EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 29.7.2016

COM(2016) 490 final

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta
Suomen hakemuksen johdosta – EGF/2016/001 FI/Microsoft

PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA

1.Euroopan globalisaatiorahaston, jäljempänä ’EGR’, rahoitustukeen sovellettavat säännöt vahvistetaan Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1309/2013 1 , jäljempänä ’EGR-asetus’.

2.Suomi jätti 11. maaliskuuta 2016 hakemuksen EGF/2016/001 FI/Microsoft EGR:n rahoitustuen saamiseksi Microsoftin (Microsoft Mobile Oy) ja sen 8 toimittajan ja jatkojalostajan Suomessa toteuttamien työntekijävähennysten 2 vuoksi.

3.Arvioituaan hakemuksen komissio on tullut EGR-asetuksen kaikkien sovellettavien säännösten mukaisesti siihen tulokseen, että edellytykset rahoitustuen saamiseksi EGR:stä täyttyvät.

HAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ

HAKEMUKSEN ARVIOINTI

Menettely

4.Suomi jätti 11. maaliskuuta 2016 hakemuksen EGF/2016/001 FI/Microsoft 12 viikon kuluessa siitä päivästä, jona EGR-asetuksen 4 artiklassa säädetyt toimintakriteerit täyttyivät. Komissio ilmoitti hakemuksen vastaanottamisesta 11. maaliskuuta 2016 eli kahden viikon kuluessa hakemuksen jättämispäivästä ja pyysi Suomelta lisätietoja ennen 25. maaliskuuta 2016. Pyydetyt lisätiedot toimitettiin kuuden viikon kuluessa tästä määräajasta. Täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta alkava 12 viikon määräaika, jonka kuluessa komission olisi saatettava päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämisen edellytykset, päättyy 29. heinäkuuta 2016.

Hakemuksen tukikelpoisuus

Asianomaiset yritykset ja edunsaajat

5.Hakemuksen piiriin kuuluu 2 035 työntekijää, jotka Microsoft (Microsoft Mobile Oy) ja 8 toimittajaa ja jatkojalostajaa ovat vähentäneet. Ensisijainen yritys toimii alalla, joka luokitellaan NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 62 (Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta). Microsoftin työntekijävähennykset sijoittuvat pääasiassa NUTS 2 -tason alueille Helsinki-Uusimaa, Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi.

Toimintakriteerit

6.Suomi esitti hakemuksen käyttäen perustana EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan toimintakriteeriä, jossa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään jäsenvaltiossa sijaitsevasta yrityksestä neljän kuukauden viiteajanjaksona, mukaan luettuina työntekijät, jotka vähennetään yrityksen toimittajien palveluksesta.

7.Hakemuksen neljän kuukauden viiteajanjakso alkoi 11. syyskuuta 2015 ja päättyi 11. tammikuuta 2016. Työntekijävähennyksiä oli 2 035 tällä viiteajanjaksolla.

8.Työntekijävähennyksiä tehtiin viiteajanjakson aikana seuraavasti:

–1 889 työntekijää vähennettiin Microsoftin palveluksesta,

–146 työntekijää vähennettiin kahdeksan toimittajan ja jatkojalostajan palveluksesta.

Työntekijävähennysten ja työskentelyn loppumisen laskeminen

9.Työntekijävähennykset viiteajanjakson aikana on laskettu seuraavasti:

–62 henkilöä päivästä, jona työnantaja neuvoston direktiivin 98/59/EY 6 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitti kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle suunnitelluista joukkovähentämisistä. Suomi vahvisti ennen komission arvioinnin valmistumispäivää, että nämä 62 työntekijävähennystä on tosiasiallisesti toteutettu,

–1 931 henkilöä päivästä, jona työnantaja antoi yksilöllisen ilmoituksen työntekijöiden irtisanomisesta tai työsopimuksen päättämisestä,

–42 henkilöä päivästä, jona työsopimus päättyi tosiasiallisesti tai jona sen voimassaolo päättyi.

