EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.11.2018

COM(2018) 774 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Vuosikertomus Euroopan unionin humanitaarisen avun politiikoista ja niiden täytäntöönpanosta vuonna 2017

Sisältö

Johdanto

Yleiskatsaus vuonna 2017 tuetuista keskeisistä humanitaarisen avun operaatioista

Lisätietoa ja lähteitä

Johdanto

Tässä kertomuksessa esitellään Euroopan komission täytäntöönpanemat unionin keskeiset toimet ja politiikkojen tulokset humanitaarisen avun alalla vuonna 2017. Kertomus on laadittu humanitaarisesta avusta 20 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 19 artiklan mukaisesti. Kyseisessä artiklassa edellytetään, että komissio toimittaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen, johon on liitetty tiivistelmä edellisen vuoden aikana rahoitetuista toimista.

Yleiskatsaus vuonna 2017 tuetuista keskeisistä humanitaarisen avun operaatioista

Vuosi 2017 oli haasteellinen humanitaariseen apuun liittyvässä komission toiminnassa. Humanitaariset tarpeet kasvoivat edelleen varsinkin Euroopan lähialueilla. Niiden taustalla olivat pitkittyneet konfliktit, jotka eivät näytä laantumisen merkkejä, sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja väestönkasvu.

Vakavimmissa laajamittaisissa kriiseissä on ilmennyt vain vähän tai ei ollenkaan lientymistä. Hädässä olevista ihmisistä 27 prosenttia oli keskittynyt kolmelle kriisialueelle eli Jemeniin, Syyriaan ja Irakiin. Syyrian konflikti on johtanut aikamme pahimpaan humanitaariseen kriisiin. Sen seurauksena on kuollut satoja tuhansia ihmisiä, yli 11 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään kotiseudultaan ja avun tarpeessa on lähes 19 miljoonaa syyrialaista.

Komissio myönsi yli 1,548 miljardia euroa 1 EU:n rahoitusta 94 maahan. Merkittävä osuus rahoituksesta kohdistettiin konfliktista kärsivän väestön tukemiseen Syyriassa sekä pakolaisten tukemiseen sen naapurimaissa ja -alueilla. Muuallakin maailmassa EU on edelleen suurin avunantaja, ja Afrikka saa edelleen merkittävän osan rahoituksesta.

Avunantoa koskevien yleisten tavoitteidensa mukaisesti komissio keskittyi edelleen edistämään periaatteellista humanitaarista apua ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamista. Humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen julistamisesta on kulunut 10 vuotta. Konsensuksen ajankohtaisuus vahvistettiin Euroopan parlamentissa pidetyssä tapahtumassa, johon osallistui komission jäsen Christos Stylianides. Kesäkuussa 2017 komissio otti johtovastuun sukupuoliperusteiselta väkivallalta suojelemista hätätilanteissa koskevasta toimintakehotusta (”Call to Action” on protection from gender-based violence in emergencies), ja se tulee edelleen olemaan yksi komission tärkeimmistä prioriteeteista.

Avunantajien ja operatiivisten virastojen välillä Maailman humanitaarisessa huippukokouksessa vuonna 2016 tehdyn Grand Bargain -sopimuksen mukaisesti komissio on myös jatkanut työtä mahdollisimman hyvän kustannustehokkuuden saavuttamiseksi humanitaarisen avun rahoituksessa. Lisäksi komissio on toteuttanut toimia parantaakseen selviytymiskykyä vastauksena kriisitilanteisiin ja epävakaisiin oloihin, joista on tullut ”normaalitila” monissa osissa maailmaa. Se on edistynyt huomattavasti humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumon toteuttamisessa.

Innovoinnin ja digitalisaation tukemisesta on lisäksi tullut keskeinen osa komission tukitoimintaa humanitaarisen avun vaikutusten maksimoimiseksi. Tässä yhteydessä komissio käynnisti marraskuussa 2017 Euroopan innovaationeuvoston Horisontti-palkintohaasteen, joka koskee kohtuuhintaista huipputeknologiaa humanitaarisen avun tarpeisiin ja jolla pyritään hyödyntämään tutkimustoiminnan ja innovoinnin koko potentiaali kriisi- ja hätätilanteiden ratkaisemiseksi.

Hätätilanteissa järjestettävä koulutus on saanut entistä vahvemman aseman komission lippulaivapolitiikkana. Vuonna 2017 komissio suuntasi siihen 6 prosenttia EU:n humanitaarisen avun määrärahoista.

