EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 19.4.2016

COM(2016) 180 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Euroopan teollisuuden digitalisointi – täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista

{SWD(2016) 110 final}

1Tausta

Valmistusteollisuus ja sen vuorovaikutus palvelujen kanssa ovat merkittävässä asemassa pyrkimyksissä saada Euroopan talous taas kehityksen polulle. Samaan aikaan on käynnissä uusi teollinen vallankumous, jota uusien sukupolvien digitaalitekniikka, kuten massadata, vie eteenpäin.

Kun digitaaliteknologia edistyy yhdessä muun keskeisen mahdollistavan teknologian kanssa, tuotteiden ja niihin liittyvien palvelujen suunnittelu, valmistus ja kaupallistaminen sekä arvontuotto muuttuvat. Sellaisen teknologian kuin esineiden internet, 5G, pilvipalvelut, data-analyysi ja robotiikka edistyminen muokkaa tuotteita, prosesseja ja liiketoimintamalleja kaikilla aloilla. Kun globaalit arvoketjut muuttuvat, kehittyy uudenlaisia teollisuuden malleja. Euroopan teollisuuden onkin pystyttävä hyödyntämään näitä digitalisoitumisen tarjoamia mahdollisuuksia täysimääräisesti ja ripeästi. Tämä on olennainen vaatimus Euroopan kilpailukyvyn takaamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja vaikuttaa hyvinvointiin yleensäkin.

Eurooppa tarvitsee digitaaliset sisämarkkinat, jotta voidaan houkutella investointeja digitaalisiin innovaatioihin ja nopeuttaa yritystoiminnan kasvua digitaalitaloudessa. Euroopan komissio käynnisti vuonna 2015 kunnianhimoisen strategian digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi. Jotta digitaalisista sisämarkkinoista voidaan saada täysi hyöty, Euroopassa on oltava erittäin kilpailukykyinen digitaalialan teollisuus ja digitaaliset innovaatiot on saatava osaksi kaikkia toimialoja. Kun yritykset ottavat digitaaliteknologian omakseen, niiden on helpompi kasvaa EU:n sisämarkkinoita laajemmallekin ja lisätä EU:n vetovoimaisuutta globaaleille investoinneille entisestään. Digitaaliset taidot ovat ratkaisevan tärkeitä. Euroopan markkinoiden avoimuutta digitaalialalla olisi ylläpidettävä ja kehitettävä edelleen.

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia ja etenkin sen osio ”maksimoidaan digitaalitalouden kasvupotentiaali” sisältää kaikki merkittävimmät tekijät, joiden avulla voidaan parantaa teollisuuden digitalisoitumista. Kohdealoja ovat muiden muassa datavetoinen talous, esineiden internet, pilvipalvelut, standardit, taidot ja sähköinen hallinto. Strategia on osa yhtenäisiä puitteita, joihin kuuluvilla komission aloitteilla pyritään vahvistamaan teollisuuden ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten yleistä kilpailukykyä. Erityisesti on mainittava Euroopan investointiohjelma, energiaunioni, pääomamarkkinaunioni, kiertotalouspaketti ja sisämarkkinastrategia. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa käytetään perustana näitä aloitteita ja luodaan johdonmukaiset puitteet sille, miten Euroopan talouden digitalisoimista viedään eteenpäin.

Digitalisointihaasteen edessä yritykset kaikilta toimialoilta voivat hyödyntää vahvuuksia, joita Euroopassa on ammattimaisille markkinoille suunnatussa digitaaliteknologiassa. Esimerkkeinä mainittakoon elektroniikka auto-, terveydenhuolto- ja energiamarkkinoilla, televiestintälaitteet, yritysten tietotekniset ohjelmistot ja kehittynyt tuotantotekniikka. On kuitenkin aloja, joilla olisi vielä edistyttävä. Sellaisia ovat pienyritysten tietotekniset investoinnit, digitaalisten kulutustavaroiden tarjonta ja verkkopalvelut. Huipputeknologian alalla eurooppalaiset yritykset ovat varsin edistyneitä digitaalisten innovaatioiden käyttöönotossa, mutta monilla pk-yrityksillä, markkina-arvoltaan keskisuurilla yrityksillä ja muilla kuin tekniikan alalla toimivilla yrityksillä on tässä suhteessa vielä kirimistä. Digitalisoinnissa on myös suuria eroja alueiden välillä.

Vaikka onkin yritysten asia ottaa johto käsiinsä markkinoiden realiteetteihin sopeutumisessa, tarvitaan kiireesti EU:n tason toimia, joilla autetaan koordinoimaan kansallisia ja alueellisia toimia teollisuuden digitalisoimiseksi. Toimitusketjut halkovat nykyään koko Eurooppaa, ja digitalisointiin liittyy sellaisia haasteita kuin standardointi, sääntelytoimenpiteet ja mittavat investoinnit, joihin voidaan vastata vain Euroopan tasolla.

Tässä tiedonannossa esitetään joukko johdonmukaisia poliittisia toimenpiteitä, jotka kuuluvat digitaalisten sisämarkkinoiden teknologian ja julkisten palvelujen nykyaikaistamisen pakettiin. Pakettiin kuuluu lisäksi kolme muuta tiedonantoa. Tässä tiedonannossa selostetaan, miten eri toimenpiteet liittyvät toisiinsa. Sen tarkoituksena on lisäksi luoda puitteet, joilla koordinoidaan alan kansallisia ja EU:n tason aloitteita ja asiaan liittyviä poliittisia toimia, kuten investoinnit digitaalialan innovaatioihin ja infrastruktuuriin, tieto- ja viestintätekniikan standardien laatimisen nopeuttaminen, sääntelypuitteiden tutkiminen ja työvoiman sopeutuminen mm. taitojen kohentamisen kautta. Nämä haasteet ja mahdollisuudet pätevät myös sähköisen hallinnon kehittämiseen ja julkisen sektorin roolin vahvistamiseen digitaalialan ratkaisujen kysynnän lisäämiseksi.

Painopisteenä ovat toimet, joista saadaan selvää Euroopan tason lisäarvoa ja jotka perustuvat kansallisiin aloitteisiin, täydentävät niitä ja tukevat niiden laajentamista. Perustana on kaikkien asiaan liittyvien sidosryhmien osallistuminen – näitä ovat suuret, keskisuuret ja pienet yritykset kaikilta toimialoilta, digitaalisten tuotteiden tarjoajat, työmarkkinaosapuolet, jäsenvaltiot ja alueet.

Tiedonantoon liittyy kolme muuta tiedonantoa ja kolme komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa:

Eurooppalaista pilvipalvelualoitetta koskevassa tiedonannossa esitetään suunnitelma maailmanluokan pilvipalvelu- ja datainfrastruktuurin rakentamiseksi luonnon- ja insinööritieteiden tarpeisiin. Sen ansiosta näiden alojen tutkijat EU:ssa saavat käyttöönsä laajan laskenta- ja datankäsittelykapasiteetin. Aloite tarjoaa virtuaalisen ympäristön, jossa on avoimet ja saumattomat palvelut tutkimustiedon varastointiin, hallintaan, analysointiin ja uudelleenkäyttöön yli maiden ja tieteenalojen rajojen (nk. eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut). Aloite lisää Euroopan innovointikapasiteettia kaikilla aloilla ja vahvistaa sen digitaaliteknologiakapasiteettia huipputietokoneista pienitehoisiin komponentteihin. Aloite asettaa Euroopan maailmanlaajuisesti johtoasemaan datainfrastruktuurin ja -palvelujen alalla ja varmistaa, että Euroopan tiede, teknologia ja teollisuus saavat täyden hyödyn datavetoisesta tieteestä. Tiedonantoon liittyy kaksi komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa, joissa käsitellään suurteholaskentaa ja kvanttiteknologiaa.

Tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin prioriteeteista annettavassa tiedonannossa yksilöidään olennaiset tieto- ja viestintätekniikan standardit ja esitetään toimenpiteitä, joilla nopeutetaan niiden laatimista tukemaan digitaalialan innovaatioita koko taloudessa. Lisäksi siinä asetetaan standardeja koskevat prioriteetit, jotka perustuvat laajaan kuulemiseen, ja esitetään konkreettisia toimia niiden toteuttamiseksi.

Julkisten palvelujen digitalisoimista käsittelevässä sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmassa keskitytään yritysten ja kansalaisten tarpeisiin eli ratkaisuihin, jotka ovat käytettävissä verkossa ja maiden rajojen yli, jotka ovat lähtökohtaisesti yhteentoimivia ja jotka on suunniteltu kattamaan koko käyttöketju.

Esineiden internetiä käsittelevässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa tuodaan esiin esineiden internetiin Euroopassa liittyvät haasteet ja mahdollisuudet.

2Digitaaliteknologia valtaa alaa

Euroopan tieto- ja viestintätekniikka-alan osuus bkt:stä on noin neljä prosenttia. Se on siis merkittävä osa taloutta ja työllistää yli kuusi miljoonaa ihmistä. Alan tuottama lisäarvo EU:ssa (digitaalisten tuotteiden valmistus) komponenteista ohjelmistoihin on yli 580 miljardia euroa 1 eli lähes 10 prosenttia koko teollisuustoiminnan tuottamasta lisäarvosta.

Tuoreissa tutkimuksissa 2 on arvioitu, että tuotteiden ja palvelujen digitalisointi tuottaa seuraavien viiden vuoden aikana teollisuudelle yli 110 miljardin euron lisätulot vuodessa. Teollisuuden digitalisoinnin odotetaan pelkästään Saksassa parantavan tuottavuutta jopa kahdeksalla prosentilla kymmenessä vuodessa 3 ja lisäävän tuloja noin 30 miljardia euroa vuodessa. 4 Lisäksi se kasvattaa työllisyyttä kuudella prosentilla. Lähes kolmannes Euroopan koko teollisuustuotannon kasvusta on jo nyt peräisin digitaaliteknologian käyttöönotosta. 5  

Nykyään yli neljännes autoteollisuudessa tuotetun lisäarvon kasvusta on peräisin digitaalisten innovaatioiden integroimisesta autoon sekä autojen suunnitteluun ja valmistukseen. Digitaaliset innovaatiot ovat lisäksi keskeinen tekijä, jonka ansiosta voidaan toteuttaa monet yhteiskunnan haasteisiin liittyvät tavoitteet kestävistä terveysjärjestelmistä resurssi- ja energiatehokkuuden parantamiseen. Niitä edistäviä komission aloitteita ovat esimerkiksi energiaunioni ja kiertotalous. Internet, World Wide Web sekä virtuaali- ja vahvennettuun todellisuuteen liittyvät tuoreet kehitysaskelet muokkaavat jatkossakin kaikkien luovien alojen tuotanto- ja liiketoimintamalleja.

Digitaaliset innovaatiot tuottavat lisää arvoa seuraavasti:

Tuotteet: Esineiden internetin kehittämisen kautta tieto- ja viestintätekniikkaa nivotaan lisää kaikenlaisiin tuotteisiin ja esineisiin, mikä tarjoaa laajat mahdollisuudet uusien toimialojen – startup-yritykset mukaan luettuina – kasvulle ja muuttaa talouden kaikkia sektoreita. Se merkitsee myös markkinoiden kehittymistä esimerkiksi internetyhteyksillä varustetuille autoille, älyvaatteille ja älykkäille kodinkoneille.

Prosessit: Kun automaatio lisääntyy tuotantoprosesseissa ja simulointi ja data-analyysi otetaan täysimääräisesti osaksi prosesseja ja toimitusketjuja, saadaan merkittäviä tuottavuus- ja energiatehokkuushyötyjä koko prosessin mitalta tuotteen suunnittelusta sen elinkaaren hallintaan.

Liiketoimintamallit: Arvoketjut muuttuvat ja tuotteiden ja palvelujen väliset rajat hämärtyvät. Älykkäiden verkkoyhteyksillä varustettujen tuotteiden mukana tulee palveluita, ja asiakkaat omaksuvat muuttuvia käyttäytymismalleja, jotka liittyvät esimerkiksi tuotteen tuntemiseen omaksi, yhdessä luomiseen ja jakamiseen (mobiilisovellustalous). Kun valmistusteollisuuden yritysten tuotevalikoimaan on lisätty palveluja, sen on havaittu parantavan kannattavuutta jopa 5,3 prosentilla ja työllisyyttä jopa 30 prosentilla. 6

Digitaalisen muutoksen taustalla on eri teknologioiden lähentyminen – näitä ovat esineiden internet, massadata ja pilvipalvelut, robotiikka ja tekoäly sekä 3D-tulostus. Niiden avulla teollisuus pystyy vastaamaan tämän päivän asiakkaiden keskeisiin toiveisiin, kuten tuotteen räätälöintiin, parempaan turvallisuuteen ja käyttömukavuuteen sekä energia- ja resurssitehokkuuteen. Esimerkiksi kehittyneiden antureiden ja massadatan yhdistelmä teollisissa prosesseissa saattaa vähentää energiankulutusta 7 ja raaka-aineiden käyttöä.

Nämä innovaatiot tiivistävät riippuvuussuhdetta digitaaliteknologian edistymisen ja sen käytön eri toimialoilla välillä. Jotta Eurooppa saisi digitaaliteknologiasta täyden hyödyn, se tarvitsee sekä erittäin innovatiivista digitaalialaa että kaikkien toimialojen digitaali-innovaatiokapasiteetin parantamista. Myös julkisen sektorin on oltava innovatiivinen ja näytettävä tietä digitaaliseen muutokseen parantaakseen tehokkuuttaan ja varmistaakseen laadukkaat palvelut kaikille kansalaisille.

3Digitalisoitumisen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen: mikä on Euroopan tilanne?

Hiljattain on käynnistetty useita kansallisia ja alueellisia hankkeita, joilla pyritään hyödyntämään digitaalisten innovaatioiden tarjoamia mahdollisuuksia teollisuudessa. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi Industrie 4.0 Saksassa, Smart Industry Alankomaissa, Catapults Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Industrie du Futur Ranskassa. Hankkeet osoittavat, että koko Euroopassa halutaan hyödyntää digitalisoitumisen lupaamat mahdollisuudet. Jos digitaaliseen muutokseen liittyviä haasteita ratkotaan vain kansallisin toimin, on kuitenkin vaarana, että sisämarkkinat sirpaloituvat entisestään ja yksityisten investointien houkuttelemiseen tarvittavan kriittisen massan saavuttaminen vaikeutuu.

Maailman eri taloudet kamppailevat kiihkeästi siitä, mikä niistä onnistuu houkuttelemaan yksityisiä investointeja digitaalisiin innovaatioihin. Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviin tuotteisiin tehtiin EU:ssa vuosina 2000–2014 investointeja noin kolmannes siitä määrästä kuin USA:ssa. Vastaava ero näkyy myös tutkimukseen ja innovointiin tehtävissä investoinneissa: EU:n yritykset investoivat näihin toimiin vain 40 prosenttia siitä määrästä kuin USA:n yritykset. Jäsenvaltioilla ja alueilla on toki merkittävä rooli rahoituksen saamisen helpottamisessa ja investointien houkuttelemisessa, mutta EU:n tason toimilla voidaan saavuttaa vaikutusten aikaansaamiseen tarvittava laajuus ja kattavuus. Innovaatiopolitiikasta vastaavien kansallisten ja alueellisten päättäjien tiiviimmästä yhteistyöstä saatavaa lisäarvoa on selostettu ansiokkaasti älykkään erikoistumisen aloitteessa. 8 Lisäksi on kehitetty alhaalta ylös -lähestymistapaan perustuvia alueidenvälisiä aloitteita. 9

Digitalisoinnin aste vaihtelee teollisuudenaloittain, ja eroja on etenkin huipputekniikan ja perinteisempien alojen kuten myös jäsenvaltioiden ja alueiden välillä. Erot ovat suuria myös suurten yritysten ja pk-yritysten välillä. 10 Valtaosa pk-yrityksistä ja markkina-arvoltaan keskisuurista yrityksistä on jäänyt pahasti jälkeen digitaalisten innovaatioiden hyödyntämisessä. Eurooppalainen teollisuus on vaarassa jäädä kelkasta, kun kyse on sen digitaalisen tulevaisuuden perustan luomisesta.

