30.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 207/104

1.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on pyytänyt suuntaa-antavan lausunnon asiasta, ja pyrkii lausunnolla antamaan panoksensa Life-ohjelman 2014–2020 väliarviointiin asetuksen (EU) N:o 1293/2013 (Life-asetus) 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti, täytäntöönpanosäädökseen, jolla hyväksytään toinen Life-ohjelman monivuotinen työohjelma vuosiksi 2018–2020 (Life-asetuksen 24 artiklan 4 kohta), ja seuraavan Life-ohjelman kehittelyyn tulevan monivuotisen rahoituskehyksen 2020–2027 puitteissa.

2.

on vakuuttunut siitä, että luonnonympäristön suojeleminen ja biologisen monimuotoisuuden vaaliminen on jatkossakin yksi Euroopan unionin keskeisistä tavoitteista. Ympäristöalan Life-ohjelmalla vahvistetaan Euroopan luonnonpääomaa ja siihen liittyviä ekosysteemipalveluja sekä edistetään ”vihreiden” työpaikkojen luomista, paikallista yrittäjyyttä ja älykästä, kestäväpohjaista ja osallistavaa talouskasvua, eli Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita ja alueiden komitean poliittisia painopisteitä. Uusien välineiden kuten Ilmastotoimet-alaohjelman perustamista pidetään keskeisen tärkeänä Euroopan uusien ilmastohaasteiden valossa ja myös valmistamassa tietä paikalliselle ja alueelliselle toimintaohjelmalle, joka koskee EU:n strategiaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (1), EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuosiksi 2020–2030 (2) ja panostusta Pariisin sopimukseen (3).

3.

huomauttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset kuuluvat Life-ohjelman pääasiallisiin edunsaajiin ja hyötyvät siitä suoraan toteuttamalla Life-hankkeita sekä muodostamalla paikallisia ja alueellisia kumppanuuksia. Ohjelman houkuttelevuus alue- ja paikallishallinnolle perustuu temaattisten rahoitusprioriteettien monipuolisuuteen, mahdollisuuteen tehdä yhteistyötä monien sidosryhmien kanssa sekä rahoitusmallien moninaisuuteen.

4.

toistaa tukevansa vahvasti Life-ohjelmaa: se on riippumaton, suoraan hallinnoitava rahoitusohjelma, jossa keskitytään täysin ympäristöasioihin ja jolla on merkittävä vaikutus työllisyyden ja kasvun parantamiseen. Sitä tulisi jatkaa vuoden 2020 jälkeen ja sen määrärahoja tulisi lisätä tuntuvasti (4). Kun otetaan huomioon ympäristö- ja ilmastoalan uudet haasteet ja tarve innovaatioille, tarvitaan erityisiä lähestymistapoja, jotta voidaan puuttua ympäristö- ja ilmastotavoitteiden epätasaiseen huomioon ottamiseen jäsenvaltioiden käytänteissä ja varmistaa lainsäädännön täytäntöönpano.

5.

katsoo, että Life-asetuksen (5) liitteessä III asetetut Life-ohjelman alakohtaiset painopisteet ovat edelleen päteviä eikä niitä tarvitse muuttaa delegoidulla säädöksellä väliarviointivaiheessa Life-asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa säädetyllä tavalla.

6.

on edelleen erittäin huolissaan siitä, että Life-painopistealueen ”Luonto ja luonnon monimuotoisuus” määrärahat vuosiksi 2014–2020 ovat yhteensä noin 1,155 miljardia euroa, vaikka komission arvion mukaan Natura 2000 -verkostoon tarvitaan kaikkiaan 5,8 miljardin euron (6) vuosittaiset investoinnit, jotta EU:n luontoa pystytään suojelemaan riittävästi luontotyyppidirektiivin 8 artiklassa asetettujen vaatimusten mukaisesti. AK odottaa, että yksi parhaillaan tehtävän luontotyyppidirektiivin toimivuustarkastuksen merkittävimmistä tuloksista on rahoituksen riittämättömyys asianmukaiseen täytäntöönpanoon, mitä myös AK on korostanut (7). AK kehottaakin komissiota antamaan Life-asetuksen 9 artiklan 4 kohdan nojalla delegoidun säädöksen, jolla lisätään Life-ohjelman puitteissa luonnon ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun myönnettävien toiminta-avustusten määrärahoja ja pidetään määrärahat huomattavasti korkeammalla tasolla vuoden 2020 jälkeen, jotta voitaisiin huomattavasti lisätä Life-ohjelman osuutta Natura 2000 -rahoituksessa.

