18.5.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 177/21

1.1

Yhdessä ja samanaikaisesti eurooppalaista talletussuojajärjestelmää koskevan ehdotuksensa kanssa komissio julkaisi tiedonannon ”Pankkiunionin toteuttaminen”  (1). Julkaisutapa antaa ymmärtää, että nämä tekstit käsitetään ”rinnakkaisiksi” ja että pidemmälle viety riskien jakaminen (ks. ehdotus eurooppalaisesta talletussuojajärjestelmästä) edellyttää ”kumppanikseen” riskien supistamisen jatkamista pankkiunionissa (ks. tiedonanto). Toisin sanoen voi todeta, että kyseessä ovat yhden ja saman kokonaisuuden kantavat osat, ja niin ollen komitea katsoo asianmukaiseksi lausua mielipiteensä myös kyseisestä tiedonannosta. ETSK on hyvillään niin säädösehdotuksesta kuin tiedonannosta.

1.2

Tiivistäen ja periaatteellisesti komitea on sitä mieltä, että nyt kun on selvää, että eurooppalainen talletussuojajärjestelmä ja ilmoitetut toimenpiteet riskien supistamiseksi käsittävät yhteisesti koko joukon perustavia ja tärkeitä tavoitteita pankkiunionin lujittamiseksi ja loppuunsaattamiseksi, on molemmat toimenpiteet toteutettava samalla tavoin ja soveltamalla aidosti yhdenvertaisia välineitä ja menetelmiä. Nämä menetelmät, joiden tulee tarjota täsmälleen samanlaiset takuut toivottujen tavoitteiden tosiasiallisesta saavuttamisesta, ovat sitäkin aiheellisempia nyt, kun molemman tyyppiset toimenpiteet ovat toisiaan täydentäviä ja tarpeellisia, jotta siten saadaan aikaan kaikkien osapuolten hyväksyttävissä oleva, tasapainoinen ratkaisu, joka on kaiken lisäksi lopullinen. Niinpä jotta saavutetaan todellista edistystä, komitea pitää olennaisena, että sekä eurooppalainen talletussuojajärjestelmä että asiaankuuluvat toimenpiteet riskien supistamiseksi otetaan todellakin viipymättä samanaikaisesti käsiteltäväksi ja että ne toteutetaan selväpiirteisen ja konkreettisesti määritetyn aikataulun mukaisesti. Asianmukaisten edellytysten luominen etenemiselle asiassa on lisäksi hyvin tärkeää, kun ajatellaan EMU:n loppuunsaattamistyön jatkoa, jossa pankkiunioni on merkittävä osatekijä.

1.3

Eurooppalainen talletussuojajärjestelmä vuorostaan on erittäin tähdellinen tekijä pankkiunionissa, josta se muodostaa kolmannen pilarin. Komitea on jo aikaisemmin ilmaissut olevansa pankkiunionin loppuunsaattamisen jatkon ja talletussuojajärjestelmän suuri kannattaja ja edellyttänyt ripeitä toimia asiassa. Perusteena on EU:n talous- ja rahoitusvakauden lujittaminen.

1.4

Vakaat, turvalliset ja asianmukaisesti suojatut talletukset ovat kaikkien, ennen muuta säästäjien ja tallettajien, etu. ETSK pitää tärkeänä, että heidän luottamustaan vaalitaan ja että heille tarjotaan mahdollisimman hyvää suojelua. Nyt pitää mahdollistaa säästäjien ja tallettajien pankkeja kohtaan tunteman luottamuksen kasvaminen ja antaa näiden tahojen kerätä hyötyä rahoitusmarkkinoiden yhdentymisestä ja pankkien keskinäisistä tasapuolisista toimintaedellytyksistä. Talletusten vakaus on sitä paitsi talouden, kotitalouksien ja yritysten – eritoten pk-yritysten – rahoituksen välttämätön edellytys.