Tukeen oikeutetut edunsaajat

10.Edellä jo tarkoitettujen 2 035 työntekijän lisäksi tukeen oikeutettuja edunsaajia ovat ne 126 työntekijää, jotka vähennettiin ennen neljän kuukauden viiteajanjaksoa tai sen jälkeen. Nämä työntekijät vähennettiin kaikki sen jälkeen, kun yleinen ilmoitus suunnitelluista työntekijävähennyksistä oli annettu 8. heinäkuuta 2015. Tällä on selkeä syy-yhteys tapahtumaan, joka aiheutti vähennykset viiteajanjakson aikana.

11.Tukeen oikeutettuja edunsaajia on näin ollen yhteensä 2 161.

Työntekijävähennysten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten välinen yhteys

12.Osoittaakseen yhteyden työntekijävähennysten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten välillä Suomi katsoo, että viime vuosina työpaikkojen jakautuminen tieto- ja viestintätekniikan alalla EU:n ja muiden talouksien välillä on kehittynyt EU:n kannalta vahingollisesti. Nämä vaikutukset tuntuivat erityisesti Suomessa, missä tieto- ja viestintätekniikan alalla on keskeinen asema taloudessa. Ohjelmistoala on erittäin kansainvälinen toimiala, ja kilpailu tällä alalla on globaalia. Kaikki markkinatoimijat voivat kilpailla samoista asiakkaista, eikä henkilöstön sijainnilla ja kulttuuritaustalla ole suurta merkitystä.

13.Vuonna 2014 teknologiayritysten työllistämien henkilöiden määrä Suomessa laski 2 prosenttia, eli yli 5 000 työntekijän verran. Vuonna 2014 toimiala työllisti 285 000 henkilöä Suomessa, kun vuonna 2008 tämä kokonaismäärä oli vielä 326 000 henkilöä 7 . Samana aikana Kiinan ja Yhdysvaltojen osuus kehittyneissä maissa toimivista tieto- ja viestintätekniikan alan työntekijöistä kasvoi, kun taas Euroopan osuus supistui 8 .

14.Eri käyttöjärjestelmät ovat jatkuvasti kilpailleet keskenään matkapuhelinmarkkinoilla. 2000-luvun ensi vuosikymmenellä Nokia dominoi markkinoita. Sen jälkeen Android-käyttöjärjestelmä saavutti nopeasti vahvan markkina-aseman, kun taas Microsoft ei saavuttanut merkittävää markkina-asemaa. Tämä johti unioniin suuntautuvan tuonnin kasvuun.

15.Näin ollen pääsyy Microsoftin työntekijävähennyksiin on sen Microsoft Windows käyttöjärjestelmän puhelinten (Lumia) laskeva markkinaosuus. Android ja iOS, kaksi yhdysvaltalaissuunnitteista käyttöjärjestelmää, joita useat Aasiassa toimivat valmistajat käyttävät, ovat nousseet dominoimaan markkinoita viime vuosina. Windows-puhelinten markkinaosuus oli alle 4 prosenttia kunakin vuonna vuosina 2012–2015. On tärkeää panna merkille, että Microsoft Windows käyttöjärjestelmällä oli puhelimissa vielä yli 50 prosentin markkinaosuus vuonna 2009 9 .

