1.   

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkoinen tilintarkastaja – PricewaterhouseCoopers SARL – jotta voidaan soveltaa samoja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita, joita tilintarkastustuomioistuin soveltaa tarkastuskohteisiinsa; panee merkille tilintarkastajan lausunnon, jonka mukaan tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan tilintarkastustuomioistuimen taloudellisesta asemasta;

2.   

korostaa, että vuonna 2013 tilintarkastustuomioistuimella oli käytettävissään määrärahoja kaikkiaan 142 761 000 euroa (142 477 000 euroa vuonna 2012) ja että talousarvion yleinen toteutusaste oli 92 prosenttia; pitää valitettavana, että toteutusaste laski vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna, jolloin se oli 96 prosenttia;

3.   

tähdentää kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuimen talousarvio on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen ja että suuri osa määrärahoista käytetään toimielimen henkilöstöön; panee merkille toteutusasteen alenemista koskevan selityksen, joka esitetään tilintarkastustuomioistuimen selvityksessä talousarvio- ja varainhallinnosta vuonna 2013;

4.   

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen uuden strategian vuosiksi 2013–2017, kun se pyrkii optimoimaan roolinsa unionin ulkoisena tarkastajana; hyväksyy vuodelle 2013 vahvistetun suunnitelman sekä siihen sisältyvän pyrkimyksen parantaa tuloksellisuuden tarkastuksia koskevien kertomusten määrää ja laatua lisäämällä tehokkuutta ja kohdentamalla niihin enemmän resursseja; panee niin ikään merkille, että näiden kertomusten määrä on kasvanut 60 prosenttia vuodesta 2008, ja korostaa, että määrä ei saa korvata laatua;

5.   

muistuttaa tilintarkastustuomioistuinta, että parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat erillisvirastoista vuonna 2012 antamansa yhteisen lähestymistavan 54 kohdassa, että ”kaikki näihin ulkoistettuihin ulkoisiin tarkastuksiin liittyvät seikat, tilintarkastuksen raportoidut tulokset mukaan lukien, ovat täysin tilintarkastustuomioistuimen vastuulla” ja ”se hallinnoi kaikki tarvittavat hallinnolliset ja hankintamenettelyt ja rahoittaa omasta budjetistaan nämä menettelyt ja kaikki muut ulkoistetuista ulkoisista tarkastuksista aiheutuvat kustannukset”; odottaa tilintarkastustuomioistuimen noudattavan yhteistä lähestymistapaa ja palkkaavan ja rahoittavan erillisvirastojen ulkoiset tarkastajat;

6.   

pyytää tilintarkastustuomioistuinta tekemään tarkastuksen Euroopan unionin tuomioistuimen kirjaamojen yhdeksi kirjaamoksi yhdistämisen vaikutuksista, jotta voidaan parantaa menettelyjen koordinointia eri tuomioistuinten välillä;

7.   

panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen strategiaan vuosiksi 2013–2017 sisältyvän sisäisen uudistusohjelman, joka perustuu vuonna 2014 tehtyyn vertaisarviointiin, tilintarkastustuomioistuimen tulevaisuutta käsittelevään parlamentin mietintöön ja tilintarkastustuomioistuimen sisäiseen analyysiin; pyytää tilintarkastustuomioistuinta tiedottamaan sille säännöllisesti uudistuksen etenemisestä ja täytäntöönpanosta;

8.   

katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen työohjelmassa tarvitaan tiettyä joustoa, jotta se mukautuisi nopeasti tärkeisiin odottamattomiin tapahtumiin, jotka saattavat edellyttää erityistä tarkastusta tai huomiota, ja jotta voitaisiin jättää huomiotta ohjelmaan sisältyviä aiheita, joilla ei ole enää merkitystä; pitää niin ikään tärkeänä, että tilintarkastustuomioistuin saavuttaa tietynlaisen monipuolistumisen ja tasapainon eikä keskity liikaa ja toistuvasti tiettyihin toiminta-aloihin; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kiinnittämään huomiota lainsäätäjien poliittisiin painopisteisiin ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan sille toimittamiin unionin kansalaisille merkittäviin kysymyksiin;

