EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.5.2017

COM(2017) 217 final

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE

maatalouskiinteistöjen hankintaa koskevien Kroatian vuoden 2011 liittymissopimuksessa vahvistettujen siirtymätoimenpiteiden uudelleentarkastelu

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE

Maatalouskiinteistöjen hankintaa koskevien Kroatian vuoden 2011 liittymissopimuksessa vahvistettujen siirtymätoimenpiteiden uudelleentarkastelu

Johdanto

Komissio esittää tämän kertomuksen neuvostolle Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen ehdoista vuonna 2011 tehdyn asiakirjan 1 (jäljempänä ’liittymisasiakirja’) mukaisesti. Asiakirjassa määrätään vuoteen 2020 kestävästä seitsemän vuoden siirtymäkaudesta, jota on mahdollista jatkaa kolmella vuodella ja jonka aikana Kroatia saa säilyttää kansallisen lainsäädäntönsä 2 mukaan voimassa olevat maatalousmaan hankintaa koskevat rajoitukset. Tämä koskee Euroopan unionin muista jäsenvaltioista ja Euroopan talousalueen jäsenvaltioista olevien luonnollisten ja oikeushenkilöiden tekemiä hankintoja.

Liittymissopimuksen mukaan komissio esittää neuvostolle liittymispäivää seuraavana kolmantena vuonna kertomuksen mahdollisuudesta lyhentää liittymissopimuksessa myönnettyä siirtymäkautta tai lopettaa se ennen liittymissopimuksessa vahvistettua ajankohtaa.

Yleinen periaate on, että Euroopan unionin oikeudella ja pääomien vapaalla liikkuvuudella edistetään rajatylittäviä investointeja. Perusperiaatteisiin kuuluvan pääomien vapaan liikkuvuuden nojalla EU:n sijoittajat voivat lähtökohtaisesti toimia vapaasti sisämarkkinoilla. Ulkomaiset investoinnit voivat edistää monella tavoin maatalouden ja maaseudun kehittämistä. Esimerkiksi Euroopassa rajaylittävien investointien ansiosta on voitu levittää uusia viljelytekniikoita ja tietoa sekä saatu pääomaa pääoman puutteesta kärsivien alueiden maataloustuotantoa varten. Rajatylittävillä investoinneilla voidaan myös auttaa järkeistämään maankäyttöä, etenkin alueilla, joilla omistusrakenteet ovat hyvin pirstoutuneita.

Samalla olisi muistutettava siitä, etteivät EU:n perussopimukset velvoita jäsenvaltioita vapauttamaan maatalousmaamarkkinoita ilman, että ne voisivat määrätä soveltuvista säännöistä oikeutettujen julkisen politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Pääomien vapaata liikkuvuutta koskeva periaate sallii pääomanliikkeitä koskevat kansalliset rajoitukset maakauppamarkkinoita koskevina sääntöinä, jos ne ovat tarpeen, perusteltuja ja oikeasuhteisia oikeutettujen yleisten etujen ja poliittisten tavoitteiden edistämiseksi. Pääomien vapaata liikkuvuutta tasapainotetaan näin ollen ottamalla huomioon jäsenvaltioiden tarve varmistaa, että maakauppamarkkinat mahdollistavat maaseudun kehittämisen ja maataloustuotannon.

Siirtymäjakso, jonka aikana Kroatia voi säilyttää sen liittymisajankohtana voimassa olleet rajoitukset, myönnettiin, jotta tämä äskettäin liittynyt jäsenvaltio voisi ratkaista maatalousmaamarkkinoihin ja maatalousalaan liittyvät puutteellisuudet ja parantaa sen kilpailukykyä sisämarkkinoilla. Kertomuksen tavoitteena on arvioida maatalousmaamarkkinoiden tilannetta ja tarkastella uudelleen tällaisten siirtymätoimenpiteiden tarvetta. Tässä kertomuksessa päädytään siihen, että kun Kroatian liittymisestä EU:hun on kulunut kolme vuotta, sen maatalousalan yleisen tilanteen perusteella siirtymäkautta ei pitäisi lyhentää.

