52016XG0723(02)

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52016XG0723(02) - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52016XG0723(02)

Neuvoston päätelmät yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisista seuraavista toimista mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi

EUVL C 269, 23.7.2016, p. 26–30 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Date of document:: 23/07/2016; Julkaisupäivä

Author:: Euroopan unionin neuvosto
Form:: Neuvoston päätelmät

Treaty:

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

Legal basis:

12016E168

Link

Select all documents mentioning this document

Instruments cited:

Link

EUROVOC descriptor:

Subject matter:

Directory code:

03.50.30.00 Maatalous / Lainsäädännön yhdenmukaistaminen ja terveysnäkökohdat / Eläinten terveys ja kotieläinjalostus
15.30.00.00 Ympäristö, kuluttajat ja terveydensuojelu / Terveyden suojaaminen

HTML

PDF

Official Journal

23.7.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

C 269/26

Neuvoston päätelmät yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisista seuraavista toimista mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi

(2016/C 269/05)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

PALAUTTAA MIELEEN mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä ihmislääketieteessä 15. marraskuuta 2001 annetun neuvoston suosituksen (1) ja komission neuvostolle joulukuussa 2005 ja huhtikuussa 2010 toimittamat kertomukset sen täytäntöönpanosta (2) sekä potilasturvallisuudesta ja hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemisestä ja valvonnasta 9. kesäkuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen (3) ja komission neuvostolle marraskuussa 2012 ja kesäkuussa 2014 toimittamat kertomukset sen täytäntöönpanosta (4).

PALAUTTAA MIELEEN mikrobilääkeresistenssistä 10. kesäkuuta 2008 annetut neuvoston päätelmät (5), innovatiivisista kannustimista tehokkaiden antibioottien kehittämiseksi 1. joulukuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät (6), mikrobilääkeresistenssin vaikutuksista ihmisten terveyden alalla ja eläinten terveyden alalla – ”Yksi terveys” -näkökulma 22. kesäkuuta 2012 annetut neuvoston päätelmät (7), potilasturvallisuudesta ja hoidon laadusta, mukaan lukien hoitoon liittyvien infektioiden ehkäiseminen ja valvonta sekä mikrobilääkeresistenssi, 1. joulukuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät (8).

PALAUTTAA MIELEEN Euroopan parlamentin 12. toukokuuta 2001 antaman päätöslauselman antibioottiresistenssistä (9), Euroopan parlamentin 27. lokakuuta 2011 antaman päätöslauselman mikrobilääkeresistenssin aiheuttamasta uhkasta kansanterveydelle (10), Euroopan parlamentin 11. joulukuuta 2012 antaman päätöslauselman mikrobihaasteesta – mikrobilääkeresistenssin aiheuttamat kasvavat uhat (11), Euroopan parlamentin 19. toukokuuta 2015 antaman päätöslauselman turvallisemmasta terveydenhuollosta Euroopassa: potilasturvallisuuden parantaminen ja mikrobilääkeresistenssin torjunta (12).

PALAUTTAA MIELEEN vuonna 2001 julkaistun mikrobilääkeresistenssin torjuntaa koskevan yhteisön strategian (13) ja 15. marraskuuta 2011 annetun Euroopan komission tiedonannon toimintasuunnitelmasta mikrobilääkeresistenssin aiheuttamien kasvavien uhkien torjumiseksi (14) sekä Euroopan komission viisivuotisen toimintasuunnitelman arvioinnin tulokset.

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE mikrobilääkeresistenssin torjuntaa koskevan maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman (15), jonka Maailman terveysjärjestö (WHO) laati Elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja Maailman eläintautijärjestön (OIE) avustuksella ja joka yksimielisesti hyväksyttiin 68.:ssa Maailman terveyskokouksessa toukokuussa 2015. Toimintasuunnitelmassa kehotetaan kaikkia WHO:n jäsenvaltioita laatimaan vuoden 2017 puoliväliin mennessä kansalliset toimintasuunnitelmat mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi.

