PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

1.1         Yleinen tausta

Yritykset ovat perinteisesti pitäneet verosuunnittelua oikeutettuna sillä perusteella, että ne käyttävät oikeudellisia järjestelyjä vähentääkseen maksettavia verojaan. Verosuunnittelusta on kuitenkin viime vuosina tullut yhä taidokkaampaa, sen avulla ylitetään lainkäyttöalueiden rajat ja siirretään verotettavat voitot suotuisia verojärjestelyjä tarjoaviin valtioihin. Tämä ns. aggressiivinen verosuunnittelu voidaan toteuttaa eri muodoissa, esimerkiksi pyrkimällä verovelvollisuuden pienentämiseen tai välttämiseen hyödyntämällä verojärjestelmän muotoseikkoja tai kahden tai useamman verojärjestelmän keskinäisiä eroja. Se johtaa muun muassa kaksinkertaisiin vähennyksiin (esim. sama kulu vähennetään sekä lähde- että kotivaltiossa) ja kaksinkertaiseen verottamatta jäämiseen (esim. tuloa ei veroteta lähdevaltiossa eikä kotivaltiossa)[1]. Kansallisten verohallintojen antamat päätökset tukevat monissa tapauksissa kyseisiä menettelyitä, kun niissä vahvistetaan yritykselle tietyn liiketoimen verokohtelu voimassaolevan lainsäädännön mukaan, ja luodaan samalla oikeusvarmuus kehitettyä järjestelyä varten. Vaikka jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne antavat veropäätöksiä voimassa olevan EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti, mainituissa päätöksissä olevalla avoimuuden puutteella voi olla vaikutusta muihin valtioihin, joilla on yhteys päätöksestä hyötyviin tahoihin. 

Veron kiertämisellä, veropetoksilla ja verovilpillä on merkittävä rajatylittävä ulottuvuus. Globalisaatio ja verovelvollisten lisääntyvä liikkuvuus voivat vaikeuttaa jäsenvaltioiden veropohjan arviointia.  Tämä ilmiö voi vaikuttaa verojärjestelmien toimintaan ja se voi aiheuttaa veron kiertämistä ja verovilppiä ja näin vaarantaa sisämarkkinoiden toiminnan.

Jäsenvaltiot voivat siksi käsitellä ongelmaa tehokkaasti vain ryhtymällä yhteisiin toimiin. Hallinnollisen yhteistyön parantaminen jäsenvaltioiden verohallintojen välillä on sen vuoksi yksi komission strategian päätavoitteista.

Neuvoston direktiivi 2011/16/EU säädettiin korvaamaan jäsenvaltioiden keskinäisestä avusta annettu aiempi direktiivi (neuvoston direktiivi 77/799/ETY), ja sillä vastattiin jäsenvaltioiden tehostetun hallinnollisen yhteistyön tarpeeseen verotuksen alalla.

Nyt käsiteltävänä olevan ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että direktiivin 2011/16/EU avulla saavutetaan veroviranomaisten välinen kattava ja tehokas hallinnollinen yhteistyö säätämällä pakollisesta jäsenvaltioiden välisestä automaattisesta tietojenvaihdosta, joka koskee rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia, jotka ovat siirtohinnoittelun alalla käytettyjä erityisiä rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä. Verotusta silmällä pitäen luodut rakenteet, jotka johtavat alhaiseen tulon verottamiseen päätöksen antavassa jäsenvaltiossa, voivat jättää vain vähäisiä tulomääriä muiden jäsenvaltioiden verotettaviksi ja rapauttaa näin niiden veropohjaa.

Ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot vaihtavat automaattisesti perustiedot rajatylittävissä tilanteissa annettavista ennakkopäätöksistä ja ennakkohinnoittelusopimuksista kaikkien muiden jäsenvaltioiden kanssa. Tämä perustuu periaatteeseen, jonka mukaan muut jäsenvaltiot ovat parhaassa asemassa arvioimaan kyseisen päätöksen mahdollisia vaikutuksia ja merkityksellisyyttä, eikä päätöksen antava jäsenvaltio. Tarvittaessa tiedot vastaanottava jäsenvaltio voi pyytää yksityiskohtaisempia tietoja.

Ehdotus on erityisesti suunniteltu niin, että sen mukaan on mahdollista laatia järjestelmä, jonka avulla päätöksiä koskevia tietoja vaihdetaan automaattisesti, tietojenvaihdon käytännön järjestelyistä ja vakiolomakkeiden käytöstä annetun direktiivin 2011/16/EU nykyisten sääntöjen perusteella. Se on myös OECD:n ja sen veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan työn kansainvälisen kehityksen mukainen.

Vuoden 2012 aikana yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmä[2] tarkasteli jäsenvaltioiden veropäätöksiä koskevien menettelyjen kehittymistä. Työryhmä yksilöi rajatylittävien päätösten lajit, joista tietoja on vaihdettava oma-aloitteisesti ja ehdotti, että kehitetään malliohje, jota jäsenvaltiot voisivat soveltaa sisäisesti[3]. Malliohjeessa määrätään, että tiedot rajatylittävistä päätöksistä olisi toimitettava oma-aloitteisesti direktiivin 2011/16/EU 9 artiklan mukaisesti, käyttäen sähköisiä vakiolomakkeita ja direktiivissä säädettyjä sähköisiä välineitä, viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun päätös on annettu direktiivin 10 artiklassa tarkoitetussa määräajassa. Siinä myös vaaditaan jäsenvaltioita varmistamaan, että jäsenvaltioiden väliset tietojenvaihtoa koskevat viestintäkanavat ovat asianmukaiset, ja että päätöksiä antaville tahoille järjestetään laadukasta koulutusta ja neuvontaa. Siinä annetaan myös opastusta oma-aloitteisesti annettavien tietojen sisällöstä. Tämä malliohje ei kuitenkaan ole oikeudellisesti sitova. Käytännössä jäsenvaltiot vaihtavat vain vähän tietoja verotusta tai siirtohinnoittelujärjestelyjä koskevista ennakkopäätöksistä, vaikka ne vaikuttavat muihin maihin.

Näin ollen entistä järjestelmällisempi ja sitovampi lähestymistapa päätöksiä koskevien tietojen vaihtamiseen EU:ssa vaikuttaa tarpeelliselta, jotta voidaan varmistaa, että jos yksi jäsenvaltio tekee verotusta tai siirtohinnoittelujärjestelyä koskevan ennakkopäätöksen, muut jäsenvaltiot, joihin päätös vaikuttaa, pystyvät toteuttamaan tarvittavia toimia.

Komissio on 16. joulukuuta 2014 sitoutunut tekemään ehdotuksen rajatylittäviä päätöksiä koskevien tietojen automaattisesta vaihdosta, ja tämä näkyy komission työohjelmassa vuodeksi 2015[4].

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

2.1         Veropetoksia ja veronkiertoa koskevan toimintasuunnitelman ja suositusten (COM(2012) 722) perusteella sekä muiden foorumeiden yhteydessä suoritetut kuulemiset

Euroopan parlamentti hyväksyi 21. toukokuuta 2013 päätöslauselman[5], jossa se pani tyytyväisenä merkille komission toimintasuunnitelman ja sen suositukset, kehotti jäsenvaltioita noudattamaan sitoumuksiaan ja komission toimintasuunnitelmaa ja korosti, että EU:n tulisi omaksua johtava rooli veropetoksista, veronkierrosta sekä veroparatiiseista käytävässä maailmanlaajuisessa keskustelussa ja erityisesti tietojenvaihdon edistämisessä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa 17. huhtikuuta 2013[6].  Se puolsi komission toimintasuunnitelmaa ja tuki komission pyrkimyksiä löytää käytännön ratkaisuja veropetosten ja verovilpin vähentämiseen.