Komissio on sitoutunut mahdollisuuksien mukaan tukemaan käteisen rahan käyttöä tukimuotona 2 . Sitoumuksen mukaisesti komissio on edistänyt käteisen rahan käyttöä humanitaarisen avun ohjelmissaan kaikkialla maailmassa ja jatkanut Turkin pakolaisille suunnatun innovatiivisen ohjelman, hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon (ESSN), käyttöönottoa. EU on nyt ylittänyt alkuperäisen tavoitteensa, joka oli miljoonan kaikkein heikoimmassa asemassa olevan pakolaisen tukeminen Turkissa säännöllisillä käteisavustuksilla. Syyskuuhun 2018 mennessä ESSN:stä oli annettu tukea noin 1,4 miljoonalle pakolaiselle.

Yleiskatsaus vuonna 2017 tuetuista keskeisistä humanitaarisen avun operaatioista

Syyrian kriisiin vastaaminen

Komissio myönsi yli 280 miljoonaa euroa humanitaarisiin operaatioihin Syyriassa, Jordaniassa, Libanonissa ja Egyptissä Brysselin konferenssissa huhtikuussa 2017 annettujen sitoumusten mukaisesti. Turkissa humanitaarinen apu muodosti osan EU:n Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen yhteydessä annettua tukea.

Syyriassa (142,5 miljoonaa euroa) EU:n humanitaarinen apu suunnattiin pääasiassa yhdennettyihin ja joustaviin ihmishenkiä pelastaviin välttämättömiin hätätoimiin. Toimia toteutettiin kaikkien tukimuotojen avulla: rajat ylittävänä ja rintamalinjat ylittävänä tukena sekä säännöllisen ohjelmasuunnittelun mukaisten ohjelmien kautta.

Libanonissa (80,5 miljoonaa euroa) pakolaisten määrä henkeä kohti on maailman suurin. Siellä EU antoi tukea syyrialaispakolaisille käteisavustusten, erikoissairaanhoidon, epävirallisen koulutuksen ja suojatilojen (mukaan lukien vesihuolto, hygienia ja jätevesihuolto) muodossa.

Jordaniassa (55 miljoonaa euroa) EU antoi tuhansille syyrialaispakolaisille käteisavustuksia, suojelua, terveydenhuoltoa ja talvivarusteita. Se otti huolehtiakseen myös niiden yli 45 000 pakolaisen hätäaputarpeista, jotka olivat joutuneet jäämään Syyrian ja Irakin vastaiselle Jordanian koillisrajalle (niin sanotulle Berm-vyöhykkeelle).

Egyptissä (3,6 miljoonaa euroa) EU tuki ala-arvoisissa oloissa kaupunkialueilla asuvia pakolaisia tarjoamalla suojelua, terveydenhuoltoa, koulutusta ja käteisavustuksia.

Turkissa oli yli 3,5 miljoonaa pakolaista vuonna 2017. Komissio teki sopimukset kaikista Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen kautta myönnettävistä humanitaarisen avun 1,4 miljardin euron määrärahoista vuosille 2016–2017. Tähän kuului 998 miljoonaa euroa EU:n kaikkien aikojen suurimmalle humanitaarisen avun ohjelmalle, hätätilanteiden sosiaaliselle turvaverkolle, josta annetaan yli 1,1 miljoonalle pakolaiselle suoria käteisavustuksia. Lisäksi se käsitti koulutusta varten myönnettävän ehdollisen rahansiirron ohjelman, joka on kaikkien aikojen suurin EU:n rahoittama ohjelma koulutuksen tarjoamiseksi hätätilanteissa.

