This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52015JC0002
JOINT COMMUNICATION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT AND THE COUNCIL Elements for an EU regional strategy for Syria and Iraq as well as the Da'esh threat
YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Syyriaa ja Irakia sekä Da'eshin muodostamaa uhkaa koskevan EU:n alueellisen strategian osatekijät
YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Syyriaa ja Irakia sekä Da'eshin muodostamaa uhkaa koskevan EU:n alueellisen strategian osatekijät
/* JOIN/2015/0002 final */
YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Syyriaa ja Irakia sekä Da'eshin muodostamaa uhkaa koskevan EU:n alueellisen strategian osatekijät /* JOIN/2015/0002 final */
Syyriaa ja Irakia sekä Da’eshin muodostamaa uhkaa
koskevan EU:n alueellisen strategian osatekijät Yhteenveto Ulkoasiainneuvosto
ilmoitti 20. lokakuuta 2014 EU:n päättäneen puuttua kattavalla ja
koordinoidulla tavalla Syyrian ja Irakin kriiseihin ja Da’eshin[1]
aiheuttamaan uhkaan. Se kehotti unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan
korkeaa edustajaa / Euroopan komission varapuheenjohtajaa kehittämään asiaa
koskevan kattavan alueellisen strategian. Tämän
yhteisen tiedonannon tarkoituksena on määrittää toimet, joita EU ja sen
jäsenvaltiot tulevat toteuttamaan rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi
Syyriaan ja Irakiin. Toimet perustuvat perusteellisiin analyyseihin molempien
maiden tilanteesta ja tekijöistä, jotka ovat edesauttaneet nykyisten kriisien
syntymistä, kuten diktatuurin harjoittama sorto, aseelliset selkkaukset,
syrjivä ja korruptoitunut hallinto, ihmisoikeusloukkaukset, uskonnollisten
ryhmien väliset jaot, sunniväestön tiettyjen osien äänivallattomuuden tunne
sekä alueellisten vallankäyttäjien väliset jännitteet, joilla on kielteisiä
vaikutuksia Syyrian ja Irakin sisäisiin asioihin. Tässä
hahmotellut EU:n toimet perustuvat tehtyihin analyyseihin ja laadittuihin
strategioihin[2],
ja niiden tarkoituksena on -
kartoittaa
EU:n edut ja määrittää EU:n rooli laajemmissa kansainvälisissä toimissa, joilla
pyritään saavuttamaan kestävä rauha ja turvallisuus Syyriaan, Irakiin ja niitä
laajemmalle alueelle sekä torjumaan Da’eshin uhkaa; -
saavuttaa
EU:n ja EU:n jäsenvaltioiden toimien täydentävyys, joka on mahdollista siten,
että ne sitoutuvat strategiaan yhteisesti ja määrittävät yhteiset tavoitteet; -
puuttua
Irakin ja Syyrian kriisien yhtäläisyyksiin (pääasiassa terrorismin uhka ja
kriisien aiheuttamat vakavat humanitaariset vaikutukset) sekä niiden erityispiirteisiin; -
kannustaa
alueen maita ottamaan vastuuta kriisien päättämisestä ja ensisijaisesti
kyseisiä maita uhkaavien Da’eshin ja muiden terroristiryhmien ja väkivaltaisten
ääriliikkeiden torjumisesta, ja tarjota asianmukaista EU:n tukea alueen maiden
toteuttamien toimien tukemiseksi; -
tunnustaa
turvallisuustoimien ja terrorisminvastaisten toimien ominaiset rajoitukset
huolimatta siitä, kuinka välttämättömiä sotilaalliset toimet ovat lyhyellä
aikavälillä. EU:n toimissa korostetaan näin ollen tarvetta kestävään ja
laaja-alaiseen diplomaattiseen sitoutumiseen konfliktin taustalla vaikuttaviin
tekijöihin puuttumiseksi ja pitkän aikavälin tuen antamiseksi poliittisille
uudistuksille, sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle ja etnisten ja
uskonnollisten ryhmien väliselle sovinnolle. Tässä
yhteisessä tiedonannossa esitetyt toimet vahvistavat toisiaan, ja siksi ne on
toteutettava pitkälti rinnakkain. Ehdotettujen toimien yksityiskohtainen
ensisijaisuusjärjestys on määriteltävä dynaamisesti tämän strategian toteuttamisen
yhteydessä, sillä EU:n on reagoitava muuttuviin tilanteisiin kentällä ja
pyrittävä saamaan omat toimensa ja kansainvälisen yhteisön toimet täydentämään
toisiaan. Tavoitteidensa saavuttamiseksi ja
toimiensa tehokkuuden varmistamiseksi EU:n on turvattava kestävä ja
ennakoitavissa oleva rahoitus, jolla voidaan vastata alueen ennennäkemättömän
suureen avuntarpeeseen. Komissio ehdottaa sen vuoksi EU:n talousarviosta 1
miljardin euron apupakettia vuosiksi 2015 ja 2016. Ehdotuksen yksityiskohdat esitetään
tämän tiedonannon liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä. 1
– SISÄLTÖ EU:n on laadittava kattava
Syyriaa ja Irakia koskeva toimintakehys Lähi-idässä
on meneillään syvä kriisi. Syyrian ja Irakin konfliktit ovat sekä kriisin
seurausta että sen syitä, ja ne voivat horjuttaa yhä suuremmassa määrin
naapurimaita sekä koko aluetta laajemmin. Kriisit ovat aiheuttaneet
humanitaarisen katastrofin, jonka johdosta yli 13,5 miljoonaa ihmistä on
joutunut pakenemaan kodeistaan (naapurimaissa on 3,8 miljoonaa Syyrian
pakolaista ja UNHCR arvioi määrän olevan vuoden 2015 lopussa 4,3 miljoonaa, ja
maansisäisiä pakolaisia on pelkästään Syyriassa 7,6 miljoonaa), ja yli 17
miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua (12,2 miljoonaa ihmistä
Syyriassa ja 5,2 miljoonaa Irakissa). Raaka
konflikti Syyriassa on jatkunut yli neljä vuotta ja Da’esh on ilmoittanut
olevansa tilanteessa vaihtoehto. Ideologisesti radikaali järjestö on
houkuttanut ääriliikkeitä kyseisellä alueella ja sen ulkopuolella, erityisesti
niillä Syyrian ja Irakin alueilla, joilla julkinen valta on kaatunut ja joilla
vallitsee tunne poliittisesta, yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta
syrjäytymisestä. EU
on alueella tärkeä toimija ja sen vastuulla on varmistaa, että se käyttää
vaikutusvaltaansa ja lukuisia välineitään tehokkaasti ja johdonmukaisesti
ihmisten elämän, ihmisarvon ja -oikeuksien puolustamiseen, ja auttaa
ratkaisemaan kriisejä tiiviissä yhteistyössä alueellisten ja kansainvälisten
kumppaneiden kanssa. Erityisesti tässä strategiassa hyödynnetään ja
täydennetään terrorismintorjuntaa ja vierastaistelijoita koskevaa EU:n
strategiaa ja yhteistä tiedonantoa Kokonaisvaltaisen EU:n
lähestymistavan löytäminen Syyrian kriisiin. Lisäksi EU:lla on pakottavia,
oman etunsa mukaisia syitä lisätä läsnäoloaan Syyriassa, Irakissa ja niiden
naapurimaissa. Niitä ovat EU:n ulkopolitiikassa keskeisessä asemassa olevien
yleismaailmallisesti tunnustettujen arvojen ja oikeuksien rikkominen, riski
julkisen vallan kaatumisesta ja poliittisesta kaaoksesta ylikuormitetuissa
pakolaisia vastaanottaneissa maissa, kuten Libanonissa ja Jordaniassa, jotka
ovat jo kärsineet väestön siirtymisistä aiheutuneista muuttopaineista ja niihin
liittyvästä ihmiskaupasta, kahden valtion sijaitseminen Da’eshin hallitsemalla
alueella, Da’eshille tyypillisen terroritoiminnan leviämisriski muihin maihin
ja alueen epävakauden lisääntyminen, terroristiryhmien riveihin
vierastaistelijoina liittyneiden EU:n kansalaisten (ja muiden) aiheuttama uhka
EU:n turvallisuudelle, Syyrian ja Irakin menettäminen kumppaneina kestävän
rauhan luomisessa Lähi-itään sekä mahdollisina kauppakumppaneina ja energian
tarjoajina sekä kulttuuriperinnön menettäminen. Tausta Syyriassa
vallitsi vuoden 1966 sotilasvallankaappauksen jälkeen itsevaltaisen
Baath-puolueen pakkotoimiin perustuva vakaus ja uskonnollisten ryhmien välinen
rinnakkaiselo. Bashar al-Assad tuli valtaan isänsä kuoleman jälkeen vuonna
2000. Hän teki lupauksia poliittisista uudistuksista ja asteittaisesta
talousuudistuksesta, mutta lupauksia ei kuitenkaan täysin täytetty. Syyrian
talouden avautuminen ja yksityisen sektorin kasvu toi mukanaan suurta
sosiaalista epätasapainoa. Välttämättömiä rakenneuudistuksia, joita EU kannusti
tarjoamalla Syyrialle mahdollista assosiaatiosopimusta[3], ei
koskaan täysin toteutettu. Kansantalouden vapautuminen johti talouskasvuun,
joka suurelta osin hyödytti hallintoon yhteydessä ollutta eliittiä ja sen
turvallisuuskoneistoa eikä johtanut kestävään ja oikeudenmukaiseen kehitykseen. Vuonna
2011 Assadin hallinto tukahdutti väkivaltaisesti Syyrian demokraattisia
pyrkimyksiä edustaneet rauhanomaiset protestiliikkeet, jotka olivat saaneet
innoituksensa ”arabikevään” tapahtumista muissa maissa ja joiden taustalla oli
turhautuminen vallitsevaan poliittiseen ja taloudelliseen järjestelmään, josta
hyötyi vain osa kansasta. Tästä syystä osa Syyrian väestöä aloitti aseellisen
vastarinnan. Assadin hallinnon väkivaltaiset toimet protestien ja vastarinnan
tukahduttamiseksi, laajamittaiset ihmisoikeusloukkaukset ja järjestelmällinen
demokraattisten uudistusten viivyttäminen sekä konfliktin jatkuminen ilman
selkeää ratkaisua ovat vähitellen johtaneet ääriryhmien vallan lisääntymiseen
maltillisen opposition kustannuksella. Sotaa käyvät
osapuolet ovat saaneet tukea ulkovalloilta, mikä kärjisti tilannetta edelleen.
Syyrian al-Qaidan virallinen järjestö Jabhat al-Nusra ja sittemmin Da’esh ovat
lisänneet houkuttelevuuttaan ja toimintakykyään. Vuonna
2014 erityisesti Da’eshin onnistui ulottaa valvontansa Itä-Syyrian öljyn- ja
kaasuntuotantoalueille, Länsi-Irakiin ja Syyrian ja Turkin välisen rajan
rajanylityspaikoille, joista sillä aiemmin oli ollut kiistaa muiden
aseistettujen ryhmien kanssa. Irakissa Saddam
Husseinin hallinnon kaatumista vuonna 2003 seurasi epävakaus, uskontoryhmien
väliset kiistat ja väkivaltainen terrorismi, joita kansainvälinen yhteisö, myös
EU, pyrki torjumaan intensiivisillä toimilla Irakin siirtymäprosessin
tukemiseksi. Vuonna 2012 EU allekirjoitti kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen
Irakin kanssa. Demokraattinen perustuslaki otettiin käyttöön, öljyntuotanto
kasvoi ja makrotalouden vakaus koheni, mutta Irakin siirtymäprosessia
vaikeuttivat kuitenkin jatkuvat väkivaltaisuudet, poliittinen epävakaus,
autoritaarinen hallinto, hallituksen syrjivä politiikka, korruption laajuus ja
talouden rakenneuudistusten puute. Kielteinen
kehitys kiihtyi Yhdysvaltojen joukkojen poistuttua maasta vuoden 2011 lopussa. Erityisesti monet sunnit tunsivat olevansa yhä enemmän
vieraantuneita vuoden 2003 jälkeisestä politiikasta, koska heidät syrjäytettiin
poliittisesta päätöksenteosta, sunnialueiden taloudellinen ja sosiaalinen
alikehittyneisyys johti peruspalvelujen riittämättömyyteen, Baath-puolueesta
eroon pääsemistä koskevaa lainsäädäntöä sovellettiin mielivaltaisesti, Saddamin
ajan sotilashenkilöstöltä kiellettiin osallistuminen Irakin
turvallisuusjoukkoihin, poliisitoimet sunnialueilla olivat kovaotteisia
ja poliisin tekemistä sunnien surmista on dokumentoitua tietoa, ihmisoikeuksia loukattiin ja korruptio ja nepotismi oli
laajalle levinnyttä. Samaan aikaan šiialaisyhteisö oli pääsemässä uudessa
järjestelmässä jaloilleen vuosia kestäneen sunnien harjoittaman sorron jälkeen,
mutta šiialaisjohtoinen hallitus ei koskaan saanut täyttä hyväksyntää maassa.
