Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 52018IP0026

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. helmikuuta 2018 puhtaan energian innovoinnin nopeuttamisesta (2017/2084(INI))

EUVL C 463, 21.12.2018, p. 10–20 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Date of document:
06/02/2018; Äänestyspäivä
Date of vote:
06/02/2018
Date of debate:
05/02/2018
Author:
Euroopan parlamentti, Aluekehitysvaliokunta, Liikenne- ja matkailuvaliokunta, Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta, Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Form:
Omasta aloitteesta annettu päätöslauselma
Parliamentary term:
Kahdeksas vaalikausi
Internal reference:
2017/2084(INI)
Session:
2017-2018

21.12.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 463/10

P8_TA(2018)0026

Puhtaan energian innovoinnin nopeuttaminen

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. helmikuuta 2018 puhtaan energian innovoinnin nopeuttamisesta (2017/2084(INI))

(2018/C 463/02)

Euroopan parlamentti, joka

—

ottaa huomioon 30. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Nopeampaan puhtaan energian innovointiin” (COM(2016)0763),

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen, jonka Euroopan unioni ratifioi 4. lokakuuta 2016,

—

ottaa huomioon 15. syyskuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Towards an Integrated Strategic Energy Technology (SET) Plan: Accelerating the European Energy System Transformation” (Integroitu strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET): Euroopan energiajärjestelmän muutoksen nopeuttaminen) (C(2015)6317),

—

ottaa huomioon 25. helmikuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia” (COM(2015)0080) ja 15. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Kohti Euroopan energiaunionia” (1),

—

ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Energia-alan etenemissuunnitelma 2050” (COM(2011)0885) ja 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman energia-alan etenemissuunnitelmasta 2050 – energian tulevaisuus (2),

—

ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

—

ottaa huomioon 30. marraskuuta 2016 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energiaunionin hallinnosta (COM(2016)0759) ja varsinkin siihen sisältyvän energiaunionin tutkimuksen, innovoinnin ja kilpailukyvyn ulottuvuuden, erityisesti 22 artiklan ”Tutkimusta, innovointia ja kilpailukykyä koskeva yhdennetty raportointi”,

—

ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013 (3),

—

ottaa huomioon 18. heinäkuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat” (COM(2017)0376),

—

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite” (COM(2016)0733),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0005/2018),

A.

ottaa huomioon, että tutkimus, kehittäminen ja innovointi muodostavat EU:n energiaunionissa oman kokonaisuutensa ja että energia-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminta edistää ratkaisevalla tavalla EU:n teollista johtoasemaa, globaalia kilpailukykyä, kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista sekä jäsenvaltioiden ja EU:n yleistä energiaturvallisuutta, sillä se vähentää riippuvuutta energian tuonnista ja tukee kaikkien energialähteiden tehokasta ja kestävää käyttöä;

B.

ottaa huomioon, että EU on edelleen maailmanlaajuinen edelläkävijä korkean lisäarvon tarjoavaan ja vähäpäästöiseen energiaan liittyvän innovoinnin, myös energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja uusien puhtaiden teknologioiden, alalla; katsoo, että tämä antaa EU:lle vankan perustan edetä jatkossa nopeasti puhtaan energian tutkimuksen ja innovoinnin alalla, mihin kuuluu myös akkujen kehittäminen sähköistä liikkuvuutta ja energian varastointia varten; ottaa huomioon, että vuoteen 2030 ulottuvissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa sekä vuoteen 2050 ulottuvassa EU:n energiastrategiassa ilmenevät kunnianhimoiset ja oikein kohdennetut ilmasto- ja energiapolitiikat ovat olleet ratkaisevia tämän johtoaseman kannalta; toteaa tähän liittyen, että Pariisin sopimuksella nostettiin merkittävästi ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitetasoa maailmanlaajuisesti ja lisättiin sopimuksen allekirjoittajien konkreettisia sitoumuksia; katsoo, että EU:n politiikkatoimien ja välineiden on jatkossakin oltava kunnianhimoisia, jotta se lähettäisi oikeita investointisignaaleja ja jotta se ei menettäisi johtavaa markkina-asemaansa puhtaan energian tutkimuksen ja innovoinnin alalla;

C.

ottaa huomioon, että energiatehokkuuden ja uusiutuviin lähteisiin perustuvien innovaatioiden sekä tutkimuksen ja kehittämisen edistyminen on ratkaisevan tärkeää EU:n ja sen teollisuuden tulevalle kilpailukyvylle; ottaa huomioon, että EU:sta voi tulla maailman johtava uusiutuvan energian käyttäjä vain, jos käyttöön otetaan kustannustehokkaita innovaatioita ja tutkimusta ja kehittämistä tehostetaan tällä alalla; ottaa huomioon, että energiatehokkuus etusijalle -periaatteen täytäntöönpanoa on tuettava vankalla EU:n tason innovointipolitiikalla, joka koskee erityisesti järjestelmien yhteensovittamista;

D.

ottaa huomioon, että täysin toimivat ja kilpailulle avoimet energian sisämarkkinat, joilla on asianmukainen sääntelykehys ja infrastruktuuri, ovat olennaisen tärkeät, jotta voidaan edelleen edistää tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimintaa ja maksimoida uusien puhtaiden teknologioiden markkinoille pääsy kaikilla EU:n alueilla, sillä näin saadaan mittakaavaetuja ja sääntely- ja investointivarmuutta ja annetaan EU:lle mahdollisuus hyödyntää kaikin tavoin sellaisen teknologianeutraalin energia-alan innovoinnin tarjoamia mahdollisuuksia, joka lisää tehokkuutta, energialähteiden vähäpäästöistä ja kestävää käyttöä, tuotannon hajauttamista sekä varastointi- ja kuljetusratkaisuja ja -tekniikkoja;

E.

katsoo, että puhtaan energian innovoinnin olisi myös edistettävä kohtuuhintaisen energian tarjontaa eurooppalaisille kuluttajille, koska se mahdollistaa energian matalammat hinnat, parantaa mahdollisuuksia hallita omaa energiankulutusta ja -tuotantoa sekä tarjoaa vähemmän energiaa kuluttavia tuotteita ja palveluja;

F.

katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden energiapolitiikka ja rahoitusvälineet, myös julkiset investoinnit, olisi suunniteltava siten, että niissä hyödynnetään kaikin tavoin nopeutuvaa teknistä kehitystä, ja että niissä olisi ensisijaisesti keskityttävä asteittaiseen siirtymiseen puhtaisiin, erittäin tehokkaisiin ja vähäpäästöisiin energiajärjestelmiin; ottaa huomioon, että markkinoiden epävarmuudesta tai teknologisesta tai tieteellisestä epävarmuudesta johtuen yksityisen sektorin rahoitus ei usein ole riittävää tai sitä ei ole saatavilla; ottaa huomioon, että EU:n on lähetettävä vahvoja ja johdonmukaisia viestejä ja luotava kannustimia investointivarmuuden tarjoamiseksi ja puhtaan energian innovointiin, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä käyttöönottoon tehtävien yksityisten investointien vauhdittamiseksi;

G.

toteaa, että innovointi lähtee ennen kaikkea innovoijista ja markkinakysynnästä; kehottaa komissiota tämän vuoksi keskittämään toimensa ensisijaisesti kannustavien puitteiden luomiseen innovoijille alkaen tutkimusrahoituksen saatavuuden yksinkertaistamisesta aina tiedon ja osaamisen muuttamiseen kaupallisesti kannattaviksi tuotteiksi; katsoo, että tutkijoiden ja näiden alojen teollisten kumppanien väliset kumppanuudet voisivat olla tässä hyödyksi;

