Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52016BP0366

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2016 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Suomen hakemus – EGF/2016/001 FI/Microsoft) (COM(2016)0490 – C8-0348/2016 – 2016/2211(BUD))

    EUVL C 215, 19.6.2018, p. 252–255 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Date of document:
    04/10/2016; Äänestyspäivä
    Date of vote:
    04/10/2016
    Author:
    Euroopan parlamentti, Aluekehitysvaliokunta, Budjettivaliokunta, Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
    Form:
    Päätöslauselma
    Parliamentary term:
    Kahdeksas vaalikausi
    Internal reference:
    2016/2211(BUD)
    Session:
    2016-2017
    Legal basis:
    Link
    Link
    Link
    Select all documents mentioning this document
    Earlier related instruments:
    Instruments cited:
    Link

    19.6.2018   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 215/252

    P8_TA(2016)0366

    Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: EGF/2016/001 FI/Microsoft

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2016 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Suomen hakemus – EGF/2016/001 FI/Microsoft) (COM(2016)0490 – C8-0348/2016 – 2016/2211(BUD))

    (2018/C 215/41)

    Euroopan parlamentti, joka

    —

    ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0490 – C8-0348/2016),

    —

    ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013 (1) (EGR-asetus),

    —

    ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

    —

    ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

    —

    ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

    —

    ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

    —

    ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

    —

    ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0273/2016),

    A.

    ottaa huomioon, että vaikka globalisaatio yleensä tuottaa talouskasvua, tätä kasvua olisi hyödynnettävä myös globalisaation kielteisistä vaikutuksista kärsivien ihmisten tilanteen helpottamiseksi;

    B.

    ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;

    C.

    ottaa huomioon, että unionin taloudellisen tuen irtisanotuille työntekijöille tulisi olla dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti;

    D.

    toteaa, että Suomi jätti hakemuksen EGF/2016/001 FI/Microsoft rahoitustuen saamiseksi EGR:stä EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen toimintakriteereiden perusteella sen jälkeen kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 62 (ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta) luokitellulla toimialalla toimiva Microsoft Mobile Oy -yhtiö ja sen kahdeksan toimittajaa ja jatkojalostajaa olivat vähentäneet 2 161 työntekijää Suomessa;

    E.

    ottaa huomioon, että hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit;

    F.

    toteaa, että EGR:stä tuettuja toimia koskeva varainkäytön valvonta on EGR-asetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden vastuulla;

    1.

    		 on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja sen vuoksi Suomi on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 5 364 000 euroa eli 60 prosenttia 8 940 000 euron kokonaiskustannuksista;

    2.

    		 ottaa huomioon, että Suomi jätti hakemuksen EGR-rahoitustuen saamiseksi 11. maaliskuuta 2016 ja että Suomen toimitettua lisätietoja komissio sai arvionsa hakemuksesta valmiiksi 29. heinäkuuta 2016; toteaa, että näin komissio noudatti 12 viikon määräaikaa, joka alkoi kulua asianmukaisesti täytetyn hakemuksen jättämisestä, ja se katsoi EGR:n rahoitustuen myöntämiselle asetettujen edellytysten täyttyvän;

    3.

    		 toteaa, että pääsyy Microsoftin työntekijävähennyksiin on sen Microsoft Windows -käyttöjärjestelmää käyttävien puhelinten markkinaosuuden lasku 50 prosentista (vuonna 2009) 0,6 prosenttiin vuoden 2016 toisella puoliskolla;

    4.

    		 palauttaa mieliin, että unionin osuus tieto- ja viestintätekniikka-alan maailmanlaajuisesta työntekijämäärästä on laskenut viime vuosina ja että tieto- ja viestintätekniikka-ala on keskeisessä asemassa Suomen taloudessa, koska vuonna 2014 alan osuus työntekijöistä oli 6,7 prosenttia; toteaa tämän olevan korkein prosenttiosuus kaikista jäsenvaltioista; ottaa huomioon, että Microsoftin työntekijävähennykset liittyvät suuntaukseen, joka on vaikuttanut Suomen koko elektroniikkateollisuuteen Nokian aseman heikennettyä alkuperämaassaan ja joka on johtanut neljän aikaisemman hakemuksen jättämiseen; toteaa näin ollen, että kyseiset tapahtumat liittyvät suoraan globalisaatiosta johtuviin maailmankaupan rakenteellisiin muutoksiin;