Sunnien šiialaisväestöön kohdistamat terrori-iskut lisäsivät uskontoryhmien
välistä kuilua. Vuonna 2013 osa sunniväestöstä aloitti kapinoinnin
liittohallitusta vastaan, mikä antoi mahdollisuuden al-Qaidasta innoituksensa
saaneiden terroristiryhmien perustamiselle. Tällaisia ryhmiä olivat erityisesti
Da’esh ja uudet Baath-puolueesta johdetut ryhmät, jotka kesäkuussa 2014
valtasivat suuria maa-alueita Länsi- ja Pohjois-Irakissa. Da’esh
on siten tavoitteidensa edistämiseksi hyödyntänyt ja käyttänyt hyväkseen
sunniväestön tiettyjen osien tyytymättömyyttä sekä Syyriassa että Irakissa. Da’eshin aiheuttama uhka Syyrialle,
Irakille ja niiden naapurimaille Da’esh
ja muut terroristiryhmät aiheuttavat uudenlaisen uhkan Syyrialle, Irakille,
kyseiselle alueelle laajemmin ja koko kansainväliselle yhteisölle. ·
Da’esh
on rajat ylittävä ilmiö, joka kattaa kaksi itsenäistä valtiota ja jonka
tarkoituksena on toimia valtion tavoin (alueiden valvonta, tulonhankinta
talousarvion rahoittamiseksi, verotus, peruspalvelujen tarjoaminen, jne.). Se
toteuttaa Syyriassa ja Irakissa erittäin näkyviä terrori-iskuja ja rikoksia
sekä sotilaallisia toimia, jotka muistuttavat kapinallisliikettä. Se on saanut
lupauksia kumppanuudesta ja tukea samanmielisiltä järjestöiltä useissa
arabimaissa sekä Afrikan ja Aasian maissa. ·
Da’esh
käyttää kyynisesti hyväkseen islamin poliittisen historian kulta-aikaan
liittyvää kuvastoa. Kalifaatti esitetään poliittisten ja kulttuuristen
yhtenäisyyspyrkimysten toteutumana. Se on ilmoittanut haluavansa laajentaa
aluettaan naapurimaihin, kuten Libanoniin, Jordaniaan ja Persianlahden maihin.
Sen alueelliset pyrkimykset, valmiudet, kohdennettu viestintä ja verkottuminen
erityisesti pitkälle viedyn sosiaalisen median käytön ansiosta ovat
ennennäkemättömiä. Sen toimilla on kannatusta alueen muiden ryhmien sekä
Pohjois-Afrikassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Aasiassa olevien
ryhmien keskuudessa. Jotkin näistä ovat osoittaneet kumppanuutta Da’eshille.
Ns. kalifaatin perustaminen ja kansainvälisten sotatoimien aloittaminen
kyseistä terrorismin uhkaa vastaan ovat houkutelleet merkittävän määrän
vierastaistelijoita mukaan ryhmän toimintaan Syyriassa ja Irakissa. ·
Da’esh
soveltaa tietoista taktiikkaa, ja ottaa valvontaansa alueet, joilla julkinen
valta on romahtanut. Siihen kuuluu räikeitä ihmisoikeusloukkauksia, joita voidaan
pitää rikoksina ihmiskuntaa vastaan ja sotarikoksina. Näitä ovat esimerkiksi
siviilien joukkomurhat, orjuuttaminen, kiduttaminen, mielivaltaiset teloitukset
ja laajalle levinnyt seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta, joka
kohdistuu etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin, mutta myös uhkana
pidettyihin sunniyhteisöjen jäseniin. Tämä on jo johtanut huomattaviin
väestösiirtymiin alueella, traumatisoinut suuresti siirtymään joutuneita
henkilöitä, erityisesti naisia ja lapsia, aiheuttanut valtavia pakolaisvirtoja
naapurimaihin ja lisännyt myös muuttopaineita EU:hun. ·
Da’esh
kannustaa laittomiin arkeologisiin ja kulttuuriesineiden kaivauksiin ja käyttää
ihmiskunnan perintöön, mukaan luettuna maailmanperintöön, kuuluvia alueita
sotilaallisiin tarkoituksiin, mikä johtaa niiden asteittaiseen hävittämiseen. ·
On
mahdollista, että siitä on tullut omarahoitteinen terroristijärjestö, joka saa
tuloja esimerkiksi öljyn ja muiden hyödykkeiden laittomasta myynnistä,
verotuksesta, ihmiskaupasta, kulttuuriesineiden laittomasta kaupasta,
ihmisryöstöistä lunnaiden saamiseksi ja ryöstelystä (kuten pankkiryöstöt), mikä
vähentää sen riippuvuutta alueellisten tukijoiden tekemistä lahjoituksista. Kurdikysymys Lisääntynyt
väkivalta on rohkaissut kurdiyhteisöjä vahvistamaan itsehallintoaan tai
tavoittelemaan itsenäisyyttä. Tämä vaikuttaa myös Irakin ja Syyrian eheyteen ja
mahdollisesti pitkällä aikavälillä niiden vakauteen. Irakissa
Kurdistanin alueen ja liittohallituksen väliset ongelmat on jätetty
ratkaisematta useiksi vuosiksi. Niihin kuuluvat pysyvän mekanismin käyttöön
ottaminen verotulojen jakamiseksi (hiilivetyjä koskeva laki) ja kiistanalaisten
alueiden asema. Kyseiset ongelmat lisäävät entisestään Irakin hallituksen
työtaakkaa, johon sen on puututtava pikaisesti ja johon kuuluvat lisäksi toimet
Da’eshin torjumiseksi. Syyrian
hallitus pakotti Syyrian kurdit jäämään Syyrian kansannousun ulkopuolelle
alkuvuodesta 2011 vastineeksi heille annetusta tosiasiallisesta autonomiasta
pääosin kurdien asuttamilla Koillis-Syyrian alueilla. Da’eshin nousun jälkeen
Syyrian kurdit ovat yhdessä naapurimaiden kurdien kanssa olleet etulinjassa
taistelussa Da’eshia vastaan. He puolustivat ensinnäkin pääosin kurdien
asuttamia alueita Syyriassa (vuonna 2013) ja Irakissa (Sinjar-vuorella vuonna
2014) sekä pääsyä Syyriasta muille Irakin kurdialueille. He puolustivat myös
piiritettyä Kobanen kaupunkia ja muita pääasiassa kurdien asuttamia
autonomisiksi kantoneiksi julistautuneita alueita. Da’eshia
vastaan taistelevien kurdien aseelliselle vastarinnalle annettavaan EU:n tukeen
on liityttävä vahvat takeet alueen valtioille siitä, että EU kunnioittaa
edelleen niiden koskemattomuutta. Riski
kriisien vaikutusten ulottumisesta naapurimaihin Libanon Syyrian konflikti ja Libanonissa olevien rekisteröityjen
ja rekisteröimättömien pakolaisten suuri määrä (tammikuussa 2015 heitä oli noin
1,2 miljoonaa, joka on yli 25 prosenttia Libanonin väestöstä) pahentaa
vallitsevia jännitteitä Libanonin yhteiskunnassa, instituutioissa ja
yhteisöissä ja rasittaa vähäisiä luonnonvaroja. Vaikka Libanonin hallitus
päätti Baabdan julistuksella kesäkuussa 2012 olla puuttumatta Syyrian
konfliktiin, Hizbollah ja sunnien terroristiryhmät ovat vähitellen lisänneet
suoraa osallistumistaan konfliktiin. Libanonin turvallisuusjoukkojen ja
aseistettujen syyrialaisryhmien väliset taistelut Arsalissa ja sen ympäristössä
Itä-Bekaassa elokuussa 2014 ja toistuvat taistelut Tripolissa korostivat
erityisesti uhkaa Pohjois-Libanonille. Jordania Jordanian
väestö on Libanonin väestöä paljon yhtenäisempi ainakin uskonnon osalta. Maassa
olevat yli 600 000 syyrialaispakolaista asettavat kuitenkin haasteita
palvelujen toimittamiselle ja rasittavat niukkoja luonnonvaroja, erityisesti
vedensaantia. Jordanian haasteena on Libanonin tavoin ratkaista tulevaisuuden
kannalta merkittävä ja riskejä sisältävä kysymys koulutus- ja
työmahdollisuuksista. Turkki Turkissa
on yli 1,65 miljoonaa Syyrian pakolaista (hallituksen tiedot), mikä
tarkoittaa, että maassa on tällä hetkellä eniten syyrialaispakolaisia. Turkki
on myös antanut merkittävää humanitaarista apua (maan hallituksen arvioiden
mukaan apua on vuodesta 2011 annettu yli 4 miljardin dollarin arvosta). Turkki
vaatii tehostettua kansainvälistä tukea, jotta kriisin vaikutuksiin voidaan
puuttua. 2-
TAVOITTEET Strategian
yleisinä tavoitteina on torjua Da’eshin ja muiden terroristiryhmien aiheuttamaa
uhkaa alueelliselle ja kansainväliselle vakaudelle, luoda edellytykset
osallistavalle poliittiselle muutokselle Syyriassa ja kestävän vakauden
aikaansaamiselle Syyriassa, Irakissa ja pakolaisia vastaanottaneissa alueen
maissa sekä lievittää jatkuvan väkivallan ja väestösiirtymien aiheuttamaa
inhimillistä kärsimystä. Strategiaan sisältyy poliittisen ja
virallisen tason diplomaattisia toimia, viestintää ja käytännön
tukitoimenpiteitä. Tavoitteidensa saavuttamiseksi ja toimiensa tehokkuuden
varmistamiseksi EU:n on turvattava kestävä ja ennakoitavissa oleva rahoitus,
jolla voidaan vastata alueen ennennäkemättömän suureen avuntarpeeseen. Komissio
ehdottaa sen vuoksi 1 miljardin euron apupakettia EU:n talousarviosta vuosiksi
2015 ja 2016. Ehdotuksen yksityiskohdat esitetään tämän tiedonannon liitteenä
olevassa rahoitusselvityksessä. Tärkeä
edellytys EU:n strategian onnistumiselle on EU:n ja sen jäsenvaltioiden toteuttamien
toimien välisen synergian ja täydentävyyden saavuttaminen sekä poliittisella
että operatiivisella tasolla. Poliittisella tasolla tämä strategia muodostaa
kehyksen, jonka puitteissa EU:n ja sen jäsenvaltioiden diplomaattisia toimia
voidaan yhdenmukaistaa. Erityisesti operatiivisella tasolla strategia muodostaa
yleiskehyksen, jonka puitteissa rahoitusta ja EU:n avunantajien välistä
koordinointia ja yhteistä ohjelmasuunnittelua voidaan lisätä (mm. Syyrian
kriisin johdosta perustetun EU:n alueellisen erityisrahaston, Madad-rahaston,
kautta). Jäsenvaltioita kehotetaan jatkamaan tuen antamista kahdenvälisellä
tasolla, jotta voidaan varmistaa, että niiden yhteiset toimet vähintään
vastaavat EU:n talousarviosta annettua tukea. Humanitaarista
apua annetaan jatkossakin haavoittuvassa asemassa oleville väestöryhmille
tarpeiden perusteella ja täysin noudattaen kansainvälisesti tunnustettuja
humanitaarisia perusperiaatteita eli humaanisuutta, puolueettomuutta,
tasapuolisuutta ja riippumattomuutta. 2.1
SYYRIALLE, IRAKILLE JA MUILLE
ASIANOSAISILLE MAILLE YHTEISET TAVOITTEET 2.1.1 Alueellisten
toimien edistäminen turvallisuuden ja pitkäaikaisen rauhan saavuttamiseksi Jatkuva
EU:n korkean tason diplomatia alueella on ratkaisevan tärkeää, jotta
tarvittavia muutoksia voidaan saada aikaan. Koska kriisit vaikuttavat monin
tavoin suoraan alueen maihin, erityisesti Persianlahden valtioihin, Egyptiin,
Turkkiin ja Iraniin, ne ovat Lähi-idässä vallitsevan yleisen mielipiteen mukaan
paremmassa asemassa osallistumaan Da’eshin vastaiseen taisteluun kuin
kansainvälinen yhteisö laajemmin. Da’eshin torjunta on myös kyseisten maiden
etujen mukaista, sillä Syyrian ja Irakin kriisien leviäminen uhkaa
ensisijaisesti niitä. Lisäksi alueen keskeisten toimijoiden välinen kilpailu on
väkivallan ja uskonnollisten jännitteiden osatekijä Syyriassa, Irakissa ja
muissa asianomaisissa maissa, joita Da’esh on vallannut. Näistä syistä EU:n on
aktiivisesti kannustettava alueellisia toimijoita ottamaan erityinen vastuu
Da’eshin uhkaan puuttumisesta ja rauhan edistämisestä alueella ja keskittymään
niihin alueisiin, joilla toimijoiden edut lähentyvät toisiaan. EU:n on myös
kannustettava ja vahvistettava alueen maltillisia ääniä ja edistettävä
vaihtoehtoista näkemystä terroristiryhmien näkemykselle. EU:n
toimintakeinot: Kohdennetut
poliittiset ja diplomaattiset toimet alueen maiden kanssa kahdenvälisesti ja
kollektiivisesti Arabiliiton, Persianlahden yhteistyöneuvoston sekä
Islamilaisten maiden yhteistyöjärjestön ja muiden maiden ja järjestöjen kanssa.