16.Nyt käsillä oleva hakemus on jatkoa sarjalle aiempia hakemuksia Suomesta; kaikki liittyvät Nokian taantumiseen maassa, josta se on peräisin. Hakemukset alkoivat vuonna 2007 Perlosta koskevalla hakemuksella (EGF/2007/003 FI/Perlos), ja niihin kuuluu kaksi hakemusta, jotka koskevat Nokia Suomea (EGF/2012/006 FI/Nokia Salo ja EGF/2013/001 FI/Nokia) sekä Broadcomia (EGF/2015/001 FI/Broadcom) ja ohjelmistoalaa (EGF/2015/005 FI/Computer Programming). Nokia siirsi alun perin tuotantolinjoja Kaukoitään ja sulki sitten erikoistuneempia tuotantoalueita säilyttäen kuitenkin tutkimus-, kehitys- ja ohjelmointitoiminnan, myi sitten matkapuhelintoiminnan Microsoftille, ja nyt sitäkin ollaan sulkemassa. On jo nähtävissä, että Suomi tulee piakkoin tekemään kaksi muuta tähän liittyvää hakemusta tieto- ja viestintätekniikan alalla vähennettävien työntekijöiden auttamiseksi.

17.Tähän mennessä NACE-luokituksen kaksinumerotasoon 62 liittyviä EGR-hakemuksia on tehty kaksi, ja ne perustuvat molemmat kauppaan liittyvään globalisaatioon (EGF/2013/001 FI/Nokia ja EGF/2015/005 FI/Computer programming).

Työntekijävähennyksiin ja toiminnan lopettamiseen johtaneet tapahtumat

18.Kyseisiin työntekijävähennyksiin johtivat seuraavat tapahtumat: Syyskuussa 2013 Microsoft hankki omistukseensa Nokian laitteet ja palvelut. Tämän hankinnan jälkeen perustettiin Microsoft Mobile huhtikuussa 2014. Noin 25 000 Nokian työntekijää siirtyi Microsoftille, mukaan luettuina 4 700 Suomessa toimivaa henkilöä.

Vuonna 2014 Microsoft ilmoitti suunnitelmistaan vähentää koko työvoimansa kokoa jopa 18 000 työpaikalla seuraavana vuotena. Näistä työpaikoista 1 100 sijaitsi Suomessa. Samaan aikaan Microsoft päätti sulkea Oulun toimipaikan ja keskittää tutkimuksen ja tuotekehityksen Saloon, Tampereelle ja Espooseen.

Heinäkuussa 2015 Microsoft ilmoitti suunnitelmista järjestellä uudelleen yrityksen puhelinliiketoiminta resurssien kohdentamisen ja suuntaamisen parantamiseksi. Odotettavissa oli, että enintään 2 300 työpaikkaa menetettäisiin Suomessa. Salon toiminta lopetettiin, ja tehtävät siirrettiin Microsoftin toimipaikkoihin Tampereella ja Espoossa.

Suurin osa tämän hakemuksen piiriin kuuluvista vähennetyistä työntekijöistä on entisiä Nokian työntekijöitä, jotka siirtyivät Microsoftille vuonna 2013. Nämä työntekijävähennykset koskevat keskeisesti ohjelmointiammattilaisia.

Työntekijävähennysten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen ja työllisyyteen

19.Työntekijävähennykset sijoittuvat NUTS 2 -tason alueille Helsinki-Uusimaa (FI1B), Etelä-Suomi (FI1C) ja Länsi-Suomi (FI197). Vähennetyistä työntekijöistä 88 prosenttia on iältään 30–54-vuotiaita. Vanhempien työntekijöiden työllistymisnäkymät ovat erityisen ongelmallisia.

20.Vähennetyillä työntekijöillä voisi olla tärkeä osa toimialan elvyttämisessä, jos heidän jatkokoulutustaan, yrittäjyyssuunnitelmiaan ja työllistymisnäkymiään voidaan tukea riittävässä määrin.

Helsinki-Uusimaa

21.Microsoft on toiseksi suurin tieto- ja viestintätekniikkayritys Espoossa, joka on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Toimiala on suuri työllistäjä Espoossa. Vuonna 2013 noin 29 400 työntekijää (35 % yksityisen sektorin työvoimasta) työskenteli tällä toimialalla 10 . Espooseen oli vuonna 2014 sijoittautunut yhteensä 219 tieto- ja viestintätekniikan yritystä, ja 313 suljettiin samana aikana 11 .