7.

suosittaa voimakkaasti Ilmastotoimet-alaohjelman säilyttämistä ja vahvistamista Life-ohjelman toisessa monivuotisessa työohjelmassa ja vuoden 2020 jälkeen, sillä se valmistaa tietä paikalliselle ja alueelliselle toiminnalle, joka liittyy EU:n ja kansainvälisiin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin. Sitä varten voitaisiin lisätä huomattavasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen osoitettavia määrärahoja ja ottaa huomioon ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian tuleva uudelleentarkastelu (8). Lisäksi Ilmastotoimet-alaohjelman painopistealueet ja hankkeiden aiheet olisi määriteltävä ja kytkettävä toimintatukiin. Erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvän painopistealueen yhteydessä niissä tulisi viitata EU:n poliittisiin painopisteisiin ja tärkeimpien talouden alojen, kuten energia-alan ja liikenteen, panokseen kasvihuonekaasupäästöjen kehityssuuntauksissa.

8.

katsoo, että Life-ohjelmalla on keskeinen rooli ympäristönsuojeluun ja ilmastoon liittyvien uusien ratkaisujen kehittelyssä, ekoinnovaatioiden edistämisessä ja valmiuksien vahvistamisessa uusia välineitä kuten vihreää infrastruktuuria (9) ja luontoon perustuvia ratkaisuja (10) varten. AK kehottaa komissiota jatkamaan tätä lähestymistapaa sekä kuluvan monivuotisen ohjelman yhteydessä että vuoden 2020 jälkeen.

9.

korostaa, että kiertotalouden kehittäminen kiertotaloutta koskevan komission toimintasuunnitelman – jota AK on ilmaissut kannattavansa (11) – mukaisesti edellyttää julkisista ja yksityisistä lähteistä saatavaa rahoitusta, jolla parannetaan teknologiaa ja prosesseja ja laajennetaan niitä suurempaan mittakaavaan, kehitetään infrastruktuuria ja lisätään yhteistyötä arvoketjun toimijoiden välillä. AK uskoo, että jätteitä ja resurssitehokkuutta koskevat painopisteet ovat valtaosin samansuuntaisia tämän lähestymistavan kanssa, ja kehottaa jatkamaan tätä työtä toisessa monivuotisessa työohjelmassa, johon olisi kuitenkin lisättävä erikseen maininta kiertotaloudesta. Tulevassa Life-ohjelmassa olisi asetettava etusijalle kysymykset, joita on tarkoitus käsitellä tulevassa muovien asemaa kiertotaloudessa koskevassa strategiassa, sekä rakennusjäte.

10.

on tyytyväinen Life-ohjelman tarjoamaan mahdollisuuteen puuttua ympäristölainsäädännön epäyhtenäiseen ja riittämättömään täytäntöönpanoon ja noudattamisen valvontaan jäsenvaltioissa, sillä asia on yksi AK:n painopisteistä (12). Tämänsuuntaista työtä olisi jatkettava ja vahvistettava voimakkaasti seuraavassa ohjelmassa edistämällä integroitujen hankkeiden ja painopistealueen ”Ympäristöhallinto ja -tieto” täytäntöönpanoa.

11.

korostaa tässä yhteydessä myös Life-ohjelman panosta EU:n lainsäädännön parantamistavoitteen saavuttamiseen, kestävän kasvun ja työpaikkojen luomiseen ja unionin ympäristö- ja ilmastonsuojelupolitiikan täytäntöönpanoon asianmukaisten tavoitteiden asettamisen ja mukauttamisen, parannettujen palautemekanismien ja tuetuista hankkeista kerättyjen kokemusten avulla. Komitea korostaa kuitenkin myös, että Life-ohjelman ensisijaisena tavoitteena on jatkossakin oltava ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen sen itseisarvon vuoksi, sillä kyse on Euroopan ja ihmiskunnan biologisesta perinnöstä.