Ensinnäkin Da’esh on tuomittava selkeästi, minkä lisäksi olisi aloitettava
kulttuurista monimuotoisuutta, uskontoa ja ideologiaa koskeva vuoropuhelu,
jonka tarkoituksena on torjua väkivaltaisia ääriliikkeitä, tukea
tiedediplomatiaa ja muita ihmisten välisiä kontakteja ja korjata EU:ssa
vallitsevia väärinkäsityksiä alueen tilanteen kehittymisestä. 2.1.2 Da’eshin
eristäminen ja voittaminen sotilaallisesti sekä sen terroritoiminnan ja
ideologisen vaikutuksen lopettaminen o Da’eshin
vastaisten voimien tukeminen ja vahvistaminen Da’eshin
vastaisen maailmanlaajuisen liittoutuman[4]
sotilaalliseen toimintaan kuuluvat ilmaiskut Da’eshin joukkoja vastaan sekä
tappavien ja muiden välineiden, koulutuksen ja tiedustelutuen toimittaminen
Irakin turvallisuusjoukoille, kurdien Peshmerga-joukoille ja, siltä osin kuin
se on käytännössä mahdollista, Syyrian maltilliselle oppositiolle. Neuvostossa
ei ole päätetty EU:n sotilaallisista toimista. EU ei ole myöskään saanut
tehtäväkseen koordinoida tai toimia selvitysyhteisönä aseiden tai muun
sotilaallisen avun toimittamista koskeville tiedoille, vaikka tämä voisikin
olla mahdollista. Lisäksi EU:n on varmistettava, että sen omat toimintalinjat
ovat asianmukaisen joustavia ja niillä reagoidaan meneillään oleviin
sotilasoperaatioihin. o Da’eshia
on estettävä saamasta vierastaistelijoita, rahoitusta ja aseita EU tehostaa
kattavaan alueelliseen strategiaan kuuluvan terrorismintorjuntaa ja
vierastaistelijoita koskevan EU:n strategian mukaisesti toimia Da’eshin
eristämiseksi ja sen toimintaansa varten tarvitsemien resurssien saannin
estämiseksi YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätöslauselmien
mukaisesti ja EU:n ja kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja täysin noudattaen. Tämä
edellyttää muiden kumppanien (kuten Yhdysvaltojen) kanssa koordinoitua avointa
ja tehostettua poliittista vuoropuhelua Turkin ja Persianlahden valtioiden
kanssa. Kyseinen vuoropuhelu yhdistetään valmiuksien kehittämistä koskevaan
käytännön tukeen, jotta voidaan varmistaa, että alueen maat pystyvät puuttumaan
vierastaistelijoiden uhkaan tehokkaasti ja että seuraamuksia ja muita Da’eshin
vastaisia toimenpiteitä sovelletaan tehokkaasti parannetun rajavalvonnan
avulla. Kyseisten toimenpiteiden yhteisenä tavoitteena on jäljittää henkilöitä,
jotka ovat syyllistyneet rikoksiin ihmiskuntaa vastaan ja sotarikoksiin, torjua
Da’eshia hyödyttävää korruptiota ja salakuljetusta ja ryhtyä oikeustoimiin
niihin osallistuneita henkilöitä vastaan. Lisäksi edellytetään
rahoituslaitosten ja perinteisten rahoitusalan verkostojen kautta kulkevien
rahoitusvirtojen tehostettua valvontaa. EU pyrkii myös
torjumaan väkivaltaisia ääriliikkeitä alueen maissa, tukemaan
radikalisoitumista vähentäviä ohjelmia ja estämään radikalisoitumista. EU:n on
annettava terrorismin ja vierastaistelijoiden torjuntaan mahdollisimman pian
valmiuksien kehittämistä koskevaa tukea ottaen huomioon kumppanimaiden
valmiudet täyttää ihmisoikeuksia, kansalaisvapauksia ja poliittisia vapauksia
koskevat vaatimukset. Keskeinen uudistus, jota EU:n pitäisi tukea alueen maissa,
on terrorismin vastaisen lainsäädännön uudistaminen. Terrorismin
vastaisten toimien uskottavuuden vuoksi on tärkeää tehdä ero Da’eshin ja muiden
terroristijärjestöjen sekä väkivallatonta poliittista islamia kannattavien
ryhmien välillä. EU:n diplomatialla on varoitettava riskistä, että kyseisten
ryhmien kieltäminen voi johtaa niiden radikalisoitumiseen. On tärkeää
varmistaa, että kumppanimaiden lainvalvontatoimet ovat tarpeellisia ja
oikeasuhteisia eikä niillä vähennetä ihmisoikeuksien suojelun vähimmäisvaatimuksia. EU:n
toimintakeinot: EU:n toiminta
tällä alalla muodostuu jäsenvaltioiden ja EU:n toimista niiden toteutettavuuden
ja muuttuvien painopisteiden perusteella. Siihen olisi sisällyttävä poliittiset
ja asiantuntijatason toimet alueen maiden asianomaisten instituutioiden kanssa,
EU:n jäsenvaltioiden rahoitusosuudet ja vakautta ja rauhaa edistävä väline
(IcSP), Euroopan naapuruusväline (ENI) sekä tarvittaessa rahoitus yhteisen
ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa. EU:n toimia toteutettaessa on
noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjaa. Vierastaistelijat -
Toimet,
joilla pyritään pysäyttämään vierastaistelijoiden tulo Syyriaan ja Irakiin ja
ratkaisemaan palaavien vierastaistelijoiden ongelma (määritetään tarkemmin
vuoden 2015 alussa terrorismintorjuntaa ja vierastaistelijoita koskevassa
EU:n strategiassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti). -
Tuki
Turkille, Libanonille ja Jordanialle rajaturvallisuuden vahvistamiseksi. -
Alueen
valmiuksien kehittäminen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2178
täytäntöön panemiseksi sekä valmiuksien kehittäminen rajavalvonnan ja
-turvallisuuden alalla, mukaan lukien räjähdysainejäämien havaitseminen ja
lentoasemien infrastruktuuria ja rakenteita koskeva asiantuntemus. -
Poliisin
ja oikeuslaitoksen kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen, jotta voidaan tukea
vierastaistelijoita koskevia tutkinta- ja syytetoimia, jäljittää ja kirjata
vierastaistelijoiden liikkeitä myös hyväksymällä EU:n lainsäädäntöä
matkustajarekisteritietojen vaihdosta EU:n pääasiallisten kumppaneiden kanssa
noudattaen suhteellisuusperiaatetta siltä osin kuin on kyse rajoituksista,
jotka koskevat henkilötietojen suojaa, tunnistaa rikolliset rahoituslähteet,
myös ihmiskauppa, sulkea laittomien aseiden ja ammusten toimituskanavat ja
estää internetin rikollinen käyttö terroristien värväyksessä ja terroristien
toimintatapojen levittämisessä. -
Yhteisen
sisäistä ja ulkoista turvallisuutta koskevan lähestymistavan kehittäminen sekä
siihen liittyvät asiantuntijaverkostot Da’eshin kehittyvän viestinnän ja
propagandamenetelmien torjumiseksi. -
Yhteistyö
kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa muun muassa näytön keräämisen,
rikollisten tunnistamisen ja todistajanlausuntojen keräämisen osalta. Vastapropaganda
ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunta -
Tuki
Syyrian, Irakin ja alueen (myös vierastaistelijoiden alkuperämaiden)
asianomaisten toimijoiden toteuttamille tiedotuskampanjoille Da’eshin
ideologian horjuttamiseksi, sen tekemien ihmisoikeusloukkausten tuomitsemiseksi
ja muihin alueen ryhmiin liittyvien väkivaltaisten ääriliikkeiden ja vihapuheen
torjumiseksi. -
Tuki
väkivaltaisten ääriliikkeiden hankkeiden torjumiseksi Libanonissa ja
Jordaniassa ja mahdollisesti muissa alueen maissa; kohteena hankkeissa ovat
kaikkein altistuvimmat väestönosat ja erityisesti nuoret. -
Vankiloissa
tapahtuvan radikalisoitumisen estäminen integroidun ohjelman avulla, joka
koskee pidätettyjen tai palaavien terroristiryhmien jäsenten
uudelleenkotouttamista tai loitontamista terroritoiminnasta kyseisellä alueella
tai EU:ssa. -
Alueen
hallitusten ja yhteiskunnallisten toimijoiden kannustaminen toteuttamaan
kohdennettuja toimia radikalisoitumisen ja julkisilla paikoilla (myös
yliopistoissa) tapahtuvan yllyttämisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Terrorismin
rahoitus ja pakotteet -
Tuki
YK:n pakotteille, kuten jäädyttämistoimenpiteiden kohteeksi nimeäminen ja
Da’eshin rahoitusta koskevat toimenpiteet. Asianmukainen täytäntöönpano ja
valvonta (kansainvälisten neuvottelujen kautta). -
Valmiuksien
kehittämistä koskeva tuki naapurimaille terrorismin rahoituksen ja siihen
liittyvän korruption torjumiseksi. -
Da’eshia
tukevien yksilöiden ja yhteisöjen, esimerkiksi Syyrian ja Irakin pimeillä
öljymarkkinoilla toimivien välittäjien, nimeäminen YK:n al-Qaida
-pakotekomitean jäädyttämistoimenpiteiden kohteiksi YK:n turvallisuusneuvoston
päätöslauselman 2170 mukaisesti. -
Tarvittaessa
riippumattoman pakotejärjestelmän luominen täydentämään YK:n al-Qaida
-pakotejärjestelmää. Tällaisten pakotejärjestelmien on oltava Euroopan unionin
perusoikeuskirjan ja unionin tuomioistuimen asiassa Kadi[5]
antaman tuomion mukaisia. -
Sellaisen
rikostutkinnan ja oikeudellisen yhteistyön kannustaminen, jonka tavoitteena on
asettaa syytteeseen vierastaistelijoita ja terroristeja rekrytoivia järjestöjä
ja tuomita niiden rikolliset varat ja välineet menetetyksi. EU
tukee edelleen konfliktien seurauksista kärsivien henkilöiden, pakolaisten ja
siirtymään joutuneen väestön elinoloja (erityisesti toimeentulon ja koulutuksen
osalta) ja pyrkii kehittämään yhteisöjen selviytymiskykyä ja varmistamaan
perustarpeiden täyttämisen; nämä voivat myös olla tehokkaita keinoja, joilla
voidaan vähentää terroristiryhmien houkuttavuutta. 2.1.3 Da’eshin
alueellisen leviämisen estäminen ja rajaturvallisuuden lisääminen On
ratkaisevan tärkeää estää Da’eshia levittäytymästä salassa tai avoimesti
naapurimaihin. Erityisesti Libanon on kärsinyt Da’eshin maassa olevien
liittolaisten tekemistä terrori-iskuista. Jordania on onnistunut hillitsemään
kaikenlaista väkivaltaa, vaikka paikallisesti on tullut esiin pienimuotoisia
Da’eshia kannattavia mielenilmaisuja. Turkki, joka neuvottelee rauhasta
Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) kanssa, on saanut arvostelua siitä, että se
ei aseta Da’eshin vastaista taistelua riittävästi etusijalle. Turkkia uhkaa
myös terroristien soluttautuminen. Syyrian ja Irakin kriisin alueellisen
leviämisen estäminen edellyttää tuen huomattavaa lisäämistä niiden
naapurimaille, jotta niitä voidaan auttaa selviytymään pakolaistulvasta (ks.
kohta 2.1.5). Libanonia
ja Jordaniaa on tuettava turvallisuuden ja rajavalvonnan alalla.
