Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välinen vapaakauppasopimus allekirjoitettiin 6. lokakuuta 2010, ja se tehtiin vuonna 2015 hyväksymällä neuvoston päätös (EU) 2015/2169 Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä, jäljempänä ’päätös’. Osapuolten vapaakauppasopimuksen yhteydessä tekemässä kulttuuriyhteistyötä koskevassa pöytäkirjassa, jäljempänä ’pöytäkirja’, määritellään puitteet, joissa osapuolet tekevät yhteistyötä helpottaakseen kulttuuritoimintojen, -hyödykkeiden ja -palvelujen vaihtoa, muun muassa audiovisuaalialalla, sekä parantaakseen tällaisen vaihdon edellytyksiä.

Pöytäkirjan mukaisen oikeuden kestoksi asetettiin alun perin kolme vuotta (1. heinäkuuta 2011 – 30. kesäkuuta 2014). Se uusittiin toiseksi kolmivuotiskaudeksi 30. kesäkuuta 2017 saakka neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2014/226/EU Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen liittyvän kulttuuriyhteistyötä koskevan pöytäkirjan 5 artiklassa tarkoitettuun audiovisuaalisiin yhteistuotantoihin oikeuttavan ajan jatkamisesta. Nyt ehdotetaan, että oikeus uusittaisiin jälleen kolmivuotiskaudeksi.

Pöytäkirjalla osapuolet sopivat asiaa koskevan lainsäädäntönsä mukaisesti muun muassa siitä, että EU-osapuolen ja Korean tuottajien välisiä audiovisuaalisia yhteistuotantoja varten myönnetään oikeus hyötyä paikallisen ja alueellisen kulttuurisisällön edistämistä koskevista järjestelyistä tietyin erityisedellytyksin.

Tällaisia yhteistuotantoja voidaan pitää EU:ssa eurooppalaisina teoksina ja Koreassa korealaisina teoksina, kunhan ne täyttävät pöytäkirjan 5 artiklassa määrätyt edellytykset (ks. erityisesti pöytäkirjan 5 artiklan 8 kohdan a, b ja c alakohta).

Luova Eurooppa -ohjelmaan kuuluvassa MEDIA-alaohjelmassa tuetaan ohjelmaan osallistuvissa Euroopan maissa tuotettavien eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kehittämistä ja levitystä. Kolmansista maista tulevat tuensaajat voivat osallistua tiettyihin järjestelyihin, jos tietyt edellytykset täyttyvät.

Eräillä järjestelyillä edistetään suotuisan ympäristön luomista yhteistuotannoille. Tällaisia ovat erityisesti markkinoille pääsyä ja koulutusta koskevat järjestelyt, joilla rahoitetaan messuja, verkottumiskokouksia ja työpajoja, myös Korean kanssa. Lisäksi kansainvälisiä yhteistuotantoja koskeva järjestely auttaa eurooppalaisia ja kansainvälisiä yhteistuotantokumppaneita, mukaan lukien Korea, löytämään toisensa ja antaa välillistä tukea kansainvälisten yhteistuotantorahastojen yhteistuotantona toteutettaville audiovisuaalisille teoksille.

EU ja Korea tekivät kulttuuriyhteistyötä koskevan pöytäkirjan vuonna 2015 osana vapaakauppasopimusta. Se nähtiin etenkin välineenä, jolla voidaan edistää vuonna 2005 tehtyä Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO) yleissopimusta kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä.

Nykyinen oikeus koskee yhteistuotantoja, joita tukevat audiovisuaalisia tuotantoja koskevien kansallisten järjestelyjen ja rahastojen yhteenliittymät. Oikeus mahdollistaa myös sen, että yhteistuotannot katsotaan audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 1 artiklan n kohdan ii alakohdan määritelmän mukaisiksi eurooppalaisiksi teoksiksi.

Oikeuden uusimista koskevasta menettelystä määrätään pöytäkirjan 5 artiklassa. Tarvittavat toimet on jo toteutettu.

Pöytäkirjan 5 artiklan 8 kohdassa määrätään, että jos oikeus päätetään uusia, sitä voidaan pidentää toiset kolme vuotta, minkä jälkeen se uusitaan automaattisesti yhtä pitkiksi peräkkäisiksi ajanjaksoiksi, jollei toinen osapuoli sano oikeutta irti toimittamalla kirjallisen ilmoituksen vähintään kolme kuukautta ennen ajanjakson päättymistä. Yhteistuotannot, jotka edeltävät tällaista irtisanomista, voivat edelleen hyötyä paikallisen ja alueellisen kulttuurisisällön edistämistä koskevista järjestelyistä.