H.

toteaa, että energiatuet vaikuttavat markkinahintoihin, niin että eri lähteistä saatavan energian ja energiateknologian todelliset kustannukset jäävät piiloon, mikä vaikuttaa kielteisesti puhtaan energian alan tutkimusedellytyksiin ja innovointiin tehtäviin investointeihin sekä innovaatioiden mahdolliseen käyttöönottoon; katsoo, että tuet olisi vähittäin lopetettava ja sitä odotettaessa niitä olisi myönnettävä vain väliaikaisille välineille, joilla pyritään luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja kilpailulle avoimet markkinat, jotka helpottavat uusien puhtaiden teknologioiden käyttöönottoa erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian aloilla;

I.

ottaa huomioon, että energialähteiden, jakeluverkkojen ja teknologioiden kasvihuonekaasupäästöjen elinkaariarviointia (LCA) olisi käytettävä viitearvona käsiteltäessä EU:n tason konkreettisia politiikkatoimia ja kannustimia, joilla pyritään edistämään puhtaita, vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja ja teknologioita, myös raaka-aineiden ja mineraalien kestävää hankintaa; katsoo, että olisi keskityttävä niihin puhtaan energian innovaatioihin, joilla on välitön merkitys kansalaisille ja tuottajakuluttajille ja jotka antavat näille mahdollisuuden osallistua energiakäänteeseen ja tekevät sen edullisemmaksi;

J.

ottaa huomioon, että energiaan liittyvä tutkimus ja innovointi mainittiin ensisijaisena alana seitsemännessä puiteohjelmassa ja Horisontti 2020 -ohjelmassa ja sen olisi myös pysyttävä tällaisena yhdeksännessä puiteohjelmassa, kun otetaan huomioon unionin energiaunionin yhteydessä ja Pariisin sopimuksessa antamat sitoumukset; katsoo, että näin voidaan houkutella tehokkaammin julkista ja yksityistä rahoitusta tutkimukselle ja kehittämiselle ja vähentää useimpien tuleviin innovaatioihin tehtävien investointien riskejä puhtaan energian ja erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla;

K.

toteaa, että liikennealan osuus EU:n energiankulutuksesta on kolmannes ja sillä on valtavat mahdollisuudet energiatehokkuuden lisäämiseen ja hiilipäästöjen vähentämiseen; katsoo, että sen olisi siksi oltava keskeisellä sijalla siirryttäessä uusiin energiaratkaisuihin ja vähähiiliseen yhteiskuntaan;

1.

 suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon, jossa vahvistetaan puitteet puhtaan energian innovoinnin nopeuttamiselle EU:ssa; painottaa tarvetta sellaisiin energiainnovoinnin sääntely- ja rahoituskehyksiin, jotka ovat johdonmukaiset vuoteen 2050 ulottuvan EU:n energiastrategian ja EU:n Pariisin sopimuksessa tekemien sitoumusten kanssa ja jotka kannustavat kaikkien energialähteiden tehokkaaseen ja kestävään käyttöön, mistä syntyy energiansäästöä ja laajempia hyötyjä muun muassa terveyden ja turvallisuuden sekä ilman ja veden laadun aloilla; toteaa, että samalla voidaan varmistaa EU:n teollisuuden kilpailukyky, sen energiatoimitukset sekä EU:n perussopimusten noudattaminen ja löytää kokonaisvaltaisia ratkaisuja ympäristöongelmiin; toteaa, että EU:n puhtaan energian innovoinnin nopeuttamisen kehys on erottamaton osa ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketissa esitettyä laajempaa joukkoa lainsäädäntöehdotuksia ja sen olisi näin ollen vahvistettava paketin eri elementtejä, unionin Pariisin sopimuksessa antamia sitoumuksia ja energiaunioniin laajemmalti liittyvää lainsäädäntöä ja sen periaatteita, erityisesti vuoteen 2030 ulottuvissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa sekä vuoteen 2050 ulottuvassa EU:n energiastrategiassa esitettyjä periaatteita; toteaa, että tämä olisi tehtävä noudattaen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 191 ja 194 artiklaa;

2.

 toteaa, että energia-alan innovaatioiden onnistunut käyttöönotto on moniulotteinen haaste, joka kattaa sekä tarjonta- että kysyntäpuolen arvoketjuun, inhimilliseen pääomaan, markkinadynamiikkaan, sääntelyyn, innovointiin ja teollisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä; korostaa, että tämän haasteen ratkaisemiseen on otettava mukaan kansalaiset – kuluttajat ja tuottajakuluttajat – sekä laaja eri sidosryhmien ekosysteemi, johon kuuluvat tiedeyhteisö, tutkimus- ja teknologiaorganisaatiot, pk-yritykset, start-up-yritykset, energia- ja rakennusalan yritykset, liikkuvuuspalvelujen tarjoajat, palvelutoimittajat, laitevalmistajat, tietotekniikka- ja televiestintäyritykset, rahoituslaitokset, unionin ja kansalliset viranomaiset, alue- ja paikallisviranomaiset, uusiutuvaa energiaa tuottavat yhteisöt, kansalaisjärjestöt, kouluttajat ja mielipidejohtajat; painottaa sellaisten uusien liiketoimintamallien arvoa, joissa hyödynnetään innovatiivista digitaaliteknologiaa muun muassa paikalla tapahtuvan puhtaan energian oman tuotannon, varastoinnin, vaihdon ja oman kulutuksen optimointiin ja joilla parannetaan uusiutuvan energian saatavuutta, erityisesti energiaköyhyydestä kärsiville kotitalouksille;

3.

 katsoo, että kustannustehokas energiakäänne, jossa siirrytään kohti ympäristöystävällisiä, kuluttajakeskeisiä, digitalisoidumpia ja hajautetumpia järjestelmiä ja pyritään aktivoimaan tuottajakuluttajia ja näiden yhteisöjä, edellyttää tutkimusta ja innovaatioiden käyttöönottoa kaikilla energiajärjestelmien sektoreilla ja myös järjestelmäratkaisuja, jotka eivät ole teknologiakohtaisia ja joilla muun muassa pyritään energiantuotannon tehokkuuteen ja hajauttamiseen; toteaa, että energiakäänne edistää uusia organisaatiomalleja etenkin energian tuotannossa, siirrossa, jakelussa ja varastoinnissa sekä sähköisessä liikkuvuudessa, liikkeenjohdossa ja tarpeiden hallinnassa sekä palvelujen tarjonnassa; toteaa, että tarvitaan yhteisiä standardeja verkkoon kytkettyjen ja digitalisoitujen energiajärjestelmien edistämiseksi; korostaa pitkäkestoisten ja laajamittaisten, myös yhteisöpohjaisten, pilottihankkeiden mahdollista roolia energia-alan järjestelmäinnovaatioiden käyttöönotossa;

4.

 muistuttaa, että energiatehokkuuden olisi oltava EU:n tutkimus- ja innovointipolitiikan moni- ja laaja-alainen ensisijainen tavoite, jota sovelletaan kaikkiin aloihin eikä pelkästään energiaan liittyviin hankkeisiin ja jolla edistetään järjestelmällisesti entistä energiatehokkaampien prosessien, palvelujen ja tuotteiden tuotantoa ja kannustetaan siihen; katsoo, että samalla on sovellettava energiatehokkuus etusijalle -periaatetta koko energiaketjussa, energiantuotanto, -siirto, -jakelu ja loppukäyttö mukaan lukien;