Muuttoliikettä, liikkuvuutta ja turvallisuutta koskeva vuoropuhelu Libanonin
kanssa aloitettiin joulukuussa 2014 ja liikkuvuuskumppanuus Jordanian kanssa
allekirjoitettiin lokakuussa 2014. Lisäksi olisi toteutettava seuraavat toimet: -
EU:n
ja jäsenvaltioiden tuen jatkaminen Libanonin turvallisuusalan uudistukselle ja
EU:n tuki Libanonin asevoimille (LAF) esimerkiksi siviili- ja sotilasalan
yhteistyön, merenkulun turvallisuuden, rajaturvallisuuden, terrorismin
torjunnan ja sotilaskoulutuksen osalta; -
lisätuki,
joka kohdistetaan tarvittaessa i) toimien suunnittelu- ja toteutuskapasiteetin
lisäämiseen, ii) Libanonin asevoimien logistiikkajärjestelmän tehostamiseen,
iii) Libanonin asevoimien koulutuksen järjestämiseen, iv) Libanonin asevoimien
avustamiseen rajavalvonnan ja rajaturvallisuuden alalla, v) rajavartiolaitoksen
tulevaisuuteen suuntautuvan turvallisuuskonseptin kehittämiseen Libanonin
asevoimille, vi) Libanonin asevoimien roolin tehostamiseen terrorismin
torjunnassa keskittymällä lainsäädännöllisiin, strategisiin ja
institutionaalisiin näkökohtiin ja vii) Libanonin asevoimien
koulutusjärjestelmän uudelleentarkasteluun sekä -
turvallisuutta
koskevan vuoropuhelun aloittaminen Jordanian kanssa alueen
turvallisuustilanteen arvioimiseksi ja tehostetun yhteistyön edistämiseksi
turvallisuuden ja terrorismin torjunnan aloilla. Jordanian
turvallisuusjoukkojen (mukaan lukien rajavalvontayksiköiden) tarpeiden
arviointi ja sellaisten vaihtoehtojen tarkastelu, joilla täydennetään Jordanian
osana Naton puolustusvalmiuksien kehittämistä koskevan aloitteen mukaisesti
saamaa tukea. Turkin
osalta olisi toteutettava seuraavat toimet: -
tuen
jatkaminen Turkille sen pannessa täytäntöön yhdennettyä rajavalvontaa koskevaa
kansallista toimintasuunnitelmaansa muun muassa uudistamalla ja
nykyaikaistamalla valvontatekniikoita maarajoilla ja rajanylityspaikkojen
tarkastuspisteissä; ja -
jo
käynnissä oleva terrorismin torjuntaa koskeva EU:n ja Turkin vuoropuhelu voi
auttaa yksilöimään aloja, joilla EU:n tukea voitaisiin tarjota Turkin
viranomaisille tarkoituksena tehostaa heidän valmiuksiaan valvoa henkilöiden ja
materiaalien tuloa Turkin rajojen yli ja tunnistaa ja havaita tiivistä
seurantaa edellyttäviä henkilöitä, ampuma-aseita, räjähteitä ja muita vaarallisia
aineita. EU:n
toimintakeinot: Vakautta ja rauhaa edistävä väline, Euroopan
naapuruusväline, liittymistä valmisteleva tukiväline ja jäsenvaltioiden
rahoitusosuudet. 2.1.4 Elintärkeän
humanitaarisen avun ja kansainvälisen suojelun antaminen EU
on ollut johtava kansainvälinen avunantaja Syyrian kriisissä. Sen antaman avun
määrä on yli 3,3 miljardia euroa, johon sisältyy yli 2 miljardia euroa
humanitaarisena apuna kriisistä kärsivälle väestölle Syyriassa, Irakissa ja
naapurimaissa (erityisesti Jordaniassa, Libanonissa, Turkissa ja Egyptissä).
Tarpeiden kasvaessa EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi edelleen toimitettava
pitkäaikaista humanitaarista apua ja kansainvälistä suojelua kriisistä
kärsiville syyrialaisille ja irakilaisille, myös pakolaisille ja maansisäisille
pakolaisille, Syyriassa ja Irakissa sekä naapurimaissa ja EU:n jäsenvaltioissa.
On myös olennaisen tärkeää, että humanitaariset toimet kytketään paremmin
siirtymään joutuneiden henkilöiden keskipitkän ja pitkän aikavälin apuun
erityisesti lasten ja nuorten osalta. Näin edistetään selviytymiskykyä,
toipumista ja konfliktin jälkeistä yhteiskuntaan sopeuttamista ja kehittämistä
ja torjutaan mahdollista radikalisoitumista pakolaisten keskuudessa. Kun
otetaan huomioon EU:n talousarvion tiukat rajoitukset, uusia innovatiivisia
rahoitusmahdollisuuksia on tutkittava yhdessä EU:n jäsenvaltioiden kanssa. EU:n
toimintakeinot: Koordinointi Tuen antaminen
edelleen YK:n johtamalle koordinointijärjestelmälle humanitaarista apua
koskevan EU:n konsensuksen ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden
mukaisesti. Tuen
vieminen perille -
Käytetään
kaikkia mahdollisia toimitusmuotoja (mukaan lukien rajatylittävät ja
rintamalinjat ylittävät toimitukset) sen varmistamiseksi, että apu menee
kaikille sitä tarvitseville ihmisille myös vaikeasti saavutettavilla alueilla
(4,8 miljoonaa ihmistä Syyriassa ja 3,6 miljoonaa ihmistä Irakissa tammikuun
2015 puoliväliin mennessä). -
Toteutetaan
ennakoivia toimia konfliktin kaikkien osapuolten kanssa humanitaarisen
toimintatilan laajentamiseksi Syyriassa ja Irakissa ja avun toimittamiseksi
kaikkien sitä tarvitsevien ihmisten ulottuville. -
Vahvistetaan
YK:n valmiuksia neuvotella avun perillemenosta erityisesti Syyriassa ja
Irakissa humanitaarisen avun koordinointitoimiston kautta ja varmistetaan
parempi koordinointi erityisesti rajat ylittävien ja linjat ylittävien toimien
välillä. -
Vahvistetaan
paikallisten valtiosta riippumattomien järjestöjen (kansalaisjärjestöjen) avun
toimitusvalmiuksien kehittämistä. Suojelu -
Varmistetaan
kriisistä kärsivän väestön suojelu; edistetään kansainvälistä oikeutta,
pakolaisoikeutta ja humanitaarista oikeutta. -
Korostetaan
asianomaisten maiden viranomaisille, että hallituksen politiikan on
noudatettava kansainvälistä humanitaarista oikeutta, jotta estetään henkilöiden
palauttaminen tai epävirallisten suojaamattomien leirien syntyminen
ei-kenenkään -maalle, taataan, että sisäisesti siirtymään joutuneet henkilöt ja
pakolaiset rekisteröidään ja dokumentoidaan asianmukaisesti, ja että
haavoittuvassa asemassa olevat kotiseudultaan siirtymään joutuneet henkilöt ja
pakolaiset, erityisesti naiset ja lapset, saavat oikeudellista neuvontaa ja
asianmukaista suojelua. Lisäksi tuetaan YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun ja
muiden toimijoiden pyrkimyksiä varmistaa, että hallituksen politiikka täyttää
nämä vaatimukset. -
Edistetään
edelleen humanitaaristen avustustyöntekijöiden turvallisuutta ja suojelua ja
terveydenhoito- ja koulutuspalvelujen loukkaamattomuutta. Siviilihallinnon
ja armeijan suhteet -
Vahvistetaan
YK:n johtamaa siviili- ja sotilastoiminnan koordinointia ja yhteydenpitoa
kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti ja humanitaarisia
periaatteita kunnioittaen, vähennetään humanitaaristen toimijoiden
turvallisuusriskejä ja tehostetaan avun toimittamista sen tarpeessa olevalle
väestölle. Maakohtaiset
lähestymistavat -
Kannustetaan
YK:ta noudattamaan syrjimättömiä ja koko kyseiset maat kattavia maakohtaisia
lähestymistapoja (jotka koskevat koko Syyriaa ja koko Irakia). -
Kannatetaan
integroituja ja etusijalle asetettuja humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötä
koskevia vetoomuksia, yhteistä kuiluanalyysiä sekä alueellisen pakolaisia ja
selviytymiskykyä koskevan suunnitelman täytäntöönpanoa naapurimaiden
kansallisten toimintasuunnitelmien kautta. Nopean
toiminnan valmiudet ja seuranta -
Vahvistetaan
koko maan kattavaa ja monialaista ennakkovaroitusjärjestelmää. -
Tehostetaan
valmiutta ja nopean toiminnan valmiuksia lisäämällä kumppanien kanssa voimassa
oleviin sopimuksiin enemmän joustavuutta, jotta uusiin tarpeisiin voitaisiin
vastata paremmin ja luoda varmuusvarastojärjestelyjä, sekä tarkastelemalla
nykyisiin hätäapurahastoihin annettavia osuuksia. Julkinen
diplomatia ja tuen näkyvyys -
Parannetaan tiedotusta EU:n
humanitaarisesta avusta ja kehitysavusta sekä alueella että EU:ssa, jos
viestintää ja näkyvyyttä koskevien ohjeiden uudelleen tarkastelussa tälle
ilmenee tarvetta. Kotiseudultaan
siirtymään joutuneiden henkilöiden pitkäaikaisista kehitystarpeista
huolehtiminen -
Keskitetään
osa EU:n Syyrialle, Irakille ja naapurimaille antamasta kehitysavusta
siirtymään joutuneille henkilöille ja erityisesti lasten koulutukseen sekä
aikuisille tarkoitettuun ammatilliseen koulutukseen tai uudelleenkoulutukseen,
jossa keskitytään sellaisiin ammatteihin, joista konfliktinjälkeisessä ympäristössä
on tarvetta. Tällaiseen ammatilliseen koulutukseen olisi sisällyttävä naisten
koulutus, jotta heidän taloudellista ja sosiaalista merkitystään konfliktin
jälkeisessä jälleenrakentamisessa voidaan edistää. Uudelleensijoittaminen
ja turvapaikka-asiat -
Tuetaan
edelleen pakolaisia vastaanottavien valtioiden pitkän aikavälin valmiuksia
huolehtia pakolaisvirroista erityisesti alueellisten kehitys- ja
suojeluohjelmien avulla Jordaniassa, Libanonissa ja Irakissa, auttamalla
Turkkia toimittamaan humanitaarista apua Syyrian pakolaisille ja tukemalla sitä
nykyaikaisen ja vakaan turvapaikkajärjestelmän perustamisessa ja toiminnassa. -
Jatketaan
Syyrian pakolaisille (ja tarvittaessa irakilaisille) tarjottavaa
uudelleensijoittamismahdollisuutta EU:ssa. UNHCR pyysi kansainväliseltä
yhteisöltä vähintään 130 000 syyrialaisen, erityisesti kaikkein heikoimmassa
asemassa olevien, uudelleensijoittamista tai heille humanitaarisin perustein
annettavaa maahantulolupaa. EU:n jäsenvaltiot sitoutuivat sijoittamaan
uudelleen noin 36 000 henkilöä, joka on EU:n historian suurin
uudelleensijoittamista koskeva sitoumus. Komissio tukee uudelleensijoittamista
turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston puitteissa. 2.1.5
Paikallisen selviytymiskyvyn vahvistaminen Syyriassa, Irakissa ja
asianosaisissa naapurimaissa Jotta
voidaan estää Da’eshin harjoittama värväys ja ehkäistä väkivaltaisuuksia
siirtymään joutuneen väestön ja vastaanottavien yhteisöjen välillä, apu ja
paremmat tulevaisuuden näkymät ovat näille väestöryhmille elintärkeitä.
Humanitaarisissa toimissa on otettava huomioon yksilöiden pitkän aikavälin
kehitystarpeet, jotta voidaan edistää konfliktin jälkeistä yhteiskuntaan
sopeuttamista ja kehittämistä ja torjua mahdollisia ääriliikkeitä pakolaisten
ja vastaanottavien yhteisöjen keskuudessa. Oikeusvaltion perusperiaatteet,
peruspalvelujen tarjonta ja taloudellinen toiminta tulisi palauttaa nopeasti
Da’eshin vallasta vapautetuilla alueilla Syyriassa ja Irakissa, jotta vältetään
Da’eshin vaikutusvallan uudelleenkasvu ja luodaan vähimmäisedellytykset
maansisäisten pakolaisten ja pakolaisten vapaaehtoiselle paluulle turvallisesti
ja ihmisarvoa kunnioittaen. Näillä
toimilla tuettaisiin yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden selviytymiskykyä
kriisin vaikutuksista. Annettavan
avun lisäksi tarvitaan korkean tason kollektiivista ja kahdenvälistä
poliittista vuoropuhelua Syyrian pakolaisia vastaanottavien maiden kanssa,
jotta pakolaisille voidaan varmistaa suojelu ja tulevat mahdollisuudet
(erityisesti koulutuksen, työpaikan jne. osalta). EU:n
toimintakeinot: Paikallisyhteisöille
ja yhteiskunnallisille toimijoille Syyriassa, Irakissa ja niiden naapurimaissa
Madad-rahaston kautta, vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä ja
jäsenvaltioiden suorista rahoitusosuuksista annettava apu ja tuki
selviytymiskyvyn vahvistamista ja jälleenrakentamista varten -
perustuu
voimassa oleviin yhteisiin humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön alan
kehyksiin ja siihen sovelletaan yhteistä ohjelmasuunnittelua Syyriassa,
Irakissa, Jordaniassa, Libanonissa ja Turkissa; -
hyödyntää
Madad-rahastoa pakolaisten ja vastaanottavien yhteisöjen vakauttamiseksi ja
niiden selviytymiskyvyn vahvistamiseksi Irakissa, Libanonissa, Jordaniassa,
Turkissa ja Egyptissä. Tämä on saavutettava kokonaisvaltaisella lähestymistavalla
ja varmistaen koordinoinnin olemassa olevien rahoitusmekanismien kanssa sekä
noudattaen voimassa olevia kansallisia suunnitelmia sekä YK:n alueellista
pakolaisia ja selviytymiskykyä koskevaa lähestymistapaa; -
tukee
alueen hallituksia niiden jatkaessa pakolaisten ja vastaanottavien yhteisöjen
taloudellisen selviytymiskyvyn parantamiseen tähtääviä toimia sekä nuorten
mahdollisuuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä; ja -
edistää
Turkille Kobanen kriisin jälkeen luvattua lisäapua koskevan ohjelman
täytäntöönpanoa, jonka tarkoituksena on tukea Turkin viranomaisia pitkäaikaisen
avun antamisessa Turkissa oleville Syyrian pakolaisille. Yleisemmin EU:n avun saatavuuden
parantamiseksi ja sen toimien tehostamiseksi olisi toimittava yhteistyössä
Euroopan maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. 2.2 MAAKOHTAISET
TAVOITTEET – SYYRIA 2.2.1 Poliittisen
siirtymävaiheen valmistelu Yhteisessä
tiedonannossa Kokonaisvaltaisen EU:n lähestymistavan löytäminen Syyrian
kriisiin asetettujen tavoitteiden ja toimien mukaisesti EU tutkii edelleen
kaikkia tapoja ja keinoja jatkaa poliittista prosessia yhteistyössä
alueellisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa Syyrian johtaman
siirtymäprosessin onnistumiseksi. EU:n olisi erityisesti -
tuettava
täysin YK:n erityislähettiläs de Misturan toimia saada väkivaltaisuudet
vähenemään strategisesti perustana laajemmalle kestävälle poliittiselle
prosessille; tuettava konkreettisesti hänen ehdotustensa kehittämistä,
erityisesti ehdotusta perustaa työ paikallisten vihamielisyyksien lopettamiselle
kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti. Tämän lähestymistavan
mukaisesti periaatteellinen humanitaarinen ja selviytymiskykyä vahvistava
toiminta olisi pidettävä erillään poliittisista ja turvallisuusasioita
koskevista neuvotteluista; -
tuettava
paikallista ja kansainvälistä sovittelua ja vuoropuhelua sekä aloitteita
paikallistason sopimusten tekemiseksi ja muita rauhanedistämisaloitteita,
joihin voi sisältyä rintamalinjat ylittävää yhteistyötä, siten, että otetaan
asianmukaisesti huomioon naisten osallistuminen; -
pyrittävä
kansainväliseen yhteisymmärrykseen YK:n turvallisuusneuvoston tasolla sekä
alueelliseen yhteisymmärrykseen (yhteisiin etuihin kuuluu halu suojella Syyrian
yhtenäisyyttä, alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia ja torjua
terrorismia) ja alueellisen tuen antamiseen Syyrian johtamalle poliittiselle
prosessille siirtymävaiheen toteuttamiseksi YK:n turvallisuusneuvoston asiaa
koskevien päätöslauselmien ja 30. kesäkuuta 2012 annetun Geneven julkilausuman
mukaisesti; ja -
kannustettava
tukiryhmän perustamista YK:n pääsihteerin tai Syyrian-erityislähettilään
toimien tukemiseksi, jotta saadaan aikaan laajempi yksimielisyys kyseisessä
hengessä toteutettavasta kansallisesta poliittisesta prosessista. EU:n
toimintakeinot: Alueen maiden ja
kansainvälisten kumppanien kanssa toteuttavat poliittiset ja diplomaattiset
toimet, joiden tavoitteena on lieventää alueellisia jännitteitä ja pysäyttää
Assadin hallinnon ja aseellisen opposition välisen sodan leviäminen sekä
kannustaa laajapohjaista siirtymävaihetta Geneven julkilausuman pohjalta.