1. Komission kertomuksen oikeusperusta

Vuoden 2011 liittymisasiakirjassa Kroatialle myönnettiin siirtymäkausi, jonka aikana se voi säilyttää maatalousmaan hankintaa koskevat voimassa olevat rajoitukset Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ’SEUT-sopimus’) 63 artiklassa vahvistetusta pääomien vapaasta liikkuvuudesta poiketen. Liittymisasiakirjan 18 artiklan mukaan näitä siirtymäjakson rajoittavia toimenpiteitä sovelletaan liittymisasiakirjan liitteessä V (siirtymätoimenpiteet) määrätyin edellytyksin. Kyseisen liitteen pääomien vapaata liikkuvuutta koskevassa luvussa määrätään, että ”liittymispäivää seuraavan kolmannen vuoden loppuun mennessä tehdään tätä siirtymätoimenpidettä koskeva yleinen uudelleentarkastelu. Komissio esittää tätä varten kertomuksen neuvostolle. Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta päättää lyhentää – – siirtymäkautta tai lopettaa sen.”

2. Siirtymäjärjestelyt

Pääomien vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin oikeuden takaamista perusvapauksista. SEUT-sopimuksen 63 artiklassa määrätään, että ”kiellettyjä ovat kaikki rajoitukset, jotka koskevat pääomanliikkeitä jäsenvaltioiden välillä taikka jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä”. Pääomanliikkeisiin sisältyvät sijoitukset kiinteistöihin ja maatalousmaahan. Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että maatalousmaan hankkimista, käyttämistä ja luovuttamista toisessa jäsenvaltiossa koskeva oikeus synnyttää sitä käytettäessä pääomanliikkeitä. 3 Siksi maatalousmaan hankintaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön on oltava unionin oikeudessa vahvistetun pääomien vapaan liikkuvuuden periaatteen mukainen.

Kroatian kanssa käytyjen liittymisneuvottelujen aikana EU hyväksyi kuitenkin tietyt maatalousmaan hankintaa koskevat siirtymäjärjestelyt, jotka sallivat Kroatian poiketa väliaikaisesti pääomanliikkeitä koskevasta perusvapaudesta. Liittymisasiakirjan liitteen V mukaan Kroatia saa etenkin ”pitää voimassa seitsemän vuoden ajan liittymispäivästä liittymissopimuksen allekirjoittamispäivänä voimassa olevassa maatalousmaata koskevassa laissaan (virallinen lehti 152/08) olevat rajoitukset, jotka koskevat jonkin toisen jäsenvaltion kansalaisten, Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimus) osapuolina olevien valtioiden kansalaisten ja jonkin toisen jäsenvaltion tai ETA-sopimuksen osapuolena olevan valtion lainsäädännön mukaisesti perustettujen oikeushenkilöiden maatalousmaan hankintaa”. Samalla liittymisasiakirjassa määrätään siirtymätoimenpiteitä koskevasta poikkeuksesta seuraavaa: ”itsenäisiin viljelijöihin, jotka ovat jonkin toisen jäsenvaltion kansalaisia ja jotka haluavat sijoittautua Kroatiaan ja asua siellä, ei sovelleta ensimmäisen kohdan määräyksiä eikä muita sääntöjä ja menettelyjä kuin niitä, joita sovelletaan Kroatian kansalaisiin”.  4

Kroatian esittämän siirtymäjärjestelyjä koskevan pyynnön tärkeimmät perusteet ovat samat kuin useimpien EU-12-jäsenvaltioiden (EU-10 ja EU-2 5 ) EU:hun liittymisen yhteydessä esittämät perusteet, ja ne liittyvät lähinnä tarpeeseen turvata maataloustoiminnan sosioekonominen ympäristö sisämarkkinoiden käyttöönoton ja yhteiseen maatalouspolitiikkaan siirtymisen jälkeen. Siirtymätoimenpiteiden tarkoituksena on etenkin lieventää markkinoiden äkillisestä avaamisesta Kroatialle mahdollisesti aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia, kun otetaan huomioon maa-alueiden hintojen ja viljelijöiden ostovoiman huomattavat erot EU-15-jäsenvaltioiden vastaaviin nähden ja se, että maatalousmaamarkkinoihin vaikuttavat edelleen institutionaaliset tekijät, kuten keskeneräinen maatalousmaan yksityistämis- ja palauttamisprosessi, epävarmat omistussuhteet sekä keskeneräinen maa- ja kiinteistörekisteri, jotka estävät maatalousmaan käytön. Lisäksi Kroatia on korostanut, että Kroatian sodan (1991–1995) seurauksena suurta osuutta maatalousmaasta ei ole voitu käyttää miinojen ja miinanraivaustoimien vuoksi. 6