Afrikan humanitaarisiin tarpeisiin vastaaminen

Vuonna 2017 neljä merkittävää alueellista kriisiä Länsi- ja Keski-Afrikassa edellyttivät edelleen huomattavia humanitaarisen avun toimia, ja tähän tarkoitukseen osoitettiin 263 miljoonaa euroa. Toimiin kuului elintarvike- ja ravitsemushätäapu Sahel-maissa, joissa 9 miljoonaa ihmistä tarvitsi elintarvikehätäapua ja 3,5 miljoonaa lasta kärsi vakavasta akuutista aliravitsemuksesta. Apu käsitti myös toimet laajamittaisessa Tšad-järven alueen kriisissä, jonka seurauksena oli 2,3 miljoonaa maan sisällä siirtymään joutunutta henkilöä ja yli 200 000 pakolaista sekä 7,1 miljoonaa ruokakriisistä kärsivää ihmistä, erityisesti Koillis-Nigeriassa, mutta myös naapurimaissa Nigerissä, Kamerunissa ja Tšadissa. Hätätilanteen tukea annettiin konflikteista kärsivälle väestölle Pohjois- ja Keski-Malissa sekä naapurimaissa Burkina Fasossa, Mauritaniassa ja Nigerissä, kun konfliktin humanitaariset vaikutukset kärjistyivät entisestään. Tukea annettiin kriisistä kärsiville haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille Keski-Afrikan tasavallassa, jossa väkivaltaisuuksien lisääntyminen on johtanut maan sisäisen ja naapurimaihin suuntautuvan pakkomuuton yleistymiseen ja sen myötä humanitaarisen avun tarpeen lisääntymiseen.

Itä-Afrikassa ja Suurten järvien alueella merkittävät kriisit vaativat edelleen yhä enemmän humanitaarista apua. Tilannetta ovat pahentaneet sekä konfliktit, erityisesti Kongon demokraattisessa tasavallassa, Etiopiassa, Somaliassa ja Etelä-Sudanissa, että luonnonkatastrofit ja erityisesti kuivuus ja tulvat. Tämä on johtanut laajamittaiseen pakkomuuttoon ja vakavasti puutteelliseen ruokaturvaan. Vakavasti puutteellisesta ruokaturvasta kärsivien noin 35 miljoonan ihmisen tarpeisiin vastaamiseksi suunnattiin yli 474 miljoonaa euroa Afrikan sarven ja Suurten järvien alueelle ja sen lisäksi Burundista, Kongon demokraattisesta tasavallasta, Eritreasta, Somaliasta, Etelä-Sudanista ja Sudanista tulleille 5 miljoonalle pakolaiselle, joille Uganda ja Etiopia ovat kaksi ensimmäistä vastaanottajamaata Afrikassa, ja lähes 15 miljoonalle maansisäiselle pakolaiselle pääasiassa Kongon demokraattisessa tasavallassa, Etiopiassa, Somaliassa, Sudanissa ja Etelä-Sudanissa. Useimmissa maissa vallitseva yhdistelmä konflikteja, etnisiä jännitteitä ja luonnonkatastrofeja, epidemioita, puutteellista ruokaturvaa ja aliravitsemusta on lisännyt huomattavasti avun tarpeessa olevien ihmisten määrää. Eteläisen Afrikan / Intian valtameren alueella luonnonkatastrofit ovat pahentaneet entisestään puutteellista ruokaturvaa ja lisänneet muita humanitaarisen avun tarpeita. Kaikkein kiireellisimpiä tarpeita varten ja erityisesti varautumistoimenpiteitä koskevaan työhön, jonka tarkoituksena on parantaa vaarassa olevan väestön selviytymiskykyä, osoitettiin lisäksi 15 miljoonaa euroa.

Laajempi Lähi-itä, Irak, Pohjois-Afrikka, Ukraina ja Länsi-Balkan

Irakille osoitettiin yhteensä 82,5 miljoonaa euroa vuonna 2017. Vuosina 2016 ja 2017 EU toimitti myös EU:n pelastuspalvelumekanismiin osallistuvien maiden tarjoamaa luontoissuorituksina annettavaa apua Mosulin hätätilan vuoksi. Kestäviä toimia ja siirtymistä varhaisen jälleenrakennuksen sekä keskipitkän aikavälin tukeen on edistetty humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumon mukaisesti.

Komissio osoitti 20 miljoonaa euroa Palestiinan humanitaaristen operaatioiden tukemiseen. Tuen painopisteenä oli Gaza. EU vastasi humanitaarisen avun tarpeen lisääntymiseen, jonka taustalla ovat kymmenvuotinen saarto, peruspalvelujen (terveydenhuolto / vesihuolto, hygienia ja jätevesihuolto) puute ja toistuvat väkivallan purkaukset. Komissio jatkoi Länsirannalla tuen antamista heikoimmassa asemassa oleville yhteisöille, joilta puuttuvat kokonaan tai lähes kokonaan mahdollisuudet koulutukseen, vesihuoltoon ja toimeentuloon ja joita uhkaa pakkomuutto.

