EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 4.5.2016

COM(2016) 271 final

2016/0131(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Komissio hyväksyi 6. huhtikuuta 2016 tiedonannon ”Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen ja laillisten maahanpääsyväylien kehittäminen” 1 , jossa se asettaa omat painopisteensä Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän, jäljempänä ’yhteinen turvapaikkajärjestelmä’, parantamiseksi. Komissio ilmoitti vastauksena Eurooppa-neuvoston kehotuksiin 2 , että se pyrkii uudistamaan asteittain unionin nykyistä toimintakehystä luomalla kestävän ja oikeudenmukaisen järjestelmän turvapaikanhakijoista vastuussa olevien jäsenvaltioiden määrittämistä varten, lujittamalla Eurodac-järjestelmää, edistämällä turvapaikkajärjestelmän sääntöjen lähentymistä ja ehkäisemällä siten edelleen liikkumista sekä laatimalla Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle (EASO) aiempaa tehokkaamman toimeksiannon. Tämä ehdotus esitetään osana ensimmäistä Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistuspakettia. Sen rinnalla esitetään ehdotus Dublin-järjestelmän uudistamiseksi ja ehdotus Eurodac-järjestelmän muuttamiseksi.

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa EASOn roolia ja kehittää siitä virasto, joka helpottaa Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa ja parantaa sen toimintaa. EASO aloitti toimintansa vuonna 2011 ja on siitä lähtien auttanut jatkuvasti jäsenvaltioita soveltamaan voimassa olevia sääntöjä ja parantamaan olemassa olevien välineiden toimintaa. Virastolle on kertynyt kokemusta ja sen työskentely on saanut uskottavuutta suhteessa jäsenvaltioiden keskuudessa tehtävään yhteistyöhön ja näiden tukemiseen yhteiseen turvapaikkajärjestelmään perustuvien velvoitteidensa täytäntöönpanossa. Ajan myötä EASOn suorittamat tehtävät ovat kehittyneet vastaamaan jäsenvaltioiden ja koko yhteisen turvapaikkajärjestelmän kasvavia tarpeita. Jäsenvaltiot tukeutuvat enenevässä määrin viraston operatiiviseen ja tekniseen apuun. Virasto on kasvattanut tietämystään ja kokemustaan turvapaikka-asioiden alalla, joten on aika muuttaa se erilliseksi osaamiskeskukseksi sen sijaan, että se tukeutuisi edelleen huomattavassa määrin jäsenvaltioiden tarjoamaan tietoon ja asiantuntemukseen.

Komissio katsoo viraston olevan yksi niistä välineistä, joilla voidaan puuttua tuloksellisesti yhteisen turvapaikkajärjestelmän rakenteellisiin puutteisiin, joita on pahentanut entisestään muuttajien ja turvapaikanhakijoiden laajamittainen ja hallitsematon saapuminen Euroopan unioniin erityisesti viime vuoden aikana. Yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen ei olisi uskottavaa, jos viraston toimeksiantoa ei muutettaisi vastaamaan uudistuksen synnyttämiä vaatimuksia. Virastolle on olennaista antaa tarvittavat välineet jäsenvaltioiden tukemiseen kriisitilanteissa, mutta sitäkin tärkeämpää on luoda tukevat oikeudelliset, operatiiviset ja käytännölliset puitteet, jotta virasto voi vahvistaa ja täydentää jäsenvaltioiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiä.

Tämän kehityksen ilmentämiseksi tässä ehdotuksessa esitetään EASOn nimeämistä uudelleen Euroopan unionin turvapaikkavirastoksi. Tämän ehdotuksen mukainen tehokkaampi toimeksianto muuttaa EASOn täysivaltaiseksi virastoksi, joka voi antaa jäsenvaltioille tarvittavaa operatiivista ja teknistä apua, lisätä käytännön yhteistyötä ja tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä, tukea kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten kestävää ja oikeudenmukaista jakamista, seurata ja arvioida yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa ja jäsenvaltioiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien kapasiteettia sekä mahdollistaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yhdenmukaisemman arvioinnin kaikkialla unionissa.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Toissijaisuusperiaate

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

3.INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Seuranta-, arviointi- ja raportointijärjestelyt

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

1)Tehostetaan käytännön yhteistyötä ja tietojenvaihtoa turvapaikka-asioista

2)Varmistetaan suojelutarpeiden yhdenmukaisempi arviointi kaikkialla unionissa

3)Edistetään unionin lainsäädäntöä ja toiminnallisia vaatimuksia turvapaikka-alalla

4)Seurataan ja arvioidaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa

5)Lisätään jäsenvaltioille annettavaa operatiivista ja teknistä apua

6)Muut näkökohdat

2016/0131 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 1 ja 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

1)Unionin turvapaikkapolitiikan tavoitteena on kehittää ja perustaa yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, jäljempänä ’yhteinen turvapaikkajärjestelmä’, joka on Euroopan unionin arvojen ja humanitaaristen perinteiden mukainen ja jossa noudatetaan yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteita.

2)Yhteinen turvapaikkajärjestelmä perustuu yhteisiin vähimmäisvaatimuksiin, jotka koskevat turvapaikkamenettelyjä, aseman tunnustamista ja unionin tasolla tarjottavaa suojelua koskevia vaatimuksia, vastaanotto-olosuhteita ja järjestelmää turvapaikanhakijoista vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä varten. Yhteistä turvapaikkajärjestelmää koskevasta edistyksestä huolimatta jäsenvaltioiden välillä on edelleen merkittäviä eroja kansainvälisen suojelun myöntämisessä ja sen muodossa. Eroihin olisi puututtava varmistamalla suurempi yhdenmukaisuus kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyssä ja takaamalla unionin lainsäädännön korkeatasoinen ja yhdenmukainen soveltaminen kaikkialla unionissa.

3)Komissio ehdotti 6 päivänä huhtikuuta 2016 antamassaan tiedonannossa vaihtoehtoja yhteisen turvapaikkajärjestelmän parantamiseksi esimerkiksi luomalla kestävä ja oikeudenmukainen järjestelmä turvapaikanhakijoista vastuussa olevien jäsenvaltioiden määrittämistä varten, lujittamalla Eurodac-järjestelmää, edistämällä turvapaikkajärjestelmän sääntöjen lähentymistä ja ehkäisemällä edelleen liikkumista sekä laatimalla Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle (EASO) aiempaa tehokkaampi toimeksianto. Tiedonanto myötäilee Eurooppa-neuvoston 18 päivänä helmikuuta 2016 esittämiä kehotuksia edistyä EU:n nykyisen toimintakehyksen parantamisessa inhimillisen ja tehokkaan turvapaikkapolitiikan varmistamiseksi. Lisäksi siinä ehdotetaan etenemistapaa, joka myötäilee Euroopan parlamentin 12 päivänä huhtikuuta 2016 antamassa valiokunta-aloitteisessa mietinnössä esitettyä muuttoliikkeeseen sovellettavaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

4)Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 439/2010 7 , ja se aloitti toimintansa 1 päivänä helmikuuta 2011. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto on tehostanut turvapaikka-asioita koskevaa käytännön yhteistyötä jäsenvaltioiden keskuudessa ja auttanut jäsenvaltioita panemaan täytäntöön yhteiseen turvapaikkajärjestelmään perustuvat velvoitteensa. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto antaa lisäksi apua jäsenvaltioille, joiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin kohdistuu erityinen paine. Sen roolia ja tehtävää on kuitenkin vahvistettava edelleen, jotta se ei ainoastaan tukisi jäsenvaltioita näiden käytännön yhteistyössä vaan myös lujittaisi ja täydentäisi jäsenvaltioiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiä.

5)Kun otetaan huomioon yhteisen turvapaikkajärjestelmän rakenteelliset heikkoudet, joita muuttajien ja turvapaikanhakijoiden laajamittainen ja hallitsematon saapuminen unioniin korosti, sekä tarve sille, että unionin turvapaikkalainsäädäntöä sovelletaan jäsenvaltioissa tehokkaasti, korkeatasoisesti ja yhdenmukaisesti, on tarpeen parantaa yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa ja toimintaa hyödyntämällä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston työtä ja kehittämällä siitä täysivaltainen virasto, jonka vastuulla olisi helpottaa yhteisen turvapaikkajärjestelmän toimintaa ja parantamista, mahdollistaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten kestävä ja oikeudenmukainen jakaminen, jotta voidaan varmistaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yhdenmukaisempi arviointi kaikkialla unionissa, ja seurata unionin lainsäädännön operatiivista ja teknistä soveltamista.

6)Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tehtäviä olisi laajennettava, ja muutosten huomioon ottamiseksi sen uudeksi nimeksi olisi annettava Euroopan unionin turvapaikkavirasto. Viraston olisi oltava osaamiskeskus, ja sen tärkeimpänä tehtävänä pitäisi olla lujittaa käytännön yhteistyötä ja tietojenvaihtoa turvapaikka-asioista jäsenvaltioiden keskuudessa, edistää unionin lainsäädäntöä ja toiminnallisia vaatimuksia, jotta voidaan varmistaa suuri yhdenmukaisuus turvapaikkamenettelyissä, vastaanotto-olosuhteissa ja suojelutarpeiden arvioinnissa kaikkialla unionissa, sekä seurata unionin turvapaikka-alan lainsäädännön ja vaatimusten operatiivista ja teknistä soveltamista, tukea Dublin-järjestelmää ja lisätä turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien hallinnointiin annettavaa operatiivista ja teknistä apua erityisesti niille jäsenvaltioille, joiden järjestelmiin kohdistuu suhteeton paine.

7)Euroopan unionin turvapaikkaviraston olisi toimittava läheisessä yhteistyössä, näiden valmiuksia ja asiantuntemusta hyödyntäen, jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten sekä kansallisten maahanmuutto- ja turvapaikkaviranomaisten ja muiden viranomaisten samoin kuin komission kanssa. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä viraston kanssa sen varmistamiseksi, että se voi täyttää toimeksiantonsa. On tärkeää, että virasto ja jäsenvaltiot toimivat vilpittömässä mielessä ja että niiden välillä on nopeaa ja tarkkaa tietojenvaihtoa. Tilastotietojen toimittamisessa on noudatettava asetuksen (EY) N:o 862/2007 8 teknisiä ja menetelmiä koskevia eritelmiä.

8)Euroopan unionin turvapaikkaviraston olisi kerättävä ja analysoitava tietoa turvapaikkatilanteesta unionissa sekä kolmansissa maissa siinä määrin kuin sillä saattaa olla vaikutusta unioniin. Tämän kautta viraston pitäisi voida auttaa jäsenvaltioita ymmärtämään paremmin unioniin kohdistuvan ja sen sisällä tapahtuvan turvapaikkaan liittyvän muuttoliikkeen syitä sekä varhaisvaroituksen ja jäsenvaltioiden varautumiskyvyn merkitystä.

9)Kun otetaan huomioon Dublin-järjestelmän uudistaminen, Euroopan unionin turvapaikkaviraston olisi tarjottava jäsenvaltioille näiden tarvitsema apu erityisesti käyttämällä ja hallinnoimalla korjausmekanismia.

10)Euroopan unionin turvapaikkaviraston olisi annettava jäsenvaltioille apua kansallisia hallintoelimiä, oikeuslaitosta ja turvapaikka-asioista vastaavia kansallisia viranomaisia edustavien asiantuntijoiden koulutuksessa muun muassa kehittämällä yhteiset vaatimukset. Lisäksi viraston olisi varmistettava, että kaikki turvapaikka-asioiden tukiryhmiin tai turvapaikkavalmiushenkilöiden luetteloon kuuluvat asiantuntijat saavat erityiskoulutusta ennen osallistumistaan viraston järjestämiin operatiivisiin toimiin.

11)Euroopan unionin turvapaikkaviraston olisi varmistettava aiempaa järjestelmällisempi ja selkeämpi alkuperämaatietojen tuotanto Euroopan unionin tasolla. Viraston on tarpeen kerätä tietoa ja laatia alkuperämaatiedoista raportteja, joissa se hyödyntää eurooppalaisia alkuperämaatietojen tuottamisverkostoja, jotta vältetään päällekkäinen toiminta ja saadaan aikaan synergiaetuja kansallisten raporttien kanssa. Lisäksi kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten arvioinnin ja myönnetyn suojelun luonteen ja laadun yhdenmukaisuuden lisäämiseksi viraston olisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa käynnistettävä ja kehitettävä yhteinen analyysi, joka tarjoaa ohjausta tiettyjen alkuperämaiden tilanteesta.

12)Komission olisi tarkasteltava säännöllisesti asetuksella (EU) N:o XXX/XXX 9 vahvistettua turvallisia alkuperämaita koskevaa EU:n yhteistä luetteloa. Virastolla on niin paljon asiantuntemusta, että sen olisi autettava komissiota luettelon tarkastelussa. Viraston olisi lisäksi annettava komissiolle tämän pyynnöstä tietoja tietyistä kolmansista maista, jotka voitaisiin sisällyttää turvallisia alkuperämaita koskevaan EU:n yhteiseen luetteloon, sekä turvallisiksi alkuperämaiksi määritellyistä kolmansista maista tai turvallisista kolmansista maista tai maista, joihin jäsenvaltiot soveltavat käsitteitä turvallinen kolmas maa, ensimmäinen turvapaikkamaa tai eurooppalainen turvallinen kolmas maa.

13)Jotta voidaan varmistaa suuri yhdenmukaisuus turvapaikkamenettelyissä, vastaanotto-olosuhteissa ja suojelutarpeiden arvioinnissa kaikkialla unionissa, viraston olisi järjestettävä ja koordinoitava unionin lainsäädäntöä edistäviä toimia. Tätä tarkoitusta varten sen olisi autettava jäsenvaltioita kehittämällä toiminnallisia vaatimuksia sekä indikaattoreita kyseisten vaatimusten noudattamisen seuraamiseksi. Viraston olisi lisäksi kehitettävä suuntaviivoja turvapaikka-asioista ja mahdollistettava parhaiden toimintatapojen vaihtaminen jäsenvaltioiden keskuudessa.

14)Euroopan unionin turvapaikkaviraston olisi, tiiviissä yhteistyössä komission kanssa ja rajoittamatta komissiolle perussopimusten valvojana kuuluvaa vastuuta, perustettava mekanismi, jolla seurataan ja arvioidaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa ja sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat turvapaikka-asioihin liittyviä toiminnallisia vaatimuksia, suuntaviivoja ja parhaita toimintatapoja, sekä tarkistetaan turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien toiminta jäsenvaltioissa. Seurannan ja arvioinnin olisi oltava kattavaa ja perustuttava erityisesti jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin, viraston analyyseihin turvapaikkatilannetta koskevista tiedoista, paikan päällä tehtäviin arviointikäynteihin ja satunnaistarkastuksiin. Viraston olisi raportoitava havainnoistaan hallintoneuvostolle, jonka olisi hyväksyttävä raportti. Pääjohtajan olisi komissiota kuultuaan annettava asianomaiselle jäsenvaltiolle luonnokset suosituksiksi, joissa esitetään tarvittavat toimenpiteet vakavien puutteiden korjaamiseksi, ja hallintoneuvoston olisi sitten hyväksyttävä suositukset.