Tällä alueella harjoitettavan yhteistyön eritysolosuhteiden ja poliittisen arkaluonteisuuden vuoksi on asianmukaista esittää ehdotus neuvoston päätökseksi oikeuden uusimisesta. Ehdotuksen olisi perustuttava SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohtaan, sillä se koskee kansainvälisen sopimuksen osan soveltamisajan jatkamista. EU:n toimielinten päätöksentekoa koskevat säännöt vahvistetaan perussopimuksessa, eivätkä ne ole jäsenvaltioiden eivätkä toimielinten itsensä määrättävissä. Kansainvälisten sopimusten tekemistä koskevissa neuvoston päätöksissä ei voida poiketa perussopimuksista sen menettelyn suhteen, jolla jatketaan kansainvälisistä sopimuksista johtuvien velvollisuuksien soveltamisaikaa ja jolla nämä sopimukset siten tehdään.

Oikeuden uusiminen toisen kerran tarjoaa Euroopan audiovisuaalialalle mahdollisuuden pysyä markkinoilla ja kasvattaa edelleen markkinaosuuttaan, kokemustaan ja tietämystään Korean nopeasti kasvavilla markkinoilla.

Eräät jäsenvaltiot ovat toteuttaneet onnistuneesti audiovisuaalisia yhteistuotantoja kahdenväliseltä pohjalta, mutta useat muut eivät vielä ole tehneet näin, ja siksi EU-tason oikeus voi edelleen mahdollistaa aiempaa useampien maiden osallistumisen.

Euroopan komission toimivalta on rajallinen elokuvien tuotannon alalla, sillä se kuuluu kansallisten elokuvasäätiöiden tehtäviin, myös kansainvälisten yhteistuotantojen osalta. Siksi kansallisten elokuvasäätiöiden osallistumista on lisättävä, jotta pöytäkirja voidaan panna käytännössä täytäntöön.

Euroopan audiovisuaalisen seurantakeskuksen selvitykset ja tiedot osoittavat, että yhteistuotannot johtavat suurempiin katsojamääriin. EU:ssa tuotetut elokuvat ovat vuoden 2009 jälkeen saavuttaneet Koreassa (elokuvateattereissa) 5 prosentin markkinaosuuden katsojamäärissä ja 20 prosentin osuuden julkaisujen määrässä. Koreassa tuotetut elokuvat ovat saavuttaneet yhden prosentin osuuden katsojista ja 2 prosentin osuuden julkaisuista. Yhteistuotantoja koskevan oikeuden täytäntöönpano auttaisi kasvattamaan markkinaosuutta nyt kun markkinat ovat kasvussa (elokuvateatterikäyntien kokonaismäärä on kasvanut Koreassa 41 prosenttia vuodesta 2011).

Pöytäkirjan tähän mennessä heikko täytäntöönpano näyttää johtuvan siitä, ettei yhteistuotannoille kansallisella tasolla saatavilla olevista kannustimista ole saatavilla riittävästi konkreettista tietoa. Siksi olisi toteutettava kohdennettuja toimenpiteitä (jotka kattavat rahoituksensaannin, koulutuksen ja verkottumisen) sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla.

Kahdenvälisten yhteistuotantojen onnistuminen osoittaa, että kapasiteettia ja mahdollisuuksia yhteistyön parantamiseen on olemassa. Jäsenvaltiot ovat audiovisuaalialan työryhmän alustavissa keskusteluissa ilmoittaneet olevansa halukkaita tekemään yhteistyötä Euroopan tasolla eurooppalaisen pöytäkirjan nojalla toteutettavien yhteistuotantojen edistämiseksi kahdenkeskisellä tasolla saatujen kokemusten pohjalta.

Oikeuden uusiminen on välttämätöntä, jotta nämä toimenpiteet voidaan toteuttaa.

Oikeutta koskeva nimenomainen päätös edellyttää SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohtaan perustuvaa neuvoston päätöstä, sillä se koskee kansainvälisen sopimuksen osan soveltamisajan jatkamista.

Ei sovelleta.

Pöytäkirjan mukaan kukin osapuoli perustaa kansallisen neuvoa-antavan ryhmän, joka koostuu kulttuuri- ja audiovisuaalialan edustajista, jotka toimivat pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. EU:n kansallinen neuvoa-antava ryhmä kokoontui 5. syyskuuta 2016 Brysselissä. Se arvioi, missä määrin oikeuden täytäntöönpano on edistänyt kulttuurista monimuotoisuutta ja molempia osapuolia rikastuttavaa yhteistyötä yhteistuotantojen yhteydessä.