Komissio osoitti vuonna 2017 yhteensä 76,7 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun Jemenissä. Komission rahoittamissa humanitaarisissa hankkeissa asetettiin etusijalle yhtenäiset monialaiset toimet uusissa tai pitkittyneissä siirtymään joutuneen väestön tapauksissa, yhtenäinen toiminta terveys-, ravitsemus- ja elintarvikekriiseissä, yhtenäiset tai erilliset suojelutoimet, joissa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan ja hätätilanteissa järjestettävään koulutukseen, ja tehostettu nopean toiminnan valmius sekä logistinen tuki, koordinointi ja vaikuttaminen.

Maan sisäisille pakolaisille, paluumuuttajille ja vastaanottaville yhteisöille Libyassa osoitettiin 10 miljoonaa euroa humanitaarista apua, joka suunnattiin pääasiassa terveydenhuoltoon, elintarvikkeisiin ja suojeluun, kun konfliktin vaikutukset miljoonaan heikossa asemassa olevaan ihmiseen jatkuivat.

Kolme vuotta konfliktin alkamisen jälkeen humanitaarinen tilanne Ukrainan konfliktista kärsivillä alueilla on huonontunut merkittävästi edelleen, ja komissio luonnehtii tilannetta unohdetuksi kriisiksi 3 . Vuonna 2017 komissio osoitti 20 miljoonaa euroa konfliktista kärsivien ihmisten tarpeisiin rintamalinjan kummallakin puolella ja hallitukseen hallintaan kuulumattomilla Luhanskin ja Donetskin alueilla.

EU jatkoi vuonna 2017 monialaisen avun antamista pakolaisille ja siirtolaisille, jotka ovat kulkeneet entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Serbian kautta ja joutuneet jäämään Serbiaan rajojen sulkemisen jälkeen (5 miljoonaa euroa).

Aasia ja Latinalainen Amerikka

EU jatkoi vuonna 2017 tukeaan Aasian maille. Humanitaarisiin toimiin ja katastrofivalmiustoimiin osoitettiin noin 95 miljoonaa euroa. Painopisteenä oli siirtymään joutuneita afganistanilaisia koskeva entisestään paheneva kriisi ja apu yli 700 000:lle hiljattain Myanmarista Bangladeshiin siirtymään joutuneelle rohingalle sekä rohingaväestölle ja muille Myanmarissa oleville vähemmistöille, jotka kärsivät väkivallasta ja leireihin pakottamisesta. Komissio reagoi myös Filippiineillä Mindanaossa kärjistyvään kriisiin, jota hirmumyrsky Tembinin joulukuussa 2017 aiheuttamat tuhot pahensivat entisestään.

Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa yli 30 miljoona euroa osoitettiin katastrofivalmiuteen ja toimintaan humanitaarisissa hätätilanteissa. Tärkeimpänä painopisteenä olivat toimet, joilla vastattiin tuhoisien Irma- ja Maria-hirmumyrskyjen aiheuttamiin tarpeisiin Karibian maissa, elintarvikkeiden ja majoitustilojen puutteesta johtuvaan kriisiin Haitissa sekä heikentyvään humanitaariseen tilanteeseen Kolumbiassa ja Venezuelassa. Painopisteitä tällä alueella vuonna 2017 olivat myös kuivuus ja väkivaltaisuudet Keski-Amerikassa.

Luonnonkatastrofien edellyttämät toimet

Komissio reagoi vuoden 2017 lukuisiin luonnonkatastrofeihin EU:n alueella ja muualla maailmassa. Tätä tarkoitusta varten se antoi humanitaarista apua kumppaniorganisaatioiden kautta. Se pyrki myös mahdollisuuksien mukaan varmistamaan humanitaarisen avun ja luontoissuorituksina annettavan avun väliset synergiaedut. Viimeksi mainittua antavat jäsenvaltiot EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta, ja sitä koordinoi komission hätäavun koordinointikeskus. Syyskuussa 2017 toiminta Irma- ja Maria-hirmumyrskyjen yhteydessä oli hyvä esimerkki siitä, kuinka humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun välineet täydentävät toisiaan. Komissio osoitti 2,9 miljoonaa euroa eniten kärsimään joutuneelle väestölle kahdeksassa pahimman tuhon kohdemaassa (Kuuba, Antigua ja Barbuda, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, Haiti, Saint Kitts ja Nevis, Sint Maarten ja Turks- ja Caicossaaret). Tuen kohteena olivat myös satelliittikarttojen laatiminen, konsuliapu ja EU:n kansalaisten evakuointi, luontoissuorituksina annettavan avun kuljetus ja toimittaminen sekä hätäapuun liittyvän asiantuntemuksen tarjoaminen.