15)Suosituksia olisi seurattava asianomaisen jäsenvaltion laatiman toimintasuunnitelman perusteella. Jos asianomainen jäsenvaltio ei asetetun määräajan kuluessa toteuta tarvittavia toimenpiteitä suositusten täyttämiseksi ja turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien puutteet ovat niin vakavia, että ne vaarantavat yhteisen turvapaikkajärjestelmän toiminnan, komission olisi toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja puutteiden vakavuutta koskevan arvionsa perusteella hyväksyttävä kyseiselle jäsenvaltiolle kohdistettuja suosituksia toimenpiteistä, joita vakavien puutteiden korjaaminen edellyttää. Komission on ehkä järjestettävä asianomaisessa jäsenvaltiossa paikan päällä tehtäviä arviointikäyntejä toimintasuunnitelman täytäntöönpanon varmistamiseksi. Komission olisi tarvittaessa yksilöitävä myös toimenpiteitä, joita viraston olisi toteutettava kyseisen jäsenvaltion tukemiseksi. Jos jäsenvaltio ei tietyn määräajan jälkeenkään noudata vaatimuksia, komissio voi toteuttaa lisätoimia, jotka edellyttävät viraston toimia asianomaisen jäsenvaltion auttamiseksi.

16)Yhteisen turvapaikkajärjestelmän asianmukaisen toiminnan helpottamiseksi ja parantamiseksi ja jäsenvaltioiden tukemiseksi yhteiseen turvapaikkajärjestelmään perustuvien velvoitteidensa täytäntöönpanossa Euroopan unionin turvapaikkaviraston olisi tarjottava jäsenvaltioille toiminnallista ja teknistä apua etenkin silloin, kun niiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin kohdistuu suhteeton paine. Viraston olisi tarjottava tarvittavaa operatiivista ja teknistä apua lähettämällä turvapaikka-asioiden tukiryhmiä, jotka koostuvat viraston henkilöstöön kuuluvista asiantuntijoista, jäsenvaltioiden asiantuntijoista ja jäsenvaltioiden virastoon lähettämistä asiantuntijoista ja joiden toiminta perustuu toimintasuunnitelmaan. Kyseisten ryhmien olisi toteutettava jäsenvaltioiden avuksi operatiivisia ja teknisiä toimenpiteitä, kuten tarjottava kolmansien maiden kansalaisten tunnistamiseen ja rekisteröintiin liittyvää asiantuntemusta samoin kuin tulkkauspalveluita, alkuperämaatietoja ja osaamista turvapaikkahakemusten käsittelyssä ja hallinnoinnissa, sekä autettava kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä vastaavia toimivaltaisia kansallisia viranomaisia ja autettava sisäisten siirtojen toteuttamisessa. Turvapaikka-asioiden tukiryhmiä koskevia järjestelyjä olisi säänneltävä tällä asetuksella näiden ryhmien tehokkaan hyödyntämisen varmistamiseksi.

17)Tapauksissa, joissa jäsenvaltion turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin kohdistuu suhteeton paine, joka synnyttää poikkeuksellisen vakavia ja kiireellisiä järjestelmiin liittyviä tarpeita, Euroopan unionin turvapaikkaviraston olisi jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan autettava asianomaista jäsenvaltiota hyödyntämällä kattavaa toimenpidevalikoimaa, johon sisältyy muun muassa asiantuntijoiden ottaminen käyttöön turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta. Kyseisten asiantuntijoiden käytettävissä olon ja välittömän käyttöön saamisen varmistamiseksi turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelossa pitäisi olla vähintään 500 jäsenvaltioiden käyttöön antamaa asiantuntijaa. Viraston olisi itsensäkin pystyttävä puuttumaan asiaan jäsenvaltion auttamiseksi, jos asianomainen jäsenvaltio ei suhteettomasta paineesta huolimatta pyydä virastolta riittävästi apua tai toteuta riittäviä toimia paineen käsittelemiseksi, minkä vuoksi sen turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmistä tulee niin tehottomia, että yhteisen turvapaikkajärjestelmän toiminta vaarantuu. Tietyn jäsenvaltion vastuulle kuuluva suhteeton määrä kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia saattaa olla merkki suhteettomasta paineesta.

18)Jotta voidaan varmistaa, että turvapaikka-asioiden tukiryhmät tai turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta lähetettävät asiantuntijat voivat suorittaa tehtävänsä tehokkaasti ja heillä on siihen tarvittavat resurssit, Euroopan unionin turvapaikkaviraston pitäisi voida ostaa tai vuokrata omaa teknistä kalustoa. Tämän ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioiden velvoitteeseen antaa viraston käyttöön tilat ja laitteet, joita se tarvitsee voidakseen antaa tarvittavaa operatiivista ja teknistä apua. Viraston olisi tehtävä kaikista kalusto-ostoista ja -vuokrauksista perusteellinen tarve- ja kustannushyötyanalyysi.

19)Jos joidenkin jäsenvaltioiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin kohdistuu erityinen ja suhteeton paine ennen kaikkea niiden maantieteellisen sijainnin tai väestötilanteen vuoksi, Euroopan unionin turvapaikkaviraston olisi tuettava unionin sisäisen solidaarisuuden kehittämistä ja autettava kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtämisessä jäsenvaltioiden välillä, samalla kun pidetään huolta siitä, ettei turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiä käytetä väärin.

20)Jäsenvaltioiden pitäisi voida tukeutua tietyillä eniten tulijoita vastaanottavilla ulkorajojen alueillaan, jotka ovat eri ryhmistä koostuvien suurten muuttovirtojen aiheuttaman suhteettoman muuttopaineen kohteena, operatiiviseen ja tekniseen lisäapuun muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmiltä, jotka koostuvat Euroopan unionin turvapaikkaviraston, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston ja Europolin tai unionin muiden asiaankuuluvien virastojen jäsenvaltioista kokoamista asiantuntijaryhmistä sekä Euroopan unionin turvapaikkaviraston ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston henkilöstöön kuuluvista asiantuntijoista. Viraston olisi myös koordinoitava toimintansa muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmissä komission ja muiden asiaankuuluvien unionin virastojen kanssa.

21)Euroopan unionin turvapaikkavirasto voi tehdä tehtäviensä täyttämiseksi ja niiden suorittamisen edellyttämässä määrin yhteistyötä unionin elinten, toimistojen ja virastojen, etenkin Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston ja Euroopan unionin perusoikeusviraston, kanssa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa unionin lainsäädännön ja politiikan mukaisesti laadittujen toimintamenettelyjen puitteissa. Näille toimintamenettelyille on saatava komission ennakkohyväksyntä.

22)Euroopan unionin turvapaikkaviraston olisi synergiaetujen varmistamiseksi ja päällekkäisen toiminnan välttämiseksi tehtävä yhteistyötä neuvoston päätöksellä 2008/381/EY 10 perustetun Euroopan muuttoliikeverkoston kanssa.

23)Euroopan unionin turvapaikkaviraston olisi tehtävä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun viraston (UNHCR), kanssa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa voidakseen hyödyntää niiden asiantuntemusta ja tukea. Tämän vuoksi UNHCR:n samoin kuin muiden merkityksellisten kansainvälisten järjestöjen merkitys olisi tunnustettava kaikilta osin ja kyseiset järjestöt olisi otettava mukaan viraston toimintaan. Toimintamenettelyille on saatava komission ennakkohyväksyntä.

24)Euroopan unionin turvapaikkaviraston olisi helpotettava jäsenvaltioiden välistä operatiivista yhteistyötä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Sen olisi tehtävä yhteistyötä myös kolmansien maiden viranomaisten kanssa sellaisten toimintamenettelyjen puitteissa, joille olisi saatava komission ennakkohyväksyntä. Viraston olisi toimittava unionin ulkosuhdepolitiikan mukaisesti, eikä se saisi missään olosuhteissa laatia itsenäistä ulkoista politiikkaa. Viraston ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava kolmansien maiden kanssa toteuttamassaan yhteistyössä normeja ja sääntöjä, jotka ovat vähintään unionin lainsäädännössä säädettyjen normien ja sääntöjen tasoisia, myös silloin, kun kolmansien maiden kanssa tehdään yhteistyötä niiden alueella.

25)Euroopan unionin turvapaikkaviraston olisi pidettävä yllä tiivistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa tietojen vaihtamiseksi ja tietämyksen kokoamiseksi yhteen turvapaikka-asioiden alalla. Viraston olisi perustettava neuvoa-antava ryhmä, joka muodostaa puitteet tietojenvaihtoa ja tietämyksen jakamista varten. Neuvoa-antavan ryhmän pitäisi auttaa pääjohtajaa ja hallintoneuvostoa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

26)Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Kaikki Euroopan unionin turvapaikkaviraston toimet toteutetaan noudattaen täysimääräisesti kyseisiä perusoikeuksia ja periaatteita, kuten oikeutta turvapaikkaan, suojaa palauttamista vastaan, oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, oikeutta henkilötietojen suojaan ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Lapsen oikeudet ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeet otetaan aina huomioon.

27)Komission ja jäsenvaltioiden olisi oltava edustettuina Euroopan unionin turvapaikkaviraston hallintoneuvostossa, jotta ne voivat valvoa sen työskentelyä poliittisesta ja toimintapoliittisesta näkökulmasta. Hallintoneuvoston olisi mahdollisuuksien mukaan koostuttava turvapaikkapolitiikasta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten operatiivisista johtajista tai heidän edustajistaan. Sille olisi annettava tarvittavat valtuudet esimerkiksi vahvistaa talousarvio, valvoa sen toteuttamista, hyväksyä tarvittavat varainhoitosäännöt, vahvistaa avoimet toimintamenettelyt viraston päätöksentekoa varten sekä nimittää pääjohtaja ja varapääjohtaja. Virastoa olisi hallinnoitava ja sen olisi toimittava Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 19 päivänä heinäkuuta 2012 hyväksymän unionin hajautettuja virastoja koskevan yhteisen lähestymistavan periaatteiden mukaisesti.

28)Jotta varmistettaisiin tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset erityisesti tilanteissa, jotka edellyttävät kiireellistä huomiota ulkorajoilla, täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 11 mukaisesti.

29)Euroopan unionin turvapaikkaviraston pitäisi olla operatiivisissa ja teknisissä kysymyksissä riippumaton ja sillä pitäisi olla oikeudellinen, hallinnollinen ja taloudellinen itsemääräämisoikeus. Tämän vuoksi on tarpeellista ja asianmukaista, että virasto on unionin elin, joka on oikeushenkilö ja joka käyttää sille tällä asetuksella annettua täytäntöönpanovaltaa.

30)Euroopan unionin turvapaikkaviraston riippumattomuuden varmistamiseksi sillä olisi oltava oma talousarvio, jonka varat muodostuvat suurimmaksi osaksi unionin rahoitusosuudesta. Viraston rahoittamisen olisi edellytettävä budjettivallan käyttäjän suostumusta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 12  31 kohdan mukaisesti. Unionin talousarviomenettelyä olisi sovellettava unionin rahoitusosuuteen ja muihin Euroopan unionin yleisestä talousarviosta maksettaviin avustuksiin. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava viraston tilien tarkastus.

31)Viraston tämän asetuksen mukaisesti avustuksina, tehtävien siirtoa koskevina sopimuksina tai sopimusten muodossa käyttöön asettamat rahoitusvarat eivät saisi johtaa muista kansallisista, eurooppalaisista tai kansainvälisistä lähteistä peräisin olevan rahoituksen kanssa päällekkäiseen rahoitukseen.

32)Euroopan unionin turvapaikkavirastoon olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30 päivänä syyskuuta 2013 annettua komission delegoitua asetusta (EU) N:o 1271/2013 (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).

33)Euroopan unionin turvapaikkavirastoon olisi sovellettava rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 13 , ja viraston olisi liityttävä Euroopan petostentorjuntaviraston sisäisistä tutkimuksista Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen 14 .

34)Euroopan unionin turvapaikkavirastoon olisi sovellettava Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 15 .

35)Kaikessa Euroopan unionin turvapaikkaviraston tämän asetuksen puitteissa toteuttamassa henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 16 ja tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Virasto saa käsitellä henkilötietoja toisaalta voidakseen hoitaa tehtävänsä eli antaa jäsenvaltioille operatiivista ja teknistä apua, helpottaa tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston, Europolin tai Eurojustin kanssa ja analysoida turvapaikkatilannetta koskevia tietoja sekä toisaalta hallinnollisia tarkoituksia varten. Säilytettyjen henkilötietojen käyttö muihin kuin tässä asetuksessa vahvistettuihin tarkoituksiin olisi kiellettävä.

36)Jäsenvaltioiden tämän asetuksen soveltamiseksi suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o XXX/2016 17 , paitsi silloin, kun jäsenvaltioiden nimetyt tai tarkastavat toimivaltaiset viranomaiset suorittavat tällaisen käsittelyn terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten ennalta estämiseksi, tutkimiseksi tai paljastamiseksi tai rikoksiin liittyviä syytetoimia varten, mukaan lukien yleiseen turvallisuuteen kohdistuvilta uhkilta suojelua ja tällaisten uhkien ehkäisyä varten.

37)Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tämän asetuksen nojalla suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkintaa, paljastamista ja rikoksiin liittyviä syytetoimia varten tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2016/XXX/EU 18 .

38)Asetuksessa (EU) N:o XXX/2016 vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojelua, erityisesti henkilöiden oikeutta henkilötietojensa suojaan henkilötietojen käsittelyn yhteydessä, olisi tarkennettava suhteessa vastuuseen henkilötietojen käsittelystä, rekisteröityjen henkilöiden oikeuksien turvaamiseen ja tietosuojan valvontaan erityisesti tiettyjen alojen osalta.

39)Viraston olisi käsiteltävä henkilötietoja ainoastaan sen verran kuin on tarpeen sen suorittaessa tehtäviään eli antaessa operatiivista ja teknistä apua, toteuttaessa satunnaistarkastuksia seurantatoimia varten, käsitellessä mahdollisia lasten tai haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tekemiä kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia ja helpottaessa tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston, Europolin tai Eurojustin kanssa sekä niiden tietojen yhteydessä, jotka se on saanut suorittaessaan tehtäviään muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmissä hotspot-alueilla, samoin kuin analysoidessa turvapaikkatilannetta koskevia tietoja. Henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava suhteellisuusperiaatetta, ja käsittely olisi rajattava tiukasti koskemaan näitä tarkoituksia varten tarvittavia henkilötietoja.

40)Kaikki viraston käsittelemät henkilötiedot lukuun ottamatta niitä henkilötietoja, joita käsitellään hallinnollisista syistä, olisi poistettava 30 päivän kuluttua. Pidempi säilytysaika ei ole tarpeen niihin tarkoituksiin, joita varten virasto käsittelee henkilötietoja tämän asetuksen puitteissa.

41)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 19 [...].

42)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli helpottaa yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa ja parantaa sen toimintaa, lujittaa käytännön yhteistyötä ja tietojenvaihtoa turvapaikka-asioista jäsenvaltioiden keskuudessa ja edistää unionin lainsäädäntöä ja toiminnallisia vaatimuksia, jotta voidaan varmistaa suuri yhdenmukaisuus turvapaikkamenettelyissä, vastaanotto-olosuhteissa ja suojelutarpeiden arvioinnissa kaikkialla unionissa, sekä seurata unionin turvapaikka-alan lainsäädännön ja vaatimusten operatiivista ja teknistä soveltamista ja lisätä turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien hallinnointiin annettavaa operatiivista ja teknistä apua erityisesti niille jäsenvaltioille, joiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin kohdistuu suhteeton paine, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

43)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.]

TAI

[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta näihin jäsenvaltioihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

TAI

[(XX) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(XX) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on (... päivätyllä kirjeellä) ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.]

TAI

[(XX) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on (... päivätyllä kirjeellä) ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(XX) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.] 

44)Perussopimuksiin liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 22) olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

45)Ottaen huomioon, että Tanska on tähän asti osallistunut jäsenvaltioiden väliseen käytännön yhteistyöhön turvapaikka-alalla, viraston olisi helpotettava operatiivista yhteistyötä Tanskan kanssa. Tätä varten Tanskan edustaja olisi kutsuttava osallistumaan ilman äänioikeutta hallintoneuvoston kaikkiin kokouksiin.

