EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.11.2017

COM(2017) 658 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Arviointi tarpeesta tarkastella uudelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1222/2009 renkaiden merkitsemisestä polttoainetaloudellisuuden ja muiden keskeisten ominaisuuksien osalta

1.Johdanto

Tässä kertomuksessa esitetään tulokset arvioinnista, jossa käsiteltiin tarvetta tarkastella uudelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1222/2009 1 , annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, renkaiden merkitsemisestä polttoainetaloudellisuuden ja muiden keskeisten ominaisuuksien osalta (jäljempänä ”renkaiden merkitsemistä koskeva asetus”). Kuten asetuksen 14 artiklassa edellytetään, arvioinnissa keskityttiin seuraaviin seikkoihin:

·merkinnän tehokkuus loppukäyttäjien tietoisuuden kannalta, varsinkin se, ovatko 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan säännökset yhtä tehokkaita kuin kyseisen kohdan a alakohdan säännökset asetuksen tavoitteiden saavuttamisen edistämisessä;

·ajoneuvojen toimittajien ja jakelijoiden (myyjien) loppukäyttäjille renkaiden ominaisuuksista antamat tiedot;

·olisiko merkintäjärjestelmä ulotettava koskemaan pinnoitettuja renkaita;

·olisiko uusia renkaiden ominaisuuksia, kuten ajosuorite, otettava käyttöön.

Arvioinnissa käsiteltiin myös muita merkityksellisiä seikkoja. Niitä ovat esimerkiksi asetuksen 11 artiklan b alakohdassa säädetty mahdollisuus mukauttaa sellaisten renkaiden pitoluokitusta, jotka on ensisijaisesti suunniteltu suoriutumaan tavallista rengasta paremmin jää- ja/tai lumiolosuhteissa, mahdollisuus perustaa rekisteröintitietokanta ja tarve tehostaa markkinavalvontaan liittyviä toimia.

Asetuksen arvioinnin tueksi tehtiin erityinen tutkimus 2 .

2.Renkaiden merkitsemistä koskeva lainsäädäntö

Renkaiden merkitsemistä koskeva asetus oli yksi toimista, joilla pyritään edistämään kestävää liikkuvuutta EU:ssa.

Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat henkilöautoissa käytettävät renkaat (C1-luokan renkaat 3 ), kevyissä hyötyajoneuvoissa käytettävät renkaat (C2-luokan renkaat) ja raskaissa hyötyajoneuvoissa käytettävät renkaat (C3-luokan renkaat). Sen soveltamisalaan eivät kuulu pinnoitetut renkaat, nastarenkaat ja useisiin erityisiin käyttötarkoituksiin suunnitellut renkaat, kuten kilpailukäyttöön tarkoitetut renkaat ja vararenkaat.

Asetukseen sisältyy kolme renkaiden suorituskykyä osoittavaa ominaisuutta, jotka liittyvät toisiinsa: polttoainetaloudellisuus (perustuu vierintävastukseen), märkäpito ja vierintämelu. Asetuksessa määritellään luokat kaikille kolmelle ominaisuudelle.

Renkaiden polttoainetaloudellisuus määritetään vierintävastuskertoimen (RRC) perusteella. Polttoainetaloudellisuus esitetään merkinnässä väriasteikolla A–G, jossa parhaaseen polttoainetaloudellisuusluokkaan (luokka A) kuuluvalla renkaalla on alhaisin RRC.

Renkaiden turvallisuutta kuvataan märkäpidolla, joka tarkoittaa sitä, miten hyvin rengas jarruttaa märällä tiellä. Märkäpitoluokka A–G määritetään märkäpitoindeksin perusteella, ja parhaisiin luokkiin kuuluvilla renkailla on korkeimmat märkäpitoindeksit.

Vierintämelulla tarkoitetaan sivullisen kokemaa rengasmelua, toisin sanoen ajoneuvon ulkopuolella syntyvää melua. Sitä mitataan desibeleinä (dB). Vierintämeluluokka kuvataan merkinnässä mustina ”ääniaaltoina”, joiden määrä vaihtelee yhdestä kolmeen.

Valmistajat ilmoittavat renkaan suorituskyvyn näiden kolmen ominaisuuden osalta merkinnässä, eikä kolmas osapuoli tarkista ilmoitettuja tietoja.

C1- ja C2-luokan renkaiden osalta luokat esitetään merkinnässä tai tarrassa (merkintä, jossa on kenttä tuotemerkkiä varten). Kaikkien kolmen rengasluokan osalta teknisessä mainosmateriaalissa ja myös rengastoimittajien verkkosivustoilla esitetään tiedot polttoainetaloudellisuusluokasta, märkäpitoluokasta, vierintämeluluokasta ja vierintämelun mittausarvosta.

Renkaiden merkitsemistä koskevan asetuksen päätavoitteena on tehdä tieliikenteestä taloudellisempaa ja ympäristötehokkaampaa sekä turvallisempaa. Tähän pyritään edistämällä polttoainetaloudellisten, turvallisten ja vähän vierintämelua aiheuttavien renkaiden käyttöä. Asetuksen tarkoituksena on myös antaa kuluttajille enemmän tietoa standardimerkinnän avulla ja vaikuttaa näin ostopäätöksiin. Polttoainetaloudellisuus on erittäin tärkeää, kun otetaan huomioon energian toimitusvarmuuteen, riippuvuuteen energiantuonnista ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät EU:n huolenaiheet.