Microsoftin ympärille syntynyt ICT-klusteri keskittyy Espooseen. Tästä syystä työntekijävähennykset koskettavat ankarasti Espoota: noin 700 Microsoftin työntekijää Espoossa menettää työpaikkansa tällä irtisanomiskierroksella.

Elokuun 2015 lopussa pitkäaikaistyöttömien määrä oli 42 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan korkeakoulutettujen työttömyysaste Uudellamaalla on pysyvästi yli 15 prosenttia. Elokuun 2015 lopussa Uudellamaalla oli yhteensä 95 967 työtöntä työnhakijaa, eli 13,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyysaste oli 11,6 prosenttia.

Etelä-Suomi

22.Alue menetti yhteensä 6 500 työpaikkaa vuosina 2007–2013, eli laskua oli 25 prosenttia. Nokian työntekijävähennysten tuloksena työttömyysaste yli kaksinkertaistui vuosien 2008 ja 2015 välillä 7,0 prosentista 17,5 prosenttiin. Myös korkeakoulutettujen osuus työttömistä kasvoi.

Microsoftin ilmoitus Salon toimipisteen sulkemisesta merkitsee sitä, että noin 1 000 siellä työskentelevää menettää työpaikkansa. Niissä yrityksissä, jotka tarjoavat tälle yksikölle palveluja, sulkeminen johtaa lisäksi 150 työpaikan vähentämiseen. Tämä merkitsee, että Salossa menetetään yhteensä noin 1 150 työpaikkaa. Noin 200 Salon yksikön työntekijää sai tarjouksen siirtyä Espooseen ja muihin Microsoftin yksiköihin, joten työpaikkavähennysten kokonaismäärä Salon alueella on noin 950.

Useimmat työpaikkansa menettävistä ovat korkeasti koulutettuja ja omalla alallaan kokeneita. On mahdollista, että osa heistä löytää uuden työpaikan nopeasti, sillä heillä on tarjottavana kysyttyjä taitoja.

Länsi-Suomi

23.Tampereelta on hävinnyt yhteensä noin 1 000 teknologiateollisuuden työpaikkaa viimeisten 12 kuukauden aikana. Se, että Nokian matkapuhelinohjelmistojen ja -verkkojen kehitys ja valmistus on siirretty Tampereen alueelta muille alueille, on tuottanut huomattavan työvoimareservin.

Viimeisimmät Microsoftin työpaikkavähennykset koskevat noin 500:aa henkilöä Pirkanmaan alueella. Taitojen pitäminen ajan tasalla ja keskittyminen laaja-alaiseen asiantuntemukseen on tärkeää yksittäisten työnhakijoiden työllistymisnäkymien kannalta. Useimmat suurista toimijoista Tampereen alueella ovat olleet riippuvaisia Nokiasta/Microsoftista liiketoiminnassaan. Näin ollen nämä tapahtumat vaikuttavat alihankkijoihin, jotka ovat myös joutuneet vähentämään työntekijöitä.

Kohteena olevat edunsaajat ja ehdotetut toimet

Kohteena olevat edunsaajat

24.Toimenpiteisiin odotetaan osallistuvan arviolta 1 441 vähennettyä työntekijää. Kyseisten työntekijöiden jaottelu sukupuolen, kansalaisuuden ja ikäryhmän mukaan on seuraava:

Ehdotettujen toimien tukikelpoisuus

25.Vähennetyille työntekijöille tarjottavat yksilölliset palvelut koostuvat seuraavista toimista.

–Valmennukset ja muut valmentavat toimenpiteet, joihin kuuluvat seuraavat:

Työnhakuun liittyvän koulutuksen tavoitteena on tarjota osallistujille lisätietoa työmarkkinoista, auttaa heitä kartoittamaan omia mahdollisuuksiaan sekä parantaa ja ajantasaistaa heidän työnhakutaitojaan.