1.5

ETSK:n käsityksen mukaan eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän tarkoituksena on pankkiunionin vahvistaminen entisestään, sen kestokyvyn kasvattaminen mahdollisten finanssikriisien varalta sekä finanssimarkkinoiden vakauden parantaminen. Eurooppalainen talletussuojajärjestelmä on luonteeltaan sellainen, että sen avulla pyritään vaikuttamaan yksittäisten jäsenvaltioiden ja pankkien tilanteeseen myönteisesti nyt kun sen turvin pystytään paremmin myötävaikuttamaan mittavien paikallisten häiriöiden sietämiseen. Tämä voi viedä joiltakuilta kiinnostuksen spekuloida tiettyjä maita tai pankkeja vastaan, jolloin talletuspakojen mahdollisuus supistuu. Samalla pankkien ja valtion välistä kytköstä löyhennetään entisestään.

1.6

Ilmoitetut toimenpiteet riskien supistamiseksi pankkiunionin piirissä ovat puolestaan olennaisen tärkeitä. Ne ovat omiaan lujittamaan pankkiunionia, koska niiden avulla luodaan pankkien välille tasavertaisemmat toimintaedellytykset ja höllennetään niiden kytköstä kotivaltioihinsa. Näin kasvatetaan järjestelmän kestokykyä ja vakautta. Jotta riskien jakamiseen tarkoitetut mekanismit olisivat hyväksyttävissä, on todellakin toteutettava tasavertaiset toimintaedellytykset sääntöjen ja valvonnan osalta, mikä vuorostaan on omiaan kasvattamaan välttämätöntä keskinäistä luottamusta kaikkien pankkiunionin osapuolten välillä.

1.7

Mainitut toimenpiteet edellyttävät sitä, että kaikki jäsenvaltiot siirtävät voimassa olevat pankkiunionin oikeuspuitteet (direktiivi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä, BRRD-direktiivi, ja direktiivi talletusten vakuusjärjestelmistä, DGS-direktiivi) täysin lainsäädännön osaksi ja panevat ne täytäntöön. On myönteistä todeta, että niiden jäsenvaltioiden joukko, joiden työ tältä osin vielä on kesken, on supistunut sen jälkeen, kun eurooppalaista talletussuojajärjestelmää koskevat säädösehdotukset sekä tiedonanto julkistettiin. Sen lisäksi komissio aikoo ryhtyä toimiin muiden maiden suhteen.

1.8

On kiinnitettävä huomiota riskien supistamiseen entisestään pankkisektorilla ja mahdollisimman suureen yhdenmukaistamiseen pankkiunionin piirissä aloilla, missä työtä on jo tehty. Tässä yhteydessä komitea pitää välttämättömänä, että ennen muita menettelyjä toteutetaan asianmukaisesti pääomitetut, vakaat ja toimivat maakohtaiset talletussuojajärjestelmät. Kun jatketaan pankkiunionin tämän pilarin toteuttamista, on pyrittävä välttämään mahdolliset moraalikadon riskit maksimaalisesti niin pankkien, julkisen vallan tahojen kuin säästäjien osalta. Jos näet moraalikadosta tulisi totta, voisi se muodostaa aivan olennaisen uhan pankkiunionin tehokkaalle ja turvalliselle toiminnalle. Tarvitaankin ehto, jonka mukaan jäsenvaltio saa turvautua eurooppalaiseen talletussuojajärjestelmään vasta täytettyään kaikki edellytykset.

1.9

Komitea katsoo, että komission tulee tehdä kattava, perinpohjainen vaikutustutkimus, joka voisi pohjata aikaisempiin vastaavanlaisiin, talletusten vakuusjärjestelmiä koskevien direktiivien puitteissa tehtyihin tutkimuksiin, koska kysymys on tärkeä pankkiunionin, talous- ja rahaliiton loppuunsaattamisen sekä säästäjien ja tallettajien tunteman luottamuksen kannalta. Tutkimuksen tulokset on julkaistava myös, jotta ehdotuksen legitimiteetti vahvistuisi edelleen.

1.10

Lisäksi maiden väliset erot ovat edelleen isot ja eri aloilla on yhä olemassa joukko haasteita, mikä käy ilmi myös useista tuoreista kansainvälisistä raporteista. Näiden eroavuuksien ja haasteiden suhteen on tartuttava toimeen. Lyhyesti sanottuna kyse on muun muassa järjestämättömien lainojen suuresta määrästä pankkisektorilla ja kyseisen lainavolyymin epätasaisesta jakautumisesta euroalueen pankkien ja jäsenvaltioiden kesken.