46)Jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten kansainvälistä suojelua koskevien yksittäisten hakemusten johdosta tekemien päätösten osalta toimivalta säilyy jäsenvaltioilla.

47)Tällä asetuksella on tarkoitus muuttaa ja laajentaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 439/2010 säännöksiä. Koska muutoksia on paljon, kyseinen säädös olisi selkeyden vuoksi korvattava ja kumottava. Viittauksia kumottuun asetukseen olisi pidettävä viittauksina tähän asetukseen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

EUROOPAN UNIONIN TURVAPAIKKAVIRASTO

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Euroopan unionin turvapaikkavirasto, jäljempänä ’virasto’, varmistaa unionin turvapaikkalainsäädännön tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen jäsenvaltioissa. Se helpottaa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän, jäljempänä ’yhteinen turvapaikkajärjestelmä’, täytäntöönpanoa ja parantaa sen toimintaa ja mahdollistaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yhdenmukaisemman arvioinnin kaikkialla unionissa.

2. Virasto on osaamiskeskus riippumattomuutensa, antamansa avun sekä jakamansa tiedon tieteellisen ja teknisen laadun, toimintatapojensa ja -menettelyjensä avoimuuden sekä sille annettujen tehtävien suorittamisessa osoittamansa huolellisuuden ansiosta, kuten myös toimeksiantonsa hoitamiseksi välttämättömän tietoteknisen tuen ansiosta.

3. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 439/2010 perustetun Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston uusi nimi on Euroopan unionin turvapaikkavirasto. Viraston toiminnan perustana on vastedes tämä asetus.

2 artikla

Tehtävät

1. Virasto hoitaa seuraavia tehtäviä:

a)turvapaikka-asioiden eri näkökohtia koskevan käytännön yhteistyön ja jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon helpottaminen, koordinointi ja lujittaminen;

b)turvapaikkatilannetta ja yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa koskevan tiedon keruu ja analysointi;

c)jäsenvaltioiden tukeminen yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanossa;

d)jäsenvaltioiden auttaminen kansallisia hallintoelimiä, oikeuslaitosta ja turvapaikka-asioista vastaavia kansallisia viranomaisia edustavien asiantuntijoiden koulutuksessa muun muassa kehittämällä yhteiset vaatimukset;

e)kertomusten ja muiden sellaisten asiakirjojen laatiminen ja säännöllinen päivittäminen, joissa annetaan alkuperämaatietoja unionin tasolla;

f)jäsenvaltioiden toimien koordinointi tarkoituksena käynnistää ja kehittää yhteinen analyysi kolmansien alkuperämaiden tilanteesta;

g)operatiivisen ja teknisen avun antaminen jäsenvaltioille erityisesti silloin, kun niiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin kohdistuu suhteeton paine;

h)auttaminen kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden unionin sisällä tapahtuvissa siirroissa;

i)turvapaikka-asioiden tukiryhmien ja turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelon perustaminen ja käyttö;

j)turvapaikka-asioiden tukiryhmien ja turvapaikkavalmiushenkiöiden luettelosta käyttöön saatujen asiantuntijoiden tarvitseman teknisen kaluston antaminen käyttöön;

k)toiminnallisten vaatimusten, indikaattoreiden, suuntaviivojen ja parhaiden toimintatapojen vahvistaminen kaikkien unionin turvapaikkalainsäädännön välineiden täytäntöönpanemiseksi;

l)yhteisen turvapaikkajärjestelmän ja jäsenvaltioiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien täytäntöönpanon seuranta ja arviointi;

m)jäsenvaltioiden tukeminen yhteistyössä, jota ne tekevät kolmansien maiden kanssa turvapaikka-asioihin liittyvissä kysymyksissä, erityisesti uudelleensijoittamisen osalta.

2. Virasto tukee jäsenvaltioita yhteisen turvapaikkajärjestelmän ulkoiseen ulottuvuuteen liittyvissä asioissa. Tässä suhteessa virasto koordinoi yhteisymmärryksessä komission kanssa tietojenvaihtoa ja muita toimia, jotka johtuvat yhteisen turvapaikkajärjestelmän ulkoiseen ulottuvuuteen liittyvien välineiden ja mekanismien täytäntöönpanosta.

3. Virasto voi omasta aloitteestaan toteuttaa tiedotustoimia toimeksiantonsa piiriin kuuluvilla aloilla. Tiedotustoimet eivät saa haitata 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä, ja ne on toteutettava asianmukaisten hallintoneuvoston hyväksymien tiedotusta ja viestintää koskevien suunnitelmien mukaisesti.

2 LUKU

KÄYTÄNNÖN YHTEISTYÖ JA TIEDOTUS TURVAPAIKKA-ASIOISSA

3 artikla

Velvollisuus tehdä yhteistyötä vilpittömässä mielessä ja vaihtaa tietoja

1. Virastolla ja jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisilla, kansallisilla maahanmuutto- ja turvapaikkaviranomaisilla ja muilla kansallisilla viranomaisilla on velvollisuus tehdä yhteistyötä vilpittömässä mielessä sekä vaihtaa tietoja.

2. Virasto toimii läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten sekä kansallisten maahanmuutto- ja turvapaikkaviranomaisten ja muiden kansallisten viranomaisten samoin kuin komission kanssa. Virasto suorittaa tehtävänsä vaikuttamatta muille merkityksellisille unionin elimille asetettuihin tehtäviin ja toimii läheisessä yhteistyössä näiden elinten ja Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun viraston (UNHCR) kanssa.

3. Virasto järjestää, edistää ja koordinoi toimia, joiden avulla voidaan vaihtaa tietoja jäsenvaltioiden keskuudessa muun muassa perustamalla tarvittaessa verkostoja. Tätä tarkoitusta varten virasto ja jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaiset, kansalliset maahanmuutto- ja turvapaikkaviranomaiset ja muut kansalliset viranomaiset jakavat kaikki tarpeelliset tiedot ajoissa ja täsmällisesti.

4 artikla

Turvapaikkatilannetta koskevien tietojen analysointi

1. Virasto kerää ja analysoi unionissa ja kolmansissa maissa siinä määrin kuin sillä saattaa olla vaikutusta unioniin tietoja turvapaikkatilanteesta, muun muassa päivitettyjä tietoja perimmäisistä syistä, muuttaja- ja pakolaisvirroista ja tilanteista, joissa maahan saapuu äkillisesti suuri määrä kolmansien maiden kansalaisia, mikä saattaa aiheuttaa turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmille suhteettoman paineen, tarkoituksenaan edistää nopeaa ja luotettavaa keskinäistä tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä ja havaita jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiin mahdollisesti kohdistuvat uhkat.

2.Virasto perustaa analyysinsa erityisesti jäsenvaltioiden, asiaankuuluvien unionin toimielinten ja virastojen, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja UNHCR:n ja muiden kansainvälisten organisaatioiden toimittamiin tietoihin.

Tätä varten virasto tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston kanssa ja hyödyntää erityisesti kyseisen viraston toteuttamia riskianalyyseja varmistaakseen mahdollisimman suuren yhdenmukaisuuden ja lähentymisen virastojen toimittamissa tiedoissa.

3.Virasto varmistaa asiaankuuluvien tietojen nopean vaihdon jäsenvaltioiden keskuudessa ja komission kanssa. Lisäksi se toimittaa analyysinsa tulokset hallintoneuvostolle ajoissa ja täsmällisesti.

5 artikla

Yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa koskevat tiedot

1. Virasto järjestää, koordinoi ja edistää kaikkien unionin turvapaikkalainsäädännön välineiden täytäntöönpanoa koskevaa tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden keskuudessa ja jäsenvaltioiden ja komission välillä.

2. Virasto luo erityisesti olemassa olevia järjestelyjä hyväksi käyttäen tosiseikkoja, oikeussääntöjä ja oikeuskäytäntöä koskevia tietokantoja unionin, kansallisten ja kansainvälisten turvapaikkavälineiden soveltamisesta ja tulkinnasta. Tällaisiin tietokantoihin ei talleteta mitään henkilötietoja, ellei virasto ole saanut tietoja julkisesti saatavilla olevista asiakirjoista.

3. Virasto kerää tietoja erityisesti

a)siitä, miten kansalliset hallintoelimet ja viranomaiset käsittelevät kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia;

b)kansallisesta turvapaikka-alan lainsäädännöstä ja sen kehittymisestä, oikeuskäytäntö mukaan lukien;

c)asiaa koskevasta Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä.

6 artikla

Dublin-järjestelmän tukeminen

Virasto huolehtii asetuksessa (EU) N:o XXX/XXX 20 vahvistetuista tehtävistään ja velvoitteistaan.

7 artikla

Koulutus

1. Virasto luo ja kehittää koulutusta omalle henkilöstölleen, jäsenvaltioiden hallinnon ja oikeuslaitoksen työntekijöille sekä kansallisille viranomaisille, jotka vastaavat turvapaikka-asioista jäsenvaltioissa.

2. Virasto kehittää tällaista koulutusta läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja yhdessä jäsenvaltioiden soveltuvien koulutuslaitosten, kuten akateemisten instituutioiden ja muiden merkityksellisten järjestöjen kanssa.

3. Virasto kehittää yleisiä, erityisiä tai temaattisia koulutusvälineitä, joihin voi sisältyä kouluttajien koulutusta käsittäviä menettelytapoja ja sähköistä oppimista.

4. Virasto perustaa eurooppalaisen turvapaikka-alan koulutusohjelman ja kehittää sitä ottaen huomioon olemassa olevan unionin yhteistyön tällä alalla. Jäsenvaltioilla on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU 21 4 artiklan 3 kohdan nojalla velvollisuus huolehtia henkilöstönsä asianmukaisesta koulutuksesta, joten niiden on sisällytettävä yhteiset vaatimukset turvapaikka-asioista vastaavien kansallisten viranomaisten koulutukseen.

5. Turvapaikka-asioissa annettavassa erityisessä tai temaattisessa koulutuksessa on käsiteltävä seuraavia aiheita:

a)kansainväliset ja unionin perusoikeusnormit ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan säännökset samoin kuin kansainvälinen ja unionin turvapaikkalainsäädäntö, mukaan lukien erityiset oikeudelliset ja oikeuskäytäntöä koskevat aiheet;

b)kysymykset, jotka liittyvät kansainvälistä suojelua koskevien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien erityistarpeita omaavien henkilöiden ja lasten tekemien hakemusten käsittelyyn, myös lapsen etua koskevan arvioinnin osalta, sekä erityiset menettelylliset takeet, kuten kuulluksi tulemista koskevan lapsen oikeuden kunnioittaminen, ja lastensuojelulliset näkökohdat, kuten iänmääritystekniikat;

c)haastattelutekniikat, mukaan lukien lapsille, haavoittuville ryhmille ja kidutuksen kohteeksi joutuneille osoitettava erityishuomio;

d)sormenjälkitiedot, mukaan lukien tietojen laatu ja tietoturvavaatimukset;

e)lääketieteellisten ja oikeustieteellisten asiantuntijalausuntojen käyttö turvapaikkamenettelyissä;

f)alkuperämaatietojen tuottamiseen ja käyttöön liittyvät kysymykset;

g)vastaanotto-olosuhteet, mukaan lukien ilman huoltajaa oleville lapsille ja perheensä kanssa kulkeville lapsille, haavoittuville ryhmille ja kidutuksen kohteeksi joutuneille osoitettava erityishuomio.

6. Tarjottavan koulutuksen on oltava korkealuokkaista, ja siinä on määritettävä keskeiset periaatteet ja parhaat käytänteet, jotta hallinnollisia menetelmiä ja päätöksiä sekä oikeuskäytäntöä voidaan lähentää kunnioittaen täysimääräisesti kansallisten tuomioistuinten riippumattomuutta.

7. Virasto toteuttaa tarvittavat hankkeet sen varmistamiseksi, että asiantuntijat, jotka ovat mukana turvapaikka-asioiden tukiryhmissä ja turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelossa, ovat ennen viraston järjestämiin operatiivisiin toimiin osallistumistaan saaneet tehtäviensä edellyttämää erityiskoulutusta. Virasto järjestää asiantuntijoille säännöllisesti harjoituksia vuotuisessa työohjelmassaan tarkoitetun erityiskoulutus- ja harjoitusaikataulun mukaisesti.

8. Virasto voi järjestää koulutusta yhteistyössä jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden kanssa niiden alueella.

3 LUKU

ALKUPERÄMAATIEDOT

8 artikla

Alkuperämaatietojen antaminen unionin tasolla

1. Virasto on keskus, joka kerää kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden alkuperämaihin liittyvää asiaan vaikuttavaa, luotettavaa, täsmällistä ja ajan tasalla olevaa tietoa, mukaan lukien lapsikohtaista tietoa ja kohdennettua tietoa haavoittuviin ryhmiin kuuluvista henkilöistä. Se laatii ja päivittää säännöllisesti kertomuksia ja muita tuotteita, joissa annetaan alkuperämaatietoja unionin tasolla myös alkuperämaille ominaisista temaattisista kysymyksistä.

2. Erityisesti virasto

a)käyttää kaikkia asiaankuuluvia tietolähteitä, myös omia analyysejaan turvapaikkatilannetta koskevista tiedoista ja muita tietoja, jotka on kerätty valtiollisilta, valtiosta riippumattomilta ja kansainvälisiltä järjestöiltä muun muassa 9 artiklassa tarkoitettujen verkostojen kautta sekä unionin toimielimiltä, virastoilta, elimiltä ja toimistoilta ja Euroopan ulkosuhdehallinnolta;

b)hallinnoi ja kehittää edelleen portaalia, johon kerätään alkuperämaatietoja;

c)laatii unionin turvapaikkalainsäädännön vaatimusten mukaisen yhteisen menettelytavan ja yhteisiä menetelmiä, myös sääntöjä, sellaisten kertomusten ja muiden tuotteiden laatimiselle, joissa annetaan alkuperämaatietoja unionin tasolla.

9 artikla

Eurooppalaiset alkuperämaatietojen tuottamisverkostot

1. Virasto huolehtii alkuperämaatietojen tuottamiseen liittyvien kansallisten hankkeiden koordinoinnista perustamalla ja hallinnoimalla jäsenvaltioiden välisiä aihetta koskevia verkostoja.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen verkostojen tarkoituksena on, että jäsenvaltiot voivat

a)vaihtaa ja päivittää alkuperämaita koskevia kansallisia kertomuksia ja muita tuotteita, myös alkuperämaille ominaisista temaattisista kysymyksistä;

b)lähettää virastolle tiettyihin tosiseikkoihin liittyviä kysymyksiä, joita kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset saattavat synnyttää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja salassapitosuojaa koskevia sääntöjä.

10 artikla

Yhteinen analyysi alkuperämaatiedoista

1. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/95/EU 22 vahvistettujen arviointiperusteiden soveltamisen lähentämiseksi virasto koordinoi jäsenvaltioiden toimia, joiden tarkoituksena on käynnistää ja kehittää yhteinen analyysi, joka tarjoaa ohjausta tiettyjen alkuperämaiden tilanteesta.

2. Pääjohtaja toimittaa komissiota kuultuaan yhteisen analyysin hallintoneuvoston hyväksyttäväksi. Jäsenvaltioiden on otettava yhteinen analyysi huomioon tarkastellessaan kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden toimivaltaa tehdä yksittäisiä hakemuksia koskevia päätöksiä.

