EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 19.10.2017

COM(2017) 603 final

2017/0263(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten 20. sääntömääräisessä kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ehdotukseen Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta tehdyn pöytäkirjan liitteen II muuttamiseksi

PERUSTELUT

1.Ehdotuksen aihe

Tämä ehdotus koskee päätöstä, jolla vahvistetaan Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolten 20. sääntömääräisessä kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävä kanta Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta tehdyn pöytäkirjan liitteeseen II tehtäviin muutoksiin.

2.Ehdotuksen tausta

2.1.Barcelonan yleissopimus ja pöytäkirjat

Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’Barcelonan yleissopimus’ tavoitteena on varmistaa meren ja maan luonnonvarojen kestävä hallinnointi sekä suojella merellistä ympäristöä ja rannikkovyöhykkeitä ehkäisemällä, vähentämällä ja poistamalla pilaantumista. Barcelonan yleissopimus tuli voimaan 9 päivänä heinäkuuta 2004.

Barcelonan yleissopimusta täydentää seitsemän pöytäkirjaa, joissa tarkastellaan Välimeren ympäristönsuojeluun liittyviä erityiskysymyksiä, mukaan lukien pöytäkirja Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta (joka hyväksyttiin vuonna 1995 ja jolla korvattiin vuoden 1982 pöytäkirja) ja sen liitteet.

Euroopan unioni on Barcelonan yleissopimuksen 1 ja sen pöytäkirjojen 2 sopimuspuoli. Myös Italia, Kreikka, Espanja, Ranska, Slovenia, Malta, Kypros ja Kroatia ovat yhdessä 13 EU:n ulkopuolisen Välimeren maan kanssa Barcelonan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen sopimuspuolia.

2.2.Sopimuspuolten 20. sääntömääräinen kokous

Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolten 20. kokous pidetään 17.–20. joulukuuta 2017 Tiranassa Albaniassa.

Sopimuspuolten kokouksessa päätetään muun muassa seuraavasta säädöksestä, jolla on oikeusvaikutuksia: Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan, jäljempänä ’pöytäkirja’, liitteen II (luettelo uhanalaisista lajeista) muuttamista koskeva ehdotus.

Barcelonan yleissopimuksen pöytäkirjan liitteisiin tehtäviä muutoksia hyväksyttäessä noudatetaan Barcelonan yleissopimuksen 23 artiklassa määrättyä menettelyä. Tällaiset muutokset hyväksytään pöytäkirjan sopimuspuolten kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä. Barcelonan yleissopimuksen 25 artiklan mukaisesti Euroopan talousyhteisö [...] käyttää äänioikeuttaan äänimäärällä, joka on yhtä suuri kuin tämän yleissopimuksen tai sen yhden tai useamman pöytäkirjan sopimuspuolina olevien Euroopan talousyhteisön jäsenvaltioiden määrä; Euroopan talousyhteisö [...] ei saa käyttää äänioikeuttaan, jos sen jäsenvaltiot käyttävät omaa äänioikeuttaan, ja päinvastoin.

2.3.Pöytäkirjan liitteeseen II suunnitellut muutokset

Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolten on 17.–20. joulukuuta 2017 pidettävässä 20. sääntömääräisessä kokouksessa määrä hyväksyä muutoksia pöytäkirjan liitteeseen II, jäljempänä ’suunniteltu säädös’.

Suunnitellun säädöksen tarkoituksena on

- lisätä pöytäkirjan liitteessä II olevaan lajien luetteloon neljä uutta Anthozoa-lajia (meressä elävien selkärangattomien luokka, ml. korallit): Isidella elongata, Dendrophyllia cornigera, Dendrophyllia ramea ja Desmophyllum dianthus ja

- saattaa meri- ja rannikkoalueilla esiintyvien useiden lintulajien nimet ajan tasalle, jotta viimeksi pöytäkirjan liitteisiin tehtyjen muutosten jälkeen tehdyt taksonomiset muutokset tulevat huomioon otetuiksi.

Suunnitellusta säädöksestä tulee sopimuspuolia sitova Barcelonan yleissopimuksen 29 artiklan mukaisesti, jossa säädetään, että kaikki tämän yleissopimuksen pöytäkirjat sitovat kyseisen pöytäkirjan sopimuspuolia, ja 23 artiklan mukaisesti, jossa säädetään, että tämän yleissopimuksen ja sen pöytäkirjan liitteet ovat erottamaton osa tätä yleissopimusta tai sen pöytäkirjaa.

