EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 25.4.2016

COM(2016) 240 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan maatalouden tukirahaston menoista

Varojärjestelmä nro 1-4/2016

SISÄLLYSLUETTELO

1. Maataloustukirahaston vuoden 2016 talousarviomenettely…………………………...…3

2. Maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidotut tulot…………………………...…3

3. Kuvaus maataloustukirahaston vuoden 2016 talousarvion alustavasta toteutumisesta….4

4. Maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen toteutuminen………....7

5. Päätelmät…………………………………………………………………………..……..7

1.Maataloustukirahaston vuoden 2016 talousarviomenettely

Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahaston) keskeiset numerotiedot talousarviomenettelyn eri vaiheissa esitetään tiivistelmänä liitteessä I olevassa taulukossa.

Euroopan parlamentti hyväksyi maataloustukirahaston vuoden 2016 talousarvion 25. marraskuuta 2015. Talousarvio sisälsi maatalouden markkinatoimenpiteitä ja suoria tukia varten 42 220,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 42 212,0 miljoonaa euroa maksumäärärahoja.

Maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen ero johtuu siitä, että eräisiin toimenpiteisiin, joita komissio toteuttaa suoraan, käytetään jaksotettuja määrärahoja. Ne liittyvät lähinnä maataloustuotteiden menekinedistämistoimenpiteisiin, toimintastrategiaan ja maatalouden koordinointitoimenpiteisiin.

2.Maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetun asetuksen (EU) N:o 1306/2013 43 artiklan säännösten mukaan tulot, jotka saadaan tilien tarkastamista ja hyväksymistä ja sääntöjenmukaisuustarkastuksia koskevien päätösten mukaisesti tehdyistä rahoitusoikaisuista, sääntöjenvastaisuuksien perusteella ja maidon lisämaksusta, ovat maataloustukirahaston menojen rahoittamiseksi tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Näiden säännösten mukaan käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan käyttää minkä tahansa maataloustukirahaston menojen kattamiseksi. Jos osa tuloista jää varainhoitovuonna käyttämättä, kyseinen osuus siirretään automaattisesti seuraavaan varainhoitovuoteen 1 . On syytä huomata, että varainhoitovuosi 2016 on viimeinen vuosi, jona maidon lisämaksusta saatavia tuloja kerätään, koska maitokiintiöt loppuivat 31. maaliskuuta 2015.

Maataloustukirahaston vuoden 2016 talousarvio sisälsi sekä komission viimeisimmän arvion määrärahoista, jotka tarvittiin ennakoitujen markkinatoimenpiteiden ja suorien tukien rahoittamiseksi, että arviot käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista, joita ennakoitiin kerättävän kyseisen varainhoitovuoden kuluessa, kuten myös edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt käyttämättä jääneet käyttötarkoitukseensa sidotut tulot. Komissio otti maataloustukirahaston vuoden 2016 talousarviomäärärahoja koskevassa ehdotuksessaan huomioon käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen ennakoidun kokonaismäärän ja pyysi vuoden 2016 talousarvioon määrärahoja, joiden määrä on laskettu vähentämällä arvioidut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot maataloustukirahastolle arvioitujen tarpeiden määrästä. Budjettivallan käyttäjä hyväksyi maataloustukirahaston talousarvion ja otti huomioon käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen ennakoidun määrän.

Vuoden 2016 talousarviota laadittaessa komissio arvioi käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrän olevan 2 980 miljoonaa euroa. Tulot muodostuvat seuraavasti:

–Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista varainhoitovuoden 2016 kuluessa saatavaksi määräksi arvioitiin 2 090 miljoonaa euroa. Sääntöjenmukaisuustarkastuksia koskevien päätösten mukaisesti tehdyistä oikaisuista arvioitiin saatavan 1 125 miljoonaa euroa ja sääntöjenvastaisuuksien perusteella 155 miljoonaa euroa. Maidon lisämaksusta saataviksi tuloiksi arvioitiin 810 miljoonaa euroa.

–Varainhoitovuodelta 2015 varainhoitovuodelle 2016 siirrettäväksi käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määräksi arvioitiin 890 miljoonaa euroa.

Komissio jakoi nämä alun perin arvioidut 2 980 miljoonan euron tulot vuoden 2016 talousarviossa seuraaviin järjestelmiin:

–600 miljoonaa euroa hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin, ja

–2 380 miljoonaa euroa perustukijärjestelmään.

Budjettivallan käyttäjä myönsi näihin järjestelmiin määrärahoja komission ehdotuksen mukaisesti. Hyväksyttyjen määrärahojen ja edellä mainittujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen summa vastaa

–898 miljoonaa euroa hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin,

–18 307 miljoonaa euroa perustukijärjestelmään.  