1.11

Komitea katsoo, että pyrittäessä supistamaan riskiä edelleen tulee kiinnittää riittävästi huomiota luotonantoon tämän johdosta kohdistuviin vaikutuksiin. Erityisesti pk-yritysten, pienen ja keskisuuren teollisuuden, aloittelevien ja muiden nuorten yritysten luototuksen täytyy olla EU:n ja jäsenvaltioiden keskeinen prioriteetti nyt ja vastaisuudessa.

1.12

Komitea pitää tämän ohella jatkuvaa edistymistä talous- ja rahaliiton (EMU) loppuunsaattamisessa hyvin tärkeänä. EMU nojaa muun muassa raha- ja finanssipoliittiseen pilariin, joka käsittää täysipainoisen, EU:n ohjaaman pankkiunionin toteuttamisen. Komitea on aikaisemmin todennut, että EMU on yhä hauras ja jättimäisten haasteiden edessä. Niinpä sitä pitää lujittaa edelleen ja jatkaa sen kaikkien pilarien laajentamista tässä tarkoituksessa.

1.13

Komitean näkemyksen mukaan tällä alalla on mitä tähdellisintä luoda asianmukaiset ja oikeanlaiset edistymisen edellytykset. Komitean mielestä keskeistä kaikessa on jäsenvaltioiden välinen luottamus ja sen vahvistaminen. Jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus vaatii lisäksi tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja samansuuntaista, lähentymishenkistä tavoitteenasettelua.

1.14

Lähentymisajatus on kärsinyt kriisin vuoksi. Onkin aiheellista ryhtyä lähiaikoina jälleen uusiin toimiin jäsenvaltioissa ja niiden välillä. Sen lisäksi täytyy tukea elpymistä, helpottaa makrotalouden epätasapainon korjaamista ja parantaa sopeutumiskykyä.

1.15

Komitea kannattaa ajatusta, että uuden talletussuojajärjestelmän on tarkoitus olla pankkisektorille kustannusneutraali, mutta se katsoo toisaalta, että on toivottavampaa kirjata kaavailtu riskiperustainen kannatusmaksuosuusjärjestely suoraan eurooppalaista talletussuojajärjestelmää koskevaan säädösehdotukseen kuin määrittää se delegoidussa säädöksessä. Kyseessä on näet nyt ajatellun järjestelyn olennainen osa, josta on – periaatteellisista syistä – tarpeellista tehdä päätös korkeimmalla tasolla.

2.1

Pankkiunionia perustettaessa päätettiin, että sen pilarit otetaan käyttöön vaiheittain.

2.2

Ensimmäiset kaksi vaihetta olivat yhteisen valvontamekanismin käyttöönotto, jonka puitteissa EKP valvoo (2) euroalueen pankkeja (3), ja yhteisen kriisinratkaisumekanismin käyttöönotto vuoden 2016 tammikuun 1. päivästä lukien.

2.3

Nyt on esitelty pankkiunionin kolmas pilari, eurooppalainen talletussuojajärjestelmä  (4). Järjestelmä rakentuu voimassa olevasta, talletusten vakuusjärjestelmistä annetusta direktiivistä (5), jonka nojalla otetaan käyttöön kansalliset talletustakuujärjestelmät ja jossa säädetään laitosten suojajärjestelmäverkostojen tunnustamisesta talletusvakuusjärjestelmiksi. Myös viiden puheenjohtajan kertomuksessa ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely” (6) ehdotetaan järjestelmän käyttöönottoa pidemmällä aikavälillä.

2.4

Uutta ehdotusta (7) on määrä kehitellä vähän kerrassaan ja vaiheittain (8):

2.4.1

Ensimmäisessä vaiheessa on kyse jälleenvakuutuslähestymistavasta, jota noudatetaan aina vuoteen 2020. Tässä vaiheessa kansallinen talletussuojajärjestelmä pääsee hyödyntämään eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän varoja vasta sen jälkeen, kun se on käyttänyt kaikki omat varansa loppuun, ja sillä ehdolla, että kyseinen jäsenvaltio on soveltanut talletusten vakuusjärjestelmistä annetun direktiivin asiaankuuluvia säännöksiä täysimääräisesti. Tarkoituksena on siis löyhentää pankkien ja valtioiden välistä kytköstä.