3. Virasto varmistaa, että yhteistä analyysia tarkastellaan jatkuvasti ja päivitetään tarvittaessa. Myös kaikki tarkistukset edellyttävät komission kuulemista ennakkoon sekä hallintoneuvoston hyväksyntää.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava virastolle kuukausittain olennaiset tiedot päätöksistä, jotka on tehty sellaisista kolmansista maista tulevien henkilöiden tekemien kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yhteydessä, joihin sovelletaan yhteistä analyysia. Tietoihin on sisällyttävä muun muassa seuraavat:

a)tilastot, joista käy ilmi kansainvälistä suojelua koskevien myönteisten päätösten lukumäärä kunkin sellaisen alkuperämaan osalta, johon sovelletaan yhteistä analyysia, sekä myönnetyn suojelun tyyppi;

b)tilastot, joista käy ilmi kansainvälistä suojelua koskevien kielteisten päätösten lukumäärä kunkin sellaisen alkuperämaan osalta, johon sovelletaan yhteistä analyysia;

c)tilastot, joista käy ilmi kunkin sellaisen alkuperämaan osalta, johon sovelletaan yhteistä analyysia, sellaisten päätösten lukumäärä, joissa yhteistä analyysia ei ole noudatettu sekä noudattamatta jättämisen perustelut.

11 artikla

Määritteleminen turvalliseksi alkuperämaaksi tai turvalliseksi kolmanneksi maaksi

1. Virasto auttaa komissiota arvioimaan säännöllisesti tilannetta kolmansissa maissa, jotka ovat asetuksella (EU) N:o XXX/XXX vahvistetussa turvallisia alkuperämaita koskevassa EU:n yhteisessä luettelossa, sekä maissa, joiden sisältymisen luetteloon komissio on keskeyttänyt, ja maissa, jotka on poistettu luettelosta.

2.Virasto antaa komissiolle tämän pyynnöstä tietoja tietyistä kolmansista maista, joiden sisällyttämistä turvallisia alkuperämaita koskevaan EU:n yhteiseen luetteloon voitaisiin harkita asetuksen (EU) N:o XXX/XXX mukaisesti.

3.Tehdessään komissiolle ilmoitusta direktiivin 2013/32/EU 37 artiklan 4 kohdan, 38 artiklan 5 kohdan ja 39 artiklan 7 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on ilmoitettava myös virastolle niistä kolmansista maista, jotka on määritelty turvallisiksi alkuperämaiksi tai turvallisiksi kolmansiksi maiksi tai joihin sovelletaan direktiivin 2013/32/EU 35, 38 ja 39 artiklan mukaisia käsitteitä ensimmäinen turvapaikkamaa, turvallinen kolmas maa tai eurooppalainen turvallinen kolmas maa.

Komissio voi pyytää virastoa tarkastelemaan uudelleen tilannetta missä tahansa tällaisessa kolmannessa maassa sen arvioimiseksi, noudatetaanko kyseisessä direktiivissä vahvistettuja asiaankuuluvia edellytyksiä ja perusteita.

4 LUKU

TOIMINNALLISET VAATIMUKSET JA SUUNTAVIIVAT

12 artikla

Toiminnalliset vaatimukset, suuntaviivat ja parhaat toimintatavat

1. Virasto järjestää ja koordinoi toimia, joilla edistetään unionin lainsäädännön asianmukaista ja tehokasta täytäntöönpanoa muun muassa kehittämällä turvapaikka-asioita koskevia toiminnallisia vaatimuksia, indikaattoreita, suuntaviivoja tai parhaita toimintatapoja sekä vaihtamalla jäsenvaltioiden keskuudessa parhaita turvapaikka-asioihin liittyviä toimintatapoja.

2.Virasto kehittää omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä ja komissiota kuullen unionin turvapaikkavälineiden täytäntöönpanoa koskevia toiminnallisia vaatimuksia sekä indikaattoreita kyseisten vaatimusten noudattamisen seuraamiseksi samoin kuin suuntaviivoja ja parhaita toimintatapoja, jotka liittyvät unionin turvapaikkalainsäädännön välineiden täytäntöönpanoon. Virasto ilmoittaa vaatimukset, indikaattorit suuntaviivat tai parhaat toimintatavat jäsenvaltioille kuultuaan komissiota ja kun hallintoneuvosto on hyväksynyt ne.

3. Virasto auttaa jäsenvaltioita näiden pyynnöstä toiminnallisten vaatimusten, suuntaviivojen ja parhaiden toimintatapojen soveltamisessa niiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin tarjoamalla niille tarvittavaa asiantuntemusta tai operatiivista ja teknistä apua.

5 LUKU

SEURANTA JA ARVIOINTI

13 artikla

Mekanismi turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien seuraamiseksi ja arvioimiseksi

1. Virasto perustaa tiiviissä yhteistyössä komission kanssa mekanismin, jolla

a)seurataan yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja arvioidaan kaikkia siihen liittyviä näkökohtia, erityisesti Dublin-järjestelmää, vastaanotto-olosuhteita, turvapaikkamenettelyjä, suojelutarpeiden määrittelyperusteiden soveltamista ja kansainvälistä suojelua tarvitseville henkilöille jäsenvaltioissa myönnetyn suojelun luonnetta ja laatua, myös ihmisoikeuksien, lastensuojelullisten takeiden ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tarpeiden kannalta;

b)seurataan, miten jäsenvaltiot noudattavat turvapaikka-asioihin liittyviä toiminnallisia vaatimuksia, indikaattoreita, suuntaviivoja ja parhaita toimintatapoja

c)tarkistetaan turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmät, valmiudet, perusrakenteet, kalusto, käytettävissä oleva henkilöstö, myös kääntäjät ja tulkit jäsenvaltioissa, rahoitusvarat ja jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten, myös oikeusjärjestelmän, valmiudet käsitellä ja hallinnoida turvapaikkahakemuksia tehokkaasti ja asianmukaisesti.

2. Virasto voi erityisesti perustaa arviointinsa jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin, omiin analyyseihinsa turvapaikkatilannetta koskevista tiedoista, paikan päällä tehtäviin arviointikäynteihin ja satunnaistarkastuksiin.

Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden on toimitettava virastolle sen pyynnöstä tarvittavat tiedot turvapaikkamenettelyistä, kalustosta, perusrakenteista, vastaanotto-olosuhteista, hakemusten hyväksymisasteesta ja myönnetyn suojelun laadusta sekä henkilöstöstä ja rahoitusvaroista kansallisella tasolla, jotta voidaan varmistaa turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien tehokas hallinnointi. Jäsenvaltioiden on myös tehtävä yhteistyötä viraston kanssa ja helpotettava paikan päällä tehtäviä arviointikäyntejä, joita virasto saattaa tehdä seurantatoimia varten.

3. Virasto arvioi jäsenvaltioiden valmiutta vastata haasteisiin, joita niiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin mahdollisesti kohdistuva suhteeton paine aiheuttaisi. Virasto voi pyytää jäsenvaltioita toimittamaan sille valmiussuunnitelmansa, joka sisältää tällaisesta suhteettomasta paineesta selviämiseksi toteutettavat toimenpiteet, ja se auttaa tarvittaessa jäsenvaltioita laatimaan valmiussuunnitelman tai tarkistamaan sitä.

14 artikla

Viraston käyttämä seuranta- ja arviointimenettely

1. Hallintoneuvosto laatii komissiota kuultuaan ohjelman turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien arvioimiseksi kussakin jäsenvaltiossa tai kaikissa jäsenvaltioissa turvapaikkajärjestelmien temaattisten tai erityisten näkökohtien perusteella. Ohjelma on osa 41 artiklassa tarkoitettua monivuotista ja vuotuista ohjelmasuunnittelua.

Monivuotisessa ohjelmasuunnittelussa luetellaan jäsenvaltiot, joiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiä seurataan kunakin vuonna, ja varmistetaan, että jokaista jäsenvaltiota seurataan ainakin kerran kunkin viisivuotiskauden aikana.

Vuotuisessa työohjelmassa luetellaan jäsenvaltiot, joita seurataan seuraavana vuonna monivuotisen ohjelmasuunnittelun ja temaattisten arviointien mukaisesti. Siinä mainitaan, mitä seurantaan sisältyy, sekä mahdollisten paikan päällä tehtävien arviointikäyntien aikataulu.

Vuotuista työohjelmaa voidaan tarvittaessa muokata 41 artiklan mukaisesti.

Virasto voi milloin tahansa käynnistää seurantatoimia tietyn jäsenvaltion turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien arvioimiseksi omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä, jos kyseisen jäsenvaltion turvapaikka- tai vastaanottojärjestelmien toiminnan johonkin osa-alueeseen liittyy vakavia huolia.

2. Virasto muodostaa asiantuntijaryhmiä kutakin seurantatoimea ja tarvittaessa myös paikan päällä tehtäviä arviointikäyntejä varten. Asiantuntijaryhmät koostuvat viraston omaan henkilöstöön kuuluvista asiantuntijoista ja komission edustajista. Ryhmien vastuulla on laatia kertomus, joka perustuu paikan päällä tehtyihin havaintoihin ja jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin.

3. Pääjohtaja toimittaa asiantuntijaryhmän kertomusluonnoksen asianomaiselle jäsenvaltiolle, jonka on esitettävä siitä huomautuksensa. Tämän jälkeen pääjohtaja toimittaa hallintoneuvostolle kertomusluonnoksen, jossa on otettu huomioon jäsenvaltion huomautukset. Hallintoneuvosto hyväksyy seurantakertomuksen ja toimittaa sen komissiolle.

4. Pääjohtaja toimittaa komissiota kuultuaan asianomaiselle jäsenvaltiolle luonnokset suosituksiksi, joissa esitetään tarvittavat toimenpiteet seurantaraportissa yksilöityjen puutteiden korjaamiseksi. Asianomaisella jäsenvaltiolla on kuukausi aikaa esittää huomautuksia suositusluonnoksista. Huomautuksia tarkasteltuaan hallintoneuvosto hyväksyy suositukset ja kehottaa asianomaista jäsenvaltiota laatimaan toimintasuunnitelman toimenpiteistä, joita mahdollisten puutteiden korjaaminen edellyttää.

5.Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava toimintasuunnitelma virastolle kuukauden kuluessa 4 kohdassa tarkoitettujen suositusten hyväksymisestä. Jäsenvaltion on raportoitava virastolle toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta kolmen kuukauden kuluessa suositusten hyväksymisestä ja tämän jälkeen kerran kuukaudessa enintään kuuden kuukauden ajan.

6.Virasto tiedottaa komissiolle säännöllisesti toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta.

15 artikla

Jatkotoimet ja seuranta

1. Jos asianomainen jäsenvaltio ei 14 artiklan 5 kohdassa asetetun määräajan kuluessa ole pannut toimintasuunnitelmaa täysimääräisesti täytäntöön ja turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien puutteet ovat niin vakavia, että ne vaarantavat yhteisen turvapaikkajärjestelmän toiminnan, komissio hyväksyy toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja puutteiden vakavuutta koskevan arvionsa perusteella kyseiselle jäsenvaltiolle kohdistettuja suosituksia toimenpiteistä, joita vakavien puutteiden korjaaminen edellyttää, sekä tarvittaessa toimenpiteitä, jotka virasto toteuttaa kyseisen jäsenvaltion tukemiseksi.

2.Komissio voi havaittujen puutteiden vakavuuden huomioon ottaen järjestää asianomaisessa jäsenvaltiossa paikan päällä tehtäviä arviointikäyntejä toimintasuunnitelman täytäntöönpanon varmistamiseksi.

3. Asianomaisen jäsenvaltion on raportoitava komissiolle 1 kohdassa tarkoitettujen suositusten täytäntöönpanosta suosituksissa asetetussa määräajassa. Jos komissio ei määräajan päätyttyä katso, että jäsenvaltio on noudattanut suosituksia täysimääräisesti, se voi toteuttaa lisätoimia 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

4.Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti asianomaisen jäsenvaltion edistymisestä.

6 LUKU

OPERATIIVINEN JA TEKNINEN APU

16 artikla

Viraston antama operatiivinen ja tekninen apu

1. Jäsenvaltiot voivat pyytää virastolta apua turvapaikka-asioihin liittyvien velvoitteidensa täyttämisessä erityisesti silloin, jos niiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin kohdistuu suhteeton paine.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava pääjohtajalle avunpyyntö, jossa kuvaillaan tilanne ja pyynnön tarkoitus. Pyyntöön on liitettävä yksityiskohtainen tarpeita koskeva arvio. Hallintojohtaja arvioi ja hyväksyy avunpyynnöt ja koordinoi niitä. Jokaisesta pyynnöstä laaditaan perusteellinen ja luotettava arviointi, jonka perusteella virasto voi yksilöidä ja ehdottaa 3 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä asianomaisen jäsenvaltion tarpeisiin vastaamiseksi.

3. Virasto järjestää ja koordinoi rajallisen ajanjakson ajan yhden tai useampia seuraavista operatiivisista ja teknisistä toimenpiteistä:

a)jäsenvaltioiden auttaminen kolmansien maiden kansalaisten tunnistamisessa ja rekisteröimisessä;

b)toimivaltaisten viranomaisten käsiteltävänä olevien kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyn helpottaminen;

c)kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä vastaavien toimivaltaisten kansallisten viranomaisten auttaminen;

d)kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyssä tehtävää teknistä yhteistyötä koskevien jäsenvaltioiden hankkeiden helpottaminen;

e)auttaminen kansainvälistä suojelua koskevasta menettelystä tiedottamisessa;

f)auttaminen ja koordinointi jäsenvaltioiden vastaanottopalveluiden, erityisesti hätämajoituksen, kuljetusten ja lääkintäavun järjestämisessä tai tarjoamisessa;

g)auttaminen kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden unionin sisällä tapahtuvissa siirroissa;

h)tulkkauspalveluiden tarjoaminen;

i)jäsenvaltioiden auttaminen sen varmistamisessa, että kaikkia tarvittavia lapsenoikeuksia ja lastensuojelullisia suojatoimia sovelletaan;

j)osallistuminen asetuksessa (EU) N:o XXX/XXX 23 tarkoitettuihin muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmiin hotspot-alueilla.

4. Virasto rahoittaa tai osarahoittaa 3 kohdassa tarkoitettuja toimia talousarviostaan virastoon sovellettavien varainhoitosääntöjen mukaisesti.

5.Pääjohtaja arvioi operatiivisten ja teknisten toimenpiteiden tuloksia ja toimittaa yksityiskohtaiset arviointikertomukset hallintoneuvostolle 60 päivän kuluessa näiden toimenpiteiden päättymisestä. Virasto laatii kyseisistä tuloksista kattavan vertailevan analyysin ja sisällyttää sen 65 artiklassa tarkoitettuun vuotuiseen toimintakertomukseen.

17 artikla

Turvapaikka-asioiden tukiryhmät

1. Virasto lähettää jäsenvaltioihin turvapaikka-asioiden tukiryhmiä, jotka antavat 16 artiklan mukaista operatiivista ja teknistä apua.

2. Turvapaikka-asioiden tukiryhmät koostuvat viraston henkilöstöön kuuluvista asiantuntijoista, jäsenvaltioiden asiantuntijoista ja jäsenvaltioiden virastoon lähettämistä asiantuntijoista.

3. Pääjohtajan ehdotuksesta hallintoneuvosto päättää äänivaltaisten jäsentensä absoluuttisella enemmistöllä turvapaikka-asioiden tukiryhmien käyttöön annettavien asiantuntijoiden profiileista ja kokonaismäärästä. Samaa menettelyä sovelletaan asiantuntijoiden profiilien ja kokonaismäärien mahdollisiin myöhempiin muutoksiin.

4. Jäsenvaltiot osallistuvat turvapaikka-asioiden tukiryhmien muodostamiseen toimittamalla kansallisten asiantuntijoiden luettelon, joka perustuu määriteltyihin erilaisiin profiileihin, ja nimeämällä asiantuntijoita, jotka vastaavat vaadittuja profiileja.

