EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.10.2017

COM(2017) 617 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Copernicus-ohjelman väliarviointi (2014–2020)

{SWD(2017) 347 final}

Johdanto

Tässä kertomuksessa esitetään Euroopan maanseurantaohjelman Copernicuksen väliarvioinnin keskeiset havainnot. Väliarviointi toteutettiin, kun ohjelmaa oli toteutettu kolme vuotta. Kertomus perustuu ulkoiseen tutkimukseen 1 , jonka komissio on teettänyt Copernicus-asetuksen 2 32 artiklassa säädetyn velvoitteen nojalla. Arviointi antaa arvokasta tietoa ohjelman toisen puoliskon toteutusta ja tuleviin Copernicus-aloitteisiin sovellettavan lähestymistavan määrittelyä varten.

Komissio on käynnistänyt tämän toimenpiteen paitsi arvioidakseen Copernicus-ohjelman hyötyjä ja saavutuksia myös selvittääkseen, kuinka asianmukaisia sen alkuperäiset tavoitteet yhä ovat ja miten ohjelmalla voitaisiin vastata paremmin uusiin haasteisiin ja tavoitteisiin, kun otetaan huomioon viime vuosina tapahtunut yleisen poliittisen, yhteiskunnallisen, tieteellisen ja taloudellisen toimintaympäristön jyrkkä muutos. Viime vuonna hyväksytyssä avaruusstrategiassa 3 Euroopalle, jonka yksi pilari Copernicus-ohjelma on, on jo hahmoteltu EU:n tulevan avaruustoiminnan tärkeimmät painopisteet, ja sillä inspiroidaan tulevaa kehitystä.

Uuden avaruustalouden nousu on epäilemättä ollut yksi muutosta eteenpäin ajava tekijä, mutta painopisteiden ja näkökulmien mukauttamisen tarve perustuu ensisijaisesti hyperkytkeytyneen tietoyhteiskunnan ja digitaalitalouden syntyyn: data muuttaa elämäämme monilla aloilla. Avaruusmassadatan sekä digitaaliteknologian ja pilvipalveluiden yhdistelmä avaa uusia kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, jotka käyttävät tätä dataa innovatiivisten tuotteiden, palveluiden ja sovellusten kehittämiseen. Kyse on toimia mahdollistavan paikannusdatan ja informaation järjestelmästä, joka mahdollistaa loputtoman määrän sovelluksia. Copernicuksen kuvatiedusteluaineisto 4 on itse asiassa jo nyt yksi 4.0-yhteiskuntaa edistävistä tekijöistä. Tästä syystä ohjelman tavoitteissa on otettava huomioon nämä yhteiskunnalliset muutokset ja tarjottava – samalla kun varmistetaan tähänastiset saavutukset – pohja kehitykselle turvallisuuden kaltaisilla aloilla ja edistettävä talouskasvua.

Tästä syystä tässä arviointikertomuksessa sovelletaan uutta lähestymistapaa ja seurataan Copernicus-ohjelman datan arvoketjua datan keräämisestä ja käsittelystä datan ja informaation jakeluun sekä käyttäjiä ja markkinoille saattamista koskevaan dynamiikkaan. Tässä uudessa lähestymistavassa otetaan huomioon Copernicus-ohjelman muuttuva tilanne, sillä siitä on vain parissa vuodessa tullut yksi suurimmista maanseurantatietojen toimittajista maailmassa ja Euroopan digitaalitalouden moottori. Copernicus on muuttumassa yksinkertaisesta mutta ainutlaatuisesta maaseurantavälineestä dynaamiseksi geospatiaaliseksi tiedustelujärjestelmäksi.

Onnistuneella tietojen toimitusinfrastruktuurillaan, maksuttomasti, kattavasti ja avoimesti saataville asetettujen tietojen tarkkuudella ja kaupallisten sovellusten valtavilla mahdollisuuksilla Copernicus on jo osoittanut arvonsa ja ansainnut kansainvälistä tunnustusta EU:lle. Sillä tuetaan toimia ja sovelluksia ilmastonmuutoksen ja ympäristön, meriturvallisuuden, maatalouden, katastrofihallinnan, kaupunkisuunnittelun ja infrastruktuurien aloilla. Se auttaa viranomaisia pelastamaan ihmishenkiä hätätilanteissa, kuten maanjäristyksissä, metsäpaloissa tai tulvissa. Ohjelmalla edistetään kansainvälistä yhteistyötä ja annetaan panos maailmanlaajuisiin aloitteisiin, kuten maailmanlaajuiseen maanhavainnointijärjestelmään (GEOSS) ja kaukokartoitussatelliitteja käsittelevään komiteaan (CEOS).

Tähän kertomukseen liittyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa esitetään enemmän tietoja ja viittauksia kertomuksen perustana olevaan tutkimukseen. Itse tutkimukseen sisältyi joukko sidosryhmien kuulemisia, joiden tulokset on otettu huomioon ohjelman eri osatekijöiden lopullisessa analyysissa.