Liikennealan osuus EU:n energiankulutuksesta on kolmannes, joten tieliikenteen polttoainetaloudellisuuden lisäämisellä on tärkeä asema näiden haasteiden ratkaisemisessa. Renkaiden osuus ajoneuvon polttoainekulutuksesta on 20–30 prosenttia, mikä johtuu niiden vierintävastuksesta. Vierintävastuksen pienentäminen on siten tärkeää, jotta voidaan lisätä polttoainetaloudellisuutta ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Renkaiden parantunut märkäpito vähentää onnettomuuksia ja niissä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrää. Liikennemelu on toiseksi vaarallisin ympäristöstä terveydelle aiheutuva haitta hiukkasten jälkeen. Meluun liittyviä terveysvaikutuksia voidaan vähentää käyttämällä EU:ssa vain renkaita, jotka kuuluvat parhaaseen vierintämeluluokkaan.

3.Arvioinnin kohde

Arvioinnin kohteena oli ensinnäkin se, onko polttoainetaloudellisuutta, märkäpitoa ja vierintämelua koskevia renkaiden ominaisuuksia vielä mahdollista parantaa renkaiden merkitsemistä koskevan asetuksen soveltamisen perusteella.

Tässä yhteydessä käsiteltiin asetuksen säännösten täytäntöönpanoa ja sen valvontaa EU:ssa siitä lähtien, kun asetusta alettiin soveltaa vuoden 2012 marraskuussa. Samoin tarkasteltiin energiatehokkuusdirektiiviin 2012/27/EU 4 sisältyviä julkisille hankinnoille asetettuja vaatimuksia, joissa viitataan renkaiden merkitsemistä koskevaan asetukseen.

Arvioinnin lähtökohdaksi otettiin myös energiamerkintädirektiivin 2010/30/EU 5 , sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston energiamerkintäasetuksella (EU) 2017/1369 6 , asiaa koskevat säännökset.

Arvioinnissa otettiin huomioon myös tyyppihyväksyntäasetuksen (EY) N:o 661/2009 7 renkaita koskevat säännökset. Niiden tarkoituksena on sulkea markkinoilta tuotteet, joiden suorituskyky on heikoin samojen ominaisuuksien (vierintävastus, märkäpito ja vierintämelu) perusteella.

Arvioinnissa keskityttiin erityisesti seuraaviin seikkoihin:

1.missä määrin markkinoiden keskimääräinen toimintakyky on parantunut sen jälkeen, kun asetusta on alettu soveltaa;

2.merkinnän tehokkuus loppukäyttäjien tietoisuuden sekä energiatehokkuuden, märkäpidon ja meluvaikutusten parantamisen kannalta;

3.ajoneuvojen toimittajien ja jakelijoiden loppukäyttäjille renkaiden ominaisuuksista antamien tietojen selkeys ja paikkansapitävyys; ennen myyntitapahtumaa annettavien tietojen parantaminen, merkinnän näkyvyys mukaan luettuna;

4.tiettyjen rengastyyppien (pinnoitetut renkaat ja nastarenkaat) jättäminen merkintäjärjestelmän ulkopuolelle;

5.muiden renkaan ominaisuuksien, kuten ajosuoritteen ja kulumisen, jättäminen pois;

6.pitoluokitusjärjestelmän jättäminen mukauttamatta sellaisten renkaiden osalta, jotka on ensisijaisesti suunniteltu suoriutumaan tavallista rengasta paremmin jää- ja/tai lumiolosuhteissa;

7.rekisteröintitietokannan perustaminen;

8.markkinavalvonta ja täytäntöönpanon valvonta.

4.Tulokset

4.1. Markkinakehitys

Renkaiden merkitsemistä koskevaa asetusta on sovellettu vuoden 2012 marraskuusta lähtien. Polttoainetaloudellisuuden ja märkäpidon osalta markkinoilla oli nähtävissä vuosina 2013–2015 myönteinen suuntaus kohti ominaisuuksiltaan parempia renkaita, mikä oli osittain merkinnän ansiota. Tämä suuntaus ei kuitenkaan ollut yhtä selkeä vierintämelun tapauksessa.

Sekä keskimääräinen polttoainetaloudellisuus että märkäpito paranivat vuodesta 2013 vuoteen 2015 kaikkien rengastyyppien kohdalla.

Parhaiden energiatehokkuusluokkien (A ja B) markkinaosuus on edelleen hyvin pieni (<1 prosentti kaikissa rengastyypeissä). Tämä osoittaa, että parantamisen varaa on edelleen runsaasti.

Märkäpito-ominaisuuden osalta luokan B markkinaosuus on suuri kaikissa rengastyypeissä (yli 40 prosenttia) ja luokan A markkinaosuus tyydyttävä (noin 15 prosenttia).

Vierintämelussa ei tapahtunut todellista parannusta vuodesta 2013 vuoteen 2015 lähinnä siksi, että valmistajat ovat keskittyneet enemmän muiden ominaisuuksien parantamiseen. Tämä johtuu siitä, että vierintämelua pidetään loppukäyttäjien kannalta vähiten tärkeänä ominaisuutena, kuten arvioinnin tueksi tehtyyn tutkimukseen sisältynyt kysely osoitti.

Lisäksi alle 0,5 prosenttia markkinoille saatetuista renkaista saa merkinnän A sekä polttoainetaloudellisuudesta että märkäpidosta. Tämä johtuu korkeammista valmistuskustannuksista ja näiden kahden ominaisuuden välillä tehtävästä teknisestä kompromissista.

Merkintäjärjestelmän vaikutukseksi vuoteen 2020 mennessä on arvioitu 35 PJ 8 (tai 0,8 Mtoe 9 ) vuosittain, ja hiilidioksidipäästöjen on arvioitu vastaavasti vähenevän 2,5 miljoonaa tonnia vuosittain 10 .

4.2.Käyttäjien tietoisuus ja merkinnän ymmärtäminen

Arvioinnin tueksi tehtyyn tutkimukseen sisältynyt kuluttajakysely osoitti, ettei yli puolet henkilöautojen omistajista ollut tietoinen rengasmerkinnästä.