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE FAO:n 39. konferenssissa kesäkuussa 2015 hyväksytyn päätöslauselman mikrobilääkeresistenssistä ja OIE:n kokouksessa (World Assembly of Delegates) toukokuussa 2015 hyväksytyn päätöslauselman mikrobilääkeresistenssin torjumisesta ja antimikrobisten aineiden maltillisen käytön edistämisestä eläimillä.

7.	SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI Codex Alimentarius -komission aloitteeseen (16), joka koskee mikrobilääkeresistenssiin liittyvien standardien, koodien ja ohjeiden tarkistamista ja ajantasaistamista.

8.	PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE muut kansainväliset ja alueelliset aloitteet, kuten G7-maiden julkilausuman mikrobilääkeresistenssistä (17) sekä päätöksen ottaa mikrobilääkeresistenssi G20-maiden esityslistalle.

9.	PALAUTTAA MIELEEN, että ihmisten terveyteen liittyvää unionin toimintaa määrittää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artikla.

10.

MUISTUTTAA, että mikrobilääkeresistenssi on valtioiden rajat ylittävä terveysuhka, johon jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla yksin puuttua ja jota ei voida rajata tietylle maantieteelliselle alueelle tai tiettyyn jäsenvaltioon, ja että se näin ollen edellyttää jäsenvaltioiden välistä tiivistä yhteistyötä ja koordinointia valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista 22. lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1082/2013/EU (18) mukaisesti.

11.

PALAUTTAA MIELEEN, että eläinlääkintäalalla on jo toteutettu ja toteutetaan parhaillaan useita EU:n tason lainsäädäntö- ja muita toimenpiteitä mikrobilääkeresistenssin riskin pienentämiseen tähtäävän EU:n yhteisen lähestymistavan koordinoimiseksi ja varmistamiseksi. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat erityisesti toimenpiteet, jotka on esitetty eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22. syyskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 (19), jossa kielletään antibioottien käyttö kasvunedistäjinä, zoonoottisten ja indikaattoribakteerien mikrobilääkeresistenssin seurannasta ja raportoinnista 12 päivänä marraskuuta 2013 annetussa komission täytäntöönpanopäätöksessä 2013/652/EU (20), direktiivin 2001/82/EY mukaisista lausuntopyyntömenettelyistä johtuvissa komission päätöksissä, joiden tuloksena kriittisen tärkeitä mikrobilääkkeitä sisältävien tuotteiden myyntilupia on muutettu mikrobilääkeresistenssin kehittymisen erityisten torjuntatoimenpiteiden huomioon ottamiseksi, sekä suuntaviivoissa mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä eläinlääkinnässä (2015/C-299/04) (21).

12.	ON TYYTYVÄINEN Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Maailmanpankin mikrobilääkeresistenssin taloudellisia vaikutuksia koskevaan työskentelyyn.

13.

ON HUOLISSAAN OECD:n toimittamista tiedoista, joiden mukaan mikrobilääkeresistenssi saattaa aiheuttaa maailmanlaajuisesti vuosittain noin 700 000 kuolemantapausta. Verrattuna siihen, että mikrobilääkeresistenssiä ei olisi olemassa, mikrobilääkeresistenssin nykyisen tilan taloudelliset vaikutukset saattavat nousta OECD-maissa noin 0,03 prosenttiin BKT:stä vuonna 2020, 0,07 prosenttiin vuonna 2030 ja 0,16 prosenttiin vuonna 2050. Tästä aiheutuisi noin 2,9 biljoonan Yhdysvaltain dollarin kumulatiiviset menetykset vuoteen 2050 mennessä (22).

14.	PANEE MERKILLE Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC), Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) ja Euroopan lääkeviraston (EMA) mikrobilääkeresistenssistä julkaisemat tieteelliset lausunnot ja raportit.

15.

TOTEAA, että ongelman monimutkaisuuden, valtioiden rajat ylittävän ulottuvuuden ja raskaan taloudellisen taakan vuoksi mikrobilääkeresistenssin vaikutus ulottuu ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvia vakavia seurauksia laajemmalle ja siitä on tullut maailmanlaajuinen kansanterveyteen liittyvä huolenaihe, joka vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja edellyttää kiireellisiä ja koordinoituja alojenvälisiä toimia tarvittaessa ennalta varautumisen periaatteen pohjalta (23).