Arviointi kattaa odotetusti vain Copernicus-ohjelman kolme ensimmäistä toimintavuotta. Jo tänä lyhyenä aikana kaikki asetuksessa asetetut tavoitteet on saavutettu, joskin vaihtelevan laajuisesti. Infrastruktuuri ja palvelut on perustettu suunnitelmien mukaan tyydyttävällä tavalla. Joitakin markkinasovellusten luomiseen tai jopa käyttäjäkunnan hyväksyntään liittyviä täytäntöönpanon näkökohtia on vielä liian varhaista arvioida, koska ne riippuvat käsittelemättömän datan toimittamisesta, ja sitä saatiin – normaalin toiminnan mukaisesti – vasta kuukausia Sentinel-satelliittien laukaisujen jälkeen. Myönnetyn talousarvion erinomainen toteuttaminen ja käyttäjäkunnan hyväksynnässä saavutettu tyydyttävä edistyminen täydentävät kuvan terveestä ja dynaamisesta ohjelmasta. Ohjelman klusterien (avaruusinfrastruktuurit, palvelutarjonta ja käyttäjien mahdollisuudet saada tietoja) monimutkainen vuorovaikutus on kuitenkin korostanut tarvetta yksinkertaistaa menettelyjä ja hallinnointimalleja, jotta saadaan aikaan parhaat tulokset teollisuuspolitiikan täytäntöönpanon kannalta.

Tausta

Copernicus on unionin maanseurantaohjelma, joka perustettiin vuonna 2014 aiemman GMES-avaruusohjelman 5 seuraajaksi. Sen yleisillä tavoitteilla tuetaan ympäristönsuojelua, pelastuspalvelutoimia ja siviiliturvallisuutta. Ohjelmalla pyritään maksimoimaan sosioekonomiset hyödyt sekä varmistamaan Euroopan riippumaton tiedonsaanti ympäristöstä ja edistämään kilpailukykyisen eurooppalaisen avaruus- ja palveluteollisuuden kehittämistä. Copernicus-ohjelmassa on kolme keskeistä komponenttia: avaruusinfrastruktuuri (johon sisältyvät satelliitit ja maan pinnalla olevat laitteet datan vastaanottamista ja käsittelyä varten), palvelut temaattisten data- ja informaatiotuotteiden tuottamista ja jakelua varten sekä in situ tietojen koordinoitu saatavuus. Useimmat avaruuskomponentin operationaaliset, projektinhallinta-, koordinointi- ja täytäntöönpanotehtävät on delegoitu Euroopan avaruusjärjestölle (ESA) ja osittain Euroopan sääsatelliittijärjestölle (EUMETSAT), kun taas palveluita hoidetaan yhteisen tutkimuskeskuksen 6 ja eri palvelujen tarjoajien tuella, joiden kanssa on tehty delegointisopimuksia. Näitä ovat muun muassa Euroopan ympäristökeskus (EYK), Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus (ECMFW), Mercator Océan, Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) ja EU:n satelliittikeskus. GMES-ohjelman perintönä Copernicuksella on paljon synergiaa INSPIRE 7 -ohjelman kanssa, jonka kanssa se on vuorovaikutuksessa ydinpalvelujen ja tiedonjakelualustojen toiminnan yhteydessä. Copernicuksen yhteentoimivuus INSPIRE-ohjelman verkkopalvelujen kanssa on pakollista, jotta varmistetaan tehokas ja tuloksellinen integrointi kaikkien muiden paikkatietoresurssien kanssa.

Arvioinnissa tehdyt tärkeimmät havainnot

Arvioinnin sääntöjen mukaisesti ohjelman toteutuksen tuloksia on

arvioitu seuraavien viiden kriteerin perusteella: tehokkuus, vaikuttavuus, merkityksellisyys, yhdenmukaisuus (ja siihen liittyen täydentävyys ja yhteistyö) sekä EU:n tasolla saatu lisäarvo. Arviointi perustui asetuksessa ja eri delegointisopimuksissa määritettyihin keskeisiin tulosindikaattoreihin.

Datan hankkiminen

Copernicus-ohjelma hankkii datansa eri lähteistä: satelliiteista, in situ mittalaitteista ja muista hankkeista. Copernicus-ohjelman Sentinel-satelliittien maasegmenttiin siirtämiä avaruudesta käsin tapahtuvasta havainnoinnista saatuja tietoja täydennetään muilla kuin avaruustiedoilla, joilla on maantieteellinen ulottuvuus, kuten maan pinnalle, mereen tai ilmaan sijoitettujen mittalaitteiden havainnointitiedoilla sekä eri lähteistä (lähinnä jäsenvaltioiden tietolähteistä tai EUMETNETin 8 kaltaisista eurooppalaisista ja kansainvälisistä elimistä) saatavilla Copernicus-ohjelman käyttöön lisensoiduilla tai toimitetuilla viite- ja liitännäistiedoilla eli niin kutsutuilla in situ tiedoilla. Arvioinnissa vahvistettiin, että ESAlle ja EUMETSATille delegoitu avaruuskomponentti on ohjelman edistynein osatekijä satelliittien käytön sekä siirretyn ja edelleen jaeltavaksi käsitellyn datan määrän ja laadun suhteen. Kaikkia satelliittien keräämiä tietoja valvotaan, ne kalibroidaan in situ tietojen perusteella ja ne validoidaan ennen julkaisua, jotta varmistetaan yhtenäinen laatutaso. Monet käyttäjät pitävät tätä seikkaa Copernicus-ohjelman keskeisenä voimavarana.

Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen lopussa Sentinel-sarjaan kuului viisi kiertoradalla olevaa satelliittia, jotka toimivat erittäin hyvin. Niistä kahden osalta on kirjattu vain pieniä viivästyksiä laukaisulaitteiden saatavuuden vuoksi: molemmat satelliitit (Sentinel 3A ja Sentinel 2B) suunniteltiin laukaistavan venäläisellä Rockot-laukaisulaitteella, joka todettiin taloudellisimmaksi vaihtoehdoksi laukaisulaitteiden hankinta-ajankohtana. Poliittisen toimintaympäristön huononeminen ja sen vaikutus toimitusketjuun vaikutti laukaisuaikatauluun. Laukaisujen viivästysten lieventämiseksi ainakin toisen satelliitin (Sentinel 2B) osalta päätettiin siirtyä käyttämään toista laukaisulaitetta (Vega), mikä mahdollisti onnistuneen laukaisun 7. maaliskuuta 2017. Viivästyksiä voidaan kuitenkin pitää vähäisinä näin mittavassa avaruusohjelmassa, ja käyttöönottoaikataulua on yleisesti ottaen noudatettu.

Datan määrä, oikeellisuus, luotettavuus ja laatu ovat yksi Copernicus-ohjelman toteutuksen onnistuneimmista osatekijöistä. Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen lopussa Sentinel-satelliitit olivat saavuttaneet ja ylittäneet tuotetun datan odotetun päivittäisen määrän 9 . Alkuperäiseen keskeiseen maainfrastruktuuriin, joka oli kohdennettu datan vastaanottoon ja käsittelyyn datajakelukeskusten avulla tapahtuvaa edelleen levittämistä varten, yhdistettiin uusia dataa satelliiteista vastaan ottavia paikallisia asemia, tiedonkäsittelyä, peilipalvelimia ja jäsenvaltioiden tukemia arkistoja (niin kutsuttu ”yhteistyösegmentti”). Rakenteiden ja investointien hajanaisuuden ja päällekkäisyyden estämiseksi komissio perusti vuonna 2015 tilapäisen erityistyöryhmän koordinoimaan datan jakelua koskevia aloitteita ja vahvistamaan synergiavaikutuksia.

Sentinel-datan täydentämiseksi muilla loppukäyttäjien kannalta merkityksellisillä ja palvelutuotteiden tuottamiseksi välttämättömillä tiedoilla Copernicuksessa hyödynnetään myös niin kutsuttuja edistäviä hankkeita eli kansallisia tai kansainvälisiä avaruushankkeita, jotka ovat ohjelman kannalta erittäin tärkeitä. Esimerkiksi eräiden erottelutarkkuudeltaan erittäin laadukkaiden tietojen saanti taataan edistävillä hankkeilla, koska Sentinel-satelliitit yksinään eivät pysty tuottamaan niitä. Historiallisesta näkökulmasta voidaan todeta, että edistävistä hankkeista saatava data mahdollisti Copernicus-palveluiden käynnistämisen ennen ensimmäisen Sentinel-satelliitin laukaisua huhtikuussa 2014. Tällä hetkellä edistävien hankkeiden datan toimittajien 10 kanssa on allekirjoitettu kymmenen lisenssiä. Kaikki edistävien hankkeiden tietokokonaisuudet sisältyvät tietovarastomekanismiin (Data Warehouse, DWH). Vuodelta 2017 olevat tuoreimmat tilastot osoittavat, että edistävien hankkeiden datan kysyntä kasvaa nopeasti, kun yhä useammat palvelut aloittavat toimintansa.

Copernicus on käyttäjälähtöinen ohjelma, joka perustuu tiettyjä tietoja ja tuotteita tarvitsevien käyttäjäyhteisöjen vaatimuksiin. Tämä näkyy ohjelman hallinnointirakenteessa, johon sisältyy käyttäjäfoorumi, jolla kaikki käyttäjäyhteisöt ovat edustettuina ja jolla ne voivat tukea ja ohjata ohjelman täytäntöönpanoa. Puolitoista vuotta viimeisimmän päivityksen jälkeen komissio tarkastelee parhaillaan uudelleen tietovarastomekanismin toimintaa tietovaatimusten keruumenettelyn, käyttäjätyytyväisyyden ja tietovarastomekanismin seurantavälineiden osalta. Myös toiminnan koordinoinnissa saavutettiin useita virstanpylväitä ennen vuotta 2017: Copernicuksen in situ tietoja koskevat vaatimukset on tarkistettu ja päivitetty kaikkien kuuden Copernicus-palvelun osalta, kriittiset in situ tietojen puutteet on lueteltu ja niihin on ehdotettu korjaavia toimia, valikoitujen eurooppalaisten verkostojen kanssa on allekirjoitettu tietojensaantisopimuksia, Copernicuksen viitetietojen saannin mahdollistava solmu (Copernicus Reference Data Access, CORDA) aloitti toimintansa, palvelujen kanssa on päästy sopimukseen suunnitelmasta valikoitujen maailmanlaajuisten verkostojen osallistumisesta, ja lisäksi on muodostettu palvelujen välinen rekisteri sidosryhmistä, kumppanuuksista ja tiedonsaantijärjestelyistä. EUMETNETin kaltaisten kansainvälisten kumppaniverkostojen kanssa tehdyllä sopimuksella on muodostettu keskitetty rajapinta useisiin kymmeniin kumppaneihin, ja tämä tunnustetaan tehokkuuden kannalta parhaaksi toimintatavaksi.