Lisäksi C2- ja C3-luokkien renkaiden loppukäyttäjät ja jotkut C1-luokan renkaiden loppukäyttäjistä eivät useinkaan osta renkaita suoraan vaan leasingsopimusten ja kalustohankintojen yhteydessä.

Tiedotuskampanjoihin voisi sisältyä viittaus Euroopan komission verkkosivustolla olevaan polttoaineen säästölaskuriin 11 , jolla loppukäyttäjät voivat laskea mahdollisen renkaista saatavan polttoainesäästön.

Toinen tietoisuuden lisäämiseen liittyvä kysymys koskee energiatehokkuusdirektiivissä 2012/27/EU julkisille hankinnoille asetettuja vaatimuksia, vaikkei kysely suoranaisesti tähän viitannutkaan. Energiatehokkaiden renkaiden käytön edistämiseksi jäsenvaltioiden on tärkeää varmistaa, että niiden keskushallinnot ovat tietoisia vaatimuksesta ostaa korkeimpaan polttoainetaloudellisuusluokkaan kuuluvia renkaita. Niiden pitäisi myös sisällyttää tämä näkökohta palveluhankintasopimuksia koskeviin tarjouspyyntöihinsä energiatehokkuusdirektiivin 2012/27/EU liitteeseen III sisältyvän vaatimuksen mukaisesti.

Kysely osoitti myös, että käyttäjien tietoisuudessa ja merkinnän ymmärtämisessä on tapahtunut jatkuvaa kehitystä.

Kuluttajat ymmärtävät yleisesti ottaen hyvin rengasmerkinnän. Kun kuluttajille näytettiin merkintä, he ymmärsivät siinä annetut tiedot, vaikka merkintä ei ollut heille entuudestaan tuttu. Vastaajat arvioivat vierintämelua esittävän kuvasymbolin vaikeaselkoisimmaksi (ymmärtämisaste 60 prosenttia), kun taas märkäpidon symbolia pidettiin helppotajuisimpana (81 prosenttia) ja polttoainetaloudellisuuden symboli sijoittui niiden väliin (73 prosenttia).

Kysely osoitti, että turvallisuus on kuluttajille tärkein asia renkaita ostettaessa. Useimmat kuluttajat pitävät näin ollen märkäpitoa tärkeimpänä merkinnässä esitetyistä ominaisuuksista. Vaikka otetaan huomioon myös ominaisuudet, jotka eivät sisälly merkintään (kuten hinta ja merkki), märkäpito on edelleen tärkein ominaisuus, ja sen jälkeen tulee hinta.

Rengasvalmistajat ja -myyjät sekä kuluttajajärjestöt suosittavat kampanjoita, joilla merkintää tehdään tunnetuksi, jotta lisätään kuluttajien tietämystä merkinnästä ja selitetään sen merkitystä. Kampanjoiden kohderyhminä olisi oltava C1-, C2- ja C3-rengasluokkien loppukäyttäjät. C1-luokan renkaiden loppukäyttäjille suunnatut tiedotuskampanjat ovat kuitenkin tärkeimpiä, koska kyseisen luokan renkaita myydään eniten.

Tiedotuskampanjoita voisivat toteuttaa kansallisella tasolla jäsenvaltioiden viranomaiset ja EU:n tasolla komissio tai molemmat. Olisi hyödyllistä ottaa rengastoimittajat ja -jakelijat mukaan kampanjoihin, jotta loppukäyttäjät voidaan tavoittaa vieläkin tehokkaammin. Jotkin jäsenvaltiot ovat jo edistäneet tiedotuskampanjoita rengasmerkinnästä tai aikovat tehdä näin. Näihin kampanjoihin perustuvat kokemukset ja suositukset olisi otettava huomioon.

4.3. Tietojen paikkansapitävyys, ennen myyntitapahtumaa annettavien tietojen parantaminen

Kuluttajat pitävät merkintää yleisesti ottaen hyödyllisenä ja selkeänä. Suurella osalla kuluttajista luottamus merkinnän sisältämiin tietoihin on korkea tai keskitasoa. Monien kuluttajien mielestä markkinavalvonnan tehostaminen ja seuraamusten lisääminen säännösten noudattamatta jättämisestä lisäisivät heidän luottamustaan. Sekä rengastoimittajien että -myyjien järjestöjen vastaukset olivat samansuuntaisia, ja ne pyysivät myös markkinavalvonnan tehostamista.

Tietojen paikkansapitävyyden osalta on syytä mainita, että useat kuluttajajärjestöt ovat ilmaisseet huolensa EU:n rengasmerkinnästä. Niiden mukaan EU:n merkinnässä renkaan ominaisuuksia liioitellaan ja ilmoitetut arvot eroavat niiden tekemistä testeistä. Ne eivät kuitenkaan täsmennä, päteekö tämä eroavuus kaikkiin kolmeen ominaisuuteen vai vain yhteen tai kahteen niistä. Kuluttajajärjestöt arvostelevat myös sitä, että EU:n rengasmerkintä perustuu valmistajien omiin ilmoituksiin eikä kolmannen osapuolen sertifiointia käytetä.

Monet kuluttajat toivovat lisäksi enemmän tietoa kuluttajajärjestöjen tai -viranomaisten tekemän riippumattoman testauksen muodossa tai julkista tietokantaa, jossa merkintäjärjestelmän mukaiset renkaan tiedot olisivat nähtävillä.