Euroopan digitaalialan teollisuus voi hyödyntää erinäisiä etuja ja etenkin EU:n markkinoiden kokoa, jonka pitäisi houkutella lisää investointeja, kun se kehittyy digitaalisiksi sisämarkkinoiksi. Sillä on selviä vahvuuksia myös ammattimaisilla (kuten yritystenvälisessä kaupankäynnissä) ja alakohtaisilla markkinoilla: vahvuusalueita ovat esimerkiksi sulautetut ja yritysten ohjelmasovellukset, televiestintälaitteet, robotiikka, automaatio, laser- ja anturiteknologia sekä elektroniikka autoteollisuudessa ja turvallisuus-, terveydenhuolto- ja energiamarkkinoilla. Euroopan on kuitenkin parannettava selvästi vetovoimaisuuttaan saadakseen investointeja digitaalisten tuotteiden valmistamiseen. Tämä koskee niin komponentteja kuin laitteita ja ohjelmistojakin, olipa kyse kuluttajamarkkinoista tai ja web- ja data-alustoista, samoin kuin näihin liittyviä sovelluksia ja palveluita. Sama pätee henkilökohtaisiin tietokoneisiin, palvelimiin ja kaikkiin kuluttajille tarkoitettuihin ohjelmistopaketteihin.

Digitaaliset innovaatiot luovat uusia mahdollisuuksia mutta myös muuttavat yritysten koko toimintaympäristöä. Ne avaavat uusille kilpailijoille mahdollisuuksia päästä osalliseksi arvoketjun keskeisistä osista (kuten data- tai web-alustat). Eurooppalaiset yritykset 11 ovat yhä huolestuneempia mahdollisuudesta, että tällainen tilanne sitoisi ne käyttämään vain muutamia toimittajia tai alustanomistajia ja että suuri osa arvonmuodostuksesta siirtyisi niiden liiketoiminnan ulkopuolelle.

Nyt pitää nopeuttaa yhteisten standardien ja yhteentoimivien ratkaisujen kehittämistä. Yhteentoimivuus on olennainen edellytys esineiden internetin käyttöönotolle ja datan saumattomalle virtaamiselle sektoreilta ja alueilta toisille. Standardien ja yhteisten eritelmien saatavuus on selkeä edellytys esimerkiksi sille, että käyttöön saadaan verkkoyhteyksillä varustettuja autoja, jotka viestivät paitsi tieinfrastruktuurin myös muiden ajoneuvojen ja laitteiden kanssa. Näin myös vältettäisiin se, että kuluttajat jäisivät vain tiettyjen toimittajien varaan.

Teollisuuden digitalisoituminen tuo mukanaan myös uusia sääntelyyn liittyviä haasteita. Ne liittyvät esimerkiksi dataan, jota valtava määrä uusia älytuotteita kerää, entistä itsenäisempiä järjestelmiä koskeviin vastuukysymyksiin sekä turvallisuuteen, kun ihmisten ja älylaitteiden välisen vuorovaikutuksen tarve kasvaa. Sitä varten on löydettävä tasapaino yhtäältä yritysten oikeutettujen etujen ja toisaalta niiden perusoikeuksien välille, joilla taataan henkilötietojen ja yksityisyyden suoja yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

Esineiden internetin ja massadatan kehittyminen aiheuttaa sekin merkittäviä luottamukseen ja turvallisuuteen liittyviä haasteita kaikille yrityksille ja sille, miten kansalaiset hyväksyvät uuden teknologian.

EU:n työntekijöistä noin 40 prosentilla 12 ei ole riittäväntasoista digitaalista osaamista. Uusien monialaisten ja digitaalisten taitojen – kuten yhdistettyjen tietojen analysoinnin sekä yritys- ja insinööritaitojen – tarve kasvaa räjähdysmäisesti. Digitaaliosaajien kysynnän ja tarjonnan välinen kuilu kasvaa Euroopassa. Digitaaliset innovaatiot voivat myös saada aikaan runsaasti lisää työpaikkoja teollisuuteen, kun uudet yritykset kasvavat, ja niiden avulla voidaan säilyttää ja kotouttaa teollisuustyöpaikkoja. Pelkästään tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisille on luotu yli miljoona uutta työpaikkaa kolmen viime vuoden aikana. Siitä huolimatta otaksutaan, että kun kysyntä kasvaa nopeasti, täyttämättömiä työpaikkoja on vuoteen 2020 mennessä yli 800 000. Samaan aikaan automaation, robotiikan ja älykkäiden järjestelmien edistyminen muuttaa yhä enemmän työn luonnetta – eikä pelkästään toistuvissa tehtävissä vaan myös luonteeltaan vaativammissa hallinnollisissa, oikeudellisissa ja valvontatehtävissä. Digitaalitaloudessa työssä tarvitaan myös uusia taitoja ja valmiuksia, jotka edellyttävät lisää luovuutta, viestintää ja sopeutumiskykyä. Sitä varten on työvoiman taitoja kohennettava roimasti kaikilla tasoilla.

Näiden esteiden voittamiseen tarvitaan yhteisiä julkisia ja yksityisiä toimia.

4Tulevat toimet

Digitalisointi tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden houkutella lisää investointeja innovatiivisille ja nopeasti kasvaville digitaalialan ja digitalisoiduille eurooppalaisille toimialoille. EU:n teollisuus voi hyödyntää ammatilliseen digitaaliteknologiaan liittyviä vahvuuksiaan ja vahvaa asemaansa perinteisillä aloilla. Niiden ansiosta se voi käyttää hyväkseen ne monet mahdollisuudet, joita esineiden internet, massadata ja tekoälyyn perustuvat järjestelmät tarjoavat, ja vallata osuuden kehittymässä olevilla tulevaisuuden tuotteiden ja palveluiden markkinoilla.

Teollisuuden digitaalimuutokseen sopeutuminen kuuluu ennen muuta yrityksille, mutta myös kohdennetulla julkisen sektorin politiikalla voi olla merkittävä rooli luotaessa parhaat mahdolliset edellytykset sille, että sopeutuminen tapahtuu kaikilla sektoreilla kilpaillussa ympäristössä, jota kilpailusäännöt tukevat. Tämä on erityisen tärkeää niille valtavan monille pk-yrityksille, jotka ovat Euroopan talouden perusta. Julkisen sektorin politiikalla olisi pyrittävä luomaan kukoistava digitaaliala, joka edistää koko teollisen rakenteen digitalisoitumista rakennusalasta, terveydenhuollosta ja elintarviketeollisuudesta luoville aloille asti.

Tämän tiedonannon tarkoituksena on sen vuoksi vahvistaa EU:n kilpailukykyä digitaaliteknologian alalla ja varmistaa, että kaikki yritykset Euroopassa toimialastaan, sijainnistaan ja koostaan riippumatta pääsevät hyötymään digitaalisista innovaatioista.

Ehdotettavien toimien tukena on dynaaminen koordinointi- ja kokemustenvaihtojärjestely, joka kattaa julkiset ja yksityiset EU:n tason, kansalliset ja alueelliset aloitteet. Tämän ansiosta toimien odotetaan saavan seuraavien viiden vuoden aikana aikaan lähes 50 miljardin euron julkiset ja yksityiset investoinnit. 13 Niillä tarkastellaan ja tarvittaessa muutetaan lainsäädäntöä 14 ja tehostetaan taitoihin ja laadukkaisiin digitaaliajan työpaikkoihin tähtäävien toimien koordinointia.