5.

 toteaa, että on tärkeää vapauttaa entisestään EU:n energiamarkkinoita erityisesti poistamalla vapaan hinnanmuodostuksen esteitä ja luopumalla vaiheittain energiatuista; katsoo, että näin helpotetaan innovoinnin jatkumista ja uuden teknologian käyttöönottoa, jotka johtavat kestävämpään energian käyttöön ja edistävät uusiutuvan energian uutta tarjontaa, sekä luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja kilpailulle avoimet markkinat, jotka ovat edullisemmat energian kuluttajien, tuottajakuluttajien, yhteisöjen ja yritysten kannalta;

EU:n toimien johdonmukaisuus

6.

 toteaa, että puhdasta energiaa koskeva tutkimus, kehittäminen ja innovointi ovat ehdottoman riippuvaisia markkinoiden vakaudesta ja sääntelykehyksen ennustettavuudesta ja varmuudesta, jotka edellyttävät kunnianhimoista ja toteutettavissa olevaa pitkän aikavälin politiikkavisiota; katsoo, että tähän on kuuluttava energiaan ja ilmastoon liittyviä tavoitteita ja sitoumuksia, pysyviä kohdennettuja kannustimia ja pitkäjänteistä omaa pääomaa, jotta voidaan luoda teknologioille tasapuoliset toimintaedellytykset uusien innovaatioiden ja energiatoimitusten helpottamiseksi ja markkinoille pääsyn esteiden madaltamiseksi sekä tehdä puhtaan energian innovaatioille helpommaksi saavuttaa markkinoille tuloon tarvittava kriittinen massa; panee tyytyväisenä merkille keskittymisen avainteknologioihin, joka on vahvistettu strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa (SET-suunnitelma) ja komission tiedonannossa, ja kannustaa keskittymään niihin; palauttaa mieleen SEUT-sopimuksen 194 artiklan määräykset ja huomauttaa, että ne on otettava huomioon puhtaan energian innovointia tukevassa politiikassa ja rahoitusvälineissä; korostaa kuitenkin, että painopiste on asetettava aiempaa selvemmin laajaan monialaiseen järjestelmiä koskevaan energia-alan innovointiin sekä koulutuksen ja yrittäjyyden edistämiseen, sillä innovointi ei ole pelkästään teknologialähtöistä; korostaa, että tämän järjestelmäpohjaisen lähestymistavan avulla on voitava aidosti sovittaa yhteen erilaiset saatavilla tai kehitteillä olevat, erityisesti energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden integrointia koskevat ratkaisut; kehottaa hyödyntämään eurooppalaisia teknologia- ja innovointiyhteisöjä sellaisten tulevaisuuden puhtaan energian innovaatioiden määrittämisessä, jotka ansaitsevat kohdennettua tukea;

7.

 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sekä soveltuvissa tapauksissa alueviranomaisia ottamaan käyttöön mekanismeja, joilla koordinoidaan EU:n ja jäsenvaltioiden sekä alueiden tutkimus- ja energiainnovointiohjelmia, jotta voidaan edistää synergiaa ja välttää päällekkäisyyksiä ja näin varmistaa, että olemassa olevia resursseja ja infrastruktuureja sekä jäsenvaltioissa saatavilla olevia energialähteitä käytetään mahdollisimman tehokkaasti; katsoo, että näin maksimoidaan uusien teknologioiden ja innovaatioiden markkinoille pääsy ja edistetään uusia liiketoimintamalleja kaikkialla EU:ssa; katsoo, että asiaa koskevien tietojen sisällyttäminen yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin voisi edistää tämän tavoitteen saavuttamista; korostaa tältä osin, että on tärkeää edistää parhaiden käytänteiden ja tietojen vaihtoa sekä yksinkertaistaa energiainnovointiohjelmiin osallistumisen ehtoja kaikille sekä EU:n että kolmansien maiden organisaatioille, yrityksille, korkeakouluille ja laitoksille;

8.

 on tyytyväinen komission sitoumukseen jatkaa perustutkimuksen rahoitusta Horisontti 2020 -ohjelman ja Euroopan tutkimusneuvoston avulla; painottaa tarvetta vahvistaa edelleen Horisontti 2020 -ohjelmassa yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi myönnettyä rahoitusta yhteistyönä toteutettavalle tutkimukselle energia-alalla, mutta myös tarvetta yhdenmukaistaa energiainnovointia muiden yhteiskunnallisten haasteiden kanssa; panee merkille komission ehdotuksen vahvistaa markkinoita luovaa innovointia perustamalla start-up- ja scale-up -yrityksiä koskevan aloitteen lisäksi Euroopan innovointineuvosto ja edistää näin sellaisten innovaatioiden syntymistä, joilla voidaan vallata ja luoda uusia markkinoita; katsoo, että lainojen ja pääomarahoituksen kaltaisten markkinapohjaisten rahoitusvälineiden perustamisen ei pitäisi tapahtua avustuksina annetun rahoituksen kustannuksella, koska se mahdollistaa voittoa tavoittelemattomien ja julkisten toimijoiden, kuten tiedeyhteisön, korkeakoulujen ja kansalaisyhteiskunnan, osallistumisen rajatylittäviin eurooppalaisiin suuren lisäarvon hankkeisiin;

9.

 on huolestunut nykyisten rahoitusvälineiden suuresta lukumäärästä ja monimutkaisuudesta ja korostaa tarvetta lisätä johdonmukaisuutta puhtaan energian hankkeiden tukemiseen tarkoitettujen rahastojen, myös rakennerahastojen, välillä sekä tehdä nykyisistä EU:n ja jäsenvaltioiden tason rahoitusvälineistä helpommin ymmärrettäviä; kehottaa komissiota toteuttamaan eri rahoitustapojen ja -välineiden kartoituksen koko arvoketjun mitalta ja katsoo, että olisi arvioitava mahdollisuutta yhdistää eri välineet, kuitenkin niin että ei heikennetä niiden täydentävyyttä; katsoo myös, että joiltakin jäsenvaltioilta puuttuu valmiuksia kehittää tukitoimia energiaan liittyvälle innovoinnille, erityisesti kansallisten rahoitustukijärjestelmien avulla, ja kehottaa tätä varten komissiota vahvistamaan näitä valmiuksia ja varmistamaan johdonmukaisen ja yksinkertaistetun EU:n rahoituskehyksen puhtaan energian innovoinnille;

10.

 kehottaa komissiota arvioimaan energiaan liittyvien rahoitusvälineiden ja rahastojen tuloksia ja tarjoamaan pikaisen ratkaisun välineiden parantamiseksi, jos erityisiä pattitilanteita, epäjohdonmukaisuuksia tai parantamisen varaa todetaan, sekä mukauttamaan nämä välineet ja rahastot EU:n uusien energiatavoitteiden mukaisiksi;

11.