9.   

tukee tilintarkastustuomioistuimen toimia, joilla se pyrkii lisäämään tuloksellisuuden tarkastusten resursseja; muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimen olisi varmistettava, että erityistarkastuksia suorittavilla tarkastajilla on tarvittavat tekniset tiedot ja metodologiset taidot;

10.   

muistuttaa tilintarkastustuomioistuinta, että on tarpeen parantaa aikataulutusta, erityisesti tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusten tapauksessa, tinkimättä kuitenkaan niiden laadusta; pitää valitettavana, että tarkastushavaintojen ajoitus on edelleen kaukana pitkän aikavälin tavoitteesta; suosittelee, että tilintarkastustuomioistuin asettaa tavoitteekseen tuloksellisuuden tarkastusta koskevan suunnitelman jokaisen vaiheen keston lyhentämisen;

11.   

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen menetelmän on oltava johdonmukainen ja että sitä on sovellettava kaikkiin hallinnoinnin aloihin; ymmärtää, että yhdenmukaistamisen vieminen pidemmälle saattaa johtaa epäjohdonmukaisuuksiin tilintarkastustuomioistuimen määritelmissä, jotka koskevat suoraan ja yhteiseen hallinnointiin liittyviä laittomia liiketoimia;

12.   

panee merkille, että erityiskertomuksen keskimääräinen tuottamisaika on edelleen vuoden 2012 tavoin 20 kuukautta; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ei saavuttanut erityiskertomusten osalta strategista tavoitettaan 18 kuukauden keskimääräisestä tuottamisajasta; pyytää tilintarkastustuomioistuinta liittämään jokaiseen erityiskertomukseensa selvityksen sen taustasta ja eri laadintavaiheista;

13.   

on sitä mieltä, että erityiskertomusten suositukset olisi muotoiltava selkeämmin ja niissä olisi johdonmukaisesti ilmoitettava kyseisten maiden myönteiset ja kielteiset toimet;

14.   

panee merkille, että parlamentin työjärjestykseen tehdyt viimeisimmät muutokset, joilla pyritään lisäämään valiokuntien osallistumista eri alojen erityiskertomuksiin liittyviin toimiin, eivät ole täyttäneet odotuksia; pyrkii selvittämään keinoja, joilla voidaan parantaa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksia koskevia parlamentin menettelyjä;

15.   

on tyytyväinen, että tarkastusalan toimien määrää on edelleen lisätty vuonna 2013; panee merkille, että tarkastusalan toimiin otettiin menestyksekkäästi uutta henkilöstöä ja avointen toimien määrä väheni vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna;

16.   

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen myöntävän, ettei se ota huomioon maantieteellisiä perusteita nimittäessään henkilöstöä johtotehtäviin; pyytää tältä osin tilintarkastustuomioistuinta toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet, jotta tulevaisuudessa vältetään toimielimessä nykyinen laajamittainen epätasapaino etenkin johtotehtävissä;

17.   

pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2012 käynnistämä yhdenvertaisten mahdollisuuksien suunnitelma, jolla pyrittiin takaamaan sukupuolten tasapuolinen edustus, ei ole tuottanut toivottua tulosta etenkään johtotehtävien osalta; panee merkille, että 70 johtajasta ja yksikönpäälliköstä ainoastaan 21 on naisia ja että he työskentelevät lisäksi enimmäkseen käännös- ja hallinto-osastoissa; korostaa ja pitää myönteisenä naispuolisten tarkastajien määrän lisääntymistä, joka epäilemättä heijastuu aikanaan naisten läsnäoloon kyseisen alan johtotehtävissä; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on sitoutunut tarkastelemaan pikaisesti uudelleen yhdenvertaisten mahdollisuuksien suunnitelmaa, jotta voidaan löytää tehokkaita ratkaisuja tällä alalla asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisimman pian;

18.   