Lisäksi Kroatia on korostanut, että siirtymäjakson aikana toteutettaisiin toimenpiteitä, joilla on tarkoitus kehittää maatalousmaamarkkinoita, parantaa maatalouden tuottavuutta ja edistää Kroatian viljelijöiden edellytyksiä osallistua avoimempiin maatalousmaamarkkinoihin tulevaisuudessa. Tätä tarkoitusta varten Kroatia on suunnitellut erilaisia keskipitkän ja pitkän aikavälin hankkeita, jotka pannaan täytäntöön siirtymäjaksolla. Hankkeilla on tarkoitus

·säännellä omistusoikeuksia ja toteuttaa maa- ja kiinteistörekisteri

·yhdistää maa-alueita

·kehittää maatalousmaan vuokramarkkinoita ja parantaa vuokralaisten oikeuksia

·uudistaa maataloustuotannon rakennetta

·tehostaa teknologiaa ja pääomittamista sekä

·raivata maatalousmaat miinoista.

Siirtymäjakson tarkoituksena oli myös ottaa huomioon valtion omistamien maiden yksityistämiseen tarvittava aika ja saattaa loppuun maan omistusoikeuksien palauttaminen.

3. Kertomuksen tarkoitus ja menettely

Tässä kertomuksessa tarkastellaan Kroatian maatalousalan viimeaikaista kehittymistä liittymisasiakirjan mukaisesti. Sen tarkoituksena on arvioida tarvetta lyhentää muiden jäsenvaltioiden tai ETA-valtioiden kansalaisten tekemiä maahankintoja koskevien siirtymätoimenpiteiden kestoa tai lakkauttaa ne ennen liittymisasiakirjassa vahvistettua ajankohtaa. Komissio arvioi tätä varten Kroatian liittymisneuvottelujen aikana esittämiä perusteita väliaikaiselle poikkeukselle ja tutkii, ovatko alussa todetut huolenaiheet lieventyneet myöhemmän kehityksen ansiosta.

Komissio lähetti tätä tarkoitusta varten Kroatian viranomaisille kyselylomakkeen kerätäkseen kattavaa tietoa siitä, miten maatalousala on kehittynyt liittymispäivän jälkeen. Kroatian tähän kyselylomakkeeseen antamien vastausten sekä Eurostatin analyysin ja muiden tietojen perusteella komissio on arvioinut

·maatalousalan sosioekonomisia erityispiirteitä ja asiaan liittyvien taloudellisten indikaattorien kehittymistä, kuten tuloja ja maan hintoja sekä niiden lähentymistä muiden jäsenvaltioiden vastaaviin.

·maatalousmaan ulkomaiseen omistukseen liittyviä oikeudellisia muutoksia

·niiden keskipitkän ja pitkän aikavälin hankkeiden edistymistä, joiden avulla Kroatia on suunnitellut parantavansa maatalousmaamarkkinoiden toimintaa ja lisäävänsä maataloustoimien tehokkuutta, etenkin maatalousmaan yksityistämisen, palauttamisohjelmien ja miinanraivaustoimien osalta sekä

·Kroatian maatalouteen tehtyjen ulkomaisten investointien nykytilannetta.

4. Yleiskatsaus tilanteeseen kolmivuotisen EU-jäsenyyden jälkeen

Komissio pani merkille joka toinen vuosi julkaistavassa lähentymiskertomuksessaan 7 kesäkuussa 2016, että Kroatian talouskasvu oli ollut negatiivinen neljänä peräkkäisenä vuonna. Tämä viime vuosien heikko taloudellinen tilanne on heikentänyt tulojen ja tuottavuuden lähentymistä myös maatalousalalla.

a)Maatalousalan sosioekonomiset erityispiirteet

Vuosien 2007 ja 2008 nopean talouskasvun jälkeen talous- ja rahoituskriisi on heikentänyt Kroatian taloutta. Tällä on ollut vaikutusta myös maatalouteen, jossa bruttoarvonlisäys, tuotannontekijätulo ja työllisten määrä ovat vähentyneet. Rakenneindikaattorien näkökulmasta Kroatian maatalousalalle ovat edelleen ominaisia pienemmät tilat, alhaisempi työvoiman tuottavuus, alhaisempi tehokkuus sekä alhaisempi tuotannontekijätulo ja ostovoima kuin EU:ssa keskimäärin.

Vuosina 2007–2013 Kroatian maatalouden bruttoarvonlisäys oli keskimäärin 2,88 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Vuonna 2014 maatalouden bruttoarvonlisäys oli 2,38 prosenttia maan bruttokansantuotteesta eli 1,03 miljardia euroa. Laskua on 33 prosenttia verrattuna tämän ajanjakson korkeimpaan arvoon, joka kirjattiin vuonna 2008, ja 9 prosenttia verrattuna vuoteen 2013. Vuonna 2014 maataloustoimien tuotoksen arvo 8 oli 2,28 miljardia euroa, joka on 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013 kirjattu arvo, ja kehitys on noudattanut samaa negatiivista suuntausta kuin bruttoarvonlisäys vuodesta 2008 lähtien.