Myös talousarvionäkökohtia koskevat havainnot ovat myönteisiä: teollisilta kumppaneilta saadun palautteen mukaan Copernicus-ohjelman avaruustoimet eivät ylitä arvioituja kustannuksia ja niiden hankintaprosessi on hyvin tehokas. Avaruuskomponentin menot (jotka muodostavat suurimman osan ohjelmalle myönnetyistä määrärahoista) ovat vuosien 2014–2016 talousarvioennusteen mukaisia. Kun otetaan huomioon ohjelman monitahoisuus ja siihen liittyvät kustannukset, joista yhden jäsenvaltion olisi vaikea vastata, ohjelman tuottama EU:n tason lisäarvo on hyvin suuri: valmiuksiensa, datatuotantonsa ja koordinointijärjestelmänsä ansiosta Copernicus on enemmän kuin jäsenvaltioiden ohjelmaan antamien panosten summa; se on aidosti eurooppalainen kapasiteetti, joka palvelee kansalaisia, teollisuutta ja koko yhteiskuntaa.

Datan ja informaation käsittely

Kuusi Copernicus-palvelua, jotka muodostavat Copernicuksen geospatiaalisen tiedustelujärjestelmän ytimen, toimittavat oikea-aikaisia ja luotettavia tietoja kasvavalle käyttäjäyhteisölle Euroopassa ja koko maailmassa. Tätä tietämyksen tuottamista varten hankittu data käsitellään ja muunnetaan asianmukaisiksi loppukäyttäjien saatavilla oleviksi tuotteiksi, ja ne jaellaan palvelujen avulla. Sekä avaruudesta käsin tapahtuvan että in situ havainnoinnin ja niiden tuottamien tietojen perusteella Copernicus-palvelut tuottavat oikea-aikaisia ja luotettavia geoinformaatiotuotteita ennalta määritettyjen ja sovittujen prosessien mukaisesti, joihin joissain tapauksissa liittyy huomattavia data-assimilaatio- ja mallinnustoimia. Kukin kuudesta palvelusta liittyy tiettyyn eurooppalaisen yhteiskunnan kannalta keskeiseksi määriteltyyn ympäristöön tai turvallisuuteen liittyvään aiheeseen. Palvelut on delegoitu toimivaltaisille palvelun tarjoajille (eli ”täytäntöönpanosta vastaaville toimijoille”), jotka hallinnoivat palveluja komission puolesta.

Copernicus-ohjelman alussa kaksi kuudesta ydinpalvelusta, maakartoitus (CLMS) 11 ja hätätilanteiden hallinta (EMS) 12 , oli toimintakykyisiä GMES GIO-ohjelmassa 13 toimitetun edistävien hankkeiden datan ansiosta. Ilmakehän seurantaa (CAMS) 14 ja meriympäristön seurantaa (CMEMS) 15 koskevat palvelut olivat esioperationaalisessa vaiheessa, kun taas ilmastonmuutoksen seurantaa (C3S) 16 ja turvallisuutta koskevia palveluita yhä suunniteltiin tai kehitettiin. Kolme vuotta myöhemmin kaikki palvelut ovat toiminnassa lukuun ottamatta tiettyjä turvallisuus- ja ilmastonmuutospalvelujen tuoteryhmiä, jotka ovat yhä esioperationaalisessa vaiheessa. Kaikki täytäntöönpanosta vastaavien toimijoiden kanssa tehdyt delegointisopimukset on kuitenkin allekirjoitettu suunnitellun aikataulun mukaisesti.  

Jotkin palvelujen toimittamista tuotteista ovat erityisen tärkeitä julkisen sektorin ja paikallisviranomaisten kannalta: maakartoituspalvelun käyttäjäasiakkaiksi on rekisteröitynyt kaupunkisuunnittelijoita, kaupunkien hallintoviranomaisia ja liikenneviranomaisia. Yhä useammat kaupunkien seurannan ja kehityksen alalla toimivat yksityiset toimijat, kuten energia- ja yleishyödylliset laitokset, kiinteistöyhtiöt, kauppaketjut ja rakennusmateriaalitoimittajat, ostavat maanseurantatuotteita. Käyttäjien tyyppi vaihtelee luonnollisesti palvelun mukaan: esimerkiksi hätätilannepalvelun käyttäjät ovat vain kriisinhallinnan alalla toimivia alueellisen, kansallisen, unionin ja kansainvälisen tason yksiköitä ja organisaatioita.

Copernicus-palveluilla ja tuotteilla tuettavien EU:n ja komission poliittisten painopisteiden luettelo on pitkä, ja siihen sisältyvät ilmastonmuutos, muuttoliike, ympäristöpolitiikka, maatalous ja elintarviketurvallisuus, merivalvonta, turvallisuus, liikenne ja energia, älykäs kaupunkien kehitys sekä katastrofien hallinta ja vähentäminen.