12.

on edelleen huolissaan Life-ohjelman suppeista määrärahoista, jotka ovat monivuotisessa työohjelmassa 2014–2020 vain noin 0,3 prosenttia asetuksessa (EU) N:o 1311/2013 mainitusta maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärästä. AK toistaa vuonna 2012 esittämänsä kehotuksen korottaa huomattavasti ohjelman määrärahoja vuoden 2020 jälkeen (13).

13.

toteaa, että Life-ohjelman tavoitteiden saavuttaminen voi vaarantua tavoiteltua heikomman yhteisrahoitusasteen vuoksi (14), sillä tuensaajat ja erityisesti voittoa tavoittelemattomat kumppanitahot saattavat hakea rahoitusta valikoivasti. AK kehottaa komissiota nostamaan yhteisrahoitustasoa seuraavassa Life-ohjelmassa ja sovittamaan Life-ohjelman yhteisrahoitustasot paremmin yhteen muiden suoraan ja yhteisesti hallinnoitavien EU:n rahoitusohjelmien yhteisrahoitustasojen ja vähemmän kehittyneisiin alueisiin sovellettavien poikkeuksien kanssa. Luonnon ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun tarkoitettuihin toiminta-avustuksiin voitaisiin soveltaa erityisiä yhteisrahoitustasoja, jotka määräytyisivät suojelualueiden kattavuuteen ja alueen (esim. NUTS-taso 3) taloudelliseen vaurauteen perustuvan muuttajan mukaan luomatta kuitenkaan kehittyneemmille alueille haitallista epätasapainoa.

14.

suhtautuu epäilevästi julkisia laitoksia koskevaan 102 prosentin sääntöön, jonka mukaan rahoitusosuuksien kokonaismäärän hankkeen budjetissa on oltava vähintään kaksi prosenttia suurempi kuin virkamiesten kaavaillut yhteenlasketut palkkakustannukset. Tällainen sääntö usein vaikeuttaa tai tekee mahdottomaksi julkisten laitosten (erityisesti tiede- ja tutkimuskeskusten ja kansalaisjärjestöjen) osallistumisen hankkeisiin, vaikka niiden sitoutuminen on usein olennaisen tärkeää Life-hankkeiden tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

15.

kyseenalaistaa rajoitukset, jotka koskevat infrastruktuurirahoitusta Life-ohjelmassa ja erityisesti rahoituksen saantia suurille infrastruktuurihankkeille. kehottaa Euroopan komissiota kiinnittämään arvioinnissa huomiota siihen mahdolliseen vaaraan, että Life-ohjelman hankkeissa keskitytään enemmän valmiuksien vahvistamiseen kuin toimintaan, jolla on todellisia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia.

16.

kehottaa hyödyntämään paremmin kiinteämääräisiä ja kertaluonteisia maksuja alv-raportoinnin vähentämiseksi kyseenalaistamatta kuitenkaan arvonlisäveron tukikelpoisuutta (15), kuten nykyisen Life-asetuksen johdanto-osan 38 kappaleessa todetaan. AK toistaa kantansa, että alv:n poistaminen tukikelpoisten kustannusten joukosta saisi monet mahdolliset hakijat luopumaan ehdotuksen laatimisesta. Alv tulisi silti hyväksyä tukikelpoiseksi kustannukseksi, jos tuensaajat pystyvät osoittamaan, ettei sitä saada perittyä takaisin (16).

17.

korostaa pitävänsä tarpeellisena, että maan hankinta säilyy myös tulevaisuudessa Life-ohjelman puitteissa tukikelpoisena (Life-asetuksen 20 artiklan 3 kohta). Tässä yhteydessä on säilytettävä ehtona, että kyseinen maa-alue varataan pitkällä aikavälillä luonnonsuojelutarkoituksiin. Maan hankinta on usein välttämätön edellytys Natura 2000 -alueiden säilyttämiseksi ja pitkäkestoisen luonnonsuojelun varmistamiseksi.