3.Unionin puolesta esitettävä kanta

Pöytäkirjassa vahvistetaan luettelo uhanalaisista lajeista ja luettelo lajeista, joiden hyödyntäminen on säänneltyä (12 artikla). Nämä luettelot muodostavat pöytäkirjan liitteet II ja III. Sopimuspuolilla on velvollisuus toteuttaa yhteisiä toimia kyseisissä liitteissä mainittujen eläin- ja kasvilajien suojelemiseksi ja säilyttämiseksi.

Ensinnäkin suunnitellussa säädöksessä ehdotetaan, että meri- ja rannikkoalueilla esiintyvien useiden lintulajien nimet saatettaisiin ajan tasalle, jotta viimeksi pöytäkirjan liitteisiin tehtyjen muutosten jälkeen tehdyt taksonomiset muutokset tulevat huomioon otetuiksi. Kyse ei ole aineellisista eikä olennaisista muutoksista, vaan ainoastaan ajantasaisten nimien antamisesta lajeille, jotka jo ovat luettelossa.

Toisekseen suunnitellussa säädöksessä ehdotetaan, että pöytäkirjan liitteessä II olevaan lajien luetteloon lisätään neljä uutta Anthozoa-lajia (Isidella elongata, Dendrophyllia cornigera, Dendrophyllia ramea ja Desmophyllum dianthus).

Tästä toisesta ehdotuksesta keskusteltiin yleissopimuksen asiasta vastaavassa teknisessä elimessä pöytäkirjan yhteyspisteiden 13. kokouksessa, jossa EU oli edustettuna.

Kyseiset neljä korallilajia sisältyvät yhteisön tärkeänä pitämään luontotyyppiin ”riutat”, jonka suojelu vaatii luontotyyppidirektiivin 3 liitteen I mukaisten erityisten suojelutoimien alueiden osoittamista 4 . EU:n luontotyyppien tulkintakäsikirjassa 5 mainitaan Välimeren riuttoja muodostavina lajeina Dendrophyllia ramea -yhdyskunta, Dendrophyllia cornigera -yhdyskunta, Isidella elongatan fasies ja sellaiset valkoisten korallien yhdyskunnat kuin Lophelia pertusa ja Madrepora oculata (joihin Desmophyllum dianthus-lajit usein yhdistetään). Kyseiset neljä lajia on tunnustettu uhanalaisiksi Välimeren uhanalaisten lajien punaisessa luettelossa (Mediterranean Red List of Threatened Species) 6 (Dendrophyllia ramea on tällä hetkellä luokiteltu vaarantuneeksi, Dendrophyllia cornigera ja Desmophyllum dianthus ovat erittäin uhanalaisia ja Isidella elongate on äärimmäisen uhanalainen, ja sitä pidetään lähes endeemisenä lajina). Kyseisistä lajeista kolme (D. ramea, D. cornigera ja D. dianthus ) kuuluu kivikorallien ryhmään, joka sisältyy luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen lisäykseen II ja näin ollen neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 7 (luonnonvaraisten lajien kauppaa koskeva yleissopimus) liitteeseen B. Kyseiset neljä Anthozoa-lajia ovat alttiita useille ihmisen toiminnan vaikutuksille Välimerellä. Näitä ovat muun muassa pohjatroolaus, bentaalisten lajien pitkäsiimakalastus, pilaavien aineiden veteen pääsy, poraus, ilmaston lämpeneminen ja valtamerten happamoituminen. Kyseisten lajien elpyminen voi olla hyvin vähäistä, mikä johtuu suhteellisen hitaasta kasvusta, alhaisesta leviämiskyvystä ja suhteellisen pitkästä elinkaaresta. Vaikka kyseisistä neljästä lajista on vain vähän tieteellistä tietoa, saatavilla olevat populaatiotiedot ja laadulliset havainnot viittaavat hälyttävään luontotyyppien taantumiseen ja/tai populaatiomäärän laskuun.

Unionin tuki näille ehdotuksille varmistaa sen sisäisen ja ulkoisen toiminnan välisen johdonmukaisuuden.

Unioni on sitoutunut kansainväliseen yhteistyöhön luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi seuraavien välineiden mukaisesti: SEUT-sopimuksen 191 artiklan 1 kohta, biologista monimuotoisuutta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 5 artikla, kyseisen yleissopimuksen sopimuspuolten Nagoyassa vuonna 2010 8 , Pyeongchangissa vuonna 2014 9 ja Meksikossa vuonna 2016 pidetyissä 10., 12. ja 13. konferenssissa tehdyt päätökset. Tältä osin sisällytettäväksi ehdotettavia lajeja koskee erityisesti biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen sopimuspuolten 13. konferenssissa tehty päätös XIII/11 10 , jolla edistetään kylmän veden alueiden biodiversiteettiä koskevan vapaaehtoisen erityisen työsuunnitelman täytäntöönpanoa. Työsuunnitelman tarkoituksena on muun muassa säilyttää kylmän veden ekosysteemien sietokyky ja parantaa sitä.