5. Virasto laatii luettelon osaksi turvapaikka-asioiden tukiryhmiä tulevista tulkeista. Jäsenvaltiot avustavat virastoa tulkkien nimeämisessä tulkkien luetteloon. Jäsenvaltiot voivat päättää joko lähettää tulkkeja alueelle tai asettaa heitä käyttöön videoneuvottelupalvelun välityksellä.

6. Jäsenvaltioiden osallistumista tukiryhmiin niiden omien asiantuntijoiden tai niiden virastoon lähettämien asiantuntijoiden muodossa seuraavana vuonna suunnitellaan viraston ja jäsenvaltioiden vuotuisten kahdenvälisten neuvottelujen ja sopimusten pohjalta. Näiden sopimusten mukaisesti jäsenvaltioiden on annettava asiantuntijat välittömästi käyttöön lähettämistä varten, paitsi jos niitä kohtaa poikkeuksellinen tilanne, joka vaikuttaa merkittävästi kansallisten tehtävien suorittamiseen.

7. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiantuntijat vastaavat hallintoneuvoston päättämiä profiileja ja määriä. Kotijäsenvaltio määrittelee komennuksen pituuden, joka on joka tapauksessa vähintään 30 päivää.

8. Virasto antaa turvapaikka-asioiden tukiryhmien käyttöön omaan henkilöstöönsä kuuluvia, nimenomaan kenttätyöhön palkattuja asiantuntijoita sekä tulkkeja.

18 artikla

Turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelo

1. Hallintoneuvosto laatii pääjohtajan ehdotuksesta ja 22 artiklan soveltamiseksi turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelon, jossa on viraston käytettävissä välittömästi olevia asiantuntijoita. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden on annettava vuosittain viraston käyttöön vähintään 500 asiantuntijaa.

2. Hallintoneuvosto päättää pääjohtajan ehdotuksesta ja äänivaltaisten jäsentensä kolmen neljäsosan enemmistöllä asiantuntijoiden profiileista ja siitä, kuinka suuri on kunkin jäsenvaltion osuus muodostettavasta turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta. Samaa menettelyä sovelletaan asiantuntijoiden profiilien ja kokonaismäärien mahdollisiin myöhempiin muutoksiin.

3.Jäsenvaltiot osallistuvat turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelon muodostamiseen toimittamalla kansallisten asiantuntijoiden luettelon, joka perustuu määriteltyihin erilaisiin profiileihin, ja nimeämällä asiantuntijoita, jotka vastaavat vaadittuja profiileja. Kotijäsenvaltio määrittelee komennuksen pituuden, joka on joka tapauksessa vähintään 30 päivää.

19 artikla

Toimintasuunnitelma

1. Pääjohtaja ja vastaanottava jäsenvaltio sopivat toimintasuunnitelmasta. Toimintasuunnitelma sitoo virastoa, vastaanottavaa jäsenvaltiota ja osallistuvia jäsenvaltioita.

2.Toimintasuunnitelmassa on esitettävä operatiivisen ja teknisen avun antamista ja turvapaikka-asioiden tukiryhmien ja turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelossa olevien asiantuntijoiden lähettämistä koskevat yksityiskohtaiset edellytykset, kuten seuraavat tiedot:

a)tilanteen kuvaus ja toimintatapa sekä lähettämisen tavoitteet, mukaan lukien operatiivinen tavoite;

b)lähettämisen ennakoitu kesto;

c)paikka vastaanottavassa jäsenvaltiossa, johon turvapaikka-asioiden tukiryhmät tai turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta käyttöön saadut asiantuntijat lähetetään;

d)logistiset järjestelyt, mukaan lukien tiedot työskentelyolosuhteista ja ympäristöstä paikassa, johon turvapaikka-asioiden tukiryhmät tai turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta käyttöön saadut asiantuntijat lähetetään;

e)yksityiskohtainen ja selkeä kuvaus turvapaikka-asioiden tukiryhmien tai turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta käyttöön saatujen asiantuntijoiden tehtävistä ja heille annettavat erityisohjeet, mukaan lukien kansalliset ja eurooppalaiset tietokannat, joita he saavat käyttää sekä varusteet, joita he saavat käyttää tai kantaa mukanaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa;

f)turvapaikka-asioiden tukiryhmien kokoonpano tai turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta käyttöön saadut asiantuntijat;

g)käytettävä kalusto, mukaan lukien erityisvaatimukset, kuten käyttöä koskevat edellytykset, kuljetus ja muu logistiikka sekä rahoitussäännökset;

h)kansainvälistä suojelua koskevissa hakemuksissa, myös niiden käsittelyssä, avustamisen osalta erityistietoja tehtävistä, joita turvapaikka-asioiden tukiryhmät tai turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta käyttöön saadut asiantuntijat voivat suorittaa, sekä viittaus sovellettavaan kansalliseen ja unionin lainsäädäntöön;

i)raportointi- ja arviointijärjestelmä, johon sisältyy arviointikertomuksessa käytettävät vertailuarvot ja lopullisen arviointikertomuksen toimittamisen määräaika;

j)kolmansien maiden, muiden unionin virastojen, elinten ja toimistojen tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

k)menettelyt, joissa kansainvälistä suojelua tarvitsevat henkilöt, ihmiskaupan uhrit, ilman huoltajaa olevat alaikäiset ja haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ohjataan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille asianmukaista apua varten.

3. Kun otetaan huomioon 2 kohdan e alakohta, vastaanottavan jäsenvaltion on sallittava eurooppalaisten tietokantojen käyttö turvapaikka-asioiden tukiryhmien ja turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelossa oleville asiantuntijoille ja se voi sallia kansallisten tietokantojensa käytön kyseisten tietokantojen käyttöä koskevan unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti siinä määrin kuin se on tarpeen toimintasuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tehtävien suorittamiseksi.

4. Toimintasuunnitelman tarkistuksiin tai mukautuksiin on saatava pääjohtajan ja vastaanottavan jäsenvaltion hyväksyntä. Virasto lähettää osallistuville jäsenvaltioille välittömästi jäljennöksen muutetusta tai mukautetusta toimintasuunnitelmasta.

20 artikla

Menettely turvapaikka-asioiden tukiryhmän lähettämiseksi

1. Pääjohtaja voi tarvittaessa lähettää viraston asiantuntijoita arvioimaan tilannetta apua pyytävässä jäsenvaltiossa. Pääjohtajan on viipymättä ilmoitettava hallintoneuvostolle turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettämistä koskevasta jäsenvaltion pyynnöstä.

2. Pääjohtaja tekee päätöksen turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettämistä koskevasta pyynnöstä kolmen työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Pääjohtaja antaa päätöksen kirjallisesti tiedoksi samaan aikaan sekä apua pyytäneelle jäsenvaltiolle että hallintoneuvostolle mainiten päätöksensä keskeiset perustelut.

3. Pääjohtajan on kunkin lähetettävän turvapaikka-asioiden tukiryhmän kokoonpanoa määrittäessään otettava huomioon apua pyytävän jäsenvaltion erityiset olosuhteet sekä sen tarpeita koskeva arvio. Turvapaikka-asioiden tukiryhmä muodostetaan toimintasuunnitelmaa noudattaen.

4. Pääjohtaja ja vastaanottava jäsenvaltio laativat toimintasuunnitelman kolmen työpäivän kuluessa päivästä, jona päätös turvapaikka-asioiden tukiryhmän lähettämisestä tehtiin.

5. Kun toimintasuunnitelmasta on sovittu, pääjohtaja pyytää jäsenvaltioita lähettämään asiantuntijat enintään seitsemän työpäivän kuluessa. Pääjohtaja ilmoittaa jäsenvaltioista tarvittavien asiantuntijoiden määrät ja profiilit. Nämä tiedot on toimitettava kirjallisesti kansallisille yhteyspisteille, ja niissä on ilmoitettava lähettämisen aiottu alkamispäivämäärä. Kansallisille yhteyspisteille on toimitettava myös toimintasuunnitelman jäljennös.

6.Jos edellytykset operatiivisten ja teknisten toimenpiteiden toteuttamiselle eivät enää täyty tai jos vastaanottava jäsenvaltio ei noudata toimintasuunnitelmaa, pääjohtaja keskeyttää tai lopettaa turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettämisen ilmoitettuaan asiasta vastaanottavalle jäsenvaltiolle.

21 artikla

Muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmät

1. Kun jäsenvaltio pyytää asetuksen (EU) N:o XXX/XXX 17 artiklassa tarkoitetuilta muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmiltä operatiivista ja teknistä lisäapua tai kun muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmiä lähetetään asetuksen (EU) N:o XXX/XXX 18 artiklassa tarkoitetuille hotspot-alueille, pääjohtaja koordinoi viraston toimia muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmissä komission ja unionin muiden asiaankuuluvien virastojen, erityisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston, kanssa.

2. Pääjohtaja käynnistää tarvittaessa menettelyn turvapaikka-asioiden tukiryhmien tai turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta käyttöön saatujen asiantuntijoiden lähettämiseksi 17 ja 18 artiklan mukaisesti. Turvapaikka-asioiden tukiryhmien tai turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta käyttöön saatujen asiantuntijoiden muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien puitteissa antamaan operatiiviseen ja tekniseen lisäapuun voi kuulua muun muassa seuraavaa:

a)kolmansien maiden kansalaisten seulonta, mukaan lukien tunnistaminen, rekisteröinti ja, jos jäsenvaltiot sitä pyytävät, sormenjälkien ottaminen;

b)kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten rekisteröinti ja, jos jäsenvaltiot sitä pyytävät, kyseisten hakemusten käsittely;

c)turvapaikkamenettelyjä ja siirtoja koskevan tiedon sekä erityisavun tarjoaminen sellaisille hakijoille tai mahdollisille hakijoille, jotka voitaisiin siirtää muihin jäsenvaltioihin.

22 artikla

Turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmään kohdistuva suhteeton paine

1. Jos jäsenvaltion turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin kohdistuu suhteeton paine, joka synnyttää poikkeuksellisen vakavia ja kiireellisiä järjestelmiin liittyviä tarpeita, virasto järjestää ja koordinoi asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kattavan joukon 16 artiklassa tarkoitettuja operatiivisia ja teknisiä toimenpiteitä ja lähettää lyhyen ajan kuluessa asiantuntijoita 18 artiklassa tarkoitetusta turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta sekä omasta henkilöstöstään vahvistamaan turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiä.

2. Turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta käyttöön saatavat asiantuntijat lähetetään 20 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti sillä edellytyksellä, että asiantuntijat lähetetään kustakin jäsenvaltiosta kolmen työpäivän kuluessa siitä, kun pääjohtaja ja apua pyytävä jäsenvaltio ovat sopineet toimintasuunnitelmasta. Jäsenvaltiot eivät voi vedota 17 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun poikkeukseen.

3. Jos jäsenvaltio, jonka turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin kohdistuu suhteeton paine, ei pyydä virastolta operatiivista ja teknistä apua, ei hyväksy viraston avuntarjousta tai ei toteuta riittäviä toimia paineen purkamiseksi tai jos se ei noudata 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja komission suosituksia, jolloin turvapaikka- tai vastaanottojärjestelmistä tulee niin tehottomia, että yhteisen turvapaikkajärjestelmän toiminta vaarantuu, komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa yksilöidään yksi tai useampi 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä, jonka virasto voi toteuttaa asianomaisen jäsenvaltion tukemiseksi. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 64 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4. Edellä olevan 3 kohdan soveltamiseksi pääjohtaja määrittelee kahden työpäivän kuluessa komission päätöksen hyväksymisestä toimenpiteet, joita tarvitaan komission päätöksessä yksilöityjen toimenpiteiden toteuttamiseksi käytännössä. Samaan aikaan pääjohtaja ja asianomainen jäsenvaltio sopivat toimintasuunnitelmasta.

5. Virasto lähettää viipymättä ja joka tapauksessa kolmen työpäivän kuluessa toimintasuunnitelman vahvistamisesta tarvittavat asiantuntijat turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta ja omasta henkilöstöstään. Turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta käyttöön saatuja asiantuntijoita täydennetään tarvittaessa välittömästi turvapaikka-asioiden tukiryhmillä.

6. Asianomainen jäsenvaltio tekee välittömästi yhteistyötä viraston kanssa sekä toteuttaa tarvittavat toimet kyseisen päätöksen täytäntöönpanon helpottamiseksi ja päätöksessä ja toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi käytännössä.

7. Jäsenvaltioiden on pääjohtajan määrittelemällä tavalla annettava käyttöön asiantuntijoita turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta.

23 artikla

Tekninen kalusto

1. Virasto voi lähettää jäsenvaltioihin omaa kalustoaan siinä määrin kuin turvapaikka-asioiden tukiryhmät tai turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta käyttöön saadut asiantuntijat saattavat sitä tarvita ja jos sillä voidaan täydentää jäsenvaltioiden tai unionin muiden virastojen käyttöön antamaa kalustoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden velvoitetta antaa viraston käyttöön tilat ja laitteet, joita se tarvitsee voidakseen antaa tarvittavaa operatiivista ja teknistä apua.

2. Virasto voi ostaa tai vuokrata teknistä kalustoa pääjohtajan hallintoneuvostoa kuullen tekemällä päätöksellä. Kalusto-ostoista tai -vuokrauksesta on suoritettava etukäteen perusteellinen tarve- ja kustannushyötyanalyysi. Tällaiset menot rahoitetaan hallintoneuvoston hyväksymästä viraston talousarviosta virastoon sovellettavien varainhoitosääntöjen mukaisesti.

24 artikla

Kansallinen yhteyspiste

Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä kansallinen yhteyspiste viestintään viraston kanssa kaikissa asioissa, jotka liittyvät 16 ja 22 artiklassa tarkoitettuun operatiiviseen ja tekniseen apuun.

25 artikla

Viraston koordinoinnista vastaava virkamies

1. Virasto varmistaa kaikkien järjestelyyn liittyvien seikkojen operatiivisen toteutuksen, myös viraston henkilöstön jäsenten mukanaolon ja turvapaikka-asioiden tukiryhmien tai turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta käyttöön saatujen asiantuntijoiden lähettämisen koko 16 ja 22 artiklassa tarkoitetun operatiivisen ja teknisen avun antamisen ajan.

2.Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi pääjohtaja nimeää viraston henkilöstöstä yhden tai useamman asiantuntijan joko virastossa toimivaksi tai lähetettäväksi koordinoinnista vastaavaksi virkamieheksi. Pääjohtaja ilmoittaa nimeämisestä vastaanottavalle jäsenvaltiolle.

3. Koordinoinnista vastaava virkamies edistää vastaanottavien ja osallistuvien jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinointia. Koordinoinnista vastaavan virkamiehen tehtävänä on erityisesti

a)toimia yhdyshenkilönä viraston, vastaanottavan jäsenvaltion ja turvapaikka-asioiden tukiryhmien asiantuntijoiden ja turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelossa olevien asiantuntijoiden välillä ja avustaa heitä viraston puolesta kaikissa heidän lähettämisensä edellytyksiin liittyvissä kysymyksissä;

b)valvoa toimintasuunnitelman asianmukaista täytäntöönpanoa;

c)toimia viraston puolesta kaikissa turvapaikka-asioiden tukiryhmien ja turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelossa olevien asiantuntijoiden lähettämistä koskevissa kysymyksissä ja raportoida virastolle niistä kaikista;

d)raportoida pääjohtajalle, jos toimintasuunnitelmaa ei toteuteta asianmukaisesti.