Maatalousmaata koskevan lain mukaan Kroatian maatalousmaahan sisältyvät viljelymaat, puutarhat, niityt, laitumet, hedelmätarhat, oliivitarhat, viinitarhat, lammet, ruoikot, marskimaat ja muut alueet, joita voidaan käyttää maataloustuotannossa. Kroatian viranomaisten antamien tietojen mukaan valtaosa maatiloista on pieniä ja nykyaikaiseen maanviljelyyn soveltumattomia, ja siksi ne eivät ole tehokkaita eivätkä tuottavia.

Maatilojen pirstaloituminen on yksi tärkeimmistä seikoista, jotka rajoittavat maatalousalan kehittymistä, vaikka maa-alueita on yhdistetty jonkin verran vuodesta 2007. Maatiloista 69,4 prosenttia on pieniä maatiloja, joiden käytössä on korkeintaan 5 hehtaaria maata, ja korkeintaan 6,9 prosentilla maatiloista on käytössään yli 20 hehtaaria maata. Kroatiassa maatalousmaan keskimääräinen koko maatilaa kohti lähes kaksinkertaistui 5,4 hehtaarista 10 hehtaariin vuosina 2007–2013. Se on kuitenkin vähemmän kuin EU:n keskiarvo, joka on 16,1 hehtaaria.

Vuonna 2015 maataloustyövoiman tuottavuus oli Kroatiassa 44 prosenttia EU:n keskiarvosta, mutta se on kasvanut laajasti Kroatian liityttyä EU:hun vuonna 2013 (ks. jäljempänä kaavio 1). Se on kuitenkin edelleen selvästi alhaisempi kuin EU-15:n tuottavuusaste ja lähes sama kuin uusimmissa jäsenvaltioissa.

Kroatian veroviranomaisten antamien alustavien tietojen mukaan vuonna 2014 Kroatiassa maatalousmaan keskimääräinen hinta hehtaarilta oli 4 935 euroa, joka on suhteellisen korkea verrattuna useimpiin EU-12-jäsenvaltioihin mutta selvästi vähemmän kuin EU-15-jäsenvaltioiden enemmistön hinnat. Kroatiassa maan hinnat nousivat jatkuvasti vuosina 2000–2006 (Kroatian liittymisneuvottelujen aikana antamien tietojen mukaan), ja vuonna 2012 ne olivat noin viisi kertaa korkeammat kuin vuosikymmen aiemmin. Liittyminen EU:hun vuonna 2013 ei kuitenkaan johtanut maan hintojen tai siirrettyjen maapalstojen määrän tai kokonaispinta-alan merkittävään kasvuun. Maan hinnat ovat itse asiassa jopa laskeneet hieman viime aikoina sitä mukaa, kun saatavilla olevan maatalousmaan määrä on kasvanut (ks. liitteen taulukko 1). Koska EU:n kattavia aiempia maan myyntihintoja ei ole saatavilla, analyysissa olisi noudatettava varovaisuutta, mutta vaikuttaa silti ilmeiseltä, että Kroatian ja EU-15:n maatalousmaiden hintojen väliset erot eivät ole muuttuneet merkittävästi liittymisen jälkeen.

Ostovoimayksiköissä henkeä kohti mitattu Kroatian bruttokansantuote poikkeaa edelleen muusta EU:sta. Eurostatin tietojen mukaan vuonna 2014 ostovoimayksiköissä henkeä kohti mitattu Kroatian bruttokansantuote oli alhaisimpia koko EU:ssa, ja sen arvioitiin olevan keskimäärin 58,8 prosenttia EU:n keskiarvosta. Lisäksi maatalouden tuotannontekijätulo 9 on pienentynyt jatkuvasti vuodesta 2009. Vuonna 2014 se oli pienentynyt edelleen 35,7 prosenttia verrattuna vuoteen 2008 ja 11,9 prosenttia verrattuna vuoteen 2013.

Vuodesta 2011 lähtien Kroatian maatalouden reaalinen tuotannontekijätulo on pudonnut alle EU-15:n keskimääräisen reaalisen tuotannontekijätulon. Kroatia ei näin ollen ole enää kuromassa umpeen EU-15:n etumatkaa maataloustuloissa (ks. liitteen kaavio 1). Vuonna 2014 Kroatian reaalinen ostovoima maatalousalalla oli näin ollen selvästi huonompi kuin liittymistä edeltävänä aikana.