Tässä ehdotuksessa otetaan huomioon myös Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen konferenssissa vuonna 2012 ilmaistu huoli siitä, että koralliriutat ja mangrovepuut ovat erittäin herkkiä vaikutuksille, joita aiheuttavat muun muassa ilmastonmuutos, meren happamoituminen, liikakalastus, vahingolliset kalastusmenetelmät ja pilaantuminen, ja samassa konferenssissa tehty sitoumus, jonka mukaan tuetaan kansainvälistä yhteistyötä koralliriuttojen ja mangrovepuiden muodostamien ekosysteemien suojelemiseksi ja niiden sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöetujen saavuttamiseksi sekä teknisen yhteistyön ja vapaaehtoisen tietojenvaihdon edistämiseksi. 

Lisäksi tällä ehdotuksella autetaan saavuttamaan kestävän kehityksen tavoite 14.2, jonka tarkoituksena on ”Suojella ja hallita vuoteen 2020 mennessä kestävästi merten ja rannikkoalueiden ekosysteemejä merkittävien haittavaikutusten ehkäisemiseksi esimerkiksi vahvistamalla niiden kestokykyä sekä ryhtyä ennallistamistoimiin terveiden ja tuottavien merialueiden turvaamiseksi”.

Edellä esitetty huomioon ottaen Euroopan unionin pitäisi tukea ehdotusta pöytäkirjan liitteen II muuttamiseksi.

4.Oikeusperusta

4.1.Menettelyllinen oikeusperusta

4.1.1.Periaatteet

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan mukaan ”neuvosto tekee komission (...) ehdotuksesta päätöksen (...) sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.

Ilmaisu ”säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia” kattaa säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla. Se kattaa myös välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla, mutta jotka ”voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin lainsäätäjän antaman säännöstön sisältöön” 11 .

4.1.2.Soveltaminen kyseessä olevaan tapaukseen

Säädös, joka Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolten on annettava kokouksessaan, on säädös, joilla on oikeusvaikutuksia. Suunniteltu säädös sitoo sopimuspuolia kansainvälisen oikeuden nojalla Barcelonan yleissopimuksen 23 ja 29 artiklan mukaisesti. Ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on näin ollen SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.

4.2.Aineellinen oikeusperusta

4.2.1.Periaatteet

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan mukaan päätöksen aineellinen oikeusperusta riippuu lähinnä sen suunnitellun säädöksen tarkoituksesta ja sisällöstä, jota koskeva kanta esitetään unionin puolesta.

4.2.2.Soveltaminen kyseessä olevaan tapaukseen

Suunnitellun säädöksen tarkoitus ja sisältö liittyvät ympäristöön. Ehdotetun päätöksen aineellinen oikeusperusta on näin ollen SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohta.

4.3.Päätelmät

Ehdotetun päätöksen oikeusperustana olisi oltava SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohta yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.

2017/0263 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten 20. sääntömääräisessä kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ehdotukseen Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta tehdyn pöytäkirjan liitteen II muuttamiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan yhdessä 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Yhteisö teki neuvoston päätöksellä 1999/802/EY 12 Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’Barcelonan yleissopimus’, joka tuli voimaan 9 päivänä heinäkuuta 2004.

(2)Unioni on lisäksi sopimuspuolena Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevassa pöytäkirjassa, jäljempänä ’pöytäkirja’, jonka yhteisö teki neuvoston päätöksen 1999/800/EY 13 mukaisesti ja joka tuli voimaan 12 päivänä joulukuuta 1999.

(3)Barcelonan yleissopimuksen 18 artiklan mukaisesti yhtenä sopimuspuolten kokousten tarkoituksena on hyväksyä, tarkistaa ja muuttaa tarpeen mukaan mainitun yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen liitteitä.

(4)Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolten 20. sääntömääräinen kokous on määrä järjestää 17–20 päivänä joulukuuta 2017. Esityslistan mukaan kokouksessa on määrä hyväksyä muutokset pöytäkirjan liitteeseen II.

(5)Kyseisten muutosten tarkoituksena on lisätä neljä uutta Anthozoa-lajia (Isidella elongata, Dendrophyllia cornigera, Dendrophyllia ramea ja Desmophyllum dianthus) pöytäkirjan liitteessä II vahvistettuun lajien luetteloon sekä saattaa ajan tasalle kyseisessä luettelossa mainittujen meri- ja rannikkoalueilla esiintyvien useiden lintulajien nimet, jotta viimeksi pöytäkirjan liitteisiin tehtyjen muutosten jälkeen tehdyt taksonomiset muutokset tulevat huomioon otetuiksi.