    5.

    		 palauttaa mieliin, että ohjelmistoala on hyvin kansainvälinen ja alan kilpailu on maailmanlaajuista, joten kaikki markkinatoimijat voivat kilpailla samoista asiakkaista eikä sijainnilla ja henkilöstön kulttuuritaustalla ole suurta merkitystä;

    6.

    		 toteaa, että tämä hakemus on jatkoa sarjalle tapauksia, jotka liittyvät Nokian aseman heikkenemiseen Suomessa, ja että tieto- ja viestintätekniikka-alan työntekijävähennysten odotetaan johtavan kahden muun vastaavanlaisen hakemuksen jättämiseen;

    7.

    		 panee merkille, että työntekijävähennykset keskittyvät NUTS 2 -tason alueille Helsinki-Uusimaa (FI1B), Etelä-Suomi (FI1C) ja Länsi-Suomi (FI197) ja että ne koskevat työntekijöitä, joiden pätevyydet poikkeavat huomattavasti toisistaan; ottaa huomioon, että 89 prosenttia heistä on 30–54-vuotiaita; toteaa, että erittäin pätevien ja korkeasti koulutettujen henkilöiden työllisyysnäkymät olisivat perinteisesti muutoin olleet hyvät, ja on huolestunut heidän jo ennestään vaikeasta työttömyystilanteestaan, joka koskee erityisesti naisia, koska heillä on suurempia vaikeuksia löytää työtä; ottaa huomioon, että lähes puolet toimenpiteiden kohteena olevista työntekijöistä on naisia;

    8.

    		 panee merkille, että tähän mennessä ohjelmistojen, konsultoinnin ja siihen liittyvien toimintojen alalla on esitetty kaksi aiempaa EGR-hakemusta, ja ne molemmat perustuvat globalisaatiokriteeriin (EGF/2013/001 FI/Nokia ja EGF/2015/005 FI/Computer programming);

    9.

    		 korostaa tieto- ja viestintätekniikka-alan merkitystä Helsingin ja Uudenmaan, Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen alueiden työllisyydelle sekä vähennettyjen työntekijöiden mahdollisuuksia myötävaikuttaa toimialan kehitykseen, jos he saavat riittävästi tukea täydennyskoulutuksen, koulutuksen ja yrittäjyyssuunnitelmien muodossa;

    10.

    		 panee tyytyväisenä merkille, että Suomen viranomaiset päättivät aloittaa yksilöllisten palvelujen tarjoamisen vähennetyille työntekijöille 11. syyskuuta 2015 eli hyvissä ajoin ennen EGR:n tuen hakemista ehdotetulle koordinoidulle paketille, sillä kyseiset toimet ovat oikeutettuja EGR-yhteisrahoitukseen;

    11.

    		 on tyytyväinen yksilöllisten palveluiden suureen osuuteen (liki 80 prosenttia) koko paketista;

    12.

    		 toteaa, että Suomi suunnittelee kuudenlaisia toimenpiteitä tämän hakemuksen piiriin kuuluville vähennetyille työntekijöille: i) valmennukset ja muut valmentavat toimenpiteet, ii) työllisyys- ja yrityspalvelut, iii) ammatillinen koulutus, iv) palkkatuki, v) starttirahat ja vi) matka-, oleskelu- ja muuttokustannusten korvaukset; toteaa, että valvontaa ja raportointia varten on osoitettu riittävästi varoja;

    13.

    		 toteaa, että 12 kohdassa mainittu palkkatuki on 30–50 prosenttia työntekijän palkkakustannuksista ja että sitä annetaan 6–24 kuukauden ajan; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään palkkatukia maksaessaan tarkoin huomiota sen varmistamiseen, että palkkatuen avulla töihin otetuilla vähennetyillä työntekijöillä ei korvata osittain tai kokonaan työpaikkaa, joka kuului aiemmin saman yrityksen toiselle työntekijälle; panee tyytyväisenä merkille, että Suomen viranomaiset ovat vakuuttaneet, että näin ei tapahdu;