Kansallinen neuvoa-antava ryhmä totesi, että pöytäkirjassa mainittujen edellytysten mukaisia EU:n ja Korean välisiä audiovisuaalisia yhteistuotantoja ei ollut. Se katsoi kuitenkin, että pöytäkirja voi silti olla hyödyllinen väline. Se suhtautui myönteisesti EU:n ja Korean välisiä yhteistuotantoja koskevan oikeuden uusimiseen, joskin joitain varauksia esitettiin sen käytännön lisäarvosta, joka olisi tehtävä selvemmäksi toimijoille. Komissio on levittänyt pöytäkirjasta yleisiä tietoja, mutta alan ammattilaiset tarvitsevat käytännöllisempiä ja yksityiskohtaisempia tietoja. Kansallinen neuvoa-antava ryhmä totesi myös, että pöytäkirjaa on tarpeen tehdä tunnetuksi toimialan, valtioiden ja EU:n tasolla sen hyötyjen esiin tuomiseksi.

EU:n jäsenvaltioiden kanssa keskusteltiin oikeuden myöntämisestä audiovisuaalisia yhteistuotantoja varten neuvoston kulttuuriasiainkomitean kokouksessa 3. lokakuuta 2016. Jäsenvaltiot ilmaisivat olevansa halukkaita lisäämään Euroopan tason yhteistyötä yhteistuotantojen edistämiseksi.

Jäsenvaltioiden kuulemisen ja kansallisen neuvoa-antavan ryhmän antaman lausunnon perusteella komissiota pyydetään nyt vahvistamaan, että oikeus olisi uusittava.

Ehdotusta laadittaessa on käytetty Euroopan audiovisuaalisen seurantakeskuksen yhteistuotantoja koskevia selvityksiä ja tietoja.

Ei sovelleta.

Ei sovelleta.

Ei sovelleta.

Ei ole.

Komissio seuraa jatkuvasti audiovisuaalisia yhteistuotantoja koskevan oikeuden täytäntöönpanoa Euroopan audiovisuaalisen seurantakeskuksen ja toimialan tietojen pohjalta, erityisesti animaatioalan osalta.

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välinen kulttuuriyhteistyökomitea kokoontuu kerran vuodessa arvioimaan edistymistä ja keskustelemaan haasteista ja mahdollisuuksista.

Ei sovelleta.

Oikeutta pidennetään jälleen kolmella vuodella kesäkuuhun 2020 saakka. Oikeudesta määrärään pöytäkirjan 5 artiklassa seuraavasti.

Tässä pöytäkirjassa tarkoitetaan yhteistuotannolla sekä Korean että EU-osapuolen tuottajien tuottamaa audiovisuaalista teosta, johon kyseiset tuottajat ovat sijoittaneet tämän pöytäkirjan edellytysten mukaisesti.

Osapuolet kannustavat tekemään uusia ja toteuttamaan nykyisiä yhteistuotantosopimuksia yhden tai useamman Euroopan unionin jäsenvaltion ja Korean välillä. Osapuolet vahvistavat, että Euroopan unionin jäsenvaltiot ja Korea voivat myöntää rahoituksellisia etuja yhteistuotantona tuotetuille audiovisuaalisille teoksille, sellaisina kuin ne on määritelty asianomaisissa nykyisissä tai tulevissa kahdenvälisissä yhteistuotantosopimuksissa, joiden osapuolina ovat yksi tai useampi Euroopan unionin jäsenvaltio ja Korea.

Osapuolet helpottavat asiaa koskevan lainsäädäntönsä mukaisesti EU-osapuolen ja Korean tuottajien välisiä yhteistuotantoja, myös mahdollistamalla paikallisen ja alueellisen kulttuurisisällön edistämistä koskevien järjestelyjen hyödyntäminen yhteistuotannoissa.

Yhteistuotantona tuotetut audiovisuaaliset teokset ovat oikeutettuja hyötymään 3 kohdassa tarkoitetusta paikallista ja alueellista kulttuurisisältöä edistävästä EU-osapuolen järjestelystä siten, että niille annetaan direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on direktiivillä 2007/65/EY tai myöhemmin tehdyillä muutoksilla muutettuna, 1 artiklan n kohdan i alakohdan mukainen eurooppalaisen teoksen asema direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on direktiivillä 2007/65/EY tai myöhemmin tehdyillä muutoksilla muutettuna, 4 artiklan 1 kohdassa ja 3 i artiklan 1 kohdassa säädettyjen, audiovisuaaliteosten edistämiseen liittyvien vaatimusten täyttämiseksi.

Yhteistuotantona tuotetut audiovisuaaliset teokset ovat oikeutettuja hyötymään 3 kohdassa tarkoitetuista paikallista ja alueellista kulttuurisisältöä edistävistä Korean järjestelyistä siten, että niille annetaan korealaisen teoksen asema elokuvien ja videotuotteiden edistämisestä annetun lain (Promotion of Motion Pictures and Video Products Act, Act No. 9676, annettu 21. toukokuuta 2009) tai siihen myöhemmin tehtyjen muutosten 40 artiklan ja yleisradiotoimintaa koskevan lain (Broadcasting Act, Act No. 9280, annettu 31. joulukuuta 2008) tai siihen myöhemmin tehtyjen muutosten 71 artiklan sekä Notice on Programming Ratio -tiedonannon (Korean viestintäkomission tiedonanto nro 2008–135, annettu 31. joulukuuta 2008) tai siihen myöhemmin tehtyjen muutosten soveltamiseksi.