Viime vuosien aikana jäsenvaltiot ovat työskennelleet käytännesääntötyöryhmässä parantaakseen rajatylittäviä veropäätöksiä ja siirtohinnoittelua koskevien tietojen rajatylittävää vaihtoa. Käytännesääntötyöryhmän päätelmät on ilmoitettu neuvostolle säännöllisesti raportin muodossa[7].

2.2         Jäsenvaltiot

Tämä direktiivi perustuu jäsenvaltioiden kesken vuonna 2014 sovittuun malliohjeeseen, ja sen vuoksi siinä näkyy jäsenvaltioiden valtuuskuntien useissa eurooppalaisissa yhteyksissä tähän mennessä tekemä työ. Jäsenvaltiot ovat jo jonkin aikaa keskustelleet veropäätöksiä koskevien tietojen vaihtamisen periaatteesta, mutta vaihdolle ei ole tähän mennessä pystytty laatimaan tehokasta järjestelmää. 

2.3         Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet

Tässä ehdotuksessa noudatetaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, joista määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 ja 4 kohdassa.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 115 artiklassa määrätään jäsenvaltioiden sellaisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä, jotka vaikuttavat suoraan sisämarkkinoiden toteuttamiseen sekä toimintaan ja joiden vuoksi lainsäädäntöjen lähentäminen on tarpeen.

Tavoitteena on varmistaa, että kaikilla jäsenvaltioilla on riittävästi tietoa rajatylittävissä tilanteissa annettavista ennakkopäätöksistä ja ennakkohinnoittelusopimuksista, ja tavoitetta ei voida riittävällä tavalla saavuttaa kussakin jäsenvaltiossa erikseen toteutettavin ja koordinoimattomin toimin. Näin ollen useamman kuin yhden jäsenvaltion veropohjaan mahdollisesti vaikuttavien tietojen vaihto edellyttää yhteistä ja pakollista lähestymistapaa. Lisäksi ehdotetuilla toimilla on luontaisesti rajatylittävä ulottuvuus. Rajatylittävissä tilanteissa annettavista ennakkopäätöksistä ja ennakkohinnoittelusopimuksista voidaan sen vuoksi saada hyödyllistä tietoa ainoastaan unionin tason toimien avulla.

Malliohjeilla voidaan toki parantaa asiantilaa, mutta säädöstä pidetään tehokkaampana. Lisäksi niin kauan kuin päätöksen antanut jäsenvaltio on se, joka arvioi omaan lainsäädäntökehykseensä perustuen kyseisen päätöksen merkityksen muiden jäsenvaltioiden kannalta, menettely ei ole avoin. Verovelvolliset voivat hyödyntää tietojen vaihtoa koskevien yhteisten sääntöjen puuttumista luomalla rakenteita, joilla siirretään voittoja alhaisen verotuksen maihin, jotka eivät välttämättä ole niitä maita, joissa voittoa tuottavaa taloudellista toimintaa suoritetaan ja jossa arvo muodostuu. [8] Koska veropäätökset kohdistuvat usein rajatylittäviin rakenteisiin, jäsenvaltiot ovat riippuvaisia toisistaan täydellisen kuvan saamiseksi. Tästä syystä yhteistyötä tekevät jäsenvaltiot ovat paremmassa asemassa kuin yksin toimivat jäsenvaltiot, kun varmistetaan veropäätöksiä koskevien tietojen vaihtamista varten luodun järjestelmän tehokkuus ja kattavuus. Yhdenmukainen EU:n lähestymistapa olisi tehokkaampi tapa varmistaa verotuksen avoimuus ja verohallintojen välinen yhteistyö veron kiertämisen torjunnassa.

Rajatylittäviä piirteitä omaavien veropäätösten avoimuuden puute, jolla on kielteisiä vaikutuksia erityisesti sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan, on poliittisten toimien kohteeksi otettu erityinen ongelma. Poliittiset toimet on rajoitettu koskemaan ainoastaan päätöksiä, joilla on rajatylittävä ulottuvuus. Poliittisilla toimilla tarkoitetaan kaksivaiheista lähestymistapaa, jonka mukaan tietyt direktiivissä määritellyt tiedot olisi toimitettava kaikille EU:n jäsenvaltioille. Jaettavien tietojen olisi toisaalta oltava mahdollisimman lyhyitä, mutta toisaalta niiden pitäisi riittää siihen, että vastaanottava jäsenvaltio voi arvioida tarvitseeko se lisätietoja. Toisessa vaiheessa ne jäsenvaltiot, jotka voivat osoittaa, että tiedot ovat ennalta arvioiden niille olennaisia, voivat pyytää yksityiskohtaisempia tietoja nykyisen direktiivin säännösten perusteella. Näin ollen ehdotus on kaikkein oikeasuhteisin ratkaisu tunnistettuun ongelmaan, koska se rajoittuu ennakkoon annettuihin veropäätöksiin ja ennakkohinnoittelusopimuksiin, joilla on rajatylittävä ulottuvuus.  Se perustuu myös automaattiseen tietojenvaihtoon, jolloin kukin jäsenvaltio päättää, olisiko sen pyydettävä tarkempia tietoja. Ehdotetut muutokset eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen kyseessä olevien ongelmien ratkaisemiseksi ja sitä kautta perussopimusten sisämarkkinoiden asianmukaista ja tehokasta toimintaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.4         Komission yksiköiden valmisteluasiakirja

Liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa arvioidaan toimintavaihtoehtoja vaikuttavuuden, tehokkuuden, johdonmukaisuuden ja sosiaalisten vaikutusten sekä perusoikeuksien kannalta. Komissio on laatinut vaihtoehdoista analyysin valitun toimintavaihtoehdon tueksi.

3            EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Tämän ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevat tiedot vaihdetaan automaattisesti eri jäsenvaltioiden kesken, kun uudessa 8 a artiklassa säädetyt vaatimukset täyttyvät.

Tätä varten ehdotuksella muutetaan direktiiviä 2011/16/EU, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/107/EU[9], ottamalla käyttöön erityinen vaatimus vaihtaa automaattisesti tietoja rajatylittävissä tilanteissa annettavista ennakkopäätöksistä ja ennakkohinnoittelusopimuksista.

Erityisesti ehdotetun direktiivin 1 artiklan 3 kohdassa lisätään uusi 8 a artikla, jossa määritellään soveltamisala ja edellytykset pakolliselle automaattiselle tietojenvaihdolle, jota sovelletaan niihin veropäätöstyyppeihin ja siirtohinnoittelusopimuksiin, jotka on määritelty ehdotetun direktiivin 1 artiklan 1 kohdassa. Ehdotuksen 8 a artiklan 1 kohdassa säädetään, että jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on automaattista tietojenvaihtoa käyttäen ilmoitettava tiedot määritetyistä veropäätöksistä, jotka ne ovat antaneet tai muuttaneet, kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Velvoite koskee myös kymmenen vuotta ennen ehdotetun direktiivin voimaantulopäivää annettuja päätöksiä, jotka ovat yhä voimassa sinä päivänä, kun direktiivi tulee voimaan (8 a artiklan 2 kohta).