Assadin hallinnon painostamisen lisääminen erityisesti kohdennetuilla
lisäpakotteilla ja muilla asianmukaisilla rajoittavilla toimenpiteillä, joiden
vaikutukset siviiliväestöön ovat vähäiset. EU:n Syyrian vastaisten
öljypakotteiden määrätietoinen täytäntöönpano ja kolmansien maiden kehottaminen
osallistumaan niihin. Vuoropuhelun lisääminen erityisesti alueen kumppaneiden
kanssa. Poliittisen
henkilöstön vahvistaminen EU:n Syyrian edustustossa (joka sijaitsee edelleen
EU:n Beirutin edustuston yhteydessä). Niin kauan kuin edellytykset EU:n
Damaskoksen edustuston uudelleenavaamiselle eivät täyty, säännöllisiä
vierailuja Syyriaan jatketaan. 2.2.2 Maltillisen
opposition ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden vahvistaminen -
Tuetaan
edelleen maltillista oppositiota, myös Syyrian kansallista
vallankumouksellisten ja oppositioryhmien liittoutumaa (SOC), mutta ei suljeta
pois muita rakentavia kansalaisyhteiskunnan voimia ja poliittisia voimia, jotta
opposition (mukaan lukien uskonnolliset ja etniset vähemmistöt) osallisuutta,
tehokkuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia voidaan edistää. Syyriaan ei tule
kestävää rauhaa, ellei kaikkien etnisten ja uskonnollisten ryhmien erityisiin
huolenaiheisiin puututa tasaveroisesti ja maan monietnistä ja moniuskontoista
luonnetta säilytetä. -
Tutkitaan
ja tuetaan edelleen tarvittaessa ”toisen ja kolmannen raiteen” aloitteita,
jotta voitaisiin laatia siirtymämalli, joka perustuu uskottavan opposition
osallistumiseen uuteen siirtymävaiheen hallitukseen, ja kehittää paikallisen ja
kansallisen tason vakausprosessia. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten
osallistumiseen näihin aloitteisiin. -
Tuetaan
edelleen Syyrian kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämistä. EU:n
toimintakeinot: Rauhan
rakentamisen ja välityspyrkimysten tukeminen edelleen asettamalla pääpaino
sisäisen kansalaisyhteiskunnan toimijoiden valmiuksien ja selviytymiskyvyn
kehittämiseen vakautta ja rauhaa edistävän välineen ja Euroopan
naapuruusvälineen avulla. 2.2.3 Peruspalvelujen
tarjoaminen ja hallinnon jälleenrakentaminen alueilla, joilla väkivalta on
vähentynyt -
Lisätään
rajat ylittävän ja rintamalinjat ylittävän muun kuin humanitaarisen avun
toimittamista Syyriassa. -
Autetaan
maltillista oppositiota ja kansalaisyhteiskunnan tahoja järjestämään uudelleen
hallinto ja julkiset palvelut (mukaan lukien pelastuspalvelu, terveydenhuolto,
koulutus) sekä yleinen taloudellinen toiminta alueilla, joilla väkivalta on
vähentynyt, alueilla jotka olivat aiemmin Da’eshin hallinnassa ja pääasiassa
Syyrian kurdien asuttamilla alueilla Pohjois-Syyriassa. -
Tuetaan
keskeisten alojen peruspalvelujen tarjontaa osallistamisen, hyvän hallintotavan
ja yhteisön kuulemisen periaatteiden pohjalta ja tuetaan selviytymiskykyä
vahvistavia toimia, mukaan lukien luonnonvarojen kestävää hallintaa ja
suojelua. EU:n
toimintakeinot: Tuki
selviytymiskyvyn vahvistamista ja jälleenrakentamista varten, esimerkiksi
kohdennetut EU:n tai jäsenvaltioiden rahoittamat toimet, joilla tuetaan
paikallisyhteisöjä ja yhteiskunnallisia toimijoita (mukaan lukien Gaziantepistä
johdetut toimet, joihin osallistuu useita jäsenvaltioita), ja joille annetaan
rahoitusta Madad-rahastosta, vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä ja
Euroopan naapuruusvälineestä. Euroopan naapuruusvälineestä rahoitetut
EU:n kansalaisyhteiskuntahankkeet (17 miljoonaa euroa) ja vakautta ja rauhaa
edistävästä välineestä rahoitetut hankkeet (12 miljoonaa euroa) edistävät
lyhyellä aikavälillä Syyrian kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämistä,
peruspalvelujen tarjoamista, oikeusvaltiotoimenpiteitä ja osallistavan
poliittisen ympäristön kehittämistä paikallistasolla. Vähemmistöihin
kohdistettuja ohjelmia olisi myös tarkasteltava, jotta varmistetaan kaikkien
etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen turvallisuus, sekä osallistava
siirtymävaihe, huolehditaan ihmisten erityistarpeista ja tuetaan heidän
integroitumistaan uudelleen yhteiskuntaan. 2.2.4 Ihmisoikeuksien
ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden edistäminen ja vastuuvelvollisuuden
varmistaminen -
Tutkitaan
ja dokumentoidaan edelleen sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan, etenkin
mahdollisten syytetoimien tueksi. -
Tuetaan
yhdessä kumppaneiden kanssa YK:n tutkintakomissiota ja muita
vastuuvelvollisuutta koskevia aloitteita, jotka tähtäävät vastuumenettelyjen
soveltamiseen ja rankaisemattomuuden kulttuurin muuttamiseen. -
Tuetaan
edelleen kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) toimia, erityisesti sen
tarkkailijaryhmää ja Syyrian kemiallisten aseiden ja niiden tuotantolaitosten
tuhoamista. -
Etsitään
edelleen keinoja saattaa Syyrian tilanne kansainvälisen rikostuomioistuimen
(ICC) käsittelyyn ja tuetaan täydentäviä vastuuvelvollisuutta koskevia
mekanismeja, myös kansallisella tasolla. EU:n
toimintakeinot: Diplomaattiset
toimet, myös YK:n turvallisuusneuvoston tasolla, ja käytännön tuki
ihmisoikeuksien puolustajille vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä ja
demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä
(EIDHR) sekä oikeudellinen yhteistyö. 2.2.5 Valmistautuminen
kriisin jälkeiseen aikaan -
Suunnitellaan
edelleen Syyrian pitkän aikavälin elpymistä ja jälleenrakennusta ja
valmistellaan pakolaisten ja maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden
paluuta ja uudelleenintegroitumista erityisesti vahinkojen ja tarpeiden säännöllisen
arvioinnin avulla. -
Kehitetään
edelleen Syyrian kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan valmiuksia, myös
sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä edistävien
järjestöjen valmiuksia, jotta tavallisen syyrialaiset voisivat osallistua aktiivisesti
Syyrian jälleenrakentamiseen. -
Tutkitaan
edelleen syyrialaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden mahdollisuuksia saada
stipendejä Eurooppaan ja tarkastellaan ammatillisia koulutusmahdollisuuksia
alueella. -
Kartoitetaan
edelleen mahdollisuuksia kehittää syyrialaisten valmiuksia ja taitoja hallita
siirtymävaihetta (esimerkiksi viestimien sääntelyn, hallinnon hajauttamisen,
kuntien hallinnon ja perustuslain laatimisen aloilla) ja otetaan
asianmukaisesti huomioon naisten tarpeet ja merkitys. -
Suunnitellaan
edelleen tarkasti aseistariisuntaa, demobilisaatiota ja yhteiskuntaan
sopeuttamista koskevaa prosessia osana turvallisuusalan uudistusta. -
Seurataan
edelleen säännöllisesti, onko olemassa edellytyksiä valmistella ja toteuttaa
siirtymäkauden oikeudellisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää
sovintoa ja luottamusta ja vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta. -
Valmistellaan
huolellisesti perustuslaki- ja vaaliuudistusta, mukaan lukien poliittisia
puolueita koskevaa lakia. -
Pohditaan
keinoja suojata jäljellä olevaa kulttuuriperintöä ja edistää kulttuurista
monimuotoisuutta erityisesti koulutus- ja valistuskampanjoiden avulla. -
Säilytetään
EU:n johtava rooli avunantajien koordinoinnissa, jotta voidaan lisätä Syyrian
jälleenrakennukseen annettavan kansainvälisen avun johdonmukaisuutta,
koordinointia ja ennustettavuutta. -
Hyödynnetään
täysipainoisesti Erasmus+ -ohjelmaa, josta rahoitetaan syyrialaisten
opiskelijoiden apurahoja ja yhteistyöhankkeita Syyrian korkeakoulujen
nykyaikaistamiseksi. Tutkitaan edelleen mahdollisuuksia tukea naapurimaita ja
yliopistoja korkea-asteen koulutuspalvelujen tarjoamisessa syyrialaisille
opiskelijoille. EU
jatkaa näitä toimia, sillä valtion hallintorakenteiden romahtaminen Syyriassa
on vältettävä. EU:n
toimintakeinot: Euroopan naapuruusväline,
Madad-rahasto, vakautta ja rauhaa edistävä väline (Tahdir-ohjelma:
valmistautuminen siirtymävaiheeseen Syyriassa), YK:n, Maailmanpankin ja EU:n
kolmenvälinen sopimus konfliktin jälkeisistä tarvearvioinneista, Erasmus+
-ohjelma. 2.3 MAAKOHTAISET TAVOITTEET – IRAK 2.3.1 Osallisuuden
toteutumisen tukeminen Irakin hallituksessa EU:n
pääasiallisena tavoitteena Irakissa on tukea kattavaa Irakin hallitusta sen
pyrkimyksissä vastata Irakin kansalaisten perusteltuihin huolenaiheisiin ja
edistää pitkän aikavälin prosessia valtiorakenteiden kehittämiseksi ja
kansallisen sovinnon aikaansaamiseksi Irakin perustuslain mukaisesti.