Työnhakuvalmennuksen tarkoituksena on tukea ja ohjata yksityistä asiakasta työnhaussa ja työpaikkakoulutuksessa.

Uraohjausta järjestetään työpaikkansa menettäneille henkilöille, jos työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) arvion mukaan nämä työntekijät tarvitsevat toimivaa, intensiivistä ja pitkäaikaista tukea urasuunnittelussaan. Valmennuksessa keskitytään pääasiassa vuorovaikutukseen ja harjoituksiin ryhmissä.

Microsoftin työntekijöillä on hyvin erilaisia pätevyyksiä. Jotta voitaisiin arvioida työnhakijan tilanne ja palvelujen tarve, TE-toimisto voi järjestää erilaisia asiantuntija-arviointeja.

–Työllisyys- ja yrityspalvelut

Työpaikkansa menettäneille tarjotaan tietoa, neuvontaa ja asiantuntijapalveluja heidän uudelleentyöllistymisensä suunnittelua varten. Aiemmissa EGR-tapauksissa kasvokkain tapahtuva palvelu on osoittautunut erittäin hyödylliseksi.

–Koulutus

Ammatilliseen työmarkkinakoulutukseen sisältyy yrityksen kehittämiseen liittyvää koulutusta ja koulutusta, jolla tuetaan yrittäjyyttä. Tavoitteena on ammattipätevyyden hankkiminen tai jo hankitun pätevyyden täydentäminen. Työvoiman liikkuvuutta tukevia kursseja tarjotaan myös.

–Palkkatuki

Palkkatukea on saatavilla vähennetyille työntekijöille tukemaan työllistymistä uudessa työpaikassa tai oppisopimuskoulutuksessa vähentämällä uuden työnantajan palkkakustannuksia rajatun ajan. Palkkatuki on 30–50 prosenttia työntekijän palkkakustannuksista, ja sitä annetaan 6–24 kuukauden ajan.

–Starttirahat

Starttirahojen tarkoituksena on edistää yritystoiminnan luomista ja yksittäisten henkilöiden työllistymistä. Starttirahalla turvataan aloittavan yrittäjän toimeentulo sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän.

–Matka-, oleskelu- ja muuttokustannukset

Työnhakija voi saada korvauksen työnhakuun liittyvistä matka- ja oleskelukustannuksista sekä koulutukseen osallistumisesta aiheutuvista matka- ja oleskelukustannuksista. Lisäksi hän voi saada muuttokustannusten korvausta siirtyessään työhön työssäkäyntialueen ulkopuolelle.

26.Tässä kuvatut toimet ovat aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, jotka ovat osa EGR-asetuksen 7 artiklassa vahvistettuja tukikelpoisia toimia. Toimet eivät korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä.

27.Suomi on toimittanut vaaditut tiedot toimista, jotka ovat asianomaiselle yritykselle pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla. Se on vahvistanut, ettei EGR:n rahoitustuella korvata tällaisia toimia.

Alustava talousarvio

28.Kokonaiskustannukset ovat arviolta 8 940 000 euroa. Yksilöllisten palvelujen osuus on 8 480 000 euroa ja valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien osuus 460 000 euroa.

29.EGR:ltä haettu rahoitusosuus on yhteensä 5 364 000 euroa (60 % kokonaiskustannuksista).

(*) Desimaalien välttämiseksi on työntekijää kohden arvioidut kustannukset pyöristetty. Pyöristämisellä ei kuitenkaan ole vaikutusta kunkin toimenpiteen kokonaiskustannuksiin.

30.Edellä olevassa taulukossa EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisiksi toimiksi yksilöityjen toimien kustannukset ovat enintään 35 prosenttia yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista. Suomi on vahvistanut näiden toimien edellytyksenä olevan, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin.

31.Suomi on vahvistanut, että itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yritysten perustamiseen ja yritysten toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla liittyvät investointikustannukset ovat enintään 15 000 euroa edunsaajaa kohti.