    14.

    		 toteaa, että tulotukitoimenpiteiden osuus on 16,64 prosenttia yksilöllisten palvelujen koko paketista eli selvästi alle EGR-asetuksessa asetetun 35 prosentin raja-arvon ja että näiden toimien ehtona on toimenpiteiden kohteena olevien edunsaajien aktiivinen osallistuminen työnhaku- tai koulutustoimiin;

    15.

    		 kehottaa komissiota arvioimaan tulotukitoimenpiteiden vaikutuksia useita vuosia kattavan jakson aikana ja tiedottamaan niistä, jotta varmistetaan, että toimenpiteillä tuetaan laadukkaita työpaikkoja eikä niitä ei käytetä lyhytaikaisten matalapalkkasopimusten tukemiseen;

    16.

    		 toteaa, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu kohteena olevien edunsaajien edustajia, työmarkkinaosapuolia sekä kansallisia ja alueellisia kumppaneita;

    17.

    		 palauttaa mieliin, että on tärkeää parantaa kaikkien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia; edellyttää, että tarjottava koulutus mukautetaan sekä vähennettyjen työntekijöiden tarpeisiin, taitoihin ja pätevyyksiin että todelliseen liiketoimintaympäristöön;

    18.

    		 panee merkille, että Microsoftin tapauksessa tehdään yhteistyötä ”Työvoiman liikkuvuus Euroopassa 2014–2020” -hankkeen kanssa, joka on valtakunnallinen EURES-palvelujen kehittämishanke; ottaa huomioon, että yhteistyössä EGR:n ja EURES-palvelujen kanssa järjestetään alueellisesti kansainvälisiä rekrytointitapahtumia; suhtautuu myönteisesti tällaisiin toimiin sekä siihen, että Suomen viranomaiset kannustavat työttömäksi jääneitä työntekijöitä käyttämään kattavasti hyväkseen oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen;

    19.

    		 toteaa, että ESR:n puitteissa on käynnistetty valtakunnallinen toimenpidekokonaisuus, jonka nimi on ”Mallit rekrytoivan ja irtisanovan yrityksen välillä”; ottaa huomioon, että tämä toimenpidepaketti tuottaa tuloksia, jotka voivat olla hyödyllisiä tähän EGR-hakemukseen liittyvien hankkeiden täytäntöönpanossa; on tyytyväinen Suomen viranomaisten pyrkimyksiin löytää synergiaa muiden kansallisista tai unionin rahastoista rahoitettavien toimien kanssa;

    20.

    		 palauttaa mieliin, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi EGR-asetuksen 7 artiklan mukaisesti ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä sekä tarvittavia taitoja ja että sen olisi sovittava yhteen resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa;

    21.

    		 toteaa, että irtisanotuille työntekijöille kasvokkain tarjotut palvelut ovat osoittautuneet aiemmissa EGR-tapauksissa erittäin hyödyllisiksi;

    22.

    		 toteaa Suomen viranomaisten vahvistaneen, ettei ehdotetuille toimille saada rahoitustukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, että kaksinkertainen rahoitus estetään ja että ehdotetuilla toimilla täydennetään rakennerahastoista rahoitettavia toimia; kehottaa jälleen komissiota esittämään vuosittain näiden tietojen vertailevan arvioinnin, jotta varmistetaan nykyisten asetusten täysimääräinen noudattaminen ja taataan, ettei unionin rahoittamissa palveluissa ole päällekkäisyyttä;

    23.

    		 pitää myönteisenä Suomen antamaa vakuutusta, että EGR-rahoitustuella ei korvata toimia, jotka asianomaisen yrityksen on toteutettava kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten perusteella;

    24.

    		 panee tyytyväisenä merkille, että komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn sen jälkeen, kun parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa; panee merkille uuden aikataulun aiheuttamat määräaikoihin liittyvät paineet ja mahdolliset vaikutukset tapausten tutkintaan;

    25.

    		 hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

    26.

    		 kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

    27.

    		 kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

    (1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

    (2)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

    (3)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

    LIITE

    EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

    Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Suomen hakemuksen johdosta – EGF/2016/001 FI/Microsoft)

    (Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2016/1857.)

    Top