Monialaiset kysymykset

Koulutus hätätilanteissa

Vuonna 2017 komissio suuntasi 6 prosenttia humanitaarisen avun määrärahoista koulutukseen hätätilanteissa. Humanitaarisen avun määrärahojen ohella komissio hallinnoi hätätilanteissa järjestettävän koulutuksen rahoitusta myös hätätilanteen tukivälineen kautta Kreikassa sekä Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen kautta. Tuki hätätilanteissa järjestettävälle koulutukselle oli maailmanlaajuisesti lähes 96 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 1,14 miljoonaa tyttöä ja poikaa hyötyi tästä avustusmuodosta. EU myös jatkoi tiedottamista laadukkaan koulutuksen merkityksestä kriisi- ja pakkomuuttotilanteissa, joissa humanitaaristen ja kehitysyhteistyön toimijoiden työ yhdistyy. Lisäksi se jatkoi tämän alan koordinoinnin ja valmiuksien kehittämisen vahvistamista rahoittamalla maailmanlaajuista koulutusklusteria ja isännöimällä sen yhteistyökumppanien vuosikokousta.

Grand Bargain -sopimus

Vuonna 2017 on edistytty huomattavasti olennaisissa osissa Grand Bargain -sopimusta. Sopimuksessa on kyse erilaisista humanitaarisen avun antajien ja humanitaaristen järjestöjen välillä Maailman humanitaarisessa huippukokouksessa vuonna 2016 sovituista toimenpiteistä, joilla parannetaan humanitaarisen avun tehokkuutta. Sopimuksella pyritään muun muassa vahvistamaan humanitaaristen ja kehitysyhteistyön toimijoiden välisiä yhteyksiä, mikä EU:n puitteissa tarkoittaa pilottimaiden nimeämästä humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumoa varten. Lisäksi on sovittu uusista avun toimittamisen tavoista, kuten käteisavustuksista. Komissio on erityisesti yhteisen tarvearvioinnin ohjauksen yhteydessä osallistunut tästä aiheesta käytävien teknisten keskustelujen edistämiseen.

Käteiseen rahaan perustuva tukimuoto

EU on jatkanut käteisavustusten käytön edistämistä humanitaarisen avun toimittamisessa ja täyttänyt Grand Bargain -sopimuksen mukaisen sitoumuksensa toimittaa 35 prosenttia avusta käteisavustuksina. Laajamittaisten operaatioiden tehokkuudessa on parantamisen varaa, ja EU on antanut humanitaarisille yhteistyökumppaneille ohjeet näiden operaatioiden vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.

Humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumo

Humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumoa koskevalla lähestymistavalla kannustetaan humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön toimijoita tiivistämään ja parantamaan yhteistyötään. Tavoitteena on laajentaa toimien vaikutusta parantamalla toimijoiden välisiä yhteyksiä. Jatkumo on ollut yksi EU:n vuoden 2017 prioriteeteista pitkittyneiden kriisien pitkän keston ja humanitaarisen avun rahoituksen tarpeiden johdosta. Keskeisiä tavoitteita ovat tehokkuusetujen löytäminen, kriisien ennakoinnin parantaminen, reagoinnin nopeuttaminen ja pysyvämpien ratkaisujen löytäminen. Koska lähestymistapa edellyttää ajattelutavan muuttamista, sitä testaamaan hyväksyttiin vuonna 2017 eräitä pilottimaita. Komission yksiköt sitoutuivat ensinnäkin laajentamaan yhteistyötä 14 maassa (Afganistan, Etelä-Sudan, Etiopia, Irak, Jemen, Kenia, Myanmar, Nigeria, Niger, Somalia, Sudan, Tansania, Tšad ja Uganda). EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto sekä naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto ovat lisäksi samanaikaisesti sopineet yhteistyön parantamisesta Libanonissa, Jordaniassa ja Syyriassa luomalla humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötä koskevia yhteisiä kehyksiä. Myös jäsenvaltiot osallistuvat kuudessa näistä maista (Irak, Myanmar, Nigeria, Sudan, Tšad ja Uganda) poliittisen ulottuvuuden lisäarvon osoittamiseen yhteisissä tavoitteissa ja toimissa. Hätäavun ja pitkän aikavälin avun menestyksekäs koordinointi Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen yhteydessä on myös hyvä esimerkki jatkumon toiminnasta.