Ehdotetun direktiivin 1 artiklan 6 kohdan avulla komissiolla on mahdollisuus luoda turvallinen keskusrekisteri tämän ehdotuksen puitteissa välitetyistä tiedoista. Tämä keskusrekisteri helpottaisi tietojen vaihtoa ja tukisi jäsenvaltioita, kun ne tutkivat jäsenvaltioiden välillä vaihdettuja tietoja ja toimivat niiden perusteella.

Ehdotettavalla direktiivillä myös saatetaan ajan tasalle vuoden 2011 direktiivin sääntöjä, jotka koskevat palautteen antamista, tietojenvaihdon käytännön järjestelyitä ja hallinnollista yhteistyön arviointia, jotta ne voidaan ulottaa koskemaan rajatylittävissä tilanteissa annettavien ennakkopäätösten ja ennakkohinnoittelusopimusten automaattista tietojen vaihtoa.

Näillä muutoksilla on sama oikeusperusta kuin direktiivillä 2011/16/EU eli SEUT-sopimuksen 115 artikla, jonka tarkoituksena on varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta.

4            TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksen vaikutus EU:n talousarvioon esitetään ehdotukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä, ja se katetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Uusista tietoteknisistä välineistä ja mahdollisesta keskusrekisteristä, jonka komissio voi perustaa tulevaisuudessa helpottaakseen tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä sekä tietojen varastointia varten, aiheutuvat kustannukset rahoitettaisiin Fiscalis 2020 -ohjelmasta, josta säädetään asetuksessa (EU) N:o 1286/2013 ja joka koskee taloudellista tukea veroviranomaisten välistä hallinnollista yhteistyötä EU:ssa parantaville toimille.

2015/0068 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON DIREKTIIVI

direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 115 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[10],

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[11],

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon[12],

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       Rajatylittävään veron kiertämiseen, aggressiiviseen verosuunnitteluun ja vahingolliseen verokilpailuun liittyvät haasteet ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti, ja niistä on tullut keskeinen huolenaihe unionissa ja maailmanlaajuisesti. Veropohjan rapautuminen vähentää huomattavasti kansallisia verotuloja, mikä haittaa jäsenvaltioiden kasvua edistävien veropolitiikkojen soveltamista. Erityisesti päätökset, jotka koskevat verotusta silmällä pitäen luotuja rakenteita, johtavat keinotekoisen korkean tulon alhaiseen verottamiseen ennakkopäätöksen antavassa maassa ja ne voivat jättää muiden asianomaisten maiden verotettaviksi vain keinotekoisen vähäisiä tulomääriä. Avoimuutta on siksi lisättävä kiireellisesti. Neuvoston direktiivissä 2011/16/EU[13] vahvistettuja välineitä ja mekanismeja on tehostettava tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(2)       Eurooppa-neuvosto korosti 18 päivänä joulukuuta 2014 antamissaan päätelmissä, että on tarpeen edistää kiireellisesti pyrkimyksiä torjua veron kiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua kansainvälisellä ja unionin tasolla. Eurooppa-neuvosto korosti avoimuuden merkitystä ja pani tyytyväisenä merkille komission aikomuksen antaa ehdotus veropäätöksiä koskevien tietojen automaattisesta vaihdosta unionissa.

(3)       Direktiivissä 2011/16/EU säädetään pakollisesta jäsenvaltioiden välisestä oma-aloitteisesta tietojenvaihdosta viidessä erityistapauksessa ja tiettyjä määräaikoja noudattaen. Tällä hetkellä sovelletaan jo oma-aloitteista tietojenvaihtoa, joka koskee jäsenvaltion tietylle verovelvolliselle antamaa rajatylittävän ulottuvuuden omaavaa veropäätöstä, joka koskee verosäännösten tulkintaa tai soveltamista tulevaisuudessa silloin, kun jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on syytä otaksua, että toisessa jäsenvaltiossa menetetään verotuloja.

(4)       Rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen tehokasta oma-aloitteista vaihtoa haittaavat kuitenkin useat merkittävät käytännön ongelmat, kuten päätöksen antavalle jäsenvaltiolle myönnetty harkintavalta päättää, mille muille jäsenvaltioille tieto olisi annettava.  

(5)       Mahdollisuutta kieltäytyä tietojen antamisesta, jos se johtaisi liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden tai kaupallisen menettelyn ilmaisemiseen, tai jonka antaminen olisi vastoin yleistä järjestystä, ei pitäisi soveltaa rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen pakollista automaattista tietojenvaihtoa koskeviin säännöksiin, jotta tietojen vaihdon tehokkuutta ei rajoiteta. Kaikkien jäsenvaltioiden kesken jaettavien tietojen rajoitetun luonteen pitäisi riittää varmistamaan, että kyseiset kaupalliset edut ovat riittävästi suojattuja.

(6)       Jotta voidaan hyödyntää rajatylittävissä tilanteissa annettavien ennakkopäätösten ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen pakollista automaattista vaihtoa, tiedot olisi toimitettava viipymättä sen jälkeen, kun päätökset on annettu, ja sen vuoksi olisi vahvistettava säännölliset väliajat tietojen välittämiselle.

(7)       Rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen pakollisen automaattisen vaihdon olisi joka tapauksessa sisällettävä tiettyjen perustietojen välittämisen kaikille jäsenvaltioille. Komission olisi säädettävä tarpeellisista toimenpiteistä kyseisten tietojen yhdenmukaistamiseksi direktiivissä 2011/16/EU säädetyn tietojen vaihtamista varten tarkoitettu vakiomuotoisen lomakkeen laatimista koskevan menettelyn mukaisesti. Kyseistä menettelyä olisi myös käytettävä tarvittavien toimenpiteiden ja käytännön järjestelyjen hyväksymistä ja tietojenvaihdon täytäntöönpanoa varten.

(8)       Jäsenvaltioiden olisi vaihdettava perustiedot, jotka on toimitettava myös komissiolle. Tämän ansiosta komissio voi milloin tahansa seurata ja arvioida tehokkaasti rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevien tietojen automaattisen vaihdon tosiasiallista soveltamista. Tällainen tietojen vaihto ei vapauta jäsenvaltiota velvollisuudesta ilmoittaa valtiontuesta komissiolle.

(9)       Tietoja vastaanottavan jäsenvaltio antama palaute lähettävälle jäsenvaltiolle on välttämätön osa tehokkaan automaattisen tietojenvaihdon järjestelmän toimintaa. Sen vuoksi on aiheellista säätää toimenpiteistä, joiden avulla voidaan antaa palautetta tapauksissa, joissa tietoja on käytetty ja palautetta ei voida antaa direktiivin 2011/16/EU muiden säännösten nojalla.

(10)     Jäsenvaltion olisi voitava vedota direktiivin 2011/16/EU 5 artiklan mukaiseen tietojenvaihtoon pyytääkseen lisätietoja, mukaan lukien rajatylittävissä tilanteissa annettujen ennakkopäätösten ja ennakkohinnoittelusopimusten koko teksti, tällaisia päätöksiä tai järjestelyjä myöntäneeltä jäsenvaltiolta.

(11)     Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet poistaakseen kaikki esteet, jotka saattaisivat haitata tehokasta ja mahdollisimman avointa pakollista automaattista tietojenvaihtoa, joka koskee rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia.