Hallitusohjelma (2014–2018) ja Irakin kansallinen kehityssuunnitelma
(2014–2017) muodostavat tälle hyvän perustan ja EU:n ja Irakin kumppanuus- ja
yhteistyösopimus, jonka osia sovelletaan jo väliaikaisesti, muodostaa kehyksen
yhteistyölle useilla aloilla. Sunniväestön ilmaisemiin epäkohtiin on puututtava
ja ahdasmielisten ryhmittymien ja ääriliikkeiden nousu useimmissa Irakin yhteisöissä
on torjuttava kokonaisvaltaisesti ja koko maan tasolla. EU pyrkii tekemään
mahdollisimman tiivistä yhteistyötä YK:n Irakin avustusoperaation UNAMIn ja
YK:n Irakissa toimivien järjestöjen kanssa. o
Yhteistyö
maltillisten syrjittyjen sunniryhmien kanssa Irakin
hallitusta olisi tuettava toimimaan Irakin yhteiskunnan kaikkien osien kanssa,
erityisesti maltillisten uskonnollisten ja poliittisten ryhmien kanssa, jotta
ne voisivat osallistua Irakin tulevaisuuden suunnitteluun. Erityistä huomiota
on kuitenkin kiinnitettävä sunniyhteisöön, jotta se ei antaisi tukea
Da’eshille. Tämä tulisi tehdä samanaikaisesti kun näitä ryhmiä pyydetään
vastustamaan Da’eshia aseellisesti. Sunniyhteisön kanssa olisi kehitettävä
toimenpiteitä tunnettuihin epäkohtiin vastaamiseksi ja sovinnon edistämiseksi,
väestön (erityisesti Da’eshia vastaan taistelevien ryhmien) turvallisuuden
varmistamiseksi ja takeiden antamiseksi politiikan suunnittelua koskevan
kuulemisen järjestämisestä vastaisuudessa. Toisaalta maltillisia šiialaisyhteisöjä
ja kansalaisjärjestöjä on tarpeen tukea, jotta sunniyhteisön leimaaminen ja
kielteinen suhtautuminen heihin torjuttaisiin. o
Yhteistyö
Irakin Kurdistanin alueen kanssa Liittohallituksen
ja Kurdistanin alueen hallituksen välisten riitojen ratkaisu on olennaisen
tärkeää ja parantaisi huomattavasti Irakin poliittista ilmapiiriä. Ratkaisuun
olisi sisällyttävä lopullinen ja kestävä sopimus öljytulojen siirrosta ja
kiistanalaisista alueista. EU:n olisi kannustettava liittohallitusta ja
Kurdistanin aluehallintoa hyväksymään selkeä etenemissuunnitelma määräaikoineen
riitojen ratkaisemiseksi perustuslain mukaisesti. o Demokraattisesti
johdettujen valtion instituutioiden vahvistaminen ja poliittisten ja
lainsäädäntöuudistusten tukeminen EU:n ja sen
jäsenvaltioiden olisi tuettava Irakin hallitusta sen pyrkimyksissä käynnistää
perusteellinen hallinnollinen uudistusohjelma siviilihallinnon elinten
valmiuksien vahvistamiseksi hallinnon ja varainhoidon modernien periaatteiden
pohjalta. Tällaisen uudistuksen perusperiaatteisiin olisi kuuluttava
poliittisten ja hallintovirkojen erottaminen toisistaan, riippumaton
virkamieskunta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva politiikka, joka perustuu
tutkintoihin ja pätevyyteen ja on uskonnollisesti sitoutumatonta. Hallituksen, kansalaisyhteiskunnan
ja muiden osapuolten esittämiä poliittisia ja lainsäädäntöön liittyviä
uudistuksia koskevia aloitteita olisi tuettava Irakin perustuslain puitteissa
edellyttäen, että ne edistävät kansallista sovintoa ja kehitystä. o Turvallisuusalan
uudelleenjärjestely Turvallisuusalan
uudistus kattaa useita eri toimia, kuten asevoimille annetun tuen ja
oikeudellisen kehyksen uudistamisen. Kaikessa EU:n tämän alan toiminnassa on
otettava huomioon maailmanlaajuisen liittoutuman toimet Da’eshin torjumiseksi
sekä EU:n jäsenvaltioiden kahdenväliset täydentävät toimet. EU:n jäsenvaltiot
toteuttavat parhaillaan toimia Irakin turvallisuusjoukkojen rakenteen
uudistamiseksi ja heidän kouluttamisekseen. Turvallisuusjoukkojen heikkouden
seurauksena on syntynyt puolisotilaallisia joukkoja, jotka vahvistavat
turvallisuusjoukkojen toimintaa, mutta ovat myös vastuussa useista julmuuksista
ja ihmisoikeusloukkauksista. Puolisotilaallisten šiialaisjoukkojen ja muiden
aseellisten ryhmien asteittainen demobilisointi ja niiden korvaaminen
toimivaltaisilla, useita uskontokuntia edustavilla Irakin turvallisuusjoukoilla
on olennaisen tärkeää kansalliseen sovintoon pääsemiseksi. Irakin hallituksen
velvollisuutena on varmistaa, että ainoastaan sillä on hallussaan aseita, ja
sen on kiellettävä Irakin perustuslain mukaisesti kaikkien hallituksen
ulkopuolisten asevoimien muodostaminen. Samaan aikaan on vahvistettava
siviilipoliisivoimien näkyvyyttä ja toimivaltuuksia. o Oikeudelliset
uudistukset ja ihmisoikeuksien kunnioituksen valtavirtaistaminen Epäonnistuminen
oikeusvaltion luomisessa on keskeinen tekijä Irakin kriisissä. EU:n ja sen
jäsenvaltioiden olisi harkittava tukensa lisäämistä Irakin hallitukselle, jotta
se ottaisi käyttöön toimenpiteitä oikeusvaltion lujittamiseksi ja ihmisoikeuksien
suojelemiseksi kaikkialla Irakin yhteiskunnassa. Nykyinen kiistanalainen
lainsäädäntö, joka on johtanut radikalisoitumiseen ja Irakin hallituksen
vastustamiseen, olisi uudistettava ja uudistus pantava täytäntöön.
Instituutioiden ja erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuutta on lujitettava
määrätietoisesti. Ihmisoikeuskoulutus on sisällytettävä ja valtavirtaistettava
sotilas- ja siviilialan turvallisuusjoukkojen opetussuunnitelmiin, ja
turvallisuusjoukkojen yhteistyötä oikeusinstituutioiden ja poliisitoiminnan
valvontaelinten kanssa olisi parannettava. Ihmisoikeustoimikunnan asemaa ja
valmiuksia olisi tehostettava. Ihmisoikeuksien parempi kunnioittaminen
vankeinhoitojärjestelmässä estää radikalisoitumista. Tuomioistuinten
valmiuksia tuomita terroristijärjestöjä olisi tehostettava. EU:n tulisi kannustaa Irakia liittymään Rooman
perussääntöön, jotta kansainväliset syytetoimet olisivat mahdollisia
tulevaisuudessa. Kaikissa näissä toimissa on tärkeää pitää mielessä aiemmat
kokemukset EU:n tuesta oikeuslaitoksen uudistustoimille EUJUST -operaation
puitteissa. Pidemmällä aikavälillä Irakia olisi kannustettava laatimaan
suunnitelma kuolemanrangaistuksen asteittaiseksi poistamiseksi, koska sillä ei
ole tehokasta vaikutusta ja se on mahdollinen syy radikalisoitumiseen. o Alue- ja
paikallishallinnon vahvistaminen Irakin
perustuslaissa määrätään mahdollisuudesta lisätä alueellista ja paikallista
itsehallintoa, ja Irakin hallitus mainitsee ohjelmassaan, että hallinnon
hajauttaminen voisi olla mahdollista. Suurempi poliittinen ja taloudellinen
riippumattomuus maakuntien ja paikallistason asioissa, mukaan lukien
paikallisesti toteutettu paikallisten turvallisuusviranomaisten toiminnan
valvonta, sekä päätöksentekoprosessin läheisyys voivat auttaa korjaamaan
paikallisia epäkohtia. Tämän lisäksi on kuitenkin otettava käyttöön
järjestelmä, jolla tuetaan oikeudenmukaista resurssien jakamista eri
paikallisyhteisöille ja luottamusta lisäävien toimien toteuttamista eri
uskonnollisten ryhmien välillä esimerkiksi alueinfrastruktuurin ja muiden
yhteistyöhankkeiden avulla. EU:n
toimintakeinot: Institutionaaliset
kysymykset -
Poliittisen
ja virallisen tason yhteydet erityisesti kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen
puitteissa. EU:n jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi ratifioitava kumppanuus- ja
yhteistyösopimus pikaisesti, jotta EU:n sitoutumisesta voidaan antaa selkeä
viesti. -
Koska
Kurdistanin alue on keskeisessä osassa Da’eshin vastaisessa taistelussa, EU
aikoo pyrkiä lisäämään läsnäoloaan Erbilissä, kuitenkin täysin Irakin
perustuslaillista järjestystä noudattaen. Erbiliin perustetaan EU:n Irakin
edustuston toimisto, jos keskushallinto antaa siihen suostumuksensa ja jos
budjetti sen sallii. EU pyrkii helpottamaan tiedonkulkua Bagdadin ja Erbilin
välillä. Tarvittaessa se myös edistää Kurdistanin alueen hallituksen
osallistumista EU:n ja Irakin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen
täytäntöönpanoon. -
Olisi
tarkasteltava mahdollisuutta tukea Irakin johtamia diplomaattisia toimia
keskustelujen käymiseksi alueen maiden ja muiden maiden kanssa niiden kokemusten
ja taitotiedon perusteella, jotka Irak sai vuosina 2003–2010 toteutetuista
kansainvälisistä jälleenrakennustoimista. -
EU:n
Irakin edustustoa olisi vahvistettava muun muassa jäsenvaltioiden
turvallisuusasiantuntijoilla. Tekninen
apu -
EU
voi ottaa käyttöön jäsenvaltioissa saatavilla olevan asiantuntemuksen
koulutuksen ja neuvonnan antamiseksi Irakin valtiollisille elimille esimerkiksi
julkishallinnon uudistuksen, turvallisuusalan uudistuksen, ihmisoikeuksia
kunnioittavien terrorismin vastaisten toimien sekä rajavalvonnan ja yhdennetyn
rajaturvallisuuden aloilla EU:n ja Irakin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen
säännösten ja erityisesti III osastossa vahvistettujen yhteistyötä koskevien,
väliaikaisesti sovellettavien säännösten pohjalta. -
EU:n
tuki turvallisuusalalla voisi auttaa Irakia kehittämään valmiuksia Da’eshin
torjumiseksi. EU:n välineiden käyttöä tullaan edelleen tarkastelemaan tältä
osin. Päällekkäisten toimien välttämiseksi on kuitenkin tärkeää muistaa
jäsenvaltioiden voimassa oleva sitoumus antaa sotilaallista tukea Irakille
pääasiassa maailmanlaajuisen Da’eshin vastaisen liittoutuman ja sen työryhmien
kautta sekä Naton kautta, joka harkitsee tuen antamista Irakin
turvallisuusjoukoille puolustusvalmiuksien kehittämistä koskevan aloitteen puitteissa.
Jotta maansisäisten pakolaisten paluuta Da’eshilta vallatuille alueille
voitaisiin helpottaa, miinanraivausoperaatioihin ja Da’eshin asettamien
räjähteiden neutralointiin voitaisiin antaa teknistä apua. -
Tukea
terrorismintorjuntavalmiuksien kehittämiseen (siviilinäkökohta) annetaan
sopusoinnussa maailmanlaajuisen liittoutuman ja sen työryhmien toimien kanssa,
jotta Irakin hallitusta kannustetaan omaksumaan uusi ja kattava
terrorismintorjuntaa koskeva lähestymistapa, joka perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen
ja jossa keskitytään ehkäiseviin toimenpiteisiin. Mahdollisia tuettavia aloja
ovat muun muassa valmiuksien kehittäminen, tiedustelutietojen kerääminen,
analysointi, jakaminen ja suojelu sekä terrorismin rahoituksen torjunta. -
Institutionaalisten
ja oikeudellisten uudistusten sekä ihmisoikeuksien valtavirtaistamisen
edistämiseen tähtäävissä EU:n toimissa voidaan hyödyntää meneillään olevaa
oikeusvaltiota tukevaa EU:n kehitysyhteistyön rahoitusvälineen hanketta,
tulevia tukitoimenpiteitä kehitysyhteistyön rahoitusvälineen vuosia 2014–2017
koskevien monivuotisten maaohjelmien puitteissa ja EU JUSTLEX -operaatiosta
saatuja kokemuksia. -
EU
voi Irakin hallituksen pyynnöstä ja edellyttäen, että jäsenvaltiot voivat
rahoittaa näitä toimia, neuvoa Irakin hallitukselle parhaita tapoja toteuttaa
vallan hajautus käytännössä, ja hyödyntää siinä lukuisia EU:ssa sovellettuja
malleja ja sekä kansallisia että EU:n tason (alueiden komitea) asiantuntijoita.