 kehottaa komissiota ehdottamaan osana unionin teollisuuspolitiikkaa kohdennettua, teknologianeutraalia pitkän aikavälin energiaulottuvuutta, joka perustuu korkeaan energiatehokkuuteen, markkinoiden vapauttamisen jatkamiseen ja avoimuuden lisäämiseen, jotta voidaan välttää hukkainvestointeja; korostaa, että tämän ulottuvuuden olisi oltava erottamaton osa unionin teollisuuspoliittista strategiaa ja toimintasuunnitelmaa; korostaa innovaatioprosessien ja innovatiivisen teknologian merkitystä energiavaltaisen teollisuuden päästötehokkuuden parantamisessa; kehottaa komissiota asettamaan energia- ja resurssitehokkuuden etusijalle tutkimuksessa ja innovoinnissa ja kannustaa jäsenvaltioita tekemään päästökauppajärjestelmän huutokauppatuloista vastuullisia investointeja energiatehokkuuteen ja kestäviin ja vähäpäästöisiin teknologioihin; korostaa innovointirahaston perustamisen merkitystä, sillä sillä tuetaan innovointia vähähiilisen teknologian ja prosessien alalla päästökauppajärjestelmän neljännessä vaiheessa; katsoo, että on edistettävä sellaista avoimen innovoinnin järjestelmää, jossa teollisuus ja yritykset yhdistävät erilaiset kokemuksensa ja kehittävät yhdessä korkealaatuisia ja kestäviä ratkaisuja; antaa tunnustusta puhtaan energian teollisuuden kilpailukykyfoorumin roolille energia-alan avaininnovaatioiden käyttöönotossa muun muassa aurinko- ja tuulivoiman alalla mutta mahdollisesti myös esimerkiksi varastointiratkaisujen, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä energiaa tuottavien bioprosessien aloilla; pitää komission sitoumusta myönteisenä ja kannattaa teollisuuden johtamia aloitteita EU:n maailmanlaajuisen johtoaseman tukemiseksi puhtaan energian ja vähäpäästöisten teknologisten ratkaisujen alalla;

12.

 muistuttaa, että aurinkosähköalan on oltava EU:n teollisuuspolitiikan ytimessä, jotta voidaan vastata kasvavien maailmanmarkkinoiden kysyntään, sillä suurin osa aurinkosähkökennoista ja -moduuleista valmistetaan nykyään EU:n ulkopuolella, lähinnä Kiinassa; painottaa, että EU:n on oltava tiiviisti mukana uudella investointikierroksella säilyttääkseen johtoasemansa aurinkosähköalan valmistusteollisuuden sekä eräiden muiden osa-alueiden, kuten inverttereiden, raaka-aineiden, rakennuksiin integroitujen aurinkosähköjärjestelmien, asennusten ja toiminnan sekä balance of system (BoS) -osien, tutkimuksessa ja kehittämisessä; painottaa lisäksi tarvetta ylläpitää asiantuntemusta järjestelmien integroinnissa esimerkiksi kehitysmaiden pienimuotoisten aurinkosähköratkaisujen osalta;

13.

 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita energia-alalla ja siihen liittyvillä aloilla lisäämään tukeaan raaka-aineiden kestävää hankintaa, tuotteiden parempaa suunnittelua, olemassa olevien metallien ja materiaalien kierrätystä, uudelleenkäyttöä ja kaskadikäyttöä kiertotalouden yhteydessä sekä energiansäästöä koskevalle innovoinnille;

14.

 on tietoinen digitalisoinnin, tietotekniikan ja energia-alan tutkimuksen ja innovoinnin välisistä yhteyksistä erityisesti paremman tiedonkeruun, yhteentoimivuuden, siihen liittyvän tietoturvan ja yksityisyyden suojaa koskevien takuiden aloilla; katsoo, että hajautetun tilikirjan tekniikoilla, kuten lohkoketjujärjestelmällä, voidaan parantaa energiaan liittyvien prosessien tehokkuutta ja kansalaisten sitoutumista energiajärjestelmän muutokseen muun muassa energian vertaiskaupan kautta; kehottaa komissiota näin ollen tukemaan tätä aloitetta, parantamaan sääntelykehystään ja varmistamaan johdonmukaisuuden energiaunionin, digitaalisten sisämarkkinoiden ja kyberturvallisuusstrategioiden sekä Euroopan tietosuojakehyksen asiaan liittyvien näkökohtien välillä, jotta unionilla on entistä paremmat valmiudet olla tämän uuden suuntauksen edelläkävijöitä;

15.

 kehottaa komissiota perustamaan asiaa käsittelevän yksiköiden välisen ryhmän, joka muun muassa

a)

mahdollistaa uuden yhteisen tutkimus- ja innovointipolitiikan suunnittelun, niin että varmistetaan yhdenmukaisuus ja johdonmukaisuus ja vältetään painopistealojen muuttuminen nopeassa tahdissa;

b)

määrittää asiaankuuluvat sidosryhmät EU:n laajemmissa energia-alan innovointiekosysteemeissä kaikilla tasoilla ja kaikilla aloilla, myös merituulivoimaa ja muuta uusiutuvaa energiaa koskevien teknologioiden aloilla;

c)

vahvistaa olemassa olevia energiatutkimuksen ja -innovoinnin alan sidosryhmäfoorumeita erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden aloilla; edistää klusterien muodostamista, integroitumista kansainvälisiin arvoa tuottaviin verkostoihin, investointeja ja innovointia; tarjoaa välineitä monialaiseen, monitieteelliseen ja alueiden väliseen vaihtoon muun muassa energia-alan innovaatiohankkeista, kansallisista ja paikallisista pitkän aikavälin energiainnovointipolitiikoista, yhteisistä investointimahdollisuuksista, ruohonjuuritason aloitteista sekä siitä, missä määrin kansalaiset kokevat energiakäänteen omakseen;

d)

kannustaa viranomaisia kaikilla tasoilla laatimaan pääomankeruusuunnitelmia ja tarjoamaan kannustimia puhtaan energian innovointiin investoijien luottamuksen lisäämiseksi ja yksityisen pääoman houkuttelemiseksi;

e)

laatii koosteen parhaista käytänteistä, energia-alan politiikka- ja rahoitusvälineistä, kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista, julkisista hankinnoista ja verokannustimista, tiedonvaihto- ja tiedotusmekanismeista, viestintävälineistä ja -kampanjoista, sekä toimintaohjeista ja teknisestä tuesta, joilla vauhditetaan puhtaan energian innovointia, käyttöönottoa ja tuottajakuluttajien osallistumista, jotta varmistetaan, että EU voi tukea riittävällä tavalla kaikkia innovointisyklin vaiheita ja viime kädessä tarjota käytännön välineistöä jäsenvaltioita, paikallisviranomaisia ja sidosryhmiä varten;

f)

tutkii tapoja laatia innovointiin kannustavia, yksinkertaistettuja ja joustavia sääntöjä, jotka koskevat osallistumista yhdeksänteen puiteohjelmaan ja ERI-rahastoihin ja joilla pyritään suurempaan vaikutukseen pitkällä aikavälillä, tarkoituksena sovittaa nämä paremmin yhteen ja välttää hakijoiden resurssien tuhlaamista sekä edistää innovoinnin huippuosaamista kaikkialla Euroopassa;

g)

perustaa mekanismin, jolla pyritään tukemaan rajatylittävää energia-alan startup-yritysten ekosysteemiä, myös eurooppalaista yrityshautomojärjestelmää, jotta varmistetaan, että energiainnovaatioiden ja liiketoimintamallien markkinoille pääsy ylittää innovointisyklin ”kuoleman laakson”;

h)

lisää synergioita Horisontti 2020 -ohjelman ja muiden rahoitusaloitteiden välillä tutkimuksen ja innovoinnin valmiuksien kehittämiseksi EU:n heikommin suoriutuvilla alueilla;

i)

antaa unionin toimielimille neuvoja johdonmukaisista hankintakäytännöistä, joilla edistetään energiainnovaatioiden laajempaa käyttöönottoa; auttaa määrittelemään konkreettisia tavoitteita innovatiivisia ratkaisuja sisältäville julkisille hankinnoille Euroopan tasolla;

j)

laatii konkreettisia ehdotuksia, jotta voidaan luoda tehokas ja keskitetty neuvoa-antava rakenne, jonka avulla innovoijat saavat tietoa energia-alan innovoinnin rahoittamisesta EU:n, jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin tasolla käytettävissä olevien rahastojen ja välineiden ja muiden mahdollisten yksityisten lähteiden kautta; tehostaa teknistä apua keräämällä tietoa yksityisistä ja julkisista rahoitusmahdollisuuksista ja ohjaa hakijoita sopivimman rahoitusmekanismin valinnassa, erityisesti energiatehokkuuden alalla, jossa pienten hankkeiden kerääminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi on välttämätöntä;

k)

määrittää keinoja sisällyttää EU:n julkisia hankintoja koskevaan lainsäädäntöön kannustimia innovatiivisten energiaratkaisujen edistämiseksi julkisella sektorilla;