16.

KOROSTAA, että uusien mikrobilääkkeiden, vaihtoehtoisten hoitomuotojen ja (nopeiden) diagnostiikkamenetelmien kehittämisen edistämiseksi tarvitaan tutkimusohjelmiin ja kannustimiin liittyvää koordinointia ja yhteistyötä EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti, ja PANEE MERKILLE muiden muassa innovatiivisia lääkkeitä koskevaan aloitteeseen (IMI) liittyvän hankkeen, jolla edistetään uudelleeninvestointeja tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä antibioottien vastuullista käyttöä (DRIVE-AB), mikrobilääkeresistenssitilanteen arviointityöryhmän ehdotukset (24) ja mikrobilääkeresistenssiä koskevan yhteisen ohjelmasuunnittelun aloitteen (25).

17.	PAINOTTAA, että on ratkaisevan tärkeää lisätä yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä sekä komission ja lääketeollisuuden kanssa saatavuuden vähentämisessä, mahdollisesti myös poistamalla markkinoilta mikrobilääkkeitä, mikä voi johtaa mikrobilääkepulaan ja riittämättömään korvaavaan hoitoon.

18.	KOROSTAA, että mikrobilääkeresistenssin torjunnan edistämiseksi EU:n uuteen toimintasuunnitelmaan olisi sisällytettävä mitattavissa olevat (selkeästi määritellyt määrälliset tai laadulliset) tavoitteet, vertailuarvot ja tehokkaat toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

19.

KOROSTAA, että mikrobilääkeresistenssin torjunnassa onnistuminen riippuu paljolti hallitusten sitoutumisesta ja halusta toteuttaa toimia sen varmistamiseksi, että yhteinen terveys -lähestymistavan mukaiset aloitteet pannaan täytäntöön kaikki asiaankuuluvat alat osallistaen, sekä EU:n jäsenvaltioiden yhteistyöhalusta EU:n sisällä ja kansainvälisellä tasolla.

20.

ON TYYTYVÄINEN mikrobilääkeresistenssiä käsitelleeseen EU:n One Health -ministerikonferenssiin (26), joka pidettiin Amsterdamissa 9. ja 10. helmikuuta 2016. Konferenssissa ilmaistiin poliittinen halu puuttua ongelmaan yhteinen terveys -lähestymistapaa noudattaen, muun muassa tehostamalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä mikrobilääkeresistenssiä käsittelevän EU:n One Health -verkoston kautta. EU:n One Health -verkosto ei ole uusi hallintorakenne, vaan se toimii ihmisten terveyden, elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän alalla olemassa olevien ryhmien tai elinten, kuten mikrobilääkeresistenssiä käsittelevän työryhmän ja terveysturvakomitean, yhteisten kokousten välityksellä. EU:n One Health -verkosto keskustelee säännöllisin väliajoin mikrobilääkeresistenssiin liittyvistä kysymyksistä yhteinen terveys -näkökulmasta, esimerkkeinä jäsenvaltioiden välinen tiedonvaihto edistymisestä mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpanossa tai EU:n toimintasuunnitelman laatiminen ja täytäntöönpano.

21.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA

huolehtimaan siitä, että ne ovat laatineet vuoden 2017 puoliväliin mennessä mikrobilääkeresistenssin torjuntaa koskevan kansallisen toimintasuunnitelman, joka perustuu yhteinen terveys -lähestymistapaan ja on WHO:n maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman tavoitteiden mukainen. Kansallinen toimintasuunnitelma olisi mukautettava kansalliseen tilanteeseen ja

a)	siinä olisi varmistettava, että eri alojen toimenpiteissä ja toimissa otetaan huomioon mikrobilääkeresistenssiin liittyvät kansanterveysnäkökohdat;