Useimmat kuluttajat ostavat renkaita rengasliikkeistä tai autokorjaamoista, mutta vain noin kolmannes kuluttajista tutustui esillä oleviin renkaisiin ennen viimeisintä ostoaan. Tarkastuksia liikkeissä tekevät markkinavalvontaviranomaiset ovat lisäksi havainneet, että myyntipisteessä on esillä vain muutamia rengasmalleja ja muut renkaat ovat varastossa. Tämä tarkoittaa, että kuluttajat eivät useinkaan näe rengasta eivätkä siten myöskään merkintää ennen ostotapahtumaa. Koska renkaan ominaisuudet heikkenevät ajan myötä, myös sen ollessa hyllyssä, voitaisiin lisäksi harkita renkaan valmistuspäivän ilmoittamista kuluttajalle esimerkiksi tuote-esitteessä. Kuluttajalle voitaisiin lisäksi antaa tietoa siitä, paljonko renkaiden ominaisuuksien voidaan keskimäärin odottaa heikentyvän.

Nämä käytännöt eivät ole yhteensopivia asetuksen 5 artiklan 2 kohdan kanssa, jonka mukaan jakelijoiden on annettava loppukäyttäjille tietoa merkinnän sisältämistä renkaan ominaisuuksista, jos myynnissä olevat renkaat eivät ole loppukäyttäjän nähtävillä. Voitaisiin siten harkita näiden säännösten laajentamista ja selventämistä sen varmistamiseksi, että merkinnän tiedot annetaan kuluttajalle ennen myyntitapahtumaa.

Ajoneuvojen toimittajat ja jakelijat olisi velvoitettava antamaan rengasmerkinnän tiedot ajoneuvoon asennettavasta rengastyypistä (rengastyypeistä). Näin olisi toimittava myös tilanteissa, joissa loppukäyttäjä ei voi valita, millaiset renkaat myytävään ajoneuvoon asennetaan. Tiedot voitaisiin sisällyttää esimerkiksi loppukäyttäjälle annettavaan tekniseen mainosmateriaaliin.

Myyntipisteessä rengasmerkintä voi olla esillä joko tulosteena renkaan läheisyydessä tai renkaaseen kiinnitettävänä tarrana. Useimpien kuluttajien mielestä renkaan kulutuspintaan kiinnitetty tarra näkyy parhaiten. Merkinnän esitystavan merkitystä vähentää kuitenkin se, etteivät useimmat renkaat ole lainkaan esillä.

Internetissä tehtävien rengasostojen osuus kasvaa, kuten kysely osoittaa. Siksi on entistäkin tärkeämpää, että merkintä ja muut merkitykselliset tiedot esitetään, kun renkaita myydään verkossa.

4.4. Tiettyjen rengastyyppien (pinnoitetut renkaat ja nastarenkaat) jättäminen merkintäjärjestelmän ulkopuolelle

Pinnoitetut renkaat

Renkaiden pinnoitusta käytetään jatkamaan käytettyjen renkaiden elinkaarta. Kun rengas pinnoitetaan, kulunut kulutuspinta korvataan uudella. Kulutuspinta voidaan korvata niin monta kertaa kuin renkaan rungon eheys voidaan taata. Pinnoituksen ansiosta säästyy sekä energiaa että valmistusmateriaaleja.

Pinnoitettujen renkaiden suorituskyky määritetään rungon, kulutuspinnan ja käytetyn pinnoitusprosessin yhdistelmän perusteella. Suuren haasteen pinnoitettujen renkaiden sisällyttämiselle merkintäjärjestelmään asettaa se, että kustakin yhdistelmästä on todennettava merkinnän sisältämät kolme renkaan suorituskykyä osoittavaa ominaisuutta (polttoainetaloudellisuus, märkäpito ja vierintämelu). Pinnoitettuja renkaita valmistetaan pieninä sarjoina, joten kunkin yhdistelmän testauksesta aiheutuvat kustannukset tekisivät pinnoitusliiketoiminnasta taloudellisesti kannattamatonta etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Mittausmenetelmiä ja -välineitä merkinnän sisältämien ominaisuuksien laskemiseksi pinnoitetuille C3-luokan renkaille kehitetään parhaillaan.

Näitä menetelmiä ja välineitä olisi arvioitava perusteellisesti ennen sen harkitsemista, sisällytetäänkö pinnoitetut C3-luokan renkaat renkaiden merkitsemistä koskevan asetuksen soveltamisalaan vai ei. Arviointiin olisi otettava mukaan kaikki merkitykselliset sidosryhmät, kuten rengasvalmistajat, pinnoitusta tekevät yritykset, markkinavalvontaviranomaiset ja asiaan liittyvät kansalaisjärjestöt.

Nastarenkaat

Nastarenkaita käytetään ensisijaisesti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, joissa niiden osuus rengasmarkkinoista on 12 prosenttia (muualla EU:ssa 0,25 prosenttia). Nastarenkaiden käyttö on kielletty monissa jäsenvaltioissa, ja useimmissa muista unionin maista niiden käyttö on rajoitettu talvikuukausiin. Pieni markkinaosuus pienentää mahdollista polttoainesäästöä, joka syntyisi, jos nastarenkaat sisällytettäisiin merkintäjärjestelmään. Lisäksi nastarenkaiden käyttöön liittyvän tärkeimmän ympäristöongelman muodostavat teiden kulumisesta syntyvät hiukkaspäästöt. Pohjoismaat ovatkin antaneet säännöksiä rengasmallista tämän vaikutuksen vähentämiseksi.

Nastarenkaiden vierintävastusta ja märkäpitoa ei ole mahdollista testata nykyisillä testausstandardeilla. Sekä vierintävastuksen että märkäpidon testaamisessa sallitaan vain vähäinen pinnan karkeus (tiellä tai testausrummussa suoritettava testaus). Nastojen käyttö näillä pinnoilla testin aikana vahingoittaisi niitä siinä määrin, etteivät pinnat olisi enää testausstandardien mukaisia.