Käyttäjät pitävät yleisesti ottaen palvelujen suorituskykyä hyvänä niiden hyvän saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja tuotevalikoiman monipuolisuuden vuoksi. Vaikka ilmastonmuutoksen seurantapalvelu on yhä esioperationaalisessa vaiheessa, se etenee jo hyvin, sillä sen käyttäjämäärä kaksinkertaistui vuodesta 2015 vuoteen 2016, mikä oli selvästi erittäin innovatiivisten ensimmäisten tulosten ansiota. Yksi esimerkki erinomaisesta palvelusta on Copernicuksen meriympäristön seurantapalvelun tuotteisiin perustuva ensimmäinen raportti valtamerten tilasta. Raportti on arvokas väline ympäristöalan osastojen, virastojen, yleissopimusten ja kansainvälisten organisaatioiden toiminnan kannalta.

Varsinkin turvallisuuspalvelu on lisännyt merkitystään tiedoilla, joita se voi tarjota vastauksena Euroopan turvallisuushaasteisiin erityisesti raja- ja merivalvonnan aloilla. Sen tiedot ja tuotteet ovat täysin integroituja ja tukevat virastoille annettuja tehtäviä rajavalvonnan ja meriturvallisuuden aloilla, ja niillä tuetaan EU:n YUTP:tä/YTPP:tä 17 .

Uusien tuotteiden tasapainoinen määrittely Copernicuksen tuotevalikoimassa on tunnistettu haasteeksi, mutta komissio on ratkaissut sen perustamalla erityisen menettelyn uusien tuotteiden määrittelyä varten sekä käyttäjien tarpeiden keräämisprosessin yhteisymmärryksessä sidosryhmien kanssa. Tämän prosessin avulla Copernicus voi vastata dynaamisesti toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin.

Datan saatavuus ja jakelu

Avaruus- ja in situ tiedot sekä palveluinformaatio ja tuotteet on asetettava käyttäjien saataville tehokkaasti. Yksi sidosryhmien kuulemisessa tunnistettu ohjelman tiedonjakelukomponentin heikkous on tuotetarjonnan ja tiedonlevittämismekanismin pirstaleisuus (täytäntöönpanosta vastaavat toimijat, EU:n verkkoportaalit, ESA), ja tämä on saattanut hämmentää joitakin käyttäjiä ja se on saatettu käsittää toimien päällekkäisyydeksi. Tästä syystä ehdotetaan työskentelyn jatkamista tiedonsaannin helpottamiseksi kiinnittäen erityistä huomiota yhteistyöhön perustuviin maasegmentteihin ja tietojen jakeluun kansallisella tasolla. Datasiirrot Copernicus-datan keräyspisteiden ja käyttäjien välillä ovat suhteellisen hitaita, mikä haittaa kykyä hyödyntää niitä suuressa mittakaavassa. Käyttäjät pitävät myös metadatan luettavuutta ongelmana varsinkin, jos datan tallentamiseen tarvitaan supertietokoneita. Käyttäjät odottaisivat myös, että käytettävissä olisi lähellä dataa käytettäviä verkkopohjaisia käsittelypalveluja, jotta ei tarvitsisi ladata suuria datamääriä. Komissio on toteuttanut toimia vastatakseen näihin käyttäjien pyyntöihin. Copernicus-datan ja informaation perinteisiä jakelureittejä vahvistetaan, ja ESAn ja EUMETSATin kanssa tehtyjen sopimusten puitteissa käynnistetään innovatiivisia tietojen saantipalveluita käyttäjien tuomiseksi lähemmäksi dataa. Ensimmäisten tietojen saantipalveluiden toiminnan odotetaan käynnistyvän vuoden 2018 alussa. Valtuutettujen elinten hoitamien Copernicus-palvelualustojen käyttömahdollisuuden lisäksi tärkein satelliittidatan saantikanava muodostuu nykyisin seuraavista neljästä ESAn keskittymästä:

1. Copernicuksen avoimen pääsyn keskittymä (COAHub), aiemmin tieteellinen keskittymä.

2. Copernicus-palvelujen datakeskittymä (ServHub), aiemmin CopHub, joka on avoin vain Copernicus-palvelimille ja EU:n toimielimille.

3. Yhteistyöhön perustuva datakeskittymä (ColHub), joka on avoin GMES:n avaruuskomponentille ja Copernicus-ohjelmaan osallistuville valtioille ESAn kanssa allekirjoitetun, yhteistyöhön perustuvaa maasegmenttiä koskevan sopimuksen perusteella.

4. Kansainvälisen pääsyn keskittymä (IntHub), joka on avoin järjestelyn allekirjoittaneille kansainvälisille kumppaneille.

Ladatun datan suuri määrä luo haasteita tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin verkkoliikenteen hallinnoinnille. Toukokuussa 2016 luotiin erityinen linkki GÉANT-verkostoon 18 tähän haasteeseen vastaamiseksi: sen kautta reititetään nykyisin noin 66 prosenttia verkkoliikenteestä. Nykyinen infrastruktuuri päivitettiin maaliskuussa 2017, jolloin sen kaistanleveys kaksinkertaistettiin.

Turvallisuusnäkökohtien osalta on toteutettu datakonsepti, jossa data asetetaan saataville täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti, asetuksen 23 artiklan ja myös siinä määriteltyjen rajoitusten mukaisesti. Mitään erityisiä kyberuhkia ei ole havaittu, kun otetaan huomioon kuvien nykyinen resoluutio ja kunkin täytäntöönpanosta vastaavan toimijan sisäiset toimenpiteet tällaisten uhkien torjumiseksi.