4. Pääjohtaja voi valtuuttaa koordinoinnista vastaavan virkamiehen avustamaan toimintasuunnitelman toteuttamiseen ja turvapaikka-asioiden tukiryhmien ja turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelossa olevien asiantuntijoiden lähettämiseen liittyvien riitojen ratkaisemisessa.

5. Koordinoinnista vastaava virkamies ottaa tehtäviään hoitaessaan ohjeita ainoastaan pääjohtajalta.

26 artikla

Siviilioikeudellinen vastuu

1. Kun turvapaikka-asioiden tukiryhmän asiantuntijat tai turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelosta käyttöön saadut asiantuntijat toimivat vastaanottavassa jäsenvaltiossa, tämä jäsenvaltio on vastuussa heidän virantoimituksessa mahdollisesti aiheuttamistaan vahingoista kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

2. Jos tällainen vahinko johtuu vakavasta huolimattomuudesta tai tahallisesta laiminlyönnistä, vastaanottava jäsenvaltio voi ottaa yhteyttä kotijäsenvaltioon tai virastoon, jotta tämä korvaisi sille ne määrät, jotka vastaanottava jäsenvaltio on suorittanut vahingon kärsijöille tai heidän oikeudenomistajilleen.

3. Kunkin jäsenvaltion on luovuttava vaatimasta vastaanottavaa jäsenvaltiota tai muutakaan jäsenvaltiota korvaamaan vahinkoja, joita sille on aiheutunut, jollei vahinko ole ollut seurausta vakavasta laiminlyönnistä tai tahallisuudesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensiksi mainitun jäsenvaltion oikeuksien käyttämistä kolmansia osapuolia kohtaan.

4. Jäsenvaltioiden keskinäiset tai jäsenvaltioiden ja viraston väliset 2 ja 3 artiklan soveltamista koskevat riidat, joita ei voida ratkaista niiden välisin neuvotteluin, on saatettava Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi perussopimuksen 273 artiklan mukaisesti.

5. Virasto korvaa viraston kalustolle lähettämisen aikana aiheutuneisiin vahinkoihin liittyvät kustannukset, jollei vahinko ole ollut seurausta vakavasta laiminlyönnistä tai tahallisuudesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen oikeuksien käyttämistä kolmansia osapuolia kohtaan.

27 artikla

Rikosoikeudellinen vastuu

Turvapaikka-asioiden tukiryhmän tai turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelossa olevien asiantuntijoiden lähettämisen aikana asiantuntijoita kohdellaan samalla tavalla kuin vastaanottavan jäsenvaltion virkamiehiä sellaisten rikosten osalta, joiden kohteeksi he joutuvat tai joita he tekevät.

28 artikla

Kustannukset

1. Virasto vastaa seuraavista kustannuksista, joita jäsenvaltiolle aiheutuu siitä, että ne antavat asiantuntijoitaan lähetettäviksi turvapaikka-asioiden tukiryhmissä tai sijoitettavaksi turvapaikkavalmiushenkilöiden luetteloon:

a)matkat kotijäsenvaltiosta vastaanottavaan jäsenvaltioon ja vastaanottavasta jäsenvaltiosta kotijäsenvaltioon;

a)rokotukset;

b)erityisvakuutukset;

c)terveydenhuolto;

d)päivärahat, asuminen mukaan lukien;

e)viraston tekninen kalusto;

f)asiantuntijoiden palkkiot.

2. Hallintoneuvosto vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt päivärahan maksamisesta jäsenvaltioiden turvapaikka-asioiden tukiryhmiin lähettämille asiantuntijoille ja päivittää niitä tarpeen mukaan.

7 LUKU

TIETOJENVAIHTO JA TIETOSUOJA

29 artikla

Tietojenvaihtojärjestelmät

1. Virasto voi toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen tehtäviinsä liittyvää tietojenvaihtoa komission ja jäsenvaltioiden sekä tarvittaessa keskeisten unionin virastojen kanssa.

2. Virasto kehittää yhteistyössä asetuksella (EU) N:o 1077/2011 24 perustetun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston kanssa tietojärjestelmän, jolla pystytään vaihtamaan turvallisuusluokiteltuja tietoja kyseisten toimijoiden kanssa sekä 31 ja 32 artiklassa tarkoitettuja henkilötietoja neuvoston päätöksen 2013/488 25  ja komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 26 mukaisesti, ja ylläpitää kyseistä tietojärjestelmää.

30 artikla

Tietosuoja

1. Viraston henkilötietojen käsittelyssä sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001.

2. Hallintoneuvosto vahvistaa toimenpiteet, joiden mukaisesti virasto soveltaa asetusta (EY) N:o 45/2001, viraston tietosuojavastaavan nimittämistä koskevat toimenpiteet mukaan lukien. Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultava ennen toimenpiteiden vahvistamista.

3. Virasto voi käsitellä henkilötietoja hallinnollisissa tarkoituksissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 31 ja 32 artiklan soveltamista.

4. Viraston käsittelemien henkilötietojen siirtäminen tai jäsenvaltioiden suorittama tämän asetuksen puitteissa käsiteltyjen henkilötietojen välittäminen eteenpäin kolmansien maiden viranomaisille tai kolmansille osapuolille, mukaan lukien kansainvälisille järjestöille, on kielletty.

31 artikla

Henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset

1. Virasto voi käsitellä henkilötietoja ainoastaan seuraavissa tarkoituksissa:

a)viraston tehtävien suorittaminen eli operatiivisen ja teknisen avun antaminen 16 artiklan 3 kohdan ja 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)satunnaistarkastusten tekeminen 13 artiklassa tarkoitettuja seurantatoimia varten;

c)lasten tai haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tekemien, 13 artiklan 2 kohdassa ja 16 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittely jäsenvaltioiden pyynnöstä;

d)tietojenvaihdon helpottaminen jäsenvaltioiden, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston, Europolin tai Eurojustin välillä 36 artiklan mukaisesti sekä niiden tietojen yhteydessä, jotka on saatu 21 artiklan 2 kohdassa lueteltuja tehtäviä suoritettaessa;

e)turvapaikkatilannetta koskevien tietojen analysointi 4 artiklan mukaisesti.

2. Tällaisessa henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava suhteellisuusperiaatetta, ja käsittely on rajattava tiukasti koskemaan 1 kohdassa esitettyjä tarkoituksia varten tarvittavia henkilötietoja.

3. Jäsenvaltiot tai unionin muut virastot saavat toimittaa virastolle henkilötietoja ainoastaan 1 kohdassa esitettyjä tarkoituksia varten. Säilytettyjen henkilötietojen käyttö muihin kuin 1 kohdassa esitettyihin tarkoituksiin on kielletty.

4. Jäsenvaltiot tai unionin muut virastot voivat ilmoittaa henkilötietoja siirtäessään tietoihin pääsyä tai niiden käyttöä koskevista, yleisistä tai erityisistä, rajoituksista, mukaan lukien tietojen siirron, poistamisen tai tuhoamisen osalta. Jos tällaisten rajoitusten tarve ilmenee vasta tietojensiirron jälkeen, niiden on ilmoitettava asiasta virastolle. Virasto noudattaa tällaisia rajoituksia.

32 artikla

Operatiivisen ja teknisen avun antamisen yhteydessä kerättyjen henkilötietojen käsittely

1. Viraston on rajoitettava operatiivisen ja teknisen avun antamisen yhteydessä kerättyjen tai jäsenvaltioiden tai sen oman henkilöstön sille toimittamien henkilötietojen käyttö koskemaan kolmansien maiden kansalaisten nimeä, syntymäaikaa, sukupuolta, kansallisuutta, ammattia tai koulutusta, sormenjälkiä ja digitaalivalokuvia.

2. Virasto voi käsitellä 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja seuraavissa tapauksissa:

a)tarvittaessa 16 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tunnistaminen ja rekisteröinti;

b)tarvittaessa 16 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu toimivaltaisten viranomaisten käsiteltävänä olevien kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyn helpottaminen;

c)tarvittaessa 16 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettu kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä vastaavien toimivaltaisten kansallisten viranomaisten auttaminen;

d)tarvittaessa 16 artiklan 3 kohdan g alakohdassa tarkoitettu auttaminen kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden unionin sisällä tapahtuvissa siirroissa;

e)henkilötietojen toimittaminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivalle virastolle, Europolille tai Eurojustille, kun se on tarpeen niiden toimeksiannon mukaisten tehtävien täyttämiseksi ja 30 artiklan mukaisesti;

f)tietojen siirtäminen jäsenvaltioiden viranomaisille tai maahanmuutto- ja turvapaikkaviranomaisille, kun se on tarpeen, jotta tietoja voidaan käyttää kansallisen lainsäädännön sekä kansallisten ja unionin tietosuojasääntöjen mukaisesti;

g)tarvittaessa turvapaikkatilannetta koskevien tietojen analysointi.

3. Henkilötiedot on tuhottava heti kun ne on toimitettu Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivalle virastolle, Europolille tai Eurojustille tai jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tai kun niitä on käytetty turvapaikkatilannetta koskevien tietojen analysointiin. Säilytysaika saa joka tapauksessa olla enintään 30 päivää siitä, kun virasto keräsi tai vastaanotti kyseiset tiedot. Tiedot eivät missään vaiheessa saa mahdollistaa luonnollisten henkilöiden tunnistamista turvapaikkatilannetta koskevien tietojen analysoinnin tuloksissa.

8 LUKU

VIRASTON TEKEMÄ YHTEISTYÖ

33 artikla

Yhteistyö Tanskan kanssa

Virasto helpottaa operatiivista yhteistyötä Tanskan kanssa, myös tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa sen toimintaan kuuluvissa asioissa.

34 artikla

Yhteistyö assosioituneiden maiden kanssa

1. Viraston toimintaan voivat osallistua Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.

2. Kyseisten maiden viraston työskentelyyn osallistumisen luonne, laajuus ja toteutustapa määritellään edelleen asiaa koskevilla työjärjestelyillä. Näihin järjestelyihin kuuluvat määräykset, jotka koskevat osallistumista viraston käynnistämiin hankkeisiin sekä rahoitusosuuksia, osallistumista hallintoneuvoston kokouksiin ja henkilöstöä. Henkilöstöasioiden osalta näiden järjestelyjen on oltava kaikilta osin henkilöstösääntöjen mukaiset.

35 artikla

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

1. Virasto helpottaa ja edistää unionin ulkosuhdepolitiikan mukaisesti ja yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä operatiivista yhteistyötä toimintaansa liittyvissä asioissa ja siinä määrin kuin sen tehtävien hoitaminen tätä edellyttää, myös perusoikeuksien suojelun osalta. Virasto ja jäsenvaltiot edistävät ja noudattavat normeja ja sääntöjä, jotka ovat unionin lainsäädännössä säädettyjen normien ja sääntöjen tasoisia, myös silloin, kun ne toteuttavat toimia kyseisten kolmansien maiden alueella.

2. Virasto voi tehdä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toimivaltaisten kolmansien maiden viranomaisten kanssa yhteistyötä unionin edustustojen tuella ja niiden kanssa koordinoiden erityisesti edistääkseen unionin turvapaikkavaatimuksia ja antaakseen kolmansille maille apua asiantuntemuksen ja valmiuksien kasvattamisessa niiden omiin turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin liittyen ja auttaakseen niitä panemaan täytäntöön alueelliset kehitys- ja suojeluohjelmat ja muita toimia. Virasto voi tehdä tällaista yhteistyötä kyseisten viranomaisten kanssa sovittujen työjärjestelyjen ja unionin lainsäädännön ja politiikan mukaisesti. Virasto pyytää tällaisiin työjärjestelyihin ennakkohyväksynnän komissiolta ja tiedottaa niistä Euroopan parlamentille.

3.Virasto voi vastaanottavan jäsenvaltion suostumuksella kutsua kolmansien maiden virkamiehiä tarkkailemaan 16 artiklan 3 kohdassa eriteltyjä operatiivisia ja teknisiä toimenpiteitä, jos heidän läsnäolonsa ei vaaranna kyseisten toimenpiteiden tavoitteiden saavuttamista ja jos se voi edistää yhteistyön parantamista ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa.

4.Virasto koordinoi jäsenvaltioiden tai unionin toteuttamia uudelleensijoittamista koskevia toimia, myös tietojenvaihtoa, jotta voidaan täyttää kolmansissa maissa olevien pakolaisten kansainvälistä suojelua koskevat tarpeet ja osoittaa solidaarisuutta heidät vastaanottaville maille. Virasto kerää tietoa, seuraa uudelleensijoittamista jäsenvaltioihin ja tukee jäsenvaltioita uudelleensijoittamiseen liittyvien valmiuksien kehittämisessä. Virasto voi lisäksi, kyseisen kolmannen maan suostumuksella ja yhteisymmärryksessä komission kanssa, koordinoida tällaista tietojenvaihtoa tai muuta toimintaa jäsenvaltioiden ja kolmannen maan välillä kyseisen kolmannen maan alueella.

5.Virasto osallistuu sellaisten kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoon, jotka unioni on tehnyt kolmansien maiden kanssa osana unionin ulkosuhdepolitiikkaa ja jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita.

6. Virasto voi saada unionin rahoitusta unionin ulkosuhdepolitiikkaa tukevien asiaankuuluvien välineiden säännösten mukaisesti. Se voi käynnistää ja rahoittaa kolmansissa maissa teknisen avun hankkeita, jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita.

36 artikla

Yhteistyö unionin virastojen, elinten ja toimistojen kanssa

1. Virasto tekee yhteistyötä sellaisten unionin virastojen, elinten ja toimistojen kanssa, joiden toiminta liittyy sen toimialaan, erityisesti Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston kanssa, ja jotka ovat toimivaltaisia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

2. Yhteistyössä noudatetaan työjärjestelyjä, joista on sovittu kyseisten elinten kanssa, kun komissiolta on saatu hyväksyntä. Virasto tiedottaa tällaisista järjestelyistä Euroopan parlamentille.

3. Yhteistyöllä saadaan aikaan synergiaetuja asiaankuuluvien unionin elinten välillä ja estetään päällekkäisyyttä kunkin elimen toimeksiantonsa mukaisesti suorittamassa työssä.

37 artikla

Yhteistyö UNHCR:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa

Virasto tekee yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, erityisesti UNHCR:n, kanssa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa kyseisten järjestöjen kanssa sovittujen työjärjestelyjen puitteissa perussopimuksen ja kyseisten järjestöjen toimivaltaa koskevien määräysten mukaisesti. Hallintoneuvosto päättää työjärjestelyistä, jos niihin on saatu komission ennakkohyväksyntä.

9 LUKU

VIRASTON ORGANISAATIO

38 artikla

Hallinto- ja johtamisrakenne

Viraston hallinto- ja johtamisrakenteen muodostavat

a)hallintoneuvosto, jonka tehtävät luetellaan 40 artiklassa;

b)pääjohtaja, jonka velvollisuudet luetellaan 46 artiklassa;

c)47 artiklan mukainen varapääjohtaja.

39 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1. Hallintoneuvosto koostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta ja kahdesta komission edustajasta, joilla on äänioikeus.

2. Hallintoneuvostossa on yksi UNHCR:n edustaja, jolla ei ole äänioikeutta.

3. Jokaisella hallintoneuvoston jäsenellä on varajäsen. Varajäsen edustaa varsinaista jäsentä tämän poissaollessa.

4. Hallintoneuvoston jäsenet ja heidän varajäsenensä nimitetään heidän turvapaikka-alaa koskevan asiantuntemuksensa perusteella, ottaen huomioon johtamiseen, hallintoon ja talousarvion toteuttamiseen liittyvät taidot. Kaikkien hallintoneuvostossa edustettujen osapuolten on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta, jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston työskentelyn jatkuvuus. Kaikkien osapuolten on pyrittävä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

5. Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Toimikautta voidaan jatkaa. Jos jäsenen toimikausi päättyy tai jos jäsen eroaa, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänen toimikauttaan on jatkettu tai hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen.