16.

 painottaa, että julkisilla hankinnoilla voidaan edistää innovointia sekä kestävämpää kasvua, kuten todetaan myös kestävän kehityksen tavoitteissa; huomauttaa, että kestävien tuotteiden, palvelujen ja julkisten hankintojen valitseminen on olennaisen tärkeää ja voi tarjota innovatiivisille tuotteille johtoaseman tai uusia markkinoita; on tyytyväinen komission start-up- ja scale-up-yrityksiä koskevassa aloitteessa ehdottamiin EU:n julkisia hankintoja koskeviin toimenpiteisiin, joilla muun muassa kannustetaan jäsenvaltioita asettamaan kunnianhimoisia innovatiivisia hankintoja koskevia tavoitteita; painottaa lisäksi roolia, joka paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla niiden toimiessa hyvänä esimerkkinä sekä sitoutuessa vaihtamaan hyviä käytänteitä esimerkiksi kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen kaltaisilla foorumeilla;

17.

 kehottaa komissiota vahvistamaan kilpailukykyarviointien innovointivalmiusosiota vaikutustenarvioinneissa ja soveltamaan tutkimus- ja innovointivälinettä kaikkiin uusiin energiapoliittisiin ehdotuksiin sekä nykyisen lainsäädännön tarkistamiseen, ilman että heikennetään lainsäädännön vaikuttavuutta;

18.

 kehottaa komissiota varmistamaan, että sekä sen innovointia että standardeja ja yhteentoimivuutta koskevat toimet ovat kaikilta osin yhtenäiset, jotta EU saavuttaa globaalin johtoaseman puhtaan energian esineiden internetiin liittyvien alojen laatuvaatimusten asettajana; pitää tässä yhteydessä hyvänä esimerkkinä uuden eurooppalaisen älylaitteita koskevan standardin (Saref) kehittämistä, koska sillä luodaan mahdollisesti uusi EU:ssa laadittu viitekieli energiaa koskeville tiedoille, mikä mahdollistaa kotilaitteiden tiedonvaihdon energianhallintajärjestelmien kanssa;

19.

 muistuttaa, että energiainnovointipolitiikkojen on oltava yhdenmukaisia hiilinielujen säilyttämistä ja vahvistamista koskevan EU:n sitoumuksen kanssa ja suojeltava luonnon monimuotoisuutta erityisesti metsissä, maalla ja merissä;

20.

 kannustaa asianomaisia jäsenvaltioita antamaan riittävän panoksen, jotta saavutetaan tavoite, jonka mukaan kolme prosenttia EU:n BKT:stä käytetään tutkimukseen ja kehittämiseen; toteaa, että yleinen lisäys kolmeen prosenttiin toisi tutkimukseen ja innovointiin Euroopassa yli 100 miljardia euroa lisärahoitusta vuosittain; muistuttaa, että tutkimuksen ja kehittämisen rahoituksesta kahden kolmasosan odotetaan tulevan yksityiseltä sektorilta;

Rahoituksen varmuus pitkällä aikavälillä

21.

 kehottaa jälleen kasvattamaan yhdeksännen puiteohjelman kokonaistalousarviota ainakin 120 miljardiin euroon ja kehottaa komissiota korottamaan yhdeksännessä puiteohjelmassa kestävään vähäpäästöiseen energiaan liittyvien hankkeiden rahoituksen osuutta ainakin 50 prosentilla Horisontti 2020 -puiteohjelman vastaavista määristä, jotta varmistetaan riittävä rahoitus EU:n energiakäänteen ja energiaunionin tehokkaan täytäntöönpanon tukemiseksi; kehottaa eritoten vahvistamaan yhdeksännen puiteohjelman taloudellisia resursseja, jotta etenkin pk-yritykset ja startup-yritykset voivat saada aikaan läpimurtoja ja uusia markkinoita luovia innovaatioita; korostaa vankkojen huippuosaamisen kriteerien merkitystä, jotta EU:sta tulee innovoinnin, tutkimuksen ja huipputeknologian, myös ns. uteliaisuustutkimuksen, globaali keskus; toteaa, että Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnin tulosten mukaan ohjelma ei ollut 1. tammikuuta 2017 päässyt tavoitteeseensa ilmastoa ja kestävyyttä koskevien menojen osalta; pitää myönteisenä, että vuoden 2018 talousarviossa Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta energia-alan yhteiskunnallisiin haasteisiin lisättiin, mutta on kuitenkin erittäin huolissaan Verkkojen Eurooppa -välineen energiahankkeisiin tehdyistä leikkauksista, joiden se katsoo olevan ristiriidassa energiaunionin tavoitteiden kanssa;

22.

 toteaa jälleen, että Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) rahoitettujen investointien laatua on parannettava ja on keskityttävä erityisesti kannustimiin maantieteellisen kohdentamisen parantamiseksi ottaen huomioon nykyinen epätasapaino ESIR-rahaston maantieteellisessä kattavuudessa ja vähemmän kehittyneiden ja siirtymävaiheessa olevien alueiden erityistarpeet; katsoo, että on tehtävä yhteistyötä kansallisten kehitys- ja investointipankkien, investointifoorumeiden ja hyväksyttyjen rahoituspalvelujen välittäjien kanssa mahdollisesti delegoimalla niille EU:n takuun käyttö; kehottaa vahvistamaan merkittävästi Euroopan investointineuvontakeskuksen asemaa ja valmiuksia erityisesti lisäämällä sen paikallista läsnäoloa ja antamalla sille ennakoiva tehtävä hankkeiden valmistelussa;

23.

 katsoo, että yhdeksännestä puiteohjelmasta olisi tuettava ”sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa käyttävien kaupunkien” kaltaisia aloitteita, joihin osallistuvat kaupungit ja paikallishallinnot pyrkivät lisäämään innovointihankkeilla merkittävästi uusiutuvan energian kapasiteettia kaupunkien sähkön, liikenteen, lämmityksen ja jäähdytyksen osalta; katsoo, että näihin aloitteisiin voisi mahdollisesti sisältyä älykkäitä verkkoja, energiajärjestelmien hallinnointia, toimia eri alojen yhteenliittämiseksi ja sähköajoneuvojen käytön edistämiseksi jne.;

24.