(6)On aiheellista vahvistaa Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolten 20. sääntömääräisessä kokouksessa unionin puolesta esitettävä kanta, koska pöytäkirjan liitteeseen II tehtävät muutokset ovat unionia sitovia.

(7)Kyseiset pöytäkirjan liitteeseen II sisällytettäväksi ehdotetut neljä Anthozoa-lajia esiintyvät yhteisön tärkeinä pitämissä luontotyypeissä, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita neuvoston direktiivin 92/43/ETY 14 liitteen I mukaisesti. Kyseisistä lajeista kolme sisältyy luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen lisäykseen II, jonka unioni panee täytäntöön neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 15 liitteellä B. Kaikkien sisällytettäväksi ehdotettujen lajien tiedetään olevan Välimerellä uhattuina, ja niitä on pöytäkirjan mukaisesti tehostetusti suojeltava ihmisen toimilta. 

(8)Koska ehdotuksella Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolten 20. sääntömääräisessä kokouksessa annettavaksi päätökseksi muutetaan pöytäkirjan liitettä II, on aiheellista julkaista se Euroopan unionin virallisessa lehdessä sen jälkeen, kun se on hyväksytty.

(9)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti unionia edustaa Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolten 20. sääntömääräisessä kokouksessa komissio. Jäsenvaltioiden on tuettava unionin kantaa SEU-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevan yleissopimuksen (Barcelonan yleissopimus) sopimuspuolten 20. sääntömääräisessä kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävänä kantana on tukea Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta tehdyn pöytäkirjan liitteen II muuttamista koskevaa päätösehdotusta siltä osin kuin on kyse

(1)seuraavien lajien lisäämisestä:

–Dendrophyllia cornigera,

–Dendrophyllia ramea,

–Desmophyllum dianthus,

–Isidella elongata;

(2)meri- ja rannikkoalueilla esiintyvien lintulajien nimien muuttamisesta liitteessä vahvistettujen taksonomisten muutosten johdosta.

2 artikla

Kun 1 artiklassa tarkoitettu päätös on hyväksytty, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle ja kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

(1) Neuvoston päätös 77/585/ETY, tehty 25 päivänä heinäkuuta 1977, Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskevan yleissopimuksen sekä aluksista ja ilma-aluksista tapahtuvan jätteen mereen laskemisen aiheuttaman Välimeren pilaantumisen ehkäisemistä koskevan pöytäkirjan tekemisestä (EYVL L 240, 19.9.1977, s. 1) ja neuvoston päätös 1999/802/EY, tehty 22. lokakuuta 1999, Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskevaan yleissopimukseen sekä aluksista ja ilma-aluksista tapahtuvan jätteen mereen laskemisen aiheuttaman Välimeren pilaantumisen ehkäisemistä koskevaan pöytäkirjaan tehtyjen muutosten hyväksymisestä (Barcelonan yleissopimus) (EYVL L 322, 14.12.1999, s. 32).

(2) Neuvoston päätös 1999/800/EY, tehty 22 päivänä lokakuuta 1999, Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan sekä mainitun pöytäkirjan liitteiden hyväksymisestä (Barcelonan yleissopimus) (EYVL L 322, 14.12.1999, s. 1).

(3) Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(4) Luontotyyppidirektiivin 1 artiklan l kohdassa määritetyillä erityisten suojelutoimien alueilla tarkoitetaan jäsenvaltioiden lainsäädännöllisellä, hallinnollisella ja/tai sopimusoikeudellisella toimenpiteellä osoittamia yhteisön tärkeänä pitämiä alueita, joilla sovelletaan niiden luontotyyppien ja/tai niiden lajien kantojen, joille alue on osoitettu, suotuisan suojelun tason säilyttämistä tai ennalleen saattamista koskevia tarvittavia suojelutoimenpiteitä.

(5) Interpretation Manual of European Union Habitats – EUR28, luontotyyppikomitean 4. lokakuuta 1999 hyväksymä (versio EUR15), viimeksi muutettu huhtikuussa 2013 http://ec.europa.eu/environment/nature/legislation/habitatsdirective/docs/Int_Manual_EU28.pdf .

(6) http://www.iucnredlist.org/initiatives/mediterranean

(7) Neuvoston asetus (EY) N:o 338/97, annettu 9 päivänä joulukuuta 1996, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä (EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1).