40 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1. Hallintoneuvosto

a)ohjaa yleisesti viraston toimintaa ja hyväksyy vuosittain viraston ohjelma-asiakirjan äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä 41 artiklan mukaisesti;

b)hyväksyy äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä viraston vuotuisen talousarvion ja hoitaa muita tehtäviä, jotka liittyvät viraston talousarvioon, 10 luvun mukaisesti;

c)hyväksyy viraston konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen ja lähettää sen viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä heinäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus julkaistaan;

d)hyväksyy viraston varainhoitosäännöt 53 artiklan mukaisesti;

e)tekee päätökset, joita tässä asetuksessa määritellyn viraston toimeksiannon täyttäminen edellyttää;

f)hyväksyy petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskiin nähden, kun otetaan huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt;

g)hyväksyy jäsentensä eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat säännöt;

h)hyväksyy tarpeiden analysoinnin pohjalta 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedotusta ja viestintää koskevat suunnitelmat ja päivittää niitä säännöllisesti;

i)hyväksyy työjärjestyksensä;

j)käyttää 2 kohdan mukaisesti viraston henkilöstön suhteen henkilöstösäännöissä 27 nimittävälle viranomaiselle ja muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’;

k)vahvistaa tarvittavat henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti;

l)nimittää pääjohtajan ja varapääjohtajan, käyttää näihin nähden kurinpitovaltaa ja jatkaa tarvittaessa näiden toimikautta tai erottaa nämä 45 ja 47 artiklan mukaisesti;

m)hyväksyy 65 artiklan mukaisesti unionin turvapaikkatilannetta koskevan vuotuisen kertomuksen. Kertomus esitetään Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle;

n)tekee päätökset tässä asetuksessa säädettyjen tietojärjestelmien, mukaan lukien 8 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun portaalin, kehittämisestä;

o)hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 58 artiklan mukaisesti;

p)hyväksyy viraston henkilöstöpolitiikan 55 artiklan mukaisesti;

q)hyväksyy ohjelma-asiakirjan 41 artiklan mukaisesti pyydettyään komissiolta lausunnon asiasta;

r)tekee kaikki päätökset viraston sisäisten rakenteiden luomisesta ja tarvittaessa niiden muuttamisesta;

s)huolehtii siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

t)hyväksyy viraston 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti kehittämät toiminnalliset vaatimukset, indikaattorit, suuntaviivat ja parhaat toimintatavat;

u)vahvistaa alkuperämaatietoja koskevan yhteisen analyysin ja mahdolliset siihen tehdyt tarkistukset 10 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti;

v)laatii ohjelman turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien arvioimiseksi 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

w)hyväksyy seurantatoimia toteuttavan asiantuntijaryhmän kertomusluonnoksen 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

x)hyväksyy suosituksen seurantatoimien toteuttamisen jälkeen 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

y)määrittelee turvapaikka-asioiden tukiryhmien käyttöön asetettavien asiantuntijoiden profiilit ja kokonaismäärät ja tekee niistä päätöksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

(z)määrittelee turvapaikkavalmiushenkilöiden luetteloon asetettavien asiantuntijoiden profiilit ja kokonaismäärät ja tekee niistä päätöksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

aa)hyväksyy strategian, joka koskee suhteita kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa viraston toimivaltaan kuuluvissa asioissa, sekä sen täytäntöönpanoa koskevat työjärjestelyt komission kanssa;

bb)hyväksyy työjärjestelyistä sopimisen 35 artiklan mukaisesti.

2. Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta pääjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää pääjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja.

3. Hallintoneuvosto voi perustaa johtokunnan, jonka muodostavat hallintoneuvoston puheenjohtaja, hallintoneuvostoon kuuluvat kaksi komission edustajaa sekä kolme muuta hallintoneuvoston jäsentä, avustamaan hallintoneuvostoa ja pääjohtajaa sellaisten päätösten, vuotuisten ja monivuotisten ohjelmasuunnitelmien ja toimien valmistelussa, jotka hallintoneuvoston on määrä hyväksyä. Johtokunta voi tarvittaessa kiireellisissä tapauksissa tehdä tiettyjä väliaikaisia päätöksiä hallintoneuvoston puolesta, erityisesti hallinnollisista kysymyksistä.

41 artikla

Monivuotinen ohjelmasuunnittelu ja vuotuinen työohjelma

1. Hallintoneuvosto hyväksyy vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta pääjohtajan laatiman luonnoksen perusteella monivuotisen ja vuotuisen ohjelmasuunnitelman sisältävän ohjelma-asiakirjan, jossa otetaan huomioon komission lausunto ja monivuotisen ohjelmasuunnittelun osalta Euroopan parlamentin kanta. Hallintoneuvosto toimittaa asiakirjan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Ohjelma-asiakirjasta tulee lopullinen, kun yleinen talousarvio on vahvistettu lopullisesti, ja sitä on tarvittaessa mukautettava talousarviota vastaavasti.

Ohjelma-asiakirjan luonnos lähetetään Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta, samoin asiakirjan mahdolliset myöhemmät päivitetyt versiot.

2. Monivuotisessa ohjelmasuunnitelmassa esitetään keskipitkän ja pitkän aikavälin yleinen strateginen ohjelma, mukaan lukien tavoitteet, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit. Siinä on esitettävä myös resurssien ohjelmointi, mukaan lukien monivuotinen talousarvio ja henkilöstösuunnitelma.

Monivuotisessa ohjelmasuunnitelmassa määritetään strategiset toiminta-alat ja esitetään, mitä toimia on toteutettava tavoitteiden saavuttamiseksi. Siinä esitetään strategia suhteiden järjestämiseksi 34 artiklassa tarkoitettuihin kolmansiin maihin ja 37 artiklassa tarkoitettuihin kansainvälisiin järjestöihin sekä tähän strategiaan liittyvät toimet samoin kuin eritelmä asiaan liittyvistä resursseista.

Monivuotinen ohjelmasuunnitelma on pantava täytäntöön vuotuisten työohjelmien avulla, ja sitä on päivitettävä vuosittain. Monivuotista ohjelmasuunnitelmaa on päivitettävä tarvittaessa ja erityisesti 66 artiklassa tarkoitetun arvioinnin tulosten huomioon ottamiseksi.

3.Vuotuiseen työohjelmaan on sisällytettävä yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotettavissa olevat tulokset, tulosindikaattorit mukaan luettuina. Lisäksi siinä on esitettävä kuvaus rahoitettavista toimista ja mainittava kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset ja henkilöstöresurssit toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen 2 kohdassa tarkoitetun monivuotisen ohjelmasuunnitelman kanssa. Siinä on ilmoitettava selkeästi, mitkä toiminnot on lisätty tai poistettu tai mitä toimia on muutettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna.

4. Hallintoneuvosto muuttaa hyväksyttyä vuotuista työohjelmaa tarvittaessa, jos virastolle annetaan uusi tehtävä.

Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät olennaiset muutokset on hyväksyttävä samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen vuotuinen työohjelma. Hallintoneuvosto voi siirtää pääjohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia.

42 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1. Hallintoneuvosto valitsee äänioikeutettujen jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan hallintoneuvoston äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

2. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Toimikausi voidaan uusia kerran. Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa kuitenkin päättyy heidän toimikautensa aikana, myös heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä ilman eri toimenpiteitä.

43 artikla

Hallintoneuvoston kokoukset

1. Hallintoneuvoston kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja.

2. Pääjohtaja osallistuu asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

3. UNHCR:n edustaja ei osallistu kokouksiin, kun hallintoneuvosto suorittaa 40 artiklan 1 kohdan l, o, p, q ja r alakohdan ja 40 artiklan 2 kohdan mukaisia tehtäviä ja kun hallintoneuvosto päättää rahoitusvarojen käyttöön asettamisesta sellaisten UNHCR:n toimien rahoittamiseksi, joiden avulla virasto voi 49 artiklan mukaisesti hyödyntää sen asiantuntemusta.

4. Hallintoneuvosto pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

5. Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä.

6. Tanska kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin.

7. Hallintoneuvoston jäsenillä ja varajäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei työjärjestyksen määräyksistä muuta johdu.

8. Virasto vastaa hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

44 artikla

Hallintoneuvoston äänestyssäännöt

1. Jollei toisin ole säädetty, hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsentensä äänten enemmistöllä.

2. Kullakin äänioikeutetulla jäsenellä on yksi ääni. Äänioikeutetun jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää äänioikeutta.

3. Puheenjohtaja osallistuu äänestykseen.

4. Pääjohtaja ei osallistu äänestykseen.

5. Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestystä koskevat järjestelyt, erityisesti olosuhteet, joissa jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta.

45 artikla

Pääjohtaja

1. Pääjohtaja on henkilöstön jäsen ja hänet otetaan palvelukseen viraston väliaikaisena toimihenkilönä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2. Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan ehdokaslistalta, jonka komissio esittää avoimen valintamenettelyn päätteeksi. Pääjohtaja nimitetään ansioiden ja todistuksin osoitettujen erinomaisten hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä muuttoliikkeen ja turvapaikkakysymysten alalla korkean tason tehtävissä hankitun työkokemuksen perusteella.

Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä virastoa edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

3. Hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan ennen nimittämistä kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

4. Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio laatii arvion, jossa tarkastellaan pääjohtajan suoriutumista tehtävistään sekä viraston tulevia tehtäviä ja haasteita.

5. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 4 kohdassa tarkoitettu arvio, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään viidellä vuodella.

6. Hallintoneuvoston on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikomuksestaan jatkaa pääjohtajan toimikautta. Pääjohtaja voidaan kutsua kuukautta ennen tällaista toimikauden jatkamista antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

7. Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua saman toimen valintamenettelyyn.

8. Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksen perusteella.

9. Hallintoneuvosto tekee päätökset pääjohtajan nimittämisestä, toimikauden jatkamisesta tai erottamisesta äänioikeutettujen jäsentensä kahden kolmasosan äänten enemmistöllä.

46 artikla

Pääjohtajan tehtävät

1. Pääjohtaja vastaa viraston johtamisesta. Pääjohtaja on vastuussa hallintoneuvostolle.

2. Pääjohtaja hoitaa tehtäviään riippumattomasti, eikä hän saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta, toimielimeltä, miltään muulta elimeltä eikä henkilöltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission ja hallintoneuvoston toimivaltaa.

3. Pääjohtaja raportoi pyydettäessä Euroopan parlamentille tehtäviensä hoidosta. Neuvosto voi pyytää pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

4. Pääjohtaja on viraston laillinen edustaja.

5. Pääjohtaja vastaa virastolle tällä asetuksella uskottujen tehtävien täytäntöönpanosta. Pääjohtajan vastuulla on erityisesti

a)viraston päivittäisen toiminnan hallinnointi;

b)hallintoneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpano;

c)ohjelma-asiakirjan laatiminen vuosittain ja sen toimittaminen hallintoneuvostolle sen jälkeen, kun komissiota on kuultu;

d)ohjelma-asiakirjan täytäntöönpano ja siitä raportointi hallintoneuvostolle;

e)viraston toimintaa koskevan vuotuisen konsolidoidun toimintakertomuksen laatiminen ja sen esittäminen hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi;

f)toimintasuunnitelman laatiminen sisäisten tai ulkoisten tarkastuskertomusten ja arviointien päätelmiin sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksiin perustuvia jatkotoimia varten ja raportoiminen suunnitelman edistymisestä kahdesti vuodessa komissiolle ja säännöllisesti hallintoneuvostolle ja johtokunnalle;

g)unionin taloudellisten etujen suojaaminen soveltamalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä, toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia tai taloudellisia seuraamuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta OLAFin tutkintavaltuuksia;

h)petostentorjuntastrategian laatiminen virastolle ja sen esittäminen hallintoneuvostolle hyväksyntää varten;

i)virastoon sovellettavien varainhoitosääntöjen luonnoksen valmistelu;

j)viraston tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnoksen laatiminen ja viraston talousarvion toteuttaminen;

k)55 artiklassa säädetyn toimivallan käyttäminen viraston henkilöstön suhteen;

l)päätösten tekeminen tässä asetuksessa säädettyjen tietojärjestelmien, mukaan lukien 8 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun portaalin, hallinnoinnista;

m)päätösten tekeminen viraston sisäisten työskentelyrakenteiden hallinnoinnista;

n)yhteisen analyysin toimittaminen hallintoneuvostolle 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

o)seurantatoimiin liittyvien kertomus- ja suositusluonnosten toimittaminen asianomaiselle jäsenvaltiolle ja sen jälkeen hallintoneuvostolle 14 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti;

p)operatiivista ja teknistä apua koskevien pyyntöjen arviointi, hyväksyminen ja koordinointi 16 artiklan 2 kohdan ja 20 artiklan mukaisesti;

q)19 artiklassa tarkoitetun toimintasuunnitelman täytäntöönpanon varmistaminen;

r)viraston toimien koordinointi muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmissä komission ja unionin muiden asiaankuuluvien virastojen kanssa 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

s)22 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun komission päätöksen täytäntöönpanon varmistaminen;

t)päätöksen tekeminen hallintoneuvostoa kuullen teknisen kaluston ostamisesta tai vuokraamisesta 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

u)viraston koordinoinnista vastaavan virkamiehen nimeäminen 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

47 artikla

Varapääjohtaja

1. Varapääjohtaja avustaa pääjohtajaa.

2. Varapääjohtajaan sovelletaan 45 artiklan säännöksiä.

48 artikla

Neuvoa-antava ryhmä

1. Virasto pitää yllä tiivistä vuoropuhelua sellaisten asian kannalta merkityksellisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja toimivaltaisten elinten kanssa, jotka toimivat turvapaikkapolitiikan alalla paikallisella, alueellisella, kansallisella, unionin tai kansainvälisellä tasolla. Virasto perustaa tätä varten neuvoa-antavan ryhmän.

2. Neuvoa-antava ryhmä muodostaa puitteet tietojenvaihtoa ja tietämyksen jakamista varten. Se varmistaa tiiviin vuoropuhelun viraston ja 1 kohdassa tarkoitettujen asian kannalta merkityksellisten järjestöjen ja elinten kanssa ja auttaa pääjohtajaa ja hallintoneuvostoa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

3. Virasto kutsuu neuvoa-antavaan ryhmään Euroopan unionin perusoikeusviraston, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston, UNHCR:n ja muita 1 kohdassa tarkoitettuja asian kannalta merkityksellisiä järjestöjä ja elimiä.

Hallintoneuvosto päättää pääjohtajan ehdotuksesta neuvoa-antavan ryhmän, myös temaattisten ja maantieteellisesti keskittyneiden ryhmien, kokoonpanosta ja työskentelytavoista sekä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat tietojen toimittamista neuvoa-antavalle ryhmälle.

4. Neuvoa-antava ryhmä auttaa pääjohtajaa ja hallintoneuvostoa turvapaikka-asioihin liittyvissä kysymyksissä sellaisten erityisten tarpeiden mukaisesti, jotka liittyvät viraston toiminnassa ensisijaisiksi määriteltyihin aloihin.

5. Erityisesti neuvoa-antava ryhmä

a)tekee hallintoneuvostolle 41 artiklassa tarkoitettua vuotuista ja monivuotista ohjelmasuunnittelua koskevia ehdotuksia;

b)antaa hallintoneuvostolle palautetta ja ehdottaa sille jatkotoimia vuotuisen unionin turvapaikkatilannetta koskevan kertomuksen pohjalta; ja

c)toimittaa pääjohtajalle ja hallintoneuvostolle konferenssien, seminaarien ja kokousten tuloksia ja suosituksia sekä havaintoja neuvoa-antavan ryhmän jäsenjärjestöjen tai elinten toteuttamista tutkimuksista tai kenttätöistä, joilla on merkitystä viraston työn kannalta.