 panee merkille SET-suunnitelman, InnoEnergy-osaamis- ja innovaatioyhteisön ja alan yhteisten teknologia-aloitteiden merkityksen energia-alan innovoinnin edistämisessä; korostaa tarvetta yhdistää nämä eri kehykset paremmin toisiinsa ja yhdistää niihin muun muassa InnovFin-aloite, ESIR-rahasto ja ehdotettu yleiseurooppalaista rahasto-osuusrahastoa tai useampia tällaisia rahastoja koskeva ohjelma osana puhtaan energian innovointiin liittyvää koordinoitua ja kohdennettua investointistrategiaa, jolla autettaisiin alkuvaiheen hankkeita, startup-yrityksiä ja pk-yrityksiä ylittämään ”kuolemanlaakso” ja saavuttamaan globaalin kasvun edellyttämä markkinakypsyys; katsoo, että tehokkailla kannustimilla, joilla edistetään kansallisten sijoitusrahastojen ja eläkerahastojen investointeja energia-alan innovaatioihin, voisi olla erittäin tärkeä rooli tarvittavan oman pääoman liikkeelle saamisessa;

25.

 muistuttaa, että lajissaan ensimmäiset hankkeet ovat hyvin riskialttiita ja niiden rahoitukseen on tarjolla paljon vähemmän omaa ja vierasta pääomaa kuin testattujen vähähiilisten teknologioiden rahoitukseen; kehottaa tämän vuoksi komissiota poistamaan jäljellä olevat sääntelyesteet ja ehdottamaan SET-suunnitelman ja lajissaan ensimmäisten hankkeiden pääomarahaston perustamista;

26.

 toteaa, että Euroopan innovaationeuvosto voisi auttaa varhaisessa vaiheessa olevia yrityksiä löytämään rahoitusta ja että se voisi koordinoida puhtaan energian innovointia koskevan yhtenäisen investointistrategian eri osioita; pyytää lisätietoja Euroopan innovaationeuvoston rakenteesta ja yhdenmukaisuudesta innovointia tukevien nykyisten välineiden kanssa;

27.

 katsoo, että kansalaislähtöinen energia-alan innovointi edellyttää markkinoille pääsyn esteiden vähentämistä ja sen myötä avautuu vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia innovoinnin rahoittamiseen; kehottaa komissiota tutkimaan tehokkaita tapoja edistää energia-alan innovointia muun muassa joukkorahoituksen avulla ja harkitsemaan rahaston perustamista energiainnovoinnin pääomapohjaista joukkorahoitusta varten; katsoo, että nykyisiä rahoitustapoja olisi täydennettävä uusilla ja erilaisilla rahoitustavoilla;

28.

 korostaa älykkään verkkoteknologian sekä alhaalta ylöspäin suuntautuvan hajautetun tuotannon integroinnin ja edistämisen merkitystä, klusterit ja yhteistyöjärjestelyt mukaan lukien; kehottaa komissiota tukemaan näitä puhtaan energian innovoinnin aloja rahoitusmekanismeilla, myös sellaisilla, joilla vähennetään yksityisten investointien riskejä ja julkisten investointien rasitetta energiajärjestelmien nykyaikaistamisessa; pitää myönteisenä myös komission aikomusta lisätä kannustuspalkintojen käyttöä, sillä ne ovat arvokas väline ruohonjuuritason läpimurtoinnovaatioiden tukemiseksi;

29.

 painottaa, että alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan tukemiseksi innovoinnissa olisi edistettävä pienimuotoisten sovellusten (kuten negawattien, paikalla tapahtuvan tuotannon ja paikallisen varastoinnin) käyttöönottoa ja niiden klusterointia ja yhteenliittymiä lisäinvestointien houkuttelemiseksi sekä kannattavuuden parantamiseksi ja tässä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota matalatuloisiin kotitalouksiin ja rivi- ja kerrostaloihin;

EU:n globaali johtoasema

30.

 palauttaa mieliin Pariisin sopimuksen tavoitteet edistää maailmanlaajuisia pyrkimyksiä puhtaan energian innovoinnin nopeuttamiseen; painottaa tarvetta jatkaa ilmastonmuutoksen tutkimisen ja sitä koskevien tietojen keräämisen rahoitusta; kehottaa komissiota kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti tutkimaan, millä eri tavoin voidaan auttaa kehitysmaita ja nousevia talouksia niiden energiakäänteessä esimerkiksi valmiuksien kehittämistoimien avulla, vähentää uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevien hankkeiden pääomakustannuksia, edistää mahdollista teknologiansiirtoa ja tarjota ratkaisuja älykkäiden kaupunkien sekä syrjäisten ja maaseutualueiden kehittämiselle ja näin vahvistaa energia-alan innovointiekosysteemejä kehitysmaissa sekä auttaa kehitysmaita saavuttamaan Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumuksensa; on tältä osin tyytyväinen hiljattain perustettuun Euroopan kestävän kehityksen rahastoon;

31.

 kehottaa komissiota hyödyntämään kaikilta osin Mission Innovation -aloitteen tarjoamia mahdollisuuksia, niin että siihen osallistuvat maat voivat pysyä sitoumuksessaan kaksinkertaistaa puhtaan energian tutkimukseen ja kehittämiseen tarkoitetut vuotuiset määrärahat vuosina 2015–2020; korostaa, että on pyrittävä löytämään synergioita muiden maailmanlaajuisten aloitteiden, kuten Breakthrough Energy Coalition -ryhmän, ja kansainvälisten osake- ja sijoitusrahastojen kanssa; on tämän osalta tyytyväinen siihen, että EU johtaa ponnisteluja auringonvalon muuntamista koskevassa innovaatiohaasteessa sekä kohtuuhintaiseen rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen liittyvässä innovaatiohaasteessa; kehottaa tässä yhteydessä tutkimaan mahdollisuutta turvautua maailmanlaajuisesti koordinoituun työnjakoon energia-alan innovoinnissa;

32.

 kehottaa komissiota laatimaan laaja-alaisen vientistrategian kestävän puhtaan energian teknologiaa ja järjestelmäratkaisuja varten, johon kuuluu muun muassa erityinen tukiväline ja EU:n kolmansien maiden edustustojen antama kohdennettu apu; korostaa merkitystä, joka pitkälle menevillä ja laaja-alaisilla vapaakauppa-alueilla voi olla strategian täytäntöönpanossa;

33.

 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan perusteellisesti patenttien rekisteröintimenettelyjä ja vaatii tarpeettoman hallinnollisen rasitteen poistamista, koska se hidastaa innovatiivisten tuotteiden markkinoille pääsyä ja heikentää EU:n asemaa puhtaan energiakäänteen johtajana;

Kansalaislähtöinen energia-alan innovointi

34.

 katsoo, että puhtaan energian innovoinnin nopeuttaminen edellyttää eurooppalaisilta ajattelutavan muutosta, jossa ei riitä pelkkä tietoisuus energiakysymyksistä vaan joka edellyttää syvempää ymmärrystä tarvittavista käyttäytymistapojen muutoksista, etenkin energiansäästöstä ja uusista tuotanto- ja kulutusmalleista, joiden avulla voidaan vastata kestävään kasvuun liittyviin kiireellisiin haasteisiin ja näin hyödyntää digitaalisen vallankumouksen ja innovoinnin mukanaan tuomia etuja kaikilla aloilla sekä loppujen lopuksi toteuttaa onnistunut energiakäänne; toteaa, että innovointi voi tarjota kansalaisille mahdollisuuden toimia aktiivisemmin energiantuotannossa muun muassa syöttämällä itsetuotettua energiaa verkkoon sekä edistää energian tehokkaampaa käyttöä vähentämällä kotitalouksien energiankulutusta ja siten pienentää sekä päästöjä että laskuja;

35.