4.1Puitteet teollisuuden digitalisoimiseen tähtäävien toimien koordinoinnille

Euroopassa on viime vuosina käynnistetty yli 30 teollisuuden digitalisoimiseen tähtäävää kansallista ja alueellista aloitetta. Kun arvoketjut ulottuvat yhä kattavammin koko Euroopan alueelle, teollisuuden digitalisoinnin lisäämiseen liittyy sellaisia kysymyksiä, jotka voidaan ratkaista vain yhteisin EU:n laajuisin toimin. EU:n tasolla voidaan yhdistää julkiset resurssit siten, että saavutetaan nopeasti se kriittinen massa, jota tarvitaan vaadituntasoisten yksityisten investointien aikaansaamiseen. Tässä yhteydessä on tarkasteltava standardointia ja EU:n tason lainsäädännön toimivuutta, jotta sisämarkkinat voivat toteutua. Hyvin tärkeää on myös jakaa parhaita toimintamalleja, jotka liittyvät esimerkiksi taitoihin ja työtehtäviin digitaalisen muutoksen yhteydessä.

4.2Yhteisinvestointeja Euroopan digitaalialan innovointivalmiuksiin

Digitaalisiin innovaatioihin tehtävien yksityisten investointien saaminen kaikille teollisuudenaloille koko EU:ssa on merkittävä haaste, johon on puututtava alueellisella, kansalliselle ja EU:n tasolla. Kuten Euroopan strategisten investointien rahaston yhteydessä hiljattain osoittautui, EU voi kokonaisuutena saada investointeihin resursseja silloin kuin tarvitaan ja siinä laajuudessa, etteivät yksittäiset jäsenvaltiot siihen omin toiminsa pysty. Yhteistoimien vaikutus yksityisten investointien houkuttelemiseen on selvästi suurempi kuin mihin monet jäsenvaltiot pystyvät. Lisäinvestointeja tavoitellaan mallilla, joka perustuu sekä kysyntään että tarjontaan ja jossa käytetään kaikkia toimintavälineitä rahoitustuesta koordinointiin ja lainsäädäntöön. Kun huolehditaan siitä, että digitaali-innovointikeskittymiä syntyy joka puolelle Eurooppaa, mikä tahansa yritys Euroopassa saa käyttöönsä viimeisintä teknologiaa. Tällä tavoin pyritään saamaan aikaan alhaalta ylös -periaatteen mukaisten innovaatioiden aalto kaikilla toimialoilla. Tarkoitus on perustaa ja vahvistaa innovointiin ja strategisiin t&k-toimiin liittyviä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joissa teollisuus ja tiedeyhteisö kaikkialta EU:ssa tekisivät yhteistyötä ja mukana olisi sidosryhmiä eri arvoketjuista. Tällaiset kumppanuudet tarjoavat ainutlaatuisen keinon koota yhteen resurssit, joita tarvitaan perustavanlaatuisten kehitysaskeleiden ottamiseen digitaaliteknologian ja digitaalisten alustojen alalla. Tähän kuuluvat tieteitä ja innovointia edistävä huipputehokas pilvipalveluinfrastruktuuri ja laajamittaiset koeympäristöt, joilla nopeutetaan standardien laatimista.

4.2.1Digitaali-innovointikeskittymiä joka puolelle Eurooppaa tukemaan digitaalialan innovointia kaikilla aloilla

Euroopalla on mahdollisuus saada kansainvälisesti ratkaisevia kilpailuetuja, kunhan se pystyy saamaan aikaan alhaalta ylös -periaatteen mukaisten innovaatioiden aallon, joka kattaa kaikki teollisuudenalat. Digitaaliteknologia muuttuu niin nopeasti, että useimpien teollisuuspäättäjien on vaikea päättää, mihin investoida, miten paljon ja mihin teknologiaan. Noin 60 prosenttia suurista yrityksistä ja yli 90 prosenttia pk-yrityksistä katsoo jääneensä digitaalisten innovaatioiden suhteen muista jälkeen. 17 Digitalisoinnissa on lisäksi suuria eroja toimialojen välillä. 18  

Kun teollisuuden sidosryhmiltä kysyttiin julkisesta tuesta mainittujen kysymysten ratkaisemiselle, korostettiin, että ennen digitalisointi-investointien tekemistä tarvitaan välttämättä järjestelyjä digitaalisten innovaatioiden kokeilemiseen ja testaamiseen. Digitaalisointivalmiuksiltaan paremmat alueet ja kaupungit ovat investoineet erityisiin digitaaliosaamiskeskuksiin, kuten tutkimus- ja teknologiaorganisaatioihin ja korkeakoulujen laboratorioihin, jotka tukevat yrityksiä näissä asioissa. 19 Innovointi on erittäin voimakasta alueilla, joilla on vahvoja digitaalialan keskittymiä. 20 Keskittymiä voitaisiinkin hyödyntää tehokkaammin teknologiainfrastruktuurin ja innovointitoiminnan välittäjätahojen kanssa.

EU on tukenut tällaisia osaamiskeskuksia toimillaan, 21 joiden tuloksena jo toiminnassa olevien yritysten ja etenkin pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten kilpailukyky on parantunut, minkä lisäksi on perustettu lisää yrityksiä, jotka tarjoavat uusia digitalisoituja tuotteita ja palveluja. Näin on tapahtunut myös startup-yritysten perustamiseen tähtäävissä verkostoissa, joista mainittakoon Startup Europe -aloite ja FIWARE. Komission aikomuksena on kohdentaa näihin toimiin seuraavina viitenä vuotena 500 miljoonaa euroa Horisontti 2020 -ohjelmasta.

Vaikutukset ovat vieläkin voimakkaampia, kun osaamiskeskusten tukeen liitetään toimia, jotka liittyvät rahoituksen hankkimisen helpottamiseen, tiedottamiseen ja välittämiseen. Näin saadaan aikaan täyden palvelun digitaali-innovaatiokeskittymiä, joilla tuetaan monenvälisiä osaamiskeskusten, teollisten käyttäjien ja toimittajien, teknologia-asiantuntijoiden ja sijoittajien yhteyksiä ja helpotetaan toimijoiden pääsyä koko EU:n laajuisille markkinoille. Kokoamalla nämä eri puolilla EU:ta sijaitsevat keskittymät verkostoksi luotaisiin keskitetty asiointipiste, josta kaikki yritykset saisivat tuoreimman digitaaliteknologian käyttöönsä. Tässä yhteydessä voitaisiin myös kannustaa etsimään synergiaa digitaaliteknologian ja muiden keskeisten mahdollistavien teknologioiden väliltä.

Lähes 90 prosenttia alueista (kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista) on nimennyt älykkään erikoistumisen prioriteetteihinsa tieto- ja viestintätekniikan tai kehittyneen tuotantotekniikan (puolet jäsenvaltioista) tai suunnittelee tukevansa prioriteettejaan tieto- ja viestintätekniikalla. Digitaali-innovaatiokeskittymiä voitaisiin näillä alueilla tukea Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ja Euroopan strategisten investointien rahastosta ja etenkin sen pk-yritysten tukemiseen tarkoitetusta osasta. Jotta koko EU:hun pystytään luomaan uusia tai vahvistamaan jo olemassa olevia osaamiskeskuksia, jotka tarjoavat digitaali-innovaatiokeskittymän palveluja, ja edistämään niiden käyttöä yritysten keskuudessa esimerkiksi digitaalisiin innovaatioihin ja taitoihin liittyvien arvosetelien avulla, tarvitaan merkittävän suuruisia kansallisia ja alueellisia toimia. Investointitarve on noin 5 miljardia euroa viiden vuoden aikana.

Osaamiskeskuksien ja digitaaliklusterien hyödynnettävyyttä alueiden välillä voidaan tukea muiden muassa temaattisella älykkään erikoistumisen foorumilla, joka tähtää teollisuuden modernisoimiseen ja investointeihin ja jota asiaan liittyvät eurooppalaiset strategiset klusterikumppanuudet tukevat.