Tiedonanto Strateginen lähestymistapa selviytymiskykyyn EU:n ulkoisessa toiminnassa annettiin 7. kesäkuuta 2018 ja neuvoston päätelmät samasta aiheesta 13. marraskuuta 2017. Syykuussa 2017 Tallinnassa pidetyssä epävirallisessa ulkoasianneuvoston kokouksessa (kehitysasiat) käynnistettiin humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumon toteuttamiseen tähtäävä työ. Sitä on tehty tässä yhteydessä kuudessa pilottimaassa (Nigeria, Tšad, Uganda, Sudan, Myanmar ja Irak). Sillä on pyritty vastaamaan kahteen tärkeimpään haasteeseen: i) yhteistoiminnan lisääminen riskien ja haavoittuvuuksien torjunnassa eri aloilla (esim. ilmastoon, talouteen. yhteiskuntaan, turvallisuuteen ja politiikkaan liittyvillä aloilla) ja eri välineissä; ii) yhteistyön tiivistäminen jäsenvaltioiden kanssa.

Pakkomuutto

Vuonna 2017 konfliktien vuoksi siirtymään joutuneiden ihmisten määrä kasvoi edelleen eri puolilla maailmaa. Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) keskittyivät panemaan täytäntöön EU:n lähestymistapaa pakkomuuttoon. Säännöllinen koordinointi, yhteiset toimet ja työpajat edistivät koordinoitujen toimien suunnittelua muun muassa Sudanissa, Jordaniassa, Libanonissa ja Ukrainassa vallinneissa erityistilanteissa.

Pakkomuuttoa koskevan EU:n lähestymistavan täytäntöönpano tukeutui humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumon vahvistamiseksi tehtävään työhön ja kytkeytyi maailmanlaajuisiin aloitteisiin, joista esimerkkinä ovat pakolaisten tilanteeseen reagointia koskeva kokonaisvaltainen kehys 4 ja Maailmanpankin sitoutuminen pakkomuuton käsittelyyn.

Unohdetut kriisit

EU on sitoutunut täyttämään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tarpeet heidän olinpaikastaan riippumatta sekä varmistamaan, että huomioarvoltaan pienemmissä kriiseissä eläviä ihmisiä ei unohdeta. Humanitaarisesta rahoituksesta 15 prosenttia osoitetaan näihin kriiseihin menetelmillä, joissa yhdistetään objektiiviset kriteerit – riskinhallintaa kuvaava indeksi INFORM 5 , näkyvyys mediassa ja julkisen sektorin tuki henkeä kohti – ja komission humanitaarisen alan asiantuntijoiden laadullinen arviointi.

Hätätoimenpiteet

Komission humanitaarisen avun hätätoimenpiteet on suunniteltu siten, että niillä voidaan vastata äkillisiin hätätilanteisiin. Niihin sisältyy kolme välinettä, joilla voidaan reagoida nopeasti katastrofeihin. Vuonna 2017 määrärahoja myönnettiin alustavasti 7 miljoonaa euroa. Toimintavarauksesta saatiin lisäksi 1 miljoona euroa, joten kokonaisbudjetti oli 8 miljoonaa euroa. Se jakautui seuraavasti:

1)    epidemioiden valvonta (2,4 miljoonaa euroa)

2)    pienimuotoiset toimet (2,6 miljoonaa euroa)

3)    tuki Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton (IFRC) hätärahastolle (DREF) (3 miljoona euroa).

Hätätoimenpiteiden avulla vastattiin humanitaarisiin tarpeisiin epidemioiden valvonnan ja pienimuotoisten toimien välineiden kautta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Perun, Zimbabwen ja Nigerin tulvat, Costa Rican, Dominican ja Filippiinien hirmumyrskyt, koleraepidemia Jemenissä, Somaliassa, Tšadissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa sekä rutto Madagaskarissa, puutteellinen ruokaturva Kongon tasavallassa ja Venezuelassa sekä maanvyörymät Sierra Leonessa ja Kolumbiassa. Tuki Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton hätärahastolle käytettiin 28:een eri katastrofiin.