b)	se olisi laadittava ja pantava täytäntöön kaikkien asianomaisten ministereiden ja julkisen ja yksityisen sektorin asiaankuuluvien sidosryhmien yhteistyönä;

sen olisi sisällettävä mitattavissa olevia tavoitteita infektioiden vähentämiseksi ihmisillä ja eläimillä, mikrobilääkkeiden käytön vähentämiseksi ihmislääketieteessä ja eläinlääkinnässä ja mikrobilääkeresistenssin vähentämiseksi kaikilla aloilla. Nämä tavoitteet voivat olla laadullisia ja/tai määrällisiä ja niihin olisi pyrittävä jäsenvaltioiden kansallisiin tilanteisiin mukautetuilla tehokkailla toimenpiteillä;

sen olisi sisällettävä toimenpiteet mikrobilääkeresistenssin riskin pienentämiseksi ja mikrobilääkkeiden maltillisen käytön edistämiseksi eläinlääkinnässä EU:n (27) ja kansallisten ohjeiden mukaisesti, mukaan luettuina toimet mikrobilääkkeiden rutiininomaisen ennaltaehkäisevän käytön välttämiseksi eläinlääkinnässä ja toimet ihmisten terveyden kannalta kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden käytön rajoittamiseksi eläimillä (esim. käyttö mikrobilääkeherkkyyden testauksen perusteella);

sen olisi sisällettävä toimenpiteet mikrobilääkeresistenssin riskin pienentämiseksi ja mikrobilääkkeiden maltillisen käytön edistämiseksi ihmislääketieteessä, mukaan luettuina toimet lääkemääräyskäytäntöjen parantamiseksi ja ihmisten terveyden kannalta kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden maltillinen käyttö (esim. käyttö mikrobilääkeherkkyyden testauksen perusteella);

siinä olisi esitettävä, miten kansallinen toimintasuunnitelma pannaan täytäntöön ja miten sen edistymistä seurataan sekä miten valvontaa voitaisiin tehostaa entisestään ja miten parannetaan ECDC:lle, EFSA:lle ja EMA:lle mikrobilääkkeiden käytöstä ja ihmisillä, eläimillä, elintarvikeketjussa ja mahdollisesti ympäristössä ilmenevästä resistenssistä toimitettavien tietojen laatua ja vertailtavuutta;

g)	siinä olisi esitettävä, miten mikrobilääkeresistenssiin liittyvän lainsäädännön noudattamisen valvonta on järjestetty ja varmistettu jäsenvaltiossa;

h)	sen olisi sisällettävä opetusohjelmia tarpeen mukaan ja kohdennettuja kampanjoita kuluttajien, eläintenpitäjien ja asiaankuuluvien ammattihenkilöiden tietoisuuden lisäämiseksi;

esittelemään EU:n One Health -verkoston puitteissa kansalliset toimintasuunnitelmansa ja jakamaan parhaita käytäntöjä, keskustelemaan toimintapoliittisista vaihtoehdoista, löytämään parempia tapoja toimien koordinoimiseksi ja pitämään toisensa ajan tasalla toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä;

3.	tukemaan vuoropuhelua lääketeollisuuden kanssa, jotta olemassa olevat ihmislääketieteessä ja eläinlääkinnässä käytetyt tehokkaat mikrobilääkkeet pysyvät markkinoilla, ja tutkimaan vaihtoehtoisia ratkaisuja näiden mikrobilääkkeiden saatavuuden varmistamiseksi;

4.	liittymään nykyiseen mikrobilääkeresistenssiä koskevaan yhteisen ohjelmasuunnittelun aloitteeseen (28) tai tehostamaan osallistumistaan siihen;

5.	edistämään ja helpottamaan sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla ehkäistään infektioita eläimillä, kuten rokotteiden käyttöä ja bioturvaamistoimenpiteitä, jotta vähennettäisiin infektiopainetta ja siten antibioottien käytön tarvetta;

6.	edistämään diagnostiikkavälineiden, kuten pikatestien, käyttöä ja yleistymistä ihmislääketieteessä ja eläinlääkinnässä mikrobilääkkeisiin liittyvien lääkemääräyskäytäntöjen parantamiseksi.