(12)     Olisi erityisesti säädettävä sellaisen keskusrekisterin perustamisesta, johon kaikilla jäsenvaltioilla ja komissiolla olisi pääsy ja johon komissio ja jäsenvaltiot lataisivat ja tallettaisivat tietoja sen sijaan, että ne vaihtavat niitä sähköpostin välityksellä, jotta edistetään resurssien tehokasta käyttöä, helpotetaan tietojenvaihtoa ja vältetään jäsenvaltioille tulevaa tarvetta tehdä vastaavia muutoksia omiin järjestelmiinsä tiedon tallettamiseksi.  Komission olisi vahvistettava mainitun rekisterin perustamista varten tarpeelliset käytännön järjestelyt direktiivin 2011/16/EU 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

(13)     Kun otetaan huomioon direktiivissä 2014/107/EU ja tässä direktiivissä esitettyjen muutosten luonne ja laajuus, olisi jatkettava direktiivi 2011/16/EU mukaista tietojen, tilastojen ja raporttien esittämiseen tarkoitettua määräaikaa. Tällainen jatkaminen varmistaisi, että annettavissa tiedoissa voidaan ottaa huomioon muutoksista johtuvat kokemukset. Jatkamista olisi sovellettava tilastotietoihin ja muihin tietoihin, jotka jäsenvaltioiden on ilmoitettava ennen 1 päivää heinäkuuta 2016, raporttiin ja tarvittaessa ehdotukseen, joka komission on toimitettava ennen 1 päivää heinäkuuta 2017.

(14)     Direktiivin 2011/16/EU asteittaisen lähestymistavan mukaisesti on aiheellista mukauttaa nykyisiä direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 1 kohdan mukaista pakollista automaattista tietojenvaihtoa koskevia määräaikoja, jotta voidaan varmistaa, että eri tulo- ja pääomalajeista käytettävissä olevat tiedot toimitetaan yhdeksän kuukauden kuluessa sen verovuoden päättymisestä, jota ne koskevat.

(15)     Luottamuksellisuutta koskevia nykyisiä säännöksiä olisi muutettava siten, että niissä otetaan huomioon rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevan pakollisen automaattisen tietojenvaihdon jatkaminen.  

(16)     Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tämän direktiivin tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että noudatetaan täysin oikeutta henkilötietojen suojaan ja elinkeinovapautta.

(17)     Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli jäsenvaltioiden välistä tehokasta hallinnollista yhteistyötä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta soveltuvin edellytyksin, vaan se voidaan vaaditun yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(18)     Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman[14] mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(19)     Sen vuoksi direktiiviä 2011/16/EU olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2011/16/EU seuraavasti:

(1)        Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

            a) korvataan 9 kohta seuraavasti:

”9)  'automaattisella tietojenvaihdolla’

a) kun sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa ja 8 a artiklaa, ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista toiselle jäsenvaltiolle ennalta vahvistetuin väliajoin. Kun sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa, tarkoitetaan saatavilla olevilla tiedoilla tiedot ilmoittavan jäsenvaltion verotietueissa olevia tietoja, jotka voidaan saada käyttöön kyseisen jäsenvaltion tietojen keräämis- ja käsittelymenettelyjä noudattaen.

b) kun sovelletaan 8 artiklan 3 a kohtaa, ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista muissa jäsenvaltioissa asuvista henkilöistä asiaankuuluvalle asuinjäsenvaltiolle ennalta vahvistetuin säännöllisin väliajoin. Jäljempänä 8 artiklan 3 a ja 7 a kohdassa, 21 artiklan 2 kohdassa sekä 25 artiklan 2 ja 3 kohdassa isolla alkukirjaimella kirjoitetuilla ilmauksilla on merkitys, joka niillä on liitteessä I olevissa vastaavissa määritelmissä;

c) kun sovelletaan kaikkia muita säännöksiä kuin 8 artiklan 1 ja 3 a kohtaa sekä 8 a artiklaa, ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä välittämistä tämän kohdan a ja b alakohtien mukaisesti;”

b) lisätään 14, 15 ja 16 kohta seuraavasti:

”14) ’rajatylittävässä tilanteessa annettavalla ennakkopäätöksellä’ sopimusta, tiedonantoa tai muuta asiakirjaa tai toimea, jolla on vastaava vaikutus, myös jos se on tehty tai annettu verotarkastuksen yhteydessä, ja

a) jonka tekee tai antaa jäsenvaltion tai keskushallinto tai veroviranomainen tai jäsenvaltion jokin alueellinen tai hallinnollinen yksikkö tai niiden puolesta toimiva taho minkä tahansa henkilön kanssa tai mille tahansa henkilölle;

b) joka koskee sellaisen oikeudellisen tai hallinnollisen säännöksen tulkintaa tai soveltamista, joka koskee jäsenvaltion tai sen alueellisten tai hallinnollisten yksiköiden verotukseen liittyvien kansallisten lakien hallinnointia tai täytäntöönpanoa;

c) joka liittyy rajatylittävään liiketoimeen tai kysymykseen siitä, luoko oikeushenkilön toisessa jäsenvaltiossa harjoittama toiminta olettaman pysyvästä toimipaikasta; ja

d) joka tehdään ennen liiketoimia, toisessa jäsenvaltiossa harjoitettua kiinteän toimipaikan olettaman mahdollisesti luovaa toimintaa tai sellaisen veroilmoituksen jättämistä, joka kattaa ajanjakson, jonka aikana liiketoimi tai liiketoimien sarja tapahtui.

Rajatylittävä liiketoimi voi sisältää esimerkiksi investointeja, tavaroiden, palvelujen tai rahoituksen tarjoamista, aineellisen tai aineettoman omaisuuden käytettäväksi tarjoamista, eikä sen tarvitse koskea suoraan henkilöä, joka rajatylittävissä tilanteissa annettavan ennakkopäätöksen;

15) ’ennakkohinnoittelusopimuksella’ sopimusta, tiedonantoa tai muuta asiakirjaa tai toimea, jolla on vastaava vaikutus, myös jos se on tehty tai annettu verotarkastuksen yhteydessä, ja jonka tekee tai antaa yhden tai useamman jäsenvaltion keskushallinto tai veroviranomainen tai niiden jokin alueellinen tai hallinnollinen yksikkö tai niiden puolesta toimiva taho, minkä tahansa henkilön kanssa tai mille tahansa henkilölle, joka määrittelee ennen etuyhteydessä keskenään olevien yritysten rajatylittäviä liiketoimia asianmukaiset perusteet kyseisten liiketoimien siirtohinnoittelun määrittämiseksi tai määrittelee voittojen jakamisen kiinteille toimipaikoille.

Yritykset ovat etuyhteydessä keskenään olevia yrityksiä, jos yksi yritys osallistuu suoraan tai välillisesti toisen yrityksen johtamiseen, valvontaan tai pääomaan tai jos samat henkilöt osallistuvat suoraan tai välillisesti yritysten johtamiseen, valvontaan tai pääomaan.

Siirtohinnat ovat hintoja, joilla yritys siirtää fyysisiä tavaroita ja aineetonta omaisuutta tai tarjoaa palveluja kanssaan etuyhteydessä oleville yrityksille, ja ’siirtohinnoittelu’ on ymmärrettävä vastaavasti;

16) Sovellettaessa 14 kohtaa ’rajatylittävällä liiketoimella’ liiketoimea tai liiketoimien sarjaa, jossa

a) kaikkien liiketoimen tai liiketoimien sarjan osapuolten verotuksellinen kotipaikka ei ole siinä jäsenvaltiossa, joka antaa ennakkopäätöksen rajatylittävässä tilanteessa;

b) jonkin liiketoimen tai liiketoimien sarjan osapuolen verotuksellinen kotipaikka on samanaikaisesti useammalla kuin yhdellä lainkäyttöalueella; tai

c) yksi liiketoimen tai liiketoimien sarjan osapuolista harjoittaa liiketoimintaa toisessa jäsenvaltiossa kiinteän toimipaikan välityksellä, ja kyseinen liiketoimi tai liiketoimien sarja muodostaa osan liiketoiminnasta tai koko liiketoiminnan. Rajatylittävään liiketoimeen tai liiketoimien sarjaan kuuluvat myös yhden oikeushenkilön liiketoimintaa toisessa jäsenvaltiossa koskevat järjestelyt, jotka kyseinen oikeushenkilö suorittaa kiinteästä toimipaikasta. 

