keskeinen oikeusvaltioperiaatteen, oikeudenkäyntien oikeudenmukaisuuden sekä kansalaisten ja yritysten oikeuslaitosta kohtaan tunteman luottamuksen ylläpitämiseksi; painottaa lisäksi, että oikeuslaitoksen riippumattomuus on erottamaton osa demokratiaa; katsoo, että riippumaton oikeusjärjestelmä riippuu toisaalta siitä, ettei siihen puututa tai sitä painosteta hallitusten ja poliitikkojen toimesta tai osapuolten erityisten taloudellisten etujen vuoksi, ja toisaalta tuomareiden aseman sekä heidän taloudellisen tilanteensa antamista tehokkaista takuista; korostaa, että on varmistettava riittävä riippumattomuus syyttäjäviranomaisten suojelemiseksi asiattomalta poliittiselta vaikutusvallalta; kehottaa tämän vuoksi komissiota sisällyttämään tulostauluun alaotsikon, joka koskee syyttäjien asemaa ja heidän riippumattomuuttaan; kehottaa lisäksi komissiota jatkamaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta turvaavien oikeudellisten takeiden tutkimista myös yhteistyössä korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston ja tuomarineuvostojen verkoston kanssa;

    28.

    		 huomauttaa, että on tärkeää nimittää, arvioida, siirtää tai erottaa tuomarit puolueettomasti eli käyttämättä mielivaltaista täytäntöönpanovaltaa ja kattaviin mekanismeihin turvautuen;

    o

    o o

    29.

    		 kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

    (1)  http://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC104594/jrc104594__2017_the_judicial_system_and_economic_development_ across_eu_member_states.pdf

    (2)  http://www.instituteforlegalreform.com/uploads/sites/1/The_Growth_of_Collective_Redress_in_the_EU_A_Survey_of_Developments_in_10_ Member_States_April_2017.pdf

    (3)  http://eige.europa.eu/gender-statistics/dgs

    (4)  http://www.venice.coe.int/webforms/documents/default.aspx?pdffile=CDL-AD(2016)007-e

    (5)  EUVL C 378, 9.11.2017, s. 136.

    (6)  Milieu Ltd (2011), ’Comparative study on access to justice in gender equality and anti-discrimination law’, yhteenvetoraportti, Euroopan komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosasto, Bryssel.

    (7)  https://wcd.coe.int/ViewDoc.jsp?p=&Ref=CM/Rec(2010)12&Language=lanEnglish&Ver=original&BackColorInternet=C3C3C3&BackColor Intranet=EDB021&BackColorLogged=F5D383&direct=true

    (8)  http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2017/596804/IPOL_STU(2017)596804_EN.pdf

    (9)  https://www.coe.int/t/dghl/cooperation/cepej/evaluation/default_en.asp

    (10)  EUVL C 436, 24.12.2015, s. 1.

    Top