Liitteessä 2, jossa esitetään vuoden 2016 talousarvion alustava toteutuminen 29. helmikuuta 2016 asti ulottuvalla jaksolla, hedelmä- ja vihannesalan sekä tuotannosta irrotettujen suorien tukien momenttien talousarviomäärärahoja koskevissa numerotiedoissa ei oteta huomioon edellä mainittuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Niiden mukaan hyväksytyt määrärahat ovat hedelmä- ja vihannesalaa koskevalla momentilla 611,8 miljoonaa euroa ja tuotannosta irrotettuja suoria tukia koskevalla momentilla 34 269,2 miljoonaa euroa. Kun näiden momenttien käyttötarkoitukseensa sidotut tulot otettiin mukaan, vuoden 2016 talousarviossa ennakoidut kokonaismäärärahat ovat hedelmä- ja vihannesalalla 1 211,8 miljoonaa euroa ja tuotannosta irrotettujen suorien tukien alalla 36 649,2 miljoonaa euroa.

3.Kuvaus maataloustukirahaston vuoden 2016 talousarvion alustavasta toteutumisesta

Liitteessä 2 esitetään talousarvion alustava toteutuminen 16. lokakuuta 2015 ja 29. helmikuuta 2016 välisenä aikana. Toteutumisen tasoa verrataan indikaattoriin perustuvaan menoprofiiliin, joka määriteltiin asetuksen (EU) N:o 1306/2013 28 artiklan säännösten perusteella. Seuraavassa on lyhyt kuvaus tosiasiallisen ja odotetun toteutumistason välisistä merkittävimmistä eroista vuoden 2016 talousarvion eräiden momenttien osalta.

3.1.Markkinatoimenpiteet

Maatalousmarkkinoiden interventioihin osoitettujen määrärahojen käyttö 29. helmikuuta 2016 oli indikaattorin tason mukaan 93 miljoonaa euroa vähemmän kuin hyväksytyt talousarviomäärärahat. Tämä ero vastaa lähinnä hedelmä- ja vihannesalan, viinialan, maito- ja maitotuotealan sekä sianliha-alan täytäntöönpanomallien nettovaikutusta.

3.1.1.Hedelmät ja vihannekset (-8,7 miljoonaa euroa hyväksyttyihin määrärahoihin verrattuna)

Hyväksyttyjen määrärahojen osalta tämä toteutumistaso ei ole alustava, koska tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoja koskevan järjestelmän ja hedelmä- ja vihannesalan muiden toimenpiteiden menot rahoitetaan sekä talousarvion hyväksytyistä määrärahoista että tämän järjestelmän vuoden 2016 talousarvion käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista (ks. lisätietoja edellä 2 kohdassa). Se on tulos siitä, että 29. helmikuuta 2016 asti ulottuvan jakson indikaattoria on sovellettu talousarvion hyväksyttyihin määrärahoihin, joihin eivät sisälly tämän alan käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.

Liitteessä 2 olevan alustavaa täytäntöönpanoa koskevan taulukon alaviite * osoittaa sen, mikä olisi tilanne, jos indikaattoria olisi sovellettu tämän momentin rahoittamiseksi käytettävissä oleviin ennakoituihin kokonaismäärärahoihin. Jos indikaattoria olisi sovellettu tämän momentin käytettävissä oleviin ennakoituihin 1 211,8 miljoonan euron kokonaismäärärahoihin, olisi ilmennyt -328,1 miljoonan euron alikäyttö.

Tämä johtuu kaikkien tältä momentilta rahoitettavien järjestelmien hitaammasta käytöstä. On huomattava, että kriisitoimenpiteiden talousarviomäärärahojen käyttötahtia ei voitu arvioida luotettavalla tavalla, ja se todennäköisesti poikkeaa kolmen vuoden keskimääräisestä kulutusprofiilista, joka on indikaattorin perustana useimmilla tältä momentilta rahoitettavilla tukijärjestelmillä. Tilanteen arvioidaan tässä vaiheessa olevan väliaikainen, ja asiasta vastaavat komission yksiköt seuraavat tiiviisti tämän momentin täytäntöönpanoa.

3.1.2.Viinialan tuotteet (-13,8 miljoonaa euroa)

Alikäyttö johtuu siitä, että jäsenvaltiot ovat suorittaneet maksut hitaammassa tahdissa kansallisille viiniohjelmille luodun indikaattorin osoittamaan menoprofiiliin verrattuna. Tilanteen arvioidaan tässä vaiheessa olevan väliaikainen.