(8) Dec X/2, Strategic Plan for Biodiversity 2011–2020 and the Aichi Biodiversity Targets eli luonnon monimuotoisuutta koskeva strateginen suunnitelma vuosille 2011–2020 ja Aichin biodiversiteettitavoitteet, mukaan lukien ”Aichin biodiversiteettitavoite” nro 10, jonka mukaan vuoteen 2015 mennessä vähennetään minimiin ne moninaiset paineet, joita ihmiset aiheuttavat ilmastonmuutoksen tai meren happamoitumisen heikentämille koralliriutoille ja muille herkille ekosysteemeille, jotta ne voivat säilyä koskemattomina ja toimivina.

(9) Dec. XII/23, Liite, Priority actions to achieve Aichi Biodiversity Target 10 for coral reefs and closely associated ecosystems.

(10) Dec.XIII/11, Voluntary specific workplan on biodiversity in cold-water areas within the jurisdictional scope of the convention.

(11) Asia C-399/12, Saksa v. neuvosto (OIV), ECLI:EU:C:2014:2258, 61–64 kohta.

(12) Neuvoston päätös, tehty 22 päivänä lokakuuta 1999, Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskevaan yleissopimukseen sekä aluksista ja ilma-aluksista tapahtuvan jätteen mereen laskemisen aiheuttaman Välimeren pilaantumisen ehkäisemistä koskevaan pöytäkirjaan tehtyjen muutosten hyväksymisestä (Barcelonan yleissopimus) (EYVL L 322, 14.12.1999, s. 32).

(13) Neuvoston päätös 1999/800/EY, tehty 22 päivänä lokakuuta 1999, Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan sekä mainitun pöytäkirjan liitteiden hyväksymisestä (Barcelonan yleissopimus) (EYVL L 322, 14.12.1999, s. 1).

(14) Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(15) Neuvoston asetus (EY) N:o 338/97, annettu 9 päivänä joulukuuta 1996, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä (EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 19.10.2017

COM(2017) 603 final

LIITE

asiakirjaan

Neuvoston päätös

Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten 20. sääntömääräisessä kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ehdotukseen Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta tehdyn pöytäkirjan liitteen II muuttamiseksi

LIITE

asiakirjaan

Neuvoston päätös

Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten 20. sääntömääräisessä kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ehdotukseen Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta tehdyn pöytäkirjan liitteen II muuttamiseksi

Liite

Luettelo taksonomisista muutoksista Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta tehdyn pöytäkirjan liitteessä II mainittuihin meri- ja rannikkoalueilla esiintyviin lajeihin

Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta tehdyn pöytäkirjan, jäljempänä ’pöytäkirja’, liitteessä II mainittuihin meri- ja rannikkoalueilla esiintyvien lajien nimiin tai luokitukseen ehdotetaan taksonomisia ajantasaistuksia seuraavasti:

(1)Seuraavat lajit on liitetty toiseen taksonomiseen ryhmään:

–”Fucus virsoides J. Agardh” on siirretty pääjaksosta ”Rhodophyta” pääjaksoon ”Heterokontophyta”

–”Kallymenia spathulata (J. Agardh) P.G. Parkinson” on siirretty pääjaksosta ”Heterokontophyta” pääjaksoon ”Rhodophyta”

(2)Seuraavat lajit on poistettu luokasta ”Aves”:

–”Hydrobates pelagicus (Linnaeus, 1758)”

–”Phalacrocorax aristotelis (Linnaeus, 1761)”

–”Phalacrocorax pygmeus (Pallas, 1773)”

–”Phoenicopterus ruber (Linnaeus, 1758)”

–”Sterna albifrons (Pallas, 1764)”

–”Sterna bengalensis (Lesson, 1831)”

–”Sterna caspia (Pallas, 1770)”

–”Sterna nilotica (Gmelin JF:n, 1789)”,

–”Sterna sandvicensis (Latham, 1878)”

Seuraavat lajit on lisätty luokkaan ”Aves”:

–”Hydrobates pelagicus ssp. melitensis (Schembri, 1843)”

–”Phalacrocorax aristotelis ssp. desmarestii (Payraudeau, 1826)”

–”Microcarbo pygmaeus (Pallas, 1773)”

–”Phoenicopterus roseus (Pallas, 1811)”

–”Sternula albifrons (Pallas, 1764)”

–”Thalasseus bengalensis (Lesson, 1831)”

–”Hydroprogne caspia (Pallas, 1770)”

–”Gelochelidon nilotica (Gmelin, JF, 1789)”

–”Thalasseus sandvicensis (Latham, 1878)”