4.5. Ajosuorite ja kuluminen

Ajosuorite

Renkaan ajosuoritteen lisäämisen ympäristö- ja talousvaikutukset määräytyvät yksinomaan sen perusteella, miten se vaikuttaa vierintävastukseen. Jos vierintävastus kasvaa ajosuoritteen lisäämisen seurauksena, vaikutukset ovat mitä todennäköisimmin kielteisiä, koska tällöin polttoaineen kulutus renkaiden käyttövaiheessa kasvaa. Lisäksi on olemassa riski märkäpidon heikkenemisestä.

Ajosuorite on tärkeä ominaisuus loppukäyttäjille. Sitä ei kuitenkaan voida toistaiseksi sisällyttää merkintäjärjestelmään, koska ei ole käytettävissä luotettavaa, tarkkaa ja toistettavaa standarditestausmenetelmää sen kilometrimäärän määrittämiseksi, joka renkailla on mahdollista ajaa. Tällainen menetelmä olisi kehitettävä, jotta kuluttajille voidaan antaa tämä tärkeä tieto. Standarditestausmenetelmää käyttämällä mitattu ajosuorite voi tosin poiketa merkittävästi ajosuoritteesta, jonka kuluttajat todellisuudessa voivat renkailla saavuttaa. Jos näin tapahtuu, kuluttajat saattavat menettää luottamuksensa merkintään.

Ajosuorite on suoraan yhteydessä kulutuspinnan kulumiseen rengasta käytettäessä (mikä voi riippua rengaspaineesta, tienpinnasta, kuormasta ja ajotavasta), mutta renkaiden kunto heikkenee myös ajan myötä tai niiden altistuessa auringonvalolle (UV-säteily), kuumuudelle, sateelle jne. Renkaiden kestävyyteen vaikuttaa siten myös ilmasto, jossa niitä käytetään, ja sen ankaruus. Tämä pätee kuitenkin myös muihin merkinnässä ilmoitettaviin ominaisuuksiin, kuten polttoainetaloudellisuuteen.

Kuluttajien tietoon olisi siten tuotava näiden poikkeamien mahdolliset syyt ja keinot vähentää niitä (renkaiden täytön parempi seuranta, ajotapa jne.), jotta heidän luottamuksensa merkintään säilyisi.

Uniform Tire Quality Grading (UTQC) -luokitus on ainoa käytössä oleva standarditestausmenetelmä. Sitä sovelletaan vain C1-luokan renkaisiin. Testausmenetelmässä renkailla on ajettava yhteensä 7 200 mailia (11 600 km), minkä vuoksi se on hyvin kallis (taloudellisempaa laboratoriotestausmenetelmää voitaisiin harkita). Mitattu ajosuorite poikkeaa loppukäyttäjän todellisuudessa saavuttamasta ajosuoritteesta, koska renkaan kulumiseen ja ajosuoritteeseen vaikuttavat merkittävästi ulkoiset tekijät, kuten rengaspaine, tienpinta, kuorma ja ajotapa.

Rengasvalmistajat ja markkinavalvontaviranomaiset ovat yksimielisiä siitä, ettei ajosuoritetta ole mahdollista mitata merkinnän edellyttämällä tarkkuudella. Markkinavalvontaviranomaiset eivät pidä myöskään tällaisen vaatimuksen markkinavalvontaa mahdollisena. Rengasvalmistajat, markkinavalvontaviranomaiset ja rengasjärjestöt ovat lisäksi samaa mieltä siitä, että ajosuoritteen ottaminen käyttöön ominaisuutena rengasmerkintäjärjestelmässä olisi erittäin kallista eikä auttaisi kuluttajia valitsemaan parempia renkaita. Tätä kysymystä, joka liittyy suoraan renkaan kulumiseen, voitaisiin kuitenkin tutkia lisää asetuksen tulevan uudelleentarkastelun yhteydessä.

Kuluminen

Renkaan ajosuoritteeseen liittyy kuluminen, jolla tarkoitetaan ainesosien irtoamista renkaasta sen ollessa kosketuksissa tienpintaan. Renkaasta irtoavat ainesosat (hiukkaset), joista käytetään nimitystä ”Tyre Road Wear Particles” (TRWP), aiheuttavat hiukkaspäästöjä ilmaan. Muita ilman saastumisen aiheuttajia, kuten ajoneuvopäästöjä, säännellään, joten TRWP-hiukkasten suhteellinen merkitys todennäköisesti kasvaa. TRWP-hiukkasten vaikutus ilman saastumiseen ja mikromuoveista johtuvaan valtamerten saastumiseen on kuitenkin yhä epävarmaa, eikä standardimittausmenetelmää ole vielä kehitetty tätä varten. Useat viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että renkaat ovat mikromuoveista johtuvan valtamerten saastumisen yksi mahdollisesti merkittävä lähde 12 .

Ajosuoritteen tapaan kuluminen määräytyy pitkälti ulkoisten tekijöiden (eli rengaspaineen, tienpinnan, kuorman, ajotavan jne.) perusteella. Rengasmerkintäjärjestelmä ei välttämättä sovellu TRWP-hiukkaspäästöjen sääntelemiseen. Tätä kysymystä voitaisiin kuitenkin selvittää lisää asetuksen tulevan uudelleentarkastelun yhteydessä. Siinä olisi otettava huomioon kasvava huoli ilmansaasteista ja valtamerissä olevista mikromuoveista sekä niiden seurauksista ympäristölle ja ihmisten terveydelle.

Rengasmateriaalien kemiallista koostumusta, joka on tärkeä TRWP-hiukkasten terveysvaikutusten kannalta, säännellään jo REACH-asetuksessa 13 .

Lisäksi on syytä mainita, että tätä kysymystä voitaisiin tarkastella myös renkaiden tyyppihyväksyntää koskevan lainsäädännön 14 näkökulmasta.