4.2.2Johtoasemaan digitaaliteknologian arvoketjuissa ja foorumeilla tähtäävät kumppanuudet

Yksi kysymys, johon voidaan vastata kokoamalla yhteen Euroopan julkisen ja yksityisen sektorin resursseja, on se suuri investointitarve, joka liittyy luonnon- ja insinööritieteiden tarvitsemaan suurteholaskentakapasiteettiin ja datainfrastruktuuriin. Tähän tiedonantoon liittyvässä eurooppalaista pilvipalvelualoitetta koskevassa tiedonannossa osoitetaan, miten tällaisilla yhdessä jäsenvaltioiden ja teollisuuden kanssa toteutettavilla yhteistoimilla voidaan parantaa Euroopan innovointikapasiteettia tieteenala- ja toimialarajojen ylitse. Siinä osoitetaan myös, kuinka tällaiset investoinnit voivat auttaa vahvistamaan strategista suurteholaskentaa Euroopassa pienitehoisista komponenteista laskenta-arkkitehtuureihin, pilvipalveluteknologiaan ja data-analyysiin asti.

Lisätoimia vaatii myös muilla keskeisillä digitaaliteknologian aloilla toteutettavien laajojen mutta hajanaisten tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimien koordinointi. Sitä varten olisi vahvistettava Horisontti 2020 -puiteohjelmassa perustettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien koordinointiroolia, jotta niistä tulee todellisia kokoojia ja ekosysteemejä, jotka tukevat teollisuuden digitaalisia innovaatioita. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet voivat toimia keskeisinä välineinä, joilla toteutetaan EU:n laajuisia teollisuuden digitaalistrategioita, tiivistetään tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimien ja standardointitoimien yhteyksiä ja edistetään kaikkien käytettävissä olevien rahoitusvälineiden käyttöä. Tässä on syytä mainita toimet, joilla pyritään laatimaan viidennen sukupolven televiestintäverkkoja koskeva toimintasuunnitelma koordinoitujen investointien saamiseksi kaikkialla käytettävissä olevien uuden eli viidennen sukupolven verkkojen kehittämiseen. Näin täytettäisiin teollisuuden viestintäyhteystarpeet.

Nykyiset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet kattavat koko digitaalialan arvoketjun komponenteista sovelluksiin. Kumppanuuksien aiheita ovat muiden muassa nanoelektroniset komponentit ja sulautetut ohjelmasovellukset (ECSEL), fotoniikka, robotiikka, 5G-viestintäteknologia, suurteholaskenta, kyberturvallisuus (suunnitteilla) ja massadata. 23  

Yhteinen teknologia-aloite ECSEL 24 osoittaa, että alueelliset, kansalliset ja EU:n tason strategiat voidaan linjata toisiinsa ja että niiden avulla voidaan saada aikaan huomattavan suuruisia yksityisiä investointeja ja parantaa kilpailukykyä ennennäkemättömällä tavalla. Tällaiset kumppanuudet ovat oiva keino tukea laajamittaisia yhdistämishankkeita, kuten kokeilutuotantolinjoja tai laajoja viitesovelluksia, joilla autetaan innovoijia pääsemään pois toivottomaksikin 25 luonnehditusta tilanteestaan ja joilla tutkijoiden ideoista saadaan markkinakelpoisia tuotteita ja palveluita.

Tässä yhteydessä on tärkeää hyödyntää SEUT-sopimuksen mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskevaa tärkeää hanketta, jolla edistetään laajamittaisia investointeja tuotantokapasiteettiin erityisen innovoivilla aloilla siten, että sillä saadaan mittavia vaikutuksia koko talouteen. Teollisuus ja jäsenvaltiot valmistelevat tällaista hanketta, jolla vahvistetaan esineiden internetin tarvitsemien pienitehoisten komponenttien tuotantokapasiteettia Euroopassa. Investoinnit ovat yhteensä 6 miljardia euroa, ja julkisen sektorin osuus on miljardi euroa. Tarkasteltavana on vastaavia hankkeita, jotka liittyvät suurteholaskentaan ja massadataan sekä verkkoyhteyksillä varustettuihin ja automatisoituihin ajoneuvoihin.

Teollisuus ja EU ovat jo suunnitelleet seuraaville viidelle vuodelle yhteensä yli 20 miljardin euron investointeja digitaalialan julkis-yksityisiin kumppanuuksiin, joilla tuetaan tutkimus- ja innovointistrategioita. 26 Kun otetaan huomioon myös kansallinen tuki tieto- ja viestintätekniikan alan tutkimus- ja innovointitoimintaan, kokonaisinvestoinnit voisivat seuraavina viitenä vuotena nousta 35 miljardiin euroon, jos jäsenvaltiot osoittaisivat näihin strategioihin vähintään kolme miljardia euroa vuodessa hyödyntäen myös ESIR- ja ERI-rahastojen tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Näin suuret kohdennetut investoinnit lisäävät Euroopan innovaatiokapasiteettia radikaalisti ja tarjoavat näin teollisuudelle ainutkertaisia mahdollisuuksia erottautua muista ja kilpailla maailmanlaajuisesti.

Komissio aikoo käynnistää sarjan hankkeita, joilla tuetaan tulevaisuuden digitaalisten teollisten alustojen rakentamista. Alustoilla tarkoitetaan tässä monipuolisia markkinaväyliä, jotka tuottavat arvoa mahdollistamalla useiden talouden toimijaryhmien vuorovaikutuksen. Alustojen perustaminen edellyttää muiden muassa viitearkkitehtuurien kehittämistä ja asteittaista käyttöönottoa, testaamista ja validointia muuttuvissa ekosysteemeissä, jotka saavat aikaan laajaa arvontuottoa. 27

Yhdessä alustojen perustamista koskevassa hankeryhmässä tavoitteena on yhdistää digitaaliteknologiaa – etenkin esineiden internet, massadata ja pilvipalvelut, autonomiset järjestelmät ja 3D-tulostus – integrointialustoiksi, joilla ratkotaan alojenvälisiä ongelmia. Näitä ovat seuraavat:

Johtoasema esineiden internetin alalla: Komissio investoi 28 kysyntävetoisiin laajamittaisiin kokeiluhankkeisiin ja kärkialoitteisiin 29 (nk. lighthouse initiative), jotka liittyvät esimerkiksi älykkäisiin kaupunkeihin, älykkääseen elinympäristöön, kuljettajattomiin autoihin, älyvaatteisiin, mobiileihin terveydenhuollon sovelluksiin ja elintarviketeollisuuteen. Investointien kohteina ovat etenkin avoimet alustat, jotka ylittävät toimialarajat ja nopeuttavat yritysten ja kehittäjäyhteisöjen innovointitoimintaa ja joissa hyödynnetään olemassa olevia avoimia palvelualustoja, kuten FIWAREa. 30 Tämän tiedonannon ohessa annettavassa esineiden internetiä käsittelevässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa hahmotellaan muiden muassa esineiden internetiin liittyviä standardointi- ja sääntelyhaasteita ja -mahdollisuuksia sekä Alliance for Internet of Things Innovation -verkoston (AIOTI) roolia.

Data-alustat: Teollisuus ja komissio tekevät yli 2,7 miljardin euron investoinnit tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin datavetoista taloutta koskevan strategian 31 yhteydessä perustetun, massadataa käsittelevän julkis-yksityisen kumppanuuden yhteydessä. Tarkoituksena on tukea innovatiivisten datavetoisten yritysten kasvua Euroopassa sekä datan arvon tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä eri toimialoilla. Tässä yhteydessä kehitetään kilpailukykyisiä avoimia data-alustoja ja maailmanluokan datainfrastruktuurin käytettävyyttä Euroopassa. Keskeisessä asemassa tässä ovat esimerkiksi kyberturvallisuusratkaisut, joilla palautetaan luottamus datavetoiseen talouteen ja autetaan yrityksiä käyttämään dataa turvallisesti. Nämä alustat tukevat datavetoisten liiketoimintamallien omaksumista Euroopan yritysten ja erityisesti pk-yritysten keskuudessa.