6. Neuvoa-antava ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

10 LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

49 artikla

Talousarvio

1. Viraston tuloista ja menoista laaditaan kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan viraston talousarvioon.

2. Talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3. Sulkematta pois muita tulonlähteitä viraston tulot koostuvat seuraavista:

a)Euroopan unionin yleiseen talousarvioon otettu unionin rahoitusosuus;

b)unionin rahoitusosuus, joka annetaan valtuutussopimusten tai kertaluonteisten avustusten muodossa 53 artiklassa tarkoitettujen varainhoitosääntöjen ja unionin politiikkoja tukeviin asianomaisiin välineisiin sovellettavien säännösten mukaisesti;

c)jäsenvaltioiden mahdollinen vapaaehtoinen rahoitusosuus;

d)assosioituneiden maiden mahdollinen maksuosuus;

e)viraston julkaisuista ja muista suoritteista saadut tulot.

4. Viraston menoihin kuuluvat henkilökunnan palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot.

50 artikla

Talousarvion laatiminen

1. Pääjohtaja laatii vuosittain viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan alustavan ennakkoarvioesityksen, johon sisältyy henkilöstötaulukko, ja toimittaa sen hallintoneuvostolle.

2. Hallintoneuvosto hyväksyy tähän alustavaan esitykseen perustuvan alustavan ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten.

3. Alustava ennakkoarvio viraston tuloista ja menoista toimitetaan komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta.

4. Komissio toimittaa ennakkoarvion budjettivallan käyttäjälle yhdessä Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen kanssa.

5. Tämän ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää Euroopan unionin alustavaan yleiseen talousarvioon määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan avustuksen määrän, ja toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle perussopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

6. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy virastolle annettavaa avustusta koskevat määrärahat.

7. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

8. Hallintoneuvosto vahvistaa viraston talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa vastaavasti.

9. Kaikkiin rakennushankkeisiin, joilla on todennäköisesti huomattava vaikutus viraston talousarvioon, sovelletaan komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 28 säännöksiä.

51 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1. Pääjohtaja vastaa viraston talousarvion toteuttamisesta.

2. Pääjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tuloksen kannalta tärkeät tiedot.

52 artikla

Tilinpäätöksen esittäminen ja vastuuvapauden myöntäminen

1. Viraston tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä.

2. Virasto toimittaa selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä.

Komission tilinpitäjä toimittaa viraston alustavan tilinpäätöksen konsolidoituna komission tilinpäätökseen tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä.

3. Saatuaan viraston alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 29 148 artiklan mukaisesti, pääjohtaja laatii viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

4. Hallintoneuvosto antaa lausunnon viraston lopullisesta tilinpäätöksestä.

5. Pääjohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä.

6. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään seuraavan vuoden marraskuun 15 päivänä.

7. Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Pääjohtaja toimittaa tämän vastauksen myös hallintoneuvostolle.

8. Pääjohtaja antaa varainhoitoasetuksen 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettoman toteuttamisen edellyttämät tiedot.

9. Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pääjohtajalle vuoden N talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden viimeistään vuoden N+2 toukokuun 15 päivänä.

53 artikla

Varainhoitosäännöt

1.Hallintoneuvosto hyväksyy virastoon sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Varainhoitosäännöt voivat poiketa delegoidusta asetuksesta (EU) N:o 1271/2013 ainoastaan, jos viraston toiminta erityisesti edellyttää kyseisen asetuksen säännöksistä poikkeamista ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

2.Virasto voi myöntää 2 artiklassa tarkoitettujen tehtävien täyttämiseen liittyviä avustuksia tämän asetuksen mukaisesti tai komission valtuuttamana asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 30 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdan nojalla. Tällöin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 31  asiaankuuluvia säännöksiä.

11 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

54 artikla

Oikeudellinen asema

1. Virasto on unionin elin. Se on oikeushenkilö.

2. Virastolla on kussakin jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3. Virasto on riippumaton operatiivisissa ja teknisissä kysymyksissä.

4. Virastoa edustaa sen pääjohtaja.

5. Viraston toimipaikka on Malta.

55 artikla

Henkilöstö

1. Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä näiden sääntöjen ja ehtojen täytäntöönpanosäännöksiä, jotka on hyväksytty unionin toimielinten keskinäisellä sopimuksella.

2. Hallintoneuvosto antaa henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi tarvittavat täytäntöönpanosäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

3. Virasto käyttää henkilöstönsä suhteen valtuuksia, jotka henkilöstösäännöissä on annettu nimittävälle viranomaiselle ja muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa viranomaiselle, jolla on oikeus tehdä sopimuksia.

4. Virasto voi käyttää tilapäisesti lähetettyjä kansallisia asiantuntijoita tai muuta henkilöstöä, joka ei ole viraston palveluksessa. Hallintoneuvosto tekee päätöksen, jossa vahvistetaan säännöt kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä viraston palvelukseen.

5. Virasto voi palkata henkilöstöä kenttätyöhön jäsenvaltioissa.

56 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

57 artikla

Kielijärjestelyt

1. Virastoon sovelletaan neuvoston asetuksessa N:o 1 32  vahvistettuja säännöksiä.

2. Viraston konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus ja ohjelma-asiakirja julkaistaan kaikilla Euroopan unionin toimielinten virallisilla kielillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimuksen 342 artiklan nojalla tehtyjen päätösten soveltamista.

3. Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

58 artikla

Avoimuus

1. Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2. Virasto voi tiedottaa omasta aloitteestaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Se julkistaa konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen ja varmistaa erityisesti, että yleisölle ja kaikille asiasta kiinnostuneille annetaan pikaisesti puolueetonta, luotettavaa ja helppotajuista tietoa sen toiminnasta.

3. Hallintoneuvosto vahvistaa 1 ja 2 kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä kokouksestaan.

4. Luonnollisilla ja oikeushenkilöillä on oikeus käyttää mitä tahansa unionin virallista kieltä lähettäessään kirjallisia viestejä virastolle. Luonnollisilla ja oikeushenkilöillä on oikeus saada vastaus samalla kielellä.

5. Päätöksistä, jotka virasto tekee asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perussopimuksen 228 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa perussopimuksen 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

59 artikla

Petostentorjunta

1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjunnan helpottamiseksi sovelletaan rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 883/2013 33 . Virasto liittyy 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista ja vahvistaa sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan viraston kaikkiin työntekijöihin.

2. Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien virastolta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3. OLAF voi asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2185/96 34 vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko viraston myöntämiin avustuksiin tai sen rahoittamiin sopimuksiin liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4. Viraston yhteistyösopimuksiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä sen muihin sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

60 artikla

Turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojelemista koskevat turvallisuussäännöt

1. Virasto soveltaa komission turvallisuussääntöjä, sellaisina kuin ne on vahvistettu komission päätöksissä (EU, Euratom) 2015/443 35 ja (EU, Euratom) 2015/444 36 . Näitä sääntöjä sovelletaan erityisesti turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtamiseen, käsittelyyn ja tallentamiseen.

2. Virasto soveltaa myös 1 kohdassa tarkoitetuissa päätöksissä olevia muiden kuin turvallisuusluokiteltujen arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevia turvallisuusperiaatteita, sellaisina kuin komissio on pannut ne täytäntöön. Hallintoneuvosto vahvistaa toimenpiteet, joiden mukaisesti turvallisuusperiaatteita sovelletaan.

61 artikla

Vastuu

1. Viraston sopimusperusteinen vastuu määräytyy asianomaiseen sopimukseen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

2. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu viraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, viraston on korvattava jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahinko, jonka viraston yksiköt tai henkilöstön jäsenet ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

4. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.

5. Viraston henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta virastoa kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.

62 artikla

Hallinnollinen seuranta

Viraston toiminta kuuluu oikeusasiamiehen valvonnan alaisuuteen perussopimuksen 228 artiklan määräysten mukaisesti.

63 artikla

Toimipaikkaa koskeva sopimus ja toimintaedellytykset

1. Vastaanottavan jäsenvaltion virastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä viraston pääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, viraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan viraston ja vastaanottavan jäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt.

2. Vastaanottavan jäsenvaltion on varmistettava viraston moitteettomalle toiminnalle parhaat mahdolliset edellytykset, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset liikenneyhteydet.

12 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

64 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 37 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3. Kun komitean lausunto hankitaan kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten kahden kolmasosan enemmistö sitä pyytää.

4. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

5. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

65 artikla

Raportointi

1.Virasto laatii vuosittain toimintakertomuksen turvapaikkatilanteesta unionissa ottaen asianmukaisesti huomioon muista asian kannalta merkityksellisistä lähteistä jo saatavilla olevat tiedot. Virasto arvioi osana kertomusta tämän asetuksen nojalla toteutettujen toimien tuloksia ja tekee niistä kattavan vertailevan analyysin, jotta voidaan parantaa yhteisen järjestelmän laatua, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta.

2.Virasto toimittaa vuotuisen toimintakertomuksen hallintoneuvostolle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Pääjohtaja esittää vuotuisen kertomuksen Euroopan parlamentille.

66 artikla

Arviointi ja uudelleentarkastelu

1. Komissio teettää viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen viiden vuoden välein arvioinnin, jossa käsitellään erityisesti viraston toimintaa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin. Arvioinnissa on tarkasteltava viraston vaikutusta turvapaikka-asioiden käytännön yhteistyöhön ja yhteiseen turvapaikkajärjestelmään. Arvioinnissa on otettava asianmukaisesti huomioon saavutettu edistyminen viraston toimeksiannon puitteissa, mukaan lukien sen arvioiminen, tarvitaanko lisätoimenpiteitä varmistamaan todellinen solidaarisuus ja vastuunjako niiden jäsenvaltioiden kanssa, joihin kohdistuu erityisiä paineita.

Arvioinnissa on tarkasteltava erityisesti tarvetta muuttaa viraston valtuutusta ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi on tarkasteltava hallintorakenteen tarkoituksenmukaisuutta viraston tehtävien suorittamisen kannalta. Arvioinnissa on otettava huomioon eri sidosryhmien näkemykset sekä unionin että kansallisella tasolla.

2. Komissio toimittaa arviointikertomuksen ja sitä koskevat päätelmänsä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja hallintoneuvostolle. Arvioinnin tulokset julkistetaan.

3. Komissio arvioi joka toisen arvioinnin yhteydessä, onko viraston toiminnan jatkaminen perusteltua ottaen huomioon sen tavoitteet, toimeksiannon ja tehtävät, ja se voi ehdottaa tämän asetuksen muuttamista tai kumoamista.

67 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan asetus (EU) N:o 439/2010 tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen.

2. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

68 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA

1.1.Ehdotuksen nimi

1.2.Toimintalohko toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointikehyksessä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen luonne

1.4.Tavoitteet

1.5.Ehdotuksen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitavat

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA

1.1.Ehdotuksen nimi

1.2.Toimintalohko toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointikehyksessä (ABM/ABB) 38  

1.3.Ehdotuksen luonne

◻ Ehdotus liittyy uuteen toimeen. 

◻ Ehdotus liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen. 39  

☑ Ehdotus liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. 

◻ Ehdotus liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite, jonka saavuttamista ehdotus tukee

1.4.2.Erityistavoitteet sekä toiminnot toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen toteuttamista seurataan

1.5.Ehdotuksen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Ehdotuksen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. 

–◻    Ehdotuksen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV

–◻    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

☑ Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa 40  

◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☑ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–☑ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

2.2.2.Valvontamenetelmät

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

3.EHDOTUKSEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

*EASO saa rahoitusta assosioituneilta mailta.

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Ei ole tarpeen perustaa uutta budjettikohtaa, mutta budjettikohdan 18 03 02 nimi olisi muutettava asianmukaiseksi

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset Euroopan unionin turvapaikkaviraston toimintamäärärahoihin

–◻    Ehdotus ei edellytä toimintamäärärahoja.

–☑    Ehdotus edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

* Tässä taulukossa esitetään ainoastaan osastoa 3 koskevat toimintamenot                

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

–◻    Ehdotus ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☑    Ehdotus edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

*Vuoden 2017 osalta pyydetään 34 virkaa nykyisen toimeksiannon perusteella ja 30 lisävirkaa uuden toimeksiannon perusteella

Ehdotuksessa sovelletaan henkilöstöuudistuksessa määriteltyä 5 prosentin henkilöstövähennystä vuosille 2013–2017. Siten henkilöstötaulukon viroista vähennetään asteittain 1 prosentti vuonna 2017. Vuosia 2013–2016 koskee vastaava vähennys.

Vuosina 2014–2015 viraston henkilöstötaulukkoon lisättiin 40 virkaa, jotta virasto voisi puuttua eri jäsenvaltioiden turvapaikka-asioita koskeviin tarpeisiin mahdollisimman tuloksellisesti. Kyetäkseen hoitamaan asetuksessa sille annetut uudet tehtävät virasto kuitenkin tarvitsee vuoteen 2020 mennessä 275 uutta virkaa. Erityisesti tarvitaan lisävirkoja seuraavasti:

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻ Ehdotus ei edellytä henkilöresursseja.

–☑ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka tointa hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–☑ Ehdotus on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen, mutta niihin saattaa sisältyä neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 51 määriteltyjen erityisrahoitusvälineiden käyttöä.

–◻ Ehdotus edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista 52 .

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–◻ Ehdotuksen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–☑ Ehdotuksen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Arvioidut vaikutukset tuloihin

–☑ Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻ Ehdotuksella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻ vaikutukset omiin varoihin

–◻ vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

(1) COM(2016) 197 final.

(2) EUCO 19.2.2016, SN 1/16.

(3) COM(2015) 240 final.

(4) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(5) Neuvoston päätelmät turvapaikkapäätöksiin liittyvien käytäntöjen lähentämisestä, 21. huhtikuuta 2016, 8210/16.

(6) COM(2015) 671 final.

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 439/2010, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta (EUVL L 132, 29.5.2010, s. 11).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 862/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista sekä ulkomaisia työntekijöitä koskevien tilastojen laatimisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 311/76 kumoamisesta (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 23).

(9) EUVL L […].

(10) Neuvoston päätös, tehty 14 päivänä toukokuuta 2008, Euroopan muuttoliikeverkoston perustamisesta (EUVL L 131, 21.5.2008, s. 7).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(12) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(14) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(17) EUVL L […].

(18) EUVL L […].

(19) EUVL C […]

(20) EUVL L […].

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (uudelleenlaadittu) (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60).

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (uudelleenlaadittu) (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9).

(23) EUVL L […].

(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1077/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta (EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1).

(25) Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).

(26) Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).

(27) Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta ja komission virkamiehiin väliaikaisesti sovellettavista erityistoimenpiteistä (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

(28) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).

(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(31) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(32) Asetus N:o 1, annettu 15 päivänä huhtikuuta 1958, Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä (EYVL 17, 6.10.1958, s. 385).

(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(34) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(35) Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41).

(36) Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).

(37) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(38) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(39) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(40) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

(41) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(42) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(43) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(44) Vuosi N on ehdotuksen toteutuksen aloitusvuosi.

(45) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(46) Vuosi N on ehdotuksen toteutuksen aloitusvuosi.

(47) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(48) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet...”

(49) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(50) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(51) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(52) Ks. vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 artikla 11 ja 17.

(53) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 4.5.2016

COM(2016) 271 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta

Vastaavuustaulukko