4.6. Pito lumella ja jäällä

Rengasmerkintäjärjestelmässä märkäpitoindeksiä käytetään turvallisuuden mittarina. Tässä on kuitenkin vaarana talviolosuhteisiin renkaita ostavien kuluttajien harhaanjohtaminen, koska renkaiden, jotka on suunniteltu suoriutumaan tavallista rengasta paremmin jää- ja lumiolosuhteissa, märkäpito on usein huonompi kuin tavallisilla kesärenkailla 15 . Lumi- ja jääominaisuuksien sisällyttäminen merkintäjärjestelmään vähentäisi turvallisuuteen liittyvää huolta ja antaisi kuluttajille kattavampaa tietoa, mikä voisi viime kädessä lisätä kuluttajien luottamusta merkintään erityisesti pohjoisilla alueilla. Tässä yhteydessä voitaisiin myös harkita, että kuluttajille tiedotetaan renkaan iän tärkeydestä, koska renkaiden ominaisuudet alhaisissa lämpötiloissa heikkenevät voimakkaasti ajan myötä.

Talvirenkaan käsite määritellään asetuksessa (EY) N:o 661/2009 ja YK:n Euroopan talouskomission E-säännössä 117 siten, että sillä tarkoitetaan ”rengasta, jonka kulutuspintakuvio, kulutuspinnan materiaali tai rakenne on suunniteltu ensisijassa niin, että sen ominaisuudet talviolosuhteissa ovat tavallista rengasta paremmat ajoneuvon liikkeellelähdön ja liikkeellä pysymisen kannalta”. Tällaiset renkaat voidaan varustaa M+S-merkinnällä, joka on valmistajan oma ilmoitus renkaista, joiden ominaisuuksia pidetään tavallista parempina mudalla ja/tai lumella. M+S-merkinnän käytölle ei kuitenkaan ole tällä hetkellä asetettu muita vaatimuksia, eikä se edellytä renkaan ominaisuuksien testaamista.

Vaikeiden lumiolosuhteiden renkaan käsite määritellään samoin YK:n Euroopan talouskomission E-säännössä 117 siten, että sillä tarkoitetaan ”talvirengasta, jonka kulutuspintakuvio, kulutuspinnan materiaali tai rakenne on suunniteltu erityisesti käytettäväksi vaikeissa lumiolosuhteissa”. Renkaan on täytettävä tietyt vaatimukset, jotta sen sivupinnassa voidaan käyttää 3-PMSF-merkintää. Näistä renkaista käytetään myös nimitystä ”talvirengas”, ja ne ovat pakollisia joissain jäsenvaltioissa talviolosuhteissa.

Sekä talvirenkaan että vaikeiden lumiolosuhteiden renkaan käsitteet ovat käytössä C1-, C2- ja C3-luokan renkaiden osalta. Toisen talviolosuhteisiin tarkoitettujen renkaiden luokan muodostavat kitkarenkaat, jotka eivät ole nastarenkaita ja jotka on suunniteltu jääolosuhteisiin ja märkiin lumiolosuhteisiin. Kitkarenkaille ei ole tällä hetkellä olemassa oikeudellista määritelmää. Valmisteilla on kuitenkin ISO-standardi jääominaisuuksien testille, joka on samankaltainen kuin vaikeiden lumiolosuhteiden renkailla käytettävä lumiominaisuuksien testi. Standardin odotetaan valmistuvan vuoden 2017 aikana. Jääominaisuuksien testiä sovelletaan vain C1-luokan renkaisiin.

Lumipito-ominaisuuden osalta 3-PMSF-testi ja -merkintä ovat soveltuvin ratkaisu, koska niitä käytetään jo laajasti rengasteollisuudessa ja niiden käyttöönoton kustannukset olisivat siten alhaiset. Nämä lisätiedot kompensoivat sitä, että tällaiset renkaat saavat tavallisesti heikot tai keskitason pisteet märkäpidossa EU:n merkinnässä.

Kitkarenkaiden (ts. jääolosuhteisiin tarkoitettujen renkaiden) osalta tulossa oleva ISO-standardi voisi yhdessä raja-arvon ja vastaavan kuvasymbolin kanssa olla samoin hyödyllinen ratkaisu. Näillä renkailla on usein alhaisimmat märkäpitoarvot merkinnässä.

Molemmissa tapauksissa (lumi- ja jääolosuhteisiin tarkoitettujen renkaiden kohdalla) mahdollisia lisätietoja merkinnässä olisi sovellettava vain renkaisiin, jotka kolmas osapuoli on sertifioinut standarditestausmenetelmää käyttäen. Tämä on välttämätöntä, jotta säilytetään kuluttajien luottamus merkintään ja vahvistetaan sitä.

4.7.Rekisteröintitietokanta

Arviointitutkimuksessa selvitettiin, olisiko tarkoituksenmukaista perustaa unionin tasolla rekisteröintitietokanta rengasmerkinnöille ja niihin liittyvälle tekniselle asiakirja-aineistolle täytäntöönpanon valvonnan parantamiseksi. Arvioinnissa todettiin, että tietokanta voisi olla hyödyllinen markkinatietojen keräämiseksi poliittisen päätöksenteon perustaksi ja markkinavalvonnan helpottamiseksi. Se voisi myös toimia kuluttajille tiedottamisen välineenä. Tietokanta voisi olla lisäksi hyvä väline avoimuuden lisäämisessä toimittajien käyttämistä testausmenetelmistä ja -olosuhteista. Joidenkin markkinavalvontaviranomaisten mukaan niistä ei nykyisellään ole saatavilla riittävästi tietoa. Loppukäyttäjille rekisteröintitietokanta voisi antaa tietoa merkinnän sisältämistä ominaisuuksista ennen myyntitapahtumaa.