 painottaa tarvetta vahvistaa tietopohjaa Euroopassa ja vähentää pirstoutumista edistämällä huippuosaamista tieteessä ja koulutuksessa tavoitteena perustaa kansainvälisen huipputason tutkimuskeskuksia; painottaa tarvetta kehittää strategia, jolla varmistetaan, että Eurooppa houkuttelee ulkomaisia lahjakkuuksia, ja samalla säilyttää yhteydet ulkomailla oleskeleviin eurooppalaisiin huippulahjakkuuksiin; katsoo, että ammattitaitoinen työvoima on suuri etu Euroopalle ja keskeinen tekijä tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin tehtävien sijoitusten lisäämisessä;

36.

 toteaa, että EU:n kansalaisten ja yhteisöjen kattava demokraattinen osallistuminen on tärkeä ja olennainen väline energiakäänteen onnistumiselle; korostaa kuitenkin, että tämän muutoksen tosiasiallinen toteutuminen edellyttää avoimuutta, selkeyttä ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja että sen on perustuttava oikeudenmukaiseen kilpailuun;

37.

 katsoo, että puhtaan energian ja energiatehokkuuden innovointi tarjoaa mahdollisuuksia luoda uusia ja parempia työpaikkoja; katsoo, että jotta kestävään ja hiilestä vapaaseen talouteen siirtyminen onnistuu, on varmistettava, että työmarkkinat kykenevät vastaamaan asianmukaisesti innovatiivisten puhtaan energian järjestelmien uusiin tarpeisiin;

38.

 kehottaa komissiota kiinnittämään tutkimuksen ja kehittämisen aloitteissaan enemmän huomiota energiajärjestelmiä koskevan innovoinnin ja uusien ammattiprofiilien, koulutustarpeiden, työpaikkojen ja koulutusvaatimusten väliseen yhteyteen;

39.

 toteaa, että tarvitaan kokonaisvaltaisia koulutus- ja sitouttamisohjelmia, jotka mahdollistavat yhteiskunnan täysipainoisen sitoutumisen energiajärjestelmän muutokseen ja antavat kaikenikäisille eurooppalaisille mahdollisuuden edetä asteittain tietoisuudesta ja ymmärryksestä aktiiviseen osallistumiseen ja itsenäiseen toimintaan; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, alue- ja paikallisviranomaisia sekä yksityistä sektoria edistämään kuluttajien tietoisia valintoja ja kansalaisten sitoutumista energia-asioihin muun muassa toteuttamalla valistuskampanjoita, tiedottamalla kattavasti ja esteettömästi energialaskuista ja hintavertailuvälineistä, edistämällä omaa energiantuotantoa, kysyntäjoustoa ja yhteistyöhön perustuvia jakamisjärjestelmiä, käyttämällä osallistavia talousarvioita ja joukkorahoitusta energiaan liittyvissä investoinneissa sekä vero- ja investointikannustimia ja ohjaamalla teknologiaratkaisuja ja -innovaatioita; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja asianomaisia viranomaisia määrittämään parhaita käytänteitä energiaköyhyydestä kärsivien kotitalouksien auttamiseksi;

40.

 katsoo, että alueilla ja kaupungeilla on ratkaiseva asema kestävien energiamallien kehittämisessä; toteaa, että alueilla ja kaupungeilla on keskeinen asema energiakäänteeseen sitoutumisen edistämisessä sekä ilmastoon ja energiaan liittyvän innovoinnin edistämisessä ruohonjuuritasolla; toteaa, että alueet ja kaupunkiseudut soveltuvat parhaiten integroitujen ratkaisujen testaukseen ja toteuttamiseen, niin että kansalaiset osallistuvat niihin suoraan; painottaa tämän osalta kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen kaltaisten foorumien merkitystä, koska niillä tähdätään maailmanlaajuisen parhaiden käytänteiden vaihdon edistämiseen sekä resurssien ja investointien mahdolliseen yhdistämiseen; toteaa, että myös maaseutualueet tarjoavat tilaa innovoinnille erilaisiin haasteisiin, kuten syrjäiseen sijaintiin tai väestönmuutokseen, vastaamiseksi sekä uusien palvelujen kehittämiseksi;

41.

 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita avustamaan alue- ja paikallisviranomaisia koordinoiduilla toimilla, joilla kannustetaan energia-alan innovointiin paikallisella ja alueiden rajat ylittävällä tasolla ja pyritään kehittämään johdonmukaisia strategioita; korostaa, että energiakäänne vaikuttaa tulevaisuudessa radikaalisti työllisyyteen joillakin Euroopan unionin alueilla; tähdentää tältä osin, että olisi erityisesti keskityttävä alueisiin, jotka kohtaavat haasteita luovuttaessa asteittain ruskohiilen, kivihiilen ja muiden kiinteiden fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvasta energiantuotannosta, sekä kaivosteollisuuteen, johtuipa tämä sitten jäsenvaltion, paikallisviranomaisten ja teollisuuden tekemästä päätöksestä tai muista olosuhteista; painottaa tarvetta tukea näitä alueita osallistavien ja oikeudenmukaisten paikallisten siirtymästrategioiden kehittämisessä sekä yhteiskunnallisten, sosioekonomisten ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten tarkastelussa kaivosalueiden muuntamisen yhteydessä; painottaa rahoitusvaihtoehtoja, joilla tällaista tukea tarjotaan käyttämällä siihen osa päästöhuutokaupalla saaduista tuloista tai ajanjaksoa 2010–2030 varten perustettavan nykyaikaistamisrahaston avulla; katsoo, että olisi määritettävä kattavien sidosryhmäprosessien avulla, miten parhaiten houkutellaan vaihtoehtoisia innovatiivisia yrityksiä, startup-yrityksiä ja teollisuutta tavoitteena kestävän alueellisen talouden kehittäminen ja ihmisten itsekunnioituksen lisääminen sekä sähköntuotantokapasiteetin korvaaminen uusiutuvalla energialla tai energiatehokkuusratkaisuilla; kehottaa keskittymään tutkimus- ja innovointipolitiikassa siihen, miten kyseisiä alueita voidaan elvyttää kestävän työllisyyden ja kasvunäkymien kannalta, erityisesti silloin, kun ruskohiileen, kivihiileen ja muuhun kiinteään fossiiliseen polttoaineeseen perustuvasta energiantuotantokapasiteetista luopuminen on yhteydessä kaivostoimintaan;

42.

 kehottaa komissiota avustamaan paikallis- ja alueviranomaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä puhtaan energian innovoinnin käyttöönotossa, johon kuuluvat muun muassa älykkäät kaupungit, sähköinen liikkuvuus ja älykkäät verkot sekä mikroverkot, ja uusiutuvien energialähteiden markkinoille pääsyssä ottaen kuitenkin huomioon niiden kypsyystason; kehottaa komissiota myös auttamaan viranomaisia vastaamaan haasteisiin, jotka liittyvät energiakäänteen eteenpäin viemiseen, kuten kansalaisten sitoutumiseen asiaan; kannustaa vaihtamaan parhaita käytänteitä, yhdistämään investointeja ja arvioimaan paremmin hankkeiden luottokelpoisuutta sekä kehittämään rahoitusstrategioita, liiketoimintamalleja ja julkisten hankintojen ja lainojen käyttöä;

43.

 katsoo, että liikennealaan liittyy valtavasti potentiaalia ja että sen olisi oltava keskeisessä asemassa energiakäänteessä; rohkaisee komissiota tukemaan nykyistä sähköajoneuvojen infrastruktuurin käyttöönoton rahoitusta; kehottaa komissiota tukemaan jatkossakin ja kehittämään lisää Euroopan laajuisen sähköisen liikkuvuuden aloitteen ja polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kaltaisia aloitteita;