-
On
tärkeää neuvotella Irakin edustajien neuvoston kanssa. Euroopan parlamenttia ja
kansallisia parlamentteja kannustetaan omaksumaan merkittävämpi rooli. -
EU
tekee valmiussuunnitelmia nopean tuen toimittamiseksi Irakin hallitukselle sen
pyrkiessä palauttamaan peruspalvelut ja tehostamaan niitä Da’eshilta vapautetuilla
alueilla, jotta kotimaansa sisällä siirtymään joutuneita henkilöitä voitaisiin
kannustaa palaamaan koteihinsa mahdollisimman pian vapaaehtoisesti,
turvallisesti ja arvokkuutensa säilyttäen ja siten, että heille taataan
vähimmäissuoja. 2.3.2 Peruspalvelujen
tukeminen, taloudellinen kehitys ja korruption torjunta Irakin
vakaus voi kestää vain, jos sen suurta vaurautta hyödynnetään kaikkien
kansalaisten hyväksi. Yleisesti heikko julkinen varainhoito ja laajalle
levinnyt korruptio ovat johtaneet talousarvion tehottomaan toteuttamiseen ja
huonoihin palveluihin sekä joillakin alueilla ympäristön ja luonnonvarojen
pilaantumiseen. Turvallisuuskriisin seurauksena talous on supistunut ja
julkiset tulot sekä valuuttavaranto ovat vähentyneet öljyn hintojen laskun
vuoksi. Sosiaalisten tarpeiden ja sosiaaliturvan lisääntyneiden kustannusten
kattamisen kannalta olennaisen tärkeän julkisen talouden kestävyyden
varmistamiseksi tarvitaan vakaita talous- ja finanssipoliittisia uudistuksia. Irakin
liiketoimintaympäristö on jo yli kymmenen vuoden ajan ollut huonompi kuin
alueen muissa maissa keskimäärin, ja luotonsaanti on yksi pahimmista esteistä
yksityisen sektorin kehittämiselle. Korruptiota on torjuttava määrätietoisesti
ja Irakin hallinnollisia valmiuksia on parannettava. Perussosiaalipalveluja
(koulutus, terveydenhuolto) ja infrastruktuuria (sähkö, joukkoliikenne) on myös
parannettava kiireellisesti. Yksityisen sektorin vahvistaminen ja
investoinneille suotuisan ilmapiirin edistäminen ovat tarpeen, jotta voidaan
varmistaa, että talouden kehitys on kestävällä pohjalla. Irakin
keskeisenä haasteena on yhdistää kestävä kehitys ja humanitaarinen apu ja ottaa
käyttöön tarvittavat resurssit, jotta se voi tarjota peruspalveluja
kotiseudultaan siirtymään joutuneille henkilöille ja helpottaa heidän paluutaan
ja uudelleenkotoutumistaan. Peruspalveluihin kuuluvat muun muassa vesihuolto,
energia, asuminen, kouluopetus ja korkea-asteen koulutus (Irakissa hiljattain
aloitetut Erasmus+ -valmiuksienkehittämistoimet), turvallisuus ja rahoituksen
saanti (esim. pk-yritysten rahoitus ja mikrorahoitus), joiden osalta otetaan
huomioon naisten vaikutusmahdollisuudet ja luonnonvarojen suojelu. EU:n
toimintakeinot: EU:n
ja Irakin välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen keskeiset yhteistyötavoitteet
ovat makrotaloudellinen vakaus, julkisen velan kestävä taso ja julkisten
menojen tehokas käyttö. Yhteistyö voisi sen vuoksi liittyä taloudellisiin ja
liiketoimintaympäristön uudistuksiin erityisesti kaupan ja talouden sekä
energian ja liikenteen alojen alakomiteoissa. Osapuolet voivat tarkastella a)
makrotalouden kehitystä, b) yleistä talous- ja finanssipolitiikkaa
(luonnonvarojen hallinta, valtionyhtiöille annettujen tukien vähentäminen,
investoinnit sähkön jakeluun, uusiutuvien energialähteiden ja
energiatehokkuutta koskevien toimenpiteiden edistäminen, öljynviennin
lisääminen ja tulevan kaasunviennin helpottaminen; EU:n ja Irakin
energiakeskuksen ja asiaankuuluvien EU:n ja Irakin hallituksen tukitoimien
odotetaan osaltaan edistävän kyseistä tavoitetta), c) rahoitusalan kehittämistä
(rahoitusmarkkinoiden syventäminen, entistä paremmat mahdollisuudet saada
yksityistä luototusta ja taloudellisen osallisuuden lisääminen, ja d) tietojen
ja teknisen asiantuntemuksen antamista maataloustuotannon tehostamiseksi. Myös
yhteistyötä ympäristöön ja ilmastonmuutokseen kohdistuvan energia-alan
pitkäaikaisvaikutuksen minimoimiseksi suunnitellaan. Julkisen
talouden hoidon tehostamiseksi voidaan tarjota teknistä apua (Kansainvälisen
valuuttarahaston, Maailmanpankin ja EU:n yhteisellä sitoumuksella)
kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä ja muista välineistä sekä antaa
talousuudistuksia koskevaa neuvontaa. Kehittäminen
ja humanitaarinen apu voitaisiin yhdistää siten, että alkupääoma saataisiin
Madad-rahastosta ja vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä. Vakauden ja
kestävän talouskasvun perustan luomiseksi yhdistämisen olisi tapahduttava
olemassaolevan tuen pohjalta ja yhteyksiä olisi laajennettava mahdollisimman
pian, jotta maansisäisiä pakolaisia voidaan tukea heidän pitkittyneessä
tilanteessaan ja valmisteltaessa heidän kotiinpaluutaan. Kun
puitesopimus on tehty, Euroopan investointipankki voi EU:n pankkina harkita
toimien käynnistämistä Irakin taloudellisen ja sosiaalisen infrastruktuurin
kehittämiseksi. Euroopan investointipankki voisi antaa käyttöön teknistä
asiantuntemustaan tarjoamalla alkupään neuvontapalveluja keskeisten hankkeiden
suunnittelua ja valmistelua varten. Se voisi lisäksi tukea tällaisia hankkeita
rahoittamalla niitä joko riskipääomalla, lainoilla tai niiden yhdistelmillä.
Euroopan investointipankki voisi hyödyntää kokemustaan konflikteista toipuvilla
alueilla ja tutkia myös mahdollisuutta perustaa ja hallinnoida kohdennettuja
rahastoja. 2.3.3 Rauhan
rakentamisen, kansallisen sovinnon ja siirtymäkauden oikeusjärjestelyjen
tukeminen Poliittisten
uudistusten lisäksi Irakia olisi kannustettava etenemään kohti kansallista
sovintoa ja eri uskontokuntien välistä vuoropuhelua tavoitteena kehittää
uskontokunnista ja etnisestä identiteetistä erillinen kansalaisuuden tunne ja
edistää Irakin rikasta kulttuurin monimuotoisuutta. Irakin
kansalaisjärjestöillä on keskeinen asema rauhan rakentamisessa, Irakin
kansallisen identiteetin edistämisessä, uskontokuntien harjoittaman propagandan
torjumisessa, kulttuuriperinnön ja kulttuurisen monimuotoisuuden suojelemisessa
sekä näiden keskeisten teemojen edistämisessä valtiovallan suuntaan. Oikeussuojan
saatavuuden ja korvausten varmistamisen osalta Irakin hallituksen on tehtävä
vaikeita valintoja esimerkiksi kansallisessa totuus- ja sovintoprosessissa,
johon olisi otettava mukaan kaikki uskontokunnat ja jossa käsiteltäisiin
Da’eshin ja sunniyhteisön jäsenten tekemien rikosten lisäksi myös
puolisotilaallisten šiialaisjoukkojen ja Irakin turvallisuusjoukkojen tekemiä
rikoksia. Tällainen prosessi voi osoittautua välttämättömäksi Irakin
kansalaisuuden vahvistamisen kannalta. Kansainvälinen
tuki poliisitoimintaan ja rauhanturvaoperaatioihin voi olla tarpeen alueilla,
joilla esiintyy yhä yhteisöjen välisiä konflikteja. EU:n
toimintakeinot: Rauhanrakentamista ja siirtymäkauden
oikeusjärjestelyjä varten olisi lainkäyttöelimille, parlamentaarisille elimille
sekä kansalaisjärjestöille annettava tukea demokratiaa ja ihmisoikeuksia
koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä ja/tai Madad-rahastosta. Vakavien
sotarikosten ja ihmisoikeusloukkausten käsitteleminen on tärkeää
sovintoprosessin kannalta. EU:n olisi tuettava julkisten elinten,
kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisen rikostuomioistuimen toimia tässä
yhteydessä. 3
– PÄÄTELMÄT, AIKATAULU JA UUDELLEENTARKASTELU EU:n
kyky saavuttaa edellä esitetyt tavoitteet ja toteuttaa esitetyt toimet riippuu
erittäin paljon siitä, miten Da’eshin vastainen taistelu etenee ja kuinka
halukkaita kansalliset ja alueelliset toimijat ovat toimimaan asetettujen
tavoitteiden mukaisesti. Ihannetapauksessa
Da’esh ja muut terroristiryhmät torjutaan sekä Irakissa että Syyriassa, ja
näiden maiden poliittiset ongelmat ratkaistaan samanaikaisesti. Kaikkien
tavoitteiden saavuttaminen yksistään joko Irakissa tai Syyriassa ilman
vastaavaa kehitystä toisessa maassa voisi vaarantaa alueen vakauden ja
taloudellisen kehityksen. Tarkasteltavana
oleva kehys ulottuu monelle vuodelle. Jotta se säilyisi relevanttina, sen on
pystyttävä mukautumaan joustavasti tilanteen kehittymiseen. Komissio ehdottaa
vuotuista uudelleentarkastelua EU:n politiikkojen vaikutusten arvioimiseksi.
Tähän olisi sisällyttävä katsaus siihen, millainen näkemys EU:n ensisijaisilla
edunsaajilla Syyrialla, Irakilla ja niitä laajemmalla alueella on EU:n politiikoista,
jotta varmistetaan paikallisen väestön jatkuva sitoutuminen EU:n toimintaan. EU:n
on huolehdittava siitä, että se ilmoittaa strategisista toimistaan
mahdollisimman tehokkaasti sekä EU:n kansalaisille, kun otetaan huomioon
Syyrian ja Irakin kriisin vaikutukset EU:hun ja tehtävät taloudelliset
sitoumukset, että kyseisten maiden ja niitä laajemman alueen paikalliselle
väestölle. Liite
RAHOITUSSELVITYS
1.
PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.
Ehdotuksen/aloitteen nimi
Komission
ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteinen tiedonanto:
”Syyriaa ja Irakia sekä Da’eshin muodostamaa uhkaa koskevan EU:n alueellisen
strategian osatekijät”
1.2.
Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[6]
Otsake
4 – Globaali Eurooppa OSASTO
19 – ULKOPOLITIIKAN VÄLINEET OSASTO
21 – KEHITYS JA YHTEISTYÖ OSASTO 22
– LAAJENTUMINEN OSASTO
23 – HUMANITAARINEN APU JA PELASTUSPALVELU
1.3.
Ehdotuksen/aloitteen luonne
¨ Ehdotus/aloite
liittyy uuteen toimeen ¨ Ehdotus/aloite liittyy
uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[7] X Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan
toimen jatkamiseen ¨ Ehdotus/aloite
liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen
1.4.
Tavoite (Tavoitteet)
1.4.1. Komission monivuotinen strateginen
tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista
ehdotus/aloite tukee Globaali
Eurooppa: Entistä vahvempi maailmanlaajuinen toimija Lähi-idässä on parhaillaan meneillään syvä kriisi.
Syyrian ja Irakin konfliktit ovat sekä kriisin seurausta että sen syitä, ja ne
voivat horjuttaa yhä suuremmassa määrin naapurimaita (mukaan lukien EU:n
ehdokasmaata Turkkia) sekä koko aluetta laajemmin. Kyseiset kriisit ovat
luoneet humanitaarisen katastrofin, joiden seurauksena yli 13,5 miljoonaa
ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan ja yli 17 miljoonaa ihmistä tarvitsee
humanitaarista apua (12,2 miljoonaa ihmistä Syyriassa ja 5,2 miljoonaa
Irakissa). Raju konflikti Syyriassa on jatkunut yli neljä vuotta
ja Da’esh esiintyy tilanteessa vaihtoehtona. Ideologisesti radikaali järjestö
on houkuttanut ääriliikkeitä kyseisellä alueella ja sen ulkopuolella,
erityisesti niillä Syyrian ja Irakin alueilla, joilla valtiovalta on kaatunut
ja joilla vallitsee tunne poliittisesta, yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta
syrjäytymisestä. EU on tärkeä toimija alueella, ja sen vastuulla on
varmistaa, että se käyttää vaikutusvaltaansa ja lukuisia välineitään
tehokkaasti ja johdonmukaisesti ihmisten elämän, ihmisarvon ja -oikeuksien
puolustamiseen ja auttaa ratkaisemaan kriisejä tiiviissä yhteistyössä
alueellisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Lisäksi EU:lla on
pakottavia, oman etunsa mukaisia syitä lisätä läsnäoloaan Syyriassa, Irakissa
ja niiden naapurimaissa. 1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet)
sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä: 19.02
– Vakautta ja rauhaa edistävä väline - toiminta kriisitilanteissa, konfliktien
esto, rauhan rakentaminen ja kriisivalmius 21.02
– Kehitysyhteistyön rahoitusväline 21.03
– Euroopan naapuruusväline 21.04
– Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline 22.02
– Laajentumisprosessi ja -strategia 23.02
– Humanitaarinen apu, elintarvikeapu ja kriisivalmius Erityistavoitteet toimintoperusteisessa johtamisjärjestelmässä – 19.02 Vakauden
nopea edistäminen vallitsevissa tai puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa
tehokkailla toimilla, joilla on tarkoitus auttaa säilyttämään, luomaan tai
palauttamaan olosuhteet, jotka ovat välttämättömiä unionin ulkoisten
politiikkojen ja toimien asianmukaiselle täytäntöönpanolle Euroopan unionista
tehdyn sopimuksen 31 artiklan mukaisesti. Erityistavoitteet toimintoperusteisessa johtamisjärjestelmässä – 21.02 Kestävän
ja osallistavan kehityksen edistäminen kumppanimaissa ja -alueilla, ja
demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, hyvän hallintotavan ja ihmisoikeuksien
kunnioittamisen edistäminen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisesti,
ensisijaisena tavoitteena köyhyyden poistaminen. Erityistavoitteet toimintoperusteisessa johtamisjärjestelmässä – 21.03 Luottamusta
lisäävien toimien ja muiden turvallisuutta lisäävien sekä konfliktien
ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen liittyvien toimenpiteiden edistäminen. Erityistavoitteet toimintoperusteisessa johtamisjärjestelmässä – 21.04 Ihmisoikeuksien
ja perusvapauksien kunnioittamisen ja noudattamisen lisääminen Erityistavoitteet toimintoperusteisessa johtamisjärjestelmässä – 22.02 Taloudellisen,
sosiaalisen ja alueellisen kehityksen tukeminen Erityistavoitteet toimintoperusteisessa johtamisjärjestelmässä – 23.02 Elintärkeän
humanitaarisen avun ja kansainvälisen suojelun antaminen Mainittujen välineiden mukaisia tukitoimia toteutetaan seuraavien
tiedonannossa määritettyjen tavoitteita osalta: Syyrialle,
Irakille ja muille asianosaisille maille yhteiset tavoitteet 1.