18.

korostaa, että hankkeiden valmisteluun ja hankehakemusten esittämiseen liittyvät hallinnolliset rasitteet saavat usein alueet luopumaan Life-tuen hakemisesta. Tämä koskee erityisesti suuria (integroituja) hankkeita, joissa hakemusprosessin toteuttamiseen ja onnistuneen hakemuksen tekemiseen tarvitaan merkittäviä aika-, energia- ja henkilöstöresursseja, erityisesti kun on kyse vähemmän kokemusta hankkineista yhteistyökumppaneista. AK onkin jo aiemmassa lausunnossaan (17) todennut, että hakumenettelyä ja hallinnollisia menettelyjä on syytä yksinkertaistaa ja hankkeen rahoitusta koskevan päätöksen odotusaikaa lyhentää.

19.

Komitea kannustaa Euroopan komissiota harkitsemaan mahdollisuutta toteuttaa perinteisiä hankkeita koskeva Life-ohjelman hakumenettely kahdessa vaiheessa, kuten on tähän asti tehty integroitujen hankkeiden kohdalla. Ensimmäisessä vaiheessa esitettäisiin lyhyt selostus hanke-ehdotuksesta (suunnitelma), ja jos se saa myönteisen arvion, tuensaajahankkeen koordinaattori esittäisi sen jälkeen koko ehdotuksen. Lisäksi komitea kehottaa Euroopan komissiota pohtimaan keinoja yksinkertaistaa hankkeen rahoitusnäkökohtien ja teknisten osa-alueiden lopullisia hyväksymismenettelyjä ja porrastaa ne hankkeen koko keston ajalle. Tämä antaisi talouden toimijoille enemmän joustavuutta ja pienentäisi riskiä, että keskitytään taloudellisiin ja hallinnollisiin näkökohtiin hankkeen teknisen sisällön kustannuksella.

20.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Life-asetuksen 3 artiklassa ja ensimmäisessä monivuotisessa työohjelmassa 2014–2017 painotetaan Life-ohjelman onnistumisen mittaamista uusilla laadullisilla ja määrällisillä ympäristöön liittyvillä, sosiaalisilla ja taloudellisilla indikaattoreilla. Komitea kehottaa kuitenkin yksinkertaistamaan niitä, sillä monet indikaattorit ovat sellaisia, ettei niitä voi uskottavasti arvioida hankkeiden keston aikana. Niitä olisi myös joustavoitettava ja sopeutettava paikallisiin ja alueellisiin erityispiirteisiin, ja raportointiin kuluvaa aikaa olisi lyhennettävä.

21.

panee merkille, että Life-rahoituksen täydentävyyttä ja johdonmukaisuutta suhteessa muihin EU:n rahastoihin kuten koheesiopolitiikan rahastoihin (ESR, EAKR, koheesiorahasto), maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon on vahvistettu nykyisessä monivuotisessa työohjelmassa. Komitea vaatii, että määritetään synergiavaikutukset ja järjestelmälliset yhteistyörakenteet muiden EU:n rahastojen kanssa Life-ohjelman kehittämiseksi vuoden 2020 jälkeen (18).

22.

toteaa, että Life-ohjelma on pieni mutta joustava ohjelma, jolla tuetaan kunnianhimoisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita, joita ei tueta suoraan muilla EU:n ohjelmilla tai joita toteutetaan muilla aloilla. Ohjelmasta tuetaan konkreettisia aluetason hankkeita, ja se on siksi erinomainen katalysaattori muille hankkeille ja kansallisten ja yksityisten varojen mobilisoinnille (19). AK kehottaa komissiota kehittämään mallin, jonka mukaisesti Life-ohjelmaa koordinoidaan laajasti muiden sellaisten EU:n ohjelmien kanssa, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun ja ilmastoon suoraan tai välillisesti.