Komission humanitaarisen avun lentokuljetukset (ECHOn lento-ohjelma) ja muut humanitaariset kuljetus- ja logistiikkatoimet

Tietyissä kriisitilanteissa humanitaariset lentokuljetukset ovat turvallisuusrajoitteiden ja/tai puuttuvan infrastruktuurin vuoksi ainoa keino päästä syrjäisille alueille ja saavuttaa hädässä olevat ihmiset. Näillä lennoilla mahdollistetaan ensisijaisesti ihmishenkiä pelastavan avun antaminen ihmisille, jotka ovat muuten avun ulottumattomissa. Niiden ansiosta avustustyöntekijät voivat antaa apua paikoissa, joihin on muulla tavoin vaikea päästä. Humanitaarisia lentokuljetuksia käytetään myös evakuoitaessa ihmisiä lääketieteellisistä ja turvallisuussyistä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EU rahoittaa erityisiä kuljetus- ja logistiikkahankkeita (21,52 miljoonalla eurolla vuonna 2017). EU:lla on oma humanitaarinen lentokuljetuspalvelu, ECHOn lento-ohjelma, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (16 miljoonaa euroa vuonna 2017). Vuonna 2017 ECHOn lento-ohjelman avulla kuljetettiin 26 071 matkustajaa ja 194 tonnia humanitaarisen avun tarvikkeita Malissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ugandassa ja Keniassa.

Humanitaaristen avustustoimien arviointi

Komission humanitaarisen avun arviointiohjelma kestää yli viisi vuotta ja sillä pyritään kattamaan kaikki komission humanitaarisen avun toimet. Tämä varmistetaan toteuttamalla joukko maantieteellisiä ja temaattisia arviointeja, jotka kattavat EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston humanitaaristen toimien kaikki tärkeät näkökohdat. Niistä saatuja tietoja on käytetty myös vuonna 2017 tehdyssä kokonaisvaltaisessa arvioinnissa, joka perustui vuosina 2012–2016 valmiiksi saatuihin arviointeihin. Arviointi on julkaistu osoitteessa

http://ec.europa.eu/echo/funding-evaluations/evaluations/geographic-evaluations_en
Vuoden 2017 talousarvio

1. Luettelo komission humanitaarisen avun alalla tekemistä rahoitussopimuksista 6 :

http://ec.europa.eu/echo/files/funding/agreements/agreements_2017.pdf

2. Humanitaarisen avun vuoden 2017 talousarvion toteutuminen

Lisätietoa ja lähteitä

·Tietoa ECHOn toiminnasta:

http://ec.europa.eu/echo/en

·Taloudellisia tietoja Euroopan komission humanitaarisen avun toimista vuonna 2017:    
http://ec.europa.eu/echo/financing-decisions-hips-2017_en

·Tietoa aiempien vuosien toiminnasta:     http://ec.europa.eu/echo/about/annual_reports_en.htm

·ECHOn vuoden 2017 toimintakertomus: https://ec.europa.eu/info/publications/annual-activity-reports-2017_en

·Vuoden 2016 hallinto- ja tuloksellisuuskertomus: https://ec.europa.eu/info/node/10237

·ECHOn arviointikertomukset:
http://ec.europa.eu/echo/funding-evaluations/evaluations_en  

·Euroopan komission ja jäsenvaltioiden humanitaarisen avun rahoitusta koskevat tiedot: https://euaidexplorer.ec.europa.eu

Luettelo vuoden 2014 kumppanuutta koskevan puitesopimuksen allekirjoittaneista yhteistyökumppaneista

(1) 2,2 miljardia euroa, mukaan luettuna ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot jäsenvaltioista.

(2) Vuonna 2018 EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston tavoitteena
toimittaa 35 prosenttia avusta käteissiirtoina. 

(3)   https://ec.europa.eu/echo/news/addressing-forgotten-crises-todays-global-context_en  

(4)   http://www.unhcr.org/comprehensive-refugee-response-framework-crrf.html

(5)   http://www.inform-index.org/

(6)    Mukaan luettuina asianomaisten kumppaniorganisaatioiden nimet.

(7)      Euroopan komission hallinnoima humanitaarisen avun vuoden 2017 kokonaisbudjetti oli 2,2 miljardia euroa mukaan lukien ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot jäsenvaltioista.