Datan hyödyntäminen

Ohjelman sosioekonomisten hyötyjen maksimoiminen tukemalla älykkäiden sovellusten kehittämistä, kuten Copernicus-asetuksessa edellytetään, on ollut haastava tehtävä, koska Copernicus-data oli suunnitteilla, mutta ei vielä saatavilla (satelliittisarjan asteittaisen käyttöönoton vuoksi).

Copernicus-ohjelman maksuton, kattava ja avoin datakonsepti on herättänyt ennennäkemätöntä kiinnostusta: maaliskuun 2017 lopussa tärkeimmän levityskeskittymän (avoimen pääsyn keskittymä) rekisteröityneiden käyttäjien määrä samoin kuin ladattujen tuotteiden määrä ylittivät selvästi ohjelman alussa asetetut tavoitteet. Copernicus-datan ja palvelujen saatavuus sai aikaan vahvaa kasvua eurooppalaisilla maanseurannan tuotantoketjun loppupäässä olevilla aloilla (yli 10 prosenttia vuodessa vuosina 2014 ja 2015 19 , kun Euroopan talouden keskimääräinen kasvu oli 1,8 prosenttia).

Euroopan komissio on tukenut tätä kehitystä käynnistämällä useita käyttäjäkunnan hyväksyntää koskevia aloitteita. Tunnetuksi tekemisen tehostamiseksi alue- ja paikallistasoilla on perustettu kaksi eurooppalaista verkostoa, Copernicus Relays ja Copernicus Academy, joiden tehtävänä on järjestää tietoisuutta lisääviä toimia ja toimia paikallisina neuvontapalveluina. Copernicus-ohjelman tukitoimisto perustettiin tarjoamaan tukea kaikille käyttäjille. Copernicus-datan innovatiivisen käytön edistämiseksi komissio myös järjestää yhdessä ESAn kanssa vuotuisen Copernicus Masters kilpailun, jolla pyritään edistämään innovointia, lisäämään tietoisuutta sekä tuomaan esiin startup-yrityksiä. Copernicuksen startup-ohjelmaan sisältyy myös Copernicus Accelerator, joka on vuonna 2016 käynnistetty yksivuotinen valmennusohjelma. Sitä täydennetään piakkoin Copernicus-hackathoneilla ja Copernicus Incubation ohjelmalla. On myös järjestetty suuri määrä julkis- ja yksityissektorin käyttäjille kohdennettuja tiedotus- ja koulutustilaisuuksia ja temaattisia työpajoja. Verkossa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa viestintää on vahvistettu huomattavasti. Komissio on myös perustanut Copernicus-osaamisohjelman, johon sisältyy paikkatietoalan osaamista koskeva kumppanuus (ERASMUS+-ohjelman kautta) sekä yhteistyötä kahden osaamis- ja innovaatioyhteisön, ilmastonmuutosta ja raaka-aineita koskevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen, kanssa. Näitä toimia täydennetään Copernicus-ohjelman täytäntöönpanosta vastaavien toimijoiden toteuttamilla viestintätoimilla ja käyttäjäkunnan hyväksyntää lisäävillä toimilla.

Vaikka komission ponnistukset käyttäjäkunnan hyväksyntää koskevien toimien käynnistämiseksi ovat olleet huomattavia, on edelleen tarpeen laajentaa toimia sellaisten käyttäjien keskuudessa, jotka eivät ole maanseurannan asiantuntijoita. Toimia olisi kohdennettava erityisesti tiettyihin yhteisöihin, kuten tietotekniikkayhteisöön tai eräisiin lupaaviin aloihin (kuten älykkäisiin kaupunkeihin ja vakuutusalaan). Näin laajennettaisiin Copernicus-ohjelman käyttäjäpohjaa ja moninkertaistettaisiin sen yhteiskunnallinen vaikutus. Käyttäjäkunnan hyväksyntää koskevien toimien lisäämiseksi edelleen komissio voisi myös harkita joidenkin tehtävien siirtämistä jollekin toiminnalliselle virastolle. Lisäksi jäsenvaltioiden suurempi osallistuminen ja tiiviimpi koordinointi EU:n tason toimien kanssa voisivat vauhdittaa entisestään Copernicuksen hyväksyntää käyttäjien keskuudessa. Komissio on alkanut puuttua tähän kysymykseen ja käynnistää piakkoin kumppanuutta koskevan puitesopimuksen jäsenvaltioiden kanssa käyttäjien hyväksyntää koskevien toimien yhteisrahoittamiseksi.

Päätelmät ja jatkotoimet

Vain kolme vuotta ensimmäisen Sentinel-satelliitin laukaisun jälkeen Copernicus tuottaa konkreettisia tuloksia, jotka osoittavat selvästi EU:n toimien tuottaman lisäarvon. Ohjelma etenee suunnitellusti, ja sen alkuperäiset tavoitteet on suurelta osin saavutettu. Copernicus on nykyisin yksi maailman suurimmista datan tarjoajista. Sen tuottaman datan valtava määrä yhdessä tieto- ja viestintätekniikan ja pilvipalvelujen edistyksen kanssa luo ennennäkemättömiä liiketoimintamahdollisuuksia monilla talouden aloilla ja kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tämän taloudellisen potentiaalin vapauttaminen on yksi Copernicus-ohjelman tärkeimmistä nykyisistä haasteista. Sellaisen kukoistavan ekosysteemin mahdollistaminen, joka pystyy muuntamaan Copernicus-datan ja informaation innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi, on edelleen selkeä painopiste ohjelman seuraavassa vaiheessa vuoteen 2020 asti.