22.

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA

laatimaan yhdessä jäsenvaltioiden toimivaltaa kunnioittaen uuden ja kattavan mikrobilääkeresistenssin torjuntaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman yhteinen terveys -lähestymistavan pohjalta ottaen huomion nykyistä toimintasuunnitelmaa koskevan arvioinnin, mikrobilääkeresistenssiä käsitelleessä EU:n One Health -ministerikonferenssissa 10. helmikuuta 2016 käydyt keskustelut sekä WHO:n maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman. EU:n uuden toimintasuunnitelman olisi sisällettävä seuraavat toimenpiteet ja mitattavissa olevat (29) tavoitteet:

a)	toimenpiteet infektioiden ehkäisemiseksi ja mikrobilääkkeiden maltillisen käytön varmistamiseksi ihmislääketieteessä ja eläinlääketieteessä;

b)	toimenpiteet mikrobilääkkeiden kauppaan ja käyttöön liittyvien laittomien käytäntöjen torjumiseksi ihmislääketieteessä ja eläinlääketieteessä;

c)	yhdenmukaistetaan ihmisissä, elintarvikkeissa, eläimissä ja ympäristössä ilmenevän mikrobilääkeresistenssin valvonta EU:n tasolla;

d)	vähennetään EU:n uuden toimintasuunnitelman kattamalla kaudella EU:ssa mikrobilääkeresistenssiä ihmisissä, eläimissä ja ympäristössä;

e)	pienennetään EU:n uuden toimintasuunnitelman kattamalla kaudella jäsenvaltioiden välisiä eroja mikrobilääkkeiden käytössä ihmislääketieteessä ja eläinlääkinnässä ja edistetään entisestään maltillisempaa mikrobilääkkeiden käyttöä niissä jäsenvaltioissa, joissa niiden käyttö on suhteellisen vähäistä;

f)	vähennetään EU:n uuden toimintasuunnitelman kattamalla kaudella hoitoon liittyviä infektioita EU:ssa;

g)	kehitetään indikaattoreita mikrobilääkeresistenssin torjunnassa ja EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa edistymisen arvioimista varten.

parantamaan koordinointia ja yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä, jäsenvaltioiden ja komission välillä sekä ihmisiä, elintarvikkeita, eläinlääkintää ja ympäristöä koskevan tutkimuksen ja muiden asiaankuuluvien alojen välillä ja osallistumaan aktiivisesti EU:n One Health -verkoston yhteisiin keskusteluihin 20 kohdassa esitetyn mukaisesti;

3.	keskustelemaan One Health -verkostossa EU:n toimintasuunnitelman kehittämisestä, edistymisestä ja täytäntöönpanosta;

4.	pyrkimään kunnianhimoisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin, joilla voidaan pienentää mikrobilääkeresistenssin aiheuttamaa kansanterveysriskiä niillä aloilla, joilla se on toimivallan osalta mahdollista, kuten esimerkiksi eläinlääkkeiden ja lääkerehun alalla;

5.	kehittämään Euroopan unionin ohjeet mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä ihmislääketieteessä kansallisten ohjeiden ja suositusten tukemiseksi;

perustamaan vapaaehtoispohjalta maiden välisen vertaisarviointijärjestelmän, jossa yhden tai useamman jäsenvaltion edustajat arvioivat toistensa kansallisia toimintasuunnitelmia, pohtivat toimintapoliittisia vaihtoehtoja ja antavat suosituksia jäsenvaltioissa toteutettujen toimenpiteiden parantamiseksi. Tämä maiden välinen vertaisarviointijärjestelmä täydentää muita olemassa olevia arviointivälineitä ja tarkastustoimia (esim. ECDC, terveys- ja elintarviketarkastusten ja analysoinnin osasto (30) ja WHO);