23.

on huolissaan Life-ohjelman hyödyntämisen epätasaisesta jakautumisesta EU:n jäsenvaltioissa ja alueilla. Sekä toisessa monivuotisessa työohjelmassa että tulevassa Life-ohjelmassa tarvitaan vankka toimintasuunnitelma, jolla lisätään Life-ohjelman tunnettuutta niissä maissa, joissa se ei ole niin suosittu, ja herätetään kiinnostus osallistua siihen (20). Toimintasuunnitelma voitaisiin ottaa käyttöön rahoituksen käytön tehokkuutta eri jäsenvaltioissa koskevan vuotuisen arvioinnin yhteydessä.

24.

ehdottaa edellä esitetyn perusteella, että käynnissä olevaa perinteisiin Life-hankkeisiin suunnattujen maakohtaisten määrärahojen asteittaista poistamista olisi harkittava uudelleen. Maakohtaisten määrärahojen poistaminen voi johtaa Life-rahoituksen käytön maantieteellisten erojen kasvamiseen entisestään ja alentaa vähemmän kokeneiden maiden mahdollisuuksia, vaikka niillä on edelleen ympäristö- ja ilmastohaasteita ratkaistavanaan. AK ehdottaa harkittavaksi järjestelmää, jossa määrärahat myönnetään yhdeksi vuodeksi neljän vuoden sijaan, jotta se olisi joustavampi käytettävissä olevien budjettivarojen ja rahoituksen käyttöä koskevan maantieteellisen jakautumisen suhteen. Komitea korostaa kuitenkin, että hankkeiden, joihin rahoitusta myönnetään, on täytettävä innovointiastetta ja uusittavuutta koskevat kriteerit eurooppalaisen lisäarvon tuottamiseksi. Vaihtoehtoisesti komitea ehdottaa, että osa määrärahoista varataan jaettavaksi kullekin yksittäiselle valtiolle ja että loppuosa asetetaan yhteisesti kaikkien jäsenvaltioiden saataville täysin kilpailullisin perustein.

25.

panee merkille, että osa kansallisista yhteyspisteistä on nähnyt erityistä vaivaa uusien hakijoiden houkuttelemiseksi. Komitea kehottaa jäsenvaltioita, joissa rahoitusta hyödynnetään vähemmän, sitouttamaan kansalliset yhteyspisteet tekemään aktiivisesti ohjelmaa tunnetuksi paikallis- ja alueviranomaisille.

26.

kehottaa Euroopan komissiota jatkamaan toimintaa, jolla varmistetaan koulutustuen myöntäminen jäsenvaltioille, joilla on vähemmän kokemusta ja joissa rahoituksen käyttö on ollut vähäisempää. Tavoitteena tulee olla kansallisten ja alueellisten yhteyspisteiden potentiaalin kasvattaminen ja aktiivisen tuen antaminen hakijoille, jotta korkealaatuisia hakemuksia tulee enemmän erityisesti maissa, joissa ympäristö- ja ilmastohaasteet ovat suuria ja joissa on vähemmän kokemusta Life-varojen hakemisesta.

27.

toteaa, että Life-ohjelma tarjoaa useita välineitä ja mekanismeja, joilla voidaan edistää ratkaisujen levittämistä ja siirtämistä ja että se on ihanteellinen väline, joka osoittaa paikallis- ja alueviranomaisille ympäristö- ja ilmastoalan investointien hyödyt. Sidosryhmien välisten suhteiden pysyvyys riippuu niiden kokemustasosta, paikallisista ja alueidenvälisistä yhteyksistä, yhteistyöhalukkuudesta ja tietoisuudesta, jonka rakentaminen on pitkäkestoinen prosessi. AK kehottaa jatkamaan investoimista tällaisen potentiaalin rakentamiseen (21) rahoittamalla hankkeita, joiden tarkoituksena on vahvistaa valmiuksia, myös vuoden 2020 jälkeen.