Menojen tukikelpoisuuskausi

32.Suomi aloitti yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kohteena oleville edunsaajille 11. syyskuuta 2015. Kyseisten toimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 11. syyskuuta 2015 ja 11. maaliskuuta 2018 väliseltä ajalta.

33.Suomelle on aiheutunut hallinnollisia kuluja EGR:n täytäntöönpanosta 11. syyskuuta 2015 lähtien. Valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta- sekä valvonta- ja raportointitoimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 11. syyskuuta 2015 ja 11. syyskuuta 2018 väliseltä ajalta.

Täydentävyys suhteessa kansallisin tai unionin varoin rahoitettuihin toimiin

34.Kansalliset ennakkomaksut tai yhteisrahoitus rahoitetaan pääosin julkisten työvoimapalveluiden budjettikohdasta työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalalta. Joitakin palveluja rahoitetaan lisäksi elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ja TE-toimistojen toimintamenoista.

35.Suomi on vahvistanut, että EGR:n rahoitustukea saaviin edellä kuvattuihin toimiin ei saada tukia muista unionin rahoitusvälineistä.

36.Suomi panee myös parhaillaan täytäntöön EGR:n rahoitusta Broadcomin ja ohjelmistoalan vähennetyille työntekijöille. Microsoftin tapauksessa tehdään yhteistyötä myös ”Työvoiman liikkuvuus Euroopassa 2014–2020” -hankkeen kanssa, joka on valtakunnallinen EURES-palvelujen kehittämishanke. Kansainvälisiä rekrytointitapahtumia järjestetään alueellisesti yhteistyössä EGR:n ja EURES-palvelujen kanssa.

37.ESR:n puitteissa on käynnistetty valtakunnallinen toimenpidekokonaisuus, jonka nimi on ”Mallit rekrytoivan ja irtisanovan yrityksen välillä”. Tämä toimenpidepaketti tuottaa tuloksia, jotka voivat olla hyödyllisiä tähän EGR-hakemukseen liittyvien hankkeiden täytäntöönpanossa.

Menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa taikka työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten kuulemiseksi

38.Suomi on ilmoittanut, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu seuraavia tahoja: Työ- ja elinkeinoministeriö on kutsunut koolle ryhmän, jossa käsitellään Microsoftin työntekijävähennyksiä ja joka osallistuu EGR-hakemuksen valmisteluun. Tähän työryhmään kuuluu Uudenmaan, Länsi-Suomen ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ja työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistojen) edustajia. Edustettuina ovat lisäksi Microsoft, Teknologiateollisuus ry ja Insinööriliitto, Tekniikan akateemiset/Ylemmät toimihenkilöt YTN ja Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea.

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät

39.Hakemuksessa on hallinnointi- ja valvontajärjestelmien kuvaus, jossa täsmennetään eri elinten vastuulla olevat tehtävät. Suomi on ilmoittanut komissiolle, että rahoitustukea hallinnoi työ- ja elinkeinoministeriö, joka hallinnoi myös ESR:n varoja. Sama ministeriö toimii todentamisviranomaisena. Näistä kahdesta tehtävästä vastaavien osastojen velvollisuudet ja raportointisuhteet on erotettu tiukasti toisistaan. EGR:n hallinnointitehtävät on annettu työllisyys- ja yrittäjyysosastolle, kun taas Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) koskevat hallinnointitehtävät kuuluvat alueosastolle. Molempien rahastojen todentamisesta vastaa henkilöstö- ja hallintoyksikkö. Ministeriö on laatinut ohjeet, joissa esitetään noudatettavat menettelyt yksityiskohtaisesti.

40.Tarkastusviranomaisena toimii riippumaton sisäisen tarkastuksen yksikkö, joka toimii kansliapäällikön alaisuudessa samassa ministeriössä.