Toisessa alustojen perustamista koskevassa hankeryhmässä käsitellään toisiaan lähentyvien digitaali-innovaatioiden integroimista alakohtaisiksi alustoiksi ja täyden mittakaavan ratkaisuiksi. Esimerkkejä:

Verkkoyhteyksillä varustettu älykäs tehdas: Investoinnit tulevaisuuden tehtaisiin, resurssi- ja energiatehokkaaseen kestäväpohjaiseen prosessiteollisuuteen (SPIRE) ja biopohjaisiin teollisuudenaloihin liittyviin julkis-yksityisiin kumppanuuksiin auttavat yrityksiä tarttumaan niihin uusiin mahdollisuuksiin, joita suurteholaskennan, massadatan, robotiikan, esineiden internetin ja pilvipalveluiden lähentyminen tarjoaa valmistusteollisuudelle. Suuri määrä yrityksiä (etenkin pk-yrityksiä) saa käyttöönsä simulointivälineitä ja testauslaitoksia, joiden avulla ne voivat tuottaa entistä parempia tuotteita ja palveluita. Fotoniikan alan julkis-yksityinen kumppanuus puolestaan tukee laserpohjaista valmistusta.

Verkkoyhteyksillä ja automaattiohjauksella varustetut ajoneuvot: Komissio on käynnistänyt toimet tällaisten ajoneuvojen käyttöönoton helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi koko EU:ssa. Tämä koskee esimerkiksi vuorovaikutteisten älykkäiden liikennejärjestelmien alustaa. Komissio esittää asiasta yleissuunnitelman vuonna 2016. Perustana ovat laajamittaiset käytön pilotointiin, testaamiseen ja kokeiluihin käytettävät järjestelyt, joita on tarjolla kaikissa jäsenvaltioissa ja joilla edistetään palvelujen yhteentoimivuutta ja jatkuvuutta koko EU:ssa. Teollisuuden foorumien, kuten korkean tason GEAR2030-ryhmän, tuella komissio lisäksi edistää televiestintäalan ja autoteollisuuden yhteistyötä, jotta verkkoyhteyksillä ja automaattiohjauksella varustettujen ajoneuvojen käyttöönotto Euroopassa nopeutuisi. Tässä hyödynnetään muiden muassa laajamittaisia tekniikan alan yhdistämishankkeita, jotka ulottuvat valtionrajojen ylitse.

Myös muut alakohtaiset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet käsittelevät merkittäviä digitalisointiin liittyviä seikkoja. Niistä mainittakoon innovatiivisia lääkkeitä koskeva yhteinen teknologia-aloite ja erityisesti sen tietämyksehallintaosio sekä massadataa käsittelevä Big Data for better Outcomes -ohjelma. 32 Lisäksi komissio koordinoi digitaaliteollisuuteen kohdistettuja toimia osana laajempaa järjestelyä, johon kuuluvilla toimilla pyritään parantamaan kilpailukykyä digitaalisilla sisämarkkinoilla. Näistä mainittakoon toimialakohtaiset julkis-yksityiset kumppanuudet, kuten energiatehokkaita rakennuksia koskeva kumppanuus ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja koskeva aloite.

4.2.3Standardointi: priorisointia ja tehokkaampia toimia viitearkkitehtuurien ja kokeilun hyväksi

Digitaaliteknologian alan standardoinnin toimintaympäristön on oltava tehokas, sillä se on olennaista Euroopan teollisuuden digitalisoimiseksi ja digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi. Tieto- ja viestintätekniikan standardien ansiosta laitteet ja palvelut voivat olla saumattomasti yhteydessä maasta ja teknologiasta toiseen. Tulevaisuudessa miljardit verkkoon kytketyt laitteet – kuten sovellukset, teolliset laitteet ja anturit – tarvitsevat saumatonta viestintää valmistajasta, teknisistä yksityiskohdista tai alkuperämaasta riippumatta. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee nopeasti talouden kaikille aloille. Monilla teollisuudenaloilla perinteinen sykli kehittämisestä ja testauksesta standardointiin ei kuitenkaan enää sovellu nopeasti kehittyviin ja monimutkaisiin toisiaan lähestyviin teknologioihin. Perinteisille malleille esittää merkittävän haasteen myös se, että tilapäisiä globaaleja standardointielimiä on niin paljon. 

Tähän tiedonantoon liittyvässä tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetteja digitaalisilla sisämarkkinoilla käsittelevässä tiedonannossa esitetään joukko toimenpiteitä, joilla pyritään keventämään tieto- ja viestintätekniikan standardien laatimista kahden toisiinsa liittyvän osion kautta: ensinnäkin asetetaan strategiseksi painopisteeksi eräät keskeiset teknologiset osa-alueet ja toiseksi luodaan vankka toteutusmekanismi. Lähestymistapa on samanlainen kuin sisämarkkinastrategian yhteydessä kaavaillussa yhteisessä standardointialoitteessa.

Strategisen painopisteen antamiseksi standardoinnille tiedonannossa yksilöidään standardointitoimia varten viisi ensisijaista alaa: 5G-viestintäteknologia, pilvipalvelut, esineiden internet, datateknologia ja kyberturvallisuus. Keskittämällä toimet näille aloille ja integroimalla ne teollisuuden arvoketjuihin osoitetaan, mitkä EU:n strategiset intressit ovat digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisessa. Näin myös autetaan keskittämään resursseja, kokoamaan tutkijat, innovoijat ja standardoijat yhteen entistä tehokkaammin sekä kehittämään viitearkkitehtuuria ja testausinfrastruktuuria. 33 Soveltamalla standardointiin näillä aloilla kevennettyä alojenvälistä mallia myös tuetaan edistymistä sellaisilla osa-alueilla kuin sähköinen terveydenhuolto, älykkäät energiajärjestelmät, älykkäät liikennejärjestelyt ja verkkoyhteyksin varustetut ajoneuvot, kehittynyt tuotantotekniikka sekä älykkäät asunnot ja kaupungit.

Strategisen painotuksen tukena on vankka toteutusmekanismi, joka perustuu komission suorittamaan säännölliseen seurantaan, komission ja kaikkien sidosryhmien jatkuvaan poliittiseen vuoropuheluun, tehostettuun yhteistyöhön standardointiorganisaatioiden kanssa ja voimakkaampaan kansainväliseen osallistumiseen. Tieto- ja viestintätekniikan standardoinnissa on lisäksi voitava nojata tasapainotettuun teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaan politiikkaan, jotta käyttöön saadaan FRAND-lisensointiehtoihin perustuvia standardien soveltamisen kannalta olennaisia patentteja. Tähän tiedonantoon liittyvässä tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetteja digitaalisilla sisämarkkinoilla käsittelevässä tiedonannossa esitetyillä poliittisilla toimenpiteillä pyritään varmistamaan investoinneille kohtuullinen tuotto. Näin pyritään luomaan kannustin globaalin tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminnan lisäämiselle ja edellytykset kestävälle standardointitoiminnalle ja samalla huolehtimaan siitä, että saatavilla on laajasti teknologiaa avoimilla ja kilpailluilla markkinoilla.

4.3Luodaan asianmukaiset sääntelypuitteet

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia sisältää olennaisia toimia teollisuuden digitaalisten innovaatioiden hyväksi tietosuojasta ja -turvasta maailmanluokan verkko- ja pilvipalveluinfrastruktuurin käytettävyyteen.