Kroatian viljelijöiden huonon ostovoiman vuoksi heidän kykynsä ostaa maatalousmaata säilyi siten melko alhaisena. Kroatian viranomaisten antamien tietojen mukaan vuonna 2014, kun maan liittymisestä EU:hun oli kulunut vuosi, ostokykyindeksi (joka perustuu maatalouden tuotannontekijätuloon ja maan hintoihin Kroatiassa vuoden 2010 kiinteinä hintoina) oli Kroatiassa 0,79 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:ssa Kroatian viljelijöillä oli kaikkein huonoimmat edellytykset ostaa Kroatiasta maatalousmaata verrattuna muiden EU:n jäsenvaltioiden viljelijöihin (ks. liitteen taulukko 2). Lisäksi liitteen kaaviosta 2 käy ilmi, että Kroatiassa viljelijöiden maatalousmaan ostokyvyn lähentyminen on ollut keskimääräistä hitaampaa vuodesta 2012 lähtien verrattuna sekä koko EU:n keskiarvoon että useimpiin EU:hun viimeksi liittyneisiin 12 jäsenvaltioon.

b)Maatalouskiinteistöjen hankintaa koskevat oikeudelliset rajoitukset

Kroatian lainsäädännössä, joka on ollut voimassa siitä lähtien kun maa liittyi EU:hun, vahvistetaan, että ulkomaiset oikeushenkilöt ja luonnolliset henkilöt eivät voi hankkia omistukseensa maatalousmaata oikeustoimella, jollei kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu. Vuoden 2008 maatalousmaata koskeva laki (virallinen lehti 152/08), johon viitattiin liittymisasiakirjassa, korvattiin vuonna 2013 uudella maatalousmaata koskevalla lailla (virallinen lehti 39/2013), jota muutettiin edelleen vuonna 2015 (virallinen lehti 48/2015). Vuoden 2013 laissa säilytettiin useimmat aiemmin voimassa olleet rajoitukset mutta ulkomaisille oikeushenkilöille ja luonnollisille henkilöille annettiin mahdollisuus saada omistusoikeudet maatalousmaahan perintönä.

Liittymisasiakirjan mukaan itsenäiset viljelijät, jotka ovat jonkin toisen jäsenvaltion kansalaisia ja jotka haluavat sijoittautua Kroatiaan ja asua siellä, voivat hankkia maatalousmaata, jos he täyttävät Kroatian kansalaisiin sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä asetetut edellytykset. Lisäksi EU:n/ETA:n kansalaiset voivat ostaa maatalousmaata Kroatiaan rekisteröityneiden ja sijoittautuneiden oikeushenkilöiden kautta.

Oikeudellisen kehyksen rajoituksia on lievennetty EU:n/ETA:n itsenäisille viljelijöille ja Kroatiaan sijoittautuneille oikeushenkilöille annetulla mahdollisuudella hankkia maata kansallisessa lainsäädännössä asetettujen edellytysten mukaisesti. Tämän lisäksi rajoituksia ei sovelleta EU:n/ETA:n kansalaisiin ja oikeushenkilöihin, jotka vuokraavat maatalousmaata.

Sovellettavalla oikeudellisella kehyksellä, joka ei estä kaikkia ulkomaisten toimijoiden maahankintoja, on tarkoitus mahdollistaa se, että Kroatia saavuttaa tavoitteensa siirtymäkaudella, ja auttaa sitä siirtymään vähitellen avoimempaan järjestelmään, jotta EU:n /ETA:n kansalaiset voivat hankkia maata.

c)Yksityistäminen, palauttaminen ja saatavilla oleva maatalousmaa

Yksityistämisellä ja ratkaisematta olevilla palauttamista koskevilla tapauksilla on vaikutusta maatalousmaamarkkinoiden toimintaan. Kroatian viranomaisten antamien tietojen mukaan vuosina 2001–2013 toteutettujen erilaisten yksityistämisohjelmien yhteydessä myytiin 62 765 hehtaaria valtion omistamaa maata, ja loput maa-alueet on vuokrattu. Nämä ovat vain neljäsosa valtion maista. Asianomaisilta on saatu noin 50 000 omaisuuden palauttamista koskevaa hakemusta, ja tapauksista on ratkaisematta yhä noin 9 000.