44.

 kannustaa komissiota tunnustamaan vetyyn perustuvan liikkuvuuden ja liikenne- ja sähköalan yhteenliittämisen hyödyt ja luomaan samankaltaisilla aloilla kannustimia uusia liiketoimintamalleja varten, kuten älykäs lataus ja kaksisuuntaiset latauspisteet, jotka mahdollistaisivat sen, että sähköajoneuvojen omistajat voivat myydä joustavasti sähköä järjestelmään; kehottaa komissiota varmistamaan rahoituksen innovoinnille, jolla pyritään kehittämään ratkaisuja vedyn varastointiin ja edistyneitä pitkäaikaisia varastointiratkaisuja sähköajoneuvoille, vedyn latausinfrastruktuureja sekä infrastruktuuri- ja latausratkaisuja, myös sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuria; kehottaa jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia kehittämään uusia aloitteita, kuten verokannustimia sähkö- ja vetyajoneuvojen markkinoille pääsyn edistämiseksi, verovähennyksiä ja -vapautuksia sähkö- ja vetyajoneuvojen omistajille sekä erilaisia muita aloitteita, joilla edistetään sähköisten ajoneuvojen käyttöä, kuten hinnanalennuksia, bonusmaksuja ja palkkioita sähköajoneuvojen ostajille, sekä perustamaan ilmaisia pysäköintialueita sähköisille ajoneuvoille;

45.

 panee merkille EU:n Horisontti 2020 -tutkimus- ja kehittämisohjelmaan kuuluvat merkittävät toimet, joilla pyritään vuoteen 2050 mennessä vähentämään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna (4); muistuttaa, että EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmat ovat avainasemassa energia-alan ja tieto- ja viestintätekniikan innovaatioiden sekä älykkäiden liikennejärjestelmien markkinoille pääsyn mahdollistamisessa; kehottaa komissiota tulevaisuudessa keskittämään entistä selvemmin käytettävissä olevan rahoituksen toisiinsa liittyviin strategisiin ensisijaisiin tavoitteisiin, kuten vähäpäästöiseen liikkuvuuteen, vaihtoehtoisten polttoaineiden latausinfrastruktuuriin sekä integroituun kaupunkiliikenteeseen, ja kehottaa kiinnittämään huomiota erityisesti kaikkiin saastuttaviin päästöihin, melun vähentämiseen, liikenneturvallisuuteen, ruuhkiin ja pullonkauloihin ja noudattamaan tässä teknologianeutraaliuden periaatetta; pitää myös tärkeänä kehittyneiden biopolttoaineiden kehittämistä sekä raideliikenteen ja pyöräilyn osuuden lisäämistä;

46.

 pitää myönteisenä, että komissio aikoo tukea innovoivien ja puhtaiden energiaratkaisujen markkinoille pääsyä julkisten hankintojen avulla ja tarkistamalla puhtaita ajoneuvoja koskevaa direktiiviä; ottaa huomioon edut, joita tästä saattaa koitua julkisesta liikenteestä vastaaville viranomaisille ja toimijoille, linja-autojen valmistajille, teollisuuden toimittajille, energiantoimittajille, kansallisille ja kansainvälisille yhdistyksille ja tutkimuskeskuksille; kehottaa komissiota antamaan ripeästi tätä koskevia ehdotuksia;

47.

 kehottaa perustamaan liikennealan tutkimuksen ja innovoinnin strategisen ohjelman, johon kuuluu jäsenvaltioita ja komissiota sekä lisäksi alue- ja paikallisviranomaisia ja alan toimijoita kuullen laadittuja etenemissuunnitelmia ja vastaava ohjausmekanismi, jotta voidaan tukea ja nopeuttaa kipeästi kaivattua tutkimusta, innovointia sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa liikennealalla ja kannustaa niin ikään kipeästi kaivattuun vähäpäästöiseen liikkuvuuteen; edellyttää, että näissä etenemissuunnitelmissa esitetyt päätelmät sisällytetään komission vuotuiseen työohjelmaan;

48.

 kehottaa noudattamaan integroitua ja koordinoitua menettelytapaa, jotta voidaan ottaa huomioon EU:n sekä kansallisen tason politiikkatoimien ja lainsäädännön kaupunkiulottuvuus, sekä kehittämään kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia, jotta voidaan tukea, mahdollistaa ja edistää jäsenvaltioiden toimia, joilla parannetaan kansalaisten terveyttä ja elämänlaatua sekä ympäristön tilaa kaupunkialueilla; pyytää kehittämään vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä ja itseohjautuvia ajoneuvoja sekä ottamaan käyttöön viestintäinfrastruktuuria, jonka avulla voidaan taata 5G-verkon suuri kapasiteetti ja viiveen minimointi; kehottaa aktiivisiin toimiin kaupunki- ja maaseutualueiden sekä kehittyneempien alueiden ja kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden erojen vähentämiseksi ja niiden välisen yhteistyön lisäämiseksi infrastruktuurin laadun suhteen;

49.

 pitää merkittävänä kesäkuussa 2017 allekirjoitettua kehityspolitiikkaa koskevaa eurooppalaista konsensusta, jossa määritellään EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteinen visio ja toimintakehys kehitysyhteistyön alalla; toteaa, että ensimmäistä kertaa vuoteen 2030 mennessä saavutettavia 17:ää kestävän kehityksen tavoitetta ja niihin liittyviä alatavoitteita voidaan soveltaa yleisesti kaikissa maissa EU:n sitouduttua ottamaan johtoaseman niiden täytäntöönpanossa; panee merkille, että konsensus saattaa unionin kehityspolitiikan vuoden 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelman linjoille ja että se sisältää kestävän energian ja ilmastonmuutoksen aloilla toteutettavia merkittäviä toimia;

50.

 muistuttaa, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 8 artiklassa säädetään, että ”ERI-rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa otetaan huomioon kestävä kehitys” ja että siinä on otettava huomioon myös ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista koskeva EU:n tavoite ja sen Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumukset;

51.

 muistuttaa, että yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa tarkoitetuilla kumppanuussopimuksilla ja ohjelmilla pyritään edistämään resurssitehokkuutta, ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä ja niihin sopeutumista sekä kumppanuutta, monitasohallintoa, syrjimättömyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa koskevia monialaisia periaatteita;

52.

 katsoo, että EU:n politiikanalojen välisiä synergioita olisi vahvistettava EU:n yhtenäisellä ja johdonmukaisella kannalla polkumyynnin vastaisiin toimenpiteisiin, jotta varmistetaan, että valmistusteollisuus voi hyödyntää kaikin mahdollisin tavoin energiakäännettä;

53.

 toteaa, että alueilla ja kaupungeilla on keskeinen asema energiakäänteeseen sitoutumisen edistämisessä maailmanlaajuisesti sekä ilmastoon ja energiaan liittyvään ruohonjuuritason innovointiin kannustamisessa; kehottaa soveltamaan samoja ympäristönlaatunormeja kaikkeen EU:n markkinoille tulevaan energiateknologiaan; toteaa olevansa huolissaan kaupunkien viheralueiden suojelemisesta;

o

o o

54.

 kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille.

(1)  EUVL C 399, 24.11.2017, s. 21.

(2)  EUVL C 36, 29.1.2016, s. 62.

(3)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104.

(4)  Ks. 28. maaliskuuta 2011 annettu komission valkoinen kirja ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (COM(2011)0144),

Top