Digitaalitekniikan nopean kehittymisen ja laajan käytön vuoksi nykyisiä sääntelypuitteita on kuitenkin ehkä vielä modernisoitava. Lainsäädäntöä on tärkeä selkeyttää ja mahdollisesti muuttaa, jotta Euroopan teollisuus saa tarvitsemansa oikeusvarmuuden ja luotettavan toimintaympäristön. Tätä toteutetaan osana komission sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa REFIT-ohjelmaa. 34 REFIT-foorumi keskittyy innovoinnin esteisiin ja pohtii keinoja niiden poistamiseksi tai madaltamiseksi sisämarkkinastrategian 35 mukaisilla innovatiivisilla sääntelyvaihtoehdoilla tai innovaatiosopimuksilla. 36  

Digitaaliteknologia kehittyy itse asiassa niin nopeasti, että sääntelypuitteita on seurattava jatkuvasti sen varmistamiseksi, että ne pysyvät teknologian kehityksen tasalla. Jotkin jäsenvaltiot ovat ryhtyneet muuttamaan lainsäädäntöään siten, että se mahdollistaa testaus- ja kokeilutoimet. Esimerkkeinä mainittakoon Espanjaan perustettu lennokkien testaus- ja koulutusilmatila ATLAS ja italialainen RoboTown City, jossa voidaan testata palvelurobotteja todellisissa ympäristöissä. Euroopan tason toimien tarve on selvitettävä.

Mitä tulee henkilötietoihin ja yksityisyyteen, yleinen tietosuoja-asetus tarjoaa jo puitteet, joilla voidaan lisätä luottamusta digitaalisin palveluihin: yksityishenkilöillä, julkishallinnon elimillä ja yrityksillä on turvanaan selkeät tietosuojasäännöt, jotka sopivat digitaaliaikaan, tarjoavat vahvan suojan ja samaan aikaan luovat mahdollisuuksia ja kannustavat innovointiin digitaalisilla sisämarkkinoilla. Sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteesta tulee olennainen keino, jolla kannustetaan yrityksiä innovoimaan ja kehittämään uusia ajatuksia, menetelmiä ja teknologioita henkilötietojen turvallisuutta ja suojaa varten. Erityiset sellaiset tekniikat kuin tietojen nimettömyys tai niiden suojaaminen salanimellä edistävät massadata-analysoinnin käyttöä.

Sidosryhmien mukaan olisi selvitettävä, miten digitaalisiin innovaatioihin sovellettavat sääntelypuitteet voisivat antaa enemmän selkeyttä seuraaviin seikkoihin:

Teollisessa kontekstissa tuotettujen tietojen omistajuus ja käyttö ovat keskeisiä ongelma-alueita. Henkilötietoihin sovelletaan yleistä tietosuoja-asetusta yhdessä sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin kanssa. Jo toteutettavaksi kaavaillussa datan vapaata kulkua digitaalisilla sisämarkkinoilla koskevassa hankkeessa tarkastellaan kysymyksiä, jotka koskevat datan, myös teollisen datan, omistajuutta, yhteentoimivuutta, hyödyntämistä ja käyttöönsaantia.

Autonomisesti toimivat järjestelmät, kuten itseohjautuvat autot tai lennokit, 37 aiheuttavat haasteen nykyisille turvallisuus- ja vastuusäännöille, kun vastuu on viime kädessä oikeushenkilöllä. Kuten digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa todetaan, esineiden internetin käyttöönottoon liittyvät oikeudelliset vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin vastuunjakoon, joten myös niitä on tarkasteltava.

Myös sovellusohjelmiin ja muihin ei-sisäänrakennettuihin ohjelmiin (jotka eivät sisälly aineellisiin välineisiin) saattaa liittyä turvallisuusriskejä, eikä niitä tällä hetkellä käsitellä EU:n lainsäädäntöpuitteissa täysimääräisesti.

4.4Digitaaliseen muutokseen valmis työvoima, jolla on tarvittavat taidot

Digitaalinen muutos muuttaa työmarkkinoiden rakennetta ja työn luonnetta. Vaarana on, että nämä muutokset voivat vaikuttaa työehtoihin, työllisyysasteeseen ja tulonjakoon. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi digitalisaation sosiaalisista näkökohdista on käytävä kattavaa vuoropuhelua, jossa ovat mukana kaikki sidosryhmät, jotka edustavat kaikkia työhön ja koulutukseen liittyviä seikkoja. Euroopan tason työmarkkinaosapuolet ovat todenneet, että digitalisaatio ei ole vain tekninen kysymys vaan että sillä on laajempia sosiaalisia, työhön liittyviä ja talousvaikutuksia. Kyse on myös talouskehityksestä ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Tunnustaen työmarkkinaosapuolten keskeisen aseman komissio pyysi niitä sisällyttämään digitaaliset sisämarkkinat Euroopan tasolla käytävään vuoropuheluunsa. Työmarkkinaosapuolet ovat vastanneet pyyntöön myönteisesti.

Teollisuudessa tehtävä työ kaikilla tasoilla operaattoreista insinööreihin ja hallintohenkilöstöön koostuu yhä enemmän työtehtävissä avustavien älykkäiden koneiden suunnittelusta, kunnossapidosta ja valvonnasta. Työntekoon tarvitaan erilaisia taitokokonaisuuksia.

Digitaalisten taitojen ja osaamisen lisäksi tarvitaan yhä enemmän muita, täydentäviä taitoja, jotka liittyvät esimerkiksi yrittäjyyteen, johtamiseen ja tekniseen osaamiseen. Tulevaisuuden työtehtävissä tarvitaan sopiva yhdistelmä perustaitoja, pehmeitä taitoja ja teknisiä taitoja – etenkin digitaalisia ja yrityskohtaisia taitoja – joita koulutusjärjestelmät eivät vielä täysin pysty tarjoamaan. Teollisuuden tehtävänä on osallistua aktiivisesti keskeisten taitojen määrittelemiseen ja opettamiseen. 38  

Vaikka kyse onkin selvästi koko Eurooppaa koskevasta asiasta, tärkein siihen liittyvä toimivalta on jäsenvaltioilla ja alueilla, ja ratkaisemista kaipaavat erityiset kysymykset on selvitettävä ja ratkaistava kansallisella ja aluetasolla. Nykyinen työvoima on lisäksi uudelleenkoulutettava yrityksissä, mikä edellyttää yritysten ja työmarkkinaosapuolten vahvaa mukanaoloa.

Komissio käynnisti vuonna 2013 digitaalialan työllisyyttä edistävän suuren koalition. 39 Se on Euroopan laajuinen, useita sidosryhmiä käsittävä aloite, jolla halutaan lisätä digitaalisiin taitoihin liittyvää koulutustarjontaa. Sitä varten sidosryhmät lupaavat tarjota tieto- ja viestintätekniikan alan koulutusta, oppisopimuskoulutusta ja harjoittelupaikkoja sekä toteuttaa liikkuvuutta helpottavia toimia ja/tai tiedotustoimia, joilla rohkaistaan nuoria opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikkaa ja hakeutumaan alan ammatteihin. Aloite on onnistunut hankkimaan yli sadalta sidosryhmältä – etupäässä tieto- ja viestintätekniikan alalta – yli 60 lupausta antaa sadoilletuhansille koulutusta uusissa digitaalisissa taidoissa. Sen myötä on lisäksi perustettu 13 kansallista ja paikallista koalitioita, ja lisää on suunnitteilla. Uudessa osaamisen ohjelmassa hyödynnetään näiden koalitioiden menestystä ja esitetään tarkempia toimia digitaalisten taitojen parantamiseksi Euroopassa. 

Digitaali-innovaatiokeskittymien läheisillä yhteyksillä koulutuksen tarjoajiin kaikilla tasoilla voitaisiin varmistaa yritysmaailman toimijoiden paikallisten innovaatioiden hyödyntäminen, tutkinnon suorittaneiden osaaminen paikallisilla työmarkkinoilla sekä paikallisesti merkityksellisen ja laadultaan huippuluokan koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen saatavuus.

Tuleva Uusi osaamisen ohjelma Euroopalle tarjoaa kattavat puitteet työllistettävyydelle, johon kuuluvat myös tarvittavat digitaaliset ja täydentävät taidot.