2.4.2

Seuraavaksi järjestelmä kehittyisi vähitellen yhteisvastuulliseksi järjestelmäksi (”rinnakkaisvakuutus”). Tässä vaiheessa kansallisen järjestelmän ei tarvitsisi käyttää omia varojaan loppuun ennen kuin se pääsee hyödyntämään eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän varoja, mikäli tämän toimet ovat tarpeen. Varojen käyttöön saatavuuden raja-arvo olisi aluksi matalalla (20 prosenttia) ja kohoaisi neljän vuoden jaksona 80 prosenttiin. Kyseessä on siis enenevä riskien jakaminen kansallisten järjestelmien kesken.

2.4.3

Kolmannessa vaiheessa kohoaisi eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän kannettavaksi tuleva riski vähitellen 100 prosenttiin. Näin ollen uusi järjestelmä korvaisi kansalliset talletussuojajärjestelmät kokonaan vuodesta 2024 alkaen, ja siitä tulisi ainoa taho, joka vastaa korvausten maksamisesta tallettajille.

2.5

Tässä yhteydessä aiotaan lisäksi perustaa heti alkuun Euroopan talletussuojarahasto. Rahastoa kartutetaan riskipainotetuin kannatusmaksuin, joita pankit suorittavat. Järjestelmän on tarkoitus olla pankkisektorille kustannusneutraali, koska pankkien kannatusmaksut eurooppalaiseen järjestelmään vähennetään niiden maksuista kansalliseen talletussuojajärjestelmään.

2.6

Järjestelmään liittyy tiukkoja ehtoja: suojan piiriin esimerkiksi pääsevät yksinomaan ne kansalliset talletussuojajärjestelmät, jotka täyttävät EU:n säännöt ja jotka on laadittu niiden mukaisesti.

2.7

Komissio on samanaikaisesti ilmoittanut lisäksi useista toimenpiteistä pankkiunioniin liittyvien riskien supistamiseksi (9)  (10), tiedonannossa ”Pankkiunionin toteuttaminen”.

3.1

Yhdessä eurooppalaista talletussuojajärjestelmää koskevien ehdotusten kanssa on julkistettu tiedonanto (11) jatkuvasta riskien supistamisesta pankkiunionissa. Komission mukaan näitä julkaisuja tulisi tarkastella rinnakkaisina. Riskien jakamisen jatkon osalta (ks. eurooppalaista talletussuojajärjestelmää koskeva säädösehdotus) mainitaan, että se tarvitsee kumppanikseen enenevää riskien vähentämistä. Niinpä komitea pitää näitä asiakirjoja yhden ja saman kokonaisuuden tukipylväinä. Jäljempänä olevat huomiot ja kommentit näistä uusista asiakirjoista tulisikin käsittää tässä valossa.

3.2

ETSK on alusta pitäen asettunut kannattamaan pankkiunionia ja sen kahden ensimmäisen pilarin hyväksi tehtyjä toimenpiteitä (12). Komitea on pitänyt tarpeellisena, että asiassa tartutaan toimeen viivyttelemättä (13).

3.3

Komitea on niin ikään jatkuvasti kannattanut pankkiunionin toteuttamisen viemistä eteenpäin (14) ja sen ripeää täydentämistä kolmannella pilarilla, joka koskee talletusten suojaamista. Tässä yhteydessä se on jo aikaisemmin perännyt yhteisen talletussuojajärjestelmän vahvistamista ja kehittämistä (15).

3.4

Komitea on tyytyväinen eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamista koskeviin ehdotuksiin. Se hyväksyy niissä esitetyt tavoitteet vahvistaa pankkiunionia, parantaa ja yhdenvertaistaa tallettajien suojelua, lisätä rahoitusvakautta ja rajoittaa pankkien ja valtioiden kytköksiä.