Oikeus hyötyä paikallisen ja alueellisen kulttuurisisällön edistämistä koskevista järjestelyistä myönnetään yhteistuotannoille seuraavin edellytyksin:

a) Yhteistuotetut audiovisuaaliteokset toteutetaan sellaisten yritysten välillä, jotka ovat nyt ja vastaisuudessa Euroopan unionin jäsenvaltion tai Korean ja/tai Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisten tai Korean kansalaisten omistuksessa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta;

b) Yhteistuotannossa mukana olevien liikeyritysten vastaavan johtajan (johtajien) tai päällikön (päälliköiden) on oltava tapauksen mukaan Euroopan unionin jäsenvaltion tai Korean kansalainen (kansalaisia) ja pystyttävä osoittamaan kotipaikkansa olevan näissä valtioissa;

c) Kuhunkin yhteistuotettuun audiovisuaaliseen teokseen, animaatioteokset pois luettuina, on osallistuttava tuottajia kahdesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta. Animaatioteoksiin on osallistuttava tuottajia kolmesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta. Euroopan unionin kunkin jäsenvaltion tuottajan tai tuottajien rahoitusosuuden on oltava vähintään 10 prosenttia;

d) EU-osapuolen tuottajien rahoitusosuudet (yhteenlaskettuna) ja Korean tuottajien rahoitusosuudet (yhteenlaskettuna) eivät saa olla vähemmän kuin 30 prosenttia audiovisuaalisen teoksen kokonaistuotantokustannuksista, animaatioteokset pois luettuina. Animaatioteoksissa kyseinen rahoitusosuus ei saa olla vähemmän kuin 35 prosenttia kokonaistuotantokustannuksista;

e) Kummankin osapuolen tuottajien rahoitus (yhteenlaskettuna) kattaa varsinaisen teknisen ja taiteellisen osuuden, ja molempien osapuolten rahoitusosuudet ovat keskenään tasapainossa. Yhteistuotetuissa audiovisuaalisissa teoksissa, jotka ovat muita kuin animaatioteoksia, kummankin osapuolen tuottajien tekninen ja taiteellinen osuus (yhteenlaskettuna) ei saa poiketa enemmän kuin 20 prosenttiyksikköä verrattuna niiden rahoitusosuuteen eikä saa missään tapauksessa olla enemmän kuin 70 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Animaatioteoksissa kummankin osapuolen tuottajien tekninen ja taiteellinen osuus (yhteenlaskettuna) ei saa poiketa enemmän kuin 10 prosenttiyksikköä verrattuna niiden rahoitusosuuteen eikä saa missään tapauksessa olla enemmän kuin 65 prosenttia kokonaisrahoituksesta;

f) Unescon yleissopimuksen ratifioineista kolmansista maista olevien tuottajien osallistuminen yhteistuotettuun audiovisuaaliseen teokseen saa, mahdollisuuksien mukaan, olla enintään 20 prosenttia kokonaistuotantokustannuksista ja/tai audiovisuaalisen teoksen teknisestä ja taiteellisesta osuudesta.

Näillä ehdoilla pyritään varmistamaan yhteistuotantojen eurooppalainen luonne, kun niihin on osallistuttava vähintään kaksi jäsenvaltiota, sekä yhteistuotannon kustannusten ja hyötyjen tasapuolinen jakautuminen osapuolten kesken. Osapuolille on siksi määritelty vähimmäisrahoitusosuus, samalla kun tekninen ja taiteellinen osuus, joka koostuu ammattilaisten panoksista ja luo siten työllistymismahdollisuuksia, ei saisi olla yli 10 prosenttia suurempi kuin rahoitusosuus. Animaatioteoksia koskevat vaatimukset ovat korkeampia alan herkkyydestä johtuen; ala vaatii enemmän teknisiä panoksia, ja EU:n ja Korean väliset kustannuserot voivat olla sillä suurempia.

Osapuolet vahvistavat, että yhteistuotantojen oikeus hyötyä paikallisen ja alueellisen kulttuurisisällön edistämistä koskevista järjestelyistä varmistaa vastavuoroiset edut ja että perusteet täyttäville yhteistuotannoille myönnetään eurooppalaisen/korealaisen teoksen asema asettamatta lisäksi muita edellytyksiä.

Yhteistuotantojen oikeus hyötyä paikallisen ja alueellisen kulttuurisisällön edistämistä koskevista järjestelyistä vahvistetaan kolmen vuoden ajaksi.