Myös saatavilla olevan maatalousmaan määrää koskevilla muutoksilla voi olla vaikutusta maatalousmaamarkkinoiden toimintaan. Vuonna 2013 muutettiin 17 922 hehtaaria maata muuksi kuin maatalouskäytössä olevaksi kiinteistöksi, mikä vastaa 6,1 prosentin kasvua vuoteen 2012 verrattuna. Käytössä olevan maatalousmaan kokonaispinta-ala kasvoi kuitenkin 978 670 hehtaarista vuonna 2007 aina 1 571 200 hehtaariin vuonna 2013.

Maatalouskäyttöön on edelleen saatavilla maata, jos miinanraivaustoimet saatetaan loppuun. Kroatian viranomaisten antamien tietojen mukaan vuonna 2016 maatalousmaaksi muutetaan 6 040 hehtaaria maata. Tähän mennessä miinoista on raivattu keskimäärin 2 000 hehtaaria maata vuodessa, joten jäljellä olevan maan raivaaminen miinoista voi kestää vielä noin kolme vuotta.

d)Ulkomaiset investoinnit

Maatalouteen tehtävillä ulkomaisilla investoinneilla on yleensä myönteinen vaikutus pääomansaantiin, teknologian siirtoihin, maakauppamarkkinoiden toimivuuteen ja maatalouden tuottavuuteen. Kroatian viranomaisten antamien tietojen mukaan maataloustoimintaan, metsästykseen ja asiaan liittyviin palveluihin tehdyt suorat ulkomaiset investoinnit olivat 2,6 miljoonaa euroa vuonna 2011–2014. Ulkomaalaisten maanhankintaa koskevassa Kroatian lainsäädännössä asetetaan selvät rajat Kroatian maatalousmarkkinoille tehtäville ulkomaisille investoinneille. Ulkomaisessa ja kotimaisessa omistuksessa olevista maatiloista ei ole pidetty erillisiä yksityiskohtaisia rekistereitä.

Kroatian viranomaiset arvioivat kuitenkin, että ulkomaisten luonnollisten henkilöiden maa-alueiden omistusoikeuksia koskevien rajoitusten vuoksi suoraan ulkomaisessa omistuksessa olevien maatilojen määrä on vähäinen. Ulkomaiset omistajat ovat kuitenkin mukana maatalousmaan markkinoilla oikeushenkilöiden ja etenkin Kroatiaan rekisteröityjen ja sijoittautuneiden julkisten ja yksityisten osakeyhtiöiden kautta. Ylipäätään oikeushenkilöiden käytössä on, niiden omistajien kansallisuudesta riippumatta, noin kolmannes maatalousmaan kokonaispinta-alasta.

e)EU:hun liittymisen vaikutus

EU:hun liittyminen on parantanut yleisesti viljelijöiden lainan- ja vakuutustensaantia. Tämä voi vaikuttaa myönteisesti maatalouden tuottavuuteen.

Lisäksi Kroatian viljelijöille on myönnetty taloudellista tukea EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta. Maatalousalalle myönnettiin tällaista tukea yhteensä 292 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 295 miljoonaa euroa vuonna 2014. Nämä tuet on asetettu säännöllisesti Kroatian maanviljelijöiden saataville, ja ne ovat muodostaneet merkittävän osan Kroatian maatilojen tuloista. Niillä on voitu lisätä tehokkuutta ja maatalousmaan kysyntää ja pitää yllä odotuksia maatalousmaan hintojen noususta.

Tuilla on yleisesti autettu parantamaan Kroatian viljelijöiden elinoloja, ja yhdessä lainansaannin helpottumisen kanssa niillä voidaan kannustaa Kroatian viljelijöitä ostamaan maatalousmaata tulevaisuudessa ja kehittämään maataloustoimintaa. Näin tehostettaisiin maatalousalan työvoiman tuottavuutta ja lisättäisiin edelleen maatilojen tuloja.

Komissio panee merkille, että Kroatian hankkeita, joilla on tarkoitus parantaa maakauppamarkkinoiden toimintaa tarkastelemalla liittymisneuvotteluissa yksilöityjä erityisaloja, ei ole vielä toteutettu kaikilta osin. Jotkin hankkeet, kuten valtion maa-alueita koskeviin kiinteistörekisteritietoihin liittyvä tietotekniikkajärjestelmä, ovat jo toiminnassa, mutta järjestelmää on tarkoitus kehittää edelleen, esimerkiksi mahdollisuutta jäljittää sopimusten historia ja vaihtaa tietoja toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Muita maatalousalan kehittämiseksi suunniteltuja hankkeita ovat maaseudun hoitostrategia, maatalousmaiden yhdistämistä koskeva toimintaohjelma ja maatalousmaan kastelua ja hoitoa sekä vesistöjä koskeva hanke.