3.5

Kuvatun kaltainen toimintamalli voi riskien jakamisen periaatteen myötä vaikuttaa tiettyjen jäsenvaltioiden ja pankkien tilanteeseen myönteisesti, koska se soveltuu nykyisiä kansallisia järjestelmiä paremmin avuksi – aina tilanteen mukaan –, kun pitää selviytyä mittavista paikallisista häiriöistä. Tämä voi viedä joiltakuilta kiinnostuksen spekuloida tiettyjä maita tai pankkeja vastaan, ja yleistä riskitasoa pystytään niin ollen madaltamaan koko pankkiunionissa.

3.6

On olennaisen tärkeää, että säästäjien talletuksia suojataan asianmukaisesti ja että ne turvataan mahdollisimman hyvin. Kriisin puhkeamisesta alkaen on saavutettu merkittäviä edistysaskeleita, ja uudet ehdotukset voivat tavoitteillaan osaltaan edistää luottamuksen kasvattamista edelleen, koska ne ovat omiaan vauhdittamaan talouspoliittista lähentymistä asianomaisten maiden kesken ja tasavertaisten toimintaedellytysten luomista.

3.7

Talletusvakaus on ensisijaisesti talouden, kotitalouksien sekä pienten ja nuorten yritysten (kuten pk-yritysten, pienen ja keskisuuren teollisuuden (16) ja aloittelevien yritysten) rahoituksen terve ja välttämätön lähde ja edistää siten tarpeellista talouskasvua omalta osaltaan. Pk-yritysten (laajassa merkityksessä) panos Euroopan talouteen on elintärkeä, koska niiden osuus yksityisen sektorin työpaikoista on yli kaksi kolmannesta ja koska 85 prosenttia työpaikkojen lukumäärän nettolisäyksestä on niiltä peräisin. ETSK:n mielestä on selviö, että elinkelpoisten pk-yritysten luototuksen varmistaminen on olennaista talouskasvun ja uusien työpaikkojen kannalta ja että sen olisi siksi oltava keskeinen prioriteetti sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla.

3.8

Mikäli riskitasoa halutaan madaltaa edelleen, on syytä soveltaa samaa toimintamallia kuin eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän suhteen, ja komitea onkin tyytyväinen myös komission asiakirjaan aiheesta. Tämä pätee etenkin, koska ensinnäkin molemmat asiakirjat käsittävät yhteisesti koko joukon perustavia tavoitteita, kuten pankkiunionin lujittamisen sekä pankkien ja valtioiden kytköksen löyhentämisen, minkä lisäksi tavoitteiden saavuttaminen edellyttää eittämättä toimenpiteiden yhdistelemistä.

3.9

Jos halutaan supistaa riskejä, ei nykytilannetta voi jättää ennalleen. On kiinnitettävä ensisijaisesti huomiota riskien supistamiseen entisestään pankkisektorilla ja mahdollisimman suureen yhdenmukaistamiseen pankkiunionin piirissä aloilla, missä työtä on jo tehty.

3.10

Kaikkien jäsenvaltioiden tulee ensi tilassa siirtää voimassa olevat pankkiunionin oikeuspuitteet lainsäädännön osaksi ja panna ne täytäntöön täysimääräisesti. Vaikka koko joukko jäsenvaltioita ei vielä eurooppalaista talletussuojajärjestelmää koskevan säädösehdotusten julkistamisen aikoihin ollut siirtänyt direktiiviä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä (BRRD-direktiivi) ja/tai direktiiviä talletusten vakuusjärjestelmistä (DGS-direktiivi) lainsäädännön osaksi lainkaan tai ne olivat tehneet näin vain osittain, on tilanne sittemmin parantunut. Sen lisäksi komissio aikoo ryhtyä toimiin muiden maiden suhteen (17).

3.11

Talletussuojajärjestelmän toteuttamisen ja täytäntöönpanon jatkaminen ja siihen kytkeytyvä ennalta sovittu rahoitusjärjestely asettavat tiettyjä haasteita. Komitea pitääkin välttämättömänä yhdenmukaistamisen jatkamista sekä asianmukaisesti pääomitettujen, vakaiden ja toimivien maakohtaisten talletussuojajärjestelmien toteuttamista ennen muita menettelyjä, jotta kyetään rajoittamaan moraalikadon riskiä. Kyseisen riskin hallintaan on syytä kiinnittää huomiota myös eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän kaikissa toteuttamisvaiheissa. Tässä yhteydessä pitää välttää vaaroja, joita saattaa syntyä, jos riskit yhteisvastuullistetaan liian nopeasti ja tinkimättömästi. Onkin paikallaan edellyttää jäsenvaltioilta, että ne saavat käyttää eurooppalaista talletussuojajärjestelmää vasta sitten, kun kaikki ehdot on täytetty ja kun ne ovat panneet voimassa olevan lainsäädännön täytäntöön.