Asianomaisen jäsenvaltion sitoumukset

41.Suomi on toimittanut kaikki tarvittavat vakuutukset seuraavista:

–Suunniteltuihin toimiin osallistumisen ja täytäntöönpanon osalta noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.

–Kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä säädettyjä joukkovähentämisiin liittyviä vaatimuksia on noudatettu.

–Työntekijöitä vähentänyt yritys Microsoft Mobile Oy, joka on jatkanut toimintaansa irtisanomisten jälkeen, on noudattanut henkilöstön vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan ja turvannut työntekijänsä asianmukaisesti.

–Suunniteltuihin toimiin ei saada rahoitustukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, ja kaksinkertainen rahoitus estetään.

–Suunnitellut toimet täydentävät rakennerahastojen rahoittamia toimia.

–EGR-rahoitustuki on unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista.

TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Talousarvioesitys

42.EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 12 12 artiklassa säädetään.

43.Tutkittuaan hakemuksen EGR-asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten suhteen ja otettuaan huomioon kohteena olevien edunsaajien määrän, suunnitellut toimet ja arvioidut kustannukset komissio ehdottaa, että EGR:stä otetaan käyttöön 5 364 000 euroa eli 60 prosenttia suunniteltujen toimien kokonaiskustannuksista rahoitustuen myöntämiseksi hakemukselle.

44.Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 13 13 kohdan mukaisesti yhdessä ehdotetun päätöksen EGR:n varojen käyttöönotosta.

Muut asiaan liittyvät asiakirjat

45.Samaan aikaan kun komissio esittää ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianomaista budjettikohtaa koskevan määrärahasiirtoehdotuksen, jonka määrä on 5 364 000 euroa.

46.Samaan aikaan kun komissio tekee ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se antaa täytäntöönpanosäädöksen muodossa rahoitustukea koskevan päätöksen, joka tulee voimaan päivänä, jona Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat päätöksen EGR:n varojen käyttöönottamisesta.

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta
Suomen hakemuksen johdosta – EGF/2016/001 FI/Microsoft

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013 14 ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 15 ja erityisesti sen 13 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, pyrkii tarjoamaan tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja auttamaan heitä integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille.

(2)EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 16 12 artiklassa säädetään.

(3)Suomi esitti 11 päivänä maaliskuuta 2016 hakemuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi Microsoftin (Microsoft Mobile Oy) ja 8 toimittajan ja jatkojalostajan toteuttamien työntekijävähennysten vuoksi. Hakemusta on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen.

(4)Asetuksen (EU) N:o 1309/2013 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti Suomen hakemus voidaan kelpuuttaa, koska työntekijävähennyksillä on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen talouteen.

(5)Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 5 364 000,00 euroa rahoitustuen myöntämiseksi Suomen hakemuksen perusteella.

(6)Jotta EGR-rahaston varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Otetaan Euroopan globalisaatiorahastosta käyttöön 5 364 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2016 koskevaa Euroopan unionin yleistä talousarviota.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan [sen hyväksymispäivästä] 17*.

Tehty Brysselissä

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

(2) EGR-asetuksen 3 artiklan mukaisessa merkityksessä.

(3) Komission asetus (EU) N:o 1046/2012, annettu 8 päivänä marraskuuta 2012, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse aikasarjojen toimittamisesta uutta alueellista jaottelua varten (EUVL L 310, 9.11.2012, s. 34).

(4) EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1.

(5) Asetuksen (EU) N:o 1309/2013 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(6) Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16).

(7) Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n työvoimatutkimus.

(8) https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/2015-predict-report-analysis-ict-rd-eu-and-beyond

(9) http://www.statista.com/statistics/266136/global-market-share-held-by-smartphone-operating-systems/

(10)

   www.teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/personnel.pdf

(11) www.teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/personnel.pdf

(12) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(13) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(14) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

(15) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(16) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(17)  Parlamentti lisää päivämäärän ennen julkaisemista EUVL:ssä.