3.1.3.Maito ja maitotuotteet (-77,3 miljoonaa euroa)

Tässä momentissa pääasiallisena toteutumistasoa selittävänä tekijänä voidaan pitää edistymistä kotieläintuotannon alojen 2 kohdennetun tuen käyttöönotossa ja soveltamisessa. Kohdennetun tuen järjestelmää varten on budjetoitu 420 miljoonan euron määrärahat alamomentille 05 02 12 99 – Muut toimenpiteet (maito ja maitotuotteet). Koska jäsenvaltiot kuitenkin voivat jakaa tuen tuottajille kaikilla kotieläintuotannon aloilla, määrärahojen käyttö on tässä momentissa vähäisempää ja on ennakoitava siirrot, jotka ovat tarpeen muissa momenteissa ilmoitettujen menojen kattamiseksi.

Määrärahojen käytön nopeuden osalta komission indikaattori arvioi menojen jakautuvan tasaisesti tukikelpoisuuskaudelle 30. kesäkuuta 2016 asti. Nykyisen alikäytön arvioidaan kuitenkin olevan väliaikaista, ja komission yksiköt seuraavat tiiviisti tämän momentin täytäntöönpanoa.

3.1.4.Sianliha, munat ja siipikarjanliha, mehiläishoito ja muut eläintuotteet (19,8 miljoonaa euroa)

Tämä määrärahojen ylikäyttö johtuu edellä 3.1.3 kohdassa mainitusta kohdennetusta tukitoimenpiteestä, jonka yhteydessä vastaavasta tuesta sianliha-alalla aiheutuvat menot ilmoitetaan tässä momentissa, vaikka talousarvioon otettujen määrärahojen kokonaismäärä ilmoitetaan momentissa 05 02 12 – Maito ja maitotuotteet. Tuloksena on momentille hyväksyttyjen määrärahojen ylikäyttö, joka katetaan määrärahasiirroilla edellä mainitulta momentilta 05 02 12.

3.2.Suorat tuet

Suoria tukia koskevien määrärahojen käyttö alitti indikaattorin tason 13 732,9 miljoonalla eurolla 29. helmikuuta 2016.

3.2.1.Tuotannosta irrotetut suorat tuet (-12 296,2 miljoonaa euroa hyväksyttyihin määrärahoihin verrattuna)

Hyväksyttyjen määrärahojen osalta edellä mainittu toteutumistaso ei ole täysin alustava johtuen perustukijärjestelmän menoista, jotka rahoitetaan sekä talousarvion hyväksytyistä määrärahoista että järjestelmän vuoden 2016 talousarvion käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista (ks. lisätietoja edellä 2 kohdassa). Tämä toteutumistaso johtuu siitä, että 29. helmikuuta 2016 asti ulottuvalla jaksolla indikaattoria on sovellettu talousarvion hyväksyttyihin määrärahoihin, joihin eivät sisälly tämän momentin käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.

Liitteessä 2 olevan alustavaa täytäntöönpanoa koskevan taulukon alaviite * osoittaa sen, mikä olisi tilanne, jos indikaattoria olisi sovellettu tuotannosta irrotettujen suorien tukien rahoittamiseksi käytettävissä oleviin ennakoituihin kokonaismäärärahoihin. Jos indikaattoria olisi sovellettu tuotannosta irrotettuihin suoriin tukiin käytettävissä oleviin ennakoituihin 36 649,2 miljoonan euron kokonaismäärärahoihin, ilmenisi -14 612,6 miljoonan euron alikäyttö.

Pääasiassa tämä huomattava poikkeama tuotannosta irrotettujen suorien tukien talousarvion toteuttamistasossa johtuu luonteeltaan hallinnollisista tilapäisistä viivästyksistä, joita on ilmennyt useissa jäsenvaltioissa uudistettujen suoran tuen järjestelmien täytäntöönpanon ensimmäisenä vuotena. Komissio seuraa tiiviisti kuukausittain tilannetta sekä jäsenvaltioiden täytäntöönpanotasoja ja jäsenvaltioiden tulevia menoja koskevia ennusteita, ja se pitää tässä vaiheessa poikkeamaa väliaikaisena ja odottaa, että tuotannosta irrotetut suorat tuet pannaan lopulta täytäntöön vuoden 2016 talousarviossa ennakoidulla tavalla.

3.2.2.Muut suorat tuet (-1 436,6 miljoonaa euroa)

Myös tämä muihin suoriin tukiin hyväksyttyjen määrärahojen alikäyttö vahvistetun indikaattorin osoittamaan menoprofiiliin verrattuna johtuu pääasiassa niistä luonteeltaan hallinnollisista tilapäisistä viivästyksistä, joita on ilmennyt useissa jäsenvaltioissa uudistettujen suoran tuen järjestelmien täytäntöönpanon ensimmäisenä vuotena. Niissä on lähinnä kyse vapaaehtoista tuotantosidonnaista tukea koskevasta toimenpiteestä, joka on osa uudistettuja suoran tuen järjestelmiä. Komissio seuraa tiiviisti menojen toteutumisen kehitystä ja odottaa tässä vaiheessa, että vuoden 2016 talousarvio toteutuu kattavasti muiden suorien tukien osalta.