28.

uskoo, että ympäristön ja luonnon suojelussa sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa täytyy aina löytää tasapaino eri tavoitteiden – ihmisten turvallisuuden, ihmishenkien ja omaisuuden suojaamisen – välillä. Tarvitaan toimia ja tukea hankkeille hyväksyttävien kompromissien saavuttamiseksi tällä alalla kaikkien sidosryhmien välillä. Life-hankkeet voivat olla tässä avuksi. AK kannustaa komissiota ottamaan hankehakemusten arvioinnissa huomioon hankkeen mahdollisuudet edistää sellaisten uusien sääntöjen laatimista, joilla sovitetaan yhteen ihmisen elämän suojeleminen eräiden lajien aiheuttamalta uhalta sekä uhanalaisten lajien suojelu. AK ehdottaa myös, että yksi hankkeille asetettava myönteisen arvion saamisen edellytys olisi suunnitelma kohdealueen sidosryhmien avointa julkista keskustelua varten ja ehdotusten antaminen tarkasteltavaksi.

29.

pitää Life-ohjelmaa merkittävänä innovatiivisuuden edistämisessä EU:ssa ja kehottaa harkitsemaan, miten Life-hankkeissa toteutettujen prototyyppien ja ratkaisujen kaupallistamista voitaisiin vahvistaa soveltuvalla rahoitusmallilla. Nopeutetun menettelyn käyttöönotto Life-hankkeiden toteuttamisen päätyttyä tehostaisi Life-hankkeissa kehitettyjen innovaatioiden markkinoille saattamista. Tämä parantaisi EU:n kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla ja mahdollistaisi uusien ”vihreiden” työpaikkojen luomisen.

30.

toteaa, että on keskeisen tärkeää osallistaa tiede- ja tutkimusala ja yksityinen sektori ekoinnovaatioiden kehittämiseen ja markkinointiin. Komitea kehottaa komissiota jatkamaan mekanismeja, joilla helpotetaan tällaista yhteistyötä. Komitea kehottaa muun muassa tarkistamaan sääntöä, joka mahdollistaa Life-hankkeissa kehiteltyjen prototyyppien saattamisen markkinoille vasta hankkeen toteuttamisen päätyttyä. Sääntö rajoittaa kiinnostuneiden yritysten ja tiede- ja tutkimuslaitosten osallistumista innovatiivisiin hankkeisiin.

31.

katsoo, että ratkaiseva toisen monivuotisen työohjelman ja tulevan Life-ohjelman haaste, jolla voidaan tehostaa Life-ohjelman vaikutusta EU:n talouden muuntamisessa kohti kiertotaloutta ja hiiletöntä tuotanto- ja kulutusjärjestelmää, on ekoinnovaatioiden ja esittely- ja kokeiluhankkeiden laajentaminen teollisuusmittakaavaan. On tutkittava uusia tapoja tukea innovatiivisten Life-hankkeiden tulosten laajaa levitystä ja pääsyä markkinoille. AK kehottaa komissiota arvioimaan tulevaa Life-ohjelmaa varten vaihtoehtoa, jossa menestyksekkäät hankkeet saavat lisätukea esimerkiksi parhaiden ekoinnovaatioiden mittakaavan laajentamiseen myös muiden rahoitusvälineiden kautta.

32.

panee merkille, että Life-hankkeet tuottavat suuressa määrin pitkäkestoisia myönteisiä vaikutuksia ja toistettavissa ja siirrettävissä olevia tuloksia (22), mutta parantamisen varaakin on vielä. Toisessa monivuotisessa työohjelmassa ja vuoden 2020 jälkeisessä toiminnassa olisi jatkuvasti kiinnitettävä huomiota siihen, että hankkeiden tuloksia arvioidaan pysyvyyden, toistettavuuden ja siirrettävyyden näkökulmasta, sillä tämä on keskeisen tärkeää Life-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi, varojen tehokkaan käytön varmistamiseksi, ekoinnovaatioiden edistämiseksi ja kestäväpohjaisen ja vastuullisen kasvun tukemiseksi. AK kehottaa komissiota asettamaan selkeät valintakriteerit pysyvyys-, toistettavuus- ja siirrettävyyspotentiaalin arvioimiselle hankehakemusvaiheessa ja indikaattorit näiden näkökohtien toteutumisen arvioimiselle toteutusvaiheessa ja sen jälkeen.