Alueellisten toimien edistäminen turvallisuuden ja pitkäaikaisen rauhan
saavuttamiseksi 2.
Da’eshin eristäminen ja voittaminen sotilaallisesti sekä sen terroritoiminnan
ja ideologisen vaikutuksen pysäyttäminen 3.
Da’eshin alueellisen leviämisen estäminen ja rajaturvallisuuden lisääminen 4.
Elintärkeän humanitaarisen avun ja kansainvälisen suojelun antaminen 5.
Paikallisen selviytymiskyvyn vahvistaminen Syyriassa, Irakissa ja
asianosaisissa naapurimaissa Syyriassa: 1.
Poliittisen siirtymävaiheen valmistelu 2.
Maltillisen opposition ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden vahvistaminen 3.
Peruspalvelujen tarjoaminen ja hallinnon jälleenrakentaminen alueilla, joilla
väkivalta on vähentynyt 4.
Ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden edistäminen ja
vastuuvelvollisuuden varmistaminen 5.
Valmistautuminen kriisin jälkeiseen aikaan Irakissa:
1.
Osallisuuden toteutumisen tukeminen Irakin hallituksessa 2.
Peruspalvelujen tukeminen, taloudellinen kehitys ja korruption torjunta 3.
Rauhan rakentamisen, kansallisen sovinnon ja siirtymäkauden oikeusjärjestelyjen
tukeminen
1.5.
Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1. Lyhyellä tai pitkällä
aikavälillä täytettävät vaatimukset EU:n
on varmistettava kestävä ja ennakoitavissa oleva rahoitus, joka suhteutetaan
alueen ennennäkemättömän suureen tarpeeseen. 1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava
lisäarvo EU
on jo eturintamassa toteuttamassa kansainvälisiä toimia, joilla tuetaan
erityisesti Syyrian väestöä. Ehdotetussa strategiassa hyödynnetään ja
täydennetään terrorismintorjuntaa ja vierastaistelijoita koskevaa EU:n
strategiaa ja yhteistä tiedonantoa Kokonaisvaltaisen EU:n
lähestymistavan löytäminen Syyrian kriisiin. 1.5.3. Vastaavista toimista saadut
kokemukset Kriisiä
yritetään ratkaista useiden välineiden avulla ottaen huomioon eri näkökulmat,
ja sen leviäminen naapurimaihin pyritään estämään yhteisen tiedonannon
(Kokonaisvaltaisen EU:n lähestymistavan löytäminen Syyrian kriisiin)
mukaisesti. Toimien tehokas koordinointi on olennaisen tärkeää. 1.5.4. Yhteensopivuus muiden
kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut Ehdotuksessa
tarkastellaan eri välineiden yhdistelmää. Toimet vahvistavat
toisiaan, ja siksi ne on toteutettava pitkälti rinnakkain.
1.6.
Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto
X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto
on rajattu. –
X Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta
toteutetaan vuosina 2015 ja 2016. –
X Rahoitusvaikutukset vuosina 2015 ja 2016.
1.7.
Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)[8]
X Suora hallinnointi, jonka komissio
toteuttaa käyttämällä –
X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa
henkilöstöään –
X toimeenpanovirastoja X Välillinen hallinnointi, jossa
täytäntöönpanotehtäviä on siirretty –
X kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille –
X kansainvälisille järjestöille ja niiden
erityisjärjestöille (tarkennettava) –
¨Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle –
¨varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille –
X julkisoikeudellisille elimille –
X sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville
yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut –
¨sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille
on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden
täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut –
¨henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V
osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja
jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä. – Jos käytetään useampaa kuin yhtä
hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava
lisätietoja. Huomautukset Hallinnointitavoista
päätetään asiaankuuluvien välineiden määräysten mukaisesti asianomaisilla
rahoituspäätöksillä.
2.
HALLINNOINTI
2.1.
Seuranta- ja raportointisäännöt
Ilmoitetaan
sovellettavat aikavälit ja edellytykset. Sovelletaan
asiaankuuluvissa oikeusperustoissa vahvistettuja seuranta- ja
raportointisääntöjä.
2.2.
Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.2.1. Todetut riskit 1)
Kumppanimaiden poliittinen ja hallinnollinen epävakaus voi johtaa vaikeuksiin
ohjelmien suunnittelussa, viiveisiin maksujen suorittamisessa ja tehokkuuden
heikentymiseen. 2)
Heikko tiedonkulku voi haitata avun hallinnointiin liittyvien ongelmien
ratkaisua. 2.2.2. Sisäisen valvonnan
järjestelmää koskevat tiedot Suunnitellut
valvontamenetelmät vastaavat asianomaisten yksikköjen hallintosuunnitelmissa
vahvistettuja komission sisäisen valvonnan standardeja. Humanitaarisen
avun alalla on käytössä tehokas valvontajärjestelmä, joka perustuu
ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöön. Nämä asiantuntijat suorittavat
hankkeiden ennakkoarvioinnin ja seurannan sekä varsinaiset arvioinnit.
Humanitaariset hankkeet ovat ulkopuolisen tilintarkastuksen kohteena.
2.3.
Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien
ehkäisemiseksi
Ilmoitetaan käytössä
olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet Euroopan
unionin taloudellisten etujen suojelu sekä petosten ja sääntöjenvastaisuuksien
torjunta ovat keskeinen osa asiaankuuluvia oikeusperustoja. Sopimusten ja
maksujen hallinnollinen seuranta kuuluu asianomaisen tulojen ja menojen
hyväksyjän vastuualueeseen. Humanitaarinen apu kuuluu puolestaan päätoimipaikan
vastuulle ja sitä avustavat paikan päällä toimivat ECHOn asiantuntijat.
Huomiota kiinnitetään erityisesti menolajiin (menojen tukikelpoisuus),
talousarvioiden noudattamiseen (tosiasialliset kustannukset) ja tositteiden
sekä niihin liittyvien asiakirjojen tarkastamiseen (kustannusten todentaminen).
3.
EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.
Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen
otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja
budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä Monivuo-tisen rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Meno laji || Rahoitusosuudet Numero [Nimi………………………...……………] || JM/EI-JM[9] || EFTA-mailta[10] || ehdokas-mailta[11] || kolman-silta mailta || varainhoito-asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet 4 || 23.02.01 Humanitaarinen apu (HUMA) || JM/EI-JM || Ei || Ei || Ei || Ei || || || || || ||
3.2.
Arvioidut vaikutukset menoihin
3.2.1. Yhteenveto arvioiduista
vaikutuksista menoihin milj. euroa (kolmen desimaalin
tarkkuudella) Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || Numero || Otsake 4, Globaali Eurooppa PO: Humanitaarisen avun pääosasto || || || Vuosi N[12] || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ Toimintamäärärahat || || || || || || || || 23.02.01 Nopean, tehokkaan ja tarpeisiin perustuvan humanitaarisen avun toimittaminen || Sitoumukset || (1) || 50 || || || || || || || 50 Maksut || (2) || 50 || || || || || || || 50 Maksut || (2 a) || || || || || || || || Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[13] || Ei sovelleta || || || || || || || Humanitaarisen avun pääosaston määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 50 || || || || || || || 50 Maksut || =2+2a +3 || 50 || || || || || || || 50 Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 50 || || || || || || || 50 Maksut || (5) || 50 || || || || || || || 50 Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || Ei sovel-leta || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4 + 6 || 50 || || || || || || || 50 Maksut || =5 + 6 || 50 || || || || || || || 50 3.2.2. Arvioidut vaikutukset
hallintomäärärahoihin
3.2.1.1.
Yhteenveto
–
X Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
3.2.1.2.
Henkilöresurssien arvioitu tarve
–
X Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja. 3.2.3. Yhteensopivuus nykyisen
monivuotisen rahoituskehyksen kanssa –
X Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen
rahoituskehyksen mukainen. –
X Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen
rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista. Lisärahoitus
tässä rahoitusselvityksessä yksilöityjä toimia varten saadaan kokonaan
kohdentamalla ja suunnittelemalla uudelleen niiden ulkosuhteiden välineiden
määrärahat, jotka kuuluvat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 4.
Komissio ehdottaa määrärahasiirtoa hätäapuvarauksesta humanitaarisen avun
budjettikohtaan vuonna 2015, ja kaikki vuonna 2016 tarvittavat sitoumusten
uudelleen kohdentamiset sovitaan vuoden 2016 talousarviomenettelyn yhteydessä. Rahoituslähteet
on esitetty seuraavassa taulukossa. Syyrian ja sen naapurimaiden kriisiä koskeva
kaksivuotinen apupaketti (2015–2016) Maksusitoumusmäärärahat PO || Rahoitusvälineet otsake 4 || 2015 miljoonaa euroa || 2016 miljoonaa euroa || 2015–2016 miljoonaa euroa Humanitaarisen avun pääosasto || Huma – Humanitaarisen avun toteutussuunnitelma Syyria ja Irak || 200 || 200 || 400 NEAR || ENI – Syyrian kriisi || 72 || 72 || 144 IPA – Turkki || 78 || 78 || 156 DEVCO || Kehitysyhteistyön rahoitusväline || 50 || 50 || 100 Ulkopolitiikan välineiden hallinto || Vakautta ja rauhaa edistävä väline || 35 || 35 || 70 DEVCO || Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline || 7 || 8 || 15 ECFIN || Lainatakuu* || || 65 || 65 EAR || Hätäapuvaraus* || 50 || || 50 Yhteensä || || 492 || 508 || 1 000 Nämä määrärahat
ehdotetaan siirrettäviksi (vuonna 2015) tai uudelleen kohdennettaviksi (vuoden
2016 talousarvioesityksessä) asiaankuuluviin välineisiin niiden toteuttamista
varten. 3.2.4. Ulkopuolisten tahojen
rahoitusosuudet –
Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu
ulkopuolisia tahoja.
3.3.
Arvioidut vaikutukset tuloihin
–
X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia
tuloihin. [1] Ns.
Islamic State of Iraq and the Levant -ryhmä, jonka lyhenne arabiaksi on Da’esh. [2] Tiedonanto
JOIN(2013)22, 24.6.2013, Kokonaisvaltaisen EU:n lähestymistavan löytäminen
Syyrian kriisiin: terrorismintorjuntaa ja vierastaistelijoita koskeva
EU:n strategia, jonka ulkoasiainneuvosto hyväksyi 20. lokakuuta 2014, viite
14451/14. [3] Assosiaatiosopimuksesta neuvoteltiin vuosina 1997–2004 sekä uudelleen
vuonna 2008, mutta sitä ei koskaan allekirjoitettu. [4] Maailmanlaajuinen liittoutuma perustettiin syyskuussa 2014, ja sitä
tukee yli 60 maata, joihin kuuluu alueen keskeisiä maita. EU tukee liittoutuman
toimia, myös sotilaallisia toimia, kansainvälisen oikeuden mukaisesti. [5] Ks. erityisesti tuomio asiassa Kadi II, 18.7.2013 (yhdistetyt asiat
C-584/10 P, C-593/10 P ja C-595/10 P). [6] ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB:
toimintoperusteinen budjetointi. [7] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen
54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa. [8] Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset
varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla
osoitteessa: http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html [9] JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat
määrärahat. [10] EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto. [11] Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset
ehdokasmaat. [12] Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. [13] Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien
ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat),
epäsuora ja suora tutkimustoiminta.