Sovellettaessa 15 kohtaa ’rajatylittävällä liiketoimella’ liiketoimea tai liiketoimien sarjaa, jossa on mukana etuyhteydessä keskenään olevia yrityksiä, joista kaikkien verotuksellinen kotipaikka ei ole yhden ainoan jäsenvaltion alueella.”

(2)        Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

            a) Poistetaan 4 ja 5 kohta.

b) Korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6) Tietojenvaihto toteutetaan seuraavasti:

a) edellä 1 kohdassa säädettyjen tulo- ja pääomalajien osalta vähintään kerran vuodessa, yhdeksän kuukauden kuluessa jäsenvaltion sen verovuoden päättymisestä, johon tiedot liittyvät; 

b) edellä 3 a kohdassa säädettyjen tietojen osalta tietoja vaihdetaan vuosittain, yhdeksän kuukauden kuluessa kalenterivuoden tai muun sellaisen asianmukaisen raportointijakson päättymisestä, johon tiedot liittyvät.”

 (3)      Lisätään 8 a ja 8 b artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevan pakollisen automaattisen tietojenvaihdon soveltamisala ja ehdot

1. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, joka myöntää rajatylittävissä tilanteissa annettavan ennakkopäätöksen tai ennakkohinnoittelusopimuksen tai muuttaa sitä tämän direktiivin voimaantulopäivän jälkeen, on ilmoitettava asiasta automaattista tietojenvaihtoa käyttäen kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan komissiolle.

2. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on myös toimitettava kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan komissiolle tiedot niistä rajatylittävissä tilanteissa annetuista ennakkopäätöksistä tai ennakkohinnoittelusopimuksista, jotka on tehty ajanjaksona, joka alkaa kymmenen vuotta ennen direktiivin voimaantuloa ja jotka ovat vielä voimassa päivänä, jona tämä direktiivi tulee voimaan;

3. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos rajatylittävässä tilanteessa annettu ennakkopäätös koskee yksinomaan yhden tai useamman luonnollisen henkilön verotusta.

4. Tietojenvaihto toteutetaan seuraavasti:

a) edellä 1 kohdan mukaisesti vaihdettavien tietojen osalta yhden kuukauden kuluttua sen vuosineljänneksen päättymisestä, jolloin rajatylittävässä tilanteessa annettu ennakkopäätös tai ennakkohinnoittelusopimus annettiin tai sitä muutettiin.

b) edellä 2 kohdan mukaisesti vaihdettavien tietojen osalta ennen 31 päivää joulukuuta 2016.

5. Niihin tietoihin, jotka jäsenvaltion on tämän artiklan nojalla toimitettava, kuuluvat vähintään seuraavat:

a) verovelvollisen tunnistetiedot ja tarvittaessa yritysryhmä, johon se kuuluu;

b) rajatylittävässä tilanteessa annetun ennakkopäätöksen tai ennakkohinnoittelusopimuksen sisältö, mukaan lukien kuvaus olennaisista yrityksen toimista, liiketoimista tai liiketoimien sarjasta;

c) kuvaus siirtohinnoittelun määrittämisessä käytetyistä perusteista tai siirtohinnasta, kun kyse on ennakkohinnoittelusopimuksesta;

d) niiden jäsenvaltioiden yksilöinti, joita rajatylittävässä tilanteessa annettu ennakkopäätös tai ennakkohinnoittelusopimus todennäköisesti suoraan tai välillisesti koskee;

e) niiden toisissa jäsenvaltioissa olevien muiden kuin luonnollisten henkilöiden yksilöinti, joita rajatylittävässä tilanteessa annettu ennakkopäätös tai ennakkohinnoittelusopimus todennäköisesti suoraan tai välillisesti koskee (osoittaen mihin jäsenvaltioon asianomaiset oikeushenkilöt ovat yhteydessä).

6. Tietojenvaihdon helpottamiseksi komissio säätää tarvittavista toimenpiteistä ja käytännön järjestelyistä tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien toimenpiteistä tämän artiklan 5 kohdan mukaisen tietojenvaihdon yhdenmukaistamiseksi osana 20 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua vakiomuotoisen lomakkeen vahvistamismenettelyä.

7. Toimivaltaisen viranomaisen, jolle tiedot toimitetaan 1 kohdan nojalla, on lähetettävä, mikäli mahdollista sähköisin välinein, tiedot antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle vahvistus tietojen vastaanottamisesta välittömästi ja joka tapauksessa viimeistään seitsemän työpäivän kuluttua vastaanottamisesta.

8. Jäsenvaltiot voivat 5 artiklan mukaisesti pyytää lisätietoja, mukaan lukien rajatylittävässä tilanteessa annetun ennakkopäätöksen tai ennakkohinnoittelusopimuksen koko teksti, sen antaneelta jäsenvaltiolta.

9. Tämän direktiivin 17 artiklan 4 kohtaa ei sovelleta tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti vaihdettuihin tietoihin.

8 b artikla

Automaattista tietojenvaihtoa koskevat tilastot

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ennen 1 päivää lokakuuta 2017 vuosikohtaiset tilastot 8 ja 8 a artiklan mukaisten automaattisten tietojenvaihtojen määristä sekä mahdollisuuksien mukaan tiedot hallinnollisista ja muista asiaankuuluvista kustannuksista ja hyödyistä, jotka liittyvät tapahtuneisiin tietojenvaihtoihin, ja kaikista mahdollisista muutoksista sekä verohallintojen että kolmansien osapuolten osalta.

2. Komissio antaa ennen 1 päivää lokakuuta 2018 kertomuksen, jossa annetaan yleiskatsaus ja arvio tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti saaduista tilastoista ja tiedoista sellaisten kysymysten osalta kuin automaattisesta tietojenvaihdosta aiheutuvat hallinnolliset ja muut asiaankuuluvat kustannukset ja hyödyt sekä siihen liittyvät käytännön näkökohdat. Komissio esittää tarvittaessa neuvostolle ehdotuksen, joka koskee 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tulo- ja pääomalajeja ja/tai siinä säädettyjä edellytyksiä, mukaan lukien edellytys, jonka mukaan muissa jäsenvaltioissa asuvia henkilöitä koskevien tietojen on oltava saatavilla.”

(4)        Lisätään 14 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

”3 Jos jäsenvaltio käyttää jotain toisen jäsenvaltion toimittamaa tietoa 8 a artiklan mukaisesti, sen on lähetettävä palaute tiedosta tiedon antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun pyydetyn tiedon käytön tulos on saatu tietoon, paitsi jos palaute on jo toimitettu tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti. Komissio vahvistaa käytännön järjestelyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”

(5)        Lisätään 20 artiklaan 5 kohta seuraavasti:

”5 Edellä 8 a artiklassa tarkoitettu rajatylittävässä tilanteessa annettuja ennakkopäätöksiä tai ennakkohinnoittelusopimuksia koskeva automaattinen tietojenvaihto on suoritettava vakiolomakkeella sen jälkeen, kun komissio on vahvistanut lomakkeen noudattaen 26 artiklan 2 kohdan tarkoitettua menettelyä.”