varmistamaan, että EU:lla on yhteinen lähestymistapa maailmanlaajuisissa keskusteluissa, joita käydään mikrobilääkeresistenssistä, erityisesti WHO:n maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta, FAO:n ja OIE:n mikrobilääkeresistenssiä koskevista päätöslauselmista sekä Codex Alimentariuksen ja OIE:n julkaisemien mikrobilääkeresistenssiin liittyvien hallitustenvälisten standardien täytäntöönpanosta ja ajantasaistamisesta;

yhdenmukaistamaan mikrobilääkeresistenssiä käsittelevän One Health -verkoston puitteissa uusia antibiootteja, vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja diagnostiikkamenetelmiä koskevien EU:n nykyisten tutkimus- ja kehityshankkeiden strategiset tutkimuslinjaukset sekä asettamaan prioriteetit kansanterveys-, eläinterveys- ja ympäristöalojen yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta ottaen huomioon tällä alalla tehty kuiluanalyysi;

9.	sitoutumaan aktiivisesti aloitteisiin ja ehdotuksiin, joiden tavoitteena on toteuttaa uusia liiketoimintamalleja uusien antibioottien saattamiseksi markkinoille, mukaan luettuina mallit, joissa investointikustannukset tai tuotot ovat erillään myyntimääristä;

10.

kannustamaan kaikkia asiaankuuluvia kumppaneita, kuten kansallisia sääntelyviranomaisia, käynnistämään olemassa olevilla foorumeilla (esim. One Health -verkosto) keskustelun antibiootteja koskevasta sääntelykehyksestä, jotta voidaan edistää antibioottien tutkimus- ja kehitystyötä sekä helpottaa uusien mikrobilääkkeiden myyntilupamenettelyä;

11.	kannustamaan vaihtoehtoisten hoitomuotojen ja ennaltaehkäisytapojen, kuten rokotteiden, käyttöä ja kohtuuhintaisten diagnostiikkatestien kehittämistä ja käyttöä ihmislääketieteessä ja eläinlääketieteessä;

12.

tukemaan jäsenvaltioiden ja komission välisen tiiviin yhteistyön puitteissa ehdotusta, jonka tarkoituksena on saada mikrobilääkeresistenssi YK:n yleiskokouksen esityslistalle syyskuussa 2016, WHO:n maailmanlaajuisessa toimintasuunnitelmassa ja mikrobilääkeresistenssiä koskevissa FAO:n päätöslauselmissa annetun toimeksiannon mukaisesti, jotta asiasta oltaisiin tietoisia korkeimmalla poliittisella tasolla, ottamaan mukaan kaikki valtioiden päämiehet ja kaikki asiaankuuluvat YK:n järjestöt ja tavoittelemaan kunnianhimoisia tuloksia.

23.

KEHOTTAA KOMISSIOTA

1.	helpottamaan ja tukemaan jäsenvaltioita mikrobilääkeresistenssin torjuntaa koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien kehittämisessä, arvioimisessa ja täytäntöönpanossa, kuten tukemaan seuranta- ja valvontajärjestelmien tehostamista ja harkitsemaan taloudellista tukea nykyisissä puitteissa;

2.	helpottamaan ja tukemaan mikrobilääkeresistenssiä käsittelevän EU:n One Health -verkoston säännöllisiä kokouksia 20 kohdassa esitetyn mukaisesti;

3.	raportoimaan neuvostolle vähintään kerran vuodessa One Health -verkoston toiminnasta, kuten tapahtumista mikrobilääkeresistenssin torjuntaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa;

4.	laatiman yhdenmukaisen lähestymistavan sellaisten uusien mikrobilääkeresistenssin muotojen ilmaantumisen ja leviämisen ehkäisemiseksi kotieläintaloudessa ja elintarvikeketjussa, joilla voi olla kansanterveydellisiä vaikutuksia (esim. karbapeneemiresistenssi);

kehittämään ensitilassa tarttuvista eläintaudeista annetun asetuksen (”eläinterveyssäännöstö”) (31) mukaisia erityistoimia, kuten infektioiden ennaltaehkäisytoimenpiteitä, kotieläintalouden hyviä toimintatapoja ja kyseeseen tulevien eläintautien taudinaiheuttajia koskevia yhdenmukaistettuja valvontajärjestelmiä;