Katsottaessa tulevaisuuteen tämän arvioinnin perusteella palvelujen ja seurantatietojen jatkuvuus ja kestävyys ovat ehdottoman ratkaisevia seikkoja Copernicuksen kestävän menestyksen kannalta. Ohjelman pitkän aikavälin vakaus ja sen maksuton, kattava ja avoin datakonsepti on varmistettava, jotta yrityksille ja käyttäjille annetaan ennakoitavuutta ja suunnitteluvarmuutta. Copernicus on käyttäjälähtöinen ohjelma, ja sen olisi säilyttävä sellaisena. Sen tulevan kehityksen on pysyttävä käyttäjien muuttuvien vaatimusten ja maanseuranta-alan maailmanlaajuisten paradigmamuutosten tasalla. Vuonna 2016 hyväksytyn avaruusstrategian mukaisesti komission olisi laadittava ohjelmalle pitkän aikavälin visio, jotta kaikille Copernicus-ohjelman kumppaneille annetaan näkyvyyttä ja ennakoitavuutta sekä investointi-, hyötymis- ja tukimahdollisuuksia, etenkin kun otetaan huomioon ohjelman muuttuvat painopisteet.

Copernicus-palvelut muodostavat suurimman osan ohjelman lisäarvosta. Niiden olisi kehityttävä ja parannuttava edelleen, ja niillä olisi vastattava uusiin haasteisiin ja uusiin poliittisiin prioriteetteihin. Avaruusstrategiassa Euroopalle määritetään joukko laajennettavia ja kehitettäviä erityisaloja, joilla vastataan ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen haasteisiin ja seurataan hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöjä, maankäyttöä ja metsätaloutta ja muutoksia arktisella alueella. Myös Copernicuksen turvallisuusulottuvuuden laajentaminen on tarpeen, jotta parannetaan EU:n valmiutta vastata raja- ja merivalvonnan kehittyviin haasteisiin ja tutkitaan, miten Copernicus voisi kattaa muita turvallisuustarpeita, kuten puolustuksen. Valmisteltaessa ohjelman vuoden 2020 jälkeistä vaihetta kaikkia vaihtoehtoja olisi analysoitava perusteellisesti ja ne olisi priorisoitava yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.

Copernicus-ohjelma on rakennettu EU:n, jäsenvaltioiden, ESAn ja EUMETSATin väliseksi kumppanuudeksi. Ohjelmaa olisi jatkossakin kehitettävä Euroopan komission koordinoimien kumppanuuksien periaatteen mukaisesti, koska sen hajautettu hallinnointi on osoittautunut menestykselliseksi. Vuoden 2020 jälkeistä aikaa ajatellen komissio voisi kuitenkin tutkia uusia järkeistämis- ja optimointimahdollisuuksia ja arvioida tarvetta kutsua mukaan uusia toimijoita, jos tämä voisi tuottaa selvää lisäarvoa ja tehostaa ohjelmaa.

Julkisen sektorin sisäisiin kumppanuuksiin, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin tai palvelujen ostojärjestelmiin perustuvat uudet liiketoimintamallit jäsenvaltioiden valmiuksien ja Euroopan teollisen osaamisen hyödyntämiseksi voisivat tukea vankkaa ja kestävää eurooppalaista maanseurantakapasiteettia, jonka puolestaan odotetaan tuottavan lisäinvestointeja.

Kansainvälinen yhteistyö on Copernicus-ohjelmassa oleellista. Se tarjoaa erittäin tärkeän välineen, joka tukee Euroopan sitoumuksia ja johtavaa roolia vastattaessa ilmastonmuutoksen kaltaisiin globaaleihin haasteisiin ja markkinointikelpoisten tuotteiden globaaleihin mahdollisuuksiin. Tulevassa kehityksessä tätä näkökohtaa on vahvistettava vielä entisestään, jotta Copernicus-dataa ja palveluja laajennetaan ja niiden laatua parannetaan molempia osapuolia hyödyttävien tiedonvaihtojärjestelyjen perusteella ja tehdään yhteistyötä keskeisten kansainvälisten kumppanien kanssa myönteisen synergian luomisessa ja kapasiteetin yhdistämisessä siten, että globaaleihin haasteisiin voidaan vastata koordinoidusti (esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen seuranta). Tästä syystä olisi pyrittävä vakiinnuttaman Copernicus-ohjelma sijaintitietojen alan maailmanlaajuisena standardina.

Copernicus tarjoaa Euroopalle suuren mahdollisuuden. Sillä on valtava potentiaali luoda innovaatioita, kasvua ja työpaikkoja. Copernicus-ohjelman avulla Euroopan teollisuudella on ainutlaatuinen tilaisuus ottaa johtoasema nopeasti kasvavilla globaaleilla markkinoilla. Tästä syystä seuraavat vuodet ovat ratkaisevan tärkeitä saavutusten lujittamiseksi ja ohjelman valmistelemiseksi mukautumaan tulevaisuudessa muuttuvaan todellisuuteen.