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään vuotuiseen toimintakertomukseensa selvityksen johtohenkilöstöstä kansalaisuuden, sukupuolen ja aseman mukaan jaoteltuna;

19.   

panee tyytyväisenä merkille, että K3-rakennus valmistui aikataulussa ja budjettia ylittämättä;

20.   

pyytää liittämään tilintarkastustuomioistuimen vuotuiseen toimintakertomukseen kiinteistöpolitiikkaa koskevan osuuden, erityisesti siksi, että kiinteistöpolitiikan kustannukset on perusteltava asianmukaisesti ja niiden on pysyttävä kohtuullisina;

21.   

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen käännöskustannukset vaihtelivat huomattavasti kielikohtaisesti (erot ovat jopa yli 100 euroa sivulta kielen mukaan); katsoo, että näin suurta poikkeamaa kustannuksissa, kun huomioon otetaan myös välilliset kustannukset, olisi analysoitava ja kavennettava;

22.   

panee huolestuneena merkille valtaisat erot eri toimielinten käännöskustannuksissa; pyytää näin ollen kääntämistä käsittelevää toimielinten välistä työryhmää tutkimaan kyseisten erojen syitä ja ehdottamaan ratkaisuja tasapainon saavuttamiseksi ja käännöskustannusten yhdenmukaistamiseksi tinkimättä kuitenkaan työn laadusta ja kielellisestä monimuotoisuudesta; toteaa, että tätä varten työryhmän olisi käynnistettävä uudestaan toimielinten välinen yhteistyö parhaiden käytäntöjen ja tulosten jakamiseksi ja sen määrittämiseksi, millä aloilla yhteistyötä tai sopimuksia toimielinten välillä voidaan lujittaa; toteaa, että työryhmän olisi myös pyrittävä kehittämään käännöskustannusten yhdenmukainen esittämismenetelmä, jota kaikki toimielimet voisivat käyttää ja jolla yksinkertaistettaisiin kustannusten analysointia ja vertailua; toteaa, että työryhmän tulokset olisi esitettävä vuoden 2015 loppuun mennessä; pyytää toimielimiä osallistumaan aktiivisesti toimielinten välisen työryhmän työskentelyyn; muistuttaa tässä mielessä, että unionin toimielinten monikielisyyden kunnioittaminen on olennaista, jotta kaikille unionin kansalaisille taattaisiin yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet;

23.   

ottaa huomioon, että kriisien ja yleisten budjettileikkausten aikana unionin toimielinten tilojen ulkopuolella toimielinten henkilöstölle järjestettyjen tilaisuuksien (”away days”) kustannuksia on karsittava ja tilaisuudet olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan toimielinten omissa tiloissa, sillä kyseisten tilaisuuksien tuoma lisäarvo ei ole riittävä peruste näin korkeille kustannuksille;

24.   

toteaa, että tilintarkastustuomioistuin on parantanut koordinoinnista, arvioinnista, laadunvarmennuksesta ja kehittämisestä vastaavan jaoston toimivaltuuksien ja vastuiden määrittelyä ja selkiyttänyt niitä; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta jatkamaan tällaista työtä ja pyytää tietoja tämän jaoston toiminnan tuloksellisuuden parantamiseksi toteutetuista toimista;

25.   

panee merkille, että vuonna 2013 tilintarkastustuomioistuin raportoi yhteensä neljästätoista sen tarkastusten yhteydessä havaitusta petosepäilytapauksesta ja kymmenestä tapauksesta, jotka tulivat ilmi Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) lähetetyistä ilmoituksista; toteaa, että seitsemässä näistä neljästätoista tapauksesta OLAF päätti käynnistää tutkinnan ja muista tapauksista tiedotettiin muille viranomaisille jatkotoimien toteuttamiseksi;

26.   