Mahdollisen tietokannan olisi täydennettävä nykyistä markkinavalvonnan tiedotus- ja viestintäjärjestelmän (ICSMS) 16 tietokantaa, joka kattaa unionissa liikkeessä olevat tuotteet, jotka eivät ole unionin tuotelainsäädännön mukaisia, ja tarkistetun energiamerkintäasetuksen (EU) 2017/1369 nojalla perustettavaa tietokantaa. Renkaiden mahdollista rekisteröintitietokantaa koskevassa pohdinnassa voidaan hyödyntää tulevasta energiamerkintää koskevasta tietokannasta saatavia kokemuksia.

4.8. Markkinavalvonta ja täytäntöönpanon valvonta

Markkinavalvontatoimet vaihtelevat eri jäsenvaltioissa, jotka ovat vastuussa valvonnan toteuttamisesta. Yleisin markkinavalvonnan tyyppi ovat myyntipisteissä tehtävät tarkastukset. Jotkin viranomaiset ovat tarkastaneet teknistä asiakirja-aineistoa, mutta vain hyvin harvat ovat tehneet laboratoriotestejä merkinnän arvojen todentamiseksi. Markkinavalvontaviranomaisten mukaan korkeat kustannukset ja akkreditoitujen testaustilojen riittämätön määrä ovat suurimmat esteet renkaiden laboratoriotestaukselle.

Markkinavalvonnan vähäisyys heikentää kuluttajien luottamusta ja on antanut jälleenmyyjille sen vaikutelman, etteivät viranomaiset pidä rengasmerkintöjen valvontaa kovinkaan tärkeänä.

Useimmat jäsenvaltiot näkevät EU:n yhteisrahoittaman rengasmerkintöjä koskevan yhteisen testausohjelman 17 mahdollisuutena aloittaa renkaiden laboratoriotestit. Yhteisen toiminnan tarkoituksena on sekä saada enemmän testidataa että kehittää parhaita käytäntöjä markkinavalvonnan yhteydessä tehtävää testausta varten.

Osa markkinavalvontaviranomaisten tekemistä rengastesteistä osoittaa, että tulokset saattavat poiketa merkinnän arvoista, vaikka samaa rengasmallia testattiin useammilla akkreditoiduilla testiradoilla tai eri testauslaboratorioissa. Niissä ei pystytty yksilöimään tarkasti, päteekö tämä yhtä lailla kaikkiin kolmeen ominaisuuteen vai ainoastaan osaan niistä. Useat testejä tekevät autolehdet ja kuluttajajärjestöt ovat kertoneet samasta ongelmasta. Markkinavalvontaviranomaiset eivät pystyneet määrittämään kaikkia syitä tähän, mutta niiden mukaan ongelma johtuu suurelta osin

·itse mittausmenetelmästä (erityisesti märkäpidon osalta)

·erilaisista olosuhteista, joissa testit tehtiin

·testausmenetelmien virheellisestä käytöstä ja

·läpinäkyvyyden puutteesta testiolosuhteissa ja merkinnän arvojen laskemisessa.

Rengasvalmistajien ja markkinavalvontaviranomaisten märkäpidon testausstandardeista toistaiseksi saamat kokemukset viittaavat siihen, että testausmenetelmän tarkkuutta on edelleen mahdollista parantaa. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi tarkastelemalla uudelleen testausolosuhteiden vaihteluvälejä ja/tai matemaattisia kaavoja, joiden avulla tulokset voidaan yhdenmukaistaa, kun testit tehdään eri olosuhteissa esimerkiksi erilaisten testauspaikkojen tai eri vuodenaikojen vuoksi. Tämä on tärkeä näkökohta, jota on käsiteltävä tulevaisuudessa, koska turvallisuus on kuluttajille tärkeintä renkaita ostettaessa. Melua ja vierintävastusta koskevien testien osalta tilanne ei ole yhtä arkaluonteinen. Renkaiden vierintävastuksen (joka antaa osviittaa polttoainetaloudellisuudesta) mittaamiseksi on perustettu vertailulaboratorioiden verkosto 18 . Tämän tarkoituksena on taata tulosten mahdollisimman suuri tarkkuus ja toistettavuus testauslaitteiden yhdenmukaistamismenettelyllä.

Renkaiden merkitsemistä koskevaan asetukseen sinänsä ei sisälly yksityiskohtaisia säännöksiä markkinavalvonnasta ja täytäntöönpanon valvonnasta. Asetuksessa viitataan sen sijaan asetuksen (EY) 765/2008 19 säännöksiin. Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan markkinavalvontaa ja EU:n markkinoille tulevien tuotteiden tarkastamista koskevat yleissäännöt. EU:n energiamerkintäasetus (EU) 2017/1369 sen sijaan sisältää asetuksen (EY) 765/2008 säännösten lisäksi yksityiskohtaisempia säännöksiä markkinavalvonnasta. Energiamerkintäasetuksen mukaisiin täytäntöönpanotoimiin on lisäksi sisällyttävä yksityiskohtainen kuvaus sen teknisen asiakirja-aineiston sisällöstä, jota markkinavalvontaviranomaisten on edellytettävä markkinavalvontaa varten.

Vaikka renkaiden merkitsemistä koskevassa asetuksessa täytäntöönpanon valvontaa koskevat säännökset ovat yleisluonteisempia, markkinavalvontaviranomaiset eivät yleensä ilmoita, ettei niillä ole valtuuksia tehdä tarkastuksia ja soveltaa rengasmerkintäjärjestelmän mukaisia seuraamuksia.

Markkinavalvontaviranomaiset ja kuluttajajärjestöt ovat enemmän huolissaan testauskustannuksista, epäselvistä testausmenetelmistä ja epätarkoista testituloksista.