(1)

PwC, ”Interim evaluation of Copernicus”, ET-04-17-742-EN-N.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 377/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta.

(3)

 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Avaruusstrategia Euroopalle, COM(2016) 705 final.

(4)

Geospatiaalisella tiedustelulla pyritään hankkimaan tietoa ihmisen toiminnasta maapallolla hyödyntämällä ja analysoimalla kuva-aineistoa ja paikkatietoja, joilla kuvaillaan, arvioidaan ja visualisoidaan fyysisiä ominaisuuksia ja maantieteellisesti paikannettuja toimia maapallolla. Ne koostuvat kuva-aineistosta, kuvatiedustelusta ja paikkatiedoista.

(5)

Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 911/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES).

(6)

Yhteinen tutkimuskeskus tarjoaa Copernicus-toimille arvokasta teknistä tukea ja ratkaisuja muun muassa tutkimusta ja kansainvälistä yhteistyötä koskevissa seikoissa.

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta.

(8)

Euroopan ilmatieteen palveluverkko.

(9)

Kesällä 2016 Sentinel-satelliitit tuottivat noin 12 teratavua dataa päivässä.

(10)

Näitä ovat muun muassa seuraavat: Radarsat-2, COSMO-SkyMed, TerraSAR-X, Pléiades 1A & 1B, Deimos-1 & 2, Dubaisat-2, UK-DMC2, WorldView-2 & 3 ja GeoEye-1, PROBA-V, GAF AG ja EUSI.

(11)

Copernicuksen maakartoituspalvelu (CLMS) tarjoaa maantieteellisiä tietoja maanpeitteestä ja siihen liittyvistä muuttujista, kuten kasviston tilasta tai veden kiertokulusta. Se tukee useiden eri alojen, kuten aluesuunnittelun, metsänhoidon, vesienhoidon, maatalouden ja elintarviketurvallisuuden, sovelluksia. Näitä tuotteita ladattiin yli 30 000 kertaa vuoden 2016 toisella puoliskolla.

(12)

Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelu (CEMS) tarjoaa hätätilanteiden hallintaa varten tietoa erityyppisistä katastrofeista. Kartoituspalvelu, joka tuottaa viite-, rajaus- ja luokittelukarttoja, parantaa jatkuvasti palvelun toimittamista erityisesti nopeaa kartoitusta (Rapid Mapping) koskevan komponentin oikea-aikaisuuden osalta.

(13)

GMES:n ensivaiheen toimintoja koskeva ohjelma.

(14)

Copernicuksen ilmakehän seurantapalvelu (CAMS) toimittaa tietoa ilmakehän koostumuksesta, kuten päivittäisiä tai jopa tiheämpiä tosiaikaisia analyyseja ja ennusteita. Lisäksi CAMS tarjoaa johdonmukaisia ja jatkuvasti päivitettäviä uudelleenanalysointituotteita sekä useita täydentäviä tuotteita.

(15)

Copernicuksen meriympäristön seurantapalvelu (CMEMS) toimittaa tietoa valtamerien ja merien ekosysteemien tilasta ja kehityksestä sekä maailman valtamerillä että Euroopan merialueilla. Näitä tuotteita sovelletaan neljässä pääasiallisessa toimityypissä: 1) ilmastonseuranta sekä kausittaiset ja muut sääennusteet, 2) rannikko- ja meriympäristöt, 3) meriturvallisuus ja 4) merelliset resurssit.

(16)

Copernicuksen ilmastonmuutoksen seurantapalvelu (C3S) on – vaikka se on yhä esioperationaalisessa vaiheessa – saanut aikaan konkreettisia tuloksia: Ilmastodatainfrastruktuurin ja ensimmäisen sisällön kehittäminen on käynnissä ja edistyy hyvin. Useilla pilottitoimilla on demonstroitu C3S-tuotteiden käyttöä eri sovellusaloilla. Ensimmäisiä esioperationaalisia tuotteita, jotka liittyvät esimerkiksi pintalämpötilaan, merten jääpeitteeseen, kausiennusteisiin ja uudelleenanalyyseihin, tarjotaan säännöllisesti. 

(17)

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka / yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.

(18)

 GÉANT on yleis eurooppalainen  tieto verkko   tutkimus-  ja  koulutus yhteisölle. Se yhdistää  kansalliset tutkimus- ja koulutustietoverkot  (NREN) ympäri Eurooppaa ja mahdollistaa yhteistyön hankkeissa, joiden aiheet vaihtelevat biotieteistä maanseurantaan ja taiteeseen ja kulttuuriin. GÉANT-hankkeessa yhdistyvät kaistanleveydeltään laaja suurikapasiteettinen 50 000 kilometriä pitkä verkko sekä jatkuvasti lisääntyvät palvelut. Niiden avulla tutkijat voivat tehdä yhteistyötä sijaintipaikastaan riippumatta.

(19)

Lähde: Euroopan kaukokartoitusyritysten liiton (EARSC) ESAlle laatima tutkimus ”A Survey into the State and Health of the European EO Services Industry”, 2015.