(6)        Lisätään 21 artiklaan 5 kohta seuraavasti:

”5 Komissio kehittää turvallisen keskusrekisterin, johon tämän direktiivin 8 a artiklan mukaisesti toimitetut tiedot voidaan kirjata 8 a artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyä automaattista tietojenvaihtoa varten. Komissiolla on pääsy tähän rekisteriin kirjattuihin tietoihin. Komissio vahvistaa tätä artiklaa koskevat tarpeelliset käytännön järjestelyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”

(7)        Muutetaan 23 artikla seuraavasti:

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3) Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittainen arviointi 8 ja 8 a artiklassa tarkoitetun automaattisen tietojenvaihdon tehokkuudesta ja saavutetuista käytännön tuloksista. Komissio vahvistaa tämän vuosittaisen arvioinnin toimittamismuodon ja toimittamisehdot 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”

b) Poistetaan 5 ja 6 kohta.

(8)        Lisätään 23 a artikla seuraavasti:

”23 a artikla

Tietojen luottamuksellisuus

1. Komissio pitää sille tämän direktiivin mukaisesti toimitetut tiedot luottamuksellisina unionin viranomaisiin sovellettavien säännösten mukaisesti.

2. Jäsenvaltion komissiolle 23 artiklan mukaisesti toimittamia tietoja sekä kaikkia komission tällaisia tietoja käyttäen laatimia kertomuksia tai asiakirjoja voidaan lähettää muille jäsenvaltioille. Lähetettyjä tietoja koskee salassapitovelvollisuus, ja niihin on sovellettava tiedot vastaanottaneen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä samanlaisille tiedoille säädettyä suojaa.

Jäsenvaltiot voivat käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja komission laatimia kertomuksia ja asiakirjoja ainoastaan analyysitarkoituksiin, mutta niitä ei saa julkistaa tai saattaa minkään muun henkilön tai elimen saataville ilman komission nimenomaista lupaa.”

(9)        Lisätään 25 artiklaan 1a kohta seuraavasti:

”1 a. Kun unionin toimielimet ja muut elimet käsittelevät henkilötietoja tämän direktiivin nojalla, sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001. Tämän direktiivin asianmukaiseksi soveltamiseksi on kuitenkin rajoitettava asetuksen (EY) N:o 45/2001 11 artiklassa, 12 artiklan 1 kohdassa sekä 13–17 artiklassa säädettyjen velvollisuuksien ja oikeuksien soveltamisalaa siinä määrin kuin se on tarpeen mainitun asetuksen 20 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen etujen turvaamiseksi.”

2 artikla

1.         Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2016.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.         Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltiolle.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoite (Tavoitteet)

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietojenvaihdosta verotuksen alalla

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[15]

14

14.03

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

ýEhdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[16].

¨Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Komission vuoden 2015 työohjelman painopisteiden joukossa on oikeudenmukaisempi verotusstrategia muun muassa säätämällä ”veropäätöksiä koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta”, joka on juuri tämän ehdotuksen tarkoitus.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite

Fiscalis-ohjelman erityistavoitteena on tukea veropetosten, verovilpin ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumista sekä unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa verotuksen alalla huolehtimalla tietojenvaihdosta, tukemalla hallinnollista yhteistyötä, ja jos se on tarpeen ja asianmukaista, vahvistamalla osallistujamaiden hallinnollisia valmiuksia auttaen siten vähentämään veroviranomaisten hallinnollista rasitusta ja sääntöjen noudattamisesta verovelvollisille aiheutuvia kustannuksia.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Toimintoperusteinen budjetointi 3

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Ensinnäkin veropäätöksiä koskeva automaattinen tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä merkitsee sitä, että kaikki jäsenvaltiot pystyvät arvioimaan asianmukaisesti, onko toisen jäsenvaltion tekemällä veropäätöksellä vaikutusta (vaikka tahatonta) niihin, ja ne pystyvät ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin.

Toiseksi veropäätösten lisääntynyt avoimuus lisää painetta varmistaa verokilpailun muuttuminen oikeudenmukaisemmaksi. Veropäätösten automaattisen tietojenvaihto voi myös estää yrityksiä harjoittamasta veropäätöksiin perustuvaa aggressiivista verosuunnittelua, koska muut jäsenvaltiot saavat nyt tiedot, joita tarvitaan keinotekoisten järjestelyjen ja voitonsiirtojen havaitsemiseen ja torjumiseen.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Ehdotuksella muutettavan direktiivin (direktiivi 2011/16/EU) vaatimukset ohjaavat ehdotusta i) jäsenvaltioiden vuosittain toimittamien tietojenvaihtoa koskevien tilastojen, ii) komission näiden tilastojen perusteella antaman kertomuksen, ja iii) jäsenvaltioiden vuosittain antaman automaattisen tietojenvaihdon tehokkuuden arviointia koskevan kertomuksen osalta.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Lyhyellä tai pitkällä aikavälillä täytettävät vaatimukset

Kun hallinnollisesta yhteistyöstä annetun direktiivin (2011/16/EU) mukaan veropäätöksen antaneen jäsenvaltion on annettava tieto muille jäsenvaltioille, joita asia koskee, on jätetty päätöksen antaneen jäsenvaltion harkintaan, mille muille jäsenvaltioille tieto voisi olla olennaista. Päätöksen antanut jäsenvaltio ei kuitenkaan aina voi tietää, mihin muihin jäsenvaltioihin päätös voisi vaikuttaa. Lisäksi tällä hetkellä julkistamisvaatimukseen on useita poikkeuksia. Tämä ehdotus edellyttäisi sitä, että päätöksen antanut jäsenvaltio antaa tietoja automaattisesti kaikille muille jäsenvaltioille, jolloin ratkaisun tiedon olennaisuudesta tekisi sen vastaanottava eikä päätöksen tehnyt jäsenvaltio, ja nykyiset julkistamisvaatimusta koskevat poikkeukset poistettaisiin.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Yksinään toimivat jäsenvaltiot eivät ehkä voi saada täydellisiä tietoja toisten jäsenvaltioiden tekemistä päätöksistä, vaikka kyseiset päätökset koskevat niiden veropohjaa. Sitova EU:n lähestymistapa on ainoa tapa varmistaa täysi avoimuus ja yhteistyö tässä asiassa.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Nykyinen muu kuin automaattinen päätöksiä koskeva tietojenvaihto ei ole tähän mennessä johtanut avoimuuteen tällä alalla. Nykyisin osa verovelvollisista hyödyntää avoimuuden puuttumista luomalla rakenteita, joilla siirretään voittoja alhaisen verotuksen maihin, jotka eivät välttämättä ole niitä maita, joissa voittoa tuottavaa taloudellista toimintaa suoritetaan ja jossa arvo muodostuu. Automaattinen tietojenvaihto veroviranomaisten välillä verotuksen muilla aloilla, kuten säästöjen tuottamien korkotulojen osalta, on johtanut hyviin tuloksiin. Automaattinen tietojenvaihto on nyt hyväksytty maailmanlaajuisesti parhaaksi käytettävissä olevaksi välineeksi, jolla verohallinnot torjuvat veron kiertämistä ja verovilppiä.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Koska ehdotuksella on tarkoitus muuttaa hallinnollisesta yhteistyöstä annettua direktiiviä (2011/16/EU), kyseisen direktiivin mukaan vahvistetut tai kehitteillä olevat menettelyt, järjestelyt ja tietotekniset välineet ovat käytettävissä tämän ehdotuksen tavoitteisiin. 