5Päätelmät

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa ehdotettiin alle vuosi sitten Euroopan talouden ja yhteiskunnan muuttamiseen tähtääviä toimia. Tässä tiedonannossa esitetään toimenpiteitä, joilla vahvistettaisiin digitaalisten sisämarkkinoiden strategian teollisuus- ja innovaatiopilaria. Siinä pyydetään jäsenvaltioita, alueita ja teollisuutta tekemään merkittäviä investointeja ja teollisuutta yhdistämään voimansa kaikissa arvoketjuissa ja kaikilla aloilla. Komissio pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa antamaan tälle tiedonannolle ja siihen liittyville tiedonannoille tukensa, jotta digitaaliset sisämarkkinat voitaisiin toteuttaa mahdollisimman nopeasti, ja osallistumaan aktiivisesti sen täytäntöönpanoon läheisessä yhteistyössä kaikkien asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa.

(1)

Tieto- ja viestintätekniikka-alan osuus tutkimukseen ja kehittämiseen osoitetuista yritysten menoista on lisäksi noin 17 prosenttia (PREDICT-hanke, is.jrc.ec.europa.eu/pages/ISG/PREDICT.html )

(2)

 PwC, Opportunities and Challenges of the industrial internet (2015), ja Boston Consulting Group, The future of productivity and growth in manufacturing industries (2015).

(3)

Boston Consulting Group (2015), mt.

(4)

 Lähes prosentti Saksan bkt:stä.

(5)

LIFE+-tutkimussarjan arviot 2016.

(6)

Crozet, M. ja Milet, E., Should everybody be in services? CEPIIn selvitys 2015. 

(7)

Esimerkiksi koneisiin asennetut anturit ilmoittavat epätavallisesta käyttäytymisestä, mikä säästää miljardeja euroja.

(8)

10 prosenttia älykkään erikoistumisen prioriteeteista liittyy tieto- ja viestintätekniikkaan. Ks. Mapping Innovation Priorities and Specialisation Patterns in Europe, JRC-IPTS 2015, s3platform.jrc.ec.europa.eu/-/mapping-innovation-priorities-and-specialisation-patterns-in-europe  

(9)

Esimerkki tästä on Vanguard-aloite – älykkään erikoistumisen kautta uuteen kasvuun, jolla edistetään toimien täydentävyyttä alueiden kesken (s3vanguardinitiative.eu)

(10)

The Digital Economy & Society Index (DESI), ec.europa.eu/digital-single-market/en/desi  

(11)

Teollisuuden esittämät kannanotot.

(12)

Eurostatin selvitys työvoiman digitaalisista taidoista 2015.

(13)

Noin 35 miljardia euroa Horisontti 2020 -puiteohjelman ja COSME-ohjelman yhteydessä suunnitelluista toimista sekä kansallisista julkisista ja yksityisistä toimista, noin 5 miljardia euroa innovaatiokeskittymiin tehtävistä alueellisista investoinneista ja 10 miljardia euroa ensimmäisen vaiheen tuotantokapasiteettiin tehtävistä yhteisinvestoinneista.

(14)

Mahdollisiin lainsäädäntöehdotuksiin sovelletaan komission paremman sääntelyn vaatimuksia komission parempaa sääntelyä koskevien suuntaviivojen (Better Regulation Guidelines, SWD(2015) 111) mukaisesti.

(15)

Esimerkiksi teollisuuden digitalisointia käsittelevät pyöreän pöydän kokoukset, strategiafoorumi ja digitaalista muutosta käsittelevä jäsenvaltioiden ryhmä.

(16)

Mukana ovat myös julkis-yksityisten kumppanuuksien johtajat.

(17)

Roland Bergerin tutkimus yritysten digitaalivalmiuksista.

(18)

PwC:n laatima Euroopan teollisuuden digitalisointi-indeksi 2015.

(19)

Esimerkiksi Catapult Yhdistyneessä kuningaskunnassa, älykkään teollisuuden laboratoriot Alankomaissa ja pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten keskukset Saksassa.

(20)

Euroopan digitaaliklusterien kartta eurooppalaisten tieto- ja viestintätekniikan osaamiskeskusten kartastossa osoitteessa is.jrc.ec.europa.eu/pages/ISG/EIPE.html  

(21)

I4MS: www.i4ms.eu , SAE: smartanythingeverywhere.eu , ECHORD++: echord.eu , ACTPHAST: www.actphast.eu , FIWARE: www.fiware.org sekä Startup Europe -aloite.

(22)

Esimerkiksi I4MS:n mentorointiohjelma. 

(23)

Tarkempia tietoja osoitteessa ec.europa.eu/research/industrial_technologies/other-ppps_en.html .

(24)

ECSEL on elektronisiin komponentteihin ja sulautettuihin ohjelmistosovelluksiin liittyvä kolmenvälinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus. Tukena on 1,2 miljardia euroa Horisontti 2020 -ohjelmasta ja 1,2 miljardia euroa jäsenvaltioilta ja teollisuudelta. Tähän mennessä teollisuuden investoinnit ovat lähes kaksi kertaa julkisten investointien suuruisia, ja ne saavuttanevat 5 miljardin euron tason vuosina 2014–2020.

(25)

Keskeistä mahdollistavaa teknologiaa käsittelevän korkean tason työryhmän arvio kesäkuulta 2011.

(26)

Sisältää 5 mrd. euroa, jotka on jo varattu EU:n tukeen julkis-yksityisille kumppanuuksille Horisontti 2020 -ohjelmasta, sekä 15 mrd. euroa yksityisiä investointeja, jotka teollisuus osoittaa näihin kumppanuksiin.

(27)

Jo käynnissä olevia teollisia alustoja ovat esimerkiksi autoteollisuuden AUTOSAR ( www.autosar.org ) ja maatalouskonealan ISOBUS ( www.aef-online.org ). Meneillään olevia teollisiin alustoihin liittyviä hankkeita ovat esimerkiksi RAMI ( www.plattform-i40.de ) ja Industrial Data Space ( www.fraunhofer.de ).  

(28)

Horisontti 2020 -ohjelman budjetista.

(29)

ECSEL-yhteisyrityksen puitteissa.

(30)

 FIWARE-alusta tarjoaa joukon API-rajapintoja ja avoimeen koodiin perustuvan viitesovelluksen, jotka helpottavat älykkäiden sovellusten kehittämistä useilla toimialoilla.

(31)

COM (2014)442 final.

(32)

Lisätietoja osoitteessa www.imi.europa.eu/content/imi-2-call-6-launch .

(33)

Viitearkkitehtuuri ja yhteiset testausympäristöt ovat erityisen tärkeitä, sillä ne tarjoavat yhteisen kielen ja testausinfrastruktuurin, joiden avulla useat toimijat voivat yhdessä kehittää ratkaisuja. Niiden ansiosta voidaan lisäksi tehdä yhteistyötä arvoketjujen, toimialojen ja funktionaalisten kerrosten välillä. Erityisen suuri merkitys niillä on pk- ja startup-yrityksille.

(34)

Komissio harkitsee kunkin aloitteen arvioimista digitaalisista lähtökohdista. Tämä voidaan tehdä osana sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva ohjelman (REFIT) mukaista voimassa olevan lainsäädännön jälkiarviointia ja toimivuustarkastusta taikka osana tulevaisuuteen tähtäävää vaikutustenarviointia, jossa varmistetaan, että lainsäädäntö sopii tarkoitukseensa myös digitaalisesti.

(35)

 Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille (COM(2015) 550).

(36)

 Better regulations for innovation-driven investment at EU level. Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 2016.

(37)

Joulukuussa 2015 komissio ehdotti oikeudellisia peruspuitteita miehittämättömien ilma-alusten turvalliselle kehittämiselle EU:ssa osana Euroopan lentoturvallisuusohjelmaa , COM(2015) 613 final, 7.12.2015 .

(38)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 18. joulukuuta 2006, elinikäisen oppimisen avaintaidoista.

(39)

https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/grand-coalition-digital-jobs