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta noudattamaan luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia nykyisiä sääntöjä ja sisällyttämään vuotuisiin toimintakertomuksiinsa tulokset ja päätelmät niistä loppuun käsitellyistä OLAF-tapauksista, joissa tutkinnan kohteena oli toimielin tai sen palveluksessa oleva henkilö;

27.   

hyväksyy sisäisen tarkastajan seurantaraportin vuodelta 2013 ja pitää myönteisenä taloudellisten ja operatiivisten riskien havaitsemisessa ja priorisoimisessa sekä asianmukaisten lieventävien valvontamenettelyjen suunnittelussa tapahtunutta kehitystä;

28.   

toteaa, että tietoturvapolitiikkaa varten on kehitettävä koordinoitu ja harmonisoitu keskitetty turvallisuusstrategia; korostaa, että hallinnoinnin tehokkuutta ja sisäisiä tarkastuksia voidaan parantaa tilintarkastustuomioistuimen päätoimialueilla;

29.   

toteaa, että tilintarkastustuomioistuimessa otettiin käyttöön uusi sisäinen tarkastusväline, ASSYST-sovellus (tarkastusten tukijärjestelmä); pyytää saada tietoja tälle sovellukselle asetetuista tulostavoitteista;

30.   

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on vakuuttanut toteuttavansa kaikki mahdolliset toimet varmistaakseen, että virkamatkamäärärahat käytetään täysin taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti;

31.   

panee myös merkille uudet ohjelmistosovellukset, joiden käyttöönotolla on tarkoitus parantaa kielikoulutusjärjestelmän hallinnointia: odottaa, että näillä välineillä parannetaan entisestään kielikoulutuksen hallinnointia;

32.   

ymmärtää, että tilintarkastustuomioistuinta kiinnostaa arvioida medianäkyvyyttään; katsoo, että sen on kuitenkin selvennettävä viestintäänsä; ehdottaa näin ollen, että kaikkiin tilintarkastustuomioistuimen asiakirjoihin sovelletaan keskitettyä laadunvalvontaeditointia;

33.   

arvostaa yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan välillä ja parlamentin pyyntöihin perustuvaa säännöllistä palautetta; pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään vuotuiseen toimintakertomukseensa erillisen kohdan niistä jatkotoimista, joita se on toteuttanut vastuuvapauden myöntämistä tilintarkastustuomioistuimelle edeltävältä varainhoitovuodelta koskevien parlamentin suositusten johdosta, ja toimimaan siten samoin kuin valtaosa muista toimielimistä; pyytää kuitenkin tilintarkastustuomioistuinta ja vastuuvapauden myöntävää viranomaista parantamaan edelleen yhteistyötään, jotta niiden työn tehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan lisätä entisestään;

34.   

katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen kertomukset ja etenkin erityiskertomukset ovat tärkeä väline parannettaessa menojen laatua unionin varoja käytettäessä; on sitä mieltä, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksista voitaisiin saada vielä enemmän lisäarvoa, jos niitä täydennettäisiin tietyllä määrällä unionin toteuttamia korjaavia toimia, joiden täytäntöönpanolle asetettaisiin ohjeellinen aikataulu, jotta unionin ohjelmissa, rahastoissa tai politiikoissa määritetyt päämäärät ja tavoitteet voidaan saavuttaa; katsoo sen vuoksi, että tällainen tuotosten ja varsinkin pitkän aikavälin tulosten entistä vahvempi painotus tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti parantaisi välttämätöntä tilintarkastustuomioistuimen jatkotoimien prosessia, jossa seurattaisiin ehdotettujen suositusten vaikutuksia;

35.   

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta selvittämään, voisiko se antaa vuosikertomuksensa aikaisemmin unionin varainhoitoasetuksessa vahvistettujen parametrien puitteissa.