33.

pitää erityisen tärkeänä tuen osoittamista hankkeisiin, joissa pyritään tilastollisesti kartoittamaan suojelluiksi luokiteltujen eläinlajien populaatiot ja niiden elintilan koko, sekä hankkeisiin, joissa kartoitetaan suojelluksi luokiteltujen luontotyyppien uhanalaisuus, uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät.

34.

on huolissaan siitä, että luonnonvaraiset eläimet häädetään enenevästi pois niiden luonnollisesta elinympäristöstä, ja kehottaa sen vuoksi kehittämään ja ottamaan yhdennetysti käyttöön innovatiivisia kriisinhallintatoimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan eläinten luonnollisen elinympäristön säilyminen.

35.

ehdottaa, että Euroopan komissio laatii Life-ohjelmalle pysyvyys-, toistettavuus- ja siirrettävyyssuunnitelman ohjelman tulosten parantamiseksi edelleen tässä asiassa. Tähän voisivat kuulua muun muassa (23) sellaisen innovaatioalustan (joka perustuu Life-hankkeiden verkkopohjaiseen tietokantaan) kehittäminen edelleen, joka helpottaa toistettavissa olevien ekoideoiden löytämistä, innovaatioita koskevan tiedon levittäminen tehokkaasti ja kohdennetusti, temaattisten foorumien, hankeverkostojen ja -klustereiden muodostaminen painopistealueittain, Life-verkkosivuilla olevien viestintävälineiden (24) tehokkaampi hyödyntäminen ja kaikkein parhaiden Life-hankkeiden valinnan ja tulosten levittämisen kehittäminen edelleen.

36.

haluaa Life-hankkeiden pysyvyyden lisäämiseksi säilyttää velvoitteen toimittaa hankkeista Life-tuen jälkeinen suunnitelma, jossa osoitetaan rahoituksen jatkuvan hankkeiden tulosten ylläpitämiseksi ja määritetään vastuutaho, joka pitää huolta henkilöstön työn jatkumisesta, viranomaisten virallisesta tuesta ja viestinnästä paikallisten sidosryhmien kanssa.

37.

katsoo, että Life-asetuksen 17 artiklassa määritetyt Life-ohjelman rahoitustyypit ovat asianmukaisia ja niillä voidaan tukea monenlaisia alueiden käytettävissä olevia rahoitusvaihtoehtoja, mutta kehottaa arvioimaan kaudella 2014–2017 saatuja tuloksia niiden parantamiseksi seuraavassa Life-ohjelmassa.

38.

myöntää, että integroiduilla hankkeilla on tärkeä katalyyttinen vaikutus viranomaisille, sillä ne paikkaavat aukkoja EU:n ympäristöpolitiikan täytäntöönpanossa. Komitea katsoo, ettei tämäntyyppisestä rahoituksesta ole vielä tarpeeksi kokemusta, ja ehdottaa budjetin säilyttämistä toisessa monivuotisessa työohjelmassa Life-asetuksen 17 artiklan 5 kohdan mukaisella tasolla. AK ehdottaa, että integroitujen hankkeiden tuloksia arvioidaan vuoden 2020 lopussa, ja uskoo, että ne voivat olla entistä tärkeämpi väline tulevassa Life-ohjelmassa. Tämä tarkoittaa erityisesti ensisijaisiin Natura 2000 -toimiin liittyvien viitekehysten edistämistä Natura 2000 -hoitosuunnitelmien laatimista koskevien yhdennettyjen hankkeiden avulla.

39.

kehottaa säilyttämään tulevassa Life-ohjelmassa teknisen tuen hankkeet, joilla autetaan tuensaajia, jotka eivät ole vielä toteuttaneet integroitua hanketta, sillä hakemuksen valmistelu on monimutkaista ja kysyy aikaa ja resursseja (25).