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– ¨Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

ýEhdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– Ehdotus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)[17]

ýSuora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– ýyksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään;               Fiscalis 2020 -ohjelmaa hallinnoidaan suoraan

– ¨toimeenpanovirastojen toimesta

¨Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty:

– ¨kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– ¨kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– ¨Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

– ¨varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

– ¨julkisoikeudellisille elimille

– ¨sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

– ¨sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

– ¨henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

– Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Hallinnointi ei muuttuisi miltään osin tämän ehdotuksen nojalla. Direktiivin 2011/16/EU 21 artiklan mukaan komissio kehittää komitologiamenettelyn mukaisesti yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vakiomuotoisia lomakkeita ja malleja tietojenvaihtoa varten. Siltä osin kuin on kyse CCN-verkon kehittämisestä niin, että tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä on mahdollinen, komissio vastaa CCN-verkon kehittämisestä tietojenvaihdon mahdollistamiseksi, kun taas jäsenvaltiot vastaavat järjestelmiensä kehittämisestä niin, että näitä tietoja voidaan vaihtaa CCN-verkkoa käyttäen.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Fiscalis-ohjelmassa seurantaa ja raportointia käsitellään seuraavasti ....

Valmistelevia toimia, joita tarvitaan tätä aloitetta ja muita yhteisiä toimintoja ja yhteisiä koulutustoimia varten, seurataan säännöllisesti osallistujilta ja toimista vastaavilta kerättyjen tietojen avulla. Tiedot kerätään Fiscalis 2020 -ohjelman edistymistä mittaavassa kehyksessä vahvistettujen vakiomuotoisten lomakkeiden ja syötteiden avulla. Muita tietojenvaihtoon liittyviä menoja seurataan kohdassa 1.4.4 kuvatun mekanismin avulla, ja ne on myös konsolidoitu edistymistä mittaavan kehyksen mukaisesti.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Fiscalis 2020 -ohjelman avulla tuetun aloitteen täytäntöönpanon mahdolliset riskit liittyvät seuraaviin tekijöihin:

Jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden muodostaman yhteenliittymän kanssa solmitun avustussopimuksen täytäntöönpano.

Ohjelman puitteissa tehtyjen hankintasopimusten toteuttaminen.

2.2.2.     Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

Sisäisen valvonnan järjestelmä on identtinen Fiscalis 2020 -ohjelman järjestelmän kanssa, ja se kattaa kaikki aloitteen toimintamenot.

Sovellettavan valvontastrategian keskeiset elementit ovat seuraavat:

Hankintasopimuksissa:

Sovelletaan varainhoitoasetuksissa määriteltyjä valvontamenetelmiä. Hankintasopimuksia laadittaessa sovelletaan aina komission yksiköiden vakiintuneita maksunvarmennusmenettelyjä ja kiinnitetään huomiota sopimusvelvoitteisiin sekä moitteettomaan varainhoitoon ja yleiseen hallintoon. Kaikissa komission ja edunsaajien välillä tehdyissä sopimuksissa mainitaan petoksentorjuntakeinot (valvonta, raportointi jne.). Jokaisen yksittäisen sopimuksen perustana ovat laaditut yksityiskohtaiset ohjesäännöt. Hyväksymismenettelyssä noudatetaan ehdottomasti verotuksen ja tulliliiton pääosaston TEMPO-menetelmää: tulokset käydään läpi, niitä muutetaan tarvittaessa ja lopuksi ne hyväksytään (tai hylätään) erikseen. Yhtään laskua ei makseta ilman hyväksymiskirjettä.

Hankintojen tekninen todentaminen

Verotuksen ja tulliliiton pääosasto tarkistaa tulokset ja valvoo toimeksisaajien toimintaa ja niiden tuottamia palveluja. Pääosasto tekee toimeksisaajilleen myös säännöllisiä turvallisuus- ja laaduntarkastuksia. Laaduntarkastuksilla todennetaan, vastaavatko toimeksisaajien menettelyt tosiasiassa niiden laatusuunnitelmissa määriteltyjä sääntöjä ja menettelyjä. Turvallisuustarkastuksissa keskitytään yksittäisiin prosesseihin, menettelyihin ja järjestelyihin.

Edellä mainittujen valvontatoimenpiteiden lisäksi verotuksen ja tulliliiton pääosasto tekee tavanomaista varainhoidon valvontaa:

Sitoumusten ennakkovarmennus:

Kaikki verotuksen ja tulliliiton pääosaston sitoumukset todentaa henkilöstö- ja rahoitusosaston päällikkö. Näin sidotuista varoista 100 % on ennakkovarmennuksen piirissä. Tällä menettelyllä voidaan varmistua rahaliikenteen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

Maksujen ennakkovarmennus:

100 % maksuista varmennetaan etukäteen. Lisäksi kaikista menoluokista valitaan viikoittain satunnaisesti ainakin yksi maksu, jolle henkilöstö- ja rahoitusosaston päällikkö tekee ylimääräisen ennakkovarmennuksen. Kattavuudelle ei aseteta tavoitetta, sillä tämän varmennuksen tarkoituksena on tarkastaa maksuja satunnaisesti ja todentaa, että kaikki maksut on käsitelty vaatimusten mukaisesti. Muut maksut käsitellään päivittäin voimassa olevia sääntöjä noudattaen.

Edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien vakuutukset:

Kaikki edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät allekirjoittavat kyseisen vuoden toimintakertomusta tukevat vakuutukset. Nämä vakuutukset kattavat ohjelmassa toteutetut toimet. Edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät vakuuttavat, että talousarvion täytäntöönpanoon liittyvät toimet on hoidettu moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti, että käytössä olevilla hallinnointi- ja valvontajärjestelmillä on saatu tyydyttävä varmuus rahaliikenteen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta ja että näihin toimiin liittyvät riskit on tunnistettu ja ilmoitettu ja että niiden lieventämiseksi on ryhdytty toimeen.

2.2.3.     Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

Valvontatoimien avulla verotuksen ja tulliliiton pääosasto voi riittävällä tavalla varmistua menojen laadusta ja sääntöjenmukaisuudesta ja vähentää sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Edellä mainitun tarkastusstrategian toimet vähentävät mahdolliset riskit alle tavoitteena olevan 2 prosenttiin, ja niillä tavoitetaan kaikki edunsaajat. Kaikki riskejä vielä tästä vähentävät lisätoimet aiheuttaisivat suhteettoman suuria kustannuksia, minkä vuoksi niitä ei suunnitella.

Edellä selostetun valvontastrategian täytäntöönpanon kokonaiskustannukset – Fiscalis 2020 -ohjelman alaisten menojen osalta – ovat vain 1,6 % kaikista maksuista. Sen odotetaan pysyvän samalla tasolla tämän aloitteen yhteydessä.

Ohjelman valvontastrategian katsotaan tehokkaasti rajoittavan sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä lähes nollaan, ja sen katsotaan olevan ohjelmaan liittyviin riskeihin verrattuna oikeasuhteinen.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF voi suorittaa tutkimuksia, muun muassa Euroopan parlamentin ja asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (1) sekä neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (2) säännösten ja menettelyjen mukaisesti selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai -päätökseen taikka tämän asetuksen nojalla rahoitusta saaneen sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat – Fiscalis 2020 -ohjelma kattaa täysin

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuoti­sen rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä-rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero1A Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky || JM/EI-JM[18] || EFTA-mailta[19] || Ehdokas­mailta[20] || Kolman­silta mailta || varainhoito-asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| 14.0301 (Verotusjärjestelmien asianmukaisen toiminnan parantaminen) || JM || EI || EI || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuoti­sen rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä-rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi…] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || Ehdokas­mailta || Kolman­silta mailta || varainhoito-asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| [XX.YY.YY.YY] || || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

[Tämän osan täyttämisessä on käytettävä hallintomäärärahoja koskevaa laskentataulukkoa (tämän rahoitusselvityksen liitteessä oleva toinen asiakirja), joka on asetettava saataville CISNETiin komission sisäistä lausuntokierrosta varten.]