5.Päätelmät

Arviointitutkimuksessa korostettiin mahdollisuuksia yksinkertaistaa nykyistä lainsäädäntöä ja lisätä sen tehokkuutta. Etenkin polttoainesäästöjen lisäämiseen on olemassa paljon mahdollisuuksia, ja liikenneturvallisuutta ja vierintämelua koskevia näkökohtia voitaisiin myös vielä parantaa.

Arviointitutkimuksessa – ja sen perustana olevissa rengastoimittajien, jakelijoiden (myyjien), markkinavalvontaviranomaisten, kuluttajajärjestöjen ja ympäristöjärjestöjen haastatteluissa – on käynyt ilmi useita seikkoja, jotka voisivat parantaa asetusta ja sen täytäntöönpanoa.

Merkinnän selkeydessä, tarkkuudessa, luotettavuudessa ja kuvaavuudessa on parantamisen varaa, samoin kuin jäsenvaltioiden harjoittamassa täytäntöönpanon valvonnassa. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi parantamalla mittaustestejä, tehostamalla markkinavalvontaa ja harkitsemalla muita vaihtoehtoja.

Loppukäyttäjät eivät ole riittävän tietoisia merkinnästä. Lisäksi on useita muita näkökohtia, joiden avulla voitaisiin saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä välttäen kuitenkin kustannusten kohtuuton nousu ja järjestelmän tarpeeton monimutkaisuus.

Mahdollinen vaikutus on huomattava. Tässä kertomuksessa yksilöityjen seikkojen käsitteleminen voisi viedä markkinoita kohti ominaisuuksiltaan parempia renkaita. Jos kaikkien rengastyyppien polttoainetaloudellisuusluokka olisi B (eikä C, kuten nyt ennakoidaan) vuoteen 2030 mennessä, mahdolliset vuosittaiset energiansäästöt voisivat olla 256 PJ (tai 6,1 Mtoe) vuonna 2030, mikä tarkoittaisi 18,6 miljoonan tonnin vuotuista vähennystä hiilidioksidipäästöissä.

Komissio jatkaa tässä kertomuksessa käsiteltyjen seikkojen tarkastelua ja voi ehdottaa myöhemmin renkaiden merkitsemistä koskevan asetuksen tarkistamista.

(1)

  EUVL L 342, 22.12.2009, s. 46 .

(2)

  Review study on the Regulation (EC) No 1222/2009 on the labelling of tyres (Viegand Maagøe A/S, March 2016) (Arviointitutkimus renkaiden merkitsemisestä annetusta asetuksesta (EY) N:o 1222/2009, Viegand Maagøe A/S, maaliskuu 2016).

(3)

 C1-, C2- ja C3-luokan renkaat ovat oikeudellisia käsitteitä, jotka määritellään asetuksessa (EY) N:o 661/2009. Niillä tarkoitetaan renkaita, jotka on suunniteltu ensi sijassa henkilöautoihin, kevyisiin hyötyajoneuvoihin ja raskaisiin hyötyajoneuvoihin.

(4)

6 artikla ja liite III.

(5)

Direktiivi 2010/30/EU (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 1).

(6)

Asetus (EU) 2017/1369 (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 1).

(7)

Asetus (EY) N:o 661/2009 (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1).

(8)

PJ tai petajoule: 1015 joulea.

(9)

Mtoe: miljoonaa öljytonnia vastaava energiamäärä.

(10)

Perustuu renkaiden merkitsemistä koskevan asetuksen arvioinnin tueksi tehdyssä tutkimuksessa käytettyyn malliin.

(11)

  Calculator : Säästöt perustuvat renkaan energiatehokkuusominaisuuksiin ja kilometrimäärään, joka rengassarjalla voidaan ajaa.

(12)

 Tutkimus primaarilähteistä tulevista mikromuovisaasteista , s. 31, ja tutkimus meriroskan lähteistä , s. 365.

(13)

 Asetus (EY) N:o 1907/2006 (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(14)

 Asetus (EY) N:o 661/2009 (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1).

(15)

 ”Kesärengas” ei vastaa tietyn tuotteen oikeudellista määritelmää. Sillä viitataan tavalliseen renkaaseen, jota ei suositeta käytettäväksi ankarissa talviolosuhteissa. On olemassa kaikkiin vuodenaikoihin sopivia renkaita, jotka eivät myöskään vastaa oikeudellista määritelmää. Ne ovat renkaita, joita voidaan käyttää sekä kesä- että talviolosuhteissa valmistajan ilmoituksen mukaisesti. Ne varustetaan yleensä merkinnällä ”M+S” mutta eivät välttämättä ole hyväksytyn 3-PMSF (kolme vuorenhuippua ja lumihiutale) -sertifikaatin mukaisia. Sertifikaatti perustuu ”vaikeiden lumiolosuhteiden renkaan” oikeudelliseen määritelmään. Kaikki nämä eri rengaskäsitteet (kesärengas ja kaikkien vuodenaikojen rengas) vastaavat valmistajan ilmoitusta, eikä niihin sovelleta muita vaatimuksia tai renkaan ominaisuuksia mittaavia testejä.

(16)

Kyseessä on Euroopan komission alainen unionin laajuinen tietokanta, jossa arkistoidaan tietoja ja jossa jäsenvaltiot ja komissio vaihtavat tietoja täytäntöönpanotoimiin liittyvistä kysymyksistä.

(17)

Renkaiden markkinavalvontahanke MSTyr15 on Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitettava hanke, jonka tarkoituksena on parantaa rengasmerkintöjä koskevan asetuksen (EY) 1222/2009 täytäntöönpanon valvontaa tehostamalla markkinavalvontaviranomaisten toimintaa (koulutus, suuntaviivat jne.). Katso www.mstyr15.eu .

(18)

 Komission tiedonanto EUVL 2012, C 86/03

(19)

Asetus (EY) N:o 765/2008 (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).