40.

suhtautuu myönteisesti kahteen uuteen rahoitusvälineeseen, jotka ovat energiatehokkuuden yksityinen rahoitusväline (PF4EE) ja luonnonpääoman rahoitusjärjestely (NCFF). Ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia tuoda yksityisiä sijoittajia rahoittamaan energiatehokkuuteen ja luonnonpääomaan liittyviä hankkeita ja auttavat siirtymään yleisesti kohti ”vihreää” rahoitusta. Komitea katsoo, että kumpikaan väline ei ole vielä saavuttanut koko potentiaaliaan varsinkaan hankkeen uutuuden vuoksi ja koska ensimmäisiin täytäntöönpanokuukausiin liittyy jonkin verran hallinnollisia hankaluuksia. AK kehottaa komissiota seuraamaan ohjelmia edelleen ja laatimaan menetelmiä niiden tehokkuuden arvioimiseksi. Komitea myös pyytää komissiota harkitsemaan olemassa olevien välineiden laajentamista tai uuden, riittävin määrärahoin varustetun rahoitusvälineen ottamista käyttöön, jotta saataisiin myös houkuteltua investoijia sijoittamaan Ympäristö ja resurssitehokkuus -painopistealueeseen. Komitea kannattaa Euroopan parlamentin kehotusta, jonka mukaan PF4EE-välineen avulla tulee voida taata, että hankkeilla saadaan aikaan asianmukaisia, myönteisiä ja tieteellisesti konkreettisia vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen.

41.

panee merkille PF4EE-välineen tärkeän roolin, sillä sen avulla tuetaan maakohtaisten painopisteiden toteuttamista energiatehokkuuden alalla tarjoamalla rahoitusta sekä teknistä tukea ja asiantuntemusta tuensaajille. PF4EE-välineen potentiaalin hyödyntämiseksi paremmin komitea ehdottaa, että voitaisiin harkita mahdollisuutta pitää tätä mekanismia Life-hankkeiden täydentävänä rahoituksena energiatehokkuuden alalla. Komission tulisi viitata tällaisen täydentävän rahoituksen mahdollisuuteen hakijoille suunnatuissa vuosittaisissa ohjeissa. Mallin käyttöä olisi jatkettava toisen monivuotisen työohjelman loppuun, ja jos sen arvioinnin tulokset ovat myönteiset, myös vuoden 2020 jälkeen.

42.

pitää tervetulleena sitä, että NCFF-välineellä tartutaan vaikeaan ja uuteen haasteeseen, joka koskee ekosysteemipalveluihin liittyvien hankkeiden rahoittamista ja yksityisen sektorin kannustamista investoimaan tälle alalle. Komitea on sitä mieltä, että investoiminen ekosysteemipalveluihin on Euroopan tulevaisuus, ja on tyytyväinen siihen, että Life-ohjelmassa tartutaan tähän haasteeseen. Komitea kehottaa tutkimaan ja arvioimaan NCFF-mekanismin toimintaa jo saatujen ja odotettavissa olevien tulosten perusteella, jotta voidaan varmistaa, että sitä hyödynnetään asianmukaisesti toisen monivuotisen työohjelman loppuun saakka, ja jos sen arvioidaan olevan myönteinen, myös vuoden 2020 jälkeen.

43.

on tyytyväinen Life-ohjelman innovatiiviseen rooliin ja katsoo, että ympäristö- ja ilmastoalan toiminta ei aina edellytä innovatiivisia ratkaisuja vaan riippuu usein jo aloitetun toiminnan jatkuvuudesta tai muissa hankkeissa kehitettyjen innovaatioiden soveltamisesta. AK kehottaa komissiota harkitsemaan kahdenlaisten hankkeiden rahoitusta: sekä innovatiivisten että sellaisten, joissa otetaan huomioon tämänhetkiset ympäristö- ja ilmastotarpeet. Rahoituksen myöntäminen ei edellyttäisi innovaatioiden luomista vaan toiminnan jatkamista hyödyntämällä muissa Life-hankkeissa kehitettyjä innovaatioita ja hyviä käytänteitä.