3.12

Lisäksi maiden väliset erot ovat edelleen isot ja eri aloilla on yhä olemassa joukko haasteita, mikä käy ilmi myös useista tuoreista kansainvälisistä raporteista (18)  (19). Näihin haasteisiin on tartuttava. Kyse on muun muassa järjestämättömien lainojen suuresta määrästä pankkisektorilla ja kyseisen lainavolyymin epätasaisesta jakautumisesta euroalueen pankkien ja jäsenvaltioiden kesken (20). Tilanteen korjaamista tehokkaasti ja siten, että kaikki muut merkitykselliset tekijät otetaan huomioon, voidaan pitää edellytyksenä etenemiselle riskien jakamisessa talletusten suojaamisen alalla. Muun muassa EU:n tasolta ohjattu yhdenmukainen valvontamekanismi vaatii tätä.

3.13

Käytettävissä ei ole lainkaan tuloksia ennalta käsin suoritetusta eurooppalaista talletussuojajärjestelmää koskevasta vaikutustutkimuksesta. Tämä ei ole avoimuusvaatimusten mukaista. On ilman muuta tehtävä kattava, perinpohjainen vaikutustutkimus, joka voisi pohjata aikaisempiin vastaavanlaisiin, talletusten vakuusjärjestelmiä koskevien direktiivien puitteissa tehtyihin tutkimuksiin (21), koska kysymys on tärkeä pankkiunionin, talous- ja rahaliiton loppuunsaattamisen sekä säästäjien ja tallettajien tunteman luottamuksen kannalta. Tutkimuksen tulokset on julkaistava, myös jotta ehdotuksen legitimiteetti vahvistuisi edelleen.

3.14

Tulossa oleviksi ilmoitettujen, riskitason madaltamista koskevien lisätoimenpiteiden suhteen on syytä soveltaa samaa toimintamallia kuin eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän tapauksessa, koska molemmissa on kyse pankkiunionin lujittamisesta ja koska ne edellyttävät toimia konkretisoituakseen, kunhan siihen tarvittavat edellytykset on täytetty.

3.15

Edellä esitetyn pohjalta on selvää, että molemman tyyppiset toimenpiteet on pyrittävä toteuttamaan samalla tavoin. Ne molemmat täydentävät toisiaan ja ovat välttämättömiä, jotta saavutetaan tasapainoinen ratkaisu, joka on samalla kertaa myös lopullinen. Niinpä on olennaista, että sekä eurooppalainen talletussuojajärjestelmä että toimenpiteet riskien supistamiseksi (22) otetaan todellakin viipymättä samanaikaisesti käsiteltäväksi ja että ne toteutetaan. Se on paitsi hyödyllisintä pankkiunionin toteuttamisen ja EMU:n loppuunsaattamisen jatkon kannalta (ks. jäljempänä) mutta antaa myös parhaat takeet siitä, että saavutetaan todellista edistystä.

3.16

Komitea pitää tätä kysymystä hyvin tärkeänä myös EMU:n loppuunsaattamisen jatkoa ajatellen. EMU nojaa muu muassa raha- ja finanssipoliittiseen pilariin, joka käsittää täysipainoisen pankkiunionin. Kun muistetaan, että komitea on aikaisemmin todennut EMU:sta, että se on yhä hauras ja jättimäisten haasteiden edessä (23), pitää liittoa lujittaa edelleen ja jatkaa sen kaikkien pilarien laajentamista tässä tarkoituksessa.

3.17

Jo aiemmin on todettu, että koska valtioiden ja pankkien välillä on edelleen yhteyksiä, jäsenvaltioilla ei ole suurta halua luoda välttämättömiä poliittisia ja taloudellisia edellytyksiä, minkä seurauksena soveliaimmat ja tarkoituksenmukaisimmat päätökset lykätään pitemmälle tulevaisuuteen. (24)

3.18

Sen vuoksi on tärkeää luoda mahdollisuudet edistyä, ja siinä on keskeistä jäsenvaltioiden välinen luottamus ja sen vahvistaminen. Jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus vaatii lisäksi tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja samansuuntaista, lähentymishenkistä tavoitteenasettelua.