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

Jäljempänä mainitut hakemukset sisällytetään Fiscalis 2020 -ohjelman määrärahoihin. Lisämäärärahoja ei tarvita.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || Numero || 1A Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

PO: TAXUD || || || vuosi 2016[21] || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

ŸToimintamäärärahat || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero 14.0301 || Sitoumukset || (1) || 0,300 || 1,000 || 0,400 || 0,200 || 0,200 || || || 2 100

Maksut || (2) || 0,000 || 0,300 || 1,000 || 0,400 || 0,200 || 0,200 || || 2 100

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1a) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. ||

Maksut || (2 a) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. ||

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[22] || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. ||

Budjettikohdan numero || || (3) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. ||

Verotuksen ja tulliliiton pääosaston määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 0,300 || 1,000 || 0,400 || 0,200 || 0,200 || || || 2 100

Maksut || =2+2a +3 || 0,000 || 0,300 || 1,000 || 0,400 || 0,200 || 0,200 || || 2 100

ŸToimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 0,300 || 1,000 || 0,400 || 0,200 || 0,200 || || || 2 100

Maksut || (5) || 0,000 || 0,300 || 1,000 || 0,400 || 0,200 || 0,200 || || 2 100

ŸTiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1A kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 0,300 || 1,000 || 0,400 || 0,200 || 0,200 || || || 2 100

Maksut || =5+ 6 || 0,000 || 0,300 || 1,000 || 0,400 || 0,200 || 0,200 || || 2 100

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

ŸToimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. ||

Maksut || (5) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. ||

ŸTiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. ||

Maksut || =5+ 6 || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. ||

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

PO: TAXUD ||

ŸHenkilöresurssit || 0,528 || 0,528 || 0,528 || 0,528 || 0,528 || || ||

ŸMuut hallintomenot || 0,030 || 0,030 || 0,030 || 0,030 || 0,030 || || ||

Verotuksen PO YHTEENSÄ || Määrärahat || 0,558 || 0,558 || 0,558 || 0,558 || 0,558 || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,558 || 0,558 || 0,558 || 0,558 || 0,558 || || ||

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi 2016[23] || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 0,858 || 1,558 || 0,958 || 0,758 || 0,758 || || ||

Maksut || 0,558 || 0,858 || 1,558 || 0,958 || 0,758 || || ||

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– ýEhdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi[24] || Keskimäär. kustannukset || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1[25]… || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 1 || || || || || || || || || || || || || || || ||

ERITYISTAVOITE 2... || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 2 || || || || || || || || || || || || || || || ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || || || || ||

HUOMAUTUS

Tämän ehdotuksen ennakoituja myönteisiä tuloksia ovat, että i) jäsenvaltiot saavat tietoa muissa maissa tehdyistä veropäätöksistä, minkä ansiosta ne pystyvät tekemään tietoisen päätöksen mahdollisista vastatoimenpiteistä; ii) toimenpide voidaan nähdä yleisesti aktiivisena toimena sen varmistamiseksi, että kaikki verovelvolliset maksavat oikeudenmukaisen osuutensa veroista; iii) vertaispaine saattaa johtaa siihen, että jäsenvaltiot muuttavat päätöksiä koskevia käytäntöjään; iv) yritykset saattavat rajoittaa aggressiivista verosuunnitteluaan. Vaikka veropäätöksiä myöntävien jäsenvaltioiden hallinnollinen taakka kasvaa ja ne säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset lisääntyvät, jotka johtuvat välittömästi kyseisistä päätöksistä ilmoittamisesta, näiden kustannusten odotetaan olevan vähäiset annettavien tietojen rajoitetusta luonteesta johtuen. Lisäksi tiedot olisi pitänyt antaa jo nykyisellään (toisin sanoen ehdotuksessa suurelta osin pelkästään selvennetään ja vahvistetaan voimassa olevat tietojenvaihtoa koskevat velvoitteet).

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– ýEhdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2016[26] || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 0,528 || 0,528 || 0,528 || 0,528 || 0,528 || || ||

Muut hallintomenot || 0,030 || 0,030 || 0,030 || 0,030 || 0,030 || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 0,558 || 0,558 || 0,558 || 0,558 || 0,558 || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5[27] sisältymättömät || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 0,558 || 0,558 || 0,558 || 0,558 || 0,558 || || ||

Henkilöresursseihin ja muihin hallintomenoihin käytettävien määrärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutetulla määrärahojen uudelleenjärjestelyillä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– ýEhdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

|| || vuosi 2016 || vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || 2020

|| ŸHenkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) || ||

|| XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 4 || 4 || 4 || 4 || 4 || ||

|| XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || . || .

|| XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || . || .

|| 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || . ||

ŸUlkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna )[28] ||

|| XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || ||

|| XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || . ||

|| XX 01 04 yy [29] || - Päätoimipaikassa || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m.

|| - EU:n ulkop. edustustoissa || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || . ||

|| XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || || m.

|| 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || ||

|| Muu budjettikohta (mikä?) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || ||

|| YHTEENSÄ || 4 || 4 || 4 || 4 || 4 || ||

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Kokousten pito ja kirjeenvaihto jäsenvaltioiden kanssa; (riippuen jäsenvaltioiden kanssa käytävistä keskusteluista) lomakkeiden, tietoteknisten sovellusten ja keskusrekisterin hyväksi tehtävä työ; ulkopuolisten toimeksisaajien tilaaminen tietojärjestelmää varten.

Ulkopuolinen henkilöstö || Ei sovelleta

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– ýEhdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

– ¨Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– ýEhdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨vaikutukset omiin varoihin

– ¨vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[30]

vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti …. || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

[1]  Komission suositus, annettu 6.12.2012, aggressiivisesta verosuunnittelusta.

[2]  EYVL 98/C 2/01.

[3]  Asiakirja 10903/12 FISC 77.

[4]  http://ec.europa.eu/priorities/work-programme/index_en.htm

[5] Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, veropetosten, veronkierron ja veroparatiisien torjunnasta (Kleva-mietintö) – 2013/2025 (INI).

[6] Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, komission tiedonannosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Toimintasuunnitelma veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi, COM (2012) 722 final (Dandea-raportti) – CESE 101/2013.

[7]  Käytännesääntötyöryhmän (yritysverotus) julkiset raportit ovat saatavilla täällä.

[8]  Kuten veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevassa OECD:n hankkeessa todettiin.

[9]  EUVL L 359, 16.12.2014.

[10]             EUVL C , , s. .

[11]             EUVL C , , s. .

[12]             EUVL C , , s. .

[13]             Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).

[14]             EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.

[15]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[16]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

[17]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[18]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[19]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[20]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[21]             Vuosi 2016 on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[22]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[23]             Vuosi 2016 on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[24]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[25]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet”.

[26]             Vuosi 2016 on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[27]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[28]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

[29]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[30]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.