5. Päätelmät

Vuoden 2011 liittymisasiakirjassa edellytetään, että tämä kertomus esitetään kolmen vuoden kuluessa liittymisestä. Koska tutkittu ajanjakso on melko lyhyt, 10 siitä, miten Kroatian liittyminen EU:hun on vaikuttanut maatalousmaamarkkinoiden ja koko maatalousalan kehittymiseen, ei ole voitu kerätä kaikilta osin laajoja empiirisiä todisteita.

Saatavilla olevat tiedot osoittavat kuitenkin, että kaikki liittymisneuvotteluissa ilmaistut huolenaiheet eivät ole hälventyneet kolmen vuoden kuluttua liittymisestä, mikä johtuu etenkin siitä, että osa toimista, jotka oli suunniteltu toteutettavan siirtymäkaudella, kuten maa-alueiden yhdistäminen, maarekisterin viimeisteleminen, yksityistämisen loppuun saattaminen sekä maan raivaaminen miinoista, on edelleen kesken.

Kroatian maatalousmarkkinoiden arviointi osoittaa lisäksi, että Kroatian ja muiden EU:n jäsenvaltioiden välinen ero maa-alueiden hinnoissa ja viljelijöiden tuloissa on edelleen merkittävä. Täydellistä lähentymistä ei kuitenkaan odoteta, eikä sitä pidetä edellytyksenä siirtymäkauden lopettamiselle. Lisäksi komission analyysi osoittaa, että Kroatian viljelijöiden maatalousmaan ostokyky on heikentynyt: maatalousmaasta ei ole tullut Kroatian viljelijöille kohtuuhintaisempaa vuonna 2014, eli EU:hun liittymisen jälkeisenä vuonna, vuoteen 2013 verrattuna, mikä johtuu etenkin viljelijöiden keskitulojen pienenemisestä.

Kroatian maatalousalan nykytilanteen analyysi osoittaa yleisesti, että maakauppamarkkinoihin vaikuttavat edelleen monet seikat, kuten huono yleinen taloustilanne, omistajuuden pirstaloituminen, viljelijöiden melko alhaiset tulotasot, maa-alueiden yksityistämisen ja palauttamisen keskeneräisyys sekä edelleen jatkuvat miinanraivaustoimet.

Siksi komissio päättelee, ettei liittymisasiakirjassa vahvistettua siirtymätoimenpiteiden määräaikaa pitäisi lyhentää.

Lisäksi komissio kehottaa Kroatiaa saattamaan vähitellen loppuun maatalousmaamarkkinoita koskevat valmistelut, jotta pääomien vapaa liikkuvuus voidaan toteuttaa täysimääräisesti, kun siirtymäkausi päättyy. Oikeudelliseen kehykseen sisältyvät ulkomaisten luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden maahankintoja koskevat rajoitukset eivät merkitse tälläkään hetkellä täydellistä kieltoa, sillä EU:n/ETA:n kansalaisten omistamat oikeushenkilöt voivat ostaa maata ja EU:n/ETA:n itsenäiset viljelijät voivat hankkia maata, jos he haluavat sijoittautua Kroatiaan ja asua siellä. Lisäksi vuoden 2013 maatalousmaita koskevassa uudessa laissa säädetään mahdollisuudesta saada maatalousmaan omistusoikeudet perintönä. On yhtä tärkeää panna merkille, että vuokramaamarkkinat ovat avoimia ulkomaisille investoijille, jotka voivat näin ollen sijoittautua Kroatiaan ja harjoittaa siellä maatalousalan yritystoimintaa. Lisäksi EU:hun liittyminen on jo parantanut paikallisten viljelijöiden pääomansaantia.

Kroatia on myös sitoutunut toteuttamaan seuraavat toimet mahdollistaakseen pääomien vapaan liikkuvuuden siirtymäjaksonsa päättymiseen mennessä:

(1)omistusoikeuksien sääntely maarekisterin päivittämisen ja toteuttamisen edellytyksenä

(2)maa-alueiden yhdistäminen

(3)maatalousmaan vuokramarkkinoiden kehittäminen ja vuokralaisten oikeuksien parantaminen

(4)maataloustuotannon rakenteen uudistaminen

(5)teknologian ja pääomahyödykkeiden parantaminen sekä

(6)maatalousmaiden raivaaminen miinoista.