3.19

Lähentymisajatus on kärsinyt kriisin vuoksi. Onkin aiheellista ryhtyä lähiaikoina jälleen uusiin toimiin jäsenvaltioissa ja niiden välillä. Sen lisäksi täytyy tukea elpymistä, helpottaa makrotalouden epätasapainon korjaamista ja parantaa sopeutumiskykyä.

4.1

ETSK kannattaa periaatetta, että eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän on tarkoitus olla pankkisektorille kustannusneutraali. Pankkisektorin kannatusmaksuiksi määritettiin aikaisemmin 0,8 prosenttia (25)  (26), suojattujen talletusten määrästä. Tämä tapahtui perusteellisen vaikutustutkimuksen pohjalta. Onkin tärkeää, ettei kansallisiin ja EU:n järjestelmiin suoritettavan kokonaismaksun määrää lisätä, jotta kunnioitetaan kustannusneutraaliuden periaatetta.

4.2

Sen lisäksi on tärkeää, että tässä yhteydessä sovelletaan mahdollisimman pitkälle menevää kansallisten maksuosuuksien yhdenmukaistamista ja luodaan siten täysin tasavertaiset toimintaedellytykset kansallisten talletussuojajärjestelmien piiriin ja vältetään järjestelmien keskinäisiä eroja.

4.3

Tasapuolisten toimintaedellytysten periaatteen tulee olla etusijalla myös pankkiunionin jäsenvaltioiden kesken ja EU:n niiden jäsenvaltioiden suhteen, jotka eivät siihen kuulu. Tämä edellyttää muun muassa lisää paneutumista talletusten vakuusjärjestelmistä annetun direktiivin säännösten yhdenmukaistamisen jatkamiseen, jotta jäsenvaltioiden soveltamia järjestelmiä pystytään lähentämään toisiinsa.

4.4

Laitosten suojajärjestelmäverkostot tarjoavat taloudellista tukea vaikeuksiin joutuneille jäsenilleen ja ehkäisevät siten osaltaan pankkien kaatumista. Uudessa eurooppalaisessa talletussuojajärjestelmässä tulisi tunnustaa mainittujen järjestelmien ennalta ehkäisevä vaikutus täysimääräisesti, sillä muuten sen perusajatus on vaarassa joutua epävakaalle pohjalle.

—

Supistetaan jäsenvaltioiden valinnan- ja liikkumavaraa vakavaraisuussääntöjen soveltamisessa, jotta yhteinen valvontajärjestelmä toimii mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

—

Yhdenmukaistetaan kansallisia talletussuojajärjestelmiä.

—

Annetaan lainsäädäntöä kansainvälisellä tasolla sovittujen säädöspuitteiden jäljellä olevien, pankkeihin liittyvien osien panemiseksi täytäntöön mm. pankkien vipuvaikutuksen pienentämiseksi, vakaan pankkirahoituksen varmistamiseksi, riskipainotettujen pääomaerien vertailtavuuden parantamiseksi ja sen mahdollistamiseksi, että finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän suositukset pankkien tappioiden täydellisestä vaimennusvaikutuksesta toteutetaan vuoteen 2019 mennessä, jotta vaikeuksissa olevilla pankeilla on käytettävissään riittävästi varoja ilman tarvetta kääntyä veronmaksajan puoleen.

—

Valvotaan voimassa olevien sääntöjen noudattamista, jotta julkista rahoitusta käytetään maksu- ja kestokykyisen pankkisektorin ylläpitämiseen mahdollisimman vähän.

—

Lisätään lähentymistä maksukyvyttömyyslainsäädännön alalla, kuten pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa kaavaillaan.

—

Esitetään aloitteita pankkien valtionvelkariskien vakavaraisuuskohtelusta; esimerkkinä rajoitus pankkien sitoumuksista yhteen tiettyyn valtioon nähden, jotta pidetään huolta riskien hajauttamisesta.