edistämään ja puolustamaan aktiivisesti EU:n ja sen vastapuolten monenvälisissä ja kahdenvälisissä vuoropuheluissa ja sopimuksissa mikrobilääkeresistenssiä koskevia EU:n standardeja ja politiikkoja, erityisesti:

a)	infektioiden ennaltaehkäisyn merkitystä, mikrobilääkkeiden maltillista käyttöä ja tietoisuuden lisäämistä mikrobilääkeresistenssin riskeistä ihmislääketieteessä ja eläinlääketieteessä;

b)	antibioottien käyttökieltoa kasvun edistäjinä kotieläintuotannossa;

c)	mikrobilääkkeiden rutiininomaisen ennaltaehkäisevän käytön välttämistä eläinlääkinnässä;

d)	sellaisten mikrobilääkkeiden käytön rajoittamista eläinlääkinnässä, jotka eivät ole luvallisia tai joiden käyttöä on rajoitettu EU:ssa, koska ne ovat kriittisen tärkeitä ihmisillä esiintyvien hengenvaarallisten infektioiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi;

e)	eläviä eläimiä ja niistä saatavia tuotteita koskevia EU:n tuontivaatimuksia;

f)	ennalta varautumisen periaatteen käsitettä (32).

7.	edistämään taloudellisia vaikutuksia koskevia selvityksiä ihmislääketieteen ja eläinlääkinnän aloilla mikrobilääkeresistenssin kustannusten arvioimiseksi.

(1) EYVL L 34, 5.2.2002, s. 13.

(2) 5427/06 [COM(2005) 684 lopullinen] ja 8493/10 [COM(2010) 141 lopullinen].

(3) EUVL C 151, 3.7.2009, s. 1.

(4) COM(2012) 658 ja COM(2014) 371.

(5) 9637/08.

(6) EUVL C 302, 12.12.2009, s. 10.

(7) EUVL C 211, 18.7.2012, s. 2.

(8) EUVL C 438, 6.12.2014, s. 7.

(9) P7_TA(2011)0238.

(10) P7_TA(2011)0473.

(11) 2012/2041(INI).

(12) 2014/2207(INI).

(13) KOM(2001) 333 lopullinen, osa I.

(14) 16939/11 [KOM(2011) 748].

(15) http://apps.who.int/gb/ebwha/pdf_files/WHA68/A68_ACONF1Rev1-en.pdf?ua=1

(16) CAC 39-C-2015/21

(17) https://www.g7germany.de/Content/EN/Artikel/2015/06_en/g7-gipfel-dokumente_en.html

(18) EUVL L 293, 5.11.2013, s. 1.

(19) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(20) EUVL L 303, 14.11.2013, s. 26.

(21) EUVL C 299, 11.9.2015, s. 7.

(22) http://www.oecd.org/els/health-systems/Antimicrobial-Resistance-in-G7-Countries-and-Beyond.pdf;

huom. mainitussa raportissa ”trillion” tarkoittaa 1012.

(23) Komission tiedonanto ennalta varautumisen periaatteesta (KOM(2000) 1 lopullinen, 2.2.2000).

(24) J. O’NEILLin johdolla (http://amr-review.org/).

(25) http://www.jpiamr.eu/

(26) http://english.eu2016.nl/events/2016/02/10/ministerial-conference-on-amr

(27) Komission ohjeet mikrobilääkkeiden maltilliseen käyttöön eläinlääkinnässä (2015/C-299/04) http://ec.europa.eu/health/antimicrobial_resistance/docs/2015_prudent_use_guidelines_fi.pdf

(28) http://www.jpiamr.eu/

(29) Ks. kohta 18.

(30) Euroopan komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston terveys- ja elintarviketarkastusten ja analysoinnin osasto, aikaisemmin elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto.

(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016 tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).

(32) Ks. myös kohta 15.

Top

All

Choose the experimental features you want to try