Kaikki nämä toimet antavat Kroatialle hyvän perustan niiden haasteiden ratkaisemiseksi, joiden perusteella siirtymäkausi myönnettiin, ja Kroatiassa asuvien maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla toimivien tuottavuuden ja taloudellisen aseman parantamiseksi.

(1)

EUVL L 112, 24.4.2012, s. 10.

(2)

Maatalousmaata koskeva laki (virallinen lehti 152/08).

(3)

 Tuomio C-370/05, Festersen, 21–23 kohta ja tuomio C-452/01, Ospelt, 24 kohta.

(4)

Liittymisasiakirjassa määrätään myös, että ”jäsenvaltion kansalaisen tai jonkin toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustetun oikeushenkilön kohtelu maatalousmaan hankinnan osalta ei kuitenkaan saa missään tilanteessa olla epäedullisempi kuin tällaisen kansalaisen tai henkilön kohtelu liittymissopimuksen allekirjoituspäivänä eikä heitä saa kohdella tiukemmin kuin kolmannen maan kansalaista tai oikeushenkilöä”.

(5)

EU-12:lla tarkoitetaan EU:hun vuosina 2004 (EU-10) ja 2007 (EU-2) liittyneitä jäsenvaltioita. Siirtymäjaksosta sovittiin Tšekin, Viron, Latvian, Liettuan, Unkarin, Puolan ja Slovakian (EU-10:n joukosta) sekä Bulgarian ja Romanian kanssa (EU-2). EU-15:llä tarkoitetaan jäsenvaltiota, jotka olivat EU:n jäseniä ennen vuotta 2004 tapahtunutta laajentumista.

(6)

Kroatian viranomaisten antamien tietojen mukaan vuonna 1998 miinanraivaustoimenpiteet koskivat 42:ta–54:ää prosenttia maatalousmaista ja vuoden 2006 lopussa miinojen vaikutukset ulottuivat yhteensä 997 km2:n alueelle.

(7)

Euroopan komission lähentymiskertomus (Convergence Report 2016) on saatavilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/european_economy/convergence_reports/index_en.htm

(8)

Bruttoarvonlisäys on tuotoksen arvo vähennettynä tuotannossa käytetyillä välituotteilla.

(9)

Tuotannontekijätulo osoittaa kaikkia maataloustuotannon tuotantotekijöitä käyttämällä luodun nettoarvon.

(10)

Tämän kertomuksen hyväksymisajankohtana oli saatavilla vain vuoteen 2014 asti laaditut tilastot.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.5.2017

COM(2017) 217 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE

maatalouskiinteistöjen hankintaa koskevien Kroatian vuoden 2011 liittymissopimuksessa vahvistettujen siirtymätoimenpiteiden uudelleentarkastelu

LIITE

Taulukko 1. Maatalousmaan osto- ja vuokrahinnat Kroatiassa, euroa hehtaarilta

Taulukko 2. Kroatian ja muiden EU:n jäsenvaltioiden viljelijöiden Kroatian

maatalousmaata koskeva ostokykyindeksi vuosina 2012–2014

Lähde: Eurostat, maatalouden taloustilit, AMECO BKT-deflaattorien osalta ja Kroatian viranomaiset Kroatian maan hintojen osalta.

Huomautus: Ostokykyindeksit lasketaan vertaamalla kunkin jäsenvaltion maatalouden nettotuotannontekijätuloa vuosityöyksikköä kohti yhden hehtaarin suuruisen maatalousmaan ostohintaan Kroatiassa ilmaistuna euroina vuoden 2010 kiinteinä hintoina. Ostokykyindeksit osoittavat siten, miten monta hehtaaria maata Kroatiasta voidaan ostaa viljelijöiden kussakin jäsenvaltiossa maataloudesta saamilla vuosituloilla. Korkea indeksin arvo viittaa siihen, että maatalousmaa on viljelijöille kohtuuhintaisempi.

Esimerkiksi Kroatian ostokykyindeksit osoittavat, että Kroatian viljelijöiden maataloudesta saama vuotuinen nettotuotannontekijätulo ei riittänyt yhden hehtaarin maa-alueen hankkimiseen (sillä Kroatian indeksin arvo oli 0,79 vuonna 2014). Sitä vastoin Tanskassa viljelijöiden vuotuinen nettotuotannontekijätulo olisi riittänyt yli yhdeksän hehtaarin maa-alueen ostamiseen Kroatiasta vuonna 2014 (sillä kyseisenä vuonna Tanskan indeksin arvo oli 9).