3.3.Maatalousmenojen tarkastaminen (-15,7 miljoonaa euroa)

Seuranta- ja torjuntatoimien suorat menot ja jäsenvaltioiden hyväksi tehtäviä rahoitusoikaisuja koskevat menot ovat yhteensä 29,1 miljoonaa euroa, ja niiden lisäksi vuoden 2016 talousarvioon sisältyy arviolta 29,5 miljoonaa euroa riitojen ratkaisemista koskeviin maksuihin. Kun menoprofiilia riitojen ratkaisemista varten luotiin eikä aiempaa vahvistettua toteuttamisprofiilia ollut, jäsenvaltioiden oletettiin maksavan nämä maksut tasaisesti vuoden mittaan. Jäsenvaltiot eivät olleet kuitenkaan suorittaneet yhtään tällaista maksua vielä 29. helmikuuta 2016 mennessä. Lisäksi määrärahoja, joiden oletettiin olevan sidottuja 29. helmikuuta 2016 mennessä seuranta- ja torjuntatoimiin, viivästyi. Tämän vuoksi vuoden 2016 talousarvion tässä luvussa on alikäyttöä indikaattorin osoittamaan tasoon verrattuna. Tilanteen arvioidaan tässä vaiheessa olevan väliaikainen, ja talousarvion ennakoidaan toteutuvan kokonaisuudessaan.

4.Maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen toteutuminen

Liitteessä 2 oleva taulukko osoittaa, että 29. helmikuuta 2016 oli kerätty 1 305,4 miljoonaa euroa käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja seuraavasti:

–tilien hyväksymistä ja tarkastamista ja sääntöjenmukaisuustarkastuksia koskevien päätösten perusteella tehdyistä oikaisuista saadut tulot olivat 447,7 miljoonaa euroa, ja merkittäviä tuloja ennakoidaan vielä saatavan varainhoitovuoden loppuun mennessä,

–sääntöjenvastaisuuksien perusteella saadut tulot olivat 45,6 miljoonaa euroa, ja lisämääriä ennakoidaan saatavan niin ikään varainhoitovuoden loppuun mennessä, ja

–tässä vaiheessa kaikki maidon lisämaksusta saatavat tulot on kerätty, ja ne ovat noin 812,1 miljoonaa euroa.

Vuodelta 2015 vuodelle 2016 siirretty käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä oli lopulta 896,4 miljoonaa euroa.

Maataloustukirahaston menoihin 29. helmikuuta 2016 käytettävissä olevien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä on siis 2 201,8 miljoonaa euroa, ja tilien tarkastamista ja hyväksymistä ja sääntöjenmukaisuustarkastuksia koskevien päätösten perusteella arvioidaan kerättävän merkittäviä lisätuloja varainhoitovuoden loppuun mennessä.

5.Päätelmät

Maataloustukirahaston vuoden 2016 talousarviomäärärahojen alustava täytäntöönpano 29. helmikuuta 2016 asti ulottuvalla jaksolla osoittaa, että jäsenvaltioille maksetut kuukausikorvaukset alittivat indikaattoriin perustuvan talousarvion toteuttamista koskevan menoprofiilin noin 13 853,5 miljoonalla eurolla. Tämä merkittävä poikkeama selittyy lähes kokonaan väliaikaisesta viivästyksestä viljelijöille maksettavien suorien tukien täytäntöönpanossa.

Käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja on jo käytettävissä 2 201,8 miljoonaa euroa, ja vuonna 2016 niitä arvioidaan kerättävän vielä lisää.

Tässä vaiheessa komissio odottaa, että määrärahojen käyttö suoriin tukiin kiihtyy tulevina kuukausina ja että kaikki suorat tuet pannaan täytäntöön siten kuin alun perin ennakoitiin vuoden 2016 talousarviota laadittaessa. Lisäksi komissio katsoo, että vuoden loppuun mennessä käytettäväksi tuleva käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä riittää kattamaan rahoituksen hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoille sekä perustukijärjestelmälle osana tuotannosta irrotettuja suoria tukia, kuten vuoden 2016 talousarviota laadittaessa alun perin ennakoitiin.

(1)

   Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 14 artiklassa säädetään, että sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot siirretään vain yhdeksi vuodeksi. Niinpä moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi kyseiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot käytetään yleensä ennen asianomaisen budjettikohdan hyväksyttyjä määrärahoja.

(2)

     Maito- ja maitotuoteala sekä naudanliha-ala, sianliha-ala ja lampaan- ja vuohenliha-ala.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 25.4.2016

COM(2016) 240 final

LIITTEET

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan maatalouden tukirahaston menoista

